1951-09-25-13 |
Previous | 13 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
-Tuesday,Sept.25,i CSEMME e Järjestölle mm: Mm mm&tm Canadan 'jestö! {ja Niilo Kangas en ja perhe naton mrs. H. Pelto ja Paul ja J. I ^ t i sanen i mrs. Venhola ja Bill ' akala j . WUma ja Helge ja Vili Sihtaan ja (Heino Salmi ' ialmi ja Väinö Jaakkola ; Peltola ja E. Alanko Dja Kelander; ja Leo Long lelen ja Felix Mäki v i ja. Väinö Manninen i Piesanen • lakkarainen i lusu '; Vuorio i K. -VValli , ra . -1 i Svante Varttila I ja Joe Marinich . A^uollet ! Puuronen f ja Toivo Pesola Ja J. Salonen -2' ONTARIO - oNNrrmiUM PORT ARTHUR HARDWARE tTD. Port Arthur 286 Bay Street Ontario ONNITTELUMMEr. ^ MiLTONS STORES LIMITED . PORT ARTHDR. CANADA Arvostamme teidän kannatuksenne ~ MILTONS Cor. Bay and Algoma Sts. • Huonekaluja • Kotilaitteita • Radioita ja pianoja MILTS GIFTS Colonial Theatre Bldg. • Hienoja juyelitavaroita • English China . ' • Levyjä LAATUTAVAROITA KOHTUULLISILLA HINNOILLA 40-vuotiaan järjestön taistelua lÖrj. A. T. HUI B työväenliike än toimineen JÄRJESTÖN palellaan Työ-isoimisen mo- :kea sen käy-ailmanrauhan karaistukoon takainen kun- [RS, INC. U.S.A. ONNITTELUMME! 85 STORES IN CANADA VIERAILKAA KAUPASSAMME' Puhelin 5-8911 MR. V. PAUL - MR. R. BERGLUND Port Arthur Ontario A. T, HILL CSJ:n sihteerinä, Vapauden toi>: mittajana, puhujana yan. tavoin nuoruudestaan saakka Canadan «nomalaisten keskuudessa vaikuttanut A. T. Hill on antanut run-: saan panoksen Canadan. sdoma-laisten valistustyön vainiolla. Hän työskentelee nykyään Vapauden Port Arthurin haaraliikkeen hoitajana. cuomoikieUstu toimintaa -vaativa b;le-lentaidottomuus. > Kun-nuorena poikasena "uuteen maahan" matkallani ensikerran v.' 1913 keväällä töllistelin Port Arthurin kadulla; odotellessani Junaa Fort Francessiin. i^iin oli Joka käänteessSL' suomalaisia Joten ei. tullut mieleenkään, että täällä ollaan maan jkie^en taitamattomia, j a kun oli ikävä rrvan;* iiaan maahan'', niin :^äättelin'Port Fran^sssiln • päästyäni, että - englanninkielestä en välitä, vaan menen tar kaisin Suomeen parin vuoden kulut^ tua, kunhan olen dollareita"tehnyt^^v ; Minut, kuten ehkä monen' muunkin, jo ensimmäinen kuukausi työ.ssä sar halia kaikenkielisten ^mukana pahoitti ymmärtämään että englanninkielen taito oli tarpeellista, eikä ollut enää varmaa ansaitseeko parissa vuodessa dollareita läheskään siinä määrin kuin oli haaveillut; Nilnpäainakinminiil-ta on ^Suomeen meno myöhästynyt JO: yli kolmekymmentä vuotta, ja jo en-: simmälsenä vuonna päätin käydä: o-r pettelsinaan ,"maan kieltä." \ Valmistautuessamme .CSJ:n 40T vuotisjuhliin me valmlstaudunune viettämään merkkipäivää, joka oii merkitykseltään historiallinen koko Canadan suomalaiselle väestölle. Mutta ennenkaikkea me muistamme Järjestömme perustajien ja uranuurtaji-' en työtä. Asetamme arvoon valna-j ain muistot Ja edelleen ahertajaih kunniakkaan työ£ikentel3m. - • • Alleki^oittanut tyytyy vain muistelemaan läheisesti erältä niistä päätapahtumista mihin Itsekin olen osallistunut, jättäen aikaisemmat -vaiheet ja tapahtumat sellaisille Jotka ovat niistä omakohtaisen osuutensa kautta lähemmin tietoisia. ' . •• • : * ^' U'^''^',:'-.V ' '>.