1952-08-28-10 |
Previous | 10 of 14 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
tm t i Sivu 2 Lauantaina, elokuun 30 pnä-^aturday, August 30,1952 Cttgaa jtf Bteniflh C a n a^ talälsbed 1707; e, 1017. iUiUiorlzed es eeeond tlass vmail b7 the Post Otlko Jk^faxtmeM^ O QShed tttflco neeiel^ Slnii8<la]V a u l fiätiBi& tv Vapaus paUttiihtiis Company Z M ^ at 100-102 Bfc Wv8uabaiy. Ont^ Canada. Telephones: Snslness tXEBee 4>«SM. EdiUolal Ota» 4-«m c aiänflj EL Sub&l. EOUarVr. EUood. MaU addrea»; SO»: @,iSiidlmrir^ Oatarto, Advertising rates tQion appUcatlimu Itanalatton free of ctoge. - .Candia«*a:'v^s t^j^^vlt .W4'fek.^S/r9 Suomessa: i tk. &S0 0 kk. 4.75 m» . viii'' i i i p i i i — Työnpäivän takia Vapaus ei ilmesty tiistaina, syyskuun 2 pnä. NLm uusi 5-v. suunnift^pbna Neuvostoliitossa äskettäin julkais^ ohje uuden viisivuotissuunnitelman toteuttamiseksi osoittaa, että Neuvostoliitto suunnittelee jät- ;: tiläismäistä tuotannon laajentamista lähimmän 3>^ vuoden aik^ia \(snunnitelmaa on jo toteutettu noin 20 kk.) T a ^ viisivuotissuunnitelma, jonka tarkoituksena on kohottaa teoHisuustuojtantoa viiden vuoden aikana noin 70 prosentilla, on saa- - v n u t suurta huomiota kautta maailman -e- ei vain työtätekevien pii-tahkoon Toronton Globe and Mailin elokuun 25 pnä julkaisenia ;; tava toimituskirjoitus, missä kysytään "Mitä on tapahtunut?" Lainatkaamme väJiän Glohesta: ."Mitä on tapahtunut Pohjois-Amerikan järjestelmälle--^ m i n l^ tavoitteena oli se, että saatetaan y M enemmän tavaroita yhä laa^ mflle joukoille . . . Mitä on tapahtunut järjestelmälle, joka oikein tat'väarin, mutta pääasiassa oikein, pani tuotannon kaiken muun ylä- , puolelle? . "Näyttää siltä, että se on muuttanut Venäjälle . . . (Viisrvuotis- ' suunnitelman) <Keskeisenä tavoitteena on tuotannon kohottaminen 70 prosentilla siitä missä se oli v. 1950 . , . Maatalouden tuottavair y^^^iS; teeollisuudeh SO ja rakerihustebllisuu-den. 55 prosentilla." Myönnettyään sen tosiasian, että uuden viisivuotissuunnitelman ? k hyvinvoinnin hyväksi lihatuo- ' tantoa 98 prosentilla, voituotantoa 72 prosentilla j.n.e. iGlobe sanoo, että Neuvostoliiton kansalaisilla ;on toivoa^ hintojen alenemises-jestelmällisesti alentamaan ja työläisten todellisuuspalkkoja :korotta-maan ! Osoitettuaan uudelleen, että hintojen alentamihehjä tuotannon lisääihinen oli ennen Pohjois-Amerikan tavoitteena — muttei näytä olevan enää — Globe and Mail kysyy uudelleen toimituskirjoitukT sensa lopussa: ^"M-tä on tapahtunut?" ^ • • . Jos luomme välillä pikasilmäyksenkapitalistise(Bn maailmaan, mukaanlukien sen sydämeen Yhdysvaltoihin, niin kiertämätön tosiasia on, että'sieltä kurkistelee uiiden pulakaudeh^^^ pi-f; on "ylituotannon" takia vähennetty lukuisissa kapitalistisissa mäissä pmittaista työttömyyttä. YK:n tilastotiedot osoittavat, että listiniäiden tuotannossa on hjavä tää. Yhdysvaltain tuo ei lisääntynyt enää vuonna 195^, Vaan ; fi)^li ««Miallaan jä täm se oli jo yhtä pro- ^ seioitiaideni Väestön elintason yleistä heikkenemistä kuvaa erelitymättömälla 'tavalla niyös i^^ Jastot; vähittäin ; t % i ^ m nvukaanlukien Yhdysvalloissa^ p laan uuden inflaatioaallon mahdollisuutta, mikä edelleen, huonontaisi tilannetta pitkän päälle." ' ' / ^ ^ ^ ^^ ^^^^^^: 1^ -joka on lisäimyt ^kaikin - mahdollisin keinoin tuotantoaan sodati: edellä j a varsinko keen, aikoo näin valtavasti lisätä t son korottamiseksi^ niin ei ole lainkaan ihme vaikka porvaritkin ky- ; 'syvät Globen lailla, että "mitä on tapahtunut?" Ä > - Tilastotiedot eivät liene kaikkein helpommin "sulatettavia", mutta ottakaamme kuitenkin joitakin esimerkkejä N L : h viisivuotissuunnitelmasta. Sen tarkoituksena on kohottaa harkkqraudan tuotantoako prosenttia, teräksen 62 ja öljyn 85 prosenttia. Sähkövoiman tuotanto lisääntyy 2.3 kertaisesti ja höyrykattilain 2.7 kertai- , sesti. Autojen 20 prosenttia, traktorien 84,.mineraalipitoisten lannok-keiden 88 ja keinokumin 82 prosenttia. Semientin tuotantoa lisätään ^ .2.2 kertaisesti ja hetikohtaisesti kansan hyvinvoisdön vaikuttavain tuotteiden lisäystä on .suunniteltu mm. seuraavasti: puuvillatuottei-den 6,1 pirosenttia, villatuotteiden 54, nahkajalkineiden 55, sokerin 92, lihan 92, kalan 58, voin 72 ja kasviöljyn 77 prosentilla samalla kun kannutavarain tuotantoa lisätään 2.1 kertaisesti. ' Nämä prosenttiluvut yleistuotannosta ahtavat jq melko selrän kuvan Neuvostoliiton tuotannon valtavasta kasvusta. .