Vapaus, September 26, 1961

              Sivu 2 Tiistaina, syysk. 26 p. — Tuesday, Sept. 26, 1961
V
VAPAUS
(UBEBTT) -r Independent Labor
Orgäii' of Finnish Canadlam. Es-tabllsbed
Nov. 6, 1917. Auttaorized
B9 second class mall by the I^t
Offlo^- Department. Ottava.' Piib-
Uflhed' thrlce weekly: TvuOdäys.
Thui^äys and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Rlm St. W.. Sudbqryi Ont., Canada;
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Edltorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury. Ontario.
jJtdvertlslfiB rates upon application.
Translatlön free of charge.
TILÄTJSHINNAT:
CiuuuUissh: 1 vk; 8.00 6 kk. 436
3 kk. 2.50
yhdysvaUoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: l vk. 9.50 6 kk. 6.2S
Vanhaa viifiiä uii^idöa leildssä
:^utistiedoissa kerrotaan, että YKdysyaltam
; YKissa n^uuttanut taktiikkaansa mutta ei kantaaiisa Kiinan
jäsehoikeuksiin nähden mainitussa maailmanjärjestössä. Toi-sinsahoenC.
tärkpitus on panna vanhaa homehtunutta viiniä
uusiin leii^iKii:!.^ . • • , ;
'^^Asiaa kqske^^^^ kerrottiin' Washingtonin
tulleen vakuuttuneeksi siitä, että vanhaa "taktiikkaa" käyt- .
taen. se joutuisi YK:ssa alakynteen ja siksi se turvautuu nyt
"uuteen tak^ikkaän". ,
Kuten tiedetään. Yhdysvallat on vUödesta 1950 alkaen es­tänyt
YK:n yleisistunnossa Kiinan jäsenkysymyksen käsit­telyn
ehdottamalla aina vuoden kestävää ihoratöriumia. Toi­sin
sanoen. Yhdysvallat on vuodesta toiseen ehdottanut, että
Kiiriäh jäsenkysymyksen käsittely lykätään seuraavaan vuo­teen..
Ja kun Yhdysvalloilla oli edustajain keskuudessa mää­räenemmistö
niin Kiinan jäsenyysasia lykkääntyi aina kes­kustelutta
tämän esityksen pohjalla.' Mutta Yhdysval­tain'"
ääriestyskoneisto" ei toimi enää yhtä kitkattomasti.
Washington kontrolloi tietysti vielä "liittolaisiaan" ja satel-liittejäan,
kuten ennenkin. Mutta YK on kasvanut, muuttu­nut
ja voimistunut. Sen jäsenyyteen on tullut kymmeniä uu­sia
"valtoja joiden äänten kontrolliin Washingtonin voimat
eiväUenää riitä. Aikaisemmin oli YK:n jäsenyydessä vain
vähän yli 50 maata, nyt sen, jäsenyydessä^ on 99 maata, ja
Wäshihgtonissa myönnetään nyt avoimesti, että jos Kiinan
jäsenkysymyksen käsittelyh siii:tämistä ehdotettaisiin vielä
nyticin, niin :tamä ehdotus kärsisi äänestyksessä tappion.
V Välttääkseen tätä edessäolevaä varmaa äänestystappiota^
YhVlysvallat on siis omaksunut uuden taktiikan, jolla on kui-tenldn
vanha tavoite — Kiinan jäsenoikeuksien kieltäminen
"YKissa.
: Tämän uuden taktiikan perusteella Washington suostuu
kuulemma nyt siihen, että YiC:ssa keskustellaan Kiinan jä^
seiiyyttä koskevista asioista. Tarkemmin sanoen, keskustel­tavaksi
ei tule kysymys,Kiinan jäsenoikeuksista, sillä Kii­nalla
on ilman rhuuta nämä jäsenoikeudet. Varsinaisena kes­kustelun
aiheiena on se, että estetäänkö Kiina vielä käyttä­mästä
näitä jäsenoikeuksiaan antamalla USA:n liivintasku-diJJtäattorih
Ghiang Kair^hekin toimia muka Kiinan "edus­tajana"
YK:ssa. . • .
iTifetäen, että enemmistö YK:n jäsenmaista vaatii Kiinan
jäsenoikeuksien palauttamista Kiinalle, Washington on omak­sunut
taisteluaseekseen kaksiteräisen miekan:
'Se on suostuvainen, että Kiinan edustusoikeuksista kes­kustellaan,
mutta samalla Washington «hdottaa, että muo­dostettaisiin
erikoinen komitea "tutkimaan" tätä asiaa ja tie-dolttamaan
tutkimustensa tuloksista ensi vuonna. Täten saa­taisiin
^tutkimuksen" perusteella Kiinan jäsenyys estetyksi
VtKideksi. Toiseksi Wäshingtbn ehdottaa, että Kiinan jäsen-kjteymys
määriteltäisiin sellaiseksi asiaksi, minkä ratkaisus-sav
tarvitaan kahden kolmanneksen enemmistöpäätös.. Tällä
pefustfeella Yhdysvallat-toivotf-ilmeisesti pääsevänsä sellai-seeri,
tilanteeseen, että vaikka se jäisikin vähemmistöksi,
Washington voisi aina haalia' yhden kolmanneksen YK:il
jäsenmaista tuekseen ja siten pienenä vähemmistönäkin estää
kiinaa saamasta laillisia oikeuksiaan YK:ssa.
