1928-11-16-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ShrnZ PegjanJbrina, laaCT^^ 16 prnä—Kri, Nov. 16
Westeiii Fod G), ja
jär^^
KAMVOSTVOUaSES KIBJE
Canadan SaomalaUen Järjestön VancooTerin osaston omutama Cbn-ton4uuiU.
Viime tookolmon l:nen paiva toH Iraluneeksi 15 vnotta siita,
Icnn lama talo Tihittiin tarkoitukseensa. Nnoresta lastaan huolimatta ovat
•en seinät jo nähneet monensnuntaista toimintaa. Aina on talo kuitenkin
oUot järjestyneiden tyolaUten kiiytettaTissa, heidän kokoontumis., kehitys-ja
huvittelupaikkansa. Eika aina yksinomaan suomalaisten, vaan ovat
«iella usein toimineet muunkin kieliset työläiset, v. ' • • , .. . , .
Kansalaisten riennoista Vancouverissa
Kaivanto-oloista. Tancouver-saarella,
etenkin Nanaimossa, on useaan kertaan
kirjoitettu lebtien palstoilla. Samaten
on suuHlsia julistulcsia ja kehoituksia
esitetty IcaivostyöläisiUe järjestymisen
tarpeellisuudesta ja me:*i-tyksestä
olemassaolon taistelussa.
•V^estem Fuel Co. Nanaimossa oij
vanhimpia; komppanioita Nanaimon
ympiärlstöllä. Se on perustettu yli viisikymmentä
vuotta takaperin. Saanut
kuten tavallista maat ja mannut hallitukselta
ilmaiseksi. Ctaiistaen nylcy-ään
arvokasta tukklmetsää 42^00 eekkeriä.
Samaten hiilloikeudet. Omistaen
suorissa numeroissa' lausuen 27,000
eekkeriin. Nämät arvokkaat omaisuudet
on, kuten sanottu, saatu U-maisel^
si ja vieläpä hallitus^ on avustanut
niiden avauicsessa. Puhumatta-kaMi
kaikesta muusta kiinteästä ja ir-
Plntapuolinen tarkastelija voi helposti
pääsöi sellaiseen käsitykseen,
että suomalaisilla täällä Vancouverissa
el ole lainkaan muita rientoja kuin
mbjaklcesappain ja koiratorppaln run-
Xiaus. liuttA tftmftnlainen johtoi^tös
asiasta on harhaan johtava.^ Toiset
taasen voivat väittää, että edellämainitut
edesottamisei eivät ole mitään
rientoja, että ne ovat vaan lelvänhan-
Untakeinoja eli anunatteja. Tämän
Idrjdttaja on kuitenkin säänu^lisias-ta
sellaisen käsl^ksen, että ihmisten
; kaikki edesottamiset — toiminnat —
\, pohjautuvat juurt tuohon leivänhan-
Idntakysymykseen. Kun työläiset eä-merkiksi
eivät saa kylliksi leipää ja
tulevat huomaamaan, että he yksicyi-sittft
eivät voi pakottaa tydnantajaa
, antamaan itselleen leivänlisää, niin he
liittyvät yhteen ja joukkona pakottavat
tyanantajan lisäämään lelpäannostaan.
Ja ovatpa jotkut työläisistä jo tulleet
" huomaamaan, että leipää ei voida venyttää
riittävän leveäksi nUn kauan
kuin leivänvalnMstusvälineet ovat joidenkin
harvojen yksityisomaisuutena,
f Ja silcsi he ovatkin päättäneet ottaa
; nuo valmMusvälto
sopivan hetken tulle?. Siis Ijaikkl on
pelkk^ lelpäpoliitiikkaa.' Ja tämä
; leii&pöutiikka ei. rajot ylcsinomaan
ipaallisiin pyrkimyksiin; vakn voidaan
£6 ulottaa as. henkisten iienWjen eli
' \ «iskonnon alallddn. Uskovaiset' eivät
Ikylläkaäa näennäisesti perusta paljoa
jokapäiväisestä > leivästään, mutta se
onkin helposti ymmjirretiAvissä kun
tiedetään, että he omaavat käsityksen,
Jonka mukaan ihmisen todellinen elä<-
alkaa vasta, kuoleman jälkeen. He
Blls ponzilstelevat tämän kuoleinanJU-fceisen
eläm&n turvaamiseksi^ kokoovat
haudantakaista leipää. Eikä tarkotuk-sent
olekaan nyt pohtia yksityistä laa-
, tua olevia leivänhankitäkeinoja
' vaftn pakist4 sellaisista leivänhankin-takeinolsta,
jotka yleisesi tunnetaan
yht^iSpyrtaitöjen nimellä.
lUaassa maan tavalla tai maasta pois.
i
Tätä määritelmää ovat suomalaiset
^ täällä Vdmcouverissakin noudattaneet,
Sillä heidän yhteispyrintönsä ovat aina
^olleet senmukaisiaminkälaiset virta-itkset
kulloinkUi ovat olleet vallit^vina
; maan varsinaisessa työväenliikkeessä.
Jonkinlaista vuorovaikutusta on aina
taimesta omaisuudesta. Joka nyt sijait-ste
Kannossa ja ympärillä. Käynnissä
ollen nykjrään neljä er! kbli-<
lEaivantoa kaikkine r,iih\r\ Iniuluvine
koneistoineen, jotka ovat viimeisteltyä
muotia, htiomioon ottaen työn te-tulvat
suomalaisetkin työläiset pääasihoisuuden.
Sitten on komppanialla
allisesti näitä vastaaviin kahteen ryhmään.
Käiltä ajoilta lienee mainitsemisen
arvoinen,, se silloin vallinnut
haalien rakennuskuume, Jonica paikkakunnalla
pitemmän aikaa olleet toverit
vleld muistavat. Ponnisteltiin
kahden haalin rakentamiseksi yhtö-ailcaa.
Näistä haaleista kuitenkin toi-ne%
taanaJdan aosialistipkiolueeseen
kuuluvien ainesten .rakentama, joutui
jo aikaiseen yksityisen henldlön^ haltuun.
Toinen sitävastoin on ollut koko
ajan ja on edeUeenkta työläisten mää- työläiset mlt| on komppanian palkka
rättävlssä ja käytettävissä, kuuluen ustalla. Sisältyen maanpääUystyöiaii-vielä
se etuisuus, että ei ole pitkiä
matkoja maitse kuletettavana kolia,
saadaiEseen maailmanmarkktnolile. Sillä
kaivannot sijaitsevat aivan meren
rannassa. Vieläpä kaivetaankin suurin
osa kolia meren alta. I^iadultaah
koll on kovaa kolia, voi kilpailla
markkinoilla minkä maan kolin kanssa
tahansa. . ?
Sitten työläiset, eli .toolinkaivajati;
-Komppanialla oli työssä viime ytum-na
800 miestä maanalla. Ja suorissa
numeroissa: sanoen 400 miestä maanpäällä.
Siihen kuuluen, sitten kaikki
Pitäl^seen työlälsel» enmiellsinä, siilien
on herroina monta tepsivää keinoa.
En.simäinen vaikuttavin, ja ehkä
enimmän käytetty on palkkausjärjestelmä-
Esim--inieluä työskentelee
samassa työpailcassa, tehden saman
työn^arän, laadultaan työ ollen yhtäläistä.
Mutta sitten kun miehet saavat
maksukotelonsa, niin siinä on
meUEeinjöka miehelle eri tavalla maksettu.
Yksi mies on saanut seitsemän
dollaria, töinen kuusi dollaria, kolmas
viisi dollaria jJi-e. tullen alas
kolmeen dollariin kahdeksaankymmeneen
senttiin.
Nyt ne miehet, joille on maksettu
seitsemän, kuusi ja viisi dollaria, ovat
tyytyväisiä, eivät puhu mitään olojen
nurinkurisuudesta, vieläpä kotikeskus-telussa
arvostavat itseään oikein miesten
miehiksL
Mutta ne miehet. Joille on maksettu
tuo alin paikka, he Idroavat ja, siunaavat,
että minkä laskun tuolia summalla
nyt ensin maksaa ja minkä jättää
maksamatta. Heissä alkaa myös
ensiksi ilmetä yksimielisyyden hyve.
Mutta kuten edellä on sanottu, niin
se on ainoastaan osa miehistä, jotka
vaistomaisesti tajuavat miltä suunnalta
heillä olisi apu tulossa ja millä
Lännen Kaiku — Vancouverin osaston «ekaknoro. Jama kuoro on
viela verrattain nuori, musikaalisessa ymmärryksessä, mutta suta huoli,
matta ovat\he jo valmistaneet yleisölle monta nautmtorikasta hetkeä oh-jelmailtamien
y-m. tUaisuuksien yhteydessä, ja kokonaisia iltojakin. Kut-täkoön
heillä tarmoa j a innostusta. '
Mmstelmia menneisyydestä
keinoilla päästä pulasta, johon herrat
ovat heidät ajannefet. Mutta pääs-täklseen/
pulasta, siihen on saatava
kaikki '^työl^set tuntemaan puristuk-nykyään
Canadan Suomalaisen
jestön täkäläiselle' osastolle. MyOhäi-sempiä
tekijöitä täkäläisten suomalaisten
työläisten yhteispyrinnöissä ovat
oUeet OSM. ja I.W.W. Kaikki nämä
ed virtaukset aikanaan ^saavuttivat,
mil(ä enemmän mikä vähemmän; Jalansijaa
täkäläisen suomalaisen työ-pidetty
yllä "toiskielisten" kanssa, joskin
varsinainen yhteistoiminta^ useimmiten
on ollut heikkoa. Ja niin'ovat
suomalaisetkin työläiset' y-aina olleet
jakaantuneina eri ryhmiin näiden^val-
Utsevienvirtat^sten mukaan, ainakin
viimeteet parikymmentä vuotta.
Varhaisempana Aikana, jolloin Ca-iiadAn
SoäUOidemokraattlnen puolue
ja Canadan Sosialistipuolue olivat vielä
elinvoimaisia ja vallitsevia, jakaan-läisaineksen
keskuudessa. Nyt näistä
edeUämainituista järjestöistä ei kuitenkaan
ole enään jälellä muuta kuin
muisto, paitsi I.W;W. joka edelleenkin
koettaa pitää yllä kituvaa elämäänsä
Jonkinlaisten 'frenlcaiden" aviilla. y
KommnnlsUpUolaeeseen
ovat täälläkm järjestyneet kaikki parhaat
ainekset näistä edesmenneistä
järjestöistä. seUaiset ainekset, jotka
ovat voineet seurata aikansa taloudellista
kehitystä'- ja yhteiskunnallisten
mullistusten aikaan saamia muutoksia,
sekä paikallisesti että yleensä koko
maailmaa käsittävässä mittakaavassa.
K.puolueen Ja suom jär. paikallisen
osaston ohella he toimivat lukuisissa
taloudellisissa yjn. järjestöissä
Ja kaikesta heidän toiminnastaan
mahdollisesti ilmenevästä -puutteellisuudesta
huolimatta he' pvat Joukkoa,
Joka on oikealla linjalla, ei' abioastaan
periaaiteeliisestl vaan myöskin käytännölliseen.
toimhntaän nähden. He ovat
siliä sitä Joukkoa, joka on tullut huomaamaan,
että ennenkuin työläisten
leiiS saadaan venytettyä rUtt£^^Ier
veäksi, täytyy työläisten ottaa f leivän-yjn^
tarvikkeiden valmistusvälineet
pois x^deh nykyisiltä omistajilta, työläisten
itsensä määrättäväksi Ja käytettäväksi
parhaan harkintansa mukaan.
Ja he myöskin keskeytymättä
työskentelevät täniän päämäärän
saavuttiamiseksi.
Mutta kaikki työlliset joko eivät voi
seurata kehityksen kulkua ja siten
pysyä yhdessä rintamassa toisten luok-katoveriensa
kanssa, tai sitten he tietoisesti
haluavat pullikoida kalkkia
siin 200 huonosti, palkattua"
Viime vuonna, komppanian oman raportin
mukaan, tämä edellämainittu
joukko tuotti kolia markkinoille 570,-
000 tonnia, jonka arvo mysrtäessä, keskimääräinen
hinta tonnille ollen $5.00,
tekee stmoman $2,850,000. ;
1925, jolloin palkkoja aiennettiin 60
senttiä päivää kohti; asetettiin komitea
tutkimaan kuinka suuret ovat
tuotantokustannukset kolitonnia kohti,
kun komppanian herrat väittivät,
että ellei, palkkoja alennet^ 'hiin ei
kannata Itaivoksia pitää auki. Tutkimuksen
tuloksena komitea ilmoitti
tuotantokustannukset tonnia kohti o-levan
$1.25: Tämän Iran laskeinme
tuotantokustannuksiksi saamme summan
$721.500. Se sununa yäbennettytä
ulostnyyntisununasta, jää herroille
puhtaaksi iypitoksi yli kaksimiljooiiaa
dollaria. vuodelta' 1927. .
Nyt me tiedämme, että vain tyKäis-ten
; työvoima tekee komppanioille
niahdollisekslncdden huikeitten voi
tojen k(d(oamisen. Olkoon komppani-aUa
valkica mlljaardin; dollarin arvoiset
omaisuudet, kaikldne. koneineen,
slhn ne ovat kalkki arvotonta, Icuoi-lutta
eUei heiliä ole työvoimaa käytettävänään.
NUn Ollen se on työläis-'
ten työvoima. jonIca kautta ainoastaan
herrat voivat nuo miljoonansa tehdä.
Miksi; työläistoverit käirsimme tuollaista
suunnatonta riistämistä? 'Siinä
on kysymys, jphon kohta löytyy yhtä
monta vastausta kuin oif. työläistäkin,
ja niin ollen se ön erimielisyys, eli
suoremmin sanoen Järjestymättömyys,
joka antaa herrolileV, inahdoUisuuden
työn lailliseeii varastamiseen. :
Miksi työläiset ovat erimielisiä,, e-simerk|
ksi sellaiseUaidn työalalla kuli)
koUtuotahto, jossa jokainen inies on
samassa pimeydessä, yhtä mustana
kuin koU, maan alta ylQs noustessaan?
Jos sattuu Icuulemaan miesten puhuvan
tai tbimiyan siihen suuntaan, että
oUsI järjestäydyttävä, silloin on
korvat pitkällä kuin aasilla, ja kieli
kätevänä kuin satakielen, aina myöntämässä,
että niin. ja niin sitä meidän
pitää' tehdä. Sen jälkeen mennäkseen
herrain puheille, että nyt on
*än löytänyt oikein itse pirun työläir
sen hahmossa, Jtfinun neuvoni on, että
välttyäksemme il^viliä seurauksilta,
sen; ja myöskin tuntemaan osanottoa
vierustoverinsa ko&taloon-
: Mutta kuten sanottu, korkeasti palkattu
mies ei vielä näe mitään nurinkurista
tässä "palklEausjärjestelmässä.
Useasti vielä tapahtuu nitnkln, jettä
tuo korkeiastl palkattu mies on työkyvyltäni
paljon alapuolella tuota
huonosti palkattua miestä. Mutta siihen
sisältyy se,-että tuo, hyväpalkkainen
mies on herra^ uskottuja miehiä.
Hän se on kielenä Ja korvana,
on parhain nyf
kUometritet' " ~
litsee koko jou
seampi-lähdön
on pitänyt luot
lähettää tuo mies
se yilr
on saanut u-sen
kautta, jota
toverina.
Tämän edelläkerrotun tapaisena on
tilanne ollut jo monta' pitkää vuotta
Nanaimossa jä ynipäfiliä, Ja samanlainen
se • on .vielä; hytkln. Sillä viimeisen
Järjestsmisryhtäyksen aikana
saatiin ainoastaan jpiiöletjniehistä tajuamaan,
mitä heidän velvoUisuirfc-siinsa
itseään ja luokkaansa kohtaan
ihmisenä r kuuluu. Rohkeimmat saivat
löjputiiin kouraansa. :jroIset ovat hiljaa
kuin Wiret, epällevSt toinen toistaan,
että tuokin mahtaa olla komip»
panian «kätyri. Mtttta kaikesta herrain
terrorista huolimatta ja kätyrf-
^en kielittelylsta on vielä järjest&sä
Jälellä kunnioitettava lukiunäärä miehiä.
Jotka ymmärtävät että päästäkseen
tästä > kuhasta olotöasta,
heidän on Järjests^vä tiukasti
teen ennenkuin on mahdollista sanella
hentdlle vaatimuksemme. ^ E i aino-;
astaah tämänpäivän tarpeista; vaan
järjestelmän muuttamisesta semmdi-seksl,
jossa el ole riistäjiä, ja rljs.
tettävm; vaan iimilsiä. Silloin ko-höjÄtaan
tiumuslause «jok» työtä
tee. ei hänen syömäänkään pidä,
työläisten yhteisiä pyrMmyksiä vastaan.
Luullen suorittavansa suurenkin
urotyön kun toisinaan onnistuvat Jarruttamaan
joitakin työläisien toimenpiteitä.'
samalla läimästen itseäänkin
korvalle aivan yhtä lujaa ktm toisia-
Idn. Sillä «työväenliikkeeseen kohdistettu
Isku, 011 se sitten suurempi tid
pienempi, kodree koko työväenluokkaan.
Mutta sitä nämä ainekset eivät
huranaa tai eivät sitten perusta. Ja
siksi he Jdcu aika ätten muokkasivat-
Jänilaisoetäjan latva on hakattu
poikin 190 jalkaa korkealta. Poikki-hakkanicsen
iapileildcaus on kaksi ja
puoli jalkaa; - Hakkauksen suorittanut
mies nähdään rungon latvassa,
musa han pysyy jalkoihin^ kiinnitettyjen
tcräskannulcsien «el^ vyö- ja
koysilMtteen a ^ U a . Hakkaajaa nimittävät
B. C : n metsämiehet rika-riksi^
Un tänne
kannatasrenkaan.
Jonka tarkotuksena sanotaan olevan
trnTipt^ffiftft teollisuusunionismia. Mutta
tämän Joukon entiseen toimintaan
katsoen tätä rengasta voisi paremmhi-kin
nimittää kaikenlaisen imionlsmin
hävlttämisrenkaaksi. Kaikesta päättäen
on tämän renkaan takojilla, sitä
muokatessaan ollut tarkotuksena saada
siitä jonkinlainen tulsu, jonka a-vuUa
voisivat vastustaa kommxmistien
yhä laajenevaa vaikutusvaltaa työläisiin
nähden. Se seikka, että tätä rengasta
runnataan työväenliikkeen nimellä,
ei lainkaan lievennä sitä tosi-sa;
"renkaassa'^ Ja msJidoIllsestt^^ "spl-rltistiseurassakin"
on mukana joltakin
harbaanJOIidetulta ihutta sUti it-
.sensä Ja luokkansa parasta harrastavia
työläisiä, en voi olla huudahtamatta>
Uuuitumuksen yhteiseen kekoon,.kah- että
t^attaaae^myöskln vointinsa 5 , ^ - 1 ^ käyt^^^^tsikk^
uppoamaisillaan olevaa Industrlallstl
dän "oikeaoppiset'^ Mvallankumouksel-
Uset" iirasainsa eivät vpl tötä. a^aa
muuksi muuttaa, sillä teot puhu^^t fiä?^
riekkäänunln kulin sanat. Samalla kulh
tämä rengas. näUi kantaa kortena.
riepua, täten Ikääiöculn täydentäen
alkan)ifl*>T''«- ts^tä; painetun^ sanan a*
vulla. Eräs toinen itoplakunte muodosti
täj^j<dni aika sitten
. / Snomi'. '•: kdUtysJCTura-/^'
nimisen yhtyinäiL Jonka
siUcuui^panlJoina ja Johtavina heh-kilöibä
myöskta tapaamme entisiä
työväenlUkkeessä mukana cdliäta Itio-pioifcBt
ohjaa ainakin näennäl^^
mintansa henkJniaaHniaan Ja siksi nl-mlttääMn
itseään "puoHieettomaksl".
Ja mahdollisesti se tällä, puolueettomuudellaan
Ja ^iritistlsillä opeillaan
oimistuukln jphtaihaah harhaan Joltakin
vähemmän tietoida työläisiä, m-tään
huomattavampaa laajenemisen
mahdollisuutta ei heidän toiminnallaan
kuitenkaan ole, sillä työläiset
suurelta osalta ovat Jo vapautuneet
uskonnon kahleista siinä määrin, että
lie eivät enää usko kummitusjuttuitiin
ja muihin haudantakaisiin vouhotuksiin."
• • . • •• - ; ':.; .;'
asiaa, että se on yksi rengas vaikka Näiden "puoliteettomien"' spirltis-kylläkin
heikko, siinä nykyisin koko'^gn toiminnasta ei työväenliikkeen e-maailman
laajuisessa kommunismivas-!
täisessä —taantumulcsellisessa — yhtymässä,
joka tänäpäivänä ilmenee
työväenliikkeen sisällä, sen omissa riveissä,
ja jota valiassaoleva luokka
käyttää kaikkia työläisten edistysmie-lisä
pyrkimyksiä vastaan. Kaikki hei-distymisene
siis ole suurtakaan haittaa.
Syy ei kuitenkaan ole siinä, etteikö
t ä ^ n liikkeen alkuunpanijoilla
olisi halua jarruttaa, vaan siinä, että
he ovat ottaneet käytäntöön liian vanhan
ja uloskuluneen Jarrutuslaitteec |
Tietoisena siitä, että edelläkerrotus- — ^- — *•
Meillä työUUsillä näillä mailla on
yleiä h.s. etdkkoalkaa. Mutta : tämä
äika tulisi taikoin käyttää varustautumiseen
yhteistä rstakköä varten
kapitidismin llnnoittdosla^
f^niä nftennMn*^?^ Tftiihftnfdlnt cl tääl-läkään
kaikesta ifiättaein tule pitkäl
ti jatkumaan. Ja samalla tulee, muistaa,
että henkUö Joka kerrM» alkaa
vastustamaan työväenliikettä, vaikkapa
vaan jdenemmälläkin kiusante<dia.
?>«n hän. Jos ei alkanivm tee koko-käännöstä
ymiäri, ;iuisutt tkllä^ kalb^'
vaila pinnalla yhä alemmaksi ja alemmaksi,
kunnes ratkaiseiran hetken
tullen löytää Itsensä kokonaan porvarien
leiristä taistelussa luokkatovereitaan
vastaan- Näin pn käynyt monelle
luokkamme jäsenelle ennen teitä ja
jotta teille ei ^ v i s i samoin niin palatkaa
takaisin tältä kaltevalta pinnalta
ennenkuin se on myöhäistä." Ja
liittykää kommunistipuolueeseen Ja
muihin todella työväen etua ajaviin,
järjestöihin. -,, :
' Ja teille, jotia tietoisesti rakennatte
sulkuja työväenliikkeen tielle, "niin
teille ei kannata puhua mitään, sillä
te tulette hautaantumaan tämän Me-ron
yhteiskimtajärjestelmän mukana
raunioihin. Raunioihin joille voittoisa
työväenluokka tulee rakentamaan uuden
ja valoisammman yhteiskunnan.
Nyt kun Vapaus ilmestyy erityisenä
B. C:n aluenumerona, ja koska
se on ensimäinen laatuaan, niin
lienee asianmukaista tehdä pieni
silmäys menneisiin tapahtumiin, sikäli
kuin se muistelmien perusteilla
on mahdollista. Ja rajoittuu tämä
ainoastaan Vancouver-saaren hiilikaivosalueilla
olevain suomalaisten
yhteistoimintaa koskettelevaksi. Eikä
tämän vkyhäelmän tarkoitus ole
sanoa mitenkään tyhjentävästi näin
laajaperäisestä asiasta, onpahan vain
jutustelua sellaisena kuin tuo kysymys
on allekirjoittaneen mielessä
säilynyt.
Matti Knrikk«
Se oli elokuussa 1900, kun Matti
Kurikka saapui Nanaimoon, B.
Cnan, Austraaliasta, jonne hän oli
matkustanut pienen toverijoukon
kanssa Suomesta, tarkoituksella perustaa'
sinne Kurikan haahmoittele-ma
ihanneyhteiskunta, jonka avulla,
kuten M. K. selitti, päästään pakenemaan
pois tämän pahan ntaailm^n
meuruavasta myllerryksestä; Mutta
koska : se homma ei sieUa päässyt
edes alkuunkaan, niin siksi' hän, M.
K., joidenkin täällä ennestään asuneiden;
suomalaisten kehoituksesta
saapui tänne B. C:aan edellä mainitussa
tarkoituksessa. Ja samah
vuoden syksyllä hän teki ensimäisen
matkan Malkosaarelle J. Tanttarin
kanssa avonaisella pienellä pnrjeve-neeHä,
jota matkaa voidaan pitää
varsinaisena Kalevan kansan siirtolan
alkulähteenä. Tässä ei nyt kuitenkaan
ole tarkoitus läMea siitä
sen -enempää kertomaan; Siitä on
mainittu vain siksi, että. niistä a-joista!
alkaen on täkäläisen suomalaisen
väestön keskuudessa alettu
harrastaa' työväenliikettä. Mitä yh-trastoimintaa
on sitä ennen ollut,'
on se ollut kirkollista ja raittius-seoraelämää.'-
, ! \
Tustelu uskpntoai vastaan.
Kun Nanaimossa v. 1901, alkoi i l mestyä
Aikalehti, jota M. Kurikka
toimitti, oli sen pääasialliseha sisältönä,
Kalevan kansan asiau edustusta,
lukuunottamatta, hyökkäys
kirkollista pimitysta va-jtaan, joka
niinä aikoina oli ehkä mahtaviraniil-laan.
Seuraus siitS oli/ että mainittu
leht^ sai vanhoillismielisen suomalaisen
'siirtoötisväen ^ yleisen vastustuksen
koko Amerikan mantereella;
ja samalla vapaamielinen väestön
osan suosion, joiden luku noina aikoina
ei luonnollisesti ollut suuri,
mutta oli se jouläco^ erityisen innostunutta,
koskit se oli vapaamielisyyteen
heräämisen ensi innostuk^n
aikaa;
Toisena teldjaha, mikä B. C:ssa
antoi noina aikoina erityisen huomion
iypväeston keskuudessa yleensä,
oli se, etixL B., C:n maakunnan
lainlaatijakuntaan valittiin Vancouver-
saaren hiilialueelta Nanaimostaja
Nevvcastelista (Ladysmith) Socialist
Party of Canadan ehdokkaana'edellisestä
paikasta Jimmy Havrthoriie-waithe
ja jälkimäisestä Parker Wil-liam^
jotka molemmat niinä aikoina
, tunnustettiin,- varsinkin ensin-mainittu
omaamansa' etevät puhuja-ominaisuudet,
huomioon otettuna, ky-vykkäiksr
tj^oläisteh edustajiksi. Su-tapä
johtuikin, että koko manEereen
luokkatietoisuuteen heräävän työ-
Väen katse oli kohdistettu B. Cuian.
Se oli ikäänkuin valönsoihtii äärimmäiseltä
länneltä, joka vilkutti vapauteen
j^yrkiville työläisille, minne
heidän on Iculjettavai
Ja täjrtyy sanoa, että niia puutteelliset
kuin työ^estoa suojelus-lait
ovatkin B. Cm maakunnassa,
niin on se juuri B.C», jossa oh
ensimäiseksi Canadassa saatu työpäivä
8-tuntiseksi kaivöstöissä, laskettuna
siitä ajasta, kun kaivosmies
laskeutuu kaivantoon' ja jälleen par
laa. maan päälle. Samaten se on
ensimäisten joukossa työläisten vahingonkorvauslain
laadinnassa, äi-tiyä-,
vanhuusvakuutuksessa j.n.e.
Tällä ei nyt ole tarkoTtiis väittää^
että olot täällä nykyään enempää
kuin milloinkaan olisivat olleet työläisille-
yhtään sen varmemmat kuin
missään muuallakaan. Mutta kun
niinä aikoina, joista tässä on kysy-mjrs,
oli yleisenä käsityksenä se, että
tämä yhteiskuntaelämä kj*etään
järjestämään lainlaadinnallista tietä;
niin siinä suhteessa oli B. G. ikäänkuin
uranuurtajana ja'siksi vapauteen
pyrkivät orjat näkivät jotakin
itselleen kuuluvaa äärimmäiseltä länneltä
tuikuttavan. -
No/253 — \ m
Sosialiistiosasfon pemstaminen
Mitään järjestettyä, yhtenäis^ toimintaa
suomalaisen työväestön keskuudessa
tälTä alueella ei kuitenkaan
ilmaantunut, tarikoitan poliittisella a-lalla,
'ennenkuin alkupuolella vuotta
1907. Silloin oli Hilda Sikanen kiertelemässä
puhujamatkalla. Hän pysähtyi
tällä saarella pitemmän alkaa Ja
hänen alotteestaan perustivat silloiset
Nanaimon suomalaiset Canadan
Sosialistipudlueeseen kuuluvan osaston.
Siihen Uittyi joitakin jäseniä myöskin
Ladysmlthlstä, koska vilmeksimainlt-tuun
paikkaan ei silloin vielä uskallettu
osastoa periistaa. Matkan pituuden
tähden toiminta kuitenkhi tuli
hankalaksi la^smlthiralsffle ja joutuivat
he olemaan enempi nimellisiä
jäseniä kuin^ toimiviin Ja h|inpä sUs
vuoden 1908 tammikunna oli jo tultu
niin paljon rohkeammiksi, että uskalsimme
perustaa bsastdn myöskin La-dysmithlln.
Ensto oli kaikki kuten se millä hyvänsä
alka-allä tqimirinalla tapaa olla.
Toimitt- n . parhaan ymmärryksen
mukaan, oltiin Iimostunelta, soraääniä
ei paljon kuidtmut. Mutta pitkälle
ei tuo sopuisa yhteisymnmrrys kestänyt.
Osaston perustavina jäseninä
oli muun muassa V; J. Laaksonen. Ja
hän kun oli M^osaarella ollessaan
opinut: M. Kurikkaa jumaloimaan. Ja
Matti oU noina- aikoina New Yorkin
Uutisten päätoimittaja, mikä lehti oU
tällä mantereella huomatuin teosoofis-ten
hassutusten edistäjä ja rikosromaanien
yjn. töskän julkaisija sekä
silloisen sosialistisen Ifikkeen mitä kiivain
vääristelijä. ja mustaaja. Nyt
kun V.J.L. oli kerran oppinut Mattia
pitämään jumalanaan, nlto hän luon-noUisesti
otti kaikki täydestä mitä
Matti sanoi. Ja niin hän toimi S.O.
jäsenenä mitä innokkaammlh saiio-tun
lehden levittäjänä, ja koska Matilla
vielä nitoa aikoina ajattelemattomien
työläisten keskuudessa oh kokolailla
särkymätön pyhimyskehä entisyytensä
perusteella, niin Mnen. toimittamallaan
lehdellä, kun sitä Upe-väkleltoen
henkilö edusti, oli luonnollisesti
hyvä mtmriHrt
Tuosta hommasta sanottua asloltsl-jaa
hUomautettUn, ettei se sovi'puo-lueJäseneUe.
Mutta fiänpä oUMn sem-motoen.
poika, joka ei antanutkaan
panna "isultsia suuhunsa" kuten hänen
omat sanansa kmdulvat.. Ja tulos oli,
että Ladysmithin osastossa alkoi si-sätoen
kahnaus, joka vuosien kuluessa
keluittyi, nito pitkälle, että tammikuulla
1912 y.Jli. fcutakutokfa ykshnielisesti
eroitettiin Ladysmithin osas^ta, ja
nito ollen myöskin Söslällstipuolue^sta.
Ennen tuota erotuspäätöstä ailekh-joittanut
kehotti V.J:L:ää Itse erkanemaan
pois puolueesta, koska hän ei
kerran votout luopua M. K:n lehden
asiamiestoimestä..Mutta se ei tuotta*
nut mitään tulosta. Sltte tuota erottamispäätöstä
vastustajien keskuudessa
seUtettim sillä tavalla, että Vikkl oU^
Ulan vUsas mies olemaan niiden jästl-pälden
Joukossa, ja siksi ne hänet e-rottlvat.
Sanotun henkilön myöhM-semmät
toimet ovat kyllä todlst^eet
tuon erottamispäätöksen olleen ehdottoman
oikean, sillä palkkatyöläisenä'
ollen on hän Jo pitkiä vuosia ollut mitä
mustimman taantumuksen edustaja.
Sitten V. 1912 ^jryskbuUa iOkfd Vsat^
comtr-saana hIUenkalvajaIn kak-stvDotinen
lakko
tevÄ''^'?'* * ^ omalla
a^ O n tomitota kasvanut se^jS
%lt koskaan on
° S taas oh seurauksena, etlÄ mm
puskatkaan ama oUeet e r i t ^ r^I
saafc Mutta huone nousi kmn taika,
voiman puskemana nön ripeästi, että
tuskmpa sellaisella^ vauhdilla on. i».
kennettu y h t ä ^ tqbta kokousha(metta
tämän manteren suanalaisten keskuudessa.
Kun ajattelee, että läeol-joukko
^öläisiä ytaimiellsesti uurastaessa
saa sellaista aikaan mitä vai-keimmissa
olcsuhteissa, hiin mitä voikaan
koko työväenluokka saada aikaan,
kun se kerran ryhtyy yhteiskuntaelämää
omaksi hyödykseen järjestämään
järkiperäisen johdon a-vulla.
Tuona johtajana nj^yään e-sitotyy
Kommunistihen mtemationale,
jonka lipiin, joKdöiia" hiaailman raata-'"
jarahvaskerrah tekee, lopUn nykyisestä,
kidutus järjestelmästä.
Tuosta edellämataitusta lakosta on
vielä mainittava Joku sana. Kuten
kaikki hucanattavammat työläisten
taistelut niiden irftkistyessä käy^t
kriitillisiksi, työn Ja pääoman välit
kärjistyy/ niin kävi tässäkin elokuulla
1913, jolloin kaivosyiitiöiden taholta
ryhdyttlto voimaperälsito keinoihin
kaivosten käyntito saamiseksi rikkuri-voiman
avulla luonnollisesti. Se vuo-rustaan
synnsrttl lakkolaisissa katkeruutta.
Ja niin syntyi peistä rauhattomuutta
koEra saaren lakkoalueella.
Bauhottomuukslen johdosta toimitet-tUn
kolmattasataa vangitsemista tol-mlvimpien
lakkolaisten keskuudessa.
Yleisesi olkeuskäyntl-IIveilyssä tuo-mlttUn.
lähes kalkki vangffut eri pit-kHr
» vankilarangaistuksiin, vaihdellen
tuomiot 3 kuusta kahteen ja puoIeez7
vuolleen, ja siihen lisäksi vielä huomattavia
rsÄasakkoja.
Kun tuo'
lakko vihdoin doknUIIa 1914 jolistef-
^ tOn Ii^paneeksl^ ^
nito se tapahtui juuri snuisacGEm alkuaikoina,
lakkolaisten perinpohjaisella
häviöllä, ja ytelsmaaflmialUsen teollisen
lamaammksen mnstimpana aikana.
Sitä seuraava aika, Jbks kesti
vuoden 1915 syksyyn asti, bll tämän
alueen työläisille sumtota kärsimyksen
aikaa kuto mitä se_oh läpi (nnennyt.
Oltuaan kaksi vuotta lakossa, kroonil-llsestl
HälkilntynefioS. vaatteet kuTc-neet
repaleiksi; ja nmuten ksifikt lat-lous,
jos sellaisesta voi puhua, mitä
kuluneimmassa tilassa, eikä minkäänlaista
ansiota ollut, saatavissa Ja
kuitenkin oU otettava talvi vastaan
miten Itsekukto parhaiten voi. Niinpä
olikto sillä sellatoen taannuttava vaikutus,
ettei sen horroksista ole tämän
saaren iiiilenkaivajat vieläkään
selviytyneet. TaBän mennessä. kaiBM
ne yritykset, mitä on tehty hiilinriies-ten
järjest^nalseksi,; ovat saavuttaneet
vato hjnrtn pienen joukon huomion,
niin huonot kuto työolot muuten ovat-kto.;
, . '
Viime talven aikana alettu järjes-
. . v ^ . . „ c » a jättiläispetäjän latvan
poildahaldcankse^ 190 jalkaa
kbrkeidta j a vanotttu^
e t t ä pitloi ranko M horJ«-
xnasta, bn " r i k a n " kitvennyt «eiso-maan:
tnon korkean • '•kainlnbn" p ä ä hän,
TamaVrikiiii'^-on
metsatyoläinenV^^ W Jarvis.
Länsiraniaikolla nykyään voimassa
p l e vw "tukinajosyitMmin'^J^
sessa - t ä y t yy itselralla^
pUa yksi tai ?»eämfus^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 16, 1928 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1928-11-16 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus281116 |
Description
| Title | 1928-11-16-02 |
| OCR text |
ShrnZ PegjanJbrina, laaCT^^ 16 prnä—Kri, Nov. 16
Westeiii Fod G), ja
jär^^
KAMVOSTVOUaSES KIBJE
Canadan SaomalaUen Järjestön VancooTerin osaston omutama Cbn-ton4uuiU.
Viime tookolmon l:nen paiva toH Iraluneeksi 15 vnotta siita,
Icnn lama talo Tihittiin tarkoitukseensa. Nnoresta lastaan huolimatta ovat
•en seinät jo nähneet monensnuntaista toimintaa. Aina on talo kuitenkin
oUot järjestyneiden tyolaUten kiiytettaTissa, heidän kokoontumis., kehitys-ja
huvittelupaikkansa. Eika aina yksinomaan suomalaisten, vaan ovat
«iella usein toimineet muunkin kieliset työläiset, v. ' • • , .. . , .
Kansalaisten riennoista Vancouverissa
Kaivanto-oloista. Tancouver-saarella,
etenkin Nanaimossa, on useaan kertaan
kirjoitettu lebtien palstoilla. Samaten
on suuHlsia julistulcsia ja kehoituksia
esitetty IcaivostyöläisiUe järjestymisen
tarpeellisuudesta ja me:*i-tyksestä
olemassaolon taistelussa.
•V^estem Fuel Co. Nanaimossa oij
vanhimpia; komppanioita Nanaimon
ympiärlstöllä. Se on perustettu yli viisikymmentä
vuotta takaperin. Saanut
kuten tavallista maat ja mannut hallitukselta
ilmaiseksi. Ctaiistaen nylcy-ään
arvokasta tukklmetsää 42^00 eekkeriä.
Samaten hiilloikeudet. Omistaen
suorissa numeroissa' lausuen 27,000
eekkeriin. Nämät arvokkaat omaisuudet
on, kuten sanottu, saatu U-maisel^
si ja vieläpä hallitus^ on avustanut
niiden avauicsessa. Puhumatta-kaMi
kaikesta muusta kiinteästä ja ir-
Plntapuolinen tarkastelija voi helposti
pääsöi sellaiseen käsitykseen,
että suomalaisilla täällä Vancouverissa
el ole lainkaan muita rientoja kuin
mbjaklcesappain ja koiratorppaln run-
Xiaus. liuttA tftmftnlainen johtoi^tös
asiasta on harhaan johtava.^ Toiset
taasen voivat väittää, että edellämainitut
edesottamisei eivät ole mitään
rientoja, että ne ovat vaan lelvänhan-
Untakeinoja eli anunatteja. Tämän
Idrjdttaja on kuitenkin säänu^lisias-ta
sellaisen käsl^ksen, että ihmisten
; kaikki edesottamiset — toiminnat —
\, pohjautuvat juurt tuohon leivänhan-
Idntakysymykseen. Kun työläiset eä-merkiksi
eivät saa kylliksi leipää ja
tulevat huomaamaan, että he yksicyi-sittft
eivät voi pakottaa tydnantajaa
, antamaan itselleen leivänlisää, niin he
liittyvät yhteen ja joukkona pakottavat
tyanantajan lisäämään lelpäannostaan.
Ja ovatpa jotkut työläisistä jo tulleet
" huomaamaan, että leipää ei voida venyttää
riittävän leveäksi nUn kauan
kuin leivänvalnMstusvälineet ovat joidenkin
harvojen yksityisomaisuutena,
f Ja silcsi he ovatkin päättäneet ottaa
; nuo valmMusvälto
sopivan hetken tulle?. Siis Ijaikkl on
pelkk^ lelpäpoliitiikkaa.' Ja tämä
; leii&pöutiikka ei. rajot ylcsinomaan
ipaallisiin pyrkimyksiin; vakn voidaan
£6 ulottaa as. henkisten iienWjen eli
' \ «iskonnon alallddn. Uskovaiset' eivät
Ikylläkaäa näennäisesti perusta paljoa
jokapäiväisestä > leivästään, mutta se
onkin helposti ymmjirretiAvissä kun
tiedetään, että he omaavat käsityksen,
Jonka mukaan ihmisen todellinen elä<-
alkaa vasta, kuoleman jälkeen. He
Blls ponzilstelevat tämän kuoleinanJU-fceisen
eläm&n turvaamiseksi^ kokoovat
haudantakaista leipää. Eikä tarkotuk-sent
olekaan nyt pohtia yksityistä laa-
, tua olevia leivänhankitäkeinoja
' vaftn pakist4 sellaisista leivänhankin-takeinolsta,
jotka yleisesi tunnetaan
yht^iSpyrtaitöjen nimellä.
lUaassa maan tavalla tai maasta pois.
i
Tätä määritelmää ovat suomalaiset
^ täällä Vdmcouverissakin noudattaneet,
Sillä heidän yhteispyrintönsä ovat aina
^olleet senmukaisiaminkälaiset virta-itkset
kulloinkUi ovat olleet vallit^vina
; maan varsinaisessa työväenliikkeessä.
Jonkinlaista vuorovaikutusta on aina
taimesta omaisuudesta. Joka nyt sijait-ste
Kannossa ja ympärillä. Käynnissä
ollen nykjrään neljä er! kbli-<
lEaivantoa kaikkine r,iih\r\ Iniuluvine
koneistoineen, jotka ovat viimeisteltyä
muotia, htiomioon ottaen työn te-tulvat
suomalaisetkin työläiset pääasihoisuuden.
Sitten on komppanialla
allisesti näitä vastaaviin kahteen ryhmään.
Käiltä ajoilta lienee mainitsemisen
arvoinen,, se silloin vallinnut
haalien rakennuskuume, Jonica paikkakunnalla
pitemmän aikaa olleet toverit
vleld muistavat. Ponnisteltiin
kahden haalin rakentamiseksi yhtö-ailcaa.
Näistä haaleista kuitenkin toi-ne%
taanaJdan aosialistipkiolueeseen
kuuluvien ainesten .rakentama, joutui
jo aikaiseen yksityisen henldlön^ haltuun.
Toinen sitävastoin on ollut koko
ajan ja on edeUeenkta työläisten mää- työläiset mlt| on komppanian palkka
rättävlssä ja käytettävissä, kuuluen ustalla. Sisältyen maanpääUystyöiaii-vielä
se etuisuus, että ei ole pitkiä
matkoja maitse kuletettavana kolia,
saadaiEseen maailmanmarkktnolile. Sillä
kaivannot sijaitsevat aivan meren
rannassa. Vieläpä kaivetaankin suurin
osa kolia meren alta. I^iadultaah
koll on kovaa kolia, voi kilpailla
markkinoilla minkä maan kolin kanssa
tahansa. . ?
Sitten työläiset, eli .toolinkaivajati;
-Komppanialla oli työssä viime ytum-na
800 miestä maanalla. Ja suorissa
numeroissa: sanoen 400 miestä maanpäällä.
Siihen kuuluen, sitten kaikki
Pitäl^seen työlälsel» enmiellsinä, siilien
on herroina monta tepsivää keinoa.
En.simäinen vaikuttavin, ja ehkä
enimmän käytetty on palkkausjärjestelmä-
Esim--inieluä työskentelee
samassa työpailcassa, tehden saman
työn^arän, laadultaan työ ollen yhtäläistä.
Mutta sitten kun miehet saavat
maksukotelonsa, niin siinä on
meUEeinjöka miehelle eri tavalla maksettu.
Yksi mies on saanut seitsemän
dollaria, töinen kuusi dollaria, kolmas
viisi dollaria jJi-e. tullen alas
kolmeen dollariin kahdeksaankymmeneen
senttiin.
Nyt ne miehet, joille on maksettu
seitsemän, kuusi ja viisi dollaria, ovat
tyytyväisiä, eivät puhu mitään olojen
nurinkurisuudesta, vieläpä kotikeskus-telussa
arvostavat itseään oikein miesten
miehiksL
Mutta ne miehet. Joille on maksettu
tuo alin paikka, he Idroavat ja, siunaavat,
että minkä laskun tuolia summalla
nyt ensin maksaa ja minkä jättää
maksamatta. Heissä alkaa myös
ensiksi ilmetä yksimielisyyden hyve.
Mutta kuten edellä on sanottu, niin
se on ainoastaan osa miehistä, jotka
vaistomaisesti tajuavat miltä suunnalta
heillä olisi apu tulossa ja millä
Lännen Kaiku — Vancouverin osaston «ekaknoro. Jama kuoro on
viela verrattain nuori, musikaalisessa ymmärryksessä, mutta suta huoli,
matta ovat\he jo valmistaneet yleisölle monta nautmtorikasta hetkeä oh-jelmailtamien
y-m. tUaisuuksien yhteydessä, ja kokonaisia iltojakin. Kut-täkoön
heillä tarmoa j a innostusta. '
Mmstelmia menneisyydestä
keinoilla päästä pulasta, johon herrat
ovat heidät ajannefet. Mutta pääs-täklseen/
pulasta, siihen on saatava
kaikki '^työl^set tuntemaan puristuk-nykyään
Canadan Suomalaisen
jestön täkäläiselle' osastolle. MyOhäi-sempiä
tekijöitä täkäläisten suomalaisten
työläisten yhteispyrinnöissä ovat
oUeet OSM. ja I.W.W. Kaikki nämä
ed virtaukset aikanaan ^saavuttivat,
mil(ä enemmän mikä vähemmän; Jalansijaa
täkäläisen suomalaisen työ-pidetty
yllä "toiskielisten" kanssa, joskin
varsinainen yhteistoiminta^ useimmiten
on ollut heikkoa. Ja niin'ovat
suomalaisetkin työläiset' y-aina olleet
jakaantuneina eri ryhmiin näiden^val-
Utsevienvirtat^sten mukaan, ainakin
viimeteet parikymmentä vuotta.
Varhaisempana Aikana, jolloin Ca-iiadAn
SoäUOidemokraattlnen puolue
ja Canadan Sosialistipuolue olivat vielä
elinvoimaisia ja vallitsevia, jakaan-läisaineksen
keskuudessa. Nyt näistä
edeUämainituista järjestöistä ei kuitenkaan
ole enään jälellä muuta kuin
muisto, paitsi I.W;W. joka edelleenkin
koettaa pitää yllä kituvaa elämäänsä
Jonkinlaisten 'frenlcaiden" aviilla. y
KommnnlsUpUolaeeseen
ovat täälläkm järjestyneet kaikki parhaat
ainekset näistä edesmenneistä
järjestöistä. seUaiset ainekset, jotka
ovat voineet seurata aikansa taloudellista
kehitystä'- ja yhteiskunnallisten
mullistusten aikaan saamia muutoksia,
sekä paikallisesti että yleensä koko
maailmaa käsittävässä mittakaavassa.
K.puolueen Ja suom jär. paikallisen
osaston ohella he toimivat lukuisissa
taloudellisissa yjn. järjestöissä
Ja kaikesta heidän toiminnastaan
mahdollisesti ilmenevästä -puutteellisuudesta
huolimatta he' pvat Joukkoa,
Joka on oikealla linjalla, ei' abioastaan
periaaiteeliisestl vaan myöskin käytännölliseen.
toimhntaän nähden. He ovat
siliä sitä Joukkoa, joka on tullut huomaamaan,
että ennenkuin työläisten
leiiS saadaan venytettyä rUtt£^^Ier
veäksi, täytyy työläisten ottaa f leivän-yjn^
tarvikkeiden valmistusvälineet
pois x^deh nykyisiltä omistajilta, työläisten
itsensä määrättäväksi Ja käytettäväksi
parhaan harkintansa mukaan.
Ja he myöskin keskeytymättä
työskentelevät täniän päämäärän
saavuttiamiseksi.
Mutta kaikki työlliset joko eivät voi
seurata kehityksen kulkua ja siten
pysyä yhdessä rintamassa toisten luok-katoveriensa
kanssa, tai sitten he tietoisesti
haluavat pullikoida kalkkia
siin 200 huonosti, palkattua"
Viime vuonna, komppanian oman raportin
mukaan, tämä edellämainittu
joukko tuotti kolia markkinoille 570,-
000 tonnia, jonka arvo mysrtäessä, keskimääräinen
hinta tonnille ollen $5.00,
tekee stmoman $2,850,000. ;
1925, jolloin palkkoja aiennettiin 60
senttiä päivää kohti; asetettiin komitea
tutkimaan kuinka suuret ovat
tuotantokustannukset kolitonnia kohti,
kun komppanian herrat väittivät,
että ellei, palkkoja alennet^ 'hiin ei
kannata Itaivoksia pitää auki. Tutkimuksen
tuloksena komitea ilmoitti
tuotantokustannukset tonnia kohti o-levan
$1.25: Tämän Iran laskeinme
tuotantokustannuksiksi saamme summan
$721.500. Se sununa yäbennettytä
ulostnyyntisununasta, jää herroille
puhtaaksi iypitoksi yli kaksimiljooiiaa
dollaria. vuodelta' 1927. .
Nyt me tiedämme, että vain tyKäis-ten
; työvoima tekee komppanioille
niahdollisekslncdden huikeitten voi
tojen k(d(oamisen. Olkoon komppani-aUa
valkica mlljaardin; dollarin arvoiset
omaisuudet, kaikldne. koneineen,
slhn ne ovat kalkki arvotonta, Icuoi-lutta
eUei heiliä ole työvoimaa käytettävänään.
NUn Ollen se on työläis-'
ten työvoima. jonIca kautta ainoastaan
herrat voivat nuo miljoonansa tehdä.
Miksi; työläistoverit käirsimme tuollaista
suunnatonta riistämistä? 'Siinä
on kysymys, jphon kohta löytyy yhtä
monta vastausta kuin oif. työläistäkin,
ja niin ollen se ön erimielisyys, eli
suoremmin sanoen Järjestymättömyys,
joka antaa herrolileV, inahdoUisuuden
työn lailliseeii varastamiseen. :
Miksi työläiset ovat erimielisiä,, e-simerk|
ksi sellaiseUaidn työalalla kuli)
koUtuotahto, jossa jokainen inies on
samassa pimeydessä, yhtä mustana
kuin koU, maan alta ylQs noustessaan?
Jos sattuu Icuulemaan miesten puhuvan
tai tbimiyan siihen suuntaan, että
oUsI järjestäydyttävä, silloin on
korvat pitkällä kuin aasilla, ja kieli
kätevänä kuin satakielen, aina myöntämässä,
että niin. ja niin sitä meidän
pitää' tehdä. Sen jälkeen mennäkseen
herrain puheille, että nyt on
*än löytänyt oikein itse pirun työläir
sen hahmossa, Jtfinun neuvoni on, että
välttyäksemme il^viliä seurauksilta,
sen; ja myöskin tuntemaan osanottoa
vierustoverinsa ko&taloon-
: Mutta kuten sanottu, korkeasti palkattu
mies ei vielä näe mitään nurinkurista
tässä "palklEausjärjestelmässä.
Useasti vielä tapahtuu nitnkln, jettä
tuo korkeiastl palkattu mies on työkyvyltäni
paljon alapuolella tuota
huonosti palkattua miestä. Mutta siihen
sisältyy se,-että tuo, hyväpalkkainen
mies on herra^ uskottuja miehiä.
Hän se on kielenä Ja korvana,
on parhain nyf
kUometritet' " ~
litsee koko jou
seampi-lähdön
on pitänyt luot
lähettää tuo mies
se yilr
on saanut u-sen
kautta, jota
toverina.
Tämän edelläkerrotun tapaisena on
tilanne ollut jo monta' pitkää vuotta
Nanaimossa jä ynipäfiliä, Ja samanlainen
se • on .vielä; hytkln. Sillä viimeisen
Järjestsmisryhtäyksen aikana
saatiin ainoastaan jpiiöletjniehistä tajuamaan,
mitä heidän velvoUisuirfc-siinsa
itseään ja luokkaansa kohtaan
ihmisenä r kuuluu. Rohkeimmat saivat
löjputiiin kouraansa. :jroIset ovat hiljaa
kuin Wiret, epällevSt toinen toistaan,
että tuokin mahtaa olla komip»
panian «kätyri. Mtttta kaikesta herrain
terrorista huolimatta ja kätyrf-
^en kielittelylsta on vielä järjest&sä
Jälellä kunnioitettava lukiunäärä miehiä.
Jotka ymmärtävät että päästäkseen
tästä > kuhasta olotöasta,
heidän on Järjests^vä tiukasti
teen ennenkuin on mahdollista sanella
hentdlle vaatimuksemme. ^ E i aino-;
astaah tämänpäivän tarpeista; vaan
järjestelmän muuttamisesta semmdi-seksl,
jossa el ole riistäjiä, ja rljs.
tettävm; vaan iimilsiä. Silloin ko-höjÄtaan
tiumuslause «jok» työtä
tee. ei hänen syömäänkään pidä,
työläisten yhteisiä pyrMmyksiä vastaan.
Luullen suorittavansa suurenkin
urotyön kun toisinaan onnistuvat Jarruttamaan
joitakin työläisien toimenpiteitä.'
samalla läimästen itseäänkin
korvalle aivan yhtä lujaa ktm toisia-
Idn. Sillä «työväenliikkeeseen kohdistettu
Isku, 011 se sitten suurempi tid
pienempi, kodree koko työväenluokkaan.
Mutta sitä nämä ainekset eivät
huranaa tai eivät sitten perusta. Ja
siksi he Jdcu aika ätten muokkasivat-
Jänilaisoetäjan latva on hakattu
poikin 190 jalkaa korkealta. Poikki-hakkanicsen
iapileildcaus on kaksi ja
puoli jalkaa; - Hakkauksen suorittanut
mies nähdään rungon latvassa,
musa han pysyy jalkoihin^ kiinnitettyjen
tcräskannulcsien «el^ vyö- ja
koysilMtteen a ^ U a . Hakkaajaa nimittävät
B. C : n metsämiehet rika-riksi^
Un tänne
kannatasrenkaan.
Jonka tarkotuksena sanotaan olevan
trnTipt^ffiftft teollisuusunionismia. Mutta
tämän Joukon entiseen toimintaan
katsoen tätä rengasta voisi paremmhi-kin
nimittää kaikenlaisen imionlsmin
hävlttämisrenkaaksi. Kaikesta päättäen
on tämän renkaan takojilla, sitä
muokatessaan ollut tarkotuksena saada
siitä jonkinlainen tulsu, jonka a-vuUa
voisivat vastustaa kommxmistien
yhä laajenevaa vaikutusvaltaa työläisiin
nähden. Se seikka, että tätä rengasta
runnataan työväenliikkeen nimellä,
ei lainkaan lievennä sitä tosi-sa;
"renkaassa'^ Ja msJidoIllsestt^^ "spl-rltistiseurassakin"
on mukana joltakin
harbaanJOIidetulta ihutta sUti it-
.sensä Ja luokkansa parasta harrastavia
työläisiä, en voi olla huudahtamatta>
Uuuitumuksen yhteiseen kekoon,.kah- että
t^attaaae^myöskln vointinsa 5 , ^ - 1 ^ käyt^^^^tsikk^
uppoamaisillaan olevaa Industrlallstl
dän "oikeaoppiset'^ Mvallankumouksel-
Uset" iirasainsa eivät vpl tötä. a^aa
muuksi muuttaa, sillä teot puhu^^t fiä?^
riekkäänunln kulin sanat. Samalla kulh
tämä rengas. näUi kantaa kortena.
riepua, täten Ikääiöculn täydentäen
alkan)ifl*>T''«- ts^tä; painetun^ sanan a*
vulla. Eräs toinen itoplakunte muodosti
täj^j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-11-16-02