-Mutta tämä näkemys tulee ehkä vieläkin lähemmäksi jos huomioimine sen,.että tämän viisrvuotissuunnifelman aikana on tarkoitus rakentaa 105,000,- ÖOO neliömetriä eli 180,000,000 neliöjaardia uusia asuntorakennuksia — Yksi uusi koti jokaista nyt käytännössä olevaa kotia; kohden! r—' ellei oteta huomioon sitä toflseikkaa, että asunnotkin tulevat sosialismin rakennustyön yhteydessä väljemmiksi. Mitä tällainen jättiläismäinen rakennussuunnitelma tarkoittaa, se oh helposti käsitettävissä. Samoin se, että rakennusteollisuus antaa aivan loppumattomasti työtä myös rakennustarpeita tuottaville teollisuuksille. Vaikka yleisenä tavoitteena tuntuu olevan se, että uudet ja suu-let teollisuuslaitokset rakennetaan mahdollisimman lähelle raaka-aine- - lähteitä, että säästytään raskaan raaka-ainetavarah pitkiltä kuljetuksilta j a vapautetaan rautatiet ja muut transporttilaitokset muihin tehtäviin, niin tämä tuotannon valtaya kasvu ja yleinen vaurastuminen näkyy selvästi myös siitä, että rautateiden rahtitavarakuljetus l i sääntyy 35—40 prosentilla, jokitranspprttilaitoksen rahtitavaran kuljetus 7S—80 prosentilla, merilaiyojen rahtitavaran kuljetus SS—60 prosientilla ja kuorma-autoilla ktiljetettäva tavara 80^85 prosentilla. Kun tuotantolaitosten yksityisomistus on poistettu ja tuotantolaitokset palautettu kansan yhteiseen käytöön, niin silloin loppuu työttömyys ja "ylituotanto" sekä avautuu rajattomat kehitysmahdollisuudet ennenkuulumattomaan vaurauteen ja hyvinvointiin. Tämä ön se, mitä on sekä tapahtunut että tapahtuu nyt aivan silmiemme edessä! S h a i ^ a i a s a kolKxnitui äskettäin n o i n 100,000 asukasta torille t o i m i maan l a u t a k u n t a n a kuulustelussa, j o k a koski eräitä K a n s a n a r m e i j a n u p seereita Ja s o t i l a i t a. lepytettyjen m i e s t e n s a n o t t i i n m e n neen porttolaan pian sen Jälkeen k u n vapauttaja-armeija oU m a r s s i n u t kaupunkiin. S e «n yakava syytös njÄäi\^B K i i n a s s a , v a r s i n k in s i l l o i n • k i i i h se' kbskee vapausarmei-j a n miehiä; - sUlä K i i n a n nykyisen fiallitukseh' kannan mukaan p r p s t l - t u o i n t i ei Väin' o r j u u t a naisia, j o t ka yhteiskDnta'on pakoittanut mjrymään itseään, vaan samalla tekee niiehen äsälliseksf naisen a l e n n u s t i l a a n . .. BIköksen tehneet sotilaat j a upseerit ^ r o i e i t i i h sen jälkeen k u n h e olivat tutuiiistaneet r i k o k s e n s a . .. V «Itmä m e r k i l l i n e n tapaus tulee m i e l e en kun luemme New Y o r k i h l e h distä laajoja selostuksia paljastuks i s t a , kuinka loistava " h u v i t t e l u "r systeemi toimii New Y o r k i s s a järjestäen naisia . vieraileville ostajille, kauppamatkustajille. Sanomalehdistö suorastaan nuolaisee huuliaan näiden paljastusten Johdosta, sillä s i i ^ . saadaan houkuttelevia otsikkoja, j o i s t a oh apua lehden myynnille. Mut?- t a lehdistö tarkasti pidättyy m a i nitsemasta mitään y h t e l s k u h n a l l i s i s - tsk syistä, Jotka aiheuttavat pröstitu-omtia. JEikä se heitä mitään l i ^ a sr tetta~ p o l i i s i k u n n a l l e . J o k a t a h a l l i s e s ti salailee korkeimpien p r o s t l t u u t t l - h a n k k i j a i n mmiä. N a i s t e n nimiä main i t a a n nmsaaati, m u t t a varakkaiden miesten nimiä salataan ikäänkuin yhteisestä sopimuksesta. •Prostitutionia aiheuttaa nykyisessa yhteiskunnassa köyhyys j a v o i t t o i l u. N a i s t e n köyhyys Ja voitonteko hel-dän ruumillaan toimivat yhdessä.. Vapaassa maailmassa — sosialistisess a j a kansandemokraattisissa maissa — prostitution o n joko poistettu t a i sitä hellittömästi poistetaan..;. Tiyämies-Eteenpäm. snrNcaiENiN P O L I T I I K K A H i t l e r i n fasismin «valtaannousu Saksassa merkitsi fasistisen hyökkäyksen vaaraa, e l v a i n Neuvostoliitolle vaan k a i k i l l e 'Sturoopan. kansoille. J o t t a taistelussa faisismin vaaraa vastaan v a l t a i s i n käyttää j y v ä k s i k a i k ki mahdollisuudet. Neuvostoliitto • t u l i vuonna 1934 mukaan JS^nsaihliittoon. •Neuvostoliiton p o l i t i i k k a o l i "kolläc-tUvIsen t u r v a l l i s u u d e n " p o l i t i i k k a a , s e perustui siihen, että k a i k k i a fasistisia^ hyökkäyksiä, missä tahansa ne t a - p a h t u i v a t k i n , vastaan asetettaisiin k a i k k i e n rauhasta Ja demokratiasta kiinnostuneiden /valtojen . yhteiset t o r j u n t a voimat, y-:'^^','';^^}- M u t t a länsivallat harjoittivat t o i senlaista p o l i t i i k k a a. K u n M u s s o l i n i vuonna 1835 hyök- :^|tsi Abessinian, •jCansainljttpn erään jäsenvaltion k l m p p u i m , niin Neuvos-tojtutto v a a t i Jyrkkiä yhteisiä, toimenpiteitä Italian f a