1951-09-25-02 |
Previous | 2 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f:,&ä-Sf.^'';-ji'i
taUls&ed: Nmr, 0, X917.\ Antltorlzed
as ieooDd daa». Post
Onioe Depaxtment, Ottaara/ Pub-
Uahed tbrlca tmddy: Ttiesdaya,
Unnada^ and Saturdays by Vapaus
B m S L Sndtrary/ Ont. Canada.
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ L^IXLAtlBBENNAT: ^
Canadaasa; 1 vk: 7A) fl tt. S.73
Tbdjnmnols»: 1 vk, 8JOO0 kk. 4 3 0
suomessa: : . 1 v t «Ä> 0 kfc 4.75
4-
SYNTYMÄ-
MlVIÄ
f i —"—"
Saniuk Raniusto,; Kortti Örandilsta;
Önt. täyttää Imomnma, keskXvll^ona
täyttää huomenna, keskiviikkona; 5 0
- Yhdymme sukulaisten j a tuttava
Milä fmuiit ^ o r a t
u-
«'•'Vt'
i ' tftjierame inuiäteMa ja kuvauksia. Meidän järjestömme ,^tt o
:y:\ jonka tnenestymi^estä-tai :onnettomuuksista riippuu 'meidänl^n oiänem-
•me tai oniiettomlnitt^mftie. Tästä johtuu, että Canadan Suomalainen >
Järjestö ori vaatimkttoHialla tavallaan edesauttanut kaikkea sellaista,
imacä;^n:Ö5f)iN kÄSlTTkSEN^MtJKAAN pa^^^
» Ä ? ; t a ^ ä l ä ö t t E ! j ä J Ä ^
iiliÖMsti;;kuiriVhehkisestikin^ vTäraäU'vuoksi CSJ:nbn'tukenut ^C^
^SM^SA: i p ^ ^
S^SliCanadän-;^
Ja muut ixulmlt menevät, katkeamattomana
virtana avovaui^ui^^irajan
yU.'.Kyi.m2mpeapmi^ saamaan^.sitä
takaisin joukkomitassa jääkaappeina,
pyykinpestikoneina.^a mUina tehdas*
tuotteina;.. .'^Ja niiden /tullessa' tänne'
saidysvaUölsta^ tuhaimet <^nadala]set
tydialset joutuvat tgröttömiksi..
' ^Fordin, Cihrs^lerin, Westln2housen,
-Ana^amated VlEIectricin j a .monien
niuära; i^niäiukslen työttömUtsi
joutuneet työläiset .voivat lohduttaa
itsehän....8t. Laurentin.sanonnasta,
ett&' me tyfe
Yhdysvaltain kanssa taistelussa "kom-m
u n i s m ^
mäntfummme". suojaamiseksi... £1
siis; kannata Viallttaa' jos 4|meldänielä-
;m&ntapaainme!fi sisältyy joitakin kymmeniä
tuhansia työttömiä.
•^SSsIstä kuitenkin tuntuu, j a me'o-iobinBtält^^^
tä canadalaisilla on paljon valittamisen
aihetta;; että nyt on jo aika nos-taa
.helvetinmoinen meteli. j a raatia
kimnianarvpista mr. St. LaurentiaVmr.
Jg(roTBai|\^5^^
- pidetään Thdysväitain
^-v;- v" -.i-,-,'--,''.'-:!.---.,'
^...^^'^Natloiurt^CJiBMrfl^
ban kansan asfcettalsecn rappento-mtsecn.
meidän aytyy mSäz, «tta
JlessBtin kohtaliAsI taiee«I2issään
i l ^ n » s ^ k < d ^ a m ^ ^ ^
" ,^ svyden tdmesta Ja tÄdudlin knöle-
'"•^Ä^^Ikanliähi'•
, . ?'f\\tföiV?f «t?:^
KatnUs tOannäiiliTO/CS^^
kesänä pidetään Järjestönuce lanhi- Ja «olttojohlat Sndbnryssa ja yleisesti otaksut
koitnstaan Vastaavat arvojnhlat. •
^ Tairmölasta^HEii^
l^i^ettäirniistä m ^
parr
jpffbisneksen 49. valtion lainlaatija-k
u n t a n a . . . ^Oeaacee iäaxri^ Säbkö-työläJsten
unlon Öanadan piirin s i h -
teeri.
:vr:';^';
- V-U',.^« •-
laisilla, on arvokkaita jä'kuolemattomia kulttuunperihteitä, joitä on
H
hellien vaalittava,' jotta niistä muodostuu historian prosessissa todella
arvokas Canadan kan^Ilinen kulttuuri, mitä ei ole missään.sulatus-kattilassa
sterilisoitu, vaan mikä oh imenyt itseensä kaiken parhan,
mikä oh täss^aassa syntynyt (intiaanit) ja muista maista siirtolais-ms&
mteahmukam tullut. . , > . , -
Kaikessa vaatimattomuudessamme on sanottava, että juuri tässä
jätti-
" läistyön kaikkiin muihin järjestöihin'ja,ryhmiin verraten. Järjestöm-,
Ul^kh me 4CWuotinen näyttämötyö, laulun, soiton ja urheihm edistäminen
im
|^^pp||:|jtäm^
Ä;i;i<;;.j,^;'^v;y.;\:;v i - . - . i ^ - ^ ^ / J j ; . ; .;
Kntra/nliir^mo^
iui|;itiUJatt1q^t~r^
Ien" iknvia, Urjoltnksia Ja tervehdy.
.iäU||srhd^
Tähän valitukseen on todella nytkin^
aiheita;; eit'
koltenkaan johda- s U ^ c ^
•^1iyvaä^^tahtoa^^;;^n|yi^^
»köyl^estä?. '
työikaiisah
see minkä Udunsa
. miis^^c>n^;l;Mnt^
'^Ua|ja;'^«l^^
Tämänkin nnmerm. eiulh^^
on painetta Valmiiksi jo viikko sitten.
Jos; kalkti erikobniimeröittch ainie.
hbtö. olisi pari Vliti^ba ennen sen H-
^ < ä i ^ t ä : ^ s ^ i ; ^ ^ ^ ^ l i ä ^ ^ i i ^
voitaisiin iiitfii toikki •^uoimpkkal^
siet'; yhdeksä. Matta kirjeenyaihtajilla
iaiUteiniehillä on täissä Toittamktto-miä
vaikeokäia Ja. niin jondiitaan juh.
tannmeroiitk. Talmistamaan osa ker>
tallai^knUoUiin^
- V . luniaansa
kansainvälisen osuustoimmtakauden aikana
Port Arthur, Ont. —, Vuosi 1951
merkitsee sitä, että Interhatiimal-
25
t i e h l s u ^ .