* • •
Kaiken lisäksi tähän "uuteen taktiikkaan" näyttää kuu-
Washingtonin omien liittolaisten ja ystävien sekä
ennenkaikkea linjoittumattomien maiden peloittelu- ja kiris­tysyritys;
Montreal Star-lehden Washingtonin kirjeenvaih­taja
Ed-Madley viittasi tähän syyskuun 15 pn uutistiedossaan
seuraavasti:
;,;;'!Viimeksimainitun seikan yhteydessä (YK:n ja USA:n
välisissä suhteissa) he (Yhdysvaltain viranomaiset) varoitr
tavat kauheista (dire) seuraamuksista, jos USA lyödään hä­viölle
tässä asiassa. He eivät sano, että Yhdysvallat tulee
eroamaan YK:sta, mutta he antavat ymmärtää, että Yhdys-vallata
tulee antamaan paljon vähemmän kuin ennen tälle
kansainväliselle järjestölle. Yksi kaikkein arvovaltaisin läh­de
esitti tämän kysymyksen seuraavasti: 'Jos YK ei huomioi
sen (Kiinan asiassa häviön) vaikutusta USA:n kantaan, se
tekee siinä vakavan virheen'.''
Nähtäväksi jää, tuleeko USA:n uusi "taktiikka" kiristys-yrityksineen
onnistumaan vai eikö tule. Varmaa kuitenkin
on, JBttä se ei tule missääh tapausessa nostamaan Yhdysval­tain
arvovaltaa eikä liioin auttamaan kansainvälisten kiista­kysymysten
rauhanomaista ratkaisiia. Viimeksimainitun sei­kan
yhteydessä on nimittäin muistettava, että maailman
asioita ei voida mitenkään ratkaista silloin jos yksi neljäsosa
koko ihmiskunnasta pidetään pois näiden kysymysten käsit­telystä.
. Selvää siis on, että Yhdysvaltain "uuden taktiikan" tar­koituksena
on jatkaa vanhaa hapatusta — sodanvaaran ja
jännitystilanteen ylläpitämiseksi maailmassa.
euvostbliitto ei koi^kaan
aloita ensiksi sotaa
Vastasi Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshev
New York Timesin kirjeenvaihtaja Sulzbergerille
Neuvostoliiton pääministi Nikita
Hrushtshev ilmaisi toista viikkoa
sitten Neuvostoliiton rehellisen halun
rauhaan, aseistariisuntaan ja ystä­vyyteen
kaikkien , maiden kanssa ja
vakuutti, että se "ei koskaan ala en­simmäiseksi
sotaan mitään maata
vastaan".
Neuvos|»liiton__pääministeri sanoi
-täniän New York—Timesin kirjeen­vaihtajalle
G. L. Sulzbergerille.
~ Voidakseen lievittää maailman
jännitystilaa Hrushtshev sanoi ole­vansa
valmis kohtaamaan Yhdysval­tain
presidentti Kennedyn jos sel­lainen
tapaaminen auttaisi tätä tar­koitusta.
Samalla hän kuitenkin viittasi
"Amerikan sotaisiin toimenpiteisiin",
jotka osoif;avat, että ."Washington
ilmeisestikään ei halua ratkaista
tärkeitä ongelmia rauhallisilla kei­noilla".
Laajassa haastattelussaan
hän osoitti mitkä nämä ongelmat
ovat ja millä perusteella ne voitai­siin
ratkaista.
Vastatessaan kysymykseen onko
länsivaltain tulkinta Neuvostoliiton
politiikasta Berliiniin ja ydinaseko-keiluun
nähden oikea, että se tulee
vaikeuttamaan Neuvostoliiton kom­munistisen
puolueen 20-vuotista
suunnitelmaa, Hrushtshev vastasi,
että "minup mielestäni tämän het­ken
kriisi, joksi te tätä kutsutte, ei
tule vaikeuttamaan meidän ohjel­mamme"
täyttämistä".
Viitaten Neuvostoliiton ehdotta­maan
Saksan rauhansopimukseen
hän sanoi, että "me haluamme rau^
haa". Tarkoituksemme on hävittää
toisen maailmansodan jäännökset
Hän jatkoi:
Tee$kenneltyä viattomuutta
Yrittäessään puolustautua kaivosmiesten (M-M-) union
eduSvHjakokouksen esittämää vakavaa syytöstä vastaan, että
Uuden demokraattisen puolueen eräät kansallisesti tunnetut
johtohenkilöt osallistuvat Sudburyssa yleepsä tuomittuun ja
kerrassaan halpamaiseen reittaukseen riikkeliteollisuuden
työläisten unibturvan heikentämiseksi, mainitun puolueen
kansallisen johtajan T. C. Douglasin tiedoitettiin sanoneen
Reginassa, että "Uudella demokraattisella puolueella ei ole
mitään tekemistä International Mine-Mill and Smelter Work-ersin'Sudburyn
osaston selkkauksen kanssa" (CP:n uutinen).
Mr. Douglasin meriselitys on lievästikin sanoen teesken­neltyä
viattomuutta. Niin sinisilmäinen ei mr. Douglas ole,
että uskoisi itsekään selityksiinsä — ja pappismiehenä ei hä­nen
luulisi esittävän huonoistakaan asioista sellaisia lausun­toja,
mihin ei itsekään usko.
Kukaan ei voi kieltää — eikä mr. Douglaskaan edes
yritä kieltää sitä tosiasiaa; että terästyöläisten union kansal­liset
pomot, jotka ovat näkyvinä tekijöinä Uuden demokraat­tisen
puolueen riveissä, osallistuvat kantiibaalimaiseen reit­taukseen
mahdollisista seurauksista välittämättä nikkeliteol-lisuuden
työläisiä vastaan.