s i s m i a vastaan. Län-slyaltojen heikko j a "horjuva asenne teki k u i t e n k i n M u s s o l i n i l l e m a h d o l l i - i e k ^ Abessinian valtaanilsen. K u n Are^ttcpn fasismi vuonna 1936 Saksan J a 2ta,iian tukemana käyjl . ^ p a n j an tasavallan kimppuim,- k u r i s t i v a t läns i v a l l a t "puuttumattomuuspolittikal-l a a n " E s p a n j a n tasavallan, " J a vain Neuvostoliitto a-itoi apuaan Espanjan .demokratialle. K u n H i t l e r - S a k sa mlie^;tti Itävallan vuonna' 1938, n i in iwertai$iiiift^ Hamilton. — . ' P a l k k o j e n j a eläkkeiden' yhdenvertalstuttanilstia U S A :n vastaavan alan työläisten kanssa, vaativat' Firestonen kumityölkiset. j o t k a ovat olleet lakossa jo y l i 12 v i i k k o a . : laaksolaisten päävaatimiiksena on l^iop .kuukausi eläke j a . t u n t i p a l k k o j e n korottaminen 12 sentillä.. Amosk i n vaaditaan puolitoista aikaa l a u - antaiiy&itä, n y k y a i k a i s i a tytJhupneHa j a kesäloman paremmin järjestämistä. Lakkolaiset ovat saaneet voimak a s t a tukea sähköttyöiäbten uniolta, terästyölälsUtä j a useUta kumityö-läistett unicm osastoiltia. Neuvottelut oyat edelleen käynnissä j a i l m o i t e taan, i^iiden jossakin .määrin "edisty- .neen". , •^^^'-'r' 8*000 lakossa AtoihitöhtaäUa Kentuckyssa Padncab, K y . — H u o l i i n a t t a k a n sainvälisien uniovirkailijoidensa v a rotuksista : ovat' i l ( E L : n karpenterit | j a koneidetia^nta<Jat Järjestäneet l a k k o v a r t i j a k e t j u n toista tuhatta m i l joonaa dollaria m a k s a v a n atomisen energian yalinistusteiitäah r a k e n n u k' sille täällä. Lakkqutuminen a l k o i p u t - kltyöläisten keskuudessa Ja v i r a l l i s en arvion, m u k a a n im lakossa 8,000 työläistä, ; .•• ' Karpenterlen union y l i n johto on M . A , «utohesonin ^liettämän sähkeen muodossa varottanut l a k k o u t u - misesta paikallisen uhiolokaalin l u p a k i r j a n menettämisen uhalla. T y ö - iläisiä vtuftaan .on^.tehty punaisuus-syytöksiä j a siitä'suoritetaan t u t k i mus. NeuyostoUittq o l i ainoa valtio, joka ei tunnustanut tätä .miehitystä, . Kim H i t l e r - S a k s a sitten .uhkasi ^fihekkp^oyakiaa, Neuvostoliitto sel i t t i .olevansa valmis k a i k i n ' voimin ^idEejinaan TsheJ^oslpvakian,, tasavaltaa. Mutta E n g l a n n i n pääministeri Chamlberlaiu j a R a n s k a n pääminister i Daladier lensivät syyskuussa 1932 H i t l e r i n Ja . M u s s o l i n i n luo Mynche-n i i n paloittelemaan , Tshekkoslovak i a a , j o k a o l i S a k s a n f a s i s m i n - D r a ng nach Östen" (pyrkimys itään) - p o l i t i i k a n t.eilä. , ' M y n c h e n i n päarqäärä-hä o l i työntää. Venäjä pois Euroopast a " , sianoi k e n r a a l i Ke]|el Nyrnbergin sotarikolllsoikeudenkäynnlssä. ftanskalaisten ja englantilaisten imperialistien politiikan perustana o l i niiden kanssa k i l p a i l e v a n saksalaisen i m p e r i a l i s m i n johtaminen Neuvostoliittoa vastaan. Maaliskuussa 1939 S t a l i n sanoi tästä politiikasta, että sen päämääränä oU " o l l a estämättä.. . Saksaa puuttumasta Euroopan asioihin j a joutumasta sotaan Neuyostoliittoa yastaan, antaa. Icälk- KIRJOITTANUT LEOPOLD SPIRA SDiui osa tjÖTäestöst^ tietää, että Jnnri NenvostolUtto kävi Job-donmnfcarata talstelna fasiami» vastaan; kun taas läntiset fmperia- ' . l i ^ l t ^ b i u j t i i^ aeen Neuyp9tolJlton,08|intto talslrtns» laatoita yastaan Ja antaakseen JälMkajteeh hyvttyrtp BahHalatsfp festoaiin Mbrtttliaisille ja l a n s . l rkalalsUle^^ystäyilte ai^iialiden^^ potttiikot yhä edelleen .:flakun Js NenvostoUiton välillä elokuussa 1939• sohnittnun ^ hyöftkäämattamyyssoptonkseen Ja sanWatrmyös NenvostolUtto' oU . ;flU8 s o t k i t ^ t ^^ fasismi-.ovat yksi ja sama ada. ^V:.':•^:;^ ' SaksM ja NeotvostoIUtpn hyökkäämättömyyssophnosel -kaiten.^; kaan öle millään Uvbln '^hämärä kohta" MOvcstopolitUkan bisto-riassa.' Se loi polUttbenpe^ostan fasismista saavutettavalle voitolle. ]tf otta byökkäaniättömyyssojpto joyps. kuten ChurcblU on 'sanonut eräässä sotamnlstelmassaai^ ja tanska- .laisen ulkopolitiikan monien vuosien alkana.sUhen mennessä tekemistä laiminlyönneistä". Ja näiden kohtaK^kalden laiminlyöntien polspyybklnilsekd on nälbln päiviin saakka parjattu NeuvostoIUon \ vuonna 1939 barjoittainaa politiikkaa. s i t en mitä k e h h o i m m a l l a t a v a l l a koht i p a h i n t a k a i k i s t a sodiste. n i u i s i l l o i n se e i ole a n s a i n n u t sitä J a l o m i e lisyyttä, j o l l a sen k o t i m a a n ' ihmiset ovat sitä kohdelleet.