Vapaus, September 1, 1960

              \
.Translationifree of^charge.' ^ - ' ^
yi^iaysvaUblssaiSI^lrttg9.(X)!6|l*äf
(Suöinessa^iiJÄ
vänä , jolloin'-' silmäiieinme tulevan
syksyn j a talven, taisteluongelmiam-
"f -
Columbian väestö on työteliästä, korkeasti ammattitaitoista
ja läpeensä eteenpäin pyrkivää-kansanainesta, niin, tuhansia •
, tolcaupat uhkaavat fyöttömiä — ja alati kohoavat verot ko-tienomistajia'sekä
"pikkuihmisä" yleensä.
Social Credit-puolueen hallitus on jakanut maakunnan
suuriaj^luonnonrikkauksia amerikkalaisille suurpääoman
^ edust^llfr-ja^neuvotteleeparastavaikaa maakunnan;kymme-;t
nennei» osan luovuttamisesta Wenner Gren trustille!
Ir.-
he
lueen Poliitikot. He antoivat silloin "uudelle" Social'Credit-'
puolueelle tilaisuuden osoittaa, mitä se haluaa ja voi tehdä
hallituspuolueena'. Tulokset ovat nyt kaikkien nähtävänä: ^
Vaihtamailavanhojen puolueiden hallitukset Social Greditin
hallitukseen,- BC:n valitsijat skivat /'vanhaa hapatusta uu­sissa
leileissä". Tyytymättömyys väestön keskuudessa onkin
jo niini siiufi; että se liuolestuttaa vanhan^^^^ k
nattaji$. Yrittäen peloittelun avulla saada asioista' vähem­män
tifetoiset äänestäjät antamaan äänensä vanhan; komen­non
jatkamisen puolesta, Vancouverin osakepörssi (VS) ja
BC:n leoUistamiskomitea (?) ovat rientäneet Social C^editin,
tory- ja liberaalipuolueen avuksi julkaisemalla päivälehdis­sä
kaUhtavilmbituksiaj joissa e
lopun JläKestymistä jos valitsijat antavat äänensä työväes­tölle!
'^a tätä samaa ,valitushymniä .jatkaen Vancouver^ Pro-vince-
tehti-sanoi, että "jakamalla sosiali^minvastaiSfet • äänet-kolmen
tai neljään osaan on vain"^ sosialistien hyväksi-ja
tämä ^n Province-lehden mukaan sitäkin - tuomittavampaa
nyt, klffi liberaalit ja konservatiivit eivät voi toivoa'muuta
'kuin 5ocial Creditin edustajamäärän pienemistä? ' -
British Columbian työväestöllä on nyt kultainen mah­dollisuus
saada äänensä' tuntuvasti kuulluksi mrqakujina,n
lainlaatijakunnassa. Valitettavaa on vain se, että t;j^^v|estön
VMkiiiidpsss// MS olekvi
mattiyhdistysliikkeen jotkut oikeistojohtajat panevat; vielä
nytkinlpppelill^
jen edelle, vaikka tietävät, kenekään-sanomatta,;^e
taan Ikaikkikäsittävän yhtenäisyyden pohjalla voi työväki
toivoa todellista ja kestävää edistystä. Kommunistien .kun-
, niaksi on sanottava se, että -kaikista vastaanhangoittelemi-sista
huolimatta heidän ehdokkaansa ovat jnrittäneetp
yhteisymmärrykseen ja,yhtenäisyyteen muiden työväe
keen psien kanssa näissä vaaleissa.
' Kuten sanottu, British Columbian maakunnassa suorite­taan
Järkeät vaalit syyskuun. 12 pnä. Me luotamme niyös
siiherf ,että sikäläiset kansalaisemme tulevat vakavasti, tut-kapäiyäisessä
elämässä' ja tekemään ratkaisunsa t^
k'aaii!harkintansa perusteella siitä, mille :ehdokkaalleäänenr
sä eri. vaalipiireissä antavat.
täväijä onpakolttaa hallltusta;^^^m
dollisesti vastoin-tahtoa; i^^^
Ttoimenpiteisiinriistämään-luis
ta täydelliseen pula-aikaan. Se' oii
päätehtävä. Siinä Mine-MilL tulee
antamaan kaiken voimansa. Työ­läisten
yhtenäisyys, jonka puolesta
me olemme työskennelleet viipsia,
auttaisi paljon. , • -
o o o o o o o & o o o o'(ra sir 0'ff'irii o
SYNTYMÄ- I
•PÄIVIÄ I
: - Q - f t - f t . : 0 - 0 , B f l f t . f l P ° ° ° ° ° ^
Matti kivinen,. Port Arthur, Ont.,
täyttää perjantaina syyskuun,2.pnä
87 vuotta.