.6itt(m mm sana -kovista..:pie-.
nenä' Jja ^ /vaat|n«ttoi^ tohnivana
-k • " "
imattömasti
työlumsaii Jehfeia^^^^^
k a ^ ^ iaXmi, knvia l ä h e : ^^
kilpailuihin, siten antaen tunnustusta,saaden oman panoksensa mai-f
nittujen juhlien hyväksi omasta kansallisesta kulttuuriperinteestam-
^'-H'. me. Emmekä me ole olleet vain "antajan" osalla. Järjestömme on
myös "saahut" ja hankkinut maänmiehillemme vaikutteita Canadan
työväenliikkeen muista osista,^ Canadan kirjallisuudesta ja taiteesta
-7- viimeksi suomentamalliä canada^is^n Jbuom^^
iieacöAin k ^ ^'Aurinkoisia piirtdtä pienestä kauppala^^^ :
talumsa^^ min ^ > ^ c n
eSJ; on tehnyt arvokasta k^
maanmiestemme^ vaan myös: täniän
maan ja kansan hyväksi. Toiselta puolen on muistetiavaV että CSJ
jäsen jäsenistöVoh
valistustyötä; TO» Iljojen |oukkp^
jakamattoan 1i;2mnatul&M!n ja siksiy kun sen; kuimiqite^
i
jt|paiituc^^
alkaa korpeen raivaamaan vyiijelysaluetta;^^^S^
van tuntee ainoastaan se, joka on sen tehnyt..
"•Wutta'tamä-' työ ori iiioftahiit^^^^i^^
| | | | | | | | | f i | | ; G ^ r ' t ä ^ , ja:.täiTieellisuudcstä:^^ oh^-'
I^Y*^^ ^'^/."y''; J^^yjff^^ä ;entisik'raii^^tn^ \
' ' "'t I ' tynyttä: ja Icpsmiutta nuorta väkeä.^^^^^X^^
fatäärä»ä
n t o ^ seUalsi^
;yit'^pltii;pltä|^t^:j^^
.taiy- foism';-iuiaii'^ht^^
ine^saaiiunek^n»^ tässä, asiassa ainakin
bidtt^Isen:!^^
meroa-valmbte^ta^ knn tarkol.
tw ön meiuis'•'säästämällä''' iäiinji;
raod läp^^^ Uniaa erlköisto rsdio^^
1^mpanjaäv~w':''j^^
•TOiiiiyen;;^IranrtM^^^
vaikka ki^vaTarästomme onkin perin
ifiakka, niin sittenkin .on vuosien izix'
''reUa^keira^^
Itoiia^ eitiei nlifä missään yhdeiäi^ä^
mimissäv^
•ttlinfeejaia';öiii
'töä::Kra;:ei'k(^^
dä^ J i i l k i ^ ; silloin käytetään
; .''eäns^vaa'''valinpa**';'--.''^
;njstalia;pail^ tohnl-haarjjieii
aloUtä, haoitniöoWtiam niin
jbfjestönlptfnstajat koin muntiUn aktiivijäsenet.
• Knn m.e nyt. JnUuIsem-me
'yhden. Kumtston, yhden Hankl-lan,
yhden Airolan, yhden Norrenan
kovat. Jne.,. niin tairlMitakseiume on
konnlolttaa kaikkia heidän laillaan
^JiTjestSn;,,.;^!^
taraiu:toimivia h e ^ Ja ryhmiä.
Kiireen kanssa ktljpoOlt)^^
lemättä maitakin "piadnoylrhepaholai-sen"
tekemiä paklqsorkkla knten J .
Latvan^UrJoItnksen alassa oleva virhe
.vnoslmääiin «ahteen.. Niitä el ole
tietenkään tahallisesti tehty, matta
Jäävit koltenklntolmltoksen ennes-tään
pitkääniynttlat^^
LiDi>\Bkti klltämnbe kalkkia kirjeen,
vatbtajla, astamifhiä Ja Iditenune la-
UJolU aUtä Iqhiriatä k a n^
ndnkä tämä CSJ:n 40i.vnotlsnomero
eettä
osuusliike on. tullut toimineeksi
vuotta.: Kulimeiden2ä vuoden-taikana
on' 'osui^llM^pjn^kJnyt palvelen^
yleisöä, tätä sputua, työläisiä ja, farmareita
m u i d o l l ^^
palveluksella, hyvillä'laaduilla,ja k i l
panluhlnnolUa. , , . . .,
.Järjestönä on osuusliike alituisesti
pyrkinyt noudattamaan oikeata phjel-maa
kaikkiin työtätskievän'; väestön
edessä olleisiin asioihin hähdeh, sa-moli^
ulh kaikissa'muissakÄ.-'heidän
hjrtrlnvolntlaan ^- koskevissa J -asioissa;
Kuluneiden vuosien aikana on iosuus-liike
järkkymättömästl kannattanut
työväenliikettä. Ol^inme .ylpeätisiUä,
että osuusliikkeemme on «JätTiehpääs-sä
ainca, Joka'kykenee sen toteamaan.
Mc vietämme 'tätä Tn^kldtapaiista
y h d e SS ä osuustdlmin^Imukauden
-kiansja, joksi on määrätty * lökalniu
kaikkialla' hiäailmässä, 'Juhliminen
-aloitetaan ' osuustoiminnallisilla; •.' teekutsuille
: lauantaina lökak.* 6 pnä'
osuusliikkeen- kokoushubhesesa, 176'S.
Algoma^St. klo 1—5 }i>: Me esitämme
tfissä kiitsun kaikille osuusliikkeemme
ystäville ja kannattajille, näihin j u h lallisuuksiin
osairstumlsesta. Samoili
kaikille edistysmielisille kansan järjestöille,
joiden kannatukseen osuusliikkeemme
nojaa. • » .•
Virallinen 25-vuotisjuhla pidetään
osuustoimihtakuukauden päättäjäisti-.
läisuutena ukrainalaisten Labor.^
.temppelillä Ogden St, varrella Fort
. ;jKilliam{£sa marrask. 4; pnä; .alkaen
klo 8i illalla, j3; C S J : n haaliUa, .310
Bay St., Port Arthurissa marrask. 9
pnä. ;; .Ukrainalaisia, - suomalaisia ja
slovakialaisia ryhmiä on f pyydetty
.ayustaniaan näiden konserttitilaisuuksien
phjelman suhteen, Jonka johdos^
ta niistä toivotaan muodostuvan todella
kansainväliset' tilaisuudet,
citeuusilikkeemme perusti rylimä teollisuudessa.