*» . • C h a m b e r l a i n i n ' sabotaashi Neuvost o l i i t o n kanssa suoritettavia neuvotv t e l u j a k o h t a a n i l m e n i myös siinä, e t tä hän e i lähettänyt Moskovaan k e tään ministeriä .vaan ainoastaan e-rään E n g l a n n i n ulkoasiainmihisterlön alempiarvoisen yirkamiehien. : Toukokuun lopussa 1939 Chamber-l a t a iehdotti neuvostohallitukselle, e t tä tämä t a k a i s i Puolan, Bomanian, ' K r e i k a n , B e l g i a n j a T u r k h a t u r v a l l i suuden. Saksan hyökätessä näihin m a i h i n ' ' neuvostohallitus sitoutuisi J u l i s t a m a a n S a k s a l l e sodan. Sitä vastoin E n g l a n n i n h a l l i t u s kieltäytyi t a kaamasta . L a t v i a n , L i e t t u a n , Eeestin Ja Suomen turvallisuutta. Saksan fasistit Olisivat voineet. näiden m a i den kautta hyökätä v a i n Neuvosto-itähäh, s a l a v i h k a a , antaa' niidefh h e i kentää.. J a n ä ä ^ sitten k u n ne ovat tarpeeksi heikentyneet, astua näyttämölle tuorein voimin, esiintyä t l e t e i ^ n " r a u l i a n n i messä" j a s a n e l l a omat ehtonsa heikentyneille sodan osanottajille." . f. Ei ole varaa lisätä Bariisi. — " B a n s k a n 18 k k . asevel-voUisuusaika on tarpeeksi. Mitä R a n s k a .tulee tekemään 3 tulevan vuoden aikana r i i p p u u kokonaan r a - hatilantieesta. s i i h e n kuuluen I I S A :n a p u " . Näin vastasi B a n s k a n h a l l i tuksen puhemies >XISA:h asevelvollisuuden pidentämisvaatimukseen. syrrtTÄVÄT S A K S A L A I S T A VAKpILUTOnUNNASTA Berliini. — Yhdysvaltain v i r a n o maiset ovat vanginneet saksalaisen paroonin Gero .von Q a l e r a n , syyttäen häntä - v a k o i l u s t a .Neuvostoliiton' h y väksi,- " : " ' ' E N , G L A N N I N J A N E U V O S T L I I T O N N E U V Q T T E L UT C t i a m b e r l a i n i n politiikka -1 - Joutui vaikeuksiin, koska H i t l e r - S a k s a o li Itävallan j a Tshekkoslovakian miehityksen avulla t u l l u t l i i a n (voimakk a a k s i . Sitä paitsi vaativat E n g l a n n i n Ja B a n s k a n kansat yhä v o i makkaammin lujaa fasisminvastais-t a p o l i t i i k k a a . E n g l a n n i n Ja B a n s k an hallitukset a l o i t t i y a t s i l l o in neuvottelut; iNquvostoliitoh kanssa. " E i ^ l a n ti tahtoo varustelun j a l i i t t o l a i s t en a - v u l l a tulla voimakkaaksi j a akselin kanssa tasavertaiseksi, mutta se h a luaa samalla neuvottelutietä •pyrkiä sovintoon Saksan kanssa", k i r j o i t ti nälh.h a i k o i h i n Saksan Ix)ntoon-lä-hettlläs p i r k s e n . , E n g l a n n i n h a l l i t u s viivytteli neuvotteluja yhä pitempään. Työväenpuolueen Johtaja Attlee esitti toukok u u n 2 päivänä 1939 parlamentissa h a l l i t u k s e l le seuraavan vaativan K; symyksjän: "Tietääkö pääministei että Neuvostoliiton kanssa käytävien neuvottelujen aivan l i i a n hidas k u l k u huolestuttaa monia ihmisiä,~-jotka tuntevat, että h a l l i t u s ei ole k i i r e h t i nyt niitä siten, k u i n sen pitäisi?;? Toukokuun 19 päivänä j u l i s t i <Lloyd George, ensimmäisen maailmansodan aikainen E n g l a n n i n liberaalinen pääm i n i s t e r i parlamentissa hallituksen p e n k k e i h i n päin kääntyen: " S e t a r vitsee Neuvostoliittoa, mutta se el tahdo l i i t t o a sen kanssa." J a Jo a i kaisemmin, maaliskuun 27 päivänä, o l i C h u r c h i l l , j o k a s i l l o in oli oppositiossa, seiittänyt syyttävästi: / " J o s hänen majesteettinsa h a l l i t u s, j o k a on laiminlyönyt, maamme p u o - •lusfussysteemin.. luovuttanut Tshekkoslovakian kaikkine sen sotapoten-tiaalejneen ja lopuksi sitoutunut puolustamaan Puolaa Ja Romanfaa, nyt torjuu j a sysää syrjään ,'yenäjäh yäittämättömän avtm johtaen meitä K i i s t a P e r s i a n ' (Iranm) öljystä on j o muutamia vuosia ollut päiväjärjestyksessä, m u t t a m i l l a i s i s t a arvoist a siinä l o p p u j e n lopiUcsi o n o l l u t ' k y symys, siltä o n täyallineh k a n s a l a i -. n e n Jäänyt epätietoiseksi. P o r v a r i s t o n lehdet eivät mielellään puhU .näistä asioista j a soslaildemokraatit-k i n ovat vaienneet, koska k i i s t a n toisena osapuolena sen alkuvaiheissa o l i sosialidemokraattmen hallitus, k a i kesta huoUmattä olkelstososlalidemö- Icraatit ovat hieman kainostelleet. Siitä ehkä saa selityksensä seUn, että E n g l a n n i n b.allitus' a l u k s i e i o l l u t tietävinään koko asiasta, v a an jätti s r a - ö i j y - y h t i ö n - hoidettavaksi, v a i k k a hallitiiis omistl.53%>ösakepää-q m ^ a i •:Nytt^bnnln. ön ' k u i t e p k ln intidysyalti^en Henay P . Q r a d y . h y y i n suoraan ja peittelen^ttä paljastanut m i l l a i s i s ta summista on o l l u t kysymys, ijhgläh-n l n ; J a Persian" k i i s t a el nimittäin ole mitään m u u t a k u i n tavanomainen t a i s t e l u mammonasta, Jota .