Antti Ranta, Sudbury, Ont., täyt­tää
sunnuntaina, syyskuun 4 pnä
60 vuotta.
Yhdjiynme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
sinaövjoft'a'iönf^lJaVhaiinm
j>a työsuhteet iteojili^uudefi^a.) SiUoio^j
?^^Bif0iiäineBl|föÄö^ffiil^
Chanidos puhui vii^e^^^k^
.täisestä] ajasta, jolloin työläisten
,Jt^rvitsisi viikossa tehdä ainoastaan
16 tiintia työtä ja, siirtyä 35:Vuoti-
Mitä muut $anovat
"YSTÄVYYTTÄ JA
RAKKAUTTA KAIKILLE"
Etelä-Afrikka valmistelee yleis
äänestystä tuFevasta hallitusmuo­dostaan.
Maan mustaihoisilta ja värillisil­tä
asukkailta sekä intialaisilta
jotka " muodostavat kaksi kolman­nesta
koko väestöstä — on evätty
sekä puhe että äänestysoikeus näis­sä
tärkiessä vaaleissa.
Pääministeri Henrik Verwoerd,
apartheidin (rotusyrjinnän) esitais-,
teli ja .ja tasavallan kannattaja, on
ilmoittanut Kansallisen puolueensa
motoksi näissä vaaleissa:
KILLE — Toronto Daily Star.
mm Niin se paatos syntyi
Alkuviikon uutistiedoissa kerrottiin pitkälti ja leveälti,
että (3AS:n (Amerikan valtojen^järjestö) ulkoministerikokous
KimalUsesti katsoen tämä päätöslauselma voi k^^
yhtä »hyvin Britanniaa ja Intiaa vastaan kuin esimerkiksi
NeuvestoHittoa-ja Kiinaa vastaan; Asiaa koskevissa-uute
doiss$ sanotaan kuitenkin, että k.o. päätöslauselma' tähtää
"selvästi". Kuubaa vastaan; tarkoitus on siten painostaa Kuu-baa
i^in, ettei se hyväksy mitään apua "sen-paremmin Neu-.-
vostoMitosta kuin Kiinastakaan. . .
Hjrvin on todella leivät uunissa, ne^ eivät pala eivätkä
paistu. Yhdysvallat kieltäytyy kaupankäynnistä ja muusta
toliitosta
£Ji siis^dle ihme vaikka Latinalaisen Amerikan maiden
ulkonainisterien sanottiin OAS:n kokouksessa halurieen tä­hän
iJäätöslauselmaan-'alakin epämääräisempää,sanamuo- -
"JUMLAN LUOMASTA
' MAAILMASTA" -
Jumalalla on merkillisiä asianaja­jia
keskuudessamme Ne saattavat
hairahtua .tuomiorovasti ;H
muodossa muonamiehen ^vaimon ^ a
viovuotoealle; tai pappi • 'Lundellin
hahmossa ajaa hurau4ella näkymät­tömällä
piletillä Helsingin raitio­tietä.
Toisen kerran heidät taasen ta-
,paa siveellinen puuska ja heiluvat
häätämässä "vihkimättömiä:: aviopa­reja".
" " ' .
; Jälkimmäisessä .tapauksessa esiin:
tyy kristillisyys toisten ihmisten
perherauhan häiritsijänä "— sen
;urostyötä on' ajaa taivaalle ihmisiä,
vainota heitä työpaikoista ja kiusa­ta
heitä, sillä katso herra lähettää
kärsiniiyk'siä„':että kovat . sydämet
pehmitettäisiin.
Edellisessä, tapauksessa on tar­koitus
"pikku kepposilla" lisätä a-jallista
iloa papin hurskaan kauh­tanan
alla raksuttavalle sydämelle.
Mutta kun lähemmin katsoo noi­ta
kahta ilmiötä näyttää kuin ne
johtuisivat toisistaan.
Tuo . Vvihkimättömäin pariskun
tain", häätökuume on itse asiassa
: väin palisamiai oirian poven .paiseil-le.