Jä maataloudessa työsken-nelleitä
suomalaisia.. Kylvetty siemen
rupesi itämään Ja kasvoi työläisten Ja
farmarien. keskuudessa käytännöUi-senä
keinona taloudellisten huoUen
huojentamiseksi. Kansa näkee osuusliikkeessämme
demokraattinen yrityksen;
sellaisen miniä he itse OTnistavat
ja'; hallitsevat —. llikeyritykssn mikä
toimii heidän hyväkseen, eikä muuta-mien
yksilöiden voitoksi.
', dsuusiiike ei kykene enää tänä päivänä
esittämään sitä osaa mitä se
teki:2a vuot^äi takaperin. icKoska tukkukaupat
ovat moriopooLen kontrolloimat
J a koska osuusliikkeiden pitää
p ^ a näiden mohpi»olfen iia^ jotka
kiskovat,' voitot' tukkukäuppahln-nolssa,:
eivät osuusliikkeet kykene:paljoakaan
huojentamaan työtätekevän
icansän taloudellista taakkaa. Osuus-liilke.
voi kuitenkin esittää suurta osaa
n i p h ö ^^
töniä avustamalla' t a i s t e l u s i rauhan ja
dempktatiän puoles^^ kaikkialla maailmassa.
..Sellainen; b^^^
kuntamine .ja sellaisena;; olemnä y lf
peät kuuluessamme 'siihen." — ' / ' M .
StratfoTd. Intemational-osuuslilkkeen
valistustyön jiohtaja.
daan Jo Tännandella tiedottaa, että
^päirliiim^
takana" saapuu länsi-Ontarloon
;;Mltätätäk^?^
libs^^jbtka' pidetääii searaävasti:;. ;
, Tarmolassa lokak.'4 p.
' Känilnlstiqaiassa . . . . lokak. 5 p.
N b l a l a : ^ lokiik. 6 p.
Elokuvan / on fUmannnt British
: Colombiassa hyvin - tonnetiu suof
' malainen Vllhö Nyberg. Seh-kes.
••. kelsten tapahtumain palkka on B .
C : n suomalaiskeskukset -Websters
Comers Ja Vancouver, mutta B l t -
lyy äihen myös B . C : n vuoriston
Ihmenähtävyyksiäkin. Se on vä-
: ;ril]lnen - j a itekstl on Saomen Ja
Englanioln kielellä. ' — - ; A T H . (-YV;
tapahtuu sitten kun Amerikasta, tulee
jälleen Amerikka nyigrIsch.Vmhjä pien
amerikkalainen" pJanäytelmän t'ilalle
•jonka rmuöätetaralstä^H^
paljon auttanut. Nyky"s^n Amerikan
mitan antoi Nfew York Timesin hyväi-lyartikkeli,
Hearstifta; että' hän on
'"Amerikan jöumairsmn tunnusmerkk
i " jol^bU^tunteeU:nen puolensa*' Ja
joka oppi tuntonaan "arvot sellaisina
ku;n necvat";. k a u a a i l B r a d i i ^ sanoi
häntä '^hdeksfsuurtemaksl amerikkalaiseksi
miiäcä tänä maa-Ph koskaan
tuntenut'* ja Hoover, MacÄrthur,
Baruch. •* Chicago .TribimenMcCor-mick,
tuomari Harold Medina. SpeU-mah
jne; linjoittulvat antamaan hänelle
( H i t i l l e ) liiitä hyveitä, Bbitä
häneltä n i i n selvästi puuttui.
Siihen mennessä joutuvat unhoitetuksi
-sellaiset ^ historioitsijat kuin
Beärd ;it5e, jotka .yritUyät/pfjmna o i kealle
palkalle Amerlto^^^^ mönopollsr
tisteh han<tgij««nktiferi - pmistaiat.
Amerikan hlstorian-uuden Unjan v i i
toltti tässä kuussa (ja se on kiitollisuudella
hyväksytty .kautta-linjan aina
N.Y. Timesihi; astiy; cölmnblan :prö-'
fessori Allan Neylhs ;jöka .-rr^
— Canadan ensimmäiset vesijdh-döt
laskettiin - Montrealissa 1801. Ne
olivat puusta.
' E D W I N SUKSI
Vapauden, nykjinea;;.taIpadenhoitaja
E. Saksi oif monipaoUsen-toiminnan
mies,; jdka;ön nuoresta lähtien, heti
tähän maahan saavuttnaan, aherta-iirat;^
lakulsissac;c^:n' tehävlss^
sihtf«r]nä,>;pahnjana^^^
J3^J»ia j n U n viPort; A i i l w
kuInSudbaryn alueellakin.
- G. SUNDQVIST . ,
C S J : n - menestyminen bn 'ollut J G .
Sandqvistin elämäntehtävä, sillä. hän
tulee tulevan Jokak. .13: pnä toiml-neeksi
21 vuotta Järjestömme' slhtiee-rlnä.
Sitä ennen ön hän ollut toimeliaasti
makana~ erilaatuisissa Järjestö-tehtävissä
lännellä. - .
Daviesih; filmin professorin ;Urheuden
eleit.ä osoittaen —;Stanfoird> yliopistolla
' kokoontuneille historloitsijoilie
sanoi, että heidän täytyy luopua - n a i sellisesta
Idealismista" mikä kuvaa
ryöväriparoonit lyöväreiksi ja ruveta
kuvaUeniaan Rockefellereita ja M o r -
gänejä " u r i i b i ^ s i ' ' : ; - , : V ; :;
• • *
Huomioiden professori Nevinln k e hoituksen
meidän "naisellisen- idealismimme"
ryöväriparooni Hearstih siih-teeh,
ei käy laatuun: J u u r i i ^
män kuhi kiikaan inuu yksilö hänen
aikäiiaah; ribsti totaalisen tiirmeltu-neisuudeii
j a totaalisen ulkokultaisuuden
jaliistaUe, -missä sitä; julkisesti
palvottiin kultaisena vasikkana.