ön . y r i t e t t y verhota ties' Äänaisilla s ^ läns i m a i s e l l a sivistykselik,. kommunis-min- TvastustamisÄUaf,juriidisUlai ja s o t U a a l i l s i i l a näkäc(di<UuC^ m e m a i n l t u t varmasti ovat painaneet vaa'assa. paljon. Y h d y s y a l l a t o n P e r s i a s s a k i n esiintynyt E n g l a h n i h ' k i l p a i l i j a n a j a - p o l i i t t i s e s t a l i i t t o l a i s u u desta huolimatta sen edustajat eivät h a i k a i l e sanoa Englannista etältä alastomia totuiiksia. ^ ,. H e n r y P . G r a d y n mukaan asla on h y v i n yksinkertainen. A n g l o - I r a n l an . O i l .Company s a i vuonna 1950 nettovoittoa toiminnastaan Persiassa ei enemmän eikä vähemmän' k u i n 100 m l l j . puntaa, mikä summa nykyisen k u r s s i n m u k a a n suomenmarkoissa t e kee n o i n 80 m i l j a r d i a , siis puolet va^- tlommie budjetista. Tuo e i ole m^Eään p i k k u v o i t t o yhden (firman jkontoli^, olkoonkin, ett^ yhtiö omisti A b a d a - n l s s a m a a i l m a n suurimman .öljypuh-d l s t a m b h ! ' V o i t o s t a sai P e r s i a n h a l l i tus 15%, eMcä lähes 15 m i l j . puntaa. H e i n ^ u l C s s a v. 1 9 ^ tehdyn sopimuksen mukaan olisi maksu noussut n . "^rr^O ' m i l j o o n a a n puntaan. K a n s a l l i n e n ' l i i k e pääministeri Mossadekin j o h d o l l a onnistui kuitenkin s i l l om j a myöhenunin estää sopimuksen h y väksymisen. Sensijaan kansalliset voimat vaativat j a toteuttivat ölJ3Qa kansallistamisen. ^ Tämä vaatimus on h y v i n ymmärrettävä k u n otetaan huomioOn että P e r s i a n h a l l l t i i k s e n öljytulot kaikest a h u o l i m a t t a tekivät 40% v a l t i o n t u - loista. J o s sopimus Olisi hyväksytty, s i l l o i s e t ' y a l t i o n m e n o t olisi v o i t u s u u - r i n - p i h i t e l a peittää j y y t u l o U l a : Suutt a 2 / 3 , o l i s i e d e l l e e i ^ n virrannuli ;En€flannin: •holyeihin J a e n g l a n t i l a i s t e n t a s k u i h i n . J a P e r s i a olisi voinut n e l i n k e r t a i s t a a ' <vaitiohtulohsa y k s i n omaan öljystä saaduilla v o i t t o t u l o i l - lä! Jokainen, ymmärtää, mikä valtava merkitys tällä tulonlisäyksellä olisi o l l u t P e r s i a n kaltaisessa t a k a p a juisessa maassa. P e r s i a n . k a n s a l l i s et j a edistykselliset voimat toivovat 11- m e ^ e s t l j k a n s a l l i s t a m i s e n avulla v o i vansa a l o i t t a a uuden taloudellisen, sivisbykseillsen j a yaitioULsen k e h i t y s vaiheen. . 'Englanti e i ole vieläkään taipunut. Se sabotoi, edelleenkin j a v a i k e u t t aa P e r s i a n öljytuotantoa j a öljynmyyntiä. E n g l a n t i e i ole voinut saada m a a i l m a a ^ V a k u U t e t ^ sUtä, että sillä olisi piemntäkään oikeutta vastust a a öljyn kansalUstamlste. öljyhän v i r t a a ' P e r s i a n rmaaperästä j a tämä maa k u u l u u tiettäväni P e r s i a n k a n salle. K u v i t e l k a a , hyvät l u k i j a t , että P e r s i a o l i s i omistanut eriiiäisiä engl a n t i l a i s i a h i i l i k a i v o k s i a j a > uhannut h e r r a A t t l e e t a sotajoukoilla silloin jcun kaivosten kansallistaminen t o t e u t e t t i i n ! Voimme sielumme. s i i m i l - iä nähdä Ja k u u l l a niitä loukatun m o r a a l i n pasmmantörähdyksiä, Joi- .lUttoon. Ja länsivaltojen hallitukset otislvat vtäUöin olleet vapaita . k a i k i sr t a velvoituksista. Vieläpä C h i u r c h i l l - k l n s e l i t t i ; tällöm: "Venäläisten v a a. timus,.että nämä v a l t i o t o t e t a a n mu=^ k a a n kolmen. v a l l a n : takuusopimuk^ seen, o h h y v i n perusteltu. O l i s i mieletöntä, jos r a u h a n linnoituksessa o-l i s l halkeamp.? -ft-^cT'^ Eikä siinä'kyllin. Puolan halUtus, Jonka tufvallifuus neuyostohallit!ik-sen p i t i . ' t a a t a , ' : t o r j u i r ^ g l a n n l n ja B a h s k i h • h a i u t u i ^ n ' t d l i n e k s l a n n o s ta k a i k e n Neuvostoliiton, avun. Puolan Moskovan-läheettiläs Grzibowsld sel i t t i ; r a t k a i s e v a s t i : ; - " P i i o l a e i pidä mahdollisena solmia - avuhantosopi-m i i s t a Neuvostoliiton kanssa." P u o l a n ulkoasiainministeri iBeck antoi sänianlaiseh selityksen. Oli selvää, että C h a m b e r l a i n j a p a l a d i e r j a t k o ir vat p o l i t i i k k a a n s a Saksan j a Neuvost o l i i t o n saattamiseksi sotaan toisiaan vastaan.; '.z'^:-... Kesäkuim 29 päivänä 