1951-09-25-14 |
Previous | 14 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
E.» . a . , , Sivu.l4. TOstaima, syyskuun 25 p, — Ti/esday, Sept 25> 1951
I :
t f-
1 ;
il
te mr
te-mm
• i i i
Onniifelemme CSJm 40-vuotisjuhlis
ja uranuurtajan osuutta U s t o i -
mintaliikkjeen rakeMamisessä
THUNDER BAY
CO-ÖP I^ÄIItY
LIMITED
PUHELIN 5-7384
283 QUEEN STREET PORT ARTHUR, ONT.
illiflliliililS
ONNITTELUMME
i40-VUOTIAALLE
t C A ^ A D A N
.SUÖÄifA^LAISELLE
rjÄRXESTÖLLE
VENDOME HQTIL
Mrs. T. M. Burstrom
' V «s
127 S. CUMBERLAND ST.
PORT ARTHUR, ONTARIO
mm
ONNITTELUMME
JA PARHAINTA
MENESTYSTÄ!
STYFFE
LIMITED
METSÄURAKÖITSUÄ
LAITURI NO. 5
PORT ARTHUR, ONTARIO
Muistelen ilinii...
(Jatkoa edemeem «Ivulta)
8. & NEIL
oU pUiiän aikaa
Järjcstäm'
tae akUivfsena
toimitsijana
toimien eri
vaiheissa ukmu
vapaudet» toi-mJUalana.
>
'ei laUtenlcaan ^tolmliumav^^^
lamaaimat'ianut^ päinvastoin
rauhan puolesta^oiminnan kiiholtta-mana
perustettiin Vapäus-Iehti v.
mif Joka tuli tärkeinunäiksi'järjestöa
vallstusvälineeksi Venäjän vallanku-r
moui£s«n vaikutelmiin nälidenj
m»! sisällissotaan osallistumisessa, se:r
fcä avarsi ; ^ t i 1 selvän näkökannan v.
J919 Wittnipegln suurlakkoon nähden,
Joka voidaan pitää Canadan työväen-l^
Otkeen^niilitanttisuuden esikoista^
teluna.
^ Sodan loputtua' eli kevättalvella v.
1919 erosin Hoito ruokalan Ulkkeeh
"isännän" tehtävästä mennäkseni syksyllä
Yhdysvaltain Järjestön agitaaU
torikurssellle Ja Keskusosuuskutman
osuustolmintakurssellle. Mutta sitä
ennen; kävin tekemässä koulurahat
turkisliikkeen edustajana, missä yhteydessä
.Jouduin kahteen otteeseen
käymään Winnip^issä Ja siellä tutua-
' tuin lVinnipegin: suurlakon Johtajiin
Pritchardiin; Pennerlin, Woodswart-h
l ^ Ja Queeniin. Viimainittu toisen
kerran käydessä tullaamassa Junassa
Port Arthiniin kesällä, Ja sillä
käynnillään puhui Icadunkulmaukses-sa
eräänä päivänä 8 tuntia, selostaen
Winnipe^ lakon syitä, vaiheita Ja
sen puolustustaistelua^ Jossa laiksi Julistettiin
hallitusmääräys. Joka myö-'
hemmin tunnettiin rikoslain 98 pykäl
ä nimellä.
OBU.-n liike Ja CäJ:n suhde sUhen
Winnipegin suurlakko Ja suuttumus
karainamaiseen : luokkasovittelupoli-tiikkaan,
-Jota Johtava porvarillisuus
edusti työväen unioUikkeessä, aiheutti
OBU:n: liikkeen nousemisen länsi-
.Ganadassa.; Sen militantit alunperin
olivat teollisuusunlonismln Ja työväen
itsenäisen luokkapolltlikan Innostamia,
Jonka vuoksi CSJ. päätti liittyä
OBirrnpropagandaJärJestöksI. Täällä
Poort Arthurissa osasto luovutti hallussaan
olevat Jakamattomat Työn
Temppelin osa&keetkin OBn:lle, Joka
erehdys vei- tämän työväen haalin
epämääräisen porvarillisen ^^haihattelun
välikappaleeksi Ja työväen vastaisen
tolmlimaii keskukseksi.
Canadan Pantavaratyöläisten TeölU-
' snnstnnion tukeminen '
Kurja'tilanne Ontarion metsäkäm*^
plllä Ja välttämätön toiminnan-vaatimus
Johti edellämainittujen yleisten
liikehtimisien vaikutuksesta metsätyö-
Iäiset keskustelemaan unIon perusta-misest.
Kun v. 1919 talvella lännellä
perustettiin 1 Canadan Puutavaratyö-läisten
Teollisuusunio, niin sai se meidätkin
innostumaan Ja ryhtymään
toimintaan Fort Prancessin alueella.
Siellä perustettiin Port 'Pranfcessin piirin
osasto. Sen toimlvimpia voimia
olivat suomalaiset Ja ruotsalaiset. Jotka
V muodostivat pääjouikon alueen^
metsäkämpilläkin: Lokaalille välit-:
tlln ruotsalaissyntyinen puheenjohtaja
Ja suomalaissyntyinen Sulo Neil,'
rahastonhoitajaksi. .Tämän kirjoittaja
lähetettiin kiertäväksi Järjestäjäksi
ensin MIne Centren kämpille. Jotka'
tunsin^ koska olin ollut siellä työssä'
v. 1917 talvella.
Samanaikaisesti sovittiin että lähden
liikkeeUe "Vapaus-"lehden iltler-,!
tävänä asiamiehenä. Siten tuU toiminta
itsensä kannattavalle pohjalle,
sillä kummassakin tehtävässä oli'
pyörällä Uerjdn fcirjalaukun kaoi^
talosta taJooit kautta länsi-Ontarion
fa^rmialueetkjn. Jota vierailua '«Ina
muistetaan ensimmäisenä ^tapaani,
sena", vaaka monen olin tavannut
ennenkin. • - '',
^•>OBIJ:n tappeutumlnen
OBU:n 'kansallisen' kcnventslonln
tullessa Port Arthuriin vuonna; 1920
oli Jo kuitenkin osoittautunut että OB
U :n liike ei saanut mukaansa ammat-tluhiolilkkeen
suurempia kerroksia^Ja
siksi ei voinut muodostua £vaikutta-vaksi'
uniokeskukseksi. vafslnSdn ^am
johtoon -tunkeutui anarko-syndikalis-mla
ja reformistista ammattlunionis-miä
eaustavat"niaantieteelllsen'f uni-ohlsmin
edustajat.
Näinollen siihen kuuluva ainoa todellinen
teollisuusunio; >— CJanadan
Puuta varatyölälsten Teollisuusunion
BC:n-piiri, kailttäen 22,000' |äsentä,
päätti erota OBU :sta erilleen tuon
könventslonin yhteydessä. Heti.Jäl-kfeeh
me edustajat paettuamme^ort
Prancesslin, ehdotimme että Port
Prancessinpiiri v seuraisi myös ;BC:n
esjnierlckiä, J<*a tai^htuljiin; . Myöhemmin
tapahtui sama muutos myöskin
^caikkldlla Ontariossa,
ONNITTELUNI!
REX TAXI
EERO HAli, OMISTAJA
DIAL 5-8666
318 Bay Street ;
Port Arthur Dntario
ONNITTELUMME f '
Lakehead
Monument Co^4
W. Kellaway, omistaja
KAIKENLAISIA
MUISTOPATSAITA
TYÖ T A A T A AN
Puhelin 5-7713,
258 S. Algoma St.
Port Arthur, Ont.
määrätty asiamlespalkklo. Tämä mat-,
kani teiki mahdolliseksi sen että polku-'
Onnittelumme
40'VuötiqaUe
CShllel
Scandinavian
Home Society
147 S. Algoma §t.
Port Arthur . Ontario
C81:o itiienälMii» valisti». Js koit-tVBritoUnlnaan
tyoräcn Inmlilratalfiteloa - i l
. Täs3älErilsitiIantee£5B asetti
Wllliam!n;Ja Port Arthuria osastot
tämää kirjoittajan CSJ:n kansallisen
£ihteeri<'r^astonholtäjan äulokkaak-
£i Ja tulin ylel^maallisessa yleisäänes»
tyksessär valituksi tehtävään. Näinollen
uutaen tehtävään astuessartam^
mikuus8al921< Jouduin ratkaisemaan
Järjestön i toimeenpanevan komit^n
kanssajapääftämään erota kannat^
tamasta OB0in lliket^. .Täällä Port
Arthurissa käytiin vl^ä Jälkeenkin
pain paljon välttelyjä, j a yleinen eväitä
telfrtilaisuus Järjestettiin pari vuotta
myöhemmin tämän kirjoittajan ja-W^
Arnbergin välUIä. Viimemainittu oi*
Ien ^OBU:n' karsinassa olon Ja n^rö-hemmin
lWW:n kacsinoItunUsen e-dustajana,:.
valkka> itsekin: Jo ^kuului
ammattialansa :.vanhaan' unloon. - - Al-i
lekirjolttanut kuului rWW:n • taistelu-aikana
sen Jäsenyyteen, mutta harva
noista sen puolesta väittelijöistä on
koskaan kuulunut;: sen £ Jäsenyyteen;
vaan heidän välttelynsä, on ollutvve-rukSseena:
työväen uniotoiminnasta sl-vussaoloon^
kuin myös valistus- Ja
kulttuuritoimintaan' nähdeniporva»
rillisuutensa salaamiseksi.
