Vapaus, August 28, 1952

              il \ ^
Editorial Ottloe 4-4m sa^öaser
Ittdq^eodentXflbor eddrea» B » j m BodlTO^ OBtatto;
Catiftdtena. gg» — ——•
AKatOlieu tptiozsetA
OSBea Depaifmeiit, Ottava» Put^
: Bdtofl/: tlnlco iBcekhr: r TDCsdayA»
\33ttBBBtV8 aod iBbtozidsyB bij^ yapau0
fiUdlalilss Cdnqyany Ltd4 ar lOO^lOs
Wv £tadtn»7, Canada.
Advertlslng lates tQxm BgpUcatlon.
'J^nätäatiaa txee of chaige.
Canada^:/ J vlc. 7jn> O kk. 8.'75
; j kk. 185'
YtiäfsmaSäi:'A-tk^ dJOO 0 kk. 4^
Suomessa: 1 ?k. BJB0 9 kk. 4.76
i i i » ^ f i l . l l S - W i i ^ " ' u t ä n ä ä n ; J a ' lauantaina,
•omistetaan työnj^ivän kunniaksi, jota virallisesti juhlien vietetään
-ensi maanantaina.
Vaikjca onkin totta, että työnpäivän vieton alkamiseen vaikutti
.aluksi taanturausvpiroien harkittu vastatoimenpide työväen kansain-
;:!Välisiä vappumielenosoituksia ja-juhlia vastaan, niin' tosiasia kuiten-kehittymässä
yhä enemmän sisäl-yhtenä
pääseikkana ori kysy-
- I D ^ ^öväenliikkeen yhtenäisyydestä ^ yhtenäisestä toiminnaJsta
toimeentulon ja onnellisemman huomisen puolesta.
Seitsemänkymmentä vuotta,sitten, syyskuun 5pnä 1882> jolloin
n ensimmäistä työnpäivää, oli myöskin kysymyis työläisten yh-
^ «^..«-ymisestä ja yhteistoiminnasta paremman elämän puolesta —
'^^ aktiivisia työväenliikkeen miehiä ja naisia "syytettiin" radikaali-muista
sdläisistia "hirvittävistä rikoksista". Niinpä
York Times julkaisi halveksivan kirjoituksen Central
jäsenistä ja Työn Ritareista ('Knight of Labors) jotka
nisteja vastaan, paatosti silloin:
ulkomaalaiset radikaalit
Monia tämän kaupungin unioita
Työnantajat ovat saaneet par^
' , ^ i t a tuloksia (taistellessaan, työväenliikettä -vastaan) eroittamalla
Ä f ^ P ^ « ' ^ ^ • ^ kieltäytymällä olemasta missään tekemisissä unioiden
^. ...-^^^iippssa.»
Vaikka.työväenliike on sen jälkeen saavuttanut suuria voittoja ja
^päässyt kuyäanhollisesti puhuen pois lapsen kengistään, niin tosiasia
pulienkin on, että tässä maassa (ja erikoisesti Yhdysvalloissa) työn-
4 r"*^'~'1u)ntroHoimfseksi. Muistettakoon vain se tosiasia, että sotatarveteh-tlx"'
i''^' ' teilijain apostoleiksi värvätyt unionistiset oikeistojohtajat ovat suo-karkeistyötä
työläisten riveissä — eroitta-eivät
voineet uskoa, että sotavarustelu
haaskaus — voi jmitenkään muodostua
Kysymys "Marshallm avun" tukemi-aomaksuttiin
"uskonkappaleeksi" jonka hyväksyminen oli välttä-
*tCt:^-fÄ^i<V l tai muussa tapauksessa tuli erotetuksi TTX:stajäCCL:s-mm
» i i
Vaiklca kiikaah ei enää halua muistella niitä päiviä, jolloin he
fatöaWät "Mä^^^ puolesta, niin tosiasia kuitenkm on, että
säujä muita tapahtumia: oikeistolaiset uriiojohtajät painui-syvemmälle
kylmän sodan suohon ja siten tehdessään hal-osan
työväenliikkeestä — kuten sotatarve-läh
politiikkonsa olivat toivoneetkin.
iykyhetken tilanteessa, missä vanhoillisiinkin
. Huiiifoihitf^^kuuluvät^^^^t^^^ usein vastoin: johtajainsa tahtoa,
*^ *~ajemmassa mittakaavassa taisteluun elintasonsa parantamisen
Toisinsanoen työläiset osoittavat, että hie ovat saaneet tar-kylmän
sodan ohjelmasta ja vaativat korjausta tilanteeseen,
puolen sotakapitaiistien aseenkantajiksi.antautuneet oikeisto-oyat
joutuneet entistä tiukemmin omiin pauloihinsa. T L C : h
•>V •: " • hoituspuheisiin, ja kolmas päivä lapualaismallisen pännaponneri tor-rpi^
ip^pSi'*»;^:';^^^ jumi^eJI]^. Vasta kokouksen viimeisinä päivinä saatiin jossakin •mää-'v
^'^^^Ifeleici^ rin kesluistelua työläisten tämän hetken vaatimuksista rauhian ja vau-
'raaimman Canadan puolesta.
Mätä pursuaa kaikista liitoksista C C L : n valmistautuessa syys­kuun
22 pnä alkavaan koriventioniinsa. ; Kylmän ja kuuman sodan
1
W0i illi^i;^^? r kannattajiksi aintautuneet C C L : n oikeistojohtajat erottivat järjestön-'
P ^ iMK ^ S p v ^ ^ l o . : s a fjäasseennyyyyddeesst ä kaikki ne uniot, jotka eivät hyväksyneet WaH Stree­tin
sotakapitalistien kommunismivastaista "Marshallid apua", Atlan­tin
paktia j ^ muita hyökkäyssuunnitelmia. Sitä tietä kulkien —
pmäksuessaan työväenliikkeelle ventovieraat tavoitteet — C C L : n oi­keisto
johdon keskuudessa syntyi täysin periaatteton kilapilu johtaja-paikoista.
