Vapaus, January 10, 1928

              Järjestön asiat
VATAUOESSAi
JtTtjllltliri^TnrTnwi»lilwt SOc
— Srmtfmiatftotaka** $IM Utit. $IM J >««««- —
C J O tort». k«1t«i. toru», -~ XlttoAtmmmk-it flM Utu. — KmoUimiiMio^
Hi»«t»ii»tT»rfn» )*
•jiM Js OaMsMfaUaKDcs M.
««OjDdtalcact
' ' Intonalioiud Nickel-yhtion Frpod-tqpahtuAeita
kahta toinen toistaan ^^Wpi§SlliS^^f!|ö on-
\ f > afettJEMttQiitta, joitten uhriksi joutui H i ^ # | i a i p l ^ ^ '«iglan.
MM;''^^ ainldelSsta kaivostyöläistä, voitanee
1
Ui' i
MA
Kn&v^x.i^- -..p^i^ialiÖM^^ • haikaile*
, , • ; i m a t t f ^ ^ • \ kohottamisyrityksen
laisilla ei oie vielä tuota asetta käy
tettavissäan. Olbi siiis jo verrattain
m^"'^ ' mxmOf kua yövuorolta tyodcentele-ySt
miehet porauksen jiäkeen oli*
P;V , viij ^sUo^ittan««. am lasket»
,V ' ' tiabEi1i«ldat heti, pohjaan savun se-niista.^
Pohjassa oli miesten
|[^^ltt|uta^ niin pak-ieiekkain
typskoite»
" aSl^takkastetttt. MiehetVolivat suöril*
[olla Jo lähellä työvuoron vaihdosta,
' ^lueJäaa^
oen ;om
i^fj'- • JBamanlainen onnettomuus ta]
^ , V y «enraavana yona, saman työvuoron
^i|||ji|IB||!^^
ohmst joutui kaks| englanninkie-mI
ttivostyolaista. TatS
PIpllEi^aimi^
^TOiÄiii^ttii«pä^^
ittal^^ mitä kauheimpiil
^^iaäwpi; jonkiaiaiseeh! pa*
täikeää tämän ympäristön kaivos­työläisille
yleensä,,alkaa oäcein to­sissaan
pohtia järjestämiskysymys-tä.
•
Toisen omiettomuustapahtumän
jälkeen olivat miehet kyllä olleet
vastahakoisia lasAuiUtumaan kaivos­aukkoon,
mutta mahdotonta oli tuo
da tuo vastahakoisuus ilmi yhtiioii
tyonjohtajiHe^: kmi; j p i d ^ öli jär
jestymätontä j a sen vuolui ilman
johtoa. Canadassa ovat kaivoslai
vuosi vuodelta kiristyneet, sikä
kuin nejttilievat kysymykseen pape­rilla,
mutta niiden käytäntoonpano
on vuod vuodelta loyhtyny^^ »en
viipksi, että kaivosmicJiillä ei ole
oUuf, järjestöjä, jotka olisivat yal
von(Mt IiJdra käytänn
mistä. Maakunnan yli-kaivostarkas-taja
oh pääasiassa itse kaivoslak
Häh oh yaliklla 'mäa
irämrä henld kaivoksien turvall
suuteen häliden..<:H^ Ja apulais-tehisä
ohjäulcBen alaisena tikahtuu
maakunnan kaivoslain laadinta. He
i ^ l l ä pitävät huolen siitä, että lai
^Isaltävät näennäisesti jyrkkiä tur
V^lisuusni^äykBia^^ mutta niitten
Ifäytäutoohpa^ toinen > jiittu.
noita mäaräylu^
tetaah s ^
tdäah työnjohtajia rauhaan.
^^iiiÄI5^ie«ii¥|a8e^
feftJli^iiÄp^jbukl^^
8Äip#l^isi&iii^'"t«^ eivät ole
"^^gglpiliyiB^;^^^
lirk ^' tyonjoh-
A ; ' lälkben kaivokseen laskfeutuneiden
''i;;^muka^
sinkoilleita: suuria
Ottakajum
kavana varotuksena järjestymisen
' (niissäkin maakunnissa, joissa ei ole
iMiSlhiiÄa
l ^ ^ ^ j ^ ^ i ^ J t j ^ i a i ^
itmp!»^
^ p ^ i p l i i ^ i m i j ^^
^^^IPliii^iliiih^^
k a u l i - fcayta kgHi!wa5n olevaa a8e^
t a r p M l l i s u u d e s ^ lansi<^
Canadc^ Jphöh k u i i l^
:6;Q(Ä»^^-tai™^
'aliäi|:'kc^
yratj^^st^^^^
oh: ydimis^^^^^t
taytymisessä,^ j d « me yain^ pseiäp^
olo ainoa 8)7 järjc»tyii^it^
)iiedIi8uiUe«en^ V Meidän tb*^^
XQe koettaan jokainm p t u y a ^ l^
t M k p r k ( ^^
Jarj(»telinätt' j^^^ n^deh kei
nojehi a ^ ^ j a ionpa; tyStehd
tukin <kohqaniäah^;M^ ' c4t l
JBonoästSAn pax^^ i&sS. olevat
y o i m d c k e ^^
siuontbmrah.
Mikä tulee meidän (rteeznme,b
tulooometyanhoiksi? Kerjuuko v a i
naOikakuoica^
tullai yanhbikr
d,- k im ovat valmii
hattäinaän^^ m ^ Nyky-ä
w ei enää neljlä^^
täyttibyt; nues saa k a i v p k ^ ^ j^o-tä.
kxikaan «si: ole heidän elämästään
yastiiuissa^ ei yhtiö eikä VflJtio.
tJseitä kuolee kaivosmiehet keuh
lU>teutiin (sil^ enhetikuih saa­vuttavat
yllämainitun^^
set saiiasbavatm
sikausia työhönkykenemättöminä.
HallitulDset suimmttelevat^^^^ y
dien^fp^akiäi j o ^
kettä m a i a e t t a i s u n s d t s^
mehtttä vupdKfta^^^^^^^y^
meko-me huoirempien puyienm^
anuoilla thoh kolmdcymmme^^
väliajan?' ^Nähtävästi ei moni
musta saavuta eläkeikärajaa.
l^aim kurja. Ha-
InaiiDaiii^ t^a mitäiiit sen^
]U>zjaaimsel^ vu, aibmmdco^^^ s ^
sista sortua? Olemmdco me yalnuit
vastaunaah tähän Iqrsyniykseien?
|r OnJttoUa joukon jatkona tjos
:en.;
F " c on hyvä.vaan kun itse tieSt
hh c' • hän näät on — rivimies.
'^j\^^-.--/Ei^^rimpidlis hän huuliaan^
[\ ' hdn'turkuuaa se aidan t>is,
''•''l \ inut tekee mifo- vaaditaan
swoq.open}v^^
pystyisi (S^^
vaan hän on nvimies*
Ja kunnon rivimies M oni
sellaista juuri tarvitaan,
kun niistä pcmtu kokohöji
oh meidän joukko.' vaaiiiA
«im tottooÄ '*fty)«i 1^^^^
ne rivii eivät horjahdoy -^^^
ne.eivät petä, eivät jääy^^^^^^'\-
vaan — eespäin •Tjnnistää,T:\]y.:
SUOMALAISEN JÄRJETÖN OSASTOILLE
VAPAUDEN lAAJENTAMINEN.UUDEN KONEISTON HANKINTA.
TALON HANKINTA Ja KOTIPAIKKA
Hyvät toverit!
Puoli vuotta sitten pidetyssä «dns-l^
jakokooksessa käsiteltäessä V a ­pauden
laajentamista. Cl voita vielä
olettaa että eteenpäinmeno voi tuo­da
uuden laajentamisaskeleeu
ratkaisevasti näin pian, sillä yleensä
on tulta fauomaämaän ettei lehtem­me
tilaajamäärä noase y l i toiveit­ten.
Laajentamisen yhteydessä nou­datettiin
cndstä v a r o v M s u u t t a . Nyt
suiöritettu ryntäys k u i t e n j k i n osoitti,
että asetetut ehdot tilaajainäärään
n^den ylitettiin parilla sadalla
ryntäysaj^ umpeen Valuessa ia.
sittemmin on tilaajamäärä kohonnut
vielä huomattavasti. On päästy
jo lähelle toista laajentamisen as­kelta,
joka katsottiin käyvän mah­dolliseksi,
jos lehdelle saadaan toi­nen
viisisataa tilaajia enslmäisen l i ­s
ä ^ Samalla kun tilaajamäärän
kohoaminen lähentää päivälehdeksi
pyrkimyksen toteuttamista, niin on
siihen nyt jo kannustamassa eräitä
muitakin liildceen< tyovoimanv y.m.
järjestelyssä esUIe tulevia tekijöitä:
( i ) - L e h d e n Ulosantaminen viisikin
kertaa'viikossa käy erittäin vaival­loiseksi
nykyisellä: koneistolla, var-sinUn
jos silloin, tälloiii halattaisiin
jaliMBtA oseaznpi sivuisena, ilmbi-taksien
kasaantuessa y.m. Painan
hitaus vaikuttaa tähän. Uuden ko­neen
hankkimisella voidaan tämä
tietenkin kokata. (2) Nyt jo viisi-päiväii^
enä tulee yhä yalttämättömäm.
maksi viidennen toimittajan hankki­minen,
jotavastoin täten lisätyllä
toimitasvoimalla voitaisiin saada u -
los kuusikin kertaa viikossa ilmesty­vä
lehti. (8) Sama idtää paikkansa
painon työvöimaamldn nähden, jossa
toistaiseksi on työssä mies, jota tar­vitaan
j a e i tarvita, S.O. ei voida: j a t -
Iravasti tulla toimeen ilinah.
Näin tulee itsestään selväksi, että
edellämainitat tySvvhnan; lisäykset
painoon ja toimitukseen tehtäessä.
Voitaisiin jö saada olbs kuusikin
kertaa viikossa ilmbstyvä lehti, kun­han
painokone uusittaisiin.' Fäivä-lehde^
i laajentamia ja ?samaiiai-kiaisesti
peinokbneen hankkimista «i
voida käytSnnSUisesti niitenkään
Kun täten uuden Iconeistbn han­kintaa
joudutaan' vakavast harkit­semaan,
niin tulee, eteen nykyisen
huonbnston suppeat tilat j a mahdot-toniuus
sovittaa kelvblliiria koneita
j a saada tilaa Uikkeehtohhit^
Umpn ettei I4berty; H b l i ^ t im
t ( ^ mdikdn" kidcb^
l h # ä n ^ t a .
kih^Uberty Öall^htiSUe
roksen^, lisäämiheh bsaston: toimintaa
värien^ i josta seurauksena olisi huo-tesiUiftvat
rakennuskulut heiUe. V a ­paudelle
otettu lisähuoneufito luon-nolUsestiköhottaid
vuokraakin ^^^^ h
mattavasti. Vuokra,: vxuUckapa onkin
bHut hyvin (kohtuuliinett ny
paikassa (vain Mukan yUtahimhen
dollarin vuodessa), kuitenkin^jsitku-vana
mierkitsee melko paljon vuosien
yarreIhL Kaiken t&nän lisäksi on o l ­lut
erittäin vaikeata nykyisessä hUo-neustossa
saada läheskään koneiston
j a omaisuuden arvoa Vastaavaa palo­vakuutusta,
joka. ef tulisi korjaantti-maian
vaikkapa entisessä paikassa
saataisiinkin enemmän tilaa
Johonkin toiseen vuokrahuoneis­toon
muuttamisessa jäisi monet: y l ­lämainituista
epäkohdista korjaamat­t
a j a M vuokran maksaminen tulisi
snorittiBa yhä säännöllisemmin. Toi­selta
puolen Vapaudella on nyt va­roja
jonkun verran j a näin ollen on-edullisempi
hankkia käytännöllinen
j a tarpeen vaatima huoneisto. Täten
vuokra voidaan sijoittaa omaan t a ­loon;
bmaisuos saada ]:z:2holIiseen
vakuutukseen; hankkia tarkoituksen
mukainen koneisto, jne. K u n Vapa-sudella
pn riittävästi rahaa oman t a ­lon
saamiseen j a koneiston uudista­miseen,
sekä jää vielä hiukan laa­jentamisen
mahdbllisten aUravaike-uksienkin
varalta, niin katsoo toi­meenpaneva
komitea; että nyt IIQies-tyy
hetki näitfen: adcelten ratkai­sevalle
toteuttamisc^e.
MIHIN"VAPAUS'* SIJOITETAAN
P Y S Y ^
Talon hanUdnuneh Vapaudelle
merkitsee, että se on saanut p y ^ -
väisen kotipaikan. Vaikka usein en­nenkin
on keskusteltu Vapauden kp-tipaScan
suhteen, niin vasta nyt tu-^
eo ensikerran ratScaistavaksi k y ­symys
pysyväisen kotipaikan määrit-ydystä,
koska talon hankHmisen jäl-ceen
ei voida enää muuttaa milloin
halutaan. On siis sehrää, että nyt on
vielä terran perinpohjin keskustel­tava
j a päätettävä, ottamaBa huomi­oon
kaadd nyi J a tulevaisuuteen
katsoen vaikuttavat tekijät. Tp. ko­mitea
haluaa erikoisesti painostaa
vain eräitä tärkeimpiä keskustelta­essa
huomioon otettavia seikkoja,
seuraavasti:
1. L^dea i^iituMt ja siuLieo.
On harkittava Vapauden sijoitta-s
mistä ^ päivälehtenä j a uutislehtenä
: oka s^kka on saanut jäädä toisar­voiseksi
aikaisemmissa keskasteluis-saa,
koska lehti ilmestyi harvemmin,
yt kuitenkin on tärkeintä KisJtr
tää että lehti on laokkatietoisen työ^
väestön äänenkannattaja, järjestäjä
j a valist;Qa. TäSsä tehtävässään,
päivälehtenä, sen täytyy kye?a\pal-veleniaan'
iaktjakuntaa tnoreiUa: län­tisillään,
j a tekemään^ sen = mahdoUi-^
sunman tyydyttävästi yli maan suo­malaisen
väestön keskuudessa. Sud-baryssa
nykyisellään ollen joutuu se
olemaan vuorokauden jälessä, koska
suurimmat j a tärkeimmät uutisläh­teet
ovat monta kertaa päivänä i l ­mestyvät
Toronton,-Montrealin ja
Ottawan aamu-, päivä- j a iltalehdet-
Port Arthar on samassa asemassa
kuin Sudburykin. Tietysti voitai­siin
jonkunverran korjata järjestä­mällä
säännöllinen sähkösanomayh-teys
itselleen Vapaudelle ja täten
saada päivittäinen annos tuoreita
uutisia. Tämä kuitenkin tulisi mer­kitsemään
ainakin pari tuhatta dol­laria
vuodessa, olipa sitten Port
Arthurissa tai Sudburyssa, j a vielä
sittenkin oltaisiin suurelta osialta
jälempänä kuin esim. Torontossa
kaikkien / uutislähteiden ääressä ol­len.
Torontossa ilmes^änä, tulisi
lehti todellisuudessa vuorokautta
tuoreempana ja sähkösanomayhtey-den
aiheuttamat erikoiskustannuk-set
voitaisiin käyttää johonkin muu­hun
lehden sisällön parantamisessa.
Torontossa olisi asema edullisempi
iyfiväen sanomalehden kotipaikkana'
vielä sutäikin syystä, että Torontos­sa
sijaitsee huomattujen työväenjär­jestöjen
keskukset j a voimakkain
järjestöllinen toiminta, samoin jär­jestö-
j a pnolnekeskukset: Kiinteä
yhteys niihin merkitsee paljon. Toi­mitus
voi seurata kaikkia tärkeimpiä
kokouksia, yleisiä konferensseja ja
konventsioneja, sekä kirjoittaa niistä
elävästi, jotavastoin^iSiidburyssa ja
Port Arthurissa ollen täytyy turvau­tua
'Pikaisempien ' uutisten saami­seen
porvarilehtien vääristelyjen ja
monasti; aivan harhaanjohtavien tie­tojen
pohjalla.
2. Lehden jootumiBeii Inldjoille
Edelläolevassa on jö käynyt sel-väksfi
että yleensä nutidin nähden
on lehti edullisenmiassa asemassa
Torontossa, eli on vuorokauden e-dellä
Port Arthurista j a Sudburys-tai
Mitä tämä vaikuttaisi lehden l u ­kijoille
joutujniseen? (1) S\idbu-r
y n alueella isaisivat, yleensä tuo­reempana
kuin nyt. Sudbuiyssa olisi
samat uutiset Jo aamulla, mitkä nyt
saapuvat jb voidaan julkaista lehdes­sä
vasta puolenpäivän jälkeen.' T71-
kdpublella .Sndburyn saisdvat somat
uutiset JO:oriti«in edellisenä päivä-,
nä, mutta viimeistään jränipin kuin
nytkin. (2) I^ois-Ontarioon sai­sivat
lehden, samassa Junassa.l^^
riytJdh^ m h t U ; ^ ^ 8 i : - a ^ i v i ^^
tuoreempi uutläih ^ nShden.' (8)
Port Arthuriin ; j a . yleem lännelle
päin saisivat sambissa junissa kuin
nytkin, paitsi uutisiin j a yleensä
sisältöön nähden olisi verokautta
tuoreempi. (4) Etelä^ntariö ja
«Quebec pääsisi kaksi vubrbkautta
edelle: T f l a a j ^ j a lukijat siis yleen­sä
j h y ^ t y i s i ^ jpkbisessa Canadan
kblkassa lehden siirtyessä Toron-^
tbbn,''
rontossa - saada huomattavasti, ebkä
«xemmän kuin "voitaiain tehdä. Sit­ten
puöluelehdille painon hankinta
voitaisiin sivuuttaa j a täten saisi
liikkeemme sivutöitä riittävästL Täs­sä
suhteessa ^ s i i s mikään muu
paildcakuntä ole verrattavissa To­rontoon.
Ulkoa ^ e v a t painotyöt
voidaan tehdä yhtä varmasti olipa
liike missä tahansa.
3. Kirjikänppi |« lÄlitjrsluki» ei
tulisi kärsimpn Sudburyn ympä­ristöön
nähden lehden pois muuti
tumisen seurauksena, sillä itsestään
lankeaisi että Sudburyyn järjestet­täisiin
Vapaudelle haaraliike, j o i»
valvoisi yleensä liikkeen keddttänu-sestä.
Nyt on Torontossa jp lähes
kolmeen tnhanteen suomalaisia ja
sellaisenaan alkaa käydä -rölttämät-tömäksi
haaraliikkeen järjestäminen
Torontoon. Haaraliikkeen sijoitta­minen
tulisi siis riippumaan siitä mi^
hin pääliike sijoitetaan.
Menopuolta tarkastettaessa voi­daan
huomata, että sanomalehtipa­peri
ei tulisi Torontossa kalliimmak­si,
mutta kylläkin jonkumrerran hal­vemmaksi.
Sama pitää paikkansa
yleensä rihkamaan nähden, siUä
auurin psö tilataan nytkin Torontosta.
Sähkö, vbima, ^ I b j a vesi oUsi var-i
masti halvempaa Torontossa, koska
näÄä laitokset ovat lujasti keskitet­tyjä
kunnallisia yrityksiä. Verotus
olisi halvempaa, ja vakuutusehdot
edullisemmat.
Torontoon muuttanunen merkit-seisi
Vapauden painon työläisille
liittymistä unioon ja liikkeen muut­tamista
union liikkeeksi, jota se e i
Sudburyssa ole voinut olla. Tästä
aiheutuu kylläkin painon puolella
palkkain kohoaminen verrattuna h y -
kyiriin palkkoihin. Sudburyssa nim:
maksetaan painon johtajaUe ,$40.00
viikossa Ja apulaisille huomsittavas-ti
"rohemmän. Torontossa tarvitaan
unipitten vasftimuksena'erikseen pai^
non ja^Iatombn johtaja, sekä on pai-najain
palkka $36.00 viikolta, saa­den
tämä pitää oppilaan apulaisena,
Jonka paUdcaa ei määritellä,. Latojan
palkkataksa on $42.00 viikossa ja
samoin voi hänellä olla apulainen.
Samalla kun tulee union ^ ö mää­rääväksi
niin täytyy myöskin posti­tus
suorittaa union työllä, mutta se
vaatii vain suhteellisen tuntimäärän
päivittäin.' )>^is{S' seikoista aiheutuu
nyt aluksi palkpissa lisäystä^ joka
ohkä voi; kohota melkein niin kor­keaksi
kuin erikoisen sähkösanoma-yhteyden
järjest^inen -Sudburyyn,
Josta Valussa mainittiin. Liikkeen työ-läistöh
- työpäivä on nytkin jo -44
tuntinen, Joten > mitäänv^miiutosta: e i
tulo siinä. Sudbuij^^kin.-jb^ kerran
keskusteltiin uhion perustamisesta
j a «ennemmin tai myöhemmin voi­daan
ryhtyä vetämän esille uudel­leen:
Tämän kysymyksen: ratkaisua
ei siis voida paeta, eikä ole färkoi-tnksenakaJan.
'
- y i e l i l voimme lausua^ että talon
faaxÄdii^kuBtanuksettoIee ki^ikissaicO-hoaniabn
raunhilleen samaoui. Uuden
koneiston asettaminen tulee Toronr
tossa helpommaksi j a ehkäpä hiukan
halvemmaksikin. Liildceen muuttami­nen
jo aikaisenlimin laskettiin k o ­hoavan
ainakin tuhanteen dollariin
Port Arthuxiih, jptavastbin Tbrpn
toon. tulisi se olenman hiukan athai-
Maailman voimakkain osattstoimintaiiike
Neuvostoliiton osuustoimintaliike
on Tt^nn^'lT"»T^ vaimakkain. J a Neu­vostoliitto
tosiasianisesti -oh 'mnöa
maa, niiissä osuustoimintaliikkeellä
on vapaat kädet puttaa uuden y h ­teiskunnan
rakentamista. Venäjän
vaOankumaus teki tämän mahdolli­seksi.
~
Kymmenen vuotta työläisten j a t a ­lonpoikain
valtaa! Historiallisesti
tämä on sangen lyhyt aika. Kuiten­kin
paljon <m jo saavutettu, vaikka
suuri osa tuosta ajasta oli käytettä­vä
taisteluun ulkomaisia kapitalisti-valtoja
vastaan, jotka koettivat k u ­kistaa
työläisten vallan.
Tässä on muutamia saavutuksia,
jotka on lueteltu Neuvostoliiton e-distjrstä
koskevassa raportissa, min­kä
Washing:tonissa oleva Neuvosto­liiton
tietotoimisto on julkaissut:
"Viimeisten viiden vuoden aikana
on teollisuuden tuotanto lisääntynyt
viisikertäusesti, tuottayaisuus jokais­ta
työläistä kohti bn enemmän kuin
kaksinkertaistanut. Ja työläisten l u ­kumäärä
sunrenunissa teollisuuksis­sa
puolella lisääntynyt
Teollisuuden tuotanto on ollut
korkeammalla tasolla, kuin sodan e-dellä,
v. 1926 syksystä lähtien, ja
viimeisinä kahtena vuotena on
maanviljelyksen tuotto ollut yhtä
sijiuri kuin sodan edellä vastaavilla
alueilla. Metalliteollisuus Ja kaivan-toteoUisuus
ovat ainoat. Jotka eivät
ole jaksaneet kohota sodan edellisen
ajan tasolle.
Kuluvan hallintpvuoden aikana,
joka alkoi lokak, 1 p mä tulee $609,
754,840 käytettäväksi pääoman pa­rannuksiin
teoUistluksissa; y l i nel­jäsosa
siitä uusiin tehtaisiin. R a ­hat
on saatu pääaraallisesti ylijää­mistä
j a arvonalennuslaskelmista.
Ja arvonalennuslaskelmista^
Teollisuuden tuotanto lisä^tyi 18
prosentilla viime hallinfovuonna.
Neuvostoliitto korjasi tänä syksy­nä
kolmannen onnistaneen satonsa.
Noin Si5,000 traktoria otti osaa sa­donkorjuuseen,
verrattuna 500 v.
1913.
Osuustoimintaliikkeet ovat kasva­neet
tavattomasti., Kuluttajain o-sansliackeillä
on 12,000,000 Jäsen­määrä,
Ja on niillä y l i 60,000 kaup.
paa. Farmarien osuusliiickeillä on
jäseniä «7,500,000. .
Viime -vuonna oli osuusliikkeiden
käsissä 44 prosenttia kotimaisesta
kaupasta j a y l i 10 pros. oikomaan
kaupasta.
Ulkomainen kauppa lisääntyi
$199,000,000:sta v. 1922—23 noin
$800,000,000 :aah viime hallinto-vubnna,
edellisen . balanssin nous­tessa
$30,000,000.-iin. Enne^ sotaa
oli. \ Tsaari-Venäjän ulkomainen
kauppavaihto $1,490,^00,000.
l^aari-Venäjällä gofcaista Mitta
henkilöä kohti oli neljä lukutaido-tpnta.
. Lukutaidottomuus on nyt
saatu vah«n*y™2än 18 prosenttiin
miesten Ja 63 prosenttiin naisten
keskuudessa.
Viimeisen väenlasfcun mukaan v i i ­me
keväällä oli Neuvostoliiton asu­kasluku
146,304,931, oUen lisään­tynyt
15,000,000 v i " * * ' ^ * ^ ^ kuu­den
vuoden edkana. Väesbbn siirty­mistä
kaupunkeihin on ollut huomat­tavissa."
Superior, Wis.,'sijaitsevan Oo-ope-rätive
Central Exchangen (keskus­osuusliikkeen)
äänenkannattaja
"Co^operative Pyramid Builder" huo­mauttaa
ylläkerrotun^ Jphdosti^ että
osaustoimintaliike kapitalistisissa
maissa on sangen rajoitettu. Niissä
asettaa.kapitalistinen järjestelmä es­teitä
liikkeen kehitykselle. Vasta
sillbin kun työläiset-ja farmarit t u ­levat
vallanpitäjiksi^ voidaai^ Ulot­taa
uuden järjestelmän rakentami­nen..
Silloin osuustoimintaliikkeellä
on tärkeä mericitys. Me näemme tä^
män suuren historiallisen tapahtu­man
Neuvostoliitossa.
Neuvostohallitus tekee voitavansa
auttaakseen j a rohkaistakseen osuus­toimintaliikettä.
Valtion j a osuustoi­mintaliikkeen
suhteet ovat della k o ­konaan
toisenla^t kuin niuissa
maissa. Kaikkialla muualla valtio
on hallitsevan kapitalistiluokan kä­sissä
oleva koneisto. Neuvostolii­tossa
vallankumous asetti valtion
.työväenluokan kääin. Siitä seurasi,
iettä valtio j a osuustoimintaliike on
saman aineksen kontrollin alaisena,
työläisten j a talonpoikain käsissä.
Elri maiden Isdsot ja työnsulut
Sapmalmiaea asntvlEsen ketlcasta
Vielä muutama vuosi sitten voi­tiin
pitää suomalaisen asutidcsen
tärkbimpänä keskuksienä Port Art­huria
j a olikin vubsien tunnuksena
•pyrkimys päästä annepäin^ Oanadan
teollisuuden kehitj^ksen raivaustyö
kulkee huimaavaa vauhtia eteenpäin
idässä Ja viimeisten vubsien ajalla
on suomalainen asutus lisääntynsrt
huomattavammin juuri' idässä; pic^-
Jois-, keski- j a etelä-Ontariossa Ja
Quebecissa. . Voidaan aivan empi­mättä
sanoa että y l i 'viisitoista t u ­hatta
suomalaista On asettunut i -
tään viimeisten viiden vuoden ojal­la.
Tästä siis johtuu, että pohjbis-,
keski- j a etelä-Ontimon j a Quebecin
asutus, noin 25,000 . suomalaisia on
asetettava lännen 8—9,000 vastaan
(Siihen luettuna Pbrt Arthurin ym­päristökin).
Näin on käynyt itses­tään
selväksi, «ttä suomalaisen asu­tuksen
keslniks^nu on Sudburykin
Jö epäämättömästä voittanut Port
Arthurin, Ja nyt vuorostaan edellä­mainitut
tekijät yhteenlaskettuna
asettavat Toronton paremmalle
puolelle.
Täten yteisdtä kannatta perustel­tuamme
Joudumme ratkaisemaan
liildceen tulojen Ja menojen tärkeim­piä
kohtia verraten toisiinsa kuhun­k
i n paikkaan nähden:
\ * 1. Ilmeitdcset ovat tilaustidojen
jäikeen tiricein tDtoIähd«f>KUito^
on tässä suhteessa yleenä oltu s i l ­lä
kannaUa että lehteen ei sovi
hankkia liikaa ilmoituksia. Näin ok
Ien ei vielä todellisuudessa tiedetä
mikä ilmoitukrien määrä voidaan
saada kussakin paikassa.-Sudburys­sa
saadaan huomattavasti paikalli­sesti
ilmoituksia, samoin saataisiin
Port Artiiurissa Ja myöskin Toron­tossa
enemmän silloin kuin lehti on
paikallinen, ehkä kummassakin vii­memainitussa
on asema edullisempi
kuin Sudburyssa. Mutta Jos lehti
surtyy pois Sudburysta, niin mää^
räävinunät ilmoitukset saataisiin Jo­katapauksessa,
sniä aus^pä ilmoit-^
faisivat elleivät ainoassa Canadan
suomalaisensa työväenlehdessä.
2. Painotöille e i ole liikkeen tahol­t
a voitu. antaa vielä minkäänlaista
huomiota, lukuunottamatta' silloin
tällöin - tapahtuvia pienempiä jär­jestömme
sisäisiä painotöitä, sekä
viime ;aikoina hankittuja muutamia
uQcopnolisia tilauksia. Järjestjmeen
työväenliikkeen töitä voitaisiin To-
Eräiltä bsastpilta on Jo ehtinyt
tulemaan tieduiEiteluJa| yapaudeh iä-
Ibnpaikan Sudburysta ostoon näh­den.
Olemme heiUe; selbsbaneet Ja
tässä voimme' yleisesti mainita; että
maa saatiin Sudburyssa vallitseviin
hintoihin nähdeh edullisiiia ehdoilla
Ja sentähden katsottiin välttämättö­mäksi
olla varustautunut kaiken Vä^
r ^ t a . Kotipaikan muuttuessa on
helppo ratkaisu sen myyminen, jos­sa
ei tarvitse pelätä. aineellista hä­viötä.
Edellä on ylei^iirtetssään osoL
tettu, että lehden yhä laajentaminen
on johdbnmukainen tulos viime ke­sänä
pidetyn edustajakbkouksen ot­tamista
askeleista Ja siitä seuran­neesta
tilaajamäärän noususta, Jo­hon
yhdistyy jo tilaajamäärän nou--
sun pakoittamana uuden koneiston
hankkiminen Jo nykyisellään ollen,
kuten edustajakokouksen julätökse:
edellyttää. Näiden seikkain harkinta
ajaa '^Ittämättömyydellä Vapaudelle
talon hankintaan, josta vuorostaan
aiheutuu tämän lehden kotipaikkaa
koskevan kysymyksen jäsenistön rat­kaistavaksi
esittäminen.
Toimeenpaneva komitea kehoittaa
kaikkia osastoja ottamaan esille asi­an
käsittelyn heti seuraavassa koko­uksessa.
Lehti avatiaän asian julkir
selle kesacustelnUe. avoimeksi helmi-kuun
1 päivästä maaliskuun 1
päivään. Osastoille lähetetään äänes­tyslippu.
Joka on palautettava maa­liskuun
10 päivään mennessä. Ää­nestäminen
suoritetaan osaston ko^
kouksessa Ja merkitään ensitilalle
äänimäärä*"- (myöten tai vastaan)
sen paildcakhnnan kohdaBe minkä or
sasto asettaa-ensitilalle, sitten ää-ne^
tettSnt^isei;^ tUaQe sen paikka^
kunnan ^ ]g]äi&)esta; joka hyväksytään
ellei' endtilaDe äänestys tolisi saa­maan
y l c i 4 | järjestön kainnatusta.
Näin saavat kalkki oUa päättämässä
jokaiseen paikkakuntaan ; s ^ e n.
Lopuksi haluaa tp. komitea huo­mauttaa,
että tietääksemme ei ole
Torontoon muuttamista läsitelty
missään Toronton paikallisessa koko­uksessa,
eikä tässä kirjeessä ilmene,
vä Torontoon päin kallistuminen
johdu paikallisista vaikutteista, pai­nostuksesta,
tai harrastuksesta, mut­ta
eri paikkoja verratessa puhtaasti
kylmien tosiasiain kannalta katsoen
johtaa siihen. Jos voidaan- keskuste­lun
yhteydessä osoittaa vielä Jota­kin
toisiin paikkakuntiin nähden, mi­tä
emme mahdollisesti ole ottaneet
haomioon, niin voidaan kussakin o-sastossa
asiaa käsitellessä punnita
niitä- Pääasia vain on muistaa, että
liike on yhteinen liikkeemme Ja sen
i Cimadan h^Uitukseit työidr^stön
julkaitemassa Labour Gazetessa an­netaan
seuraavia numero-tietoja e ri
maiden . lakoista, Ja työnsuluista,
lehden Joulukuun numerossa.
ENGLANNISSA oli lokak. aikana
yhteensä,43 työtaistelua; ioihin osal­listui
10,500 työläistä. Menetettyjä
työpäivä oli yhteensä 40,000. Tämä
bn tosin vähäinen määrä suureen
teollisuusmaahan katsoen. Mutta
selityksen työtaisteluiden pienuudeL
Ie antaa se, että- Englannissa valtit-ankara
työttömyys. Jolloin työläi-J
set eivät ole erittäin vohna^caita
työtaisteluja käymään.
YHDYSVALLOISSA ihnoitetaan o l ­leen
syysk. aikana 88 työ,tai9telua,Joi-
U n osallistui 197,101 työläistä. Kuu­kauden
aikana menetettyjen työpäi­vien
lukumäärä teki 4,9159,009. Tä­mä
pii kaikkein suurin työpäivien
menetys, mitä missään maassa on
viimeisten kuukausien aikana tapaii-tunut.
—*~Hiililakot ovat olleet suu­rimpia
muiden teollisuusalojen tais­teluihin
verrattuna.
BELGIASSA oli syyskuun aikana
31 työtaistelua; niissä mukana 8,-
505 työläistä^ menetetty aika ollen
124,545 työpäivää
TANSKAiSSA ilmoitetaan olleen
kbkb vuonna 1926 ainoastaan 32
työtaistelua, mukana 1,050 työläistä
Ja menetetty aika 23,000 työpäivää.
SUOMESSA oli syyskuun aikana
16 eri työtaistelua, käsittäen 95 eri
työj«ikkaa. Joissa oli 10,570 työ­läistä;
menetetty 'fyöaika t^den
noin 300,000 työpäivää.
S A K S A S S A oU vuoden 1927 t o i -
sen vuosineljänneksen aikana yhteen­sä
246 lakkoa j a 28 t^önsulkua, Jot-ka
k ä y v ä t 4,431 työpaikkaa. M u ­kana
olleiden työläisten lukumäärä
o l i , 95,870. Menetetty työaäa teki
yhteensä 1,085.816 työpäivää.
Työläisten voitvOa pBättyheisifai
taisteluihin osallisfcoi 45,671 työläis-tä;
88,216 Joutui tekemään kom­promissin
j a 10,415 työläis» Icärsi
tappion. Siis tyoläkten kokonais-tai
osittaisvoitot käsittivät Ukkoihin
Ja sulkuihm osallistaheista ^Släi-sistä
nom 85 irtrpaenttia.
PUOLASSA^oU V. 1927 «naimmÄi-sellä
neJJänneksenft 12lv^^tahttelua^
"ratkesi 32 kapitalistien* eduksi^ t y S -
läiset voittivat 35 taistelua Ja l o ­put
päätyi Ikompromissiin.'
' C A N A D A S S A oU viime marras^
kuun ,aikana kaikkiaan 16 työtais­telua.
Joissa menetetty työaika t e ­ki
11,718; sensijaan lokakuussa oI£
21 työtaistelua, oUen työpäivien me­netys
niissä 46,844.
Näitä numerotietoja toisiinsa ver^
taamalla voidaan saada osittaisia k u ­vauksia
siitä, miten k ä r j i s t y t luok-kataistelutilanne
eri maissa vallit­see.
Varsinkin työväen puhujien J a
erilaisten Järjestöjen tohnitsijain on
syytä tutkia näiden paljon puhuvien
numerojen sisältöä.
K U N N A L L I S V A A L E I S T A
206 ^otaistelua. Joista 191 lakkoa.
Taisteluihin' osallistui <504^1^^
manostajaa Ja 52,891 työläistä. M e ­netetty
työaika teki yht. 1,711,200
l y ö i ^ ä ä . Käydyistä taisteluista
rakentaminen on tapahtunut yhtei­sesti
koko Järjestömme voimilla.
Kun tästä keskustelusta selviydy­tään,
niin pyrittäköön yhteisvoimin
soi>eataman päätökseen, olkoon se
"opullisesti mikä tahansa;
Toverillisesti,
Can. Suom. Järjestön tpl kpmit»eän
puolesta, y" ''*'
A . T. H I I ^ , sihteeri
Kaupunkimme kunnallisvaalit o-vat
olleei Ja menneet. Majurin vaih­dos
tapahtui, sekä myös vaihtui
muutamia muita valtuuston Jäse­niä;
Eipä näiden vaalien Johdosta
muuten mustetta Ja - paperia kan­nattaisi
haaskata, eUei siitä kaikki
kaupunkimme , lehdet kirjoittaisi
piticästi Ja leveästi. — S i i s sanotta­koon
muutama sana meidänkin puo­lesta
koska Vapaus on meidän T o ­ronton
suomalaisten äänenkannatta­j
a . Me.emme kannattaneet kumpaa­kaan
majurinehdokasta. Joten emme
voittaneet emmekä hävinneet. Osat­tomia
olemme ilosta Jos surustakini
sen suhteen kuka on majurina. Kuig^
kadon sanomalehdet, : VDaily Star**
Ja «Maa and Empire'* iloitsevat
voittonsa johdosta, joita uusi majuri
kiitteli kannatuksesta, sekä sitä.
Joukkoa joka seurasi vaalien tulok­sia.
Kehui voiton olevan kaupnnsin
« i k i hänen. -
Mutta sata surusta nunun piti k i r -
^^^'SÄ. ' " ? * valUtseo !*Telegram"
i a *'Glohe"-IeHdi8a5. Eihfin he me­nettäneet
oikeastaan mitään, mutta
«e .persoonallmen leh^lfkeys'kärsi
*a:|gnpn Ja koskeehan se äekhi. K n -
Icapa^ ritä e l UeOisi j a varsiaUn
•TTelegram", Joka oakoo että ToroiK
käsittäen 1,392 p a i k k a a Ja 144,yi^^"14ini,iS^''^«;S^ 536 työläisS. Tänä aikana mene^t^ - - ««te^n tahtoaan uskalkto
tcttiin 1.186,312 tySpäivää.
RUOTSISSA oU V. 1926 kaikkiaan
'vastustaa. J a ««Globe", joka aenzaa
naapuriansa liberalismistaan huoli­matta,
kirjoitti vielä keskiviikkona»
4 päivä tammikuuta, pitkän artik­k
e l i n . toimitussivullaan, valitdlen
tapgota Ja syytellen Ja manaten aita:,
»ahtavaa Ja Jäykkää "äänioikeutet­tua
vaUtsijaJouMcoa, Joka pysyi k o ­tonaan
toinen päivä tammikuuta,,
pistämättä nenäänsä ulos talviseen
pakkaseen, arvellen kai -bttä'tapel­koot
koirat keskenään. "Globe" huo-
N0.6-
[omi
Cana
L
^ 40e lähetj
^Ihetykaistä
hetyksistä
lihetyksist
ct(e jokaia
aadalta db
SiUoM
i^tMtysknlut
Kaikki
'«ueraaa S
•aa i>ii'
Ipandcn kc
R Sudbury
itoivat kä3
Itiaduatanu
1;
AIVAPII
HEDUSTi
/ Tahkäl
^ ITtnaan m
VAPA1
• 1
Pen
K i
So
CHA
m.O.s uusk
•'/roronto, <
k{jhi 9B7 Bi
.^;fc»ow_804
'.Vmasti olis
,^.'-:/<?61obe"-,t
. i.'''«e)laisella
,';\\Jiänestä. O
iSa&a. Täm
' '.."^("^kun valitu
,va=^"l^saa äänij
C^^vliPie nimic
ii^ungin
Iin käsiui
11
aivan n
, _ aten, et
r".f Jylisivät hc
n yhteii
•moo, epäil
| « t a n e e t - o
,(';WJBnemmistö
"''*'^eräävät
Toronton
lön toi
f ^ m i k . 1
V oike
ha. i
a, a
ittamare
ettilaulua,
oselta.
Näyteln
: Ikähän tila
'':'^^in erikc
?;^nen • jo n
''l'|paleen esil
L'^fmi, Myrsk
V;|L. Jäntti,
- >teen ettei
f )|Viittämään
.•n|ämä kappi
\>-l<ko Ja sen
Imaiseva; ts
; ^ a k s a a vt
Tämä <
vnonni
"ja
hun
lii viim
tava
Tammik
näyttä
isäksi ta
elmSn
h
kapp
taaa et h
ien.,.tiei
turha
hi
tjiäytetäi
%eräkkf
f k a r
jlosb
yaie
KOI
000 henkeä Joista kävi äänestämässä"
naw^,§S.OOO.. Tappion hetkellä hä-yinyt
toii3^Jis^jf^ ajattelee että ^^i
303 tuo poBsaoUnt Jbii^D .onsi^rnfii^-"'
ta äänestänyt,- nun v o i t t o & n ^ -