Väittämällä näistä yleisesti
tunnetuista tosiasioista perus­tamatta,
että hänen puolueel­laan
ei ole: muka mitään teke­mistä
Sudburyn tilanteen kans­sa,
mr. Douglas puhuu vastoin
parempia tietojaan; Olisipa
kenkä toisessa jalassa, vaikka­pa
niin, että Uuden demokraat-asen
puolueen yhtenä kansal­lisena
johtajana tunnettu. (ole^
tettu) M-Mn mies osallistuisi,
reittaukseen terästyöläister
uniota vastaan, niin; kyllä nu.
Douglas olisi valmis lyömään
hänelle, nyrkkiä pöytään. .
Samalla kertaa nousee kysy­mys
siitäkin, että voiko mikään,
poliittinen puolue olla yleensä
puolueeton? Voiko mikään työ­väenpuolue
olla "puolueeton"
:yöväen asioissa? Vastaus tä-län
on yhtä selvä kuin siihen­kin,
jos kysyttäisiin, että voiko
luola olla suolatonta? ,
Nykymaailmassa on ^ tosin
linjoittumattomia maita, jotka
3ivät, ole kiinnittäneet itseään
kylmässä sodassa kumpaan­kaan
osapuoleen. Mutta nekään
eivät väitä olevansa "puolueet-
!;omia'' sodan ja rauhan asiois­sa,
vaan hyvin tiukasti puo­lueellisia
rauhan puolesta, mi­ltä
sellaisenaan hermostuttaa
kaikkia sodanlietsojia ja niiden
'^annattajia. Vaikka jotkut yk­silöt
väittävät olevansa "puo­lueettomia",
niin tosiasiat ovat
kuitenkin osoittaneet, että tiu­kan
tullen ne voivat olla hy­vinkin
puolueellisia.
Mutta koskaan ennen emme
ole kuulleet edes väitettävän,
että mikään työväenpuolue oli­si
muka "puolueeton" sellaises­sa
suurkysymyksessä, kun reit-taajien
toimesta yritetään hä­vittää
17,000 työläisen uniotur-va!
Me uskomme -myös, että
tällaiset puolueettomuusveruk-keet
eivät vetele enää herran
vuonna 1961. Me olemme' mie­lihyvin
panneet merkille, että
Uuden demokraattisen puo­lueen
toimesta — täsmällisesti
feanoen mr. Douglasin toimesta
— on viimeaikoina tehty useita
hyviä ehdotuksia ydinaseiden
vastaanottamista vastaan ja
yleensä rauhanasian edistämi­seksi.
Mutta siitä huolimatta
uskomme, että Uusi demo­kraattinen
puolue joutuu todel­la
huonoon valoon canadalais-ten
työläisten keskuudessa
yleensä, ellei se sanoudu irti
Sudburyssa nyt suoritettavasta
reittauksesta — ja puolueen
edesvastuu tulee kymmenker­taisesti
suuremmaksi siinä ta­pauksessa
jos reittaajat onnis­tuisivat
hajoitusyrityksissään.
"Uskon länsivaltain valtiomiesten
järkeen. Uskon heidän tulevan siihen
tulokseen, että rauhansopimus on
tehtävä Saksan kanssa^ tämä tarkoit­taa,
että todellisuudessa kaksi Sak­saa
on olemassa ja että he antavat
Länsi-Berliinille vapaan kaupungin
oikeudet.
"Olisi •'epä'Hisastä ja vl'öläp^ ^ e -
rää alkaa sota kun me aiomme alle­kirjoittaa
rauhansopimuksen.: Olisi
rikollista' alkaa sota Berliinistä jbs
Länsi-Berliinistä tulisi vapaakaupun­ki
ja jos sinne pääsy taattaisiin-, ei
nykyisten miehitysvaltain tahoja
vaan Saksan demokraattisen tasaval­lan
hallituksen puolesta.
"Asia Itsestään pysyisi muuttumatr
tomana — pääsy Lärisi-Öerliiniin
taattaisiin kaikille ihmisille ja meille,
jotka haluavat mennä sinne, vain
sillä erolla, että se taattaisiin rauhai.
llsella normaalisella pohjalla ja lu­jemmalla
perustalla kuin miehitys-valat,
joiden keskuuteen ovat pesiyty­neet
hionlen konfliktien vaarat.
"Me haluamme ystävyyttä Yhdys­valtain,
Britanniani Ranskan, Länsi-
Saksan, Italian, Japanin ja kaikkien
rhuiden maailman maiden kanssa
Me luotamme, että tavallinen järki
dn vallitseva ja ettei tule sotaa Ja
yhteiselo jatkuu. Kukip kansa kehit­täköön
omaa talouttaan ja kulttuu­riaan
miten haluaa. :
"Me tulemme rakentamaan kom­munismini
te saatte elää miten ha­luatte.
Samaan aikaan minä uskon,
että te viisastutte kun näette millai­nen
hyvä elämä on kommunismin
vallitessa ja tulette seuraamaan mei­tä
myöhemmin — meillä tulee ole­maan
silloin pitkä etumatka teihin
nähden."
Häneltä • kysyttiin olisiko Neuvosto­liitto
valmis julistamaan ettei se käy-,
dä ydinaseita ensimmäisenä sodassa^
johon Hrushtshev vastasi:
"Me emme tule koskaan alkamaan
ensiksi sotaa toista maata vastaan.
Me haluamme elää rauhassa kaikkien
kansojen kanssa eikä hyökätä ke­tään
vastaan . . . Me emme ole ko-lonisteja.
Me tuomitsemme imperia­listiset
tarkoitusperät ja imperialisti­set
sodat. Me kannatamme koko
maailman rauhaa,
"Mutta minun: täytyy sanoa, mr.