Joten, kun ollaan siveellisesti mä­dänneitä^
ollaan v: myös siveellisesti
suutuksissa — ei toki itselle; juma­la
paratkoon, vaan toisille. Se on­kin
oikein nokkelaa!
(Työläisnainen, huhtik. 16 p.
1914)
'':!:Kaksikymmentä:'.vuötta:'takapmn
eii-o'lut palkallisia-vapaapäiviä, lo­mia
eikä sairaalavakuutusta puhu­mattakaan
seniority-oikeutta. '
Mine-Mill 6'n' tuonut paljon- etuja
ja yrittää tuoda edelleenkin. .
Kaksikymmentä vuotta, sitten al­koi
historian tuhoisin sota. Ei kos­kaan
niin paljon ihmisiä'ole täpet-tu;
sodassa, kes^^^^^^
sukamihioissa^ kuin 194()-:--4
nä aikana. Me. muistamme sen ja
koko maailni^aniityöläiset?muis
sen ja- siksi me vaadimme rauhaa.
' Sodan vaara on todellakin ole­massa.
Varmaankin olisi olliit pa­rempi
"jos korkeimman ^ason ko,
kous olisi voitu pitää viime kevää­nä.
-
Huolimatta - takaiskuista maail­man
ihmiset vaativat rauhaa. He
vaativat .neuvotteluja vpommikokei-lunjaiasevarustelun'
lopettamisekr.
si. Jos yhden korkeimman , tason
neuvottelut :jouduttiin^:::p
maan, niin tehkäämme uusi yritys.
Miljoonat sanat neuvottelupöydän
ympärillä v<iivat~~säilyttää miljöö-nien-
elämän estämällä sota. '
* CCF Reginassa pitämässään kan­sat'
isessk: konventionissa päätettiin
kehoittaai Canadan .eroamaan , NA
TO:sta. Hyvä. ajatus. Me emme
ole koskaan uskoneet, että NATO
voisi säilyttää rauhan. Tuhannet
canadalaiset uskovat CBC:n kir­jeenvaihtajan
James vM.Minifien
.diUef.er ,. .,.,-„.,.....^.,,,.
sen: Kuinka me voimme saada 1(5
tunnin työviikon kun teollisuuslai­tosten
'omistajat nykyään taistele
on, että herrat eivät anna meille. 16
tunnin tyä^Hköa; enempää kuin
tunnin ti^öviikkoakaan., Mutta jos
i l T y ^ i s t Ä Ä M ä i ^ ^
Ä u t ä ^ ^ ^ t k ö f f Ö d o i n l ^
) i r ä M Ä i p M » p E i | e r i M ä ä
kysymys 'ön''jäsenistölle edullisesta toimimme yhdessä. .
joka takaa^ kunnollisen toimeentu­lon
työläiselle': sekä hänen 'perheei:
sleen|i|g||||;gg^
r 31 Oikeus eläkkeeil^
lahtien. '
{käyntiin-jäjor^utuupoi^ tkdli-suudesta,
niin ammattiopetus toi­sien
teollisuuslaitosten-töihin. ^
. 6.'Täydellinen suöjä sairautta, ta­paturmia
ja vanhuudesta johtuvaa
taloudelUst^ tappidta vastaan.
,('7..Oikeus järjestyä.ja.neuvotella
työehtosopimuksesta ilman, että ra­joittavaa
säädöstä, joka on työnan­tajien
puolella, käytettäisiin.'
Meidän :Mine-MilIin jäsenistö ont
riykyään Voimakkaampi ja edistyy.
Me tervehdimme Työnpäivää ja lu­paamme
pyrkiä . onnellisempaan
maailman tulevaisuuteen, jonka me
tiedämme tulevan, jos me kaikkf
lliiaiPiÄiMM
mmT"
Moskova.'Joltakin aikoja sitten suurikoköistäiaväniuslal^
Neuvöstoilitop suöritt
ieilut Tyynellä valtamerellä osoitta­vat,
että /avaruuslaiva voidaan ,saa-da
'osumaan ' meitä lähellä oleville
planeetoiiie. ja' nyt mfe olemme jo"^
vaimoja "isiltä; että ne voivat myös
tufvälllsest^laskeutua niiden pinnal­le,
kirjoittaa' professori Rosenberg
sanomalehti Izvestijassa. ,
Nämä mon/puoliset tehtävät voitiin
ratkaistai. ainoastaan sijoittamalla
avariluslalvaan.iifValtava;:määrä ^erir
laisia' laitteita. Tästä syystä ei ole­kaanihme,
että tarvitaan erittäin
^T-v.V•-
Aivan samalla taajalla' kuin Kai­kissa
maissa Puolassa myöskin ihr
misten ksski-ikä on pidentynyt
johtuen lääketieteen kehityksestä
monien tautien vparannusmenetel;
mistä ja ravinnon pamnemisesta^jä
sitä mukaa kyin keskiaika pitenee
monet saavuttavat' sen iän kirti* he
pääsevät eläkkeelle. Tulen kuite^;
kin osoittamaan kuinka vanhem-.