CSJ :n Jäädessä itsenäiseksi;. on se
jatkuvasti omaksunut pääasialliseksi
tehtäväkseen valistus-; ja- kulttuuritoiminnan
jrleisen työväenluokan näkökannan
pohjalla., Se merkitsee a-vimantoa
eri ajoilla Ja teollisuuksissa
olevien unloltten Ja yleensä teollisuusunlonismln
puolesta^^ kaikkialla: Tässä
mielessä oU Järjestömme :tukemas-sa
v. 1921 muodostettua Anunattiiml-olden
Valistuslilttoa Ja vallankuinouk-seUista
työväenpuoluetta ~Workexs*
Party of Canada.
Näiden kehitysvaiheiden dhella kuitenkin
koottiin Canadan Suomalaisen
Järjestön kautta ympäri maan toimivat
haallyhdistykset jä osastot yhtenäiseksi
valistus- Jä taUttuuritoImin-nan
liikkeeksi. SJrlle hanklttUn' v,
1923 mttohamtUkseri/lupaklrJa; siten
helpottaen haalien yjn.vomaisuuden
omistuksen. laillistuttamista: CSJ:
täten• muodostui laajaksi valistus- "Ja
kulttuurijärjestöksi.
Työväen itsenäise^Qliittisen toi- ;
minnan nousuun fbsalUstnt|iinen.''
JBInnan Ammiattlunloiden: yallstus-liiton
kanssa icasvoi työväen keskuudessa
vv. 1923 ^ 2 5 ajalla irtautiuni-nen:
vanhoista; puolueista Iteenälsen
luoldcapolitlikan- pohjalla Ja heräsi
maan farmarijkrjestöjen osiallistuini-nen
poliittiseen toimintaan, mikä" yhdistyi
Canadan.Työväenpuolueen (C-CSJ:
n Port Artfcäria o^ton näytteUjöitä., / ' ,'
GEORGE SAIVO
CSJ:n Port Arthurin osastossa jiltkän
ajan vaikottamit George Salvo onmo-nitaitoinen
uurastaja järjestön työ-valniolla.
Hän lienee parhaiten tunnettu
voimistelun johtajana, mutta on
osallistunut myöskin muihin' kulttuuriharrastuksiin'
ja kirjoitteluun. '
LMATTI SAARI
VancoWerIsta on erSs CSJ:n laajan
työvainlon mainioista työmunrahalsis-'
ta. Hän on munalla maassa tunnetta
etnpäässäsUtä, että hän el ole pitänyt
kynttiläänsä vakan «Ma vaan on
antanut sen loistaa kaikelle kansalle
kirjoittaessaan Taneoaverllalsten toi-:
minnasta Vapauteen, milloin Mökin
pojan nlmlmerkinä. milloin varustaen
kirjoituksensa siten kuten kaikki fclr-joltukserpltalsl
allddrjolttaa omalla
nimellään;
— Quebecin piispa Hubert antoi
vuonna 1790 mäftrfiyksen, että häitä'
saa pitää ainoastaan kerran viikossa,
tiistaisin. ^
Onnittelumme
40'Vuotisjnhlille!
V. W. Hermanson
516 Public Utilities Bldg:-
Port,ArthUr Ontario
tLP:n) liikkeelcsl. Järjestömme osastot
liittyivät CLP:n osastoina monissa
keskuksissa Ja aktiivisesti osallistuivat
sen toimintaan.
Canadassa samoin kuin muissakin
maissa tapahtui vuosien 1925-28 vä-^
lisellä ajalla osittainen Ja itllapälnen
kapitalistisen talouden vakiintuminen.