E i kukaan amerikkalahien. e^ edes
ÖarryT^rimiani ole tehnyt :en^
pannakseen - ihiniskunnan. s o ^ n varjoon
mikä voi alentaa kalkki eloon-jäävät
lupläihmlsteh tasolle mitä-hän
kuvasi omassa per6oohäasaan.Keinp
nliten tämä saarratettUn, oli julkean
vaiiiben • toistaimlnäi,;; juUäito]iäakku-järjcn
palvonta! pälvM^tätöiseeh: t a pahtuva
vetoomus teiikkech sifhen
yilkÄ o h i i i m i s^
J947 N. Y . Herald Tribu!
hen 'kohservätiivihen tyy
Ja täMä kiijissä kUtt:
Joiden kiukaan kommu
hirttää. ;WalI Street joui
tunlukselUhen lehti mut
järkeväni ;Trumanln k
sbtaöhjelmäa — piti puol
mih,'-mutta sekin on mi
Ns
perus
valheeteen.että sosiaisti
unissa kansan Järjestöje
zäcailehdlstö Peuraa sääd
t y v ä l ^ t ä , mitä K n va
esema vaatii) onhyöi
fyysinisesti hävlttääkse
maailman" (missä koun
malehtiknkinkaita nautt
edesvastuut tomuasvapau(
Miksi pitäsi kertoa sfl
kun valheesta Saadaan <
haa? Kuten Wall s t r ;
sen;6anpi tammikuun jzc
" "iBanimäiehU bh yksit
cl ole:mfaikäänlaises?a vi
sölie. mUcä e i ole sffle an
erikoisoikeuksia." V -
, vielä vajaa kymmenen
Hearstih pelölttelu ja ka
chhlstui miltei • ahia r Y
pide sen suhteen mitä h
cellainen että vain harvi
laiset. rohkenivat häni
ylistää., K a l k k i tämä mi
sen ; yihanlietsonnan p
niitä uuisia tuulia vastaat
iiät kaikkialla :znaailmass)
ilmansodan jälkeen j
Hirarst bu Jo ^kvänyt vi]
liittolaisiamme vastaan.
New Yorit "Times Julkaisi
noailiih väärennettyjä kii
mukana sanoen hulluutta
Usuudek^". - ;
,i V i h a , «veljensä valheen
viää journalismin periaa
rikan alusmaihin Europpt
ennen lilieraalinen Mahci
dian"- vaatii sotaa Ja 1
Monden toimittaja, Jok
puolueettomuuden" kam
lännen välisissä asioissa,
maa m'ehel;ehriää käyttivät^ Kphnahr
i e n valtakunnan • kängsterljöhtajat
jbtkä, kuifslviiptiseh yeritieiisä ; ibp-puun
aisti, avustivat Jatkovastl Hears-tin
sanomalehtiä ^
;;::-;'-i;v;.;v-:::-;^;';;; • .rv-V;.*'^;'
•Tälle paheeUiselle vanhalle ukolle.
Jolla oU kuoleniän psykoosi — fyysilli-sesti
ja henkisesti ihmlsolehnon liettävälle
väärennykselle — tuU lopulta
kuolema kuten "sen täytyy: kaikiUe
ihmisille tulla". Mutta toisin kuta
laulun (vanhan tikon tapauksessa,* kello
ei pysähtynyt. .
Sanomalehtimiehet, jotka aikai-sennnta-
nauroivat Hearstia itsekkäänä
mieUpuolena,; jonka hulluttelut näyttävät
meidän sanomalehtivai)autem-me
vieläpä p^kbpaäteille, eivät i)lää
sitä enää naurun asiana sillä he ovat
nähneet hänen kehittämänsä paheen
leviävän heidän ennen arvossapidet-toimestaah.
.. Nyt Heärstln stahdartit
kan lehdistön ja sen :
'fAinerikah" staridarteja.
heafsti&ihen voitto tuU ,v
kiiii-Yhdysvallat hylkäsi
mukseh infbrmotanin vap
sl kuri "Aasian Jä Lähl-ld
set" vaativat oikeutta kit
kaisemästä alnehlstoa, i
sötahenkeä tai uskon- Ja
' Vielä ammatistaan ylpe
sahomalehtimleihenä katse
ia kuvaa, minkJä suhteen
paljon antoi, me volmms
Jumalalle kiitos Aasian j
hallituksille. o;;
—SITÄ:
= T Ä
; VANHA HTVÄ.
Pitäjän pastori oli pltä:
sia ja kysyy:
— No, niiten on nyt sil
ftmisten shreellisyyden la!
80-vuotias ukkeU noust
kiitä Jä sanoo:
— Epädveelllsyys on ky
kaasti. lisääntymässä.
Tämän jälkeen hän isti
t a k u n h a n kuulee toisten
murisevan tyytymättömini
niaureskeleVan hänen to
nousee hän uudelleen se
sanoo:
— Niin, ataakta cmastj
'haluan sanoa n a t o ;
on saanut. ~ Totm.
—;XTu^essa oU
vuonna 1763 ainoastaan hota 65,000
Miljöiieerihämen
kupli hälkään
kauneuden takia
;' Detroit. — Isältään noin satamiljob-naa
perinyt 44.vuotias^ mrs. Marism
•Tek lifiles kuoli lauantaina täällä
Qrasse Pointin farmillaan kauneuden
takia nälkään. Mrs. Milesin sanotaan
olleen harvinaisen kauniiri naisen, j o l la
oli .talpiunusta lihomiseen. Vucwi-kausia;
häh bU taistellut nälän kahs^
sa pitääkseen painonsa 125 paunäisa.
Kun hän oli toukokuussa 130 paunan
Onitteiumme Mötiaalle
pataotaen ryhtyi hän paastoamaan"
vastoin lää^rlen neuvoa. ^Häncn t l -
iaJÖMi tuli vakavaksi j a hän oli 58 pälyää
ennen .kuolemaansa happiteltassiä.
Vuokrat kohonneet
Sikom^ssa 17 pros. ^ '^^•^S
Helsinki. — Valtioneuoston päätöksen
perusteella kohosivat vbokrat Supi;,
messa linnarauhasta huolimatta 4.75—
16.67 prosentilla syyskuun alusta laskien.
/ K o s k a linnarauha merkitsee,
palkkojen Jäädyttämistä Johtuu vuokrien
korottamisesta suoranainen eiln-,
tason huonontuhilnen. Samaan tähtää
myöskin se Suomen lelpäteoUi-suuisyhdistyksen
anomus, että ruisleivän
hintaa korotettaisiin seitsemälä;
marldilla kiloa kohden-' Vehnäleltän
y i a . laatujen htotaa pitäisi l^orpt^a
10 ihaticalla. • ' • ' • * • '•••"•-^•^SS'
Niinpä n i i n ; . . . Joka ori täyttänyt
40; yuotte se c i kävele enää lapsen
kengissä.