Sulzberger, että nyt ei ole vielä aikä
sanoa etteikö sodan sattuessa käytet­täisi
ydinaseita. Kuka hyvänsä; antaa
tällaisen lausunnon ei ole oikeassa
vaikka antaessp.an sellaisen lausun­non
tekisi" sen rehellisessä mielessä
c:l:ä tarkoituksella valehdella.
"01etta^aamn?.9, -että molemmin
puolin luvataan olla käyttämättä
ydino seita vaikka niitä on varastois­sa.
Mitä, tulee tapahtumaan jos im­perialistit
alkavat sodan? Jos jöm-malla
kummalla puolella tuntUu siltä,
että he ovat häviämässä sodan, niin
eivätkö ne käyttäisi ydinaseita es­tääkseen
tappion? Ne varmaankin
käyttäisivät ydinpommejaan.,
Kaikki; tämä osoittaa, että jos
ydinaseita säilytetään Ja sota alkaisi
se tulisi olemaan ydinasesota. Tästä
syystä maailmanrauhan pitäisi taata
ei vain lupaamalla pidättyä käyttä­mästä
ydinaseita, vaan tärkeimmän
asian jyrkällä ratkaisulla. Kaikkein
paras rauhantae on aseiden hävittä­minen,^
eli toisinsanoen aseistariisun­ta.
Tämä on luotettavin tae."
Kun Hrushtshev koristi, että Neu­vostoliitto
haluaa rauhaa ja rauhal­lista
rinnakkaiseloa niin häneltä tie­dusteltiin
mitä hän tarkemmin tar­koittaa
Viimeksimainitulla määritte­lyllä.
^
"On olemassa valtoja, joissa on eri­laiset
yhteiskuntajärjestelmät Ja jot­ka
ovat luonteeltaan vastakkaisia. Ne
ovat kapitalistisia ja sosialistisia jär­jestelmiä;
Että ne eläisivät rauhassa
on välttämätöntä, että kapitalistiset
järjestelmät, Joista sosialistiset jär­jestelmät
ovat eronnet, eivät alkaisi
sotilaallisia hävitysyrityksiä niitä vas­taan.
Että sosialistiset, järjestelitiät
puolestaan eivät alkaisi .sotilaallisia
toimenpiteitä vanhaa kapitalistista
maailmaa vastaan.
"Kieltäytyminen sotilaallisista toi­menpiteistä
toisinsa sisäisiin asioihin
merkitsee eriUaisten taloudellisten
järjestelmien rinnakkaiselon_tunnus-tamista.
"Samalla rauhallinen rinnakkais­elo
merkitsee, normaalista kauppa---
vaihtoa, kulttuuriyhteyksien kehittä­mistä,)
turistiliikkeen laajentamista Ja
muiden yhteyksien solmiamista ih­misten
välillä välittämättä erilaisista
poliittisista ja taloudellisista Järjes­telmistä.
; "Jokaisen valtion yhteiskunnalliset
ja taloudelliset järjestelmät ovat
kunkin kansan asioita. Tämä merkit­see
ettei viedä toisiin maihin vallan­kumouksia
eikä vastavallankumouk­sia.
Sekaantumattomuus toisten ko­toisiin
asioihin, suverenlsuuden tun­nustaminen,
sotien hylkääminen Ja
rauhan ylläpitäminen tämä mer­kitsee
erinäisten yhteiskunnallisten
järjestelmien omaavien valtioiden
rauhallista rinnakkaiseloa."
Sulzberger kysyi mitä järkeä ön
siinä kun Neuvostoliitossa kehitetään
100-megatonnin pommia, jollainen
voisi olla liian suuri sotilaalllsilh tar­koituksiin.
Hrushtshev sanoi, että sellaisilla
pommeilla on ','kauhea hävitysvoi-ma".
"Mutta", hän sanoi, "kun sota ale­taan
meitä vastaan ja uhataan hävit­tää
meidän maamme ja kansamme
tulee meidän ottaa tämä huomioon
järkevästi. Me tulemme käyttämään
kaikkea hyökkääjää vastaan. Me tu­lemme
käyttämään kaikkia keinoja
vastataksemme hyökkääjälle; Siitä
syystä muutamat sellaiset suurpom-mit
lisäävät huomattavasti mei<l^n
maamme puolustusmahdollisuuksia.
"Hyökkääjä ajattele kahdesti en­nenkuin
hyökkää meidän kimppuum-i
me. Silloin he käsittävät, että päätös
hyökätä meitä vastaan merkitsee It-semurhapäätöstä.
Me puolestamme
olemme jatkuvasti toistaneet, että
meillä ei ole aikomusta liyökätäker
nenkään kimppuun. Me v^iin kehi­tämme
keinoja puc^staa meidän so-dalistista
leiriä ja turvata rauha:.
Neuvostoliiton pääministeri muis-tutti
myös niistä kauheista tuhoista
ja murhista jotka johtuivat Hitlerin
petollisesta hyökkäyksestä, ei vain
Neuvostoliittoa, mutta myös muita
Euroopan valtoja vastaan.
"Muistakoon ne, jotka suunnittele­vat
hyökkäyksiä, että meillä jo on
sellainen: pommi, joka vastaa 100,-
000.000 tonnia. trotyylia ja että me
tulemme kokeilemaan sellaisen lau-kaisulaitteella.
Tietäköön ne, Jotka
suunnittelevat hyökkäystä, että se
merkitsee heidän varmaa kuolemaan­sa.
Vaihtoehtoa ei ole.