^ .'V Suomesta -siirtolaisuuden aiheuttavat -syyt En kuitenkaan voi olla maloitse-; matta että aikaisemmin tänne Suomesta sUrtynelden Jaminun oman sUrt^rmlseni syyt olivat suurin piirtein famat.: Pääsyy oU Suomen puutteellinen elämä. ; Huomattayiouoalla osal- Ia ensimmäisistä siirtolaisista, alkaen viime vuosisadan lopulla Ja myöhemminkin, oli pyrkimyksenä päästä pakoon Suomen kurjia ol6ja:Ja tsa-rlsmln santarmien vainoa. Tänne saavuttua oli se yhteistyö samoin kuin edessä olevat elämän vaatimukset Ja ONNITTELEMME 40-VUOTISJUHUA JA KULTTUURI TOIMINTAANNE! YLEINEN METSAURAKOITSIJA PORT ARTHUR ONTARIO ONNITTELEMME LIMITED Teidän Chrysler, Plymouth ja Fargo välittäjät AINA SAATTE PAREMMAN OSTON MEIDÄN HYVISSÄ KÄYTETYISSÄ AUTOISSA 2-SOPIVAA LIIKEPAIKKAA PALVELEE TEITÄ-~2 J20 N. Archlbald St. ^ORT WlUJuSl ONT. Cor. St. Paul and - Van Nonaan Sis. PORT ARTHUB, ONT, Ensimmäiset suomalaiset Canadasäa Ja CSJ yhdyssiteenä Port Francesslssä oli'jd CSJ :n osasi' to toiminnassa siUoln kuin minä sini ne saavuin; .Koko ensimmäisen -vuor den luulin että siellä ikauan olleei Järjestön jäsenet — Soderholmitj Jchmonnit, Ruissalot, Hllllt -(isäni oili täällä yli kymmenen vuotta ennen miv nun_tuloani, Blomit, Töröset,.Koskiset, ' Pletllät," Nurmet. Klvarlt, Eki' rooslt,'Kananen, Hendrickson yjn. — .oUvat ensimmäisiä suomalaisia slir<> toIalslaCanadassa. Mutta kun tullii Port Arthuriin myöhemmin, niin t a| pasin useita jotka olivat Jo olleet täällä maassa /viime vuosisadan viime kymmenluvun, ja tietenkin pidin thei-tä ensimmäisinä Canadaan siirtyneinä. Kun vielä myöhemmin siirryin Torontoon, niin sain kuulla Llndalan, Lehdon Ja Saarimäen olleen täällä paljon aikaisemmin. Sitten kim ryh-, dyln tutkimaan Oelavaren siirtolaisuuden kolmensadan vuotisen histO'^ rlan lehtiä, niin siellä oli jo suomalaisia, joista eräät siirtyivät Cana-; daankin^ Me suomalaiset olemme siis: olleet Canadaa: rakentamassa yhtä kauan-ikuln muutkin Euroopasta tulf leet siirtolaiset. Ja siis yhtä lähellä maan alkuasukkaita. Koskapa CSJ:n Jäsenyyteen pääsi Jo nucjpempikin kuin 18 vuotias, Joka on rajamerkki aikuisten ihmisten Järjestöissä, niin minäkin liltylnjo tänne tuloni ensimmäisenä kesänä Fort Francessln osastoon, nuorisokortllla. suloin oli sleUä vilkas kulttuuri- Ja valistustoiminta, osastolla oma ihaali, jne. Työkassan menetys ankara Isku Siihen aikaan'' puhuttiin osastossa paljon"T>'ökansan" valkeasta ase-masta; sanottiin sen aluksi perustetun Port Arthurissa kaksi kertaa; viikossa Ilmestyvänä, mutta edellisenä vuonna : muuttuneen r pälvälehdeksl. Siellä kävi v. 1913 Jo Työlansan edus-tajä Ja viimeksi v; 1914 tov, WlerIkko kävi ;hakemassa rahaa lehden vaiikean taloudellisen aseman vuoksi. Päivä-leihdeksi muuttaminen pidettiin lilan suurena yrityksenä silloisen suomalai-/ sen väestön . ylläpidettäväksi. Työkansa kuitenkin saa rahaa/ vaikka el sitä mikään voinutkaan estää sota-kauden valkeuksien Ja pulaflcauden keskellä ylivoimaisen taakan alle kaa-tumasta v. 1915 kesällä. Toiminta Port Arthurissa Port V^rtaiurllalslln sain ensikerran tutustua v. 1915 syksyllä, tultuani r l - pakyydlllä Saskatchewanln maakunnasta sykJsyiseltä vlljankorjuumatliia]- ta. Ja Jo silloin sain kuulla että portarthurilalset pitivät pahana Työ-kansan menetystä. Mieleeni Jäi sillä kerralla vain Edward OUlkkala Ja Sanna Kannasto, Jotka mm. puhuivat asiasta. Sanna Kannasto kävi sitten myöskin puhujamatkalla. Oikein pl-: r tempiaikalsestl asumaan Port Arthuriin tultpnt v. 1917 keväällä tapasin ozasion toiminnassa hetken ajalla -Edward Ja Sanni Lahden, P. Kaarisen, P, Kataisen, Toivo Ulemen, Hilja VU-Jamaan, B. Beckin, A. Karin, O. Heinon, O. Kotilan, Seppälän, B, Ny-mannln, Ahlbommlt, KlvipeUot, Hietaset, Roineet, Alaset, Tuomet, Rar-nlöt, Korkolat, Hämäläiset, Koskiset, Arnberkln. Bohmlt, H. Klnnar, D. Ahon, Helstenlt, Heinäahot, Helkkl«t, Hilllt. Kiviset, Klvelät, Kosket, Leinot, Laineet. Lehtiset, La«8Uat, Mäet, När-väs3t, Pennaset/ Petersonnit, Oxma-nlt. Marttuset, Kiurut, OBautlot, Saaret, Silofc, ':undemt, Sunit, Takalat, Pajuset, Wfrrafr, Rissaset, Ran^t, Wansonit.;'Wldgrenifcym. Toiset toimivat etupäässä v^ln näyttämöllä. Mutta oli lault&ooro ja soittokuntakin, Jota ohjaili Aarnia Näyttelijäin kesken Ja yleensä dsastoasa pu- JiuttUnVOIe Airolan Ja Felix Hyrel^en 'aikana' tapahtuneesta tästä ja tuosta. Jälkeenpäin oli useita Ville Ahvlan 'aikoja'. Mutta v. I9J7 oU CSJ;n Port Aitixvgin osaston, l y ö n Temppelin näyttämön Jc^itajana Koplia, Joka minutkin sai näyttflemään useisser kap-paJelsaa JoUkJuMxiUa Ja eräässä pl&r nenunä«8ä kappaleessa olimme kahden pääosilla. Hommataan V»paQs.lehden penutatoIsekBi Syksj-llä pidettävää Järjestön edus. tajakokousta valnUstellessa oli minullakin k u i ^ tulla vaUtuksi val>: mlsyivaan l>onsikomlteqan, Joka ^edel-; teen valitsi' minut, Kataisen Ja k Lahden kanssa uuden lehden perustamistoimissa ahertelevaan volakomir teaan. Jonka asialla icäytiin Fort VTil-^ liamlnTimes Joiimalissa Ja Port Arthurin News Chroniclessa uuden perus-^ tettavan lehden ^painamismahdolll-suuksla tiedustelemassa. »•lUmänVa-; paus-leliden uuden perustettavan leb-: dcu palnamlsmahdolllsuuksla tiedustelemassa. : Tämän Vapaus-lehden pe4 rustamlsasian vuoksi; käytiin sitten^ myöskin Nlplgonissa Ja Nolalussa aina Matti Alasella ^ k k a . Nuo oUvat alueen vanhimpia Jay tolmivimpia ^ o-sastoja. ^ * Nuoret kulttuurlioiminnassa Ja uudelleen osuustoiminnan Järjestilmlsessa Meidän nuorten Joukkoon kuuluivat: silloin tolmlvlmplna Nurmisen tytöt, Pärssisen pojat Ja tyttö. Saarisen Jen-. ny. Variksen Mary, Jc^nsonln pojat, Bohmin pojat, Beckin tyttö Ja pojat, Taskisen Eva, Hulkon pojat, k i v i pellon tytöt. Aarnion nuori, Oarlsony Vaahtera, Pema^ Väinö, yon. . • Kesällä V. 1917 t}'öskennellessäm Pjgeon päresahalla Ja asuessanl Kaar^' tlsclla Mclntyre kadulla, eräänä i l tana pöllähti eteeni Hannes Vuori. Ja -Julisti "Huomenna lähdemme tyttöjen kanssa piknikkiin" Ja kun kaih-dcn mentlhi niin meitä oli neljä. Näit ä kolmannella kymmenellä olevia Vuoren kaltaisia iloisia Ilmestyksiä olivat myös"Jyskä" Ja /Jyrsii', jotka saapuivat ulkoa Port Arthuriin. Hauskoja poikia Ja hauska tyttö oli "epu-kin". Osuusliikkeitä ei tääUä ollut siihen aikaan 'enää, sillä ne olivat, menneet vararikkoon, samoin kuin Työkansakin. Niiden alkamiseen uudelleen meni oma aikansa. ';Tämä' alku kohosi metsämiehistä Ja nuorista:; Kun ensimmäisen syksyni ajalla kiertelin inetsäkämplUä niin sain kuulla' että osuusruokalaa kaivattiin: metsämiesten keskuudessa.' Kalle Ablbonunin, kanssa menin syksyllä Russelin kämpälle Chesapeaike niemeen,, mutta "swamppalltuamme"; kolmisen viikkoa Jouduimme eräänä Iltana kinasteluun Pelastusarmeijan edustajain kanssa ja sen jobdosta pois kämpältä. Meidän mukanamme-seurasi useita mui-ttObn;-: Ruokaan nfiihden oli siellä ankaraa arvostelua Ja se herätti keskustelun kaupunkiruokalolsta sekä kaipauksen cSJ:n osaston ylläpitämään ravintolaan, joka oli ollut haalin kellarikerroksessa. Uusi kämppä- 'f. VILLE AlROIiA oli raosltta näyttämöjä musUkkltydn Johtaja CSJ:nknUtnnrity6nv»thlolla kolmen vnoalkymmenen aikana, aluksi Port Artllurissa Ja sen Jälkeenmoll-la palkkaknnnUla. * TURVALLINEN- LUOTETTAVA -KOHTEUASi^^^ 92 8. mlin -Workmen's Oo-op. Restaurantin nimellä, Jonka Johtavina alkajina olivat CSJ:n' yksinäiset Jäsenet Sam Janatuinen, Oscar Kainulainen, Kukikiee. E. Salminen,- K . Vasanen; M. Ranta, Kahila."