SiUä; ajalla ehti näkemään tyyntä
' Jos tuultakta. jos ei ole erinomaisen
onnen tähden alla syntynyt tai maan
;«ahtaviä.;^
Joka;on fo.yuptte kuniilalia vasl-tariut,'.
sUie kanhattiaa nostaa hattua,
vaikka kohta se ei iankaikkisuuden
rinnalla mikään aika: olekaan. :
•Kim nyt kailddalla Canadan suomalaiskeskuksissa
Juhlitaan Canadan
Siiomälaisen Järjestön 40:nnen yuo-sitaipaleeit
päättymistä J a ' sitä arvokasta,
kulttuuri- Ja "valistustyötä
minkä se on sillä alkaa suorittanut,
h i i n haltiamnie mekin yhtyä >nlihto
tuhansiin suomalaisiin Jotka onnit-teiuihta
osallistuvat. -Q; •,:,
Kuten atoa tällaisissa täpauksissa.
heitetään nytkin Juhlien -yhteydessä
silmäys päivänsankarin'; menneisyyteen,
sen; aikaansaäimokslln j a pun-nerruksUn.
' ' J * . -
Vuosisatamme alkupuolella . Oana-,
daan saapuneet tietävät kertoa* että
syyskiiun alkupäivtoä 40 vuotta sitten
perustettiin Cahadaan ."Canadan
Suomalataen SosiallstiJärJestö'*'. Myö-iiemmin,
ensimmäisen maailinanso;-
dän jiikeeh poistettiin nhnestä sitten
sana "sosialisti", k u n Järjestöstä
tehtiin täysin itsenäinen; j a avoin
kaikille kulttuurltoimtataah halt^-'
lallie-edistysmielisilie suomalaisilfe. ;
ten perustamia kulttuiuriseuroja jä
yhdistyksiä.. Yhtenäistä toimintoa
kaivaten nämä perustivat yhtenäisen
keskusjärjestön.
; s i l l o in oltiin vieraassa maassa, vieraissa
oloissa... Ikävöitiin ja kaivattiin
kotimaahan jääneitä omaisia ja
ystäviä, mutta ehkä; k a i k ! ^ ^ eniten
Suomen kansan kulttuuri- Ja seuraelämää,
-^aluttiin kiiuilä j a hatittia
sucKnalalsista kahsahlauluLsta, työväen
taistelulaululsta' ja submalaisls4
ta näytelmistä. ;;;;,.;;•:;;v,.";;;;\ | . . . ; ; ; ' " • - i -^
Mpnei myöskin tahtoivat' joUakto
tavalla pila kosketuksissa voimakasta
nousukauttaan elävässä 1; maailman
tyÖkahsan''liikkeessä j a vain yhtetaen
järjestö antoi, siihen Jonkinlaisen
mahdollisuuden, icbska Canadan olihan
työväenliikkeen heikkous ja kielen
eroavaisuus estivät yhteydet ' siihen
sen k a u t t a . .
,. cäJ:n alkutaival katkesikln tässä
maassa' olevien suomalaisten stihleel-iisch
suuren'yhtenäisyyden merkeissä.
jEdustihaja C S J b&eastäan kaikkia
j o exineh Öuonmläiscri Järjestön
perustamista oli Canadassaeri paik-k
p ^ t m i i l a toiriiimassa.'. tähän ;^ maa-f,
niitä prjnck^^ työtätekeväni
kansan suuri enemmistö oh
aina b m i a l ^^
lalseh:^fkulttiiui^jv^^
tämisen phella se; oniaksul tehtäväkseen
toiminnan .työtätekevän »nngnt^
herättämiseksi toimiihaan f>oijetun
asemansa parahtamiseksi j a pysyvän
rauhan olotilan saavuttamiseksi.
Mutia säaptiivat sitten kbettel^mus-tcn
ajat. '' ''
Ensimmäisch maailmansodan j a sen
jälklmiatainkich aikana joutui C S J
muutamaksi ' kuukaudeksi pannaan;
kuten monet muUtkhi järjestöt. Jotka
eivät tatoilli^t sodan puolesta Ja Jotka
tunnustivat Venäjän Jkänsan o i keuden
määrätä omat asiansa Ja heittää
iiorteUtäan t e i s t i s e t piiskurit.
On selvitä, että jo.täilöln karkoit-tul
järjestöstä;joitaktaseUaisia. jotka
vain oman onnnen onkijoina. oUVat
mukato tulleet. .
, Mutto tilalle, tuli paljon uusia.
Valkbisteh voitto Suomessa ; 1918
sekä sitä seurannut . murhavlmma,
työmistenyatao j a olosuhteiden ku^^
jistamtoeri säattbiviat; tvdmmiet Suomen
työläiset-'lättämään kotoiset
kunnaat Ja' 'suuntamaan, niatkansa
Canadaan, jonka .ovet sillpin olivat
pystyvälle työVbhnaiie' avipihha, Ilman'
mielipiteiden seulbmlstal ";
•^NäJstä^'iÄ
Jestö uutte verte j a elhivaiimaa. ; .
. K u n sitten .taantumuksen ote C a -
nadassa k i r i s i j a eiettiih. sbppalihja-aikakautta
(1930-35). lähti JärjestÖSr
tä taas inrhmä t^hytnäköisiä Ja;"It8e
minä" orinenonkijbita, jotka ensiksi
kehuivat edustaväisa '^ubclasta v a l -
lankumoidcsellismitta^' niuttä sitten
vplpuivät taanlaimuksc^^^^ ikiiijatto-maan
sfubhbri,' missä he' joyt kätilaansa
myöten ollen huutavat ylistjraitä k a i ken
'maailman sodahlietBOjllle;
VUkoiJsltteh Siibm^
zien:inq>ej^^
messa mSäidäJäi^
Mannerhehn^^pla kleltäyj^ sinutteluista
NeuvostoIUtmi kdhssä. Ja joht
i Suomen: onnett<äiaah. ;^tuhoiJBaan
sötaäh. ;:•:;;;;:,' ;|!^J;#||^;3; ^ ''M:M:^yi^'r-'
Bauhan jä kansöjen'veljeyden p e -
riaatteeUeen iiskollisehat ulunaten
täissä • riiaaasa
dolla nostettua "pää; lautaselle"; v a a timusta
- r ise. kteitäytyl lyhtjnmäitä
huutamaan hurraata Siiomen kansan
suurhnmalle murhaajalle Mannerhel-
' m i i i e ' j a ; h i^
taa oikeutetuksi.