1939 Shdanov esitti e r ä ä s ^ ^Pravdassa julkaistussa a r t i k k e l i s s a Neuvostoliiton. kokemukset neuvotteluista E n g l a n n i n j a R a n s k a n h a l l i t u s t e n kanssa seuraavasti: " E n g l a n t i l a i s e t J a ranskalaiset e i vät halua Neuvostoliiton kanssa m i tään sellaista sopimusta, joka perust u i s i yhdenvertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen, vaikka h e j o k a päivä Vannovat, että myös h e k a n n a t t a v at 'yhdenvertaisuutta', vaan sopimusta, j o k a tuomitsisi Neuvostoliiton rengin osaan, j o k a k a n t a i s i .velvoitusten koko t a a k a n harteillaan. Mikään maa, j o l l a on itsekunnioitusta, ei k u i t e n k a a n voi suostua tällaiseen sopimukr. seen, ellei se 'halua o l l a sellaisten I h misten tahdoton työväline, j o t k a p i tävät parempana antaa toisten poim i a heille kastanjat tulesta. Vielä vähemmän yol sellaiseen sopimukseen suostua Neuvostoliitto, johk^ voima, m a h t i j a arvo tunnetaan k a i k k i a l la maailmassa." \ Tämä Shdanovin a r t i k k e l i o l i v a k a va muistutus länsimaiden i m p e r i a l i s teille. Nämä jatkoivat k u i t e n k i n s i i henastista politiikkaansa. J a t k u u . ViEIÄ K ^ B A N ' . . * E l Pasasta Umolietaar ^ vuotias putkfamesfiS mennyt 1 7 . kerran ävioliL, häneltä tiedusteltiin saattanut olla niin S avioliitossa, sanoiisnlhjS •Minkä minä sille ttSSi n u l l a on vetovoimaa. naSta MELKO VABMi T u o m a r i : "Oletko sinä w - tämä mies o l i juovuksissa b titte -hänet.» .-"^ta Poliisi:-^Kyllä, teidän b i le suutenne., Hänellä oli S t i h j ä . mandoliinin kotelo jT k u u t i menevänsä kotiin wi sitä gramofonilla. ?5 TORO SPRUi COBÄ KIRKl TIMM SO. P TIMM BEAV: NIPIG SUDB" BroM: Seni lisis] Amerikkalaiset .' ovat takavarikoineet Japanista jalokiviä : Tokio. — Sendain maaiii .tus - itedoittäa, että kaksi i . l a i s t a upseeria on vienyt vii 000 edestä jalokiviä ja pUtij^ t i o n kassakaapista • miehityä na. / '• ' ..Valtion Virkailijat ti^ottatai^^Kir'''^"* t a sen: jälkeen kun lainlaat r y h t y i kysymyksen johdosta I _ lemaän. Hallituksen virkailija, döttavat, että lokakuun 23 p M dysvaltain päälUkkö takavarito,' l o a platinaa, 15 timanttia ja lankaa. Myöskin takavarikoi: k a l a i n e n armeijan kapteeni i 22; platinan valupannua. K tästä on jätetty Sendäin haliii k u i t t i . U N K A R I J A I N D O N E E S IA K A U P P A N E U V O T T E L U I S S A • J a k a r a t a . — Tänne o n saapunut TJnhÄrista seitsenhenkinen edustajisto neuvottelemaan uudesta kauppasopimuksesta. ,.• ^/ \, Sadbury Sanlt SI Port Ar Nolalu, Intolä, ( gaminis »ort Art lault St wonto, fain moinen ennerikuiiluinaton .,mer. nettely olisi antanut a&een'kautta koko vapaamielisen Ja sosialidemok r a a t t i s e n m a a i to . E n g l a n t i el l o p p u j e n lopuksi u s k a l tanut lähettää sotaväkeä kuten s i l - h e n a i k a a n , ' j o l i o h i nämä; öljyalueet a n a s t e t t i i n . S y y tähän pidättyväisyy-teen on i l m e i n e i i : . N e u v o s t o l i i t o n o i keus sellaisessa; tapauksessa lähettää, joukkoja Persiaan 'suojaamaan oikeu k s i a a n / P e r s i a Wa,välillisesti kiittää i f e u v o s t o l i i t t o a siitä, että se k a n s a l listaessaan öljyhsä o n välttynyt j o u tumasta sptilaailiseen selkkaukseen E n g l a n n i n kanssa. M u t t a labourpuo-lueeh historiassa ei tämä selkkaus ole mikään kaunis lehti. Sensijaan että F j i g l a n n i n ; h a l l i t u s olisi tukenut P e r s i a n k a n s a l l i s i a v o i m i a n i i den .pyrkiessä ottamaan ' ö l j yn v a l t i o n h a l t u u n , se t e l u parhaarisa k a n - sällistuttamiseh eitämiseksi. Onneksi sen voimat olivat: l i i a n pienet estämään tätä huomattavaa edistyksen askelta. Näyttää siltä, että kehitys eräissä vtäpaiiksissa kulkee sosialide-. mokraattlseen suuntaan sosialidono-ki^ aattisteh- puolueiden vastustuksesta h u o l i m a t t a —; Jopa p o r v a r i l l i s t en voimien a v u l l a ! — V a p a a Sana. H e l - s i n k L ; . z USA:n omistukset Länsi-Saksassa yli 3 miljardia .