Kuten muistetaan, Vancouverin konventionissa tapahtui
i^iine vuonna julkinen räjähdys. " T r i " Pat Conroy — joka ori saa­nut
hyvätuloisen paikan liberaalipuolueen hallituksen palveluksessa
•rahastonhoitajan toimesta sen vuoksi, kun toi-
(mr. C. H . Millard) petti häntä niin, ettei
:, ; kolmas hajoittajamestari (mr. Sam Paron) tullutkaan valituksi joh-
" ' * tokurinan jäseneksi, kuten oli "takasalin" neuvotteluissa etiiiikäteeri 3o-
Kuinka periaatteetonta tämä kinastelu silloin oli ja on yhä se
ehkä parhaiten siitä, että riidan aiheuttanut C C L n "liempilap-
Barön on sen jälkeen pyyhkinyt C C L : n tpmut, jaloistaan ja loi-kilpäilevan
. \ F L : n union suureksi johtajaksi!
Mutta tämäkään ei ole kaikki: Mr. Millard on haaskannut sa­tojatuhansia
dollareita terästyöläisten union varoja tuloksettomaan
reittarikseen kaivosmiesten mainiota M - M uniota vastaäh, samalla
kun. terästyöläisten union jäsenten omat palkat on jätetty syviin
kuoppiin, esim. Sudburyn kaivosmiesten palk|ioihin verraten. Se on
_^jo aiheuttanut vakavka arvostelua ja keskustelua terästyöläisten kes-
"^kuudessa. Ja C C L : n ' konventionin lähestyessä puhutaan yleisesti^
että taistelu johtäjapaikoista jatkuu entistä raivokkaampana oikeisto-iäisten
keskuudessa ja Voi puhjeta ilmiliekkiin tulevassa konventio­nissa.
•••••V •
Tämän hetken peruskysymyksenä on siis joko "yhtenäisyys" tai
"tuho", kuten kaivosmiesten M-^I, sähkö- ja nahkateollisuustyöläisten
pCiiiioiden juuri julkaisemassa ohjelmakirjasessa sanotaan.
Jokaisen puolueettoman tarkkailijan täytyy myöntää,- että yllä­mainitut
C C L : stä "'radikaalisuutensa" vuoksi erotetut uniot ovat vii-meksikuluneitten
vuosien aikana saaneet suurempia ja tärkeimpiä
parannuksia työläistensä palkkoihin ja työolosuhteisiin kuin C C L :n
oikeistojohdon holhouksen alla olevat työläiset. Selvää siis on, että
i'CGL:n oikeistojohdon hajoituspolitiikka^on ollut äärettömän epä­edullista,
ja että se vie läpipääsemättömään umpikujaan, ellei riiuu-tosta
tehdä. Tästä johtuu, että C C L : n jäsenyyteen kuuluvien unioi­den
lukuisat paikallisuniot ovat hyväksyneet päätösJäiiselriiia, missä
vaaditaan erotettujen unioiden takaisin CCL:njäseriyyteeri ottamis­ta.
Kaikki asioita seuraavat työläiset näkevät nyt omilla siimillään,
l :että M - M , sähkötyöläisten- ja nahkatyöläisten unioiden itsenäineii '
ohjelma tuottaa sittenkin parempia tuloksia kum kyseenalainen ma­teleminen
Yhdysvaltain vaitiodepartmentin ja sen F B I : n edessä.
' Jos koskaan niin tänä työnpäivänä nähdään, että hajoitta jät huo­nontavat
työtätekevien asemaa — ja että työväenliikkeen kesk^isim-yaatimuksena
on yhtcnäisyysvaatimus.
sm-
Kevr Yorkissa Ilmestyvä VATlCCfAL
OUARDIAN Julkaisee näjijtärää " m i ­tä
' muut sariovaf-osastoa nimellä
Iculnka mieiettdmiksl voidaan tulla"
«(Kov Crazy iCan Yoii Get.) Työnpäi­vän
kunniaksi käytämme siitä i>ari
näytepalaa. Ensimmäinen niistä kos­kettelee
s:tä mörköjuttua, kun far­mareita
peloiteliaan "kolhooseillal.
Se' on lainattu Idaho Frillsln Post
Registeristä' Ja siinä sanotaan: .
-Gerald I^e. JoJca osoitti sttunhi-
« 0
tiebnatalouden suuret vaarat, varoitti
St. Anttiony Farm Bureaun Jäseniä
kontrollitoiriienpiteitä:vastaan.;. ;
" H ä h lausui, 'että amerikkalainen
farmari. Joka tulee rahattomaksi y-rittäessään
hoitaa oman farminsa, on
todella onnellinen.'
'•• " '(Monissa maissa farmarit eivät
nykyään köyhdy pennittömiksi omil­la
farmeillaan, sillä sitä farmia huol­taa
.valtio." ,
JA VEBNON IVOOD:
'"Yhteiskuntamuoto, mikä ei voi Ja­kaa
liman sotaa sitä mitä se tuottaa,
on ilmeisesti uhkana; ihmiselle Ja se
pHää poistaa;
"Kapitalisini kuuluu historiaan Ja
arkistoon, sen täytyy murhata elääk­seen.
Sosialismi on modernia Ja tie­tullista.