pien ei tarvitse murehtia lääkintä-ongelmastai:
S/'^ ;
^Ensiksi muutama sana Puolassa
ikäongelmasta.
Laki takaa jokaiselle 65 vuotta
täyttäneelle työmiehelle ja 60 vuot-ta
täyttäneelle työläisnaiselle eläk­keen.
Kuitenkin kansakoulujen opetta­jat,
kaivostyöläiset ja sellaiset työ
Iäiset, jotka tekevät tyÖtä epäter­veellisissä
olosuhteissa, miehet pää­sevät
eläkkeelle 60:vuotiaina ja nai-set
55-.vuotiaina. Rautatietyöläiset,
jotka ovat erikoisasemassa, voivat
jäädä eläkkeelle työskenneltyään
25 vuotta; taikka -^nnienkuin saavut­tavat
korkeimman ikärajan.'
Tämän tuloksena eläkkeellä ole-*
vien lukumäärä on noin neljännes^
miljoonaa — joka Puolan kokoisen
maan väkilukuun nähden <on verra­ten
korkea.
Kukaan täällä ei ole s i ^ mieltä,
että nykyinen eläke olisi riittävä,
mutta se on huomattava kun .ote­taan
huomioon teollisuus'^ja mään
varat. Viimeinen korotus toteu-tettiin
v. 1958.
Sen johdosta - keskimääräinen
kuukausieläke; 337 zlotia 1957jnousi
700 zlotiin. Eläkkeen suuruus riip­puu
palkan entisestä määrästä.
Eläkkeen; nauttijiat, eivät2 nienetä
kista mal^uista vapaat% v^kviutus-.
,„ ^ „. ,,,,.„^, m-i^ms^
il||Lääkintä
imaaj: röntgenkuvausta, iseka^; keuhko­tautiparantolaa,
jo^' sell&h^n * on
tarpeellista^f ilman maksua. ~ ^
{pSelläisenlhiiöllön;fjä?KhiäluianMöi
taa, - eivät ainoastaan \ eläkkeelle
siirtyhieet saa, vaan kaikki hänien
huollettavansa. Kaiken .tällaisen
lääkintähuollon; saa yhteiskunnalii-sesta
: Vakuutusrahastbsta eikä ^ sii:
''if/PHi&fsen,.kaikkia. käsittävän yh­teiskunnallisena
lääkintähuollon^ an­sio
on helposti havaittavana. Meillä
ol(^jtuolevaisuus.; ennenitoista maail-nians^
taai suurimpia/Euroopassa ja
me» oiemme^ pitkittäneet ihmisten
keski-ikää 10—13 vuotta ja saavut­taneet
toisten Euroopan maitten
k,^sjciiänr tason. .
.,,ii;ämi-saavutus, ja sallikaa minun
koroi>jtaa;-<on' saavutettu kansakun­nan
:normaalikehitykesessä—/; m
tään erikoista kamppailua ei ole
vaadittu ''sen toteuttamiseksi, sii­hen
ei; Alfe": tarvittu ammattiuniojen
eikämuiden ^kansalaisten järjestör
jen osallistumista.
Täällä olevat lääkintähenkilöt ja
järjestöt' eivät ole koskaan vastus
täneet'tätä,^ päinvastoin' niiden ta^
holta on tuettu tätä toimintasuun­taa:
' - "
Tämän, johdosta, sikäli kuin tu­lee
; kysymykseen .lääkintähuolto;
koko känsämme, niin vanhemmat
kuin nuoremmatkin, katsovat: tule­va
isuuteenilman . minkäänlaista
pelkoa heidän huoltamisestaan.
non suorlttaneen:^^avaruuslalvan pair
nor oli ilman .vimeisen Lvailieen kan­torakettia
kymmenen kertaa, suu-
4%mpi .kuin. amerikkalaisten .Discove-:
'rer tekokuun paino.
