1961-08-01-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, elok l p . — Tuesday, August 1,: 1961 (UBEBTT) — Independent Labor Organ of Finnish Canadians. Ea- MUUtied NOT. 6. 1917. Authorlzed, aa seoäpd class mail by the Post Office-I^artmeAt, Ottawa. Pi|b- U«he(|^> tKrlc? weeUy: - Tuesdaya, niuiSdaya and Saturdaysby Vapaus Päbliluing Company Ltd., at 100-103 EUaSt W.. Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editörlal Office OS. 4-4265. Manageir E; Suksi. £ditor W. EMund. Mailing address: Box 69. Sudbury, Ontario. Advertising rates upon application. Translatiqq free of charge. TILAUSHINNAT: Canadassa: I vk. 8.^0 6 kk. 4.25 3 kk. 2.50 «idysvalloissa: 1 vk. 0.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 Tk. 8.$Q 4 kk- Ränskan-Algeriem neuyptleliiista Viime tiistaina tiedoitettiin ranskalaispiireistä, että Ranskan ja Algerian väliaiHaisep ^^Utuksen edustajain kesken on päästy vihdoin viimeinl?in sopimukseen siitä, miten neuvotellaan yli kuusi vuotta kestäneen "likaisen. sodan" lopettamisesta Algeriassa; Tämä oli tervetullut tieto, varsinkin siltä kaniialta katsoen kun vielä maanantaina puhuttiin koko neuvottelujen karille ajautumisesta. Uiitistiedoissa kerrottiin näiden hallitusten välillä päästyn 'sopimukseen siitä, millä tavalla neuvotellaan tämän sodan; Ippettamisesta. Yhtenä peruskiistana on viimeaikoina ollut-kyysmys Algerian alueellisen ja kansallisten yhtenäisyyteni tunnustamisesta. Ranska on jo asiallisesti tunnustanut hävinneensä sodan Algerian kansallista vapausliikettä vastaan, mutta siitä huolimatta se yrittää taivuttaa Algerian h3rväksymään Pariisin saneluehdot varsinkin Saharan kohdalta. Kuten tiedetään, on Ranska aivan viimeaikoihin väittänyt, että Algeria on erottamaton osa Ranskasta —- ja että Sahara kuuluu Algeriaan yhtä sauniattomasti kuin Pariisi Ranskaan. Ranskalaiset kartat, sekä koulu- ja muut kirjat ovat aina pitäneet itsestään selvänä asiana, että Sahara on osa Algeriasta. Mutta nyt selitetään Pariisista, että Sahara ei kuulukaan Algeriaan, ja että vaikka Ranska joutuisikin tunnustamaan Algerian itsenäisyyden, niin Saharaa ei Ranska missään tapauksessa "luovuta" Algerialle! • • • Jäistä sitten johtuu tällainen kannanmuutos? Yksinkertaisesti siitän että Sahara ei ole lähestulkoonkaan niin "kuiva" erämaa kuin on pinnallisesti katson luultu. Viimevuosina on todettu että Saharan erämaan kuivan ja kuuman hiekan alla ön valtavan suuria öljymeriä ja muita resursseja. Hassi- ja Ecljelee-alueilla suoritettujen tutkimusten perusteella on siellä todettu olevan 2,000 miljoonaa tonnia öljyä! Sen lisäksi Saharan erämaan uumenissa on todettu olevan myös luonnonkaasua. Viime vuonna tuottivat ranskalaiset yhtymät Saharan öljykaivot 8 miljoonaa tonnia öljyä •— ja vuoteen 1965 mennessä on tarkoitus kohottaa niiden öljy-tuotanto 50 miljoonaan tonniin vuodessa! ' Tämä selittää sen, njiksi vuodesta 1957 lähtien ruvettiin Pariisissa puhumaan yhä äänekkäämmin siitä.^että Sahara ^ i muka olekaan ?/tlgeriaan kuuluva. Samalla on selitetty, että Sahara on miika erotettava Algeriasta. s * * * Voidakseen pitää Algeriaan kuuluvan Saharan öljypo-hattpjensa riistoalueena, Ranska on turvautunut viimeaikoi-ija imperialistien vanhaan kepposeen, hajoita ja hallitse ohjelmaan. Samalla kun on väitetty, että Sahara ei kuulukaan Algeriaani, on Pariisista propagoitu myös toisten afrikkalais-maiden "oikeuksien" puolesta? On selitetty, että lähiseudun Marokolla, Libyalla;, Tunisialla, Mauritanialla, Nigerialla ja Malilla on omat "oikeutensa" Saharaan — ja suurena "hy- . väntekijänä" Ranskan kuihtuvan imperialismin täytyy puolustaa myös niitä "oikeuksia"! Tarkoitus on ilmeisen selvä: Saada afrikkalaismaat riitelemään ja torailemaan keskenään niistä "Saharan oikeuksista", jotta ulkomaalaiset öljypoha-tat voisivat mielin määrin kahmia voittoja Saharan öljystä. Algerian sanomalehdet ja hallituksen jäsenet ovat tuominneet nämä ha joitusyritykset ja varoittaneet sisarmaita, etteivät tarttuisi tähän riitasyöttiin, sillä Saharan ongelma on) ratkaistava afrikkalaismaiden kesken kokonaan, ilman Ranskan vaikutusta. Merkillepantavaa myös on, että ko. afrikkalaismaat pitävät Ranskan Saharan ohjelmaa "Afrikan sydämeen tähdättynä pistoolina". Marokon kuningas Hassab sanoi Casablancassa heinäkuun 5 pnä pidetyssä suuressa kokouksessa Saiarasta puhuen, että se vaatii "solidaarisuutta loppuun saakka" Algerian kanssa. Libya, Mali, Sudan, Yhdistynyt Arabitasavalta ja Ghana ovat myös ilmaisseet kannatuksensa Algerian alueelliselle koskemattomuudelle. Tämä. viittaa siis siihen, että Ranskan yritykset saada nuoret afrikkalaismaat riitelemään keskenään tulevat epäonnistumaan yhtä surekasti kuin ovat epäonnistuneet sen sotilaalliset yritykset Algerian kansallisen vapausliikkeen murskaamiseksi! Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että Ranskalla ei ole tarjottavana algerialaisille muuta kuin pieksä-jäisiä ja pyssynluoteja. Kun algerialaiset järjestivät lakon - heinäkuun 5 pnä — "kunnioittaakseen" sitä päivää jolloin Ranska valtasi Algerian v. 1830 — ja protestoidakseen Ranskan suunnitelmaa Algerian alueellista jakamista varten — Ranskan imperialistit avasivat tulen algerialaisia vastaan sm:maten sata algerialaista ja haavoittaen 300, naisia ja^ap-sia; niiesten mukana. Mutta siitä päivästä tuli kuitenkiiv uusi osoitus Algerian ^;sa3:ikarillisen kansan lannistumattomasta, itsenäisjrystahdosta. Algerian väliaikainen hallitus, joka nauttii algerialaisten jakamatonta kannatusta ja tukea, on moneen kertaan julistanut, että se on valmiina rauhaan ja rauhanomaiseen ratkaisuun. Mutta kun Ranskan hallitus ei ole voinut poliisiterrorin ja julman sodankäynnin avulla kukistaa Algerian kansallista vapausliikettä, niin turhaa on Pariisin yrittää, "niskan päälle" pääsyä neuvottelujen nimissä! Algerian kansa ei.tule ilmeisestikään suostumaan maansa paloi ttelemiseen, mihin Ranska on viimeaikoina pyrkinyt. Algerian väliaikainen hallitus tulee ilmeisesti pitäniään kiinrii maansa ja kansansa itsemääräämisoikeudesta ja alueellisesta koskemattomuudesta. Siinä se tulee saamaan kaikkien afrikkalaismaiden jakamattoman kannatuksen ja tuen — eikä vain afrikkalaismaiden. Sosialistinen maailmanosa tukee kaikkien kansojen, mukaanlukien Algerian kansan itsemääräämisoikeutta. Sitäpaitsi on muistettava, että YK:n Yleiskokous hyväksyi päätöslauselman yhtään ainoata vastustavaa ääntä rekisteröimättä, kaikkien siirtotnaa-asemassa olevien kansojen pikaisen itsenäistymisen puolesta. Tämä viimeksimainittu seikka tarkoittaa käytännölliseltä kannalta katsoen sitä, että maailman yleinen mielipide on niin ylivoimaisesti kurjan siirtomaakomennon lopettamisen ja kaik- ' Mr^, Ellv Saari Vancouverista täyttää elokuun 6 pnä 75 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja ystävien onnitteluihin! Algerialaiset ovat tyytyväisiä neuvottelun jatkamisesta Alger. — Ilmoitus Ranskan ja Algeria]! ; välisten rauhanneuvot-ielujfin jatkamisesta torstaina sai suurta suosiota osakseen Algerian ^muhamettilaisten keskuudessa, kun sen sijaan maassa olevat eurooppalaiset tuntuivat suhtautuvan ; välinpitämättömästi asiaan. Muhamettilaiset eivät kuitenkaan salanneet levottomuuttaan sen johdosta, " että neuvottelut saattavat jällöen rau«ta tuloksettomina. Eurooppalaiset tuntuivat toivovan kes^ kUstetlujen päättyvän, mahdollisimman pian, jotta he saisivat tie^ tää, mitä heille tapahtuu. OIKEISTOTERRORI JATKUU Pommiterrori Algerissa ja Algerian muissa suurkaupungeissa jatkuu vähentymättömällä voimalla. Tiistain vastaisena yönä kohdistettiin Algerissa peräti 12 pommi-altentaattia muhamettilaisten omistamia taloja vastaan. Kolme henkilöä sai vammoja pommin räjähdettyä Pins-Maritimesin kylpylä-paikkakunnalla kymmenisen kilometriä länteen Algerista. Orania tärisytti yön kuluessa kuusi pomminräjähdystä, joista yksi tapahtui hyvin vartioidun poliisiaseman lähistöllä. Suuret poliisivoimat saartoivat useita kortteleita kaupungin keskustassa. Autot tutkittiin ja kuljettajilta vaadittiin henkilöllisyystodistus.. Uusi puolue E^Vietnamissa Hanoi. — Etetlä-Vietnamissa on perustettu radikaalisosialisti-nen puolue yhdistämään isänmaallisen sivistyneistön, kerhoa tietotoimisto Vapaus. Puolue on valinnut keskuskomitean ja pääsihteerikseen profes-sori Nguen Van Jen. Puolue on julkaissut ohjelmansa, jonka 'sisäpoliittisena tavoitteena oh Ngö Dinh Diemin diktatuurin kukistaminen, . kansallisen demokraattisen kokoomushallituksen 'muodostaminen sekä maan yhdistäminen rauhanomaisin keinoin. Ulkopolitiikassa puolue tul^e noudattamaan rauhan - ja puolueettomuuden politiikkaa sekä tukemaan koko maailman kansallisia vapausliikkeitä. Puolue on julistanut liittyvänsä Etelä-Vietnamin kansalliseen va-pausrintamaan. Radikaalisosialistinen puolue on vedonnut koko maailman sivistyneistöön sekä sosialististen puolueiden jäseniin, kertoo tietotoimisto VIA, ja pyytänyt tukemaan Etelä- Vietnamin kansan vapausliikettä, Sanoo oikeusministerin puhetta tunteiluksi Victoria. — British Columbian maakuntahallituksen prokuraattori, Robert Bonner arvosteli torstaina oikeusministeri Davie Fultonia tunnepitoisen ja provokaattorisen puheen pidosta Columbia-joen voima-sopimuksesta. Mr. Bonner sanoi, että oikeusministeri Fultonin puheen sävy sano-malehtimiehille haastattelua antaessaan Vancouverissa oli vahingoksi niille yksityisluontoisille neuvotteluille mitä on asiasta käyty BGn pääministeri W. A. C Bennettin ja finanssiministeri Donald Flemingin kanssa. . kien kansojen itsemääräämisr oikeuden puolella, etteivät imperialistitkaan rohjenneet Y-Kssa äänestää siirtomaakanso-jen vapaustaistelua tukevaa päätöslauselmaa vastaan! Kun katselemme tältä pohjalta Lugrinista' tiistaina tullutta uutistie^tpai että Algerian ja Ranskan välillä on sovittelu rauhanneuvottelujen menettelymuodoista, niin silloin voidaan toivoa-edistystä rauhanomaista ratkaisua kohti sittenkin vaikka tiedetään, että Ranskan monopolistit ja heidän poliitikkonsa tulevat kynsin hampain vastustamaan Algerian todellista itsenäisyyttä ja Algerian alueellista koskemattomuutta. Oikeus on kuitenkin näissä kysymyksissä kojkonaan Algerian puolella^ se on kaikkien kansojen itsemääräämisoikeus ja mikään mahti maailmassa ei voi sitä oikeutta Algerialtakaan kieltää! Mikä on Neuvostoliiton kanta Berliinin ja Saksan ikysymyksen ratkai. sussa V. 1961 puolivälissä, eli melkein täsmälleen kolme vuotta senjälkeen kun se ensimmäisen kerran ehdotti Länsi-Berliinille vapaan kaupungin .oikeuksia? . Onko Neuvostoliiton kanta muuttunut? , Onko se ehdottanut joitain uusia jyrkkiä toimenpiteitä, jotka merkit-nsivät uhkaa länsivalloille, kuten on oletettu? ^Loukkaako se Berliinin miehitysvaltojen — Yhdysvaltain, Britannian ia Ranskan— nykyisiä.oikeuksia? Länsivaltain syytöksiin vastatkoon itse päämipipteri Hrushtsbev. Puhuessaan Kremlissä sotilasakatemian päätöstilaisuudessa heinäkuun 8i pnä Hrushtshev esitti seuraavaa: ., "Länsi-Berliini ön Saksan Demo_ kraattisen Tasavallan sisällä oleva saari, jossa ön säilytetty kapitalistinen järjestelmä. Me emme halua sekaantua kaupungin asukkaiden kotoisiin asioihin* taikka loukata Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan kunniaa. "Onko mahdollista löytää ratkaisu, joka tyydyttäisi kaikkia niitä maita, jotka taistelivat Saksaa vastaan ja loka ei häiritsisi Länsi-Berliinin nykyistä elämä^? "Kyllä, sellainen mahdollisuus on ja me ehdotamme sellaista ratkaisua — myönnettäköön Länsi-Berliinille vapaan kaupungin oikeudet, , annet_ takoon sille takeet neljän suurvallan — Yhdysvaltain, Yhdistyneen Kuningaskunnan, Ranskan ja Neuvos-: toliiton taholta — taikka puolueettomien maiden taikka Y K :n taholta; Jos länsivallat haluavat parempia takeita, niin esittäkööt sellaisia. Kuitenkaan ei. saa unohtaa, että mitä hyvänsä päätöksiä tehdään täytyy ottaa huomioon se tosiasia, että se on suvereenisen valtion sydämessä ja yhteyksien Länsi-Berliinistä ulkomaailmaan täytyy kulkea Itä- Saksan alueen läpi. ' "Hyväksyttyjen kansainvälisten suhteiden sääntöjen mukaan pääsy yhdestä maasta toiseen maahan kolmannen maan" kautta vaatii sbpi. musta viimeksi mainitun vallan kanssa. : . "Esimerkiksi Neuvostoliiton ja Britannian hallitukset ovat sopineet säännöllisestä lentoliikenteestä Moskovan ja Lontoon välillä. Liikenne kulkee Kööpenhaminan kautta. Meidän ei olisi sallittu lentää Kööpenhaminan kautta ellemme me olisi päässeet siitä sopimukseen Tanskan hallituksen kanssa. Tämä on normaalista ja laillista eikä kukaan ihmettele sitä. "Kuinka silloin voisi olla muunlaisia sääntöjä Saksan Demokraattisen Tasavallan alueen yli lennossa taikka sen teiden ja rautatieluijojen käytösösä. ; Ehdottaessa mme rauhansopimuk. sen tekemistä Saksan kanssa jä tällä perustalla Länsi-Berliinin ongel-1 man ratkaisua, emme uhkaa ketään; Me emme ole vaatineet muuttamaan sodanjälkeistä yhteiskunnallista eikä poliittista tilannetta toisessa valtiossa emmekä- uusien rajojen määrittelyä. Neuvostoliitto ei pyri hyötymään rauhan saamisessa emmekä me pyri nöyryyttämään ketään emmekä loukkaamaan kenenkään etuja. "Sosialistiset maat eivät estä Länsi- Berliinin asukkailta oikeutta va. paasti päättää millaisen yhteiskunnallisen jä taloudellisen järjestyksen puitteissa he haluavat elää. Kukaan ei pyri estämään ketään matkustamasta Länsi-Berliiniin. Se voij^irjes-tää ja ylläpitää yhteyksiään mjnkä valtion kanssa hyvänsä, mikä olisi sille hyöödöyllisintä. ."Neuvostohallitus hyväksyy presidentti Kennedyn äskettäin antaman lausunnon, että . Länsi-Berliinin ratkaisu ei saa saattaa vaaranalaiseksi tämän kaupungin asukkaiden vapautta itsenäiseen vapaaseen va_ lintaan. Meidän ehdotuksemme ovat täydellisesti tämän vaatimuksen mukaisia. "Neuvostohallitus on valmis antamaan pitkälle, menevät takeet suhteissaan Länsi-Berliiniin. Olen useamman kuin kerran maininnut erilaisista takeiden muodoista, mutta NATO -n maat, jotka lietsovat vihaa Länsi-Berliinin avulla, jatkuvasti se-k_ öittavat mei^n tekemämme ehdöT tukset. "Kapitalistinen 'vapaa lehdistö' vaistoaa länsivaltain heikon aseman ja siksi huutaa, että Neuvostoliitto haluaa kaapata LänsirBerliinin, hyötyä toisten kustannuksella. Tällaisten tekosyiden tarkoituksena on salata yleisöltä Neuvostoliiton ehdotuksen luonne. "Me emme pyri anastamaan Länsi- Berliiniä ja riistämään asukkailta vapautta. Me kannatamme Länsi- Berliinin vapautta vapauden perus, talla :^mmekä miehityksen perustalla. Me emme halua mitään muuta kuiri likvidoida toisen maailmansodan jälkiseuraukset ja parantaa Euroopan ilmapiirin. Tämä oh juuri se syy, miksi Neuvostoliitto haluaa päästä . rauhansopimukseen Saksan kanssa. , "Tervettä järkeä ja ennenkaikkea tervettä järkeä - sitä me tarvitsemme ennenkaikkea tällä hetkellä. Tämän täytyy löytää ilmaisukeinonsa rauhallisilla toimenpiteillä Ja pyrkimyksellä iskeä jännitystilan juuriin. Nykypäivinä ei mikään askel ole rauhanomaisempi kuin rauhansopimukseen pääsy ja yiime sodan jätteiden likvidoiminen. . "Me ehdotamme rauhaa, me halu. amme, että järkevästi käsitellään kahden maan suhteita ja me halu-amtne rauhallista rirmatöaiseloa ja kilpailua siitä mikä järjestelmä voi taata suurempia, taloudellisia ja kulttuurellisia arvoja asukkailleen. Ihmisten .on itse päätettävä mikä järjestelmä palvelee parhaiten heidän etujaan: kommunistinenko vaiko kapitalistinen? "Ehdottaessaan rauhansopimusta neuvostohallitus ei halua, että jotkut hyötyvät ja toiset kärsivät tappion. Ottakaamme huomioon menneisyys Rauhansopimus Saksan kanssa ei loukkaa, kenenkään suvereenisuutta. 'Sotilaallista kostoa hautovat piirit Länsi-Saksassa eivät luonnollisesti tyydy rauhansopimukseen. Sellainen sitoisi heidän kätensä ja tekisi valkeammaksi koota voimia uusia seikkailuja varten. "Mutta se on juuri rauhansopimus jcka pysäyttää Länsi-Saksan koston, hautojat, -jotka käyttävät hyväkäseen Euroopan epävakaisuutta ja suurten .valtain vastakohtaisuuksia. "Jos koko Saksan hallituksen puuttuminen on todellisena esteenä rauhansopimuksen saamiseksi niin län-sviallat ja läaksan Liittotasavalta voivat hyväksyä Neuvostoliiton nyt tekemän ehdotuksen ja sopia,siitä, että saksalaiset neuvottelisivat ennen allekirjoitusta ja Järjestäisivät yhteiset ehdot rauhallisesta ratkaisusta ja maan yhdistämisestä. "Saksalaisten asia on palauttaa Saksaan kansallinen yhtenäisysrs; p millään vallalla ole oikeutta sekaan, tua tähän asiaan, koska kukaan muu ei voi sitä sopia paitsi saksalaiset itse. • "Meillä ole aikomustakaan p i tää mitään neuvottelua tästä kysymyksestä. Tehkööt Saksan Liittota^ savalta ja Saksaa , Demokraattinen Tasavalta sopimuksen tässä kysy-myksessä_ ja me tulemme. hyväksymään niiden päätöksen. "Mutta jos jollakulla on aikomuksena likvidoida sosialistinen järjestelmä Saksan Demokraattisessa T a . savaiiassa meidän käaUlämme,; nUu he elävät harhakuvien maailmassa. Neuvostoliitto on Saksan Demo^- kraattisen Tasavallan luotettava .ystävä. ' "Saksassa on monta ratkaisematonta ongelmaa. Ilmeisestikin tämä on kaikille selvää ja siitä on tultava loogilliseen päätökseen •— meidän täytyy ratkaista nämä aaiat eikä odottaa siksi kun. ne johtuivat yhteentörmäykseen. Kansanväliset ongelmat täytyy ratkaista niid,en oikeassa järjestyksessä. Saksan sisäiset ongelmat täytyy saksalaisten itsensä ratkaista. . : ,- "Neuvostohallitus valittaa syvästi jos ykstidn mei(j|än entinen liittolaL semme kieltäytyy n^eidän kanssamme alle^joittaipasta Saksan rauhansopimusta Ja jos Länsi-Saksa kieltäsrtyy siitä sovinnon kädestä, Jonka; sosialistiset valtiot sille tarjoavat. "Mutta, me_gmme salli tämän ongelman ratkaisemisen, jok^' on niin elintärkeä monille valtioille Ja ihmi-aille, pitkistyä vielä vuosflcausia koska viESit pihit haluavat pidättää t i laisuuden kostoon -Ja pitidttää edeL ieenkin miehitysjoukkojen oloa Saksan alueella. Neuvostoliiton edessä on tarve päästä. Saksan Demokraattisen Tasa vallan, sekä'toisten valtojen kanssa rauhensopbnukseen rauhaa rakastavan Saksan valtion kans- "Rauhansopunus alleku-joitetaan Saksan Demokraattisen Tasavallan kanssa tiiäcasti kansainvälisten tapojen Ja sääntöjen mukaisesti. "Kun sopimus on allekhrjoitettu on Neuvostoliitto vapaa kaikista niistä yhteyslinjoista, jotka tähän saakka ovat oUeet sen käsissä. Lyhyesti sanoen Saksan Demokraattinen Tasavalta on yhtä täydellisesti yapaa nauttimaan suvereenisuudesta omaL la alueellaan kuin mikä hyvänsä muu itsenäinen valtio." » Kuirbaii vapausliike alkoi Kuuba on jo kauan ollut latuialai-sen amerikan mielenkiintoisin maa. Se on iLänsi-Intian suurin saari, pin.i ta-alaltaan 114,625 neliökilometriä. Se on pitkä ja kapea muodoltaan, itaisimmästä pisteestä läntisimpään on matkaa 1,200 km, kun taas saa-' ren levein.kohta on 202 km, keskile-veyden ollessa 97 km. Se. sijaitsee vain 145 km päässä Yhdysvaltojen Key Westin saaresta. Eteläpuolella taas on lähimpänä mantereena Meksikon Yycatan niemimaa. Vaikka sen väkiluku kohoaakin vain 7 miljoonaan, on saari jo vuosikymmenien ajan ollut Yhdysvalloille tärkeä raaka-aineen tuottaja, markkina_alue ja sotilaallinen tukikohta. . Sokeri on Kuuban tärkein vientitavara ja se käsittääkin lähes 90 pros. saaren tuotannosta. Sen jälkeen tulevat tupakka, kahvi, riisi, puuvilla, viljatuotteet Ja hedelmät tärkeysjärjestyksesdiän. Aina siltä saakka kun Kristoffer Kolumbus valloitti Kuulaan sunnuntaipäivänä 28. lokakuuta 1492, se oli pientä välikautta lukuunottamatta Espanjan siu-tomaana vuoteen 1901. Mutta kun vuosisadan vaihteessa jenkit olivat heittäneet vanhentuneena romukoppaan Monroe-opln, Joka kehotti pidättäytymään Yhdysvaltojen ulkopuoleUe suuntautuvista valtauksista, amerikkalaiset Theodor Rooseveltin Johdolla "vapauttivat" saaren Ja sanelivat sille omat eh-tonsa:, ; 1. Kuuba ei saa tehdä sitoumuksia minkään ulkovallan kanssa ilman Yhdysvaltojen hallituksen suostumusta.-' 2. Kuuballa ei ole oikeutta ilman Yhdysvaltojen suostumusta tehdä kauppasopimuksia. 3. USA tulee valvomaan Ja kehittämään Kuuban sivistyksen nousua ja auttamaan taloudellisen tuotannon suuntaamisessa terveille urillei. Tämä tapahtuu molemminpuolisten neuvottelujen perusteella. 4. USA.-n sotilaslääkintöhaUitus kehittää Kuuban sairaalaoloja. 5. Kuuban on taattava USA:lIe 'tarpeellinen maa-alue hiilestystä Ja laivastotukikohtaa varten. . Tämä valtiosopimus Jätti Kuuballe vain hyvin ahtaan autonomisen aseman Ja näin saaresta itse asiassa tuli USA :n nousevan imperialismin ensimmäinen siirtomaa. Vuoteen 1933 saakka Kuubaa hallitsivat amerikkalaisten monopolien nostamat Ja tukemat hirmuvaltiaat Välillä maa oU "kuningaskuntana" välillä "tasavaltana", miten kulloinkin oli sopivinta. Kunnes samoihhi New Brunsioickhsa pidetyillä perunajestivaaleilla valittiin Sandra Contois tämän vuoden permakuningattareksi.: Yltä Iris TJtruzvell asettamassa kruunua vastavalitun perunakunin^ gattaren päähän. aikoihin, jolloin Franklin D. Roose. veit aloitti oman aikakautensa Valkoisessa talossa, tuli Kuuban johtoon Jose Martin. Hänen ailaisuudessaan maa ensi kertaa muuttui poliittiselta; järjestelmältään demokraattiseksi Ja ihmisoikeudet pääsivät arvoon. Martm ei kuitenkaan kyennyt oh^ jaamaan maata irti Yhdysvaltojen holhouksesta ja monopolien painostuksesta hänen tasavaltalainen hallitusmuotonsa kukistettiin. Myöhemmin suurkapitaalin valitsema Fulgen-cio Batista asetettiin hallinnon Johtoon ja maa alkoi jälleen luisua koh. ti entistä mielivaltahallintoa. Batista pystytti sen lopullisesti vuonna 1952 vallankaappauksen avulla. Hän oli alusta saakka ollut kansan vihaama, mutta nyt syntyi suoranainen avohi kapinaliike häntä vastaan. Armeijan Timminsissä kiirettä Suurjuhlille Timmins. — Viimeinen ^ja kiiftj-» Unen hälyytys Sydburyn Suurjyhlj,!^ Ie lähtijöUle. Pitäkää kiirettä, jofr, tot, bussit, junat ja lentokopeet vartoo, kaikilla niillä pääsee tSäl^'- sinne eikä vielä ole myöhästä. Ei^ muuta kun parta pois ja kiharat tukkaan, hyppää ajoneuvoon niin; pian olet Suurjuhlan pyörteissä.- Täältä kulta-alueelta tosin lähtee jo perjantaiaamuna pitkä karavaani autoja ja toisia perjantai-illalla, vieläpä lauantaiaamuna, joten tiet on täynnä täältä pohiolan perukalta tulevia autoja Sudburya kohden. Elä epäile, lyöttäydy joukkoon. • • » . Kaupungin_iavustustoimisto~^ tullaan muuttamaan~Eäupungin keila-' rista postitoimiston yläkertaan. * • » KIUSA SATTUI OMAAN NILKKAAN Kun eräs talonomistaja ajoi ki- ' viä Toke- ja Palrocia-katujen välif" " kadulle niin virkavalta määräsi Jd-vet poisteltavaksi tahi joutuu maksamaan kulut kun ne poistetaan kaupungin puolesta. Taistelu tie-tapäturmia vastaan tullaan tehostamaan ensi viikon alusta virkakunnan puolesta täydellä tarmolla. Kaupungin isät suunnittelevat r yleisen isomman puiston järjestämistä noin 4 mailia pohjoiseen Sancl.,..;-. Claims tien varteen Charlebois-jär-. ven rantaan. On kuulema hyvä ui-'' maranta vaan ei ole parkkauspail;-,. koja tarpeeksi. Kesävieraita on Eteläj-Okitarios* ta vieraillut täällä. St. Cathariaes-ista kotoisin oleva Fiina Terho on tullut tänne tapaamaan sisartaan <" Lahja Mäkeä. Mrs. Linna on poikansa ja miniänsä kanssa tullut Wellandista kyläilemään tänne entiselle kotipaikkakunnalleen. Virallisesti on tiedoitettu, että heinäkuun aikana Timminsissä on vierail-. lut 14,000 henkilöä. Ei tässä jouda enempää kirjoit-" tamaan kun täytyy ruveta laittamaan' Pontia" kuntoon, että se jak-'" saa juosta rapsutella sinne Suurjuh-»" Iille. Terve taas, sielläpäin tavataan. — O. L. ja poliism voimaa lisättiin, teloltuk-^ set olivat jokapäiväisiä, mutta Batista ei vohiut luottaa kehenkääh. jopa hänen henkikaartinsa napisi.i Kaikki oppositiossa olevat puor, lueet kiellettiin ja samoin pyrittiin ammattiyhdisliysliike halvaannuttamaan täysin. Vapausrintama vobnlft^ ' tui kaikesta huolimatta Jatkuvasti^ Suurimpina . vainon kaushiakin 50- luvun puolivälissä kuului mm. kommunistiseen puolueeseen yU 20,000 jäsentä. Näinä päivinä kuultiin niin ikään ensi kertaa nimi Fidel Castro julkisuudessa hänen kehottaessaan-ylioppilastovereitaan yhtymään taisteluun USA:n- tukemaa tyrannia vastaan vapauden ja ihmisarvon puolesta. Fidel Castro oli näihin aikoihin.^, varsin nuori mies. Hän oli syntjmyt vuonna 1926. Ensi kerran hän vuon. na 1953 keräsi opiskelijaryhmän, joka aloitti "toiminnan vallankumouksen toteuttamiseksi" kuten heidän yhteisessä julistuksessaan sanottiin. Heinäkuun 26. päivänä tasan 8 vuotta sitten ryhmä teki epäonnistuneen valloitusyrityksen Santiagon Monca-dan varuskuntaan. Taistelussa kaatui useita nuorukaisia ja Castro itse vangittiin. Hän toimi oikeudessa itsensä ja koko ryhmänsä asianajajana Ja saavutti sellaista kuuluisuutta, että (Jatkuu sivulla 3) PÄIVÄN PAKINA Oi sinua "vapaus"I Mukaistaan mullikkakin nuolee sanottiin ainakin ennenvanhaan isiemme tuhaatjärvien maassa ja se näyttää pätevän vielä nykyisenä atomivoiman ja avaruuslentojen aikakautenakin. ^" —- Ottakaamme~e'slmerkiksi kysymys pikkukansojen itsemääräämisoikeudesta, kansallisesta olemassaolo-oikeudesta. J: Vaikka 'kapitalistinen maailman-osa pyrkii monopolisoimaan, yksinomaan itselleen kuuluvana "omaisuutena" itse vapauskäsitteenkin sanomalla itseään "vapaaksi maailr maksi", niin tällä "vapaudella" tarkoitetaan useimmiten väkevämmän "vapautta" ryöstää ja riistää heikompia. Katsokaa Kongoa. Belgian imperialismi olisi vihdoin viimein suostunut "vapaaehtoisesti" muodollisen itsemäärä.ämisoikeuden myöntämiseen Kongolle — mutta gun Konkon kansa vaati Patrice Lu-mumban johdolla todellista - itse-määräämisvaltaa'oman maansa taloudellisissakin asioissa, niin silloin heitettiin "vapauSkäsittect" roskakoriin. Kuvaan kuuluu vielä se, että muut imperialistiset vallat, vaikka niiden diplomaatit pitävät illallistilai-suuksissa kauniita puheita kansojen vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta, asettuivat Kongossa joka käänteessä Belgian ja Yhdysvaltain imperialismin puolelle, Kongon kansaa ja sen itsemääräämisoikeutta vastaan. Samoin tapahtui nyt Tunisiassa. Ranskan julkea hyökkäys Bizertes-sa tunisilaisia vastaan oli sellainen rikos, että se oli lopetettava. Mutta sen pitemmälle vissit "vapauden" sankarit. eivät 'menneet, sillä kuten sanottu, mukaistaan mullikkakin nuolee. Yhdistyneen Arabitasavallan p^- mies Nasser on tunnetusti siinä määrin kommunistivastainen henkilö, että hänen valtansii alaisuudessa ei ole työväenliikkeellä, juuri mi-^ tään laillisia oikeuksia — mutta kun Britannian ja Ranskan imperialismi yritti opettaa hänelle Sueziin hyökkäämällä herran kuria ja nuhdetta, niin "vapaan maailman" lehdistö leimasi Nasserin yhdeksi pahimmaksi "kommuinistiksi" voidakseen tämän poliittisen väärinpeluun avulla antaa taktillisen tukensa Sueziin hyökänneille mukaisilleen mulleille. Nyt meille kerrotaan kahdeltakin suunnalta minkälaista ristivetoa tällainen vapaudenvastaineh ohjelma aiheuttaa"vapaan maailman'* esim. johtamaassa, USA-.ssa. YK:n päämajasta heinäk. 27 pnä lähetetyssä AP:n uutistiedossa kerrottiin, että Turvallisuusneuvosto käsittelee uudelleen Bizerten kysymystä sen vuoksi kun Ranskan imperialismi ei ole noudattanut Turvallisuusneuvoston päätöstä sikäli, että olisi vetänyt sotajoukkonsa Tunisiassa takaisin niille asemille, missä ne olivat —ennen Ranskan hyökkäyksen alkamista. 'Vapauden vartijamaalla" ei luulisi olevan tässä yhteydessä mitään vaikeuksia, semminkin kun muistetaan, että Tunisiakin lukeutuu porvarillisena maana ns. länsiystSväl-lisiin maihin. Mutta mitä enemmän asia pitkittyy, si«ä enemmän se. myös mutkistuu. Mainitussa AP:n uutistiedossa kerrottiin. ". . . Yhdysvaltain asema näyttää tulevan entistä vaikeammaksi. Yhdeksän muun jäsenvallan kanssa äänesti (turvallisuusneuvostossa — K) päätöslauselman puolesta lauantaina. Ranska ei osallistunut äänestykseen. "Yhdysvallat ei halua loukata presidentti de Gaullea ja samalla kertaa se ei halua om^ua epäystävällistä asennetta Tunisiaa kohtaan, joka on afrikkalaismaiden joukossa kauan tukenut länsimaita Tmiaisia ••risUriitoja'' kehittyy vain silloin kun oikeudelle, mukaanlukien .kansojen itsemaS^fimlflOi-keiidelle annetaan huutia nuolemalla niuUin lailla mukaisiaanimperia-listeJa.* y'•'^^- Kun veri on vettä voimakkaampaa niin nyt nähdään, että Wash-ingtonin ratkottavaksi kehittyy — kiitos omalle ohjelmalleen — yllä-kuvatunlaisia "vaikeuksia" vähän siellä ja täällä. Tämä pätee erikoisesti Etelä-Ko- »^ reaan, missä oli Yhdysvalloilla ehdottomasti ystävälluien hallitus — mutta kun taanumtsvuoimat eiv2t enää luottaneet sen hallituskykyyu — niin ne suorittivat kenraaliansa avulla vallankaappauksen, vaikka, maa on asilalisesti puhuen yhdysvaltalaisten miehityksen alaisena.^ Jos olisivat asiat, kuten ne ovat olleet ennen, niin mitäpä tuosta. Kun "Mauri on työnsä tehnyt Mauri saisi mennä" sanottaisiin kylmästi. , « Mutta asiat eivät ole^enää ennal-' ; laan! Esim. muut Yhdysvalloille • 'ystävälliset" satelliittihallitukset ' voivat hiljaisena hetkenään nyt ap- ^ rikoida, että käyköhän niillekin sa- ! maila tavalla kuin kävi Etelä-Ko- - .-^ rean hallitukselle joka yritti voinr tinsa mukaan palvella ja tyydyttää • Washingtonia? ;- Tämän tilanteen sanotaan aiheut" |; taneen Yhdysvalloille myös kovan > > palan purtavaksi, mutta kun todet-' * tiin, että ainoastaan kenraalien avoin diktatuuri voi enää pitää nahkansa Etelä-Koreassa, niin Yhdyti* | valtain hallitus päätti heittää aikai- , semman suojakkinsa sikojen ruoak* ' si ja'antaa tukensa kenraalijuntiil'*^ J le! . • Oi sinua "vapaus", mitS kaikkea ^ konnuuksia sinun mineesi nyt te&<'^ ; dSiinkSän! — Känsäkoura;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 1, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-08-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610801 |
Description
Title | 1961-08-01-02 |
OCR text | Sivu 2 Tiistaina, elok l p . — Tuesday, August 1,: 1961 (UBEBTT) — Independent Labor Organ of Finnish Canadians. Ea- MUUtied NOT. 6. 1917. Authorlzed, aa seoäpd class mail by the Post Office-I^artmeAt, Ottawa. Pi|b- U«he(|^> tKrlc? weeUy: - Tuesdaya, niuiSdaya and Saturdaysby Vapaus Päbliluing Company Ltd., at 100-103 EUaSt W.. Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editörlal Office OS. 4-4265. Manageir E; Suksi. £ditor W. EMund. Mailing address: Box 69. Sudbury, Ontario. Advertising rates upon application. Translatiqq free of charge. TILAUSHINNAT: Canadassa: I vk. 8.^0 6 kk. 4.25 3 kk. 2.50 «idysvalloissa: 1 vk. 0.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 Tk. 8.$Q 4 kk- Ränskan-Algeriem neuyptleliiista Viime tiistaina tiedoitettiin ranskalaispiireistä, että Ranskan ja Algerian väliaiHaisep ^^Utuksen edustajain kesken on päästy vihdoin viimeinl?in sopimukseen siitä, miten neuvotellaan yli kuusi vuotta kestäneen "likaisen. sodan" lopettamisesta Algeriassa; Tämä oli tervetullut tieto, varsinkin siltä kaniialta katsoen kun vielä maanantaina puhuttiin koko neuvottelujen karille ajautumisesta. Uiitistiedoissa kerrottiin näiden hallitusten välillä päästyn 'sopimukseen siitä, millä tavalla neuvotellaan tämän sodan; Ippettamisesta. Yhtenä peruskiistana on viimeaikoina ollut-kyysmys Algerian alueellisen ja kansallisten yhtenäisyyteni tunnustamisesta. Ranska on jo asiallisesti tunnustanut hävinneensä sodan Algerian kansallista vapausliikettä vastaan, mutta siitä huolimatta se yrittää taivuttaa Algerian h3rväksymään Pariisin saneluehdot varsinkin Saharan kohdalta. Kuten tiedetään, on Ranska aivan viimeaikoihin väittänyt, että Algeria on erottamaton osa Ranskasta —- ja että Sahara kuuluu Algeriaan yhtä sauniattomasti kuin Pariisi Ranskaan. Ranskalaiset kartat, sekä koulu- ja muut kirjat ovat aina pitäneet itsestään selvänä asiana, että Sahara on osa Algeriasta. Mutta nyt selitetään Pariisista, että Sahara ei kuulukaan Algeriaan, ja että vaikka Ranska joutuisikin tunnustamaan Algerian itsenäisyyden, niin Saharaa ei Ranska missään tapauksessa "luovuta" Algerialle! • • • Jäistä sitten johtuu tällainen kannanmuutos? Yksinkertaisesti siitän että Sahara ei ole lähestulkoonkaan niin "kuiva" erämaa kuin on pinnallisesti katson luultu. Viimevuosina on todettu että Saharan erämaan kuivan ja kuuman hiekan alla ön valtavan suuria öljymeriä ja muita resursseja. Hassi- ja Ecljelee-alueilla suoritettujen tutkimusten perusteella on siellä todettu olevan 2,000 miljoonaa tonnia öljyä! Sen lisäksi Saharan erämaan uumenissa on todettu olevan myös luonnonkaasua. Viime vuonna tuottivat ranskalaiset yhtymät Saharan öljykaivot 8 miljoonaa tonnia öljyä •— ja vuoteen 1965 mennessä on tarkoitus kohottaa niiden öljy-tuotanto 50 miljoonaan tonniin vuodessa! ' Tämä selittää sen, njiksi vuodesta 1957 lähtien ruvettiin Pariisissa puhumaan yhä äänekkäämmin siitä.^että Sahara ^ i muka olekaan ?/tlgeriaan kuuluva. Samalla on selitetty, että Sahara on miika erotettava Algeriasta. s * * * Voidakseen pitää Algeriaan kuuluvan Saharan öljypo-hattpjensa riistoalueena, Ranska on turvautunut viimeaikoi-ija imperialistien vanhaan kepposeen, hajoita ja hallitse ohjelmaan. Samalla kun on väitetty, että Sahara ei kuulukaan Algeriaani, on Pariisista propagoitu myös toisten afrikkalais-maiden "oikeuksien" puolesta? On selitetty, että lähiseudun Marokolla, Libyalla;, Tunisialla, Mauritanialla, Nigerialla ja Malilla on omat "oikeutensa" Saharaan — ja suurena "hy- . väntekijänä" Ranskan kuihtuvan imperialismin täytyy puolustaa myös niitä "oikeuksia"! Tarkoitus on ilmeisen selvä: Saada afrikkalaismaat riitelemään ja torailemaan keskenään niistä "Saharan oikeuksista", jotta ulkomaalaiset öljypoha-tat voisivat mielin määrin kahmia voittoja Saharan öljystä. Algerian sanomalehdet ja hallituksen jäsenet ovat tuominneet nämä ha joitusyritykset ja varoittaneet sisarmaita, etteivät tarttuisi tähän riitasyöttiin, sillä Saharan ongelma on) ratkaistava afrikkalaismaiden kesken kokonaan, ilman Ranskan vaikutusta. Merkillepantavaa myös on, että ko. afrikkalaismaat pitävät Ranskan Saharan ohjelmaa "Afrikan sydämeen tähdättynä pistoolina". Marokon kuningas Hassab sanoi Casablancassa heinäkuun 5 pnä pidetyssä suuressa kokouksessa Saiarasta puhuen, että se vaatii "solidaarisuutta loppuun saakka" Algerian kanssa. Libya, Mali, Sudan, Yhdistynyt Arabitasavalta ja Ghana ovat myös ilmaisseet kannatuksensa Algerian alueelliselle koskemattomuudelle. Tämä. viittaa siis siihen, että Ranskan yritykset saada nuoret afrikkalaismaat riitelemään keskenään tulevat epäonnistumaan yhtä surekasti kuin ovat epäonnistuneet sen sotilaalliset yritykset Algerian kansallisen vapausliikkeen murskaamiseksi! Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että Ranskalla ei ole tarjottavana algerialaisille muuta kuin pieksä-jäisiä ja pyssynluoteja. Kun algerialaiset järjestivät lakon - heinäkuun 5 pnä — "kunnioittaakseen" sitä päivää jolloin Ranska valtasi Algerian v. 1830 — ja protestoidakseen Ranskan suunnitelmaa Algerian alueellista jakamista varten — Ranskan imperialistit avasivat tulen algerialaisia vastaan sm:maten sata algerialaista ja haavoittaen 300, naisia ja^ap-sia; niiesten mukana. Mutta siitä päivästä tuli kuitenkiiv uusi osoitus Algerian ^;sa3:ikarillisen kansan lannistumattomasta, itsenäisjrystahdosta. Algerian väliaikainen hallitus, joka nauttii algerialaisten jakamatonta kannatusta ja tukea, on moneen kertaan julistanut, että se on valmiina rauhaan ja rauhanomaiseen ratkaisuun. Mutta kun Ranskan hallitus ei ole voinut poliisiterrorin ja julman sodankäynnin avulla kukistaa Algerian kansallista vapausliikettä, niin turhaa on Pariisin yrittää, "niskan päälle" pääsyä neuvottelujen nimissä! Algerian kansa ei.tule ilmeisestikään suostumaan maansa paloi ttelemiseen, mihin Ranska on viimeaikoina pyrkinyt. Algerian väliaikainen hallitus tulee ilmeisesti pitäniään kiinrii maansa ja kansansa itsemääräämisoikeudesta ja alueellisesta koskemattomuudesta. Siinä se tulee saamaan kaikkien afrikkalaismaiden jakamattoman kannatuksen ja tuen — eikä vain afrikkalaismaiden. Sosialistinen maailmanosa tukee kaikkien kansojen, mukaanlukien Algerian kansan itsemääräämisoikeutta. Sitäpaitsi on muistettava, että YK:n Yleiskokous hyväksyi päätöslauselman yhtään ainoata vastustavaa ääntä rekisteröimättä, kaikkien siirtotnaa-asemassa olevien kansojen pikaisen itsenäistymisen puolesta. Tämä viimeksimainittu seikka tarkoittaa käytännölliseltä kannalta katsoen sitä, että maailman yleinen mielipide on niin ylivoimaisesti kurjan siirtomaakomennon lopettamisen ja kaik- ' Mr^, Ellv Saari Vancouverista täyttää elokuun 6 pnä 75 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja ystävien onnitteluihin! Algerialaiset ovat tyytyväisiä neuvottelun jatkamisesta Alger. — Ilmoitus Ranskan ja Algeria]! ; välisten rauhanneuvot-ielujfin jatkamisesta torstaina sai suurta suosiota osakseen Algerian ^muhamettilaisten keskuudessa, kun sen sijaan maassa olevat eurooppalaiset tuntuivat suhtautuvan ; välinpitämättömästi asiaan. Muhamettilaiset eivät kuitenkaan salanneet levottomuuttaan sen johdosta, " että neuvottelut saattavat jällöen rau«ta tuloksettomina. Eurooppalaiset tuntuivat toivovan kes^ kUstetlujen päättyvän, mahdollisimman pian, jotta he saisivat tie^ tää, mitä heille tapahtuu. OIKEISTOTERRORI JATKUU Pommiterrori Algerissa ja Algerian muissa suurkaupungeissa jatkuu vähentymättömällä voimalla. Tiistain vastaisena yönä kohdistettiin Algerissa peräti 12 pommi-altentaattia muhamettilaisten omistamia taloja vastaan. Kolme henkilöä sai vammoja pommin räjähdettyä Pins-Maritimesin kylpylä-paikkakunnalla kymmenisen kilometriä länteen Algerista. Orania tärisytti yön kuluessa kuusi pomminräjähdystä, joista yksi tapahtui hyvin vartioidun poliisiaseman lähistöllä. Suuret poliisivoimat saartoivat useita kortteleita kaupungin keskustassa. Autot tutkittiin ja kuljettajilta vaadittiin henkilöllisyystodistus.. Uusi puolue E^Vietnamissa Hanoi. — Etetlä-Vietnamissa on perustettu radikaalisosialisti-nen puolue yhdistämään isänmaallisen sivistyneistön, kerhoa tietotoimisto Vapaus. Puolue on valinnut keskuskomitean ja pääsihteerikseen profes-sori Nguen Van Jen. Puolue on julkaissut ohjelmansa, jonka 'sisäpoliittisena tavoitteena oh Ngö Dinh Diemin diktatuurin kukistaminen, . kansallisen demokraattisen kokoomushallituksen 'muodostaminen sekä maan yhdistäminen rauhanomaisin keinoin. Ulkopolitiikassa puolue tul^e noudattamaan rauhan - ja puolueettomuuden politiikkaa sekä tukemaan koko maailman kansallisia vapausliikkeitä. Puolue on julistanut liittyvänsä Etelä-Vietnamin kansalliseen va-pausrintamaan. Radikaalisosialistinen puolue on vedonnut koko maailman sivistyneistöön sekä sosialististen puolueiden jäseniin, kertoo tietotoimisto VIA, ja pyytänyt tukemaan Etelä- Vietnamin kansan vapausliikettä, Sanoo oikeusministerin puhetta tunteiluksi Victoria. — British Columbian maakuntahallituksen prokuraattori, Robert Bonner arvosteli torstaina oikeusministeri Davie Fultonia tunnepitoisen ja provokaattorisen puheen pidosta Columbia-joen voima-sopimuksesta. Mr. Bonner sanoi, että oikeusministeri Fultonin puheen sävy sano-malehtimiehille haastattelua antaessaan Vancouverissa oli vahingoksi niille yksityisluontoisille neuvotteluille mitä on asiasta käyty BGn pääministeri W. A. C Bennettin ja finanssiministeri Donald Flemingin kanssa. . kien kansojen itsemääräämisr oikeuden puolella, etteivät imperialistitkaan rohjenneet Y-Kssa äänestää siirtomaakanso-jen vapaustaistelua tukevaa päätöslauselmaa vastaan! Kun katselemme tältä pohjalta Lugrinista' tiistaina tullutta uutistie^tpai että Algerian ja Ranskan välillä on sovittelu rauhanneuvottelujen menettelymuodoista, niin silloin voidaan toivoa-edistystä rauhanomaista ratkaisua kohti sittenkin vaikka tiedetään, että Ranskan monopolistit ja heidän poliitikkonsa tulevat kynsin hampain vastustamaan Algerian todellista itsenäisyyttä ja Algerian alueellista koskemattomuutta. Oikeus on kuitenkin näissä kysymyksissä kojkonaan Algerian puolella^ se on kaikkien kansojen itsemääräämisoikeus ja mikään mahti maailmassa ei voi sitä oikeutta Algerialtakaan kieltää! Mikä on Neuvostoliiton kanta Berliinin ja Saksan ikysymyksen ratkai. sussa V. 1961 puolivälissä, eli melkein täsmälleen kolme vuotta senjälkeen kun se ensimmäisen kerran ehdotti Länsi-Berliinille vapaan kaupungin .oikeuksia? . Onko Neuvostoliiton kanta muuttunut? , Onko se ehdottanut joitain uusia jyrkkiä toimenpiteitä, jotka merkit-nsivät uhkaa länsivalloille, kuten on oletettu? ^Loukkaako se Berliinin miehitysvaltojen — Yhdysvaltain, Britannian ia Ranskan— nykyisiä.oikeuksia? Länsivaltain syytöksiin vastatkoon itse päämipipteri Hrushtsbev. Puhuessaan Kremlissä sotilasakatemian päätöstilaisuudessa heinäkuun 8i pnä Hrushtshev esitti seuraavaa: ., "Länsi-Berliini ön Saksan Demo_ kraattisen Tasavallan sisällä oleva saari, jossa ön säilytetty kapitalistinen järjestelmä. Me emme halua sekaantua kaupungin asukkaiden kotoisiin asioihin* taikka loukata Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan kunniaa. "Onko mahdollista löytää ratkaisu, joka tyydyttäisi kaikkia niitä maita, jotka taistelivat Saksaa vastaan ja loka ei häiritsisi Länsi-Berliinin nykyistä elämä^? "Kyllä, sellainen mahdollisuus on ja me ehdotamme sellaista ratkaisua — myönnettäköön Länsi-Berliinille vapaan kaupungin oikeudet, , annet_ takoon sille takeet neljän suurvallan — Yhdysvaltain, Yhdistyneen Kuningaskunnan, Ranskan ja Neuvos-: toliiton taholta — taikka puolueettomien maiden taikka Y K :n taholta; Jos länsivallat haluavat parempia takeita, niin esittäkööt sellaisia. Kuitenkaan ei. saa unohtaa, että mitä hyvänsä päätöksiä tehdään täytyy ottaa huomioon se tosiasia, että se on suvereenisen valtion sydämessä ja yhteyksien Länsi-Berliinistä ulkomaailmaan täytyy kulkea Itä- Saksan alueen läpi. ' "Hyväksyttyjen kansainvälisten suhteiden sääntöjen mukaan pääsy yhdestä maasta toiseen maahan kolmannen maan" kautta vaatii sbpi. musta viimeksi mainitun vallan kanssa. : . "Esimerkiksi Neuvostoliiton ja Britannian hallitukset ovat sopineet säännöllisestä lentoliikenteestä Moskovan ja Lontoon välillä. Liikenne kulkee Kööpenhaminan kautta. Meidän ei olisi sallittu lentää Kööpenhaminan kautta ellemme me olisi päässeet siitä sopimukseen Tanskan hallituksen kanssa. Tämä on normaalista ja laillista eikä kukaan ihmettele sitä. "Kuinka silloin voisi olla muunlaisia sääntöjä Saksan Demokraattisen Tasavallan alueen yli lennossa taikka sen teiden ja rautatieluijojen käytösösä. ; Ehdottaessa mme rauhansopimuk. sen tekemistä Saksan kanssa jä tällä perustalla Länsi-Berliinin ongel-1 man ratkaisua, emme uhkaa ketään; Me emme ole vaatineet muuttamaan sodanjälkeistä yhteiskunnallista eikä poliittista tilannetta toisessa valtiossa emmekä- uusien rajojen määrittelyä. Neuvostoliitto ei pyri hyötymään rauhan saamisessa emmekä me pyri nöyryyttämään ketään emmekä loukkaamaan kenenkään etuja. "Sosialistiset maat eivät estä Länsi- Berliinin asukkailta oikeutta va. paasti päättää millaisen yhteiskunnallisen jä taloudellisen järjestyksen puitteissa he haluavat elää. Kukaan ei pyri estämään ketään matkustamasta Länsi-Berliiniin. Se voij^irjes-tää ja ylläpitää yhteyksiään mjnkä valtion kanssa hyvänsä, mikä olisi sille hyöödöyllisintä. ."Neuvostohallitus hyväksyy presidentti Kennedyn äskettäin antaman lausunnon, että . Länsi-Berliinin ratkaisu ei saa saattaa vaaranalaiseksi tämän kaupungin asukkaiden vapautta itsenäiseen vapaaseen va_ lintaan. Meidän ehdotuksemme ovat täydellisesti tämän vaatimuksen mukaisia. "Neuvostohallitus on valmis antamaan pitkälle, menevät takeet suhteissaan Länsi-Berliiniin. Olen useamman kuin kerran maininnut erilaisista takeiden muodoista, mutta NATO -n maat, jotka lietsovat vihaa Länsi-Berliinin avulla, jatkuvasti se-k_ öittavat mei^n tekemämme ehdöT tukset. "Kapitalistinen 'vapaa lehdistö' vaistoaa länsivaltain heikon aseman ja siksi huutaa, että Neuvostoliitto haluaa kaapata LänsirBerliinin, hyötyä toisten kustannuksella. Tällaisten tekosyiden tarkoituksena on salata yleisöltä Neuvostoliiton ehdotuksen luonne. "Me emme pyri anastamaan Länsi- Berliiniä ja riistämään asukkailta vapautta. Me kannatamme Länsi- Berliinin vapautta vapauden perus, talla :^mmekä miehityksen perustalla. Me emme halua mitään muuta kuiri likvidoida toisen maailmansodan jälkiseuraukset ja parantaa Euroopan ilmapiirin. Tämä oh juuri se syy, miksi Neuvostoliitto haluaa päästä . rauhansopimukseen Saksan kanssa. , "Tervettä järkeä ja ennenkaikkea tervettä järkeä - sitä me tarvitsemme ennenkaikkea tällä hetkellä. Tämän täytyy löytää ilmaisukeinonsa rauhallisilla toimenpiteillä Ja pyrkimyksellä iskeä jännitystilan juuriin. Nykypäivinä ei mikään askel ole rauhanomaisempi kuin rauhansopimukseen pääsy ja yiime sodan jätteiden likvidoiminen. . "Me ehdotamme rauhaa, me halu. amme, että järkevästi käsitellään kahden maan suhteita ja me halu-amtne rauhallista rirmatöaiseloa ja kilpailua siitä mikä järjestelmä voi taata suurempia, taloudellisia ja kulttuurellisia arvoja asukkailleen. Ihmisten .on itse päätettävä mikä järjestelmä palvelee parhaiten heidän etujaan: kommunistinenko vaiko kapitalistinen? "Ehdottaessaan rauhansopimusta neuvostohallitus ei halua, että jotkut hyötyvät ja toiset kärsivät tappion. Ottakaamme huomioon menneisyys Rauhansopimus Saksan kanssa ei loukkaa, kenenkään suvereenisuutta. 'Sotilaallista kostoa hautovat piirit Länsi-Saksassa eivät luonnollisesti tyydy rauhansopimukseen. Sellainen sitoisi heidän kätensä ja tekisi valkeammaksi koota voimia uusia seikkailuja varten. "Mutta se on juuri rauhansopimus jcka pysäyttää Länsi-Saksan koston, hautojat, -jotka käyttävät hyväkäseen Euroopan epävakaisuutta ja suurten .valtain vastakohtaisuuksia. "Jos koko Saksan hallituksen puuttuminen on todellisena esteenä rauhansopimuksen saamiseksi niin län-sviallat ja läaksan Liittotasavalta voivat hyväksyä Neuvostoliiton nyt tekemän ehdotuksen ja sopia,siitä, että saksalaiset neuvottelisivat ennen allekirjoitusta ja Järjestäisivät yhteiset ehdot rauhallisesta ratkaisusta ja maan yhdistämisestä. "Saksalaisten asia on palauttaa Saksaan kansallinen yhtenäisysrs; p millään vallalla ole oikeutta sekaan, tua tähän asiaan, koska kukaan muu ei voi sitä sopia paitsi saksalaiset itse. • "Meillä ole aikomustakaan p i tää mitään neuvottelua tästä kysymyksestä. Tehkööt Saksan Liittota^ savalta ja Saksaa , Demokraattinen Tasavalta sopimuksen tässä kysy-myksessä_ ja me tulemme. hyväksymään niiden päätöksen. "Mutta jos jollakulla on aikomuksena likvidoida sosialistinen järjestelmä Saksan Demokraattisessa T a . savaiiassa meidän käaUlämme,; nUu he elävät harhakuvien maailmassa. Neuvostoliitto on Saksan Demo^- kraattisen Tasavallan luotettava .ystävä. ' "Saksassa on monta ratkaisematonta ongelmaa. Ilmeisestikin tämä on kaikille selvää ja siitä on tultava loogilliseen päätökseen •— meidän täytyy ratkaista nämä aaiat eikä odottaa siksi kun. ne johtuivat yhteentörmäykseen. Kansanväliset ongelmat täytyy ratkaista niid,en oikeassa järjestyksessä. Saksan sisäiset ongelmat täytyy saksalaisten itsensä ratkaista. . : ,- "Neuvostohallitus valittaa syvästi jos ykstidn mei(j|än entinen liittolaL semme kieltäytyy n^eidän kanssamme alle^joittaipasta Saksan rauhansopimusta Ja jos Länsi-Saksa kieltäsrtyy siitä sovinnon kädestä, Jonka; sosialistiset valtiot sille tarjoavat. "Mutta, me_gmme salli tämän ongelman ratkaisemisen, jok^' on niin elintärkeä monille valtioille Ja ihmi-aille, pitkistyä vielä vuosflcausia koska viESit pihit haluavat pidättää t i laisuuden kostoon -Ja pitidttää edeL ieenkin miehitysjoukkojen oloa Saksan alueella. Neuvostoliiton edessä on tarve päästä. Saksan Demokraattisen Tasa vallan, sekä'toisten valtojen kanssa rauhensopbnukseen rauhaa rakastavan Saksan valtion kans- "Rauhansopunus alleku-joitetaan Saksan Demokraattisen Tasavallan kanssa tiiäcasti kansainvälisten tapojen Ja sääntöjen mukaisesti. "Kun sopimus on allekhrjoitettu on Neuvostoliitto vapaa kaikista niistä yhteyslinjoista, jotka tähän saakka ovat oUeet sen käsissä. Lyhyesti sanoen Saksan Demokraattinen Tasavalta on yhtä täydellisesti yapaa nauttimaan suvereenisuudesta omaL la alueellaan kuin mikä hyvänsä muu itsenäinen valtio." » Kuirbaii vapausliike alkoi Kuuba on jo kauan ollut latuialai-sen amerikan mielenkiintoisin maa. Se on iLänsi-Intian suurin saari, pin.i ta-alaltaan 114,625 neliökilometriä. Se on pitkä ja kapea muodoltaan, itaisimmästä pisteestä läntisimpään on matkaa 1,200 km, kun taas saa-' ren levein.kohta on 202 km, keskile-veyden ollessa 97 km. Se. sijaitsee vain 145 km päässä Yhdysvaltojen Key Westin saaresta. Eteläpuolella taas on lähimpänä mantereena Meksikon Yycatan niemimaa. Vaikka sen väkiluku kohoaakin vain 7 miljoonaan, on saari jo vuosikymmenien ajan ollut Yhdysvalloille tärkeä raaka-aineen tuottaja, markkina_alue ja sotilaallinen tukikohta. . Sokeri on Kuuban tärkein vientitavara ja se käsittääkin lähes 90 pros. saaren tuotannosta. Sen jälkeen tulevat tupakka, kahvi, riisi, puuvilla, viljatuotteet Ja hedelmät tärkeysjärjestyksesdiän. Aina siltä saakka kun Kristoffer Kolumbus valloitti Kuulaan sunnuntaipäivänä 28. lokakuuta 1492, se oli pientä välikautta lukuunottamatta Espanjan siu-tomaana vuoteen 1901. Mutta kun vuosisadan vaihteessa jenkit olivat heittäneet vanhentuneena romukoppaan Monroe-opln, Joka kehotti pidättäytymään Yhdysvaltojen ulkopuoleUe suuntautuvista valtauksista, amerikkalaiset Theodor Rooseveltin Johdolla "vapauttivat" saaren Ja sanelivat sille omat eh-tonsa:, ; 1. Kuuba ei saa tehdä sitoumuksia minkään ulkovallan kanssa ilman Yhdysvaltojen hallituksen suostumusta.-' 2. Kuuballa ei ole oikeutta ilman Yhdysvaltojen suostumusta tehdä kauppasopimuksia. 3. USA tulee valvomaan Ja kehittämään Kuuban sivistyksen nousua ja auttamaan taloudellisen tuotannon suuntaamisessa terveille urillei. Tämä tapahtuu molemminpuolisten neuvottelujen perusteella. 4. USA.-n sotilaslääkintöhaUitus kehittää Kuuban sairaalaoloja. 5. Kuuban on taattava USA:lIe 'tarpeellinen maa-alue hiilestystä Ja laivastotukikohtaa varten. . Tämä valtiosopimus Jätti Kuuballe vain hyvin ahtaan autonomisen aseman Ja näin saaresta itse asiassa tuli USA :n nousevan imperialismin ensimmäinen siirtomaa. Vuoteen 1933 saakka Kuubaa hallitsivat amerikkalaisten monopolien nostamat Ja tukemat hirmuvaltiaat Välillä maa oU "kuningaskuntana" välillä "tasavaltana", miten kulloinkin oli sopivinta. Kunnes samoihhi New Brunsioickhsa pidetyillä perunajestivaaleilla valittiin Sandra Contois tämän vuoden permakuningattareksi.: Yltä Iris TJtruzvell asettamassa kruunua vastavalitun perunakunin^ gattaren päähän. aikoihin, jolloin Franklin D. Roose. veit aloitti oman aikakautensa Valkoisessa talossa, tuli Kuuban johtoon Jose Martin. Hänen ailaisuudessaan maa ensi kertaa muuttui poliittiselta; järjestelmältään demokraattiseksi Ja ihmisoikeudet pääsivät arvoon. Martm ei kuitenkaan kyennyt oh^ jaamaan maata irti Yhdysvaltojen holhouksesta ja monopolien painostuksesta hänen tasavaltalainen hallitusmuotonsa kukistettiin. Myöhemmin suurkapitaalin valitsema Fulgen-cio Batista asetettiin hallinnon Johtoon ja maa alkoi jälleen luisua koh. ti entistä mielivaltahallintoa. Batista pystytti sen lopullisesti vuonna 1952 vallankaappauksen avulla. Hän oli alusta saakka ollut kansan vihaama, mutta nyt syntyi suoranainen avohi kapinaliike häntä vastaan. Armeijan Timminsissä kiirettä Suurjuhlille Timmins. — Viimeinen ^ja kiiftj-» Unen hälyytys Sydburyn Suurjyhlj,!^ Ie lähtijöUle. Pitäkää kiirettä, jofr, tot, bussit, junat ja lentokopeet vartoo, kaikilla niillä pääsee tSäl^'- sinne eikä vielä ole myöhästä. Ei^ muuta kun parta pois ja kiharat tukkaan, hyppää ajoneuvoon niin; pian olet Suurjuhlan pyörteissä.- Täältä kulta-alueelta tosin lähtee jo perjantaiaamuna pitkä karavaani autoja ja toisia perjantai-illalla, vieläpä lauantaiaamuna, joten tiet on täynnä täältä pohiolan perukalta tulevia autoja Sudburya kohden. Elä epäile, lyöttäydy joukkoon. • • » . Kaupungin_iavustustoimisto~^ tullaan muuttamaan~Eäupungin keila-' rista postitoimiston yläkertaan. * • » KIUSA SATTUI OMAAN NILKKAAN Kun eräs talonomistaja ajoi ki- ' viä Toke- ja Palrocia-katujen välif" " kadulle niin virkavalta määräsi Jd-vet poisteltavaksi tahi joutuu maksamaan kulut kun ne poistetaan kaupungin puolesta. Taistelu tie-tapäturmia vastaan tullaan tehostamaan ensi viikon alusta virkakunnan puolesta täydellä tarmolla. Kaupungin isät suunnittelevat r yleisen isomman puiston järjestämistä noin 4 mailia pohjoiseen Sancl.,..;-. Claims tien varteen Charlebois-jär-. ven rantaan. On kuulema hyvä ui-'' maranta vaan ei ole parkkauspail;-,. koja tarpeeksi. Kesävieraita on Eteläj-Okitarios* ta vieraillut täällä. St. Cathariaes-ista kotoisin oleva Fiina Terho on tullut tänne tapaamaan sisartaan <" Lahja Mäkeä. Mrs. Linna on poikansa ja miniänsä kanssa tullut Wellandista kyläilemään tänne entiselle kotipaikkakunnalleen. Virallisesti on tiedoitettu, että heinäkuun aikana Timminsissä on vierail-. lut 14,000 henkilöä. Ei tässä jouda enempää kirjoit-" tamaan kun täytyy ruveta laittamaan' Pontia" kuntoon, että se jak-'" saa juosta rapsutella sinne Suurjuh-»" Iille. Terve taas, sielläpäin tavataan. — O. L. ja poliism voimaa lisättiin, teloltuk-^ set olivat jokapäiväisiä, mutta Batista ei vohiut luottaa kehenkääh. jopa hänen henkikaartinsa napisi.i Kaikki oppositiossa olevat puor, lueet kiellettiin ja samoin pyrittiin ammattiyhdisliysliike halvaannuttamaan täysin. Vapausrintama vobnlft^ ' tui kaikesta huolimatta Jatkuvasti^ Suurimpina . vainon kaushiakin 50- luvun puolivälissä kuului mm. kommunistiseen puolueeseen yU 20,000 jäsentä. Näinä päivinä kuultiin niin ikään ensi kertaa nimi Fidel Castro julkisuudessa hänen kehottaessaan-ylioppilastovereitaan yhtymään taisteluun USA:n- tukemaa tyrannia vastaan vapauden ja ihmisarvon puolesta. Fidel Castro oli näihin aikoihin.^, varsin nuori mies. Hän oli syntjmyt vuonna 1926. Ensi kerran hän vuon. na 1953 keräsi opiskelijaryhmän, joka aloitti "toiminnan vallankumouksen toteuttamiseksi" kuten heidän yhteisessä julistuksessaan sanottiin. Heinäkuun 26. päivänä tasan 8 vuotta sitten ryhmä teki epäonnistuneen valloitusyrityksen Santiagon Monca-dan varuskuntaan. Taistelussa kaatui useita nuorukaisia ja Castro itse vangittiin. Hän toimi oikeudessa itsensä ja koko ryhmänsä asianajajana Ja saavutti sellaista kuuluisuutta, että (Jatkuu sivulla 3) PÄIVÄN PAKINA Oi sinua "vapaus"I Mukaistaan mullikkakin nuolee sanottiin ainakin ennenvanhaan isiemme tuhaatjärvien maassa ja se näyttää pätevän vielä nykyisenä atomivoiman ja avaruuslentojen aikakautenakin. ^" —- Ottakaamme~e'slmerkiksi kysymys pikkukansojen itsemääräämisoikeudesta, kansallisesta olemassaolo-oikeudesta. J: Vaikka 'kapitalistinen maailman-osa pyrkii monopolisoimaan, yksinomaan itselleen kuuluvana "omaisuutena" itse vapauskäsitteenkin sanomalla itseään "vapaaksi maailr maksi", niin tällä "vapaudella" tarkoitetaan useimmiten väkevämmän "vapautta" ryöstää ja riistää heikompia. Katsokaa Kongoa. Belgian imperialismi olisi vihdoin viimein suostunut "vapaaehtoisesti" muodollisen itsemäärä.ämisoikeuden myöntämiseen Kongolle — mutta gun Konkon kansa vaati Patrice Lu-mumban johdolla todellista - itse-määräämisvaltaa'oman maansa taloudellisissakin asioissa, niin silloin heitettiin "vapauSkäsittect" roskakoriin. Kuvaan kuuluu vielä se, että muut imperialistiset vallat, vaikka niiden diplomaatit pitävät illallistilai-suuksissa kauniita puheita kansojen vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta, asettuivat Kongossa joka käänteessä Belgian ja Yhdysvaltain imperialismin puolelle, Kongon kansaa ja sen itsemääräämisoikeutta vastaan. Samoin tapahtui nyt Tunisiassa. Ranskan julkea hyökkäys Bizertes-sa tunisilaisia vastaan oli sellainen rikos, että se oli lopetettava. Mutta sen pitemmälle vissit "vapauden" sankarit. eivät 'menneet, sillä kuten sanottu, mukaistaan mullikkakin nuolee. Yhdistyneen Arabitasavallan p^- mies Nasser on tunnetusti siinä määrin kommunistivastainen henkilö, että hänen valtansii alaisuudessa ei ole työväenliikkeellä, juuri mi-^ tään laillisia oikeuksia — mutta kun Britannian ja Ranskan imperialismi yritti opettaa hänelle Sueziin hyökkäämällä herran kuria ja nuhdetta, niin "vapaan maailman" lehdistö leimasi Nasserin yhdeksi pahimmaksi "kommuinistiksi" voidakseen tämän poliittisen väärinpeluun avulla antaa taktillisen tukensa Sueziin hyökänneille mukaisilleen mulleille. Nyt meille kerrotaan kahdeltakin suunnalta minkälaista ristivetoa tällainen vapaudenvastaineh ohjelma aiheuttaa"vapaan maailman'* esim. johtamaassa, USA-.ssa. YK:n päämajasta heinäk. 27 pnä lähetetyssä AP:n uutistiedossa kerrottiin, että Turvallisuusneuvosto käsittelee uudelleen Bizerten kysymystä sen vuoksi kun Ranskan imperialismi ei ole noudattanut Turvallisuusneuvoston päätöstä sikäli, että olisi vetänyt sotajoukkonsa Tunisiassa takaisin niille asemille, missä ne olivat —ennen Ranskan hyökkäyksen alkamista. 'Vapauden vartijamaalla" ei luulisi olevan tässä yhteydessä mitään vaikeuksia, semminkin kun muistetaan, että Tunisiakin lukeutuu porvarillisena maana ns. länsiystSväl-lisiin maihin. Mutta mitä enemmän asia pitkittyy, si«ä enemmän se. myös mutkistuu. Mainitussa AP:n uutistiedossa kerrottiin. ". . . Yhdysvaltain asema näyttää tulevan entistä vaikeammaksi. Yhdeksän muun jäsenvallan kanssa äänesti (turvallisuusneuvostossa — K) päätöslauselman puolesta lauantaina. Ranska ei osallistunut äänestykseen. "Yhdysvallat ei halua loukata presidentti de Gaullea ja samalla kertaa se ei halua om^ua epäystävällistä asennetta Tunisiaa kohtaan, joka on afrikkalaismaiden joukossa kauan tukenut länsimaita Tmiaisia ••risUriitoja'' kehittyy vain silloin kun oikeudelle, mukaanlukien .kansojen itsemaS^fimlflOi-keiidelle annetaan huutia nuolemalla niuUin lailla mukaisiaanimperia-listeJa.* y'•'^^- Kun veri on vettä voimakkaampaa niin nyt nähdään, että Wash-ingtonin ratkottavaksi kehittyy — kiitos omalle ohjelmalleen — yllä-kuvatunlaisia "vaikeuksia" vähän siellä ja täällä. Tämä pätee erikoisesti Etelä-Ko- »^ reaan, missä oli Yhdysvalloilla ehdottomasti ystävälluien hallitus — mutta kun taanumtsvuoimat eiv2t enää luottaneet sen hallituskykyyu — niin ne suorittivat kenraaliansa avulla vallankaappauksen, vaikka, maa on asilalisesti puhuen yhdysvaltalaisten miehityksen alaisena.^ Jos olisivat asiat, kuten ne ovat olleet ennen, niin mitäpä tuosta. Kun "Mauri on työnsä tehnyt Mauri saisi mennä" sanottaisiin kylmästi. , « Mutta asiat eivät ole^enää ennal-' ; laan! Esim. muut Yhdysvalloille • 'ystävälliset" satelliittihallitukset ' voivat hiljaisena hetkenään nyt ap- ^ rikoida, että käyköhän niillekin sa- ! maila tavalla kuin kävi Etelä-Ko- - .-^ rean hallitukselle joka yritti voinr tinsa mukaan palvella ja tyydyttää • Washingtonia? ;- Tämän tilanteen sanotaan aiheut" |; taneen Yhdysvalloille myös kovan > > palan purtavaksi, mutta kun todet-' * tiin, että ainoastaan kenraalien avoin diktatuuri voi enää pitää nahkansa Etelä-Koreassa, niin Yhdyti* | valtain hallitus päätti heittää aikai- , semman suojakkinsa sikojen ruoak* ' si ja'antaa tukensa kenraalijuntiil'*^ J le! . • Oi sinua "vapaus", mitS kaikkea ^ konnuuksia sinun mineesi nyt te&<'^ ; dSiinkSän! — Känsäkoura; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-08-01-02