Jonka aika on kauan sitten
tullut: se tarjoaa hyvää elämää kai-
•kiUfcV: -Vr^y-^^-j; v,<:;,r.;
'^Enempi viivytys on muistopatsaana
Amerikan typeryydelle; sillä vain A-,
merikka on kompastuskivenä inhimil­lisen
vapautuksen tiellä."
on
- Lontoo. — Elokuun 22 pnä alkoivat
työnantajien Ja työläisten edustajat
salaiset neuvottelut työläisten viime­aikaisista
palkkavaatimuksista. Ko-nepajatyölälset,
noin 2,5 miljoonaa,
ovat vaatineet 2 punnan korotusta
viikossa. €00,000 kaivostyöläistä vaa­tii
30 shilimgin palkankorotusta Ja
400J)00 rautatieläistä 1 pros. korotus­ta.
Noin 200.000 veistämötyöläisen o.
dotetaan aivan pian Jättävän^palkka-vaatimidcsensa.
Palkkavaatimukset ovat ai'heutta-neet
hyvin vakavan tilanteen. Halli-tus
on kehoittanut ammattiliittoja
"pidättyväisyyteen" taloudellisen Jäl­leenrakennuksen
takia Ja Järjestöjen
Johtajat ovat varoittaneet työläisiä e-
Sittämästä "kohtuuttomia" palkanko,
rotiisvaätiiriuksiä.' •
Konepaja teoUistiuderi työnantajat
hylkäsivät viime viikolla työläisten 2
punnan vaatimitksen, mutta ilmoitti­vat
neuvotteluissa pälaavsmsa myö­hemmin
asiaan.
Kun syyskuun ^10 pnä 38 ammatti­liiton
Johtajat kokoontuvat, tullaan
päättämään mahdollisesta lakon j u ­listamisesta.
"Työläiset ovat yleensä
lakon kannalla.
Toronto. — Kymmenen Canadan
edustajaa .on kutsuttu osallistiunaan
Aasian-T^nenmeren alueen rauhan,
konferenssiin.' Joka pidetään Pekin.
elssä i s k u u n viimeisellä viikolla.
Edellämainitun ilmoituksen antoi
Pinlay AfacKenzie.viime yiikolla kon­ferenssin
valmistelevan komitean n i -
missä.: Y l i 20 maata tulee osallistu­maan
: tähän könferensislin. Tämä
konferenssi antaa canadalaisille en­simmäisen
tilaisuuden tavata kaik­kien
Tyynenmeren maidiBn edustajia
ja keskustella heidän kanssaan yhtei­sistä
kysyriiyksistä; kalkkein ensim­mäiseksi
. yhteisymmärryksestä Ja ys-täVyydestä,
sanoi MacKenzle.
"Tioln 1,600'miljoonaa ihmistä elää
Aasiassa Ja Tyynenmeren maissa.
Suuri enemmistä meistä haluaa elää
rauhassa Ja ystävyydessä, mutta kaik­kia
meitä uhataan sodalla, jota me
emme halua", sanoi MacKenzie, Joka
on suorittanut Kiinan historian kurs-sin
Ja on lähetystyön tekijän poika.
Valmistavan komitean toimesta on
painettu listoja, Joilla kerätään nimiä
Ja rahaa edustajain matkakuluja var­ten.
Lahjoitukset voidaan lähettää
osoitteella: Finlay iMackenzie, 23 Sui­tan
St,. Toronto, On t.
Kannuttimotyöläisteii
lakko jatkuu yhä
VraDacebars:. — Yhdysvaltalaisten
pistämän Heinz-yhtiön 1;100 työ­läisen
lakko täällä Ja Leamingtonissa
on kestänyt jo koksi viikkoa Ja jat­kuu
edelleen. Työläiset seisovat l u ­jasti
suljetun työmaan vaatimuksen­sa
takana.
Rand Formula vaatimuksensa lisäk­si
työläisten vaatimuksena On 21 sen­tin
lisäys tuntipalkkoihm. Keskimää­räinen
tuntipalkka on nyt 99 senttiä.
'Lakkolaisia, tukevat ympäristön
fannarit ovat huolissaan miljoonan
arvoisen tomaattisatonsa tähden.
Neuvotteluja käydään Ontarion työ-mmlsterin
avustuksella.
— Canadasta n u t i i n vehnää vU-me
vuonna 37 maahan ja vehnäjau­hoja
^ maahan.
iVdnpäivä 1952 c&oittaa tmtta huip­pukohtaa
unioitt^ Jäsenmäärässä
Canaäassa, mistä Jokainen luqkkatie-toinen
työläinen on oikeudellisesti yU
peä. Kommunistit ovat erikoisesti
ylpeitä unloltten kasvusta, k o ^ niit­ten
kasvu alkoi kun osat uniolilkkees-tä
hyväksyivät konmiimisUen ehdot­taman
suUhhan. Kaksi kynunentäiii-sivuotta
sitten puolueemme ' yksin
suositteli; teollisuusuriionlsmla; Osoi­timme,
että aixunattiin perustuvat u-niot
eivät voi millään voittaa 'Cana­dan
työläisille edes taloudellista val­taa
ennenkuin perusteollisuuden työ­läiset
saadaan järjestetyksi. SiUien
aikaan niissä ei ollut lainkaan tmioi-ta.
Osoittaen teollisuusunioriismin o-levan
ainoa Järjestäytymisen pohja
kefhoitimme sen periaatteiden hyväk­symiseen
. kautta uhiolilkkeen. Ylim­mät,
virkaUljät vastustivat sitä Ja he
eroittivat Jäseniä, mukaan luettuna
allekirjoittaneen, asian kannattami­sesta.
Mutta he eivät voineet estää
8'.tä, koska teollisuusunionisn^ tarve
nousi yli heidän oppositionsa. >) M i l ­joonan
Jäsentä käsittävä unionistinen
liike tänäpäivänä on suuresti tämän
ansiosta. •
Mutta miljctoriari ylittäminen jä­senmäärässä
ei ole mikään syy.toi­mettomuudelle.