'. Ei voida olla ihailematta avaruus-,
aluksen tarkoin' suunniteltua biolo­gista
kojeistoa, Joka turvaa ihmisen
normaalin .5 oleskelun llmanpitävässä
kammiojsa eri olosuhteissa ^ sinkoa-,
misvaiheen aikana, lennon aikana
painottomassa tiloissa sekä aluksen
palatessa takaisin maaii' pinnalle.
Tämänkaltaisen; yhdistetyn; kojeistoni kenen
rakentaminen on Jo sinänsä 20. vuo-' tuus on se että nain.en tarvitsee
-— ' avioliittoa enemmän kuin mies.
kauneuden^ saavuttamiseksi ja' sen
säilyttämiseksi ^ mahdollisimman
k^iiatt%iSattuis'kateeniiSkuvaSBnaaiIi
;;man|kau^
ten sitä ^nimitettiin.' 'Siinä valoku'
vaaja oli yfidistänyt yhteen ja sa­maan
:-naiseen'!:^seitsemäJi.;'maailroan
kuulun kaunottaren ~ kauneimman
kohdan. Nimittäin Rita Hayworth-
Miehen ajatuksia
naisesta
' Viisaasta vaimosta maksettu' hin­ta
, on ehkä~ liian korkea, sanotaan
eräässä äskettäin käsiini osuneessa
kirjoituksessa; ja siinä perustellaan
asiaa' tarkemmin kirjoituksessa
seuraavasti. Mies ihailee viisasta
naista ja kunnioittaa hänen elä­mänuraansa,
mutta hän ei ole tar­peeksi
hupsiiinaidakseenäkkipikai
sia .aterioita jadparsimattomia suk­kia.
Moni nuori nainen elää siinä
harhaluulossa; • että nykyaikainen
mies bn kiusallisen avuton kaikessa
kodinhoitoon \ kuuluvassa hiin e'ttä
hänen ön välttämätöntä 'mennä nair
misiin' ettei hän ehdi paljoa valikoir
da:.vi:ittyäkseen>-vanhanpojan päi­viltä.
Mutta tässä he aliarvioivatf'
miehet!', sillä tavallinen" nuori mies
ei uhraa vapauttaan moniavioisena
luonteeltaan Ja puolet maaliman hjjf
vyydestär vaihtaen; osa-aikatyöläi-seksi
ja lasten kaitsijaksi.;
aikaiset naiset :tarjoavat."yhtiötor
veruiutta
lut ilmarf luetteloa keistä,-? "^R^
irista kuva oli koottu. S»'»
suus, joka saa vähemmänkin^ kau- . ^ ^.
kunkin oma persoonallisuus joka'-
tekee hänestä,joko,miellyttävän„tai'. '-..4
.;väKMtiääi^^
'uSei^ljjolfli!^
miitta paljon voi ihminen omaa vie-hättävyyttään
kehittää. Voi tavata
kaunottaria, jotka' häikäisevät ensi
näkemältä, mutta ovat vain tyhjä '
(kiioriÄj
lista kiinnostamaan ja:oh henkilöi-\.., -.^J
j;tä;:;|jpidenl§^^
säisen .lämmön jia "mielenkiinnon . / ^ V :
;an?io|ta|ii^^
vät jäljittelemään jotakin kuulutj-idvuji.
i^^ijvat,;ijaijennos .ei Kosjcaan y
ole aitoa. Meidän tulisi pyJkiä ke^' "'4
, a . . . . „ a « . w : . « . j u a v a . . ^ , ^ » » . . . - hittdmäan I dmaa henkilökohtaista '
•uutU", mutta senhän'voi solmia yksilöllisyyttämtne ettemme näyt- ^ '
ien miehen kanssa tahansa. To- ^^^^i tyhjältä kuin tämä kannotta- ' "
sisadän suuria ihmeitä.