Ja se nostatti kälkicl ennen maailman
suursotaa Ja sen ajalla vallinneet luok-'
kasovlttelupoUtiikan - hatlhaikäsittteet,
voimakkaina esiin. - Vanhoista - puolueista
Irtaantumislllke väheni. Tästä
johtui että luokkas^vlttelun politiikka
valdlntui ammattiunionistiseh liikkeen
huippujohdon suuniuiksi. CLP:n
tunkeutuneet refoormistiset ammatti-'
uniojohtajat pyi^vät käyttfönään
pU'olu6tta luokkiasovlttelupoUtllkan välineenä,
keinotellen kalkkien työväen
toimintojen ohjaamlsäisl kaitollsmin
kannatuksen kanaaleihln. Kun saman
aikaisesti nämä harhakäsitykset tunkeutuivat
vallankumouksellisiin Järjestöihinkin,
niin uhkasi luokkasovit-
:telupolltlikka tuhota kaiken luoikka-talstelukannallar
olevan työväenlilk-'
keeh Ja t ^ d ä sen kykenemättöm^l
kapitalismin yleisen' kriisin pohjalla
kählttyvän talouspulan alkaessa eslin-tulevantalsteluvalheen
tehtäviin. '/
Xiuokkasovittelukanta nousi,' Cana-:
d ^ Suomalaisessa Järjestössä v". 1929
manrasikuussa ilmiliekkiin. Parin/ e-deUlsen
vuoden ajalla oli päässyt val-kuttisvaltaislin
asemiin Vapauden toimituksessa'
sellaisia onnenoidcljolta
kuin olivat R. Pehkonen Ja B. Tenhunen,
Jotka Jo Suomessa olivat edustaneet:
tannerilaista suuntaa. Me^tun-alpune
heidät vain sen kautta ettk sa-
' (Jatkoa seuraavalla sivulla)
"TERVEHDYS JUHLILLENNE
ROYALTON HOTEL
LIIKKEENHOITAJA. "
PORT ARTHUR
Bay Ja Court katujen kulmassa
ONTAE
ONNITTELUMME . . .
^ LÄSKIH'S LAATU HUONEKALUJA JA LAITTE
PUHELIN S-8053
89—91 S. Cumberlahd St. Port Arthur, Ont
Onnittelumme,..
•• v^'"'-:V; U ^ : ^ ' ^ ••. • vv'"''--;--'; v^.-O"'/'^^ •.: • V-.
CANADIAN NORTHERN HO
PUHELIN 5-5011
f30 S. Cumberland St. Port Ar
•••V
, ^ ONNlfTELUMME
PUHELIN 5-6525
24 WATER STREET PORT ARTHUR, .ONAAR
ONNITTELEMME CANADAN iSUOMALAI
_^ JÄRJESTÖÄ JA 40-VUOtlSJllHLIA!
IVANSON iUMBER COMPAI
LIMITED
rt- ^
RAKENNUSTARPEITA - KIVIHIILTÄ
277 John Street Puhelin 5-6589 Port Arthur,
Järvienpään mesta
painajat
4
UNION T Y Ö P A JA
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 25, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-09-25 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus510925 |
Description
| Title | 1951-09-25-14 |
| OCR text | E.» . a . , , Sivu.l4. TOstaima, syyskuun 25 p, — Ti/esday, Sept 25> 1951 I : t f- 1 ; il te mr te-mm • i i i Onniifelemme CSJm 40-vuotisjuhlis ja uranuurtajan osuutta U s t o i - mintaliikkjeen rakeMamisessä THUNDER BAY CO-ÖP I^ÄIItY LIMITED PUHELIN 5-7384 283 QUEEN STREET PORT ARTHUR, ONT. illiflliliililS ONNITTELUMME i40-VUOTIAALLE t C A ^ A D A N .SUÖÄifA^LAISELLE rjÄRXESTÖLLE VENDOME HQTIL Mrs. T. M. Burstrom ' V «s 127 S. CUMBERLAND ST. PORT ARTHUR, ONTARIO mm ONNITTELUMME JA PARHAINTA MENESTYSTÄ! STYFFE LIMITED METSÄURAKÖITSUÄ LAITURI NO. 5 PORT ARTHUR, ONTARIO Muistelen ilinii... (Jatkoa edemeem «Ivulta) 8. & NEIL oU pUiiän aikaa Järjcstäm' tae akUivfsena toimitsijana toimien eri vaiheissa ukmu vapaudet» toi-mJUalana. > 'ei laUtenlcaan ^tolmliumav^^^ lamaaimat'ianut^ päinvastoin rauhan puolesta^oiminnan kiiholtta-mana perustettiin Vapäus-Iehti v. mif Joka tuli tärkeinunäiksi'järjestöa vallstusvälineeksi Venäjän vallanku-r moui£s«n vaikutelmiin nälidenj