• Se Johti : C S J : n haalien
kpaikaan". Joka sekin pä
ovat kaikki yaihpajat ;
taantumuksen tappioon.
Kun sitten aUcoi Hitlei
sote'^ j a Suoifai taas T.
Mannerheimto Johdolla lä
maan 'Uralille, kuklstaafcsc
savijättilälsen ja siinä
taniiiat. Canadat yjn. a
Jällcbn oikeamielisille %
usl^llisena niiden puoli
taistelivat maäilinan suui
kolliseh Hitlerin maailmai
klmyksiä vastaan. Samall
'rikoUiiiksl he. jotka oUv!
Hitlerille myyneet.
K u n Hitlerin ryövärian
toialsiheen lyötiin, oli se
töh todistus C S J : n äsentee
mukaisuudesta Ja siitä, i
käys j a ryöstösota ei kai
rauha ainoastaan voi tu
j a menestystä IhmisiUe.
Taas.tänään, kun «»rjc
t u l l u t ; taivaltaneeksi"*)
vuositaivalta, seisoo se Jäa
Järl^mättä rauhanvoimien
sa. Yhdessä manilmft" kM
ren enemmistön kanssa se
Utuksiä — suuria kuten pl
ratkaisemaan erimielisyy*
lujen Ja ncuvottehijcn ävi
ten säästämään maailmai
«nältäja'suunnattomia omi
sla tuovalta JixJco olev^
uhkaavalta tuholto. , ; ; ;
Rauhanomainen, Ihmlsi
tahtoa ja veljeyttä xaten
tuurltyö oh se, joka tda«
Suoinäiaiseistä Järjestös»;
vjlhaan simririta kunnldtj
Van «uontolalsteh järjest»
^Parhainta onnea ja » o "
}S^;0-y):^(§^^ •^"^'f*^^'^^^ :':,;••' W'matlcäiljt''^ muutämaksl^^'k^ pannaan, hustimiöt^^ VVuuÖÖtliitälllie a^U SKtttelk^ur^t . .
iiJiiiiiiiägiilMi^^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 25, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-09-25 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus510925 |
Description
| Title | 1951-09-25-02 |
| OCR text |
f:,&ä-Sf.^'';-ji'i
taUls&ed: Nmr, 0, X917.\ Antltorlzed
as ieooDd daa». Post
Onioe Depaxtment, Ottaara/ Pub-
Uahed tbrlca tmddy: Ttiesdaya,
Unnada^ and Saturdays by Vapaus
B m S L Sndtrary/ Ont. Canada.
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ L^IXLAtlBBENNAT: ^
Canadaasa; 1 vk: 7A) fl tt. S.73
Tbdjnmnols»: 1 vk, 8JOO0 kk. 4 3 0
suomessa: : . 1 v t «Ä> 0 kfc 4.75
4-
SYNTYMÄ-
MlVIÄ
f i —"—"
Saniuk Raniusto,; Kortti Örandilsta;
Önt. täyttää Imomnma, keskXvll^ona
täyttää huomenna, keskiviikkona; 5 0
- Yhdymme sukulaisten j a tuttava
Milä fmuiit ^ o r a t
u-
«'•'Vt'
i ' tftjierame inuiäteMa ja kuvauksia. Meidän järjestömme ,^tt o
:y:\ jonka tnenestymi^estä-tai :onnettomuuksista riippuu 'meidänl^n oiänem-
•me tai oniiettomlnitt^mftie. Tästä johtuu, että Canadan Suomalainen >
Järjestö ori vaatimkttoHialla tavallaan edesauttanut kaikkea sellaista,
imacä;^n:Ö5f)iN kÄSlTTkSEN^MtJKAAN pa^^^
» Ä ? ; t a ^ ä l ä ö t t E ! j ä J Ä ^
iiliÖMsti;;kuiriVhehkisestikin^ vTäraäU'vuoksi CSJ:nbn'tukenut ^C^
^SM^SA: i p ^ ^
S^SliCanadän-;^
Ja muut ixulmlt menevät, katkeamattomana
virtana avovaui^ui^^irajan
yU.'.Kyi.m2mpeapmi^ saamaan^.sitä
takaisin joukkomitassa jääkaappeina,
pyykinpestikoneina.^a mUina tehdas*
tuotteina;.. .'^Ja niiden /tullessa' tänne'
saidysvaUölsta^ tuhaimet <^nadala]set
tydialset joutuvat tgröttömiksi..
' ^Fordin, Cihrs^lerin, Westln2housen,
-Ana^amated VlEIectricin j a .monien
niuära; i^niäiukslen työttömUtsi
joutuneet työläiset .voivat lohduttaa
itsehän....8t. Laurentin.sanonnasta,
ett&' me tyfe
Yhdysvaltain kanssa taistelussa "kom-m
u n i s m ^
mäntfummme". suojaamiseksi... £1
siis; kannata Viallttaa' jos 4|meldänielä-
;m&ntapaainme!fi sisältyy joitakin kymmeniä
tuhansia työttömiä.
•^SSsIstä kuitenkin tuntuu, j a me'o-iobinBtält^^^
tä canadalaisilla on paljon valittamisen
aihetta;; että nyt on jo aika nos-taa
.helvetinmoinen meteli. j a raatia
kimnianarvpista mr. St. LaurentiaVmr.
Jg(roTBai|\^5^^
- pidetään Thdysväitain
^-v;- v" -.i-,-,'--,''.'-:!.---.,'
^...^^'^Natloiurt^CJiBMrfl^
ban kansan asfcettalsecn rappento-mtsecn.
meidän aytyy mSäz, «tta
JlessBtin kohtaliAsI taiee«I2issään
i l ^ n » s ^ k < d ^ a m ^ ^ ^
" ,^ svyden tdmesta Ja tÄdudlin knöle-
'"•^Ä^^Ikanliähi'•
, . ?'f\\tföiV?f «t?:^
KatnUs tOannäiiliTO/CS^^
kesänä pidetään Järjestönuce lanhi- Ja «olttojohlat Sndbnryssa ja yleisesti otaksut
koitnstaan Vastaavat arvojnhlat. •
^ Tairmölasta^HEii^
l^i^ettäirniistä m ^
parr
jpffbisneksen 49. valtion lainlaatija-k
u n t a n a . . . ^Oeaacee iäaxri^ Säbkö-työläJsten
unlon Öanadan piirin s i h -
teeri.