"Muitakin eroavuuksia on neuvosto­liittolaisten-
jä amerikkalaisten teko­kuiden
välillä. Neuvostoliiton aya-ruusalukset
palevevat humaanisia:
päämääriä — ihmiskunnan mahdol-
;Hsuökslen laajentamista; .sen .'hyvin­voinnin
Ja ,\ turvallisuuden? Tvarmistar
mlsta. Amerikkalainen "Tyros" teko­kuu
singottiin avaruuteen .avoimesti'
tiedtlistelumieiessä, eikä.fslihen sijoi­tettuja
kameroita; käytetty - suinkaan
lääketieteellisiin tutkimuksiin, vaan
ne oli suunnattu kohti niitä maita
joiden ;^Il tekokuu lensi. \
Päivän tomaattiannos
Tomaatit ovat tänä kesänä ennä
tyks-^llisen halpoja, niitä kannattaa
nyt käyttää vaikkapa ranskalaisten
tapaan pääruokalajinaivalqfiistettu-na
esim. seuraavalla tavalla:
'Suurikokoiset^tomaatit leikataan
viipaleiksi ja kieritetään korppu­jauhoissa,
asetetaan paistinpan­nuun
ja paistetaan runsaassa öljys­sä
nopeasti kullanruskeiksi; Paiste­tut
tomaatit : tarjotaan joko :rans-kanleivän
tai uusien perunoiden
kera.
Liha- ja kala- ja erilaiset riisimu-rekkeet
sopivat erinomaisesti täy-tettyjen,
tomaattien täy^
: Uudet sipulit leikataan renkaiksi
kiristetään pannussa pehmeiksi, «to­maatit
leikataan: viipaleiksi ja tar­jotaan:
sellaisinaan-paistetun sipu-
Mies menee naimisiin saadakseen
kodin, nainen taas tullakseen äi­diksi
ja kodinhoitajaksi.
Niinkuin Bernard Shaw sanoi,
sellainen:; nainen on «luonnoton, rjq;
ka on etevä lääketieteen, musiikin,
tai jollakin muulla alalla uhraten
näille äikäahiä'*kieltäytyen'saamas^
rista koottu kuva.
SÄILYKEKURKKUJA • • .^^
~ ' ' -Kk
3-5 tuuman tuoreita kurkkuja lio-tetaan
kylmässä vedessä yli yön. Kul- '^JI
vataan hyvm. Leikataan pituussuun- '
taan halki tai pipliaan ympärUnsä ^ '
haarukalla. Vähän' dllliä asetetaan- ^"
astian pohjalle, iurkut'ladotaan as-
"ta lapsia koska hänen olisi sitoudut- "B^n Ja vahan dilliä taas pinnalle. ' ^' fA
':ifjJv*»-'*ilJ5«WjJän"'IJStl^^^ 'Piöi^ii; palan'garlicla-tai;b^
laittaaj^kuhuiifcin^
% kkp. suolaa. 2 kkp valk: etikkaa ja ''(^||
€ kkp.' vettä keitetään kiehumapis-teeseen
Ja kaadetaan, kuumana' kur-kuille.
Astiat suljetaan Ja saavat oi- -"^^^
la'viileässä paikassa. Ovat syönti- • '•r--'i-^
taVä-elämään j^
hen . kanssa. ;i" Nykyaikainen' nainen
ei ole niin moraalitonv että hän ha­luaisi
saada lapsia avioliiton'.ulko-^
puolella. He haluavat miehen ta­loon::
Isästä saa ilmaista työvoimaa
talon korjauksia.suorittamaan, py- . , . .••,-^,-.-...r.,ä
syväinen seuraaja sinfoniassa ja '^"""»ssa noin kuukauden kuluttua. }]
elinikäinen-vakuutus. ;Ei haista voi " •— ~—
syyttäär:'pyrkimisestä 7! avioliittoon;
Suurin syy naisille on oman amma­tin
pitäminen mukaisiksi, että si­ten^
hän tulee huomatummaksi pa­remmin
kuin vain kotia hoitaes­saan.
Mutta hyvä kodinhoitaja on
taiteilija jossa ammatissa eivät lä­heskään
kaikki onnistu. Onnetto
mat, hermostuneet naiset pilkkaa-yat
sitä vetäen aina esiin lattian pe-^
•il
' KÄYTTI LASIA - ^,
kohmela. ta^ iKaijasen. Vaihde- "
taahäkuuliimlsia. ^ . k
^S/i;~Niih'i;.ne',^!;;^
Huomaan muuten painanteesta ne-palvella
perhettään. Jos f nainen
viihtyy paremmin juhlissa kuiniiha?