Työväenluokka ei
tule lopettamaan eikä voi lopettaa
taistelua unionistisen liikkeen laajen­tamiseksi
Ja voimistuttamiseksl en­nenkuin
jokainen teollisuuden ala on
järjestetty. Ensimmäisen miljoonan
jäsenen saanti oli vaikeinta., Tä­nään
militanttiset unionistit voivat
realistisesti asettaa päämääräkseen
rakentaa 2 miljoonaa jäsentä laajan
unionistisen liikkeen viiden. vuoden
ajassa ja kolme miljoonaa Jäsentä
kymmenen vuoden päästä. Taistelu
tällaisen päämäärän saavuttamiseksi
on tärkeä osa Jatkuvasta taistelusta
työväenluokan edistyksen puolesta.
jiatkiiva taistelu unionistisen 'liik­keen
laajentamiseksi on tärkeä siinä­kin
mielessä, koska suhteellisen edul.
liset Järjestäytymisen mahdollisuu­det
viime vuosien aikana ovat päät-tyriiäisillään.
Kaksi viikkoa; sitten
Roger Babsonin tarkoin laadittu va­roitus
Yhdysvaltain suiu-liikemiehil-le,
että "boomlkauden" ei voida var--
muudella sanoa- kestävän yli kuuden
kuukauden aikaa, osoittaa, että -työn­päivä
voi merkitä käännekohtaa vai­keampaan
kauteen. Tällaisen, raka-van
matKloUisuuden pitäisi nostattaa
jokaisen unionistisen liikkeen Jäsenen
tarkistamaan huolellisesti mahdolli­suudet
Ja vaikeudet, Jotka ovat cana-dalaisten
työläisten edessä ja kannat­tamaan
.kulein, -mahdollisuuksiensa
mukaan, toimenpiteitä etujensa pUp-lustamlseltsi.
'. ; -
"Sotavarusteluboomi • on •ylläpitä­nyt
pääoman laajentamista Canadas-sa
tähän saakka, minkä seurauksena
on ollut nouseva 'täystyöllisyys mel­kein
tähän saakka. Työläiset terveh­tivät
sellaisia oloja. Työmahdolli­suuksien
laajenenminen on ainopi, mi.:
kä poistaa työttömyyden ja puiitteel-
• lisuuden pelon, joka ahdistaa työläi­siä
kapitalistisissa maissa. Se on ol­lut
luonnollista, että canadalaiset työ­läiset
ovat tervehtineet tätä aikai-sempaa
kehitystä ja n3rt paheksuvat
nykyistä kehitystä, joka vähentää
työnsaannin mahdollisuuksia. .
Mitä canadalaisten työläisten p i ­täisi
huomioida kaikkein eniten tänä
työnpäivänä on se. miten kuluneen
viiden vuoden aikana heidän työ­paikkansa
ovat tulleet riippuvaisiksi
amerikkalaisten eduista, joitten pää­määrät
Canadassa eivät ole muuta
kuin tekevät huonommaksi tilannet­ta
ja työväenluokan .oloja Ja samaten
vaikuttavat koko maahamme. Halli­tus
ja kapitalistinen sanomalehdistö
Ja radio koettavat hämätä ihmisiä
uskomaan, että luonnonrikkauksien
löytö ja kehittäminen Canadassa l i ­sääntyneen
raäfca-aineen tuotannon
kanssa on ollut terveellistä kehytystä
maallemme. He valehtelevat. Se el
ole Canadan kehittämistä. : se on
prosessi, jonka mukaan Yhdysvalta­laiset
monopolit kaappaavat omaisuu-dekseen
maamme valtavat luonimn-rikkaudet
kaksoistarkoitulssella: saa­dakseen
itselleen halvalla raaka-al-tiellä
ja vesivoimalähteitä tulevai­suuden
varalta ja samalla kontrolloi­dakseen
maamme raalca-aine-lähteet
ehkäistäkseen laajan perusterästeol-lisuuden
ja tavarateollisuuden kehit­tymisen
Canadassa.
Toimien tämän päämäärän puoles­ta
Yhdysvaltalaiset teräsyhtiöt ovat
saaneet monopolikontrolliinsa kaikki
viime vuosien aikana löydetyt rikkaat
rautamalmiresitfssit. Maamme tun­netut
rautamalmireservlt Ovat niin
laajat, että Canadassa voisi valmistaa
50 miljoonaa tonnia terästä vuodessa,
ja vielä myydä malmia muille maille
niin paljon kun he haluavat ostaa.
Nousevalla rautamalmituotannolla
Steep Rockissa, Simcoessa.Marmo-rassa,
Ungavassa, Lataradorissa Jne.
yolsi valtavasti kehittää Canadan t a ­loutta,
mutta sen sijaan se vaikuttaa
aivan päinvastaisesta Stelcokin, Jo­ka
on Canadan vaatimattoman teräs­teollisuuden
suurimpia yhtiöitä, on
pakoitettu etsimään rautamalmia
Pohjois-Ontariosta pitkien matkojen
päästä sulattimolstaan, kun Yhdys­valtalaiset
teräsyhtiöt Ontarion linaa-kuntahallituksen.
avulla kaappasivat
kontrolliinsa rikkaat malmireservlt
Eriejärven rannalla, ainoastaan 50
mallia Canadan terästeollisuuden
keskuksesta Hamiltonista. Maamme
etujen syrjäjitläminen Järjestelmälli­sesti,
antamalla rautamalmireservlt
kansallisen
vetoomus
vieraitten käsiin, on myöskin havait-'
tavissa kateilla kansatalouden aloilla
Ja karisalilsessa sisä- Jä ulkomaapoli-tiikassa.
ISUaisen politiikan tulokset vaikut­tavat
syvästi työväenluokkaan. Se
on politliickäa, joka tekee yhä eneiri-män
canadälalsista.ammattitaidotto­mia
työläisiä. Jotka saavat ansionsa
raaka-alrie tuotannossa Ja siihen liit­tyvästä
rakennustyöstä. Se vähentää
vapaitten ammattien harrastajien,
taiteen Ja tieteen aloilla tgröskentele-vien
lukumäärää Canadassa, Se
POUtfikka, joka Järjestehnällisesti hei­kentää
Canadan osallistumista kaup­papolitiikan
suunnitelmien laatimi­seen
• punta-alueella" Jonka markki­nat
ovat olleet Canadan taluodellisen
kehityksen perustana aivan viime a i ­koihin
saakka. Se pitää Canadan e-rillään
sosialistisen maailman laajoil­ta
markkinoilta. Sillä tietoisesti py­ritään
tekemään Canadasta taloudel-liSesti
riippuvainen ja irallittisesti a-listuvainen
Yhdysvalloille.
Labof-Progressive puolue «n •yksin
vastustanut nykyistä St. Lamentln
kansallista Itsemurhapolitilkkäa.
Puolueemme varoitti canadalaisia
työläisiä Ja kehoitti yhteiseen toimin­taan
pakoittoakseen politiikan muu­tokseen,
kun V., 1947 St. Laurentin
hallitus Julkaisi tairkoitusperän^ teh­dä
Canada Yhdysvalloista riippuvai­seksi;
puolueemme yksin on jatku­vasti
työskennellyt herättääkseen ca-nadaliisia
huomioimaan tämän pe­toksen
vaaran ja ryhtymään tolnien-piteisiin
sen elikäisemiseksi. 'iBoomi-kauden"
lähentyvä 'loppu Ja sen on­nettomat
vaikutukset työväenluokalle
nostattaa koko työväenluokalle. Ja
erikoisesti unioille ky^riiyksen yhty­misestä
toimenpiteisiin työläisten
suojelemiseksi epäcanadalaisen poli-,
tilkan seuraamuksilta.
Keskeisempien kysymyksien jou­kossa
Canadan työväenliikkeen edessä
on se, miten voidaan Joko pakoittaä
nykyisä keskuSUlttojenjnmoJa seu­raamaan
työläisten estujen muloista
politiikkaa tai ^Jäyttää heidät. E i
kumpikaan kansallinen keskusliitto
edes yrltäj<^taa työväenliikettä. K un
työläiset Jorit^vat nousevien hinto­jen
uhreii^.)^äUttömäriä seuraukse­na
Imperiiäiist^ sodan valmisteluis­ta,
kieäbidilt^ojeh virkailijat koetti-vat
suunnata äniolta pois palkkatais­telun
. tieltä^(kiinnittämällä niiden
huomion pejrättömään ajattikseen, et­tä
St. lAureritin hallitus ottaa käy­täntöön
hdritasäännöstelyn. Tällal-sella
keppösE^ keskusliittojen virkai­lijat,
CCF:ri;.8yustamana, onnistuivat
hämäämääni^öläisiä kahden vuoden
ajan työnan&jieh ; suureksi ilolcsi:
Ainoastaan r L^or-Progressive puolue
osoitti työi&i^le, että kapitalistiset
hallitukset ^Ivät ota käytäntöön hin-tasäännöstelyä
: työläisten suojele­miseksi
kapitalistien riistolta. Vain
LPP neuvoi .-.työläisiä taistelemaan
nousevia bihiöja vastaan \ voittamalla
palkkojen kqrotuksia. Vasta sitten
kun työläiset: ^omaksuivat neuvomme
ovat he.ruyemieet parantamaan os-tokykyääri.
• ,
Trades anä'"Labor Coi^ressin kon­ventionissa
.'Winnepgissa Congressin
virkamjat••ääi^lllsestl ryömivät työn­antajain
edessä. Beiigoughln päära-portissä'
et cäes verukkeellisestl tar­jottu
joihtoa.'''4nloIiikkeeIle voittaak­seen
myönnytyksiä työnantajilta, ^ ä
raportin sisält^ asetti Berigoughln sa­maan
seuraan -Duplessisln ja Drei»rn
kanssa. - -r"".
Kaksi eniten jtUkisuutta saanutta
seikkaa konventionissa olivat: Ben-goughin
pyxltimys lähentyä taantu-miÄseUisempla
piirejä Canadassa Ja
Yhdysvalloin, antamalla kannatuk­sensa
ehdotiikselle tehdä laittomaksi
uljaan historiallisen käsitteen työ­väenluokan
housusta kansakunnan
johtoon poistamalla ihmisten riiston;
ja konventsiohissa olleitten työnan-
TIM BUCK
LPP:n kansallinen johtaja
tajiile itskollisten sylikoirien riemut,
kun kansallinen työministeri ottaen
Bengoughin sanat täydestä arvosta,
selosti mitä ne tarkoittavat taloudelli­sella
alaUa. Kapitalistisella lehdistöl­lä
on hyvä syy riemuita, että nämä
olivat kokouksen pääkohdat: Työn-'
antajille ne oKvat kohokohtia, mutta
Canadan työväenluokalle, Canadan
unionisteille se oli matalin; kohta ja
monet työläiset Ihmettelevät kuinka
matalalle Canadan uniöitten jäsenet
sallivat johtajainsa painua. ^
On aika militanttisten unionis­tien
herättää uudelleen rivijäsenten
toimintaa, joUa 1930 l u i l l a saatiin
uriloliike toimintakykyiseksi. On a i ­ka
perusteellisen yhtenäisjryden ke­hittämiselle
rakentamaan unionisti­nen
liike valtavaksi voimaksi Cana­dan
edistykselle, mikä lopullisesti on
sen tehtävä. Tämä on työnpäivän
haaiste v. 1952. Jos haaste hyväksy­tään,
niin taantuuksen edessä matele­minen,
mikä häpäisi 67 konventionin
Winnipegissa voi olla käännekohta ja
uuden aikakauden alku järjestyneen
työväenlirkkeen edistykselle. .
OTTI NEUVOSTA VAABl^
— Ei ole. sanoi kauppa-ostajalle,
joka oli kysynyt
kia:
Kun ostaja oU poistunut
kauppias apulaiselleen:
, ~ Älä milloinkaan enää
ostajia noto tökerösti. SiniJ
pitänyt kohteliaasti esitellä: '
on;; erinomaisia puuvjilasukkia,'-
non hienoja villasukkia, I '
kia Jnel Ymmärrätkö?
Kyliä.; sanoi kauppa-a^nilii
Pian tuli myymälään neiti,'j
halusi ostaa toilettipaperia. t
— Sitä lajia paperia meillä
selitti nuori liikenero kohte
tällä erää varastossa. Mutta
on : sen .sijaan,; käärepaperia,
paperia, santapaperia ja '
r i a . . ;
Jnlkalsemme seuraavassa Cana­dian
Tribune-Iehden vastauksen
niihin syytök^n, JOtkä TLC:ri
presidentti Perey Bengongh äs­keisessä
TLC:n vnosik<^onkse^
jä sitä ennen teki, kommpnlBteJä
vastaan. Tässä yhteydessä on pai-
:: . kallaan muistaa, että. !rLO:n vnb-sifcokonksessa
valtavalla enemmls-
: töUä hylättiin Bengoughin Ja moi-den
TLC:n johtajien kannattaii^
; päätöslauselma,;]^^
kommnnistiiiuoinecn ..laittomaksi
Jollstariiistai. Trlbonen vastaus on
seuraava:. ^•v• ''^. • •
< Sydämessään tietää Per<^ (Bengough^
kieräilevänsä ja valehtelevansa sa-rioessaäri,
että* kommunistit vahin­goittavat
Canadaa ja työväen unio­nistista
liikettä. KolmelQrmriientä
vuotta on danadan Kommutiistipuo-lue,
T im Buckin. johdolla, ollut työ­väenluokan
taistelujen. kärjessä r a ­kentamassa
työläisten unioita, tais­telemassa
parempia palkkoja, teroit­tamassa,
työläisten mlelUn solidaari­suuden
ja oman maansa rakastaroi-sen
tarpeellisuutta.
Kuka oli se joka 20-luvulla vastus­ti
niitä hajolttajia, jotka yrittivät
rikkoa Trades and Labor Congress
of Canadan? Oliko se Percy 'Bengough
tai Gordon Cushlng?
E i . ollut, mutta se: oli Tim tBuck,
konetyöläinen. Joka kamppaili vai­keissa
olosuhteissa työläisten rivien
yhtenäisyyden puolesta.
Kuka oli se, joka 30-luvun nälkä­vuosina
rioiiisi vastustamaan rauta-
IcoiriEO Benri^t^. sir Herbert Holtin
Ja CPR^'Öi^'£dward[ Beattyn julkeaa
palkkojen. alehtariiiäiyöklcäystä. Se
ei ollut BengOiigh. fBengoughi neuvoi
työläisiä hyväksymään palkkojen a-lennukset.
•••:'lie[',olivat.^kommunisteja, sellaisia
kuin Tim Buck, Tom tfiSEven, Annie
S. Buller, JiriiMcLachlan, J . IB. Sals-berg,'
(Dewar Ferguson, Paul iDellsle,
Fred Collins, 'fiarvey Murphy ja mo­net,
monet muut. Jotka sotatanldceja
ja poliisien kivääreitä tthmaten yh­dessä
satojen työläisten kanssa olivat
lakkovahtilinjöilla parempien palkko­jen
voittamiseksi, torjuakseen 98 py­kälään
perustuneen Bennettin toru­jen
työläisiä: vastaan kohdistaman
rautakorkohyökkäyksen.
Kuka pakbitti hyvältsyriiään työt-tömyysvakutitUssäädöksiä,
antamaan
käteisavustUsta ja vaati vihattujen
Bennettin 20 sentin orjakämppien
poistamista, sekä yleisten töiden. a -
loittamista noina kurjina aikoina? Se
ei ollut Bengough. Se oli työtäteke-tlvat
ja johtivat kommunistit,.kuten
Slim Evans ja Ewart (Humphries.
; Mutta on ollut myöskin aika, eikä
oike n kauan sitten, jolloin Bengough
kiitti Neuvostoliiton työläisten uljuut­ta
ja: sankaruutta; kun se Josef Sta­linin
johdolla murskasi mahtavat
natsien armeijat ja pelasti koko maa­liman
fasistisesta orjuudesta. Ben-boubh
tiesi ja tietää työläisten hallit­sevan
Neuvostoliitossa ja että siksi
vapaitten ihmisten pimainen armeija
oli voittamaton.
.Nyt BengougSi esittää, että Cana­dan
kommunistit julistettaisiin lain­suojattomiksi
ja selittelee kuinka ka­pitalistista
riistoa on ollut aiiia ja tu­lee
edelleen olemaan. Hän oh unoh­tanut
International Association on
Macliinist union vanhan perustuslain,
jossa ' puhutaan joukkokamppailusta
ja työläisten lopullisesta voitosta ka-pitalismista.
•••.,;/•;•
Canadan kommunistien Labor-
Progresslve Party tulee olemaan. Se
tapahtuu siksi, koska se ori Canadah
työväenluokan lihaa ja verta-. LPP:n
juuret ovat tunkeutuneet syvälle
maan suolaan — paVempien palkko­jen
voittamiseksi yhtyneiden Cana-
Alkoi aikanaan
arvostella
Melbourne. — Sydneyläinen ..
lehti on äskettäin arvostellut"^
rästi v:n 1956 olympiakisojen
tiä.; Lehti syyttää ettei vielä ole.
ty mitään .kisojen hyväksi, vaikka
soihin on vain vajaa neljä vuotta
kaä.
. Lehti myöskin sanoo, että kiso''
läpiyiemiseen oji tarkoitettu hanki
1,500,000 Äustraalian puntaa, mikä
• naurettavan pieni summa, kun
tään Helsingin olympialaisten r
teluihin käytetyn 4 ja puoli ojlj»
näa Äustraalian puntaa.
dan rautatieläisten, nikkelin, kiyihii-vlen
sutui yhteisrhitama. Jota innbs- ' ien ja kullan kaivajain, jmerimiesten.
: "f/i
terästyöläisten ja yleensä kalk^
teollisuxiksien työläisten keskuut^
i p P : r i uusi ohjelma, Canadan tid
pumättbmuudeh. ja kansandenminj
• tian ohjelma, on kehittynyt m%iö}
nien Canadan työläisten
luissa, se oh tulos historiallisesi «j
poksesta, jolloin maailman.^ö^ä^
etenee seitsemän penikulinan äapt
pailla kohti kestävää rauhaa, kananj
demokratiaa ja sosialismia. l
Viime viikon maanantaina Pm
Bengough, kun häh Winnip«gjs
TLC:n 67 konventionissa esitti kos
munistien lainsuojattomiksi jiditii
mistä. Oli USA:n valtiodeparti^enji
asialla — häh tietää sen olevan trt
ta. Hän on kumartunut ja mba
tunut kääpiö verrattuna siihen'bai
moon mikä *än oli 1948, jolloin hi
kieltäytyi hyväk^-mästä USA;nni^
räyksiä; Tämä, on täpaOitunutfsi^
että hän on antautunut ratsastänu
USA:n sota vankkurien mulcana j
hyljännyt työväen tunnukset, rduhi
.ja demokratian. .. ; | '
Ne ovat teot eikä puheet, ^ide
mukaan ilunisiä tulee tuomita,- :
Jokaisella työpaikalla, kaivoksis
jä tehtaissa, kaikissa unio-osaäols
tulee työläisten nousta puhimui
Bengoughin ja toisten TLC:n^U
Jien petosta vastaan. KommuiMB
oikeus puhua demokratian ja Caiä
dan riippuDiattomuuden puplesti
USA:n määräysvaltaa vastaan töy^n
turvata koskemattomana. "Täinä kop;
kee kaikkia canadalaisia, jpUuitaj!;
: televat unioiden itsenäisyyden pi»
lesta, oikeudesta arvostella ja
la liberaalien ja toryjen k-litiikkaa
ja heidän petollista tofn^
taansa vastaan työväenliikkeessS.
Bengoughin kommuhismivastaiae
julistus on merkki uudesta ankara»!
hyökkäyksestä koko työväenlilkeK |
vastaan, se on; haastee kaödlle
rioottisille canadalaisille!
— Canadan yli 6 kk. ikäiset:
munivat keskimäärlri 162 munta 1
takin Isanaa kohden. •
NiiUe muutamlUe sleluiUe, Jotka
näitä alakertajuttujämme lukevat .—'
allemerkinnyt "itse" misus ja Pietilä
— ei ole enää mitään .uutta Jos sa­nomme,
että meitä el taryltse eikä saa
kaan lukea niihin,' jotka huutavat
suu vaahdossa ja kirjoittavat kauniit­ten
tyttöjen säärjlnkln sellaista r u ­muutta,
että "ai lalk Alk", sillä totta
on, että me emme "lailEi" mistään so­taisista
kenraaleista muualla kuin
hautajaisissa, olkoot ne sitten vaikka
vain poliittisia sellaisia toistaiseksi.
Huolimatta lainkaan " I Like Ike"
mainioista meistä myös tuntuu, et­tä
arvon kenraalistamme, tarkoitam­me
Eisenhowerin "Ikea", on kehitty­mässä
sellainen myrskynmerkki Y h ­dysvaltain
poliittisen allakan kul­maan,
että sitä sietää varoa.
Ottakaamme esimerkiksi vaikka
New Yorkista viime maanantaina tul­lut
AP:n uutistieto, jonka mukaan
kerrotaan kenraali ElseQhowerin re-publikaanipublueen
presidentineh-dokkaan
ominaisuudessa myöntäneen,
että koko Yhdysvaltain hallitusko­neistossa
on mätää ja turmeltunei-suutta,
mikä tarvitsee perusteellista
puhdistusta.
Tästä huoUmatta kenraali 'Eisen-howerilla
oli otsaa sanoa: "Yhdysval­tain
täytyy sanoa maailmalle, mu-kaanluklep
Kremlhulle, ettei se (Yh­dysvallat)
lepää ennenkuin kommu­nistien
orjuuttamat kansat Euroopas­sa
Ja Aasiassa on Jälleen vapaana."
Toisin sanoen, kenraali IEiscnhower
uhlcaa sekaantua Itä-Eurobpan jä
pakottaa ne omaksumaan vastoin
tahtoaan sellaisen amerikkalaismalli­sen
hallituksen, jonka kaikista liitok­sista
Ja saumoista pursuaa turmeltu-neisuuden
mätä!