- Moskova. — Keskinäisen tn suuden hallinnon johtajan a Ilmoitukseh mukaan esittää äi m kalainen rahapääoma johtavaa L use; 11a Länsi-Saksan teoilisutid l o i l l a , v Amerikkalaiset toiminimet ] sityiset henkilöt,..kontroUoivat 500 Länsi-säksän ja Länjl-Be liikelaitosta, joiden peruspääoa kee y l i 3 miljardia dollaria. Bo j a - P a r i i s i s s a solmitut soplmalu moittäa teollisuuden harjoit yhdistyksen puheenjohtaja iW Greed, tarjoavat amerjklmlaiai m i n i m i l l e Länsi-Saksassa te mahdollisuudet, että niitä e U S A :11a missään muussa n Euroopassa. Amiraali Kirk uuteen virkaan ; Presidentti Truman on nSmiij a m i r a a l i Kirkin,.entinen USAinj kovan lähettilään, psykologisen I tegian yiraston Johtajaksi. Virasto johtaa psykologista soi ahtaa ohjeita USA:n propaganf m i l l e . N y k y i s i n amiraali on huononi sen amerikkalaisen Venäjin i l j e n ' vapauttamisen komitean pil j o h t a j a . Tämä komitea saa k l varansa amerikkalaisilta l i i i al tä j a on järjestetty JNeuvost(l vastaisen propagandan, urtti| j a sabotaasin kehittämiseksi iräitä SU ilkkui I j »näkuv i Dkokuii {inen I yksi issä iha Kolmekymmentä on kuollut unitautiin Lausun Jsaa suru i ummun. Alcorn San Francisco. — Tämän aikana on Califomiassa henkUöä unitautiin. Elokuuni o n tähän tautiin kuolevaisuasj s u u r i i i . Vuoden aikana on otj k a i k k i a a n 499 unitaudin tapau dolttaa valtion terveyshuoltovi L I.-. Viina "lohduttajana" ^ Torontossa luennoimassa ollut Mount Vernonissa sijaitsevan Cqr- ^ neli Collegen filosofian professori tri Albion Roy K i p g varoitti kuulijoitaan erikoisesti 'iohdutustarkoituksessa" käytettäviä väkijuomia vastaan. "Viinan orjaksi", alkoholistiksi, tulee helpommin sellainen I Jhenkilö, joka hakee "lohdutusta" nalkuttavan eukon, sietämättömän likpn, Uiketo j.n.e., selitti tri King. ' T r i King sanoi ihmisten nauttivan päil^dyttsrvui ain^ta n^jän psykologisen seikan tyydyttämiseksi: saadakseen kUhoitusta, .lepoa, tuttavallisuutta seurapiirissä, tai lohdutusta murheeseen. " K u n a l koholisti rupeaa elämään päiväunien maailtnassay: silloin hän qiri^^m^ nossa" sanoi tri 'King. Jos tri kirig on oikeassa — ja miten me voisimme epäillä häntä — oluesta, viinistä ja viinasta lohdutusta murheisiinsa hakevat miehet ja naiset ovat kaikkein spurimmassa vaarassa joutua 'lohduttajansa" avuttomaksi Uhriksi. Tämä johtuu siitä, kun "lohdutuksen " e t sintä ön syvällisempi motiivi kuin yllämainitut, selittää tri King. Mutta hetikohtaisena pulmana on se, e'ttä huolia siitä missä tarkoituksessa olutta tai viinaa nautitaan, sitä ei ainakaan pitäisi tehdä silloin kuin ollaan tekemisissä auton ohjauspyörän kanssa. Muistakaamme, että nyt alkavan työnpäK'än juhlan yhteydessä kliolee Canadassa kjmimeniä^ ,nrii55ä väkijuomat ovat joko suurempana tai pienempänä tekijänä. Näin-muodoin me. suosittelemme, ettei kukaan maanmiehemme käyttäisi; .samana päivänä yäkijuoniia ja gasoliinia. Tässä mielessä totyonune rattoisaa juhla-aikaa kaikille maanmiehillemme. i : M u u t a m a päivä s i t t e n saapui m e t - sämiesystävämme Vihtori " r a n t o i h i n * , '•l.y^i;-;'":^-'':^- Hänen saapumisensa kimniaksi päätimme käväistä oluttuvassa o t t a massa ' p o t u n t a i p a r i olutta j a sam a l l a Jutiistelemassa viimeaikaisista m a a i l m a n ' t a p a h t u m i s t a , Jölhih V i h t o r i o n a i n a o l l u t kovasti k i i n t y n y t. Keskusteltuamme ensin, y l i m a l k a i sesti lOntarion metsämiesten, n y k y i sistä o l o - J a työsittiteista' j a todiettu-ätnme; että t y k k i e n valmistaminen ja v a r a a n i l n e h . n i i n iKorean sotaa k u in -Euroopan a r m e i j a a k i n varten, o h v a i - ^ k u t t a n u t metsämciesten Jokapäiväistä leipää huonontavasti,' s i i r t y i puhe V e . näjän aaiöihin; ' ' • • . K e r r o i m m e V i h t o r i l l e viimeiset t i e - domme; suiuresta Volgan-iDonin k a n a vasta. Jonka sanotaan olevan m a a i l m a n suiurlmman . hydroteknillisen saavutuksen, insinööritaidon mesta-rinäj^ teen Ja vieläpä tavattoman k a u n i i n kaiken l i s ä k^ " O l e n siitä J o t a k i n lukenut, mutta en ole siltä satttmut näkemään l ä hempiä ; selostuksia. Joten voisit h i u k a n selostaa minkälainen laitos se o i k e i n on, Jos lienee paljonkaan k u m mempi k u i n Saimaan', k a n a v a - S u o messa", tokaisi y i h t o r i , - halikujä v e - deUen. -^.y:^ R y h d y l n u n e • s i t t e n tekemään selostusta parhaamme mukaan. K e r roimme että se o n 101 k m . p i t ^ , jossa .8 s u l u n a v i i i l a Volgalta tullessa l a i v a t .nostetaan 88 m e t r i n korkeuteen V o l g a n piimästä J a s i t t en 4 s i i l u n a - y u l i a lasketaan taas 4;i metriä D o n in .tasalle. Toisaalle mennessä.tietenkin päinvastoin. . ; „ ' ' 7. . Edelleen kerroimme, että keskiväl i l l e e n muodostettu suuri keinotekoinen järvi j a p a r i pienempää _yesiya-rastpa^ Joissa o n vettä .400 miijoonaa kuutiometriä. E l siis mitään l a m i n i - koltä vaauf pUceitä suuria Järylä- ' t t i u t t a d