luaa lukea; iltasatua lapsilleen niin
hänen ei tarvitse ihmetellä olevan-n
ja perunoiden tai vielä mie- sa naimaton tai hänen aviomiehen- kolon jonka se on kaivanut hiek-, ^
luummin riisin kera. sä toivoo hänen olevan. kaan. . . . ^', . -j] • . • ] ' ^
t^ÄIVÄN PÄ
•g2:;i-iSSf^;;s;:^-g|^
Olympiakisoista tulleet uutistie- heilun kohdalta. Luokkakiihkoilun
dot kertovat, että "punaisen. Sak­san''
nuori kaunotar, 17-vuotias
koulutyttö, Ingrid Kramer, on oi­kea
"kullantekijä", , sillä hän on
hankkinut maalleen peräti kaksi
kultamitalia. , ^ , •,
Ingrid-tyttö ^olijcuulema- koko
suiiren yleisön lemmitty j ä ehdoton
yliivetö sekä' lauantaina, jolloin hän
voltti ^-ponnahduslautahypyt '«tt»
tiikaina'jolloin hän voitti kultami-
-tojlin mj^ös'naisten kerroshypyistä:"
ffiSäSiviimiein^
Sä on k^fiitjfs:kiilkenut'vMlaH-'vas
takk^is^v^uiml^n:::i^^
astunut '.sosialisniiin* johtavalle tiel-le;
Län
;hen%tarvitseltyolaisenfantaa*yhtäänfr
5 p e n n i a k a a n ^ l Ä l p l#p# l # iÄ
iYhteiskunnallisen^fitvakuutuksen
'^eiiakaallkehdostalhautaanMuloti]
tuvaniv^ntei^nndUisiäil^alEfiM^
sen;
"^i. aVl*Syj »li^J^
iksav jätkää, kapitalistista
_ J | ^ ö l ^ H s t i n i t < ^ ä : | p l p ä f
Mutta ^ ei estä;^al«ala|sia kil­pailemasta
4 olympialaisissaÄsaman
ipun^aU^ ja^ tuloksena on ny
sokaisemat porvarilliset urheilupo-litiikot
kielsivät työläisurheilijoil-ta
oikeuden edustaa omaa maataan
olympialaisissa ja se tietenkin hei­kensi
suurcs.ti suomalaisten .mah­dollisuuksia
Roomassa. ,Ei ole siel­lä
• Suomen parhaita voimistelijoita,
nVykkeilijöitäri painijoita ja muita
eturivin' urheilijoita' Siniristilipun
yat .suorituksillaan nostaa Suomen
urheilun kunniaan, kuten' tapahtui
naisilla on niin kova "olympiahin
ku", että he jättävät; yksitellen ja
yhteiset koko TUL:n vain siitä ilos­ta,
että voisivat siten auttaa her­roja
porvareita TUL:n tuhoamises­sa.
Mutta toisin kävi! "Porvarilli­set
urheilupolitiikot-laskivat vää­rin
he vetivät' pelkän vesiperän
TUL:n' tuhoamisyrityksissS., Valitet­tavinta
on-vain" se, että heidän po-litikointinsa
ansiosta Suomen "tyn-käedustuksella"
on • olympialaisissa
nyt niin vähän toiveita. ^'
No, nämä lubkkakiihköiset porva­rilliset
urheilupölitiikötfvöivatikui-i
t i S t i ^ l i q i l ä t i i s i ) l a i
peraa; Suomelle,,näissä ,olympiaki-soissa:--
ja ennenkaikkea -sitä. "et-tä.^
Ä^^surkeästa' tilasta' vastuussa
kot taustämiehiiiieen saavat tekosis-taan
ansaitun palkan Suomen ur-Äi
«Mlffiltii^
itölÄme^kuitehkihSettSllSup^
men>:porvarilliset urheilupolitiikot
^ i v f i f ö l S S t ä i i iÄ
missä
ole
sellaisen,' kannan, että ainoastaan
valko-ihoiset" voivat EtelärAfrikkaa
jdu.staaV:-kians--' I edustaa, kansan suuren i-enemmisr
l ö n p i | i m ^ ^
— ollessa edustuskelvotonta: roska
•joukkoairfSuomessalkelpastimaansa
edustajiksi vain "valkoisten"-porva-iinpiB^
lilli^iläklyjälii
"punaisten" työläisten ollen edus-makunsa^
kUllakiri"- Suomen'pör-denkin
jakoon. %
Monet urheilijamme eivätkä' ;\|
Kaikki' tämä osoittaa; että :olym-pialalsiirheilnamme^
ieivätlkuljeisU- x