m»! sisällissotaan osallistumisessa, se:r fcä avarsi ; ^ t i 1 selvän näkökannan v. J919 Wittnipegln suurlakkoon nähden, Joka voidaan pitää Canadan työväen-l^ Otkeen^niilitanttisuuden esikoista^ teluna. ^ Sodan loputtua' eli kevättalvella v. 1919 erosin Hoito ruokalan Ulkkeeh "isännän" tehtävästä mennäkseni syksyllä Yhdysvaltain Järjestön agitaaU torikurssellle Ja Keskusosuuskutman osuustolmintakurssellle. Mutta sitä ennen; kävin tekemässä koulurahat turkisliikkeen edustajana, missä yhteydessä .Jouduin kahteen otteeseen käymään Winnip^issä Ja siellä tutua- ' tuin lVinnipegin: suurlakon Johtajiin Pritchardiin; Pennerlin, Woodswart-h l ^ Ja Queeniin. Viimainittu toisen kerran käydessä tullaamassa Junassa Port Arthiniin kesällä, Ja sillä käynnillään puhui Icadunkulmaukses-sa eräänä päivänä 8 tuntia, selostaen Winnipe^ lakon syitä, vaiheita Ja sen puolustustaistelua^ Jossa laiksi Julistettiin hallitusmääräys. Joka myö-' hemmin tunnettiin rikoslain 98 pykäl ä nimellä. OBU.-n liike Ja CäJ:n suhde sUhen Winnipegin suurlakko Ja suuttumus karainamaiseen : luokkasovittelupoli-tiikkaan, -Jota Johtava porvarillisuus edusti työväen unioUikkeessä, aiheutti OBU:n: liikkeen nousemisen länsi- .Ganadassa.; Sen militantit alunperin olivat teollisuusunlonismln Ja työväen itsenäisen luokkapolltlikan Innostamia, Jonka vuoksi CSJ. päätti liittyä OBirrnpropagandaJärJestöksI. Täällä Poort Arthurissa osasto luovutti hallussaan olevat Jakamattomat Työn Temppelin osa&keetkin OBn:lle, Joka erehdys vei- tämän työväen haalin epämääräisen porvarillisen ^^haihattelun välikappaleeksi Ja työväen vastaisen tolmlimaii keskukseksi. Canadan Pantavaratyöläisten TeölU- ' snnstnnion tukeminen ' Kurja'tilanne Ontarion metsäkäm*^ plllä Ja välttämätön toiminnan-vaatimus Johti edellämainittujen yleisten liikehtimisien vaikutuksesta metsätyö- Iäiset keskustelemaan unIon perusta-misest. Kun v. 1919 talvella lännellä perustettiin 1 Canadan Puutavaratyö-läisten Teollisuusunio, niin sai se meidätkin innostumaan Ja ryhtymään toimintaan Fort Prancessin alueella. Siellä perustettiin Port 'Pranfcessin piirin osasto. Sen toimlvimpia voimia olivat suomalaiset Ja ruotsalaiset. Jotka V muodostivat pääjouikon alueen^ metsäkämpilläkin: Lokaalille välit-: tlln ruotsalaissyntyinen puheenjohtaja Ja suomalaissyntyinen Sulo Neil,' rahastonhoitajaksi. .Tämän kirjoittaja lähetettiin kiertäväksi Järjestäjäksi ensin MIne Centren kämpille. Jotka' tunsin^ koska olin ollut siellä työssä' v. 1917 talvella. Samanaikaisesti sovittiin että lähden liikkeeUe "Vapaus-"lehden iltler-,! tävänä asiamiehenä. Siten tuU toiminta itsensä kannattavalle pohjalle, sillä kummassakin tehtävässä oli' pyörällä Uerjdn fcirjalaukun kaoi^ talosta taJooit kautta länsi-Ontarion fa^rmialueetkjn. Jota vierailua '«Ina muistetaan ensimmäisenä ^tapaani, sena", vaaka monen olin tavannut ennenkin. • - '', ^•>OBIJ:n tappeutumlnen OBU:n 'kansallisen' kcnventslonln tullessa Port Arthuriin vuonna; 1920 oli Jo kuitenkin osoittautunut että OB U :n liike ei saanut mukaansa ammat-tluhiolilkkeen suurempia kerroksia^Ja siksi ei voinut muodostua £vaikutta-vaksi' uniokeskukseksi. vafslnSdn ^am johtoon -tunkeutui anarko-syndikalis-mla ja reformistista ammattlunionis-miä eaustavat"niaantieteelllsen'f uni-ohlsmin edustajat. Näinollen siihen kuuluva ainoa todellinen teollisuusunio; >— CJanadan Puuta varatyölälsten Teollisuusunion BC:n-piiri, kailttäen 22,000' |äsentä, päätti erota OBU :sta erilleen tuon könventslonin yhteydessä. Heti.Jäl-kfeeh me edustajat paettuamme^ort Prancesslin, ehdotimme että Port Prancessinpiiri v seuraisi myös ;BC:n esjnierlckiä, J<*a tai^htuljiin; . Myöhemmin tapahtui sama muutos myöskin ^caikkldlla Ontariossa, ONNITTELUNI! REX TAXI EERO HAli, OMISTAJA DIAL 5-8666 318 Bay Street ; Port Arthur Dntario ONNITTELUMME f ' Lakehead Monument Co^4 W. Kellaway, omistaja KAIKENLAISIA MUISTOPATSAITA TYÖ T A A T A AN Puhelin 5-7713, 258 S. Algoma St. Port Arthur, Ont. määrätty asiamlespalkklo. Tämä mat-, kani teiki mahdolliseksi sen että polku-' Onnittelumme 40'VuötiqaUe CShllel Scandinavian Home Society 147 S. Algoma §t. Port Arthur . Ontario C81:o itiienälMii» valisti». Js koit-tVBritoUnlnaan tyoräcn Inmlilratalfiteloa - i l . Täs3älErilsitiIantee£5B asetti Wllliam!n;Ja Port Arthuria osastot tämää kirjoittajan CSJ:n kansallisen £ihteeri<'r^astonholtäjan äulokkaak- £i Ja tulin ylel^maallisessa yleisäänes» tyksessär valituksi tehtävään. Näinollen uutaen tehtävään astuessartam^ mikuus8al921< Jouduin ratkaisemaan Järjestön i toimeenpanevan komit^n kanssajapääftämään erota kannat^ tamasta OB0in lliket^. .Täällä Port Arthurissa käytiin vl^ä Jälkeenkin pain paljon välttelyjä, j a yleinen eväitä telfrtilaisuus Järjestettiin pari vuotta myöhemmin tämän kirjoittajan ja-W^ Arnbergin välUIä. Viimemainittu oi* Ien ^OBU:n' karsinassa olon Ja n^rö-hemmin lWW:n kacsinoItunUsen e-dustajana,:. valkka> itsekin: Jo ^kuului ammattialansa :.vanhaan' unloon. - - Al-i lekirjolttanut kuului rWW:n • taistelu-aikana sen Jäsenyyteen, mutta harva noista sen puolesta väittelijöistä on koskaan kuulunut;: sen £ Jäsenyyteen; vaan heidän välttelynsä, on ollutvve-rukSseena: työväen uniotoiminnasta sl-vussaoloon^ kuin myös valistus- Ja kulttuuritoimintaan' nähdeniporva» rillisuutensa salaamiseksi. CSJ :n Jäädessä itsenäiseksi;. on se jatkuvasti omaksunut pääasialliseksi tehtäväkseen valistus-; ja- kulttuuritoiminnan jrleisen työväenluokan näkökannan pohjalla., Se merkitsee a-vimantoa eri ajoilla Ja teollisuuksissa olevien unloltten Ja yleensä teollisuusunlonismln puolesta^^ kaikkialla: Tässä mielessä oU Järjestömme :tukemas-sa v. 1921 muodostettua Anunattiiml-olden Valistuslilttoa Ja vallankuinouk-seUista työväenpuoluetta ~Workexs* Party of Canada. Näiden kehitysvaiheiden dhella kuitenkin koottiin Canadan Suomalaisen Järjestön kautta ympäri maan toimivat haallyhdistykset jä osastot yhtenäiseksi valistus- Jä taUttuuritoImin-nan liikkeeksi. SJrlle hanklttUn' v, 1923 mttohamtUkseri/lupaklrJa; siten helpottaen haalien yjn.vomaisuuden omistuksen. laillistuttamista: CSJ: täten• muodostui laajaksi valistus- "Ja kulttuurijärjestöksi. Työväen itsenäise^Qliittisen toi- ; minnan nousuun fbsalUstnt|iinen.'' JBInnan Ammiattlunloiden: yallstus-liiton kanssa icasvoi työväen keskuudessa vv. 1923 ^