i i ä n sellainen k a n a v a n i in h i u m a n suuria vesimääriä tarvitse", väitti v m t o r l . J o k a o n a i k o i n a a n p U r - Jättmut^niin iPanaman ktUn K i e Un k a n a v a n k i n läpi j a poikasena joskus lekotellut- S a i m a a n kanavan r a n n a l l a . Joten pitää itseään Jonkinlaisena asianUmtlJana. R y h d y i n s i t t e n selittämään, e t t e i n e vesivarastot y k s i n kanavaa v a r t e n o-lekaan. v a a n ne ovat ^ h i n - R o s t o v in alueen^kuivia j a p u o l i k u i v i a a a v i k o i t a v a r t e n . Jotka n y t muutetaan j a on j o 100,000 h e h t a a r i n suuruisella a l a l l a : m u u t e t t u 4iedelmällisik8l v i l j e l y s a l u e i k s i . ""['.•':•'•:'' KOToimme edelleen, että h i e k k a myrskyt* R o s t o v l n aavikoilla tulevat a i n i a a k s i päättymään Ja ovat j o -päät- •^ymKrt,~^etslä istutetaan Ja p a i k o i t t a i n J o . k a s v a a sellaisilla p a i k o i l la missä .ennen o l i v a i n k u i v a a heinän-k o r t t a j a pölisevää hiekkaa. -Luonto o n . muuttunut Ja m u u t t u u edelleen, l i m a k i n tulee paremäialcsi 'heng.ttää. . " V a i niin;*, tuumiskeli ajatuksissaan V i h t o r i . %.f • k u n olimmb saaneet noin h i l j a i s en j a tyytyväisen k u u n t e l i j a n n i i n jatkoimme: Hkä Se luonnori uudistaminen j ä t - tiläismittasuhtelssa pääty tähän. Vie^ lä p a l j o n suurempaa oh tulossa. T u r k m e n m pääkanava, j o k a tulee olemaan 1.100 km. pitkä j a k a l v e t a an K a r a - k u m i n örämaan p o i k k i S i p e r i asta Kaspiarimerelle j a Jota varten Jäämereen vefeiisä nyt purkaavan A m u r - j o e n vedet käännetään — muodostamalla sen l a t v o i l l e sisämeri 4- virtaamaan •Kaspianmereen, tulee muuttamaan koko louriais-Siperian, j o k a ennen o n o l l u t i h i n i s t e h elämälle mahdoton, yhdeksi hyväksi j a v i i h tyisäksi elämfsen p a i k a k s i . ; - "•Jaa'a, mutta kyllä k a i siinä m e nee aikaa jos t u p a k k a a k i n " , j u r a u t t i . V i h t o r i . .. . Menee aikaa, mutta ei läheskään siinä määrin k u i n luulisimme. Seuraavan viiden vuoden aikana k u u l u vat aikovan kaiken tehdä, sillä hommassa on sellaiset koneet, j o t k a t e kevät heti kynunenien tuhansien miesten työn a i n a konetta k o h t i. " M u t t a millä se 'ryssä* s i t t en sotaan varustautuu, k i m se sellaisella k i i r e e l lä Ja mahdottomalla v o i m a l l a rähmii rauhantöissä? Meillä k u n e i tahdota v o i d a edes "'pomppia' maanteillä kar-_ j a t a . k u n pitää valmistaa muutamia kymmeniä lentokoneita ja Jonkin verran muuta amisjuonia sotaa varten. K a i k k i «asiikkailta- s u u r i U a v e r o i l l a kerätyt varat menee s i i h e n . J a k u i t e n k i n vakuuttavat k a i k k i k a p l t a - listilehdet aina Vapaa Sanan H myöten, että ryssä hioo kjmsiään käydäkseen lasimaista r o k r a a t t l e n " kimppuun, tiedu- V i h t o r i . ; SilnäpäsVsitä ollaan! Selii sinä kuinka se voisi olla kiristimme vuorostamme V i " J a a , jos nyt uskoisimme Pekan selityksiin, niin o] l a n ymmällä, sillä hänen mukaan "ryssät" eivät osaa yesvartta valmistaa. Mutta nyt päästäisimmekin vain hapantuneen ilman Pekan kuten kuuluukin, niin kyllä työ, mitä Neuvostoliitossa _ maan saattamiseksi entistä paremmaksi ihmisten tekee mahdottomaksi uskoa lä suunniteltaisiin sotaa taan. ' "Kyllä se maa ja sen tyisivät olla tiedoissa ja vattomastl.edellä kaikkia he samalla voisivat raken' suuressa määrässä maataan mistua jättiläissotaan." N i i n tuumaUI Vihtori. Yksimieliseen tulokseen k i n sitten, että Neuvostoma«s set j a haUitus haluavat oBa Ja rakentaa omaa maatan meidän kapitalistisissa m a i ^ tulee myös vaatia halli _ nemmän kansan hyväksi ja män sotavarustuksiin. ^ " S o t a on saatanasta", vostoUitossa , vieraillut kuuluva englantilainen off- F a u l k n e r j a siihen TOimme tyä Ja v a a t i a rauhaa, j<*a tulee voittamaan. — KuDBOt Väsyne( kirkai s.vdän 1 Niin ki elää:: Isä niik sydän s ja kasi: Sua air Lepää' 1 O TÄYI PIIRI Wate Carte f Dixoi Parkc ASCC K/. 100 Eli
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 28, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-08-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520828 |
Description
Title | 1952-08-28-10 |
OCR text |
tm
t i
Sivu 2 Lauantaina, elokuun 30 pnä-^aturday, August 30,1952
Cttgaa jtf Bteniflh C a n a^
talälsbed 1707; e, 1017. iUiUiorlzed
es eeeond tlass vmail b7 the Post
Otlko Jk^faxtmeM^ O
QShed tttflco neeiel^
Slnii8 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-08-28-10