"I Like .llte" Eisenhower haluaa
siis järjestää verisen ristiretken ko­konaisten
Icansakuntien käännyttä­miseksi
pahaan. \
Kuinka .kaukana hän on tässä
Aasian maiden sisäisiin asioihin ja
suunnltelmäs^an rehellisistä ja kun­niallisista
amerikkalaisista, se näkyy
yhdysvaltalaisten lihanpakkaamotyö-läisten
union lehden: Julkaisemasta
artikkelista. Jonka allekJrJoittaJina on
k.o. luiion (Amalgämated (Meat Cut-ters
and Bucher Workmen of North
America — AS^IL) presidentti Earl W.
Jimmerson Ja sihteeri Patrick E.
Gorman. ^Heidän artikkelissaan sa­notaan
mm: '
"Sota on helvettiä!" Ihmisveren
vuodatus tarpeettomissa sodissa on
aina olltit Ja on yhä todisteena slvis-*
tyskaudestaninie, että ihmiset ovat
vieläkin raakalaisia. Me olenune tois­tamiseen
esittäneet, että kommunis­min
Ja demokratian välillä voi olla
kompcomissiija ne aatteet voivat o l ­la
samassa maailmassa. (Siis vallan
toista kuin ' ^ e " .— Kj)
"Me emme ole taipuvaisia usko­maan,
että kaikki Venäjältä tuleva
on pahasta. iSemokratian propagan-damyllystä
tulee paljon tietoja Joita
emme yksinkertaisesti voi syödä
kouklculneen, painoineen Ja korkki-neen.
.
"Yhdysvaltain ylioikeuden tuomari
William O. Douglas lausui tämän
vuoden maalisk. 17 pnä, että kaikki
el ole lumipuhdasta itse Yhdysvaltain
hallituksessa sen ; suhteissa toisiin
valtoihin. '.Näinä aikoina minä näen
mädännäisyyden ja turmeltunei-suuden
nousseen hallituksen kprkeille
paikoille. Näinä päivinä, näen i h ­misten
pelkäävän puhua 'vapaasti,
koska joku saattaisi luulla heitä vää­räoppisiksi
ja siis' uskottomiksi. Näi­nä
päivinä mnä näen amerikkalaiset
kiintyneen enemmän materialistisiin
kuin henkisiin seikkoihin. Nykyaka-ha
näen Amerikan luisuvan pois kris­tinuskosta,
esiintyen ulkomailla öyk-kärimäisesti,
itsekkäästi, ahneesti
kiintyneenä vain tykkeihin ja dolla­reihin
— eikä ihmisiin ja heidän toi-voihinsa."
Nuo; ovat hyvin voimakkaita sano­ja,
ja, jos ne olisivat meidän omiam­me,
me.dät ehkä leimattaisiin 'vaale
anpunalsiksi'. On hyvä, että Yhdys­valtain
ylioikeuden tuomari sanoi sen.
Hän ei varmaankaan ole 'vaaleanpu­nainen'.
' kalkki sodat alkavat joidenkin
maiden tai niiden väestöryhmien öyk-kärimäisyydestä
ja itsekkyydestä.
Me pidämme hengellisenä Ja kristilli­senä
huutoa rauhan puolesta...
"Ryhmä sanomalehtimiehiä kir­joitti
äskettäin vanhalle Joe Stalinil­le.
He esittivät hänelle joitakhi ky­symyksiä
ja "hiiden joukossa seuraa­vat:
" "Katsotteko,' että maailmansota
on nyt lähempänä kuin V . 1950?"^
"Se kirottu vanha Kremlinin pa­holainen
sanoi, ettei se hänen mier
lestään ole lähempänä.
" 'Luuletteko te, että demokratia ja
kommunismi voivat elää rinnalikain
samassa maailmassa?'
"Taas se vanha kommunismin j u -
maLi sanoi 'minä katson niiden voi­van'.
No niin, me myös uskonune siihen
ja silti olemme helvetin vannoja i
tä, että me emme ole kommii
nfin katsoessamme. -Mikään
epäonnistua ennen; kuin siTS
Ia'an ja suurmaiden johtajat e
tehneet mitään järjestääkseen li
uksen tällaista kokeilua vartett
: "•Britannian pääministeri <|
hill on sanonut katsovansa,
lainen kokous olisi hyvä 'sopivan» i
kana'. Rukoilemme. san(*aa
mikä aika on sopivampi kuin
nen? Intian miljoonien johtajat i
tovat, että maailman johtajaa J
us pitäisi kutsua käsittelemään,
ilman rauhan vakiinnuit
ta... Me myös uskomme,.että i
nen kokous pitäisi järjestää,'
helvetti tai tulvavesi. Yh<J
täytyy sihiä olla tiennäytÖjjnS^
me valitamme sitä kun täsj'
tasavallassa on tehty niin
laisen maailmankonferenssin:
Ihmiset jotka todellisuudessa
levät'sodissa, eivät halua sotaani
maaUman valtojen johtajat eixtu
sitä tätä, ja elleivät H e voi
jonkinlaista . suunnitelmaa K
rauhan hyväksi, nun inhimiU^
toisuus ei ole paljoakaan
viimeksikuluneen 2.000 vuoden;
na." • ,
Nim .tavaUiset, rehdit ja
amerikkalaiset haluavat raO»^
kansainvälistä konferensöa
vakiinnuttamiseksi. •j,
Mutta "ai laik aik" Ja a««J
set kenraalit uhkaavat väkiva^
kaantua to.-sten maiden
oihto sen vuoksi, kun niiden tam
piireissä ei ole sellaista m
syyttä Ja tunneltuneisuutta.
"Aikenkln" kertoman mukaan
hlngtonlssa vaUitsee. Kun
huu Trumanin h.allituksen
näisyydestä. niin siinä tappd»
perkelettä vastaan. - KänsäkM»
|; vS'"^H'''
\ hr
I -
• * S S