^ Joe.. V. .1920 syksyllä oli allekirjoittanut muutaman kuukauden ' senkin' Uikkeoniholdossa. että se saatiin alkiivaikeuksista toIpu<^ ma^n. Näistä voidaan tefhdä se Johtopäätös, että Thunder Bay osuusliikkeen vararikko sai vanhemmat kaupuniklen asukkaat hetkellisesti Kylmenemään ja varovaiseksi osuustoimintaan näh-' den.. - ,\ ' • . 'Mutta noiden nuorempien ruokala-osuusliikkeiden, onnlstiunlnen Jo to&<» kaisi niin että Järjestömme innosta^' mana uudelleen kohnekymmentä vuotta sitten,- perustettiin osuusliike. International Co-op; Trading Comnl" mellä. Joka - seuraavien vuosikymmenien kuluessa kasvoi suureksi mlljoO'^ nalllkkeeksl, sekä vielä nytkin uusissa olosuhteissa - on suurin työläisten: Ja farmarien .yhteinen monopoUvastäi" nen Joukkoliike Järvlenpäfissä, Ja vai-: mistautuu myös nyt loika-> Ja marraskuussa viettämään ao-ivuotisjuhlaansa; OSJ :n rakentava Ja yhdistävä vaikutus auttoi uusien osuusliikkeiden muo-tfostamisessÄ myös Nolalussa, iNipigo^ nlssa Ja Fort Franceslssa. Talsielonnihan .pnolesta Ja >,Winnip^Sln snoriiridu»- lEnsimmälsen -imperialistisen maa« Umansodan loppuvaiheessa hallinnollinen vaino iski OSJ :n samoin kuin muihinkin Canaflan työväen Järjestöihin jotka olivat esiIntyneet;Ä)dan imperialistisia päämääriä vastaan. Se (jatkoa «euraavalla sivulla) G.M.C. TROKUA ' • FELIX HYRSKE Eräs amdoiinneimmlsta CSM:n alktf-aikojen näyttämötyön JohtaJIfltä Joka noin neljän vuoden ajan vaikutti Port Artbtirfssa. Hyrskeen ansioista Port Arthurin näyttämö arvostettiin tämän^ mantereen suomalaisten parhsaksL Hyrske sUrtyl Canadasta iaaJemmOle vainioille rajan eteläpuolelle. - ; reisu vei minut Kallion kämpälle suu-pojaksi; Siellä tutustuin mm. Hulda Jääskeläiseen, Joka on ollut keittä-; jänä monessa palikassa myöhemmin Ja myös ahertanut kaupun^sea Järjes-;' tötolmlssa. Ruoka oUKaUion kämpällä parempi, mutta sielläkin mainittiin yhteisen ruokalain (kaipaus ja että se pitäisi alkaa Työn Temppelin a - lakettaan entisen osaston ravintolan tilalle, feaupunklln tultua alettiin y-; teinen keskustelu osaston nuorten yk-. sinälsten poikien Ja tyttöjen kesken, joka Johti siihen että koottiin penis-osakkaat Ja rahapääomaa sekä niin kesällä avasi ovensa Hoito Osuusruo- Jkala, jonka ensimmäisenä llik^:een-holtajana oli allekirjoittanut. Hoidon huoneistossa osui käsiimme vanhoJaThunder Bay Co-op Trading Co:n Ja osaston ravintolan tilikirjoja, joita tutkiessa liavalttiln että velkaa kauppa Ja väärinkäytöks<{t Johtivat ne ensimmäiset osuustoiminnalliset y« ritykset vararikkoon Mutta lähemmin harkittuna täytyi tulla siihen lopputulokseen, että vaikksi nuo seikat vafiicattivat, niin ratkaisevin syy oli lliaii suurissa rakennuksissa, kiinni-; tyslalnolssa^ y,nL Jotka muodostuivat ylivoimaiseksi taakaksi nousevalle lii^dceelle talouspulan vaikuttaessa. CSJ:n 40-vuotis|Kiivän merkeissä lähetämme TERVEH DYKSEMME kaikille fyöväen ja rauhan ystävijle! v« CSJ:n kylvämä siemen bn itänyt,. ta^Uäkin' / . suomalaisen väestön keskuudessa x0in osuustqi> i mm^M kuin toUttu«rfeeUakl.t ateUa ^/ y . INTERNATIONAL CO-OP STORES LIMITED: •^POin^;AHTHUR^^^ , « i f * K ' ^ . - . ^<..;ft:y..'i..v>.-,-.;.Jj>>'':5i(-..^y:; t m BolU)n vastaava ruokala perustettiin vuosi niyöliemmin Fort Willla^ •HS Onnittelumme! PUHELIN 3-9611 .. 402 N. MAY STEEET ^ ' ^ ' - Ä i Ä 3.961 ] ^'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 25, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-09-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510925 |