:vr:';^';
- V-U',.^« •-
laisilla, on arvokkaita jä'kuolemattomia kulttuunperihteitä, joitä on
H
hellien vaalittava,' jotta niistä muodostuu historian prosessissa todella
arvokas Canadan kan^Ilinen kulttuuri, mitä ei ole missään.sulatus-kattilassa
sterilisoitu, vaan mikä oh imenyt itseensä kaiken parhan,
mikä oh täss^aassa syntynyt (intiaanit) ja muista maista siirtolais-ms&
mteahmukam tullut. . , > . , -
Kaikessa vaatimattomuudessamme on sanottava, että juuri tässä
jätti-
" läistyön kaikkiin muihin järjestöihin'ja,ryhmiin verraten. Järjestöm-,
Ul^kh me 4CWuotinen näyttämötyö, laulun, soiton ja urheihm edistäminen
im
|^^pp||:|jtäm^
Ä;i;i<;;.j,^;'^v;y.;\:;v i - . - . i ^ - ^ ^ / J j ; . ; .;
Kntra/nliir^mo^
iui|;itiUJatt1q^t~r^
Ien" iknvia, Urjoltnksia Ja tervehdy.
.iäU||srhd^
Tähän valitukseen on todella nytkin^
aiheita;; eit'
koltenkaan johda- s U ^ c ^
•^1iyvaä^^tahtoa^^;;^n|yi^^
»köyl^estä?. '
työikaiisah
see minkä Udunsa
. miis^^c>n^;l;Mnt^
'^Ua|ja;'^«l^^
Tämänkin nnmerm. eiulh^^
on painetta Valmiiksi jo viikko sitten.
Jos; kalkti erikobniimeröittch ainie.
hbtö. olisi pari Vliti^ba ennen sen H-
^ < ä i ^ t ä : ^ s ^ i ; ^ ^ ^ ^ l i ä ^ ^ i i ^
voitaisiin iiitfii toikki •^uoimpkkal^
siet'; yhdeksä. Matta kirjeenyaihtajilla
iaiUteiniehillä on täissä Toittamktto-miä
vaikeokäia Ja. niin jondiitaan juh.
tannmeroiitk. Talmistamaan osa ker>
tallai^knUoUiin^
- V . luniaansa
kansainvälisen osuustoimmtakauden aikana
Port Arthur, Ont. —, Vuosi 1951
merkitsee sitä, että Interhatiimal-
25
t i e h l s u ^ .
.6itt(m mm sana -kovista..:pie-.
nenä' Jja ^ /vaat|n«ttoi^ tohnivana
-k • " "
imattömasti
työlumsaii Jehfeia^^^^^
k a ^ ^ iaXmi, knvia l ä h e : ^^
kilpailuihin, siten antaen tunnustusta,saaden oman panoksensa mai-f
nittujen juhlien hyväksi omasta kansallisesta kulttuuriperinteestam-
^'-H'. me. Emmekä me ole olleet vain "antajan" osalla. Järjestömme on
myös "saahut" ja hankkinut maänmiehillemme vaikutteita Canadan
työväenliikkeen muista osista,^ Canadan kirjallisuudesta ja taiteesta
-7- viimeksi suomentamalliä canada^is^n Jbuom^^
iieacöAin k ^ ^'Aurinkoisia piirtdtä pienestä kauppala^^^ :
talumsa^^ min ^ > ^ c n
eSJ; on tehnyt arvokasta k^
maanmiestemme^ vaan myös: täniän
maan ja kansan hyväksi. Toiselta puolen on muistetiavaV että CSJ
jäsen jäsenistöVoh
valistustyötä; TO» Iljojen |oukkp^
jakamattoan 1i;2mnatul&M!n ja siksiy kun sen; kuimiqite^
i
jt|paiituc^^
alkaa korpeen raivaamaan vyiijelysaluetta;^^^S^
van tuntee ainoastaan se, joka on sen tehnyt..
"•Wutta'tamä-' työ ori iiioftahiit^^^^i^^
| | | | | | | | | f i | | ; G ^ r ' t ä ^ , ja:.täiTieellisuudcstä:^^ oh^-'
I^Y*^^ ^'^/."y''; J^^yjff^^ä ;entisik'raii^^tn^ \
' ' "'t I ' tynyttä: ja Icpsmiutta nuorta väkeä.^^^^^X^^
fatäärä»ä
n t o ^ seUalsi^
;yit'^pltii;pltä|^t^:j^^
.taiy- foism';-iuiaii'^ht^^
ine^saaiiunek^n»^ tässä, asiassa ainakin
bidtt^Isen:!^^
meroa-valmbte^ta^ knn tarkol.
tw ön meiuis'•'säästämällä''' iäiinji;
raod läp^^^ Uniaa erlköisto rsdio^^
1^mpanjaäv~w':''j^^
•TOiiiiyen;;^IranrtM^^^
vaikka ki^vaTarästomme onkin perin
ifiakka, niin sittenkin .on vuosien izix'
''reUa^keira^^
Itoiia^ eitiei nlifä missään yhdeiäi^ä^
mimissäv^
•ttlinfeejaia';öiii
'töä::Kra;:ei'k(^^
dä^ J i i l k i ^ ; silloin käytetään
; .''eäns^vaa'''valinpa**';'--.''^
;njstalia;pail^ tohnl-haarjjieii
aloUtä, haoitniöoWtiam niin
jbfjestönlptfnstajat koin muntiUn aktiivijäsenet.
• Knn m.e nyt. JnUuIsem-me
'yhden. Kumtston, yhden Hankl-lan,
yhden Airolan, yhden Norrenan
kovat. Jne.,. niin tairlMitakseiume on
konnlolttaa kaikkia heidän laillaan
^JiTjestSn;,,.;^!^
taraiu:toimivia h e ^ Ja ryhmiä.
Kiireen kanssa ktljpoOlt)^^
lemättä maitakin "piadnoylrhepaholai-sen"
tekemiä paklqsorkkla knten J .
