Vapaus, November 16, 1928

              ms
Perjantaiiia, marrask. 16 p:iia-rFri>, Nov> 16
VAPAIfS (lib«tr) ^
4li
i K*' hl
m
p i i?
m
m
mADSHIKIUTs
, iVk. «6J0 «kk. »3ÄI; S Uu Hi» t. I t t . tlJ».
ILUOTCSHINKAT VAFAUDESSA: ^
75«- Tk. y«p«i»
", . • ,.fc.„-, en.imJi»«en fcio«««ow"»' ——"
Bill Haywood "saapuu kotun
Sosialististen neuvosiotasavaltain hi­tossa.
Puolet hänen tuhkastaan
haudattiin Kremlin-muuriin niitten
vallankumousmiesten jäännöksien
pariin, jotka ovat kuolleet taistel-lessaan
vallankumouksen puolöta.
rr. • . »..nfiin linnen toivOr
Neljäkymmentäyksi .vuotta sitten
hirtettiin Chicagossa neljä lakon-johtajaa,
jotka johtivat tunnettua
McCormickin maanviljelyskaluteh-taan
lakkoa ja jotka myös olivat
kahdeksantuntista työpäivää vaati­van
liikkeen johdossa.
Niitä neljää rohkeaa miestä, jot­ka
kuolivat kapitalistisen Illinoisin
valtion hirttolavalla ja heidän koh-talotoveriaan,
Louis Linggia, joka
ieki Jlsemurhan vankikomerossaan,
estääkseen virallisen teilauksen toi­meenpanon,
muistelee koko maail­man
työväenluokka urhoollisina esi
taistelijoina "H~e olivat «s»e»»n^ jättiläis­mäisen
liikkeen uranuurtajina, mi­kä
aiykyäan kulkee kohti voittoa^
mikä tulee antamaan uuden muo­don
koko ihmiskunnan öitistykselle.
Kun EarsQiB, Engel, Spies ja
Joscher anurhaltiin, Jiiin silloin eli
eräällä lännen kaivoskämpiköllä
muuan poikanen niiden kymmenien­tuhansien
työväenluokan jäsenten
keskuudessa» ioille luo JiaUitsevan
luokan raakamainen xikos Ghlca-gossa
^'puhui kuuluvammin kuin
mitä hirtettyjen äänet olivat puhu­neet**.
Tämä poikanen oli WiUiam
D. Hayvood. \ Hän, kaivosten nuori
palkkaorp, tuli tietoiseksi' luQk-
Jcanaa (olemassaolDäta ja johtui sen
takia Helle, ,jnikä johti luokkatais­telun
johtajaopaikaUe.
Bill Hayvroodista tuli lulisielui-jaen
johtaJA, Joka kuljeta eteenpäin
sitä taifitelna, misaä Piursons ja
long ja Jbeidän locirertDsa kuolivat
1887. Ja kun HaywoQd zonutamaa
vnoi»ky3mnentä 1^ joutui
IcapitaHsitien 'mkeu^kitotAen eteen,
miikä tahtoivat hirtto-lavalle
kuristettavaksi,, jdiin nyt
*Haywoodrjuttu** VuorosAaan (herätti
kymiaeaiätiihatisia työläisiä luokka-tletoisuuleea
ja työväen ;Iuok^
telun tarkötuksea ymmärtänuseen.
Kun Bill Hayvood kuolv niin
sillom ; oli jo yksi knudeBosa
maailmasta joutitäiit' x -voittoisan
proletariaatin vallanknmouksäa a-laiseksi,
mistä vallankumonk-s^
ta Chicagon marttyyrit , unel-voivaL
: Haywood kuoli näet
PuntavarateoUisnndesta ia sen
pnntavaran tuotanto on B. C:n hoo-mättävin
teolllsoiis
Että puutavarateolllsuus esittää rat­kaisevan
tärkeää osaa maakunnan ta^
Toinen puoli tuotiin, hänen toivo­muksensa
mukaan. Yhdysvaltoihin
haudattavaksi vuoden 1887 mart
tyyrien haudan viereen.
Tämä tapaus on verrattain asian­mukainen
\apahtuma Amerikan ja
koko maailman historiassa.Hay
marketin marttyyrit näet symbolisoi­vat
työläisten mielissä sitä koko
maailmaa käsittävän taistelun alku­vaihetta,
mille taistelulle he, Hay
marketiii marttyyrit, viitottivat suun­taa
Amerikassa. Haywood taasen
symbolisoi saman taistelun korkeam
paa, kypsyneempää vaihetta ko-ko
maailmaa käsittävän. järjestön
vaihetta, tieteellistä, rautaisen kierin
' urhoollista ja ensimäisten voittojen
vaihetta.
Haymarketin marttyyrit tunnettiin
anarkisteina. Heidän anarkisminsa
olii kuten : Marxin ystävä Joseph
Di^tzgen osotti, ilmaisua silloin val­linneesta
hajanaisuudesta ja epäjär
jestykseslä, minkä vallitessa sosia
listisen liikkeen raukkaniaincn op
portunismi saatettiin vastustamaan
proletaarisen yallankumouHsen kurs-sikasta
henkeä, mikä sitä vastaaii
protesteeratessaan ^ toisinaan turvau­tui
toisen luokan h|unärään, pikku­porvarilliseen
filosofiaan.
Häywood kuoli kommunistina, ol­len
suuren, koko maailmaa käsittä
vän liikkeen jäsenenä, mikä liike
on organisoitunnt vallankumouksen
väkivasaraksi,^ kommunistiseksi kan­sainväliseksi.
Se on niiden urhool­listen
traditsionien jatkamista, joi­den
puolesi Linggy Parsons, Engel
ja Fischer kuolivat.
Bill Hoyvood "tulee kotiin" kuol­leena,
kourallisenff uumaan asetet­tua
tuhkaa.. Mutta tuon uuman hau­taaminen'
Haymarketin marttyyrien
luiden viereen merkitsee paljo niil;
le eläville traditsioneille, joita hän
ja he ovat meille jättäneet. — Daily
Worker.
B. Cm rannikon numero
Lehtemme ilmestyy tänään erikoi­sena
B. C:n rannikon, numerona.
" Tässä numerossa käsitellään m. ta.
kahta niistä teollisuusaloista, joiden-palveluksessa
on melkoinen 'määrä
myös suomea puhuvia työläisiä. Nä­mä
teollisuusalat ovat: puutavaran
raaka-ainetuotanto ja hiilikaivosteol-lisuus.
Kalastuksesta, melallinkai-vamisesta
ja maanviljelyksestä, joil­la
kaikilla aloilla lie pienempi tai
suurempi määrä suomea puhuvia,
osittain järjestyneitäkin työläisiä, ei
ole tähän erikoisnumeroon saapu­nut
ainoatakaan laajempaa selos­tusta.
Vaikka, toisaalta, onhan tä­mä
numero miltei tykkänään British
Columbian toverien ''toimittama" ja
vetää hyvin vertoja» mille hyvään
.aikaisemmin julkaistuille eri alueit­ten
numeroille.'
. Kwi nyt on parhaillaan käynnis­sä
erikoinen Yapaudeuv levilysryn
täys, niin tulisi B. C:n rannikon
toverien tämän itse toimittamansa
^erikoisnumeron avulla hankkia muu-tan!
i^ia kymmeniä tai satoja — riip<
puen paikkakunnan suuruudesta —-
uusia tilauksia lehdellemme. Siten
tulevat asianmukaisimmalla tavalla
korvatuiksi ne ylimääräiset kustan­nukset,
mitkä koituvat tämmöisen
erikoisnumeron julkai8emisesta..,^Tä-män
uusien tilausten hankinnan hei
pottamiseksi lahelämn\e tätä erikois­numeroa
muutamia kymmeniä kap­paleita
itsekuhunkin B. C :n suo­malaiskeskukseen
siinä ymmärryk­sessä,
että niitä käytetään ikäänkuin
näytenumeroina tilauksien ottami
sessa.
Seuraava aluenumero ilmestyy
vasta jolloinkin ensi vuoden alku­puolella.
Emme voi lähemmin sa­noa
milloin; emmekä myös sitäi
minkä alueen numero seuraava tulee
olemaan. Viimeksunainitussa suh
teessä ei mikään alue ole vielä teh
nyt erityistä sopimusta toimituksen
kanssa; eikä toimitusneuvosto ole
vielä nähnyt tarpeelliseksi tehdä
ratkaisevaa päätöstä siinä suhtees­sa.
/— Laajennettu joulunumeromme
ja vanhanaikuinen painokoneemme
yhdessä tekevät mahdottomaksi eri­koisten,
aluenumerojen julkaisemt^
sen tämän kuun tai ensi kuun
kana. ai<
Sitten V. 1900 on Yhdysvallat ä-seellisesti
sekaantunut 30 kertaa
toisten sellaisten maitten sisäisiin
asioihin, joitten on kuviteltu ole­van
"itsenäisiä". Amerikan impe­rialismin
vallan laajenemisen kaut­ta
tunkeudutaan ei ainoastaan lati­nalaiseen
Amerikaan, mutta myös­kin
Aasiaan ja kaikkiin muihin mai­hin^
josta kieltämättömänä seurauk­sena
on yhteentoniiays Suurbritan-nian
kanssa j a uusi maailmansota.
Siksi on Yhdysvaltain^ työläisten
käytävä militanttiseen taisteluun o-man
maansa imperialismia vastaan,
sillä työläisillä ei ole mitään teke-'
mistä sen riistämisen ja ryöstämisen
kanssa, jota Yhdysvaltain imperia­listit
näissä maissa harjottavat Käy­köön
imperialistit itse «otiaan, joita
he itse synnyttävät. — JF.^Z. Foster,
louselämässä, selviää Jo äitä kun ottaa
huomioon, että yksi neljäsosa koko
maakunnan miespuolisesta asukaslu­vusta
— 41,000 miestä — työskentelee
Joko suorasti tai välillisesti puutavara-tuotannossa.
Jakaantuen tämä tySIäis-määrä
seuraavasti: 18,063 tySskenteli
viime vuonna metsissä, 2314:sta eri
tukkikämpillä; 13,972 miestä työsken­teli
391 sahalaitoksessa; 2,489 miestä
89 päremyUyssä; 2,441 työläistä 7
massa- Ja p^)eritehtaassa Ja 1372 työ­läistä
työskenteli muissa tämän teolli-stluden
alaisissa sekalaisissa töissä.
Viime vuoden aikana katkaisi tämä
työlälsmäärä Ja otti ulos metsästä
kolmebiljoonaa Jalkaa tukkia, valmisti
40 prosentia koko Canadassa tuote­tusta
lautatavarasta Ja 85 prosenttia
kattopäreistä. Kohoten sen valmista­mien
tuotteiden arvo 84 niiljV>naan
dollariin.
Ja että tämä asiaintila ei suinkaan
ole mikään sattuma. Jotakin läheisessä
tulevaisuudessa* ohimenevää laatua,
selviää meille kun otamme huomioon,
että British Columblassa sijaitsee ;95
prosenttia koko brittiläisen valtakun­nan
markkinakelpoisesta pehmeän^
puun metsästä, — noin 400 biljoonaa
Jalkaa.
Tässä esitetyt seikat Jo toteavat
meille, että puutavarateolllsuus .on
yksi British Columbian taloudellisen
elämän vankimpia kulmakiviä. Ja sa­malla
myöskin sen omistavan luokan
huomattavampia riistovälineitä. Lie­nee
melkein tarpeetonta tämän s^h-teydessä
mainita, että nykyinen omis­tava
luokka on saanut haltuunsa met­sät
Ja kaikki muutkin luonnonrikkau­det
useammassa tapauksessa keljuile-,
pialla, suurten työtätekevien kansan-
Joukkojen kustannuksella. Ja. että se
myöskin käyttää nUtä omien taloudel­listen
Ja'yhteiskunnallisten etujensa
edistämiseksi Ja turvaamiseksi^ eilffi
yhteiskunnan etua silmällä pitäen.
Työläisten, osoos tuottamastaan rik-kaadesta
j
Kuinka suuren osuuden tuottam&s^
taan rikkaudesta saa tämä t y ^ ^ -
Joukko korvaukseksi yhteiskunnalla
suorittamastaan palveluksesta. Joukko
Joka huolehtii maakunnan talouselär
män valtimon enemmän tai vähem-
BritiM Coiumbiassa
ten lukumäärään, ^IfiOO, sisältyvät
myöskin massa- ja paperitehtaissa
työskentelevät työläiset. Kun taasen
tuo 84 miljoonaa edustaa yksistään
vuodessa tuotetim lautatavaran hin­taa.
Työläisten keskimääräinen tuo­tanto
siis kohoaa yli tu(m 2,400 dolla-lizi.
British Columbian työläisten kes­kimääräiseksi
tuotantokyvyksi, kaikki.
teollisuudet lukuimotettuna, ilmotetaan
3,727 dollariksi vuodessa. Eikä meillä
ole vähintäkään syytä ajatella, että
tuotanto puutavarateollisuudessa olisi
alapuolella k'»5^<m5ar5n, {»invastoin
se pikemminkin voi olla korkeampL
Tämä selittää, miksi ahnaat amerika-laiset
rahamiehet ovat niin haluk­kaita
sIJoittMnaan pääomansa B. C:n
puutavaratuotantoon. Ja saitaa meille
aiheen vastata otsikossa olevaan ky­symykseen
runoilijan sanoin, että 'Ara­rat
kansan hankkimat ovat menneet
kaikki konnain kukkaroon".
Työ- Ja asontosnbtcet.
Porvarillisten/ kronikoitsijain näkee
usein kuvaavan kuinka metsätyö te-rottaa
Ja innostaa henkisiä kykyjä Ja
kasvattaa ruumiillisia voimia. He ihan
asettavat metsätyöläisen kadehdittai-vaan
asemaan, pankkiiriin, osakekei­nottelijaan
tai muuhun sellaiseen "ko-vantyöntekijään"
verrattuna.
Ja se ehkä voi sUtä näyttääkin hen­kilöstä.
Jonka ainoa kokemus metsä­työstä
on saatu*tuiJottamalIa valkeaan
kankaaseen liikkuvien kuvien teatte-män
säännöllisestä tykytyksestä, niin
säännöllisessä kuin vallassa olevan
luokan eduille kulloinkin on edullista.
Puutavaratyöläisten k^Dskimääräiseksi
palkaksi, koko Canadan lukuunotettu-na,
ilmotetaan 962 dollaria vuodessa.
British Coiumbiassa lienee se hieman
korkeampi. Tämäp kh^joittajalla el ole
tässä suhteessa vannoja niunerolta
käytettävänään. Mqtta Jos otetaan
huomioon korvauksen saanti Jonkun
vissin työmäärän suorituksesta, niin
Jää B. C:n puutavaratyöläinen huo­nommalle
puolelle, ainakin metsässä
työskentelevät, sillä hän tuottaa mää­rättynä
aikana enemmän kuin hänen
itä-Canadassa työskentelevä toverinsa.
Todfellinen palkka metsätöissä B.
C:ssa siis on' pienempi kuin muualla
Canadassa. Joskin nimellispalkka lie­nee'
hieman, korkeampL Äärimmilleen
Jännitetty työn nopeus ja koneiden
käyttö tekevät tämän mahdolliseksi.
Mutta Jos nyt*asettaisimme keskimää­räiseksi
palkkatasoksi pyörelssä lu­vuissa
1,000 dollaria vuodessa, hiin
rissa. MUtta Jokainen metsätyöläinen
kuitenkin tietää toisin. Vaikka onhan
myönnettävä,^ että metsätyötä
tehdä ulkona^ raittiissa ilmassa, eM
siis ole «niin epäterveellistä'kun ed-merkiksl
myrkyllisen kaasuisessa kai­voksessa
työskenteleminen. Mutta toi­selta
puolen se vaatii enemmän pon­nisteluja
kuin useimmat muut .työt Ja
niinollen kuluttaa työläisen .yhtä ly­hyessä
ajassa kuin miicä muu työa^
la tahansa. Joitakin poikkeuksia lu­kuunottamatta.*
Viime aikoina on työn nopeus jän­nitetty
aivan äärimmilleen. Esimerkik­si
kaato- Ja katkasutyössä tekee mies
njrt kahdeksassa tunnissa kolmekertaa
niin paljon va^psta kuin ennen maa-lenessä
tunnissa. Tä-äiavuttamiseksi
ovat
palveluksessa. Pieni vähemmistö heistä
tm varsinaista tämän maan syntyistä
ainesta. Suurin osa ollen maailman­sodan
jälkeen Europasta; ja muista
maanosista tulleita. Ja europalaisista
taasen hyvällä syyllä voi sanoa, että
suurin prosentti heidän joukossaan
on
vapau» pi»"«»«^»«*»' — ' T~
Se hyvä puoli niU»* on, etta
lukumäärä on viime vuosina myöskin
lisääntynyt suuresti. Joten he nykyään
muodostavat varsin huranattavan osan
länsi-Canadan metsätyöläisistä.
ilmansotaa kyi
män ^ tuloksen
on se sittenkin mitättömän pieni, var­sinkin
Jos otamme huomioon, että
metsätyölälset ovat pakoltettuja muut­tamaan
f työpalkkaa usein. Ja siten
Joutuvat luovuttamaan huomattavan
osan ansiostaan höyrylaiva- Ja rauta­tieyhtiöille.
Heidän palkkatasonsa siis
jää. paljon alapuolelle sen määrän,
mitä hallituksen työviraston suOTltta-mlen
laskelmien perusteella pidetään
perheen ylläpltcdnistannukslna. Ja
tämä epäilemättä onkin suurena teki­jänä
siihen, että lännen metsätyölfil-slllä.
harvoja poikkeuksia lukuunotta^-
matta, ei olekaan perhettä, vaan kai­hoten
kulkevat yksin elämän 'taivalta
yhteisjnmnnn parempiosaisten- Ja, i -
kä^^ kyllä, usein toisten hieman sie-dettävämmässä
asemassa olevien työ-
Iäistenkin murJomSna.
VOnae Jootm heidän tuoitai
rikkaiB
lansa
Eikö tällainen mahtava teoIUsuusala
sitten voisi taata työläisilleen siedettS-vfimpää
elämäntaaoa? Kyllä se volsL
Edälä Jo kerroimme että 41,000 työ­läistä
tuottaa vuodessa 84 mUJocman
dollarin arvosta hyödykkeitä. Jos ja­kaa
tuon summan työläisten. lukumää-^^
räM niin tulee sUtä-^yli 2.400 doUaria
työläistä kohden. TäxaS, selUOseuum-kaan
ei oUsi huono saavutus;, mutta
se olisi harhaan Johtava. Sillä on o-tettava
huomioon, että tuohon työläls-työnantajat
käyttäneet hyväkseen u-rakkajärjestelmää,
Jonka avulla he
puristivat työläisistä viimeisenkin voi-mahlukkasen.
Ja toiselta pUolen suuri
Ja alati laajeneva ,työttöm^ armeija,
josta työnantajilla on äiha tilaisuus
saada vereksiä voimia, inyöskih kan-ntistaa
työläisiä ponnistelemaan yhä
kiivaammin, kunnte on päästy siihen,
missä nyt ollaan, että ainoastaan kaik­kein
voimakkaimmat voivat odenestyk-selliseisti
kilpailla tällä työalsllla;
Tukkien ulosottoon el vielä ole so-;
veUutettu urakkajärjestehnää. eikä ole
tarpeellistakaan. On vain yksiiikertal-sestl
laitettu voimakkaammat koneet
J% lisätty niiden^ vauhtia, näin ovat
työläiset pakoitetut liikkumaan Ja
työskentelemään nopeammin. Ja k^
ilta saapuu niin ovat he yhtä uupu­neita
kun urakkamiehetkin, «
Ja entäs työläisten asunto-olöt käm­pillä?
Ne eivät suinkaan ole kadehdit­tavat.
Joskin ne ovat hieman sledetiÄ-vämmät
kun Itä-Canadassa. Oh pääs­ty
eroon "suustaladattavista^', k a ^ -
Ja kolmikerroksisista ja kahden mie­hen
nukkumatilolsta. Oh n^röskin
päästy eroon suurista naviettaa muis­tuttavista
"mieskämplstä''. Nukkuma^
suojat ovat pienentyneet niin, että
niissä nyt useimmassa tapauksessa on
vain / kahdeksasta kahteentoista yuöi
teeseen kussakin.
Mutta nämä suojat ovat
kehnoja. Useammassa teptaukäessa
ainoastaan yksinkertaisella lautasei­nillä
varustettuja kurjia hökkeleitä.
Ja mikä ^pahinta, niissä ei aina ole
vedenpitäviä kattoakaan. Joka muuten
olisi aivan välttämätöäitä täUai^ssa
sadevyöhykkeessä. Kylpy-, pesu- Ja
kuivaushuoneessa ovat useassa tapauk­sessa
puutteelliset Ja kehnot. Ja onpa
vllmealkrtna taasen alkahut lliiiäan-tumaan
Joitakin plenemidä k ä m p^
Joilla el ole näitä laitoksia lainkaan.
»Dliiiikä «ritosohteet vdvottavat .
työl^^?
Edellä esitetyt seikat kaikesta pin­tapuolisuudestaan
huolimatta toteavat,
että lännen puutavaratyöläisiä riiste­tään
armottomasti, että heidän on
työpaikkansa säilyttääkseen ponnistel­tava
äärimmilleen ja että heidän olo-suhteensa
yleensä ovat kurjat. Ne kai­paavat
kipeästi parannuksia. Työn
nopeudelle o^si asetettava rajansa, ja
ennen kaikkea heidän tulisi saada
suurempi osuus tuottamastaan rikkau­desta.
Mutta nyt,meidän täytyy muistaa,
että nämät asiat eivät toivomalla pa­rane,
että lännen puutavaraparoonit
ovat erottamaton osa nykyisin vallas-saolevasta
^voitonhlmoisesta porvaris­tosta.
Jonka ainoana pyrkimyksenä Ja
päämääränä elämässään on puristaa
työläisistä mahdollisimman paljon l i i ­kevoittoa.
Ne eivät työläisille mitään
anna, liman pakkoa. Jos työläiset ha-
Ituavat lytrannuksla cjlosuhtels^insa,
niin on heidän pakotettava työnanta»
Jat niitä myöntämään. Mutta yksi­löinä
he eivät sitä kykene tekemään.
Työläisten on siis tällään alalla Jär­jestyttävä
kaikista kielellisistä ja kan-sallisuuseroavaisuuksista
^ huolimatta,
ja Järjestyttävä tehokkaasti.
jlirjestön valinnassa taasen ei olo
suuriakaan vaikeuksia, sillä meillä Ca­nadassa
ei ole tällä alalla muuta kuin
yksi järjestö, joka on jostakin merki­tyksestä,
ja se on L\unber Workers'
Indufitrlal Union of Canada. Lännellä
ei tällä järjestöllä nykyään ole paljon
vaikutusvaltaa, mutta idässä esimer­kiksi
Ontariossa on se jo kyennyt luo­maan
Itselleen varman Jalansijan. Eikä
TyypiUincn tukkikEmppa l«n.i-Cana«U««l (v^en paalia pUva). K,,
ten k^Mta lidpo.ti voi nahdi. ovat rakennnk.^ Imrjia W a h 5 ^
U.eJS^Upauk.^.a on n i U « a«no«t««n yk«nkert««|l .einat Joten t««li
vanaasti puhaltelee lautojen valista ja i>k»ien reijuU lapi "huoneiaea".
1!**?^= on. etta ilmanvaihdotta ei ole puutetta. TäUauUu
.uoii«a MU.tavat ne miehet, joiden juottamaa pnutavj^«^ ^^^^^^^^^
ympari-tunnetun maailman. Heidän a.untoA«u«^e. kay^^^ «mn paljo,
fautoja. etta ne .uojaUi^at heitä "taiyaaa tuuIUt* Multa_ jo. a.ia olSi
nS.n ei ta««a yhtei.kunna««a »itten mitaan vilcaa olmkaan.
Siinä kalkki. Se on jo kyennyt paran­tama^
metsätyöläisten asemaa huo­mattavasti.
Tätä kirjottaissakin heillä
on käynnissä ankara lakkotaistelu
potojols-Ontariossa, palkkojen koro­tuksen
puoles|a' Ja toivottavasti tu­levat
ajamaan tämänkin taistelun voi­tokkaaseen
loppuun, kuten edelUsetMn
taistelunsa.
Metsätyölälsten lännellä on siis ryh­dyttävä
kiireellisesti tarmokkaaseen
järjestäytymistyöhön. Varsinkin kaik­kien,
jotka esittävät luokkatietoisen
työläisen osaa, tiilee antaa - tälle teh-
-täväUe kaikki mahdollinen kannatuk­sensa.
Ja, ennen kaikkea on K.puolu-een
jäsenien nyt ^ heitettävä velttous
sikseen tÄSsä kysymyksessä ja ryhdyt­tävä
tarmolla työskeiitelemään metsä-työläisten
järjestämiseksi, — s- t.
Sanomalehti- ja
mmstikirjasta
CHASE RIVEE, B. C.
Tämä Chase River on vain sellahien
pieni kylärähjä täällä Vancouver-saa­rella,
Sijaitsee noin kolme mailia Na-naimosta
etelään, Victoriaan päin. Ja
asustaa täällä suomalaisia noin kol­menkymmenen
perheen paikkeiUa.
Muutamilla suomalaisilla on pieni far-mitilkku,
josta koettavat tehdä elä-misenapua
varsinaisen työn lomassa.
Ja tuota työnlomaa näkyvätkin her­rat
meille jatkavan sen mukaan miten
ikäftfc^n alkaa karttumaan. Nyt hiili-kaivostyö,
mikä ön varsinainen työala
tällä paikkakunnalla, alkaa olla jo
niin piinan kiusallista, sillä se alnaix
nen "horioppi" on näissä kaivostölssä
kehitetty nUn huimaan vahtiin, että
varjele pois tieltä nUtä, joiden jänteet
jo ovat jäykistyneet pitkien vuosien
raadannasta. Nuori työvoima on komp­panioille
mieluista ja sitä on tälläkin
paikkakunnalla yllin ^ iyllin tarjolla.
Joten kulutetumpi työvoima Joutaa
mittailemaan kotinsa Ja komppanian
"of f lisin" väliä päivä päivän perään.
Ja sittenkin on vielä suurella osalla
sellainen ajatusmeininkl." että kaikki
tarvitsee itietojeh hankkimiseen, ilmaa
omaa sanomalehteä on työläinen kuia
sokea aasi, jonka voi taluttaa minne
tahansa, -
Nyt esitän loppukatsaukseoa kuinka
paljon tänne leviää työläisten omia
sanomalehtiä, tiedonvälineitä: Cana-
Kesän kaipuu
Ruuasta Ja muista tafvUcI^sta kisko­taan
työläisiltä kohtuutt(nnw
kelta hintoja,' ja laaduitfum ovat ne
iiseln< kehncdmpla mitä on, jsaateviss&
Minkälaista JonUoa ovat qriOSiset
Samoin kuin useimmissa: aptuissaMn
tämäir maan suuremmissa tetdlisuuk-sis^
ovat British Columbian puuta-varatetdllsuudenkln
vlgr^ialsiet väzii^
kieleen ja kansallisuuteen nähden kä^-
Javaa joukkoa.' TTofdän Joukossaan
vat edustettuina nditeT ^ksdadd^^ n ^ ^
man kansallisuudet, uskcinnot Ja lah­kokunnat.
Ja sen mukaan omaavia hb
myöskin monia, toisistaan eroavia kä­sityksiä
yhteiskunnallisista kysymyk-slstä
Ja: «nasta asemastaan nykyisen
^onlnftitkalsen tufibottitiäijestelmäq
Taaskin on kesä mennyt toivoi-neen,
unelmineen. Tilalle on astu­nut
syksy, tekemään tilaa ankaralle
talvelIe.-:\' " \,
Jokainenhan meistä alhojen lap­sista
toivoi" kesää, ja kesältä jotain
hyvää.
Työtön perheen huoltaja toivoi
kisää aentähden, että silloin työttö­myyden
kiroiis ectes osittain lie­venisi.
— Repaleinen orpo joka
mierpntieta vaelsi, toivoi kesää, ettei
hänen hentoja jäseniään talven vii­mat
paleltaisi. --- v
Elämänsä ^alkutaipaleella kulkeva
nuorukainei^ j a /neitonen toivoivat
kesää, että se toisi tnlkssaan tyy­dytystä
lieidän lemmen kaipuulleen.
Onko nämä toiveet mennjrt kesä
täyttänyt, joita ihmisrinnat niin
hartaasti unelmoivat. " '
Eivät ole. - - K e s ä ei ole perheen
huoltajan leipäfauolia. vähentänyt.
Pienen orporaukan mierontie on
ollut yhtä Okaista kuin;aikaisem-niinkih.
— Nuorukainen ja neito­nen
eivät ole kaipuulleen tyydytys­tä
saaneet. Se oli vam hetken utu-kuvana
häämöittänyt. -
Viurjojenfesten toiveet ovat taas­kin
pettäneet.
Orjan kahleiden painon on kah­littu
työväen luokka kuluneen kesän
aikanaJrin entistä raskaampaha tun­tenut.
Mutta tuleva talvi on monta
vertaa: raskaampi edellistä. Talven
viimojen vinkuessa ön kesän kaipuu
taas entistä polttavampi.
Miksi me aina tiutta kesää toi­vomme
ja siltä jotain odotamme.
Kesähän ei ole meitä varten' ennen­kuin
xne valloitamme itsellemme ja
luokallemme oikeuden elämään.
Silloin vasta luonnon kesäkin kuu­lun
meiUe.
Se kuuluu kaikille.
on niinkuin oUaMn pitää. Vaikka to­dellisuudessa,
sikäli kuin minä olen
tehnyt huomioita, sitä " h y ^ puolen"
ajatussuuntaa pidetään yllä keinote­koisesti,
joka keinotekoisuus haihtuu
sitä mukaa pois kun työläiset aUcavat
järjestyä. — No niin, aikomukseni ei
oUutkaan näihin asioihin koskettele­minen;
tulinpahan vain niistä sivu­mennen
maininneeksi.
Minun aikomukseni oli (Vähän kat'
sastella^Tarmauksesta" taikka "vilje­lyksestä"
että viljellään sitä täälläkin
Chase Riverlllä tietopuoltakin, ettei
taantumus täälläkään kaikkia ole mu­kanaan
vienj^, vaikka sitäkin puolta
edustavia täälläkin löytyy, mutta Jää­kööt
omaan läjäänsä, sillä työväen sa-nomalehdetkään
eivät ole voineet hei­tä
valveuttaa. Vaikka minne päin ym­päristössä
kurkistaisi, niin aina nä­kee
vain kaikenlaista raakuutta, niin­kuin
yhteiskuimallista nuriiikurisuut-ta.
murhia^ varkauksia, raiskaukisia,
luokkatuomioita . jne. Joita voisi lue­tella
pitkän sarjan,* ja Jotka kärsimyk­set
saa kaikki osakseen työväenluokka
rilstäjäluokan taholta. Tätä kaikkea
kun pysähtyy oikein vakavasti ajatte­lemaan,
niin aivan karvat pystyyn
nousee. Ja sittenkin on vielä työläisiä,
jotka eivät edes omia työväen sanoma­lehtiä
niinkään paljoa kannata, että
tilaisivat ja lukisivat nUtä. Sillä
oma työväen sanomalehti on
ase ja se todellinen agitaatto­ri,,
joka on tuomassa meille todellisia,
tietoja maailman tapahtumista Ja
työläisten taisteluista Ja siksi on se
sellainen ase, jonka jokainen työläinen
dassa ilmestyvää Vapaus-lehteä levi--
ää tänne 21 .vuosikertaa, yhdysvalta­laista
Toveri-lehteä tulee 7 numeroa
ja" Toveritarta 31 numeroa. Punikkia
tulee vankasti Ja englanninfciellstS
The WorkerTlehteä kaikille aikeoosa
seuraaville. Lisäksi tulee muitakin va-semmlstolehtiä
Ja Julkaisuja', koko hy­vä
määrä. Tiejteellistäkin kirjallisuut­ta
vllJeUääti melko paljon, joten kyllä
täällä on niitäkin, Jotka seuraavat
maailman tapahtumia oikeassa valos­saan.
Karl, Marx sanoi aikoinaan, että
tieto on valtaa Ja se pitää pail:kansa
myöskin meidän ^pälvlnänmie. äiitä ei
pääse yli eikä ympäri. Siksi en meillä-,
kin järjestyneillfir työläisillä tarpeellis­ta
pitää yllä tiedonvälineitä itseämme,
mutta samalla myöskin vielä syrjässä
olevia työlaisi^ varteiL On kyllä muu­tamia'
ihmisiä, jotka tuskailevat, että
taaskin raeriee dollari tuohon lehtiti­laukseen.
Niin kyllä meneekin, mutta
jos oikein muistelette, nitn teiltä on
mennyt useampikin dollari turhem­paankin
kuin oman luokkanne tiedon-välineisiin.
Ja henkilöt, jotka eivät
seuraa opxanlucrftkansa taisteluita o-mien
tiedonvälineiden kautta, ovat
alttiina porvarien loruille ja narratta­vaksi.
Yksi lehtiasiamies
akunnilta
.Soifitula, B. C.
KOKOUKSIA
Soint. Osuuskaupan syyskokous pi-dettihi
lokak. .31 p. Kun oli päästy
alkuvalniisteluista, luettiin kaupan joh­tokunnan
kertomus. Jossa selostettiin
seuraavia toimenpiteitä: Jäähdytyslai-tos
ja ruokatavara-osaston uudelleen
sijoitus oli tulliit maksamaan kaikki­aan
3,500 dollaria. Tästä johtuneessa
keskustelussa axyosteltiin näiden muu­tosten
tuottamia lisäkustannuksia y.
m, seikkoja, lopuksi kuitenkin hy­väksyttiin
Jphtok; menettelyt sellai­siksi
kuin ne-oU yllme hehiiÄ yleisessä
kokouksessa suunniteltu.
/ Kauppanune oli oUut edustettuna
Canadan cb-op.-liitoh konventsionissa.
Iloydmlnsterissa,'%, Sask.. yhteisellä
TDLINEH ARTIKKELI
YHTEISTOIMINNAN I>DOLESTA
Lukijan ei silti pidä säikähtää:
tämän kirjotuksen voi huolehti lu­kea,
Joutumatta vetämään tultft keuh­koihinsa.
Minä en kirjota tähän sitä
artikkelia, vaan kirjotan siitä Ätlkke^
lista. Itse se artikkeU olisi liian kuu­ma
paperille pantavaksi. Polttaisi
paperit, pöydät Ja kalkki, kärventäisi
vielä minutkin. Niin tulinen se oli,
niin leimuava.
Olette varmaan lukeneet Neuvosto­liiton
"elävistä sanomalehdistä": kuin­ka
siellä nuoret näyttelemällä esittä­vät
sanomalehden sisällön, uutisineen,
artikkeleineen. kaunoklrJaUIsIhe ku-vaelmlneen.
kaskuineen. Ilmotukslneen.
kaikkineen. Tällä rannikolla tuota ei
vielä liene yritetty. Eivät ainakaan
meidän nuoret purukund-^kommunlstlt
ole innostuneet muuhun kuhi amerlk-kaWsen
poroporvarlllisuuden matki­miseen.
Niinpä en ole elävää sanana-lehteä
koskaan nähnyt, mutta kuvitella
ölen voinut mielessäni kaiken muun
hyvin mahdolliseksi, ^ t s i sitä en
ole oikein osannut kuvitellakaan, mi­ten
ytimekästä «ofmitosartildcdia, oi­kein
karvoille-käyiÄä Ja naulankan-taan,
osuvaa, voisi näyttämökeinoma
tyydyttävästi esittää.
Nyt ölen nähnyt, että kyllä s«n voi
tehdä — Jos el säästetä kustannuksia,
nman tahallista näyttämöDe-asette-läakin
vni Joskus sattua tapaus, joka
puhuu selvempää Welt& kuin nasevjp-
Tcaanklrjotettu artikkeli tai suullinen
saarna. Täällä Sointulassa sattui ka-lastusaikana.
sellainen tapaus.
\Meillä onrtääOä osuuskauppa, ollut
jo parikymmentä vuotta,, ja kehitty­nyt
vakavaraiseksi liikkeeksi. Mitä
enemmän'se on vaurastunut, sitä kiin­teämmin
on koetettu liikettä johtaa
"terveitten" — s,o. porvarillisten —
liikepetifutteiden mukaan. Luotettu
siihen, että kohtuulliset; hinnat ja sie­vät
voittp^-oängot pitävät kaupan ym­pärillä
riittävän suuren pstajakunnan.
oman etunsa VuoksL' Ovathan melkein
kaikki saarella vakinaisesti asuvat per­heet
kaupan jäseniä, joten kaupan
etu <m kaikkien etu ja kaupan va­hinko
kalkkien yhtetneb vahinko.
Mutta kaupan vaurastuessa ovat
useat osuuskunnan Jäsenistä myös
edistyneet varallisuudessa Ja samalla
kehittyneet npudaittamaan "terveitä"
porvarillisia j^inkeperiaatteita omien
yksltyls-aslainsa hoitamisessa. Osta­vat
mistä luulevat saavansa halvem­malla
RpHfttrfglFin ' tftTpeitaftTi, joita
omassa kaupassa-^ an saatavana, JA
' RatteilU 1»
jnljettaminen I
kentaniinen tukli
ouolentoitU
kojeet, joaia tu
tarteen rautalj.
luonteelta*" til.
„unut usein ra
edustajana 3:n
^ p a n kanssa
koitunut 20.00 d<
tor-lehdeslä saai
äonin menosta..
Viime helmik.
annetun suostui
Soint. kansakot
varoista lainata
^ t a oU voim
doU. ennen ele
jahallisen asen
tettiin koulun s
Ja maksavan s
takaisin.
Ilmoitettiin k
sairastumisensa
tänyt Keskusos
Wis., tiedustele
panboitajaa,
Agitationikon
porttinsa, Uta
mikuussa sekä
mukaisesti osui
OU valittu kiJ
riiie," vaan i
vaitiolollaan"
"loisti vaitiolo
suhteen.
Palkat sama
, (johtokunnan
Tllintarkastajt
Seuraa kolme
vaali. E^mie]
tajan valinta
eivät määrää
jäseniä, on äS
via i^initetty
tok. on voinu
täydennysjäse
dotuksesta, vi
tyksellä "koe
oikeus olla j(
päätösvaltaa,,
sua päätösval
vaatii. "Koe
yksi vuosi, j
semaan joka
Solntulan
xakennustarp
litysmaksua,,
Kaikista e
ja varastosta
Lopuksi kei
myynnistä k
roiden disöSi
tojen saihtee!
kuuluvista a
hoitajasta i
nSlden seikl
ja, Johtokun
voi häntä sU
VAPAUDE
oli Suomal.
4p. lokak, 1
asiamiehiä 1
hän saakka
myyvät tuotteitaan äbhäOäOi ostajfll^
Jcdlta sattuvat saamaan Jonkmv sentin
enftmmfin. Selitetään olevan "typ^ 'il
ryyttä". Jos el osta sieltä mistä saa
halvenunalh
saa parenu
satomialste]
nen on oi
köistä. siUS
lee oBOttaul
itsäleen ki
set taas,
mitään tili
kaupan K
kiusana, i
kaupan Jok
tunnaislsga
kilöä kahts
tuota heni
taan, ijob
kautta tai
JoseiitseU
sattuu jö!
jotain vuo
naa ham]
täällä asu
ehtinyt mt
kuntia. J(
täytyy vai
tyneen aji
sotia el k
Jä tuliase
ainoastaalD
rullia, uh]
myrkylllsl]
kyiiisemm
jne. oUpi
tua tabäxi
ote«&- ar^
huonojen
koetetaan
minklK n
sitte suka
suussnhte
oman ka