Description
Title | 1951-09-25-13 |
OCR text | -Tuesday,Sept.25,i CSEMME e Järjestölle mm: Mm mm&tm Canadan 'jestö! {ja Niilo Kangas en ja perhe naton mrs. H. Pelto ja Paul ja J. I ^ t i sanen i mrs. Venhola ja Bill ' akala j . WUma ja Helge ja Vili Sihtaan ja (Heino Salmi ' ialmi ja Väinö Jaakkola ; Peltola ja E. Alanko Dja Kelander; ja Leo Long lelen ja Felix Mäki v i ja. Väinö Manninen i Piesanen • lakkarainen i lusu '; Vuorio i K. -VValli , ra . -1 i Svante Varttila I ja Joe Marinich . A^uollet ! Puuronen f ja Toivo Pesola Ja J. Salonen -2' ONTARIO - oNNrrmiUM PORT ARTHUR HARDWARE tTD. Port Arthur 286 Bay Street Ontario ONNITTELUMMEr. ^ MiLTONS STORES LIMITED . PORT ARTHDR. CANADA Arvostamme teidän kannatuksenne ~ MILTONS Cor. Bay and Algoma Sts. • Huonekaluja • Kotilaitteita • Radioita ja pianoja MILTS GIFTS Colonial Theatre Bldg. • Hienoja juyelitavaroita • English China . ' • Levyjä LAATUTAVAROITA KOHTUULLISILLA HINNOILLA 40-vuotiaan järjestön taistelua lÖrj. A. T. HUI B työväenliike än toimineen JÄRJESTÖN palellaan Työ-isoimisen mo- :kea sen käy-ailmanrauhan karaistukoon takainen kun- [RS, INC. U.S.A. ONNITTELUMME! 85 STORES IN CANADA VIERAILKAA KAUPASSAMME' Puhelin 5-8911 MR. V. PAUL - MR. R. BERGLUND Port Arthur Ontario A. T, HILL CSJ:n sihteerinä, Vapauden toi>: mittajana, puhujana yan. tavoin nuoruudestaan saakka Canadan «nomalaisten keskuudessa vaikuttanut A. T. Hill on antanut run-: saan panoksen Canadan. sdoma-laisten valistustyön vainiolla. Hän työskentelee nykyään Vapauden Port Arthurin haaraliikkeen hoitajana. cuomoikieUstu toimintaa -vaativa b;le-lentaidottomuus. > Kun-nuorena poikasena "uuteen maahan" matkallani ensikerran v.' 1913 keväällä töllistelin Port Arthurin kadulla; odotellessani Junaa Fort Francessiin. i^iin oli Joka käänteessSL' suomalaisia Joten ei. tullut mieleenkään, että täällä ollaan maan jkie^en taitamattomia, j a kun oli ikävä rrvan;* iiaan maahan'', niin :^äättelin'Port Fran^sssiln • päästyäni, että - englanninkielestä en välitä, vaan menen tar kaisin Suomeen parin vuoden kulut^ tua, kunhan olen dollareita"tehnyt^^v ; Minut, kuten ehkä monen' muunkin, jo ensimmäinen kuukausi työ.ssä sar halia kaikenkielisten ^mukana pahoitti ymmärtämään että englanninkielen taito oli tarpeellista, eikä ollut enää varmaa ansaitseeko parissa vuodessa dollareita läheskään siinä määrin kuin oli haaveillut; Nilnpäainakinminiil-ta on ^Suomeen meno myöhästynyt JO: yli kolmekymmentä vuotta, ja jo en-: simmälsenä vuonna päätin käydä: o-r pettelsinaan ,"maan kieltä." \ Valmistautuessamme .CSJ:n 40T vuotisjuhliin me valmlstaudunune viettämään merkkipäivää, joka oii merkitykseltään historiallinen koko Canadan suomalaiselle väestölle. Mutta ennenkaikkea me muistamme Järjestömme perustajien ja uranuurtaji-' en työtä. Asetamme arvoon valna-j ain muistot Ja edelleen ahertajaih kunniakkaan työ£ikentel3m. - • • Alleki^oittanut tyytyy vain muistelemaan läheisesti erältä niistä päätapahtumista mihin Itsekin olen osallistunut, jättäen aikaisemmat -vaiheet ja tapahtumat sellaisille Jotka ovat niistä omakohtaisen osuutensa kautta lähemmin tietoisia. ' . •• • : * ^' U'^''^',:'-.V ' '>.^ .'V Suomesta -siirtolaisuuden aiheuttavat -syyt En kuitenkaan voi olla maloitse-; matta että aikaisemmin tänne Suomesta sUrtynelden Jaminun oman sUrt^rmlseni syyt olivat suurin piirtein famat.: Pääsyy oU Suomen puutteellinen elämä. ; Huomattayiouoalla osal- Ia ensimmäisistä siirtolaisista, alkaen viime vuosisadan lopulla Ja myöhemminkin, oli pyrkimyksenä päästä pakoon Suomen kurjia ol6ja:Ja tsa-rlsmln santarmien vainoa. Tänne saavuttua oli se yhteistyö samoin kuin edessä olevat elämän vaatimukset Ja ONNITTELEMME 40-VUOTISJUHUA JA KULTTUURI TOIMINTAANNE! YLEINEN METSAURAKOITSIJA PORT ARTHUR ONTARIO ONNITTELEMME LIMITED Teidän Chrysler, Plymouth ja Fargo välittäjät AINA SAATTE PAREMMAN OSTON MEIDÄN HYVISSÄ KÄYTETYISSÄ AUTOISSA 2-SOPIVAA LIIKEPAIKKAA PALVELEE TEITÄ-~2 J20 N. Archlbald St. ^ORT WlUJuSl ONT. Cor. St. Paul and - Van Nonaan Sis. PORT ARTHUB, ONT, Ensimmäiset suomalaiset Canadasäa Ja CSJ yhdyssiteenä Port Francesslssä oli'jd CSJ :n osasi' to toiminnassa siUoln kuin minä sini ne saavuin; .Koko ensimmäisen -vuor den luulin että siellä ikauan olleei Järjestön jäsenet — Soderholmitj Jchmonnit, Ruissalot, Hllllt -(isäni oili täällä yli kymmenen vuotta ennen miv nun_tuloani, Blomit, Töröset,.Koskiset, ' Pletllät," Nurmet. Klvarlt, Eki' rooslt,'Kananen, Hendrickson yjn. — .oUvat ensimmäisiä suomalaisia slir<> toIalslaCanadassa. Mutta kun tullii Port Arthuriin myöhemmin, niin t a| pasin useita jotka olivat Jo olleet täällä maassa /viime vuosisadan viime kymmenluvun, ja tietenkin pidin thei-tä ensimmäisinä Canadaan siirtyneinä. Kun vielä myöhemmin siirryin Torontoon, niin sain kuulla Llndalan, Lehdon Ja Saarimäen olleen täällä paljon aikaisemmin. Sitten kim ryh-, dyln tutkimaan Oelavaren siirtolaisuuden kolmensadan vuotisen histO'^ rlan lehtiä, niin siellä oli jo suomalaisia, joista eräät siirtyivät Cana-; daankin^ Me suomalaiset olemme siis: olleet Canadaa: rakentamassa yhtä kauan-ikuln muutkin Euroopasta tulf leet siirtolaiset. Ja siis yhtä lähellä maan alkuasukkaita. Koskapa CSJ:n Jäsenyyteen pääsi Jo nucjpempikin kuin 18 vuotias, Joka on rajamerkki aikuisten ihmisten Järjestöissä, niin minäkin liltylnjo tänne tuloni ensimmäisenä kesänä Fort Francessln osastoon, nuorisokortllla. suloin oli sleUä vilkas kulttuuri- Ja valistustoiminta, osastolla oma ihaali, jne. Työkassan menetys ankara Isku Siihen aikaan'' puhuttiin osastossa paljon"T>'ökansan" valkeasta ase-masta; sanottiin sen aluksi perustetun Port Arthurissa kaksi kertaa; viikossa Ilmestyvänä, mutta edellisenä vuonna : muuttuneen r pälvälehdeksl. Siellä kävi v. 1913 Jo Työlansan edus-tajä Ja viimeksi v; 1914 tov, WlerIkko kävi ;hakemassa rahaa lehden vaiikean taloudellisen aseman vuoksi. Päivä-leihdeksi muuttaminen pidettiin lilan suurena yrityksenä silloisen suomalai-/ sen väestön . ylläpidettäväksi. Työkansa kuitenkin saa rahaa/ vaikka el sitä mikään voinutkaan estää sota-kauden valkeuksien Ja pulaflcauden keskellä ylivoimaisen taakan alle kaa-tumasta v. 1915 kesällä. Toiminta Port Arthurissa Port V^rtaiurllalslln sain ensikerran tutustua v. 1915 syksyllä, tultuani r l - pakyydlllä Saskatchewanln maakunnasta sykJsyiseltä vlljankorjuumatliia]- ta. Ja Jo silloin sain kuulla että portarthurilalset pitivät pahana Työ-kansan menetystä. Mieleeni Jäi sillä kerralla vain Edward OUlkkala Ja Sanna Kannasto, Jotka mm. puhuivat asiasta. Sanna Kannasto kävi sitten myöskin puhujamatkalla. Oikein pl-: r tempiaikalsestl asumaan Port Arthuriin tultpnt v. 1917 keväällä tapasin ozasion toiminnassa hetken ajalla -Edward Ja Sanni Lahden, P. Kaarisen, P, Kataisen, Toivo Ulemen, Hilja VU-Jamaan, B. Beckin, A. Karin, O. Heinon, O. Kotilan, Seppälän, B, Ny-mannln, Ahlbommlt, KlvipeUot, Hietaset, Roineet, Alaset, Tuomet, Rar-nlöt, Korkolat, Hämäläiset, Koskiset, Arnberkln. Bohmlt, H. Klnnar, D. Ahon, Helstenlt, Heinäahot, Helkkl«t, Hilllt. Kiviset, Klvelät, Kosket, Leinot, Laineet. Lehtiset, La«8Uat, Mäet, När-väs3t, Pennaset/ Petersonnit, Oxma-nlt. Marttuset, Kiurut, OBautlot, Saaret, Silofc, ':undemt, Sunit, Takalat, Pajuset, Wfrrafr, Rissaset, Ran^t, Wansonit.;'Wldgrenifcym. Toiset toimivat etupäässä v^ln näyttämöllä. Mutta oli lault&ooro ja soittokuntakin, Jota ohjaili Aarnia Näyttelijäin kesken Ja yleensä dsastoasa pu- JiuttUnVOIe Airolan Ja Felix Hyrel^en 'aikana' tapahtuneesta tästä ja tuosta. Jälkeenpäin oli useita Ville Ahvlan 'aikoja'. Mutta v. I9J7 oU CSJ;n Port Aitixvgin osaston, l y ö n Temppelin näyttämön Jc^itajana Koplia, Joka minutkin sai näyttflemään useisser kap-paJelsaa JoUkJuMxiUa Ja eräässä pl&r nenunä«8ä kappaleessa olimme kahden pääosilla. Hommataan V»paQs.lehden penutatoIsekBi Syksj-llä pidettävää Järjestön edus. tajakokousta valnUstellessa oli minullakin k u i ^ tulla vaUtuksi val>: mlsyivaan l>onsikomlteqan, Joka ^edel-; teen valitsi' minut, Kataisen Ja k Lahden kanssa uuden lehden perustamistoimissa ahertelevaan volakomir teaan. Jonka asialla icäytiin Fort VTil-^ liamlnTimes Joiimalissa Ja Port Arthurin News Chroniclessa uuden perus-^ tettavan lehden ^painamismahdolll-suuksla tiedustelemassa. »•lUmänVa-; paus-leliden uuden perustettavan leb-: dcu palnamlsmahdolllsuuksla tiedustelemassa. : Tämän Vapaus-lehden pe4 rustamlsasian vuoksi; käytiin sitten^ myöskin Nlplgonissa Ja Nolalussa aina Matti Alasella ^ k k a . Nuo oUvat alueen vanhimpia Jay tolmivimpia ^ o-sastoja. ^ * Nuoret kulttuurlioiminnassa Ja uudelleen osuustoiminnan Järjestilmlsessa Meidän nuorten Joukkoon kuuluivat: silloin tolmlvlmplna Nurmisen tytöt, Pärssisen pojat Ja tyttö. Saarisen Jen-. ny. Variksen Mary, Jc^nsonln pojat, Bohmin pojat, Beckin tyttö Ja pojat, Taskisen Eva, Hulkon pojat, k i v i pellon tytöt. Aarnion nuori, Oarlsony Vaahtera, Pema^ Väinö, yon. . • Kesällä V. 1917 t}'öskennellessäm Pjgeon päresahalla Ja asuessanl Kaar^' tlsclla Mclntyre kadulla, eräänä i l tana pöllähti eteeni Hannes Vuori. Ja -Julisti "Huomenna lähdemme tyttöjen kanssa piknikkiin" Ja kun kaih-dcn mentlhi niin meitä oli neljä. Näit ä kolmannella kymmenellä olevia Vuoren kaltaisia iloisia Ilmestyksiä olivat myös"Jyskä" Ja /Jyrsii', jotka saapuivat ulkoa Port Arthuriin. Hauskoja poikia Ja hauska tyttö oli "epu-kin". Osuusliikkeitä ei tääUä ollut siihen aikaan 'enää, sillä ne olivat, menneet vararikkoon, samoin kuin Työkansakin. Niiden alkamiseen uudelleen meni oma aikansa. ';Tämä' alku kohosi metsämiehistä Ja nuorista:; Kun ensimmäisen syksyni ajalla kiertelin inetsäkämplUä niin sain kuulla' että osuusruokalaa kaivattiin: metsämiesten keskuudessa.' Kalle Ablbonunin, kanssa menin syksyllä Russelin kämpälle Chesapeaike niemeen,, mutta "swamppalltuamme"; kolmisen viikkoa Jouduimme eräänä Iltana kinasteluun Pelastusarmeijan edustajain kanssa ja sen jobdosta pois kämpältä. Meidän mukanamme-seurasi useita mui-ttObn;-: Ruokaan nfiihden oli siellä ankaraa arvostelua Ja se herätti keskustelun kaupunkiruokalolsta sekä kaipauksen cSJ:n osaston ylläpitämään ravintolaan, joka oli ollut haalin kellarikerroksessa. Uusi kämppä- 'f. VILLE AlROIiA oli raosltta näyttämöjä musUkkltydn Johtaja CSJ:nknUtnnrity6nv»thlolla kolmen vnoalkymmenen aikana, aluksi Port Artllurissa Ja sen Jälkeenmoll-la palkkaknnnUla. * TURVALLINEN- LUOTETTAVA -KOHTEUASi^^^ 92 8. mlin -Workmen's Oo-op. Restaurantin nimellä, Jonka Johtavina alkajina olivat CSJ:n' yksinäiset Jäsenet Sam Janatuinen, Oscar Kainulainen, Kukikiee. E. Salminen,- K . Vasanen; M. Ranta, Kahila."^ Joe.. V. .1920 syksyllä oli allekirjoittanut muutaman kuukauden ' senkin' Uikkeoniholdossa. että se saatiin alkiivaikeuksista toIpu<^ ma^n. Näistä voidaan tefhdä se Johtopäätös, että Thunder Bay osuusliikkeen vararikko sai vanhemmat kaupuniklen asukkaat hetkellisesti Kylmenemään ja varovaiseksi osuustoimintaan näh-' den.. - ,\ ' • . 'Mutta noiden nuorempien ruokala-osuusliikkeiden, onnlstiunlnen Jo to&<» kaisi niin että Järjestömme innosta^' mana uudelleen kohnekymmentä vuotta sitten,- perustettiin osuusliike. International Co-op; Trading Comnl" mellä. Joka - seuraavien vuosikymmenien kuluessa kasvoi suureksi mlljoO'^ nalllkkeeksl, sekä vielä nytkin uusissa olosuhteissa - on suurin työläisten: Ja farmarien .yhteinen monopoUvastäi" nen Joukkoliike Järvlenpäfissä, Ja vai-: mistautuu myös nyt loika-> Ja marraskuussa viettämään ao-ivuotisjuhlaansa; OSJ :n rakentava Ja yhdistävä vaikutus auttoi uusien osuusliikkeiden muo-tfostamisessÄ myös Nolalussa, iNipigo^ nlssa Ja Fort Franceslssa. Talsielonnihan .pnolesta Ja >,Winnip^Sln snoriiridu»- lEnsimmälsen -imperialistisen maa« Umansodan loppuvaiheessa hallinnollinen vaino iski OSJ :n samoin kuin muihinkin Canaflan työväen Järjestöihin jotka olivat esiIntyneet;Ä)dan imperialistisia päämääriä vastaan. Se (jatkoa «euraavalla sivulla) G.M.C. TROKUA ' • FELIX HYRSKE Eräs amdoiinneimmlsta CSM:n alktf-aikojen näyttämötyön JohtaJIfltä Joka noin neljän vuoden ajan vaikutti Port Artbtirfssa. Hyrskeen ansioista Port Arthurin näyttämö arvostettiin tämän^ mantereen suomalaisten parhsaksL Hyrske sUrtyl Canadasta iaaJemmOle vainioille rajan eteläpuolelle. - ; reisu vei minut Kallion kämpälle suu-pojaksi; Siellä tutustuin mm. Hulda Jääskeläiseen, Joka on ollut keittä-; jänä monessa palikassa myöhemmin Ja myös ahertanut kaupun^sea Järjes-;' tötolmlssa. Ruoka oUKaUion kämpällä parempi, mutta sielläkin mainittiin yhteisen ruokalain (kaipaus ja että se pitäisi alkaa Työn Temppelin a - lakettaan entisen osaston ravintolan tilalle, feaupunklln tultua alettiin y-; teinen keskustelu osaston nuorten yk-. sinälsten poikien Ja tyttöjen kesken, joka Johti siihen että koottiin penis-osakkaat Ja rahapääomaa sekä niin kesällä avasi ovensa Hoito Osuusruo- Jkala, jonka ensimmäisenä llik^:een-holtajana oli allekirjoittanut. Hoidon huoneistossa osui käsiimme vanhoJaThunder Bay Co-op Trading Co:n Ja osaston ravintolan tilikirjoja, joita tutkiessa liavalttiln että velkaa kauppa Ja väärinkäytöks<{t Johtivat ne ensimmäiset osuustoiminnalliset y« ritykset vararikkoon Mutta lähemmin harkittuna täytyi tulla siihen lopputulokseen, että vaikksi nuo seikat vafiicattivat, niin ratkaisevin syy oli lliaii suurissa rakennuksissa, kiinni-; tyslalnolssa^ y,nL Jotka muodostuivat ylivoimaiseksi taakaksi nousevalle lii^dceelle talouspulan vaikuttaessa. CSJ:n 40-vuotis|Kiivän merkeissä lähetämme TERVEH DYKSEMME kaikille fyöväen ja rauhan ystävijle! v« CSJ:n kylvämä siemen bn itänyt,. ta^Uäkin' / . suomalaisen väestön keskuudessa x0in osuustqi> i mm^M kuin toUttu«rfeeUakl.t ateUa ^/ y . INTERNATIONAL CO-OP STORES LIMITED: •^POin^;AHTHUR^^^ , « i f * K ' ^ . - . ^<..;ft:y..'i..v>.-,-.;.Jj>>'':5i(-..^y:; t m BolU)n vastaava ruokala perustettiin vuosi niyöliemmin Fort Willla^ •HS Onnittelumme! PUHELIN 3-9611 .. 402 N. MAY STEEET ^ ' ^ ' - Ä i Ä 3.961 ] ^' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-09-25-13