Latvan^UrJoItnksen alassa oleva virhe
.vnoslmääiin «ahteen.. Niitä el ole
tietenkään tahallisesti tehty, matta
Jäävit koltenklntolmltoksen ennes-tään
pitkääniynttlat^^
LiDi>\Bkti klltämnbe kalkkia kirjeen,
vatbtajla, astamifhiä Ja Iditenune la-
UJolU aUtä Iqhiriatä k a n^
ndnkä tämä CSJ:n 40i.vnotlsnomero
eettä
osuusliike on. tullut toimineeksi
vuotta.: Kulimeiden2ä vuoden-taikana
on' 'osui^llM^pjn^kJnyt palvelen^
yleisöä, tätä sputua, työläisiä ja, farmareita
m u i d o l l ^^
palveluksella, hyvillä'laaduilla,ja k i l
panluhlnnolUa. , , . . .,
.Järjestönä on osuusliike alituisesti
pyrkinyt noudattamaan oikeata phjel-maa
kaikkiin työtätskievän'; väestön
edessä olleisiin asioihin hähdeh, sa-moli^
ulh kaikissa'muissakÄ.-'heidän
hjrtrlnvolntlaan ^- koskevissa J -asioissa;
Kuluneiden vuosien aikana on iosuus-liike
järkkymättömästl kannattanut
työväenliikettä. Ol^inme .ylpeätisiUä,
että osuusliikkeemme on «JätTiehpääs-sä
ainca, Joka'kykenee sen toteamaan.
Mc vietämme 'tätä Tn^kldtapaiista
y h d e SS ä osuustdlmin^Imukauden
-kiansja, joksi on määrätty * lökalniu
kaikkialla' hiäailmässä, 'Juhliminen
-aloitetaan ' osuustoiminnallisilla; •.' teekutsuille
: lauantaina lökak.* 6 pnä'
osuusliikkeen- kokoushubhesesa, 176'S.
Algoma^St. klo 1—5 }i>: Me esitämme
tfissä kiitsun kaikille osuusliikkeemme
ystäville ja kannattajille, näihin j u h lallisuuksiin
osairstumlsesta. Samoili
kaikille edistysmielisille kansan järjestöille,
joiden kannatukseen osuusliikkeemme
nojaa. • » .•
Virallinen 25-vuotisjuhla pidetään
osuustoimihtakuukauden päättäjäisti-.
läisuutena ukrainalaisten Labor.^
.temppelillä Ogden St, varrella Fort
. ;jKilliam{£sa marrask. 4; pnä; .alkaen
klo 8i illalla, j3; C S J : n haaliUa, .310
Bay St., Port Arthurissa marrask. 9
pnä. ;; .Ukrainalaisia, - suomalaisia ja
slovakialaisia ryhmiä on f pyydetty
.ayustaniaan näiden konserttitilaisuuksien
phjelman suhteen, Jonka johdos^
ta niistä toivotaan muodostuvan todella
kansainväliset' tilaisuudet,
citeuusilikkeemme perusti rylimä teollisuudessa.
Jä maataloudessa työsken-nelleitä
suomalaisia.. Kylvetty siemen
rupesi itämään Ja kasvoi työläisten Ja
farmarien. keskuudessa käytännöUi-senä
keinona taloudellisten huoUen
huojentamiseksi. Kansa näkee osuusliikkeessämme
demokraattinen yrityksen;
sellaisen miniä he itse OTnistavat
ja'; hallitsevat —. llikeyritykssn mikä
toimii heidän hyväkseen, eikä muuta-mien
yksilöiden voitoksi.
', dsuusiiike ei kykene enää tänä päivänä
esittämään sitä osaa mitä se
teki:2a vuot^äi takaperin. icKoska tukkukaupat
ovat moriopooLen kontrolloimat
J a koska osuusliikkeiden pitää
p ^ a näiden mohpi»olfen iia^ jotka
kiskovat,' voitot' tukkukäuppahln-nolssa,:
eivät osuusliikkeet kykene:paljoakaan
huojentamaan työtätekevän
icansän taloudellista taakkaa. Osuus-liilke.
voi kuitenkin esittää suurta osaa
n i p h ö ^^
töniä avustamalla' t a i s t e l u s i rauhan ja
dempktatiän puoles^^ kaikkialla maailmassa.
..Sellainen; b^^^
kuntamine .ja sellaisena;; olemnä y lf
peät kuuluessamme 'siihen." — ' / ' M .
StratfoTd. Intemational-osuuslilkkeen
valistustyön jiohtaja.
daan Jo Tännandella tiedottaa, että
^päirliiim^
takana" saapuu länsi-Ontarloon
;;Mltätätäk^?^
libs^^jbtka' pidetääii searaävasti:;. ;
, Tarmolassa lokak.'4 p.
' Känilnlstiqaiassa . . . . lokak. 5 p.
N b l a l a : ^ lokiik. 6 p.
Elokuvan / on fUmannnt British
: Colombiassa hyvin - tonnetiu suof
' malainen Vllhö Nyberg. Seh-kes.
••. kelsten tapahtumain palkka on B .
C : n suomalaiskeskukset -Websters
Comers Ja Vancouver, mutta B l t -
lyy äihen myös B . C : n vuoriston
Ihmenähtävyyksiäkin. Se on vä-
: ;ril]lnen - j a itekstl on Saomen Ja
Englanioln kielellä. ' — - ; A T H . (-YV;
tapahtuu sitten kun Amerikasta, tulee
jälleen Amerikka nyigrIsch.Vmhjä pien
amerikkalainen" pJanäytelmän t'ilalle
•jonka rmuöätetaralstä^H^
paljon auttanut. Nyky"s^n Amerikan
mitan antoi Nfew York Timesin hyväi-lyartikkeli,
Hearstifta; että' hän on
'"Amerikan jöumairsmn tunnusmerkk
i " jol^bU^tunteeU:nen puolensa*' Ja
joka oppi tuntonaan "arvot sellaisina
ku;n necvat";. k a u a a i l B r a d i i ^ sanoi
häntä '^hdeksfsuurtemaksl amerikkalaiseksi
miiäcä tänä maa-Ph koskaan
tuntenut'* ja Hoover, MacÄrthur,
Baruch. •* Chicago .TribimenMcCor-mick,
tuomari Harold Medina. SpeU-mah
jne; linjoittulvat antamaan hänelle
( H i t i l l e ) liiitä hyveitä, Bbitä
häneltä n i i n selvästi puuttui.
Siihen mennessä joutuvat unhoitetuksi
-sellaiset ^ historioitsijat kuin
Beärd ;it5e, jotka .yritUyät/pfjmna o i kealle
palkalle Amerlto^^^^ mönopollsr
tisteh han |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-09-25-02