"Välttääksemme . sodan me ehdo­tamme
aseistariisuntaa täydellisen
kontrollin alaisena. Siinä on järkevä
tie kun kaikilla kansoilla on tasa­vertaiset
oikeudet elää itsenäisyydes­sä
ja kehittää maittensa taloudellista
järjestelmää kuin he itse haluavat."
Kun häneltä tiedusteltiin onko
Neuvostoliitolla taattuja puolustus­keinoja
länsivaltain aseita, kuten
neutronikärjillä varustettuja mante-reitten
välisiä ohjuksia vastaan^ niin
Hrushtshev vastasi.
"Olemme ilmaisseet suurta tyydy­tystä
sitä työtä kohtaan, jota mante-reitten
välisten ohjusten erikoistun­tijat
ovat saavuttaneet. Samaan ai­kaan
olemme erittäin tyytyäisiä nii­hin
tuloksiin, joita on kehitetty tais­teluun
niitä vastaan."
Hrushtshev kosketteli niitä väitök­siä,
joita länsivaltain taholta on esi­tetty,
. että Neuvostoliitto: vastustaa,
aseistariisunnan kontrollia ja vaatii
veto-oikeutta ja ns. "troikan", eli
kolmen vallan periaatetta. Hän sa­noi.,,
.
"Määritelles-sämme aseistariisunnan
kontrollia ei saa olla vetoa eikä 'troik­kaa'.
Vain tämä takaa sen ettei mi­kään
maa eikä ryhmä maita valmista
salaisesti aseita eikä , suunnittele
hyökkäystä toista maata vastaan.
"Jos päästään sopimukseen aseista­riisunnasta
ja kun aseistariisunta to­teutetaan
käytännössä ei silloin ole
valtiosalaisuuksia, jotka ovat tarpeel­lisia
silloin kun maa valmistuu puo­lustamaan
sodanvaaraa vastaan. Jos
päästään sopimukseen aseistariisun­nasta
Ja aseistariisunta toteutetaan,
niin silloin ei tarvitse minkäänlaisia
salaisuuksia vaan silloin on tarpeel­lista
s^ada tietää mahdollisimman
yksityiskohtaisesti mitä oli menossa
toisessa maassa, jotta se ei voisi vaa­rantaa
rauhaa. ,j
" 'Troikka' on vain tarpeellinen pe­riaate
kun kansainvälisiä voimia Jär­jestetään.
Näiden voimien komennon
pitää järjestää tälle perustalle. Se on
tarpeellista taataksemme, ettei mi-
N-liitpn maavoi­mien
ytimenä
ohjusjoiikot
Moskova.— Neuvostoarmeijan va-raylipäällikkö
kenräaU Aleksei Zha-dov
kirjoitti torstahia sanomalehti
"Krasnaja Zvesdassa", että Neuvos-toUiton
maajoukkojen perusvohnana
ovat 'Ohjusjoukot, joiden hallussa on
kaikki operatiivis-taktillisesti merkit­tävät
rakettiaselajit. Nämä raketti-ja
ohjusosastot pystyvät suoritta­maan
voimakkaita iskuja suuriin e-täisyyksiin
Jä kaikkiin kohteisiin. Nii­den
lento-ominaisuudet ovat korkea­laatuiset
ne on varustettu kaikin tar­vittavin
nykyaikaisin laittein taiste­lua
varten kaikissa sääolosuhteissa
Ja kaikkina vuoden aikoina. '
Luonnehtiessaan panssarivaunu-i
Joukkoja kenraali Zhadov totbaa, et­tä
Neuvostoliiton nykyaikaiset pans­sarivaunut
ovat ominaisuuksiensa
suhteen huomattavasti parempia kuin
sodanaikaiset panssarivaunut. Ne
pystyvät heti ensimmäisillä laukai­suilla
tuhoamaan minkä jtahansa toi­sen
panssarivaunun tai muun koh­teen
ja toimimaan, menestyksellisesti
radioaktiivisesti saastuneissa vyöhyk­keissä.
.
Ensiluokkaisella aseistuksella Ja so­tilastekniikalla
varustetut maajou­kot,
joiden koulutus on erinomainen,
vartioivat tarkasti neuvostokansan
turvallisuutta. Ne. ovat valmiit millä
hetkellä tahansa yhteistoiminnassa
toisten . aselajien kanssa antamaan
murskaavan iskun kaikille, jotka
hyökkäävät Neuvostoliiton tai muiden
sosialististen maiden kimppuun, sa­noo
kenraali Zhadov.
Länsi-Saksan vaalien r
puntarointia Suomessa
Helsingissä ilmestyvä Suomen laa­jimmin
leviävä työväen päivälehti
Kansan Uuitset kirjoitti tiistaina,
syyskuun 19 pnä, johtavassa toimitus-artikkelissaan
Länsi-Saksan vaaleis­ta
seuraavaa:
Sunnuntaina pidettyjen Länsi-Sak-
'san vaalien tulokset ovat siis pun­nittavissa.
Ja kiertelemättä on myön­nettävä
—, mikä tosin oli odotetta­vissakin
—, että -ne eivät voi saada
ketään vasemmistolaista ja rauhan-ystävää
iloiseksi. .Olisi tietenkin help­po
tehdä joitaki^ vähäisen toivoll
sävyttämiä laskelijnia siitä, että kaikr
ikein teräyinTniilitaristinen kärki on
sittenkin hieman -^Lähsi-Saksassa tyl=
synyt. Kokihan Adenauerin kristillis­demokraattinen
: puolue yli viiden
prosentin tappion ja menetti liitto­päivillä
ehdottoman enemmistönsä
Joka myös merkinnpe Adenauerin it­sensä
vetäytymistä syrjään. . Äärioi­keistolainen
. yleissaksalainen puolue
— jonka ohjelma on avoimen revan-shistinen
— menetti samoin viitisen
prosenttia äänestäjistään ja katoaa
ryhmänä koko liittopäiviltä, koska
4>U
edustavat yli 80% äänistä ja myös
liittopäivien-paikoista, odustavat vain
olemattoman . pienin muunnoksin
Länsi-Saksan sapelinkalistelun poli^'
tilkkaa, jopa niin, että sosialidem^^-^ ^
kraattinen puolue on-nyt melkein so- ..
taisempi kuin kristillis-demokraatit ,''f,;
Ja oh — edellisten vaalien ohjelmas- v
;aan täysin luopuen — nyt varauk-, ,
setta radioaktiivisten tuulien vietä­vissä.,
Ainakaan näiden' vaalien poh-'"
Jalta Länsi-Saksan ulkopolitiikkaan
ei voi odottaa minkäänlaista muutos-' '"^^^
ta. Senhän myös Adenauer antoi en- '
simmäisessä lausunnossaan ymmär- "' •
tää. '
jVaikka siis väestön mielialoissa voi-'
daän rhavaitä' Öettyjä'. heilahteluja; "
niin toisaalta 'on myönnettävä, etttl' '''
Länsi-Saksari' väestö ei ole lämmeri-" "'•
nyt *raahan aatteelle, eikä se ole ym­märtänyt,
mitä kello on lyömässä;
Nimenomaan näitä vaaleja' varten
muodostettu Saksan rauhanliitto ei
saanut kuin vajaat kaksi prosenttia
iänistä ja jäi siten ilman edustajaa
i i ttopäivillä. Syitä tähän voidaan
iuonnollisesti löytää paljon. Voidaaa
pienillä puolueilla on viiden prosen- ;P"hua mielipidevaincBta, vastapro-tin
ääniraja. Toisaalta lähinnä mei-. P^gandan valtavasta vyörystä, komr
dän kansanpuoluettamme vastaava niunistisen puolueen kiellosta ja
Kuolemantuomioita
Etelä-Koreassa
Söul, ^ - Kolme henkilöä tuomittiin
viime keskiviikkona kuolemaan Sou­lissa
rikoksista, jotka he olivat teh­neet
Etelä-Korean presidentinvaalien
aikana viime vuoden maaliskuussa.
25 muuta henkilöä, jotka olivat libe­raalisen
puolueen johtajia tai muita
entisen Etelä-Korean presidentin
Syngman Rheen hallituksen "huippu-miehiä"
— havaittiin myös syyllisik­si
vaalirikoksiin ja tuomittiin eri pi­tuisiin
vankeusrangaistuksiin. Eräälle
tuomittiin elinkautinen vankeusran­gaistus.
•
Kuolemaantuomitut ovat liberaali­sen
puolueen keskussuunnittelukomi-tean
puheenjohtaja Hui Suk Han,
Rheen hallituksen ministeri Tshoi
Kyn ja poliisipäällikkö Hak Lee.
Tuomittujen joukossa oli suunnit­telukomitean
ja hallituksen Jäseniä,
lieljä hallituksen pankinjohtajaa ja
kolme korkeata poliisiupseeria.
kään valtio taikka valtioryhmä voi
käyttää YKn kansainvälisiä voimia
toista valtiota taikka valtioryhmää
vastaan." *
"Presidentti Kennedy ymmärsi ai­van
oikein neuvotteluissamme Wie­nissä,
että meidän voimamme ovat
samanlaiset ja me olemme kykeneviä
tuhoamaan toisemme. Hyväksyin hä­nen
mielipiteensä vaikka persoonalli­sesti
uskon, että me olemme voimak­kaampia.
Tätä ei kuitenkaan pidä to­distaa
sodalla. Olisi barbaarimaista
ratkaista tällä lailla kuka on oikeassa
Ja kuka väärässä. Meidän. ja Ameri­kan
kansat haluavat elää ja. antaa
toisten elää.
"Siis eläkäämme Järkevästi Ja teh­käämme
työtä ettei sota tulisi. Käyt-,
takaamme voimamme taataksemme
rauhan. Kilpailkaamme kehittämällä
talouttamme ja luomalla ihmisillem­me
hyviä elämisen tarpeita. Se jär­jestelmä
voittaa, joka antaa enem­män
materiaalisia ja henkisiä elämi­sen
tarpeina kansalleen. Antakoon
historia tuomionsa ilman sotaa."
vapaa saksalainen, puolue voitti it­selleen
lisää yli seitsemän prosenttia
äänestäjiä, ja sosialidemokraatit pää­sivät
neljän prosentin nousuun.
Olisi kuitenkin itsensä pettämistä
tehdä näistä merkeistä Länsi-Saksan
vaalien pääasia. Surkeinta on, että
kaikki mainitut valtapuolueet, jotka
Gromykon kirje
Kiinan oikeuk­sien
puolesta
Ne\* York. — YK:n 16. yleis­kokouksen
Neuvostoliiton valtuus-kunnail
johtaja ulkoministeri An­drei
Gromyko lähetti Neuvostolii­ton
hallituksen toimeksiannosta
YK:n sihteeristölle kirjeen, jossa
YK:n yleiskokousta pyydetään ot­tamaan
esille kysymys Kiinan kan­santasavallan
laillisten oikeuksien
palauttamisesta. Kirjeeseen liitty­vässä
muistiossa todetaan, että lä-
^es 12 vuoden ajan Kiinan kansan­tasavalta,
maailman suurimpia val­tioita,
on syrjäytetty osallistumi­sesta
YK:n toimintaan. Tämä tuot­taa
korvaamatonta vahinkoa koko
järjestön toiminnalle ja vaikeuttaa
vakavasti «ionien tärkeiden kan­sainvälisten
kysymysten tutkimista
YK:ssa.
Eräiden YK:n jäsenmaiden, en­nen
kaikkea USA:n, hallitukset
käyttävät YK:n säännöistä välittä­mättä
kaikkia keinoja estääkseen
Kiinan kansantasavallan, edustajien
pääsyn Yhdistyneisiin Kansakun­tiin
vain siitä syystä, että USA:n
halUtus suhtautuu kielteisesti val­tiojärjestelmään^
jonka on pystyttä­nyt
Kiinan kansan tahto.
Kiinan kansantasavallan hallituk­sen
toteuttama rauhanomainen ul­kopolitiikka
ja Kiinan vuodesta
vuo'jeen kasvava osuus. kansainväli­sessä
politiikassa saavat yhä enem­män
tunnustusta YK:n jäsenvaltioi­den
keskuudessa, jotka edustavat
Aasian Afrikan, latinalaisen Ame­rikan
ja muita maitan todetaan
muistiossa.,
Neuvostoliiton hallitus katsoo ole­van
välttämätöntä, että yleiskokous
käsittelee kysymysjä Kiinan kan­santasavallan
laillisten oikeuksien
palauttamisesta ja Tsiang Kai-She-kin
laittomasta Kiinan kansantsfea-vallan
paikalla istuvien edustajien
poistamisesta «kaikista YK: n elimis­tä.
kaikkien edistyksellisten voimien ko­kemasta
painostuksesta. Toisaalta \
ajatukset eivät voi olla kulkeutumat- -.
ta niihin toteamuksiin, jotka esitel­tiin
neuvostohallituksen julistukses- •
sa viime elokuun 30 pnä, Länsi-Sak- „
san vaalien aattona:
"Valitettavasti on liian paljon tpr., ,
disteita, siitä, että Länsi-Saksassa '
asuva osa Saksan kansasta; anta"^ :
jälleen • kostosodan humalluttaa it­sensä
Ja sallii uusien Hitlereiden ve.- !
tää itsensä sodan tielle. Miten vöitai-/
siin muuten selittää se seikka, että"
jokaisissa liittopäivien vaaleissa kah- _
sa antaa nöyränä äänensä Adenau-erille
ja niille poliitikoille, jotka it^e-.,
päisesti vetävät saksalaisia uuteen'^*'
hyökkäykseen? Tietenkin jo"-" *•
kaisella kansalla on vapaus asettaa
valtiovallan peräsimen käyttäjäksi
haluamansa poliitikot. Mutta kuka'än .'.
ei voi kieltää kansoja. Jotka useam- •
min kuin kerran ovat joutuneet tö*-^*"""
teamaan, miten Saksan sisällä kyp­syvät
militarismin ja hyökkäyssodan. .> ,
siemenet, kohottamasta varoittavaa -
ääntään menneisyyden traagisten t a - " .*
pahtumien uusiutumista vastaan, ja
tätä' ääntä pitäisi Jokaisen säksöläl-'"--
sen kuunnella.'' v >
Länsi-saksalaiset eivät ole tätä ääh-tä
kuulleet. Kuultakoon se sitäkin
selvempänä meillä. '
«
TÄTÄ
ROTUMELLAKKA
Lahtelaan ostettiin kaksi sianpör-sasta
molemat eri myyjältä. Kun
porsaat pantiin; karsinaan^ niin ne
heti aloittivat tappelun. Palvelija.,
juoksi hätääntyneenä tupaan ja
huusi ovelta: ,
— Miehet tulkaa äkkijä äppuUh', '
siellä karsinassa puhkes rotumel-lakka.
OLIPA VIKAA
— Mitä pidätte uusista naapu­reistanne?
—- Sietämätöntä väkeä, : •
— Pitävätkö he kovaa meteliä?
— Päinvastoin, puhuvat niin Hil­jaa,
ettei voi kuulla sanaakaan hei-,
d ^ keskusteluistaan.
SKOTLANTILAISTA
Kaksi skotlantilaista keskustelee:-
— Menemmekö elokuviin?
— Menemmekö elokuviin? , •
— Oletko hassu,; kun saamme
nähdä saman filmin ^ ilmaiseksi
TV-ssä 20 vuoden kuluttua.
PÄ4VÄN PAKINA
Pahoja ja hyviä ihmisiä?
Kalkki "villin lännen" elokuvatai­detta
seuraavat "luomakunnan kruu­nut"
tietävät, että ihmiskuntaa Ja
kokonaisia kansakuntia yritetään ny­kyään
jakaa "hyviksi" ja "pahoiksi"
ihmisik3i^
—Ensiksi tulevat elokuvissa näkyvil­le
"pahat" miehet; jotka mellastavat
aikansa, ampuvat Ja ryöstävät minkä
ehtivät ja siinä ohessa ta;ppavat ai­van
viattomia kansalaisia.
Sitten tulevat hätään "hyväf mie­het;
jotka panevat vuorostaan tuule­maan,
kunnes ; "pahat" miehet on
pantu ' matalaksi tai kaltereitten
taakse lusimaan, ellei heitä rytinän
kovimmillaan- ollessa ammuta seu­laksi.
..:•• • . , •
Tätä samaa formulaa seuraten "on
hyvfn Järjestetyn Ja -rasvatun aiyor
pesukoneiston eli propagandamyllyn
avulla tuikutettu koko "kylmän so­dan"
ajan, että punaiset kommunistit
ja heidän kannattajansa — ovat "pa­hoja"
ihmisiä, joiden nitistämisestä
pitäisi oikeutta myöden maksaa tap­poraha,
jota vastoin porvarillisen
maailmankatsomukset omaavat . Ja
eritoten suurkapitalistit ovat niitä
"hyviä" ihmisiä, joista ei löydy moil-teen
sanaa.
Tällä "villin lännen" elokuvataitee­seen
perustuvalla pohjalla meidän
länsimaaalisten__pitäisi lyödä vanho­jen
farisealaisten tavoin rintoihimme
ja sanoa, että"kiitetty olkoon juma­la
siitä, kun emme ole niin pahoja
kuin punaiset".
Jos olisi ky^mys vain sanaheli­nästä,
Itsetehostuksesta tai naapu­rien
mustamaalaamisesta, niin täl­lainen
lajittelu olisi vielä jotakin ym­märrettävää
inhimillisen plkkiunai-suuden
kannalta katsoen, vaikka si­tä
luonnollisestikaan ei voitaisi mis­sään
tapauksessa hyväksyä.
Mutta kun "hyvien" ja"huonojen"
ihmisten asettelua käytetään vipusi­mena,
jolla yritetään saada pahaa
aavistamattomat ihmiset sotahyste­rian
valtaan, niin silloin on syytä
miettiä tätäkin-juttua hieman tar­kemmin.
Ottakaamme käsiteltäväksemme^
vaikkapa vain Länsi-Berliinin ta­paus.
Meille sanotaan, että "pahat" pu­naiset
uhkaavat Länsi-Berliinin a-sukkaita
ehdottamalla peräti raiihan-sophnusta
molempien Saksan valtl-olden
kanssa.
ja estääksemme tämän hirveän
/'vaaran'.', mikä kuulema uhkaa Län­si-
Berliinin asukkaiden vapauttakin,
meidän "hyvien" ihmisten pitäisi lähr-teä
vaikka sotaan — uhkaavan rau­hanehdotuksen
toteutumisen ehkäi­semiseksi!
Mutta olettaen, että Länsi-Berlii­nin
asukkaita V todella uhkaisi joku
todellinenkin vaara, meidän sietää
kysyä itseltämme tätä:
Olemmeko me loppujen lopuksi­kaan
niin "hyviä" että. meidän kan­nattaa
aloittaa, Xänsi-Berliiniri asuk­kaiden
puolesta sota missä voisi tu­houtua
koko/ihmiskunta — niin ne
"pahat" puiiaisfet kuin_:me "hyvät"
kansankapitalistitkin? .
Tuskinpa ' vaan; me; niin "hyviä"
olemme, vaikka me.olemmekin aika
"hyviä"! . ,
. :Asia mutkistuu vielä' Jos, palautam-,
me mieleemme, että Länsi-Berliinissä'
isännöivät nyt ne samat militaristit
Jä monöpolistit. jotka vajaa 20 vuot­ta
sitten uhkasivat painaa meidät
kansakuntana natsien sotilassaappai­den
rauta-anturan alle. Mutta nyt
he ovat muka, niin "hyviä" ystäviä,
että heidän "pelastamisekseen" olisi
vaarannettava koko ihmiskunta?
Mahdollisesti mäille sanotaan, ettei
vanhoja kannata muistella, sillä Län­si-
Saksan hallitsijat ovat muka teh­neet
: parannuksen natsilaisista you-hutteluistaan.
Mahdollisesti niihkln; Mutta ,CCPn
parlamenttijäs^n, H. W. Herridge
(Kootenay-West) kysyi vasta muu- ,
tama päivä sitten alahuoneen Istun­nossa,
että mitähän ajattelevat de--
mokraattiset ihmiset kautta maali-;
man kun NATO-liiton yhdeksi nä­kyvimmäksi
sotilasjohtajaksi on..,.,\
noussut sodanaikaisena korkeana
natsiupseerina tunnettu kenraali " :
Adolph Heusinger? ; '. • • •
Mr Herridge sanoi Heusingerin: ni­mittämistä
NATOn tehtäviin "koko-'
naan moraalittomaksi" teoksi, minkä,;,
johdosta Yhdysvaltain juutalaisti^n
kongressi on esittänyt protestinsa ja'
mitä canaialaiSeXJ'eteraanit moitti­vat.
Kun tällaistai mätää •r—, puhu--
mattakaan • nyt; Syngman Rheesta,;-,
Chiang jKai-shekista ja Etelä-Viet­namin
liivintaskudiktaattorista <— oi^
meidän "hyvien"ihmisten keulaku- '
vina; niin se el totta totisesti anna
meistä kovinkaan mairittelevaa ku-'"""'
vaa muulle maailmalle. " ii ,•
Joka tapauksessa olemme sitä miel­tä,
että saksalaisten natsikenraalien. ..,
Ja taantumuspolitiikkojen'puolesta ei
kannata uhrata yhtään ainoata kun­niallista
canadalalsta — olkoot -Me' '••
sitten niin "hyviä" natseja tai sota»—s -4
politiikkoja kuin tahtovat.
Ja siunatuksi lopuksi, ihmiskuntaa
ei voida nyt-jakaa yhtäällä "hyvlksl''^
ja toisaalla "pahoiksi". Suuri nyky­ajan
virran jakaja on luokkakysymys, • i
mikä tekee eron suurten työtäteke?-
vieri joukkojen ja pienen-riistäjäluo-.
kan välillä; työläisten ja työnahta- .
jäin välillä; edistyksen. Ja taantii- ""
muksen Välilä; nousevan sosialismia»
ja lakastuvan kapitalismin välillä.--"-'"^'
Känsäkoura;-:. -:.: