Vapaus, September 25, 1951

              Sivu 18 Tiistaina, ^yjTslniun 25 p. — Tuesday, Sept. 25,1951
ONNITTELUNI!
ANDERSON
JEWELLEH AND
WATCH REPAIRS
Bay Street
Port Arthur, . Ontario
: Waabiiiilim. ~- CyyiAuun toisdi»
viikoUa oU VSAtn Jonkkojgn micdniic."
ka Koreassa l569« ltdca. nosti kokonais»
nienetjkset .e2;382 aUbxeai llmottet-tun
vbalUsttU.
OnniHelumme
40'Tm6tiaaIle
CSJdle!
V.- JA U.-SEURA
ISKU
Port Arthur, Ontario
ONNITTELUMME ^
40-yUOTIAALIiE ,
CSJ:LLE!
ALGOMA
STEÄM BATH
Puheliii 5-8414,
146 S. AlgomaSt.
Port Arthur, Ont.
Onnittelumine
40-vuotiaaUe CSJ:lle!
PORt ARTHUR
STfeAM BATH
PUHELIN 5-7452
276 Bay Street
Port Arthur, Ontario
ONNITTELUl E!
Economy Gröcery
& Meat Market
50 S. Court St.
Port Arthur, Ontario
OnniHelumme
'40-vuotiaaUe
CSMe!
Superiör Motors
PAUL TÖRMX. omistaja '
127 S. Algoma St.
Port Arthur, Ontario
•f V •
Onnittelemme
40-vuotiasta
Canadan Suomalaista
Järjestöä!
PALLOHUONE
Matti Kiuru Ja Nic^ Mattila
318 Bay Street
Port Arthur Ontario
Tervehdimme
CANADAN
SUOMALAISTA
JÄRJESTÖÄ
sen 40-vuotispäivänä
ja onnittelemme sitä teke­mästään
hyvästä kulttuuri-ja
sosiaalisesta työstä työtä­tekevien
keskuudessa. Kun­nianosoitus
veljillemme!
The Association af
UNITED
UKRAINIAN
CANADIANS
; • sekä
WORKERS
BENEVOLENT
ASSOCIATION
PORT ARTHUR, ONTARIO
Onmitelnmme
REWÄRD
SHOE STORE
6 8. Cumberland St.
Port Arthur, Ontario
Onnittelen 40^vuqtiasta
Canadan < Suomalaista
Järjestöä!
J. JOKELA
HIEROJA
ua s. Algoma 3t.^
Port Arthur Ontario
ONNITTELUMME!
Port^ Arthur
Fumiture Co.
• HUONEKALUJA
• RADIOITA
• LATTIA MATTOJA
• 59 S. Cumberland St.
Port Arthur Ontario
Onnittelen CSJ
PNNI IKONEN
TAXI
DIAL 5-8113
Palvelus yöllä ja päivällä
306 Bay Street ' Porif Arthur, Ont.
ONNITTELEMME.
40-VUOTIASTA .
CSJ!
Kuunnelkaa parasta musiikkia
Westinghouse-radiolla
Järvienpään loistavin
SÄHKÖUIKE
BECK
ELECTRIC CO.
Teidän oma suomalainen
sähkömies
Dial 5-796r
174 S. Algoma St.
Port Arthur Ontario
Onnittelumme!
40'Vuotiaulle
CSJdle!
NEIIS lAXI
1V)ivo Neil Eino Möttönen
PUHELIN 5-8542
Asema: 264 Bay Street
Port Arthur. Ontario
CB^M 17. cdii8taJak<Aotis:niikä pidettif» Siidbiii788ft'.'vnoiui»;1949.'
kiRJ. SEPÄN POIKA
Sointula. — Vuosi 1909 ei ollut
parhaimpia työaikoja tällä .mante­reella.
Olin fättänyt laivan ja meri-miesurani'ja
onnistunut löytämään
työn maalla eräältä New Yorkto lii-aceilmoitusyhtiöliäy
tosin juuri sel­laisilla
ansioilla, että juuri pystyin:
kiipeiiemään korkeilla telineiUäi pil­venpiirtäjäin
katoilla noidenilmqi-tuskehysten
pystyttämisensä. *
. Palkkaa tästä oravan ammatista
sai $2.25 päivässä, jonka pifuusoli
miten sattui, riippuen kokonaan yh­tiön
työsuhteista kun minkäänlaista
uniota ei sDlä työalalla ollut. '
Olin päättänyt-yhden tällaisen
pitkän ja raskaah työpäivän ja lo­juin
paitahihasiilanikortteerissam;
vanhamnaan tuttavan: asunnolla
Haarlemih vuok^akasarmissaf; OvT-,
kello soi sähkyhi kohdalla seinässä
ja talonemäntä %änöi, että meneppä
poika ^*hallwaylle''' aukaisemaan
ovi, siellä on nähtävästi jokin tuUa-va
tulossa kyläilemään. Ja ähran
oikeinarvattu. Kun painoin näppu-iaan,
että ovi aukesi, niin tervehti
«<haUtitUUlla" nimrS :liirtK»4ti
"halloo 'Milja, arvasin sen vmiltei
tuosta kellon pärinästä,^ttä sinä se
olet. Hauskaa tavata" ja siinä sa­massa
tuokiossa minut jo esiteltiin
Milja iLatvajärvelle. Eh siis' pääs-
Oli raivattava omanj tuvan cpaiiikaa
J w X ' A — . ^ l i S l x ' ^ ^ • • • , • • • * « • » • . • • • • • «
nuori,; hyvästi
neitonen lasit
siellä
evästetyn näköinen
silmillään.
Kielinen kai:tuo on, arvelin, ja
lähdin nopeasti:käpälämäkeen kier-toportaita
takaisin kolmanteen ker­rokseen.
Mutta neiti ^näytti olevan
yhtä sukkela .käpälistään. Kun.sit-ten
pääsin huoneeni ovelle niin huui
teli siellä jo meidän emäntä.että
ONNITTELUMME!
CITY DI^AY LINE
• MUUTTOJA.
. • SÄILYTETÄÄN
• PAKATAAN •
• LÄHETETÄÄN
Puhelin 5-6444 .
207 S. Algoma St.
Port Arthur. Ontario
ONNITTELUMME!
Star Studio
• Valokuvausta ja kuvien
kehystämistä.
PUHELIN 2-1713
439 Simpson St.
Fort William, Ont.
syt pakoon omaa kotoistavulkoasu-afri.-
Tulin nimittäin .sukkasiilani
tuttavaksi Miljan kanssa ja sitä tut­tavuutta^
sitten jatkui suurta Venä­jää
ja Suomea myöten ja tänne
Malkosaarel'e asti. i
'vSuufas" emäntämmev jatkoi, että
"me' Miljan kanssa olemme niitä
Porin • piruja, joista te Koiviston
miehet saatte hyviä emäntiä. Milja
on terhakka tyttö ja palvelee nyt
New Yorkin miijoneria 'kuten minä-,
kin silloin kuinr tuo Koiviston piki-höUsu
minut'kaappasi."
r'' Kabvipaäniin kansi siinä jo he-rähteii,
emmekä me toiset osanneet
muutakuin punottaa ja nauraa e-
•Aiänhän ju,tuille.' Isäntä; entinen
hauska kansakoulukaverini, ehti vä­liin
sanomaan vain^ että "Porin pi­ruja
ovat motemmat, etkä enää saa
ankkuria ylös jos iiiiden syötistä
haukkaat." .
.'jflörinäksi se silloin käsitettiin.
Puhuttiin paljon joutavia ja asiaa­kin
esim. Suomesta^ entisestä koti-inaästa,
sekä'piikatyttöjen ja;meri-miesten
kielivaikeuksista ja muusta
täällä' vieraalla maalla olevasta. Il­ta
Icului erinomaisen hauskasti kah­vipöydän'
ääressä, • entisiä menneitä
aikoja muistellessa.
- Seurustelumme sai alkunsa' tästä,
illasta. Työskentelin koko talven
tuossa samassa "kylttiliikkeessä" ja
keväällä sain jo parempaa palkkaa-km.
. Mutta kun New Yorkin
helteet alkoivat telineillä oHessa
käydä jo kovin - paahtavilcsi, niin
tempasivat muistot mukaansa Bri­tish
Columbiaan vviileämpään; meri-ilmastoon,
jossa olin jo muutaman
kesäkuukauden viettänyt v. 1906,
eli vuoden kuluttua Kalevan Kansa-yhtiön
hajoamisen jälkeen. Merikin
vielä viekoitteli puoleensa, mutta
Milja täti vakuutteli/ että kyllä
**m'aa on vakavampi" joten touko­kuulla
tartuin "ripoihin" ja lähdin
länttä kohti. ^'Piittaaminen" ei sii­hen
aikaan ollut konsti eikä mikään.
Sylkeä kouriin ja pala makkaraa
takataskuun ja niin parin viikon
perästä pölistelin jo nokea saappais­tani
' Malkosaaressa ihaillen maan­miestemme
tarmokkaita nokisia
naamoja ja heidän laulujaan, et^
. länsi on maa mi poikansa :
elättää voi
mutt* heikot veikot .pois se
karkoittaa . . ."
Mitään lasten leikkfä ei tuo hom­ma
ollut pennittömäksi, omien kä­sien
varaan jääneille pioneereille.
mahdottomilta näyttävien jättiläis^'
kantojen tilalle jotka piti hävittää
pois polttamalla. Mutta täten se
Sointula syntjri suomalaisella sit­keydellä.
"Jätä sinäkin poika ne mustalai­sen'
retket ja- tule tänne vingutta­maan
nälkäviulua meidän kanssam­me,
niin ei ole työpaikkakaan vie-^-
raan varassa" sanoi minulle suutari
Antti Aho ja nauroi make^ti.; En
'silloin vielä ynmnärtänyt tuota no-'
kista sahan ja kirveen filosofiaa;
mutta vasta myöhempinä ;vuosina
opin antamaan arvon näiden uran^
uurtajien ponnisteluille, joiden ihan­teena
oli: vapaus, päästä siten irti
uskonnon,ja kirkon tukemasta si­käläisen
häikäilemättömän 'kapita­listien
järjestelmän 'riistosta. Niin
syvällisen vaikutelman tuo;heidän
elämänsä käsitys valoi, että vaikka­kin
oiinjp nähnyt yhtä ja toista pe­rukkaa,
niin tänne päätin kotini pe­rustaa
minäkin, enkä vähempään
tyytjniytkään. Jäin ^ siis -Kalevan
Kansan hirsipirtin asukkaaksi/Olin
sitä jo monesti käynyt katsomassa
ja ihailin pääasiassa maantieteellis-tä
asemaa sen ympärillä, sen Koti^
lahtea, puhtaina kaartevine rantoi-neen
ja, auringonlaskua sen taustal­la-
: ,
Kun Kalevan Kansa yhtiö hajosi
ja joutui vararikkotilaan, niin-meni
siinä mukana pirttikin vieraille o-mlstajiUe.
c s Kiintomistötolmisto^
onnistuin s^i' v; :i911. ostamaan
$700 hinnasta-ja .mukana tuli 11
eekk^rinalaa* naat^, joka käsitti
1400 jalkaa c Kotilahden ^ sataman
rantaa. Maat.oli Jo silloin vifalli-iesti;
jaoteltiL';Söint'ulan'kaupun^
alueella ;'120-jalan, tontte
pirtin-aliiekuiknului yhtenä koko-naisblokinal^
.Hintaa .pidettifai sil-ipm
'korkeana;v,i:oska ^inihin iaikoi­hin
oli uela helppo; saada 'jnsuualta
t^Homestead" ehdoilla maata ja la-ha
oli lujissavikolmen dollarin päi­väpalkkojen
'varassa -r- kun; sattui
työtä löytymään tukkikämpUtä,
kannutuslaitoksilta tai miiualta. Yh-jien
fimtmusfa irodca « 1 ^ ^
birsikerro» oli tc3ity kuusesta ja leh-tlkuusesta
fa ne olivat jo. matane-mfgfn^
gsa paksumultäisessä maas­sa
ihnao ^trq>uun perustolppia,
joOle tavallisesti |äällä rakennus
tehdään, suloni kuin ei voida^sta
tai toisesta (didä betonista tai ki­vestä
pienistaä.. l
PirUn alle olivat rakennusmesta-,
rit myös'^'unohtaneet" 'seitsemän
jalan kannon joka oli sielä ulos mulr
Ustettava^kellaria^katvettaessa kun
tupa myöhenqpinä vuosina; kuten,
njicyään on tapana, laskettiin beto-niperustalle.
Nämä-*'ylellisyysmei-j
ninpt^' eiyät hjcmnollisestikaan sil­loin
tulleet mieleei&ään; Kantojen
nniuttaminenxjKpSuvän polttavin
k^ymys — ja niitä oli eSkä. vain
oleillut pirtinkin: kartanolla ja
isuuria; sellaisia olikin ;^na kolmesta
jalasta-yiö^iunvH^imitaltaani^^ Pie­nempien
seetrikantoje» ollessa dinä
kuuden jaUulipaikkdlla. - -"• ^ ' •
^'Tuosta olisi alettava" tuiunin,
mutta se kanto oli niiniähellä nurkr
kaa että sitä voinut [iolttaa? Maa­perä
oli märkää ja puiden rungot
käytetty pirtin rakennuissuneiksi.vEi
siis oUut lähellä - puitakaan , millä
olisi kantoja polttanut Keinoksi jäi
tään moottorivenettä ei silloin vielä
ollut, saarella; vaan? kaikki matkat
Malkosaarelta.työf^aille^öli tehtä-^
yä soutuveneUla. NSissä^oIösuht^
sä oli luottemiis. sälsrtettävä käm-meniäkäsittäviiiiipankkishekkeihml
; "Isännän askeleet pellon höystä­vät",
sanotaan,; ja^ nyt .kun., itseni,
sellaiseksiii^itiii^ /ei talba sopinut
pitää ' kylinilläan.. <Ehsimmäinen*
tehtävä oljfraivirtk;kuuden vuoden
aikana kas^^neet^^epät ja vesat pois
pirtin }^päii.ltä;kpn ei enää mereUe
näkynyt, i.vaikkäv rantaan ^6^^
150 jälkaä.t . Seinähirret,'toiset 2
jalkaa^paks^ja,^öli'veistettä^ vielä
ulkopuolelt4'i Ji^eininuttun,. o
vielä pyöreitä-seetri-^, lehtikuusi- ja
kuusipuutät;.j f :]^^lSnl^
silloin viejä n^tal^stioUut puula-
Onnittelemme
40-yuotisjuhlia
CONEY ISLAND
LUNCH
Victoria AVenue
Fort William V * Ontario
ONNITTELUMME!
Fort William
Lumber' Co.
RAKENNUSTARPEITA. MAA-LEJA
JA RAUTATAVARAA
Puhelin 3-G141
941 Simpson Street
Fort William . Ontario
ONNITTELEMME
KAIKKIA JÄRJESTÖMME. PERUSTAJIA
JA KULTTUURiryöN TEKIJÖITÄ :
40-VUOTISEN TYÖN JOHDOSTA!
Muodostukoon Järjestömme 40-vuotisjuhlista
entistä ehompia rauhan ja hyväntahdoa
kulttuurijuhlia!
RAKENTAKAAMME PYSYVÄISTÄ
RAUHAA JA JÄRJESTÖÄMME!
CSJm £OTEAU HILLIN OSASTO
A. B. MAKELX
(Kaapro Jääskeläinen) oli Canadan
suomalaisten- ensJminäinen sanoma­lehtimies,
sillä hän Jatlcol maansa
täällä Tuodesta 1901 alkaen, JoOohi
hän luutpai Suomesta AUis^lehden
toimittajaksi Nanalmoon. B. C. Hän.
toimi mySskJn Kalevan Kansan Siir­tokunnan
sihteerinä. Ja myöhemmin
mm. Vapauden toimittajaiul kahteen
kertaan./Mäkelän kynästä on^lähte­i
n mydskin lukuisia kirjoja Ja tärkel.
tä suomennolula, Jopa näytelmiä Ja
nmojakin.
TERVEHDIMME
KAIKKIA
JÄRJESTÖMME JÄSENIÄ JÄ
KULTTUURITYÖN TEKIJÖITÄ
TÄNÄ JÄRJESTÖMME
JUHLAHETKENÄ! ''^
Imioittakoon tähän astiset työmme
saavutukset ^ meitä 'kaikia entiistä
suurempiin ponnjbstuksiin ratihan
puolesta! ' . .
Rakentakaamme pysyväistä rauhaa
ja Järjestöämme!
CSJ:N ROUYN OSASTO
ROUYN i ; . \ QUEBEC
Onmttelumme
CSJdle!
FARMERS
MERCANTILE
ASSOCIATION
KAUPAT:
• .NOLALU
• SOUTH OXLLIES
e DEVON
siB an^ummen. Ostin monta
tikkoa kantoniuUa ja hommaS.
sen uuusasukkaan auttasS^
tolyon perusteella ja nHn^
kantosodan.
Kummallakaan meillä
miehellä ei ollut kokemusta -
sista sotahommista. Sen
kuitenkin tiesimme, ettemme
neet itsrämme hevfllä tappaa.
^ Pammme ensimmäisen oa»
Kunkka-Matti-vainajan
tuolin aUe, joka oH S jalan
nen seetrikanto lähelä pirtin
Iäistä nurkkaa. Se olikin oiketa
sipmila varustettu. Syty«mine
ii . - - Jatkoa sivulla 20
TERVEHDYS
CSJrLLE
rauhan ja kntt
edistäjälle!
MR. JA MRS. N.
LEHIKOINEN
MATTI NURMI
IVAR MATSON
O. HARO
OLAVI RÖNKÄ
J. Lehto
MR. JA MRS. P. JÄHVI
LONG LAG ONT.
TERVEHDYKSEMME
Canadan Suomalaiselle Järjestölle
Vaalikoon CSJ. edelleen kansallisia kulttmripem
teitämme, kuten se on tehnyt kuluneen 40 vuoden
aikanu!
GEORGE KOSKINEN
ARTHUR HILL
VILI HONKALA
ONNI HAKALA
ERIC NIEMI
JEAN R. BELANGER
GEO. HOVI ^
F. WIITA
E. VAINIO
W. A. RAJALA
KULKURI
A. Harju
Aili Rautiainen
SYLVIA JA IKE KOSKI
Y. SAUVOLA
WALTER LIIKALA
J. Autio
O. Peltomaa
MATTI SAARI
J. Hulitala
E. Lehtola" ^
THOMAS HERALA
Y.HEIKKILÄ
MR. JA MRS. O.
PELLINEN
HI-WAY CAMP ^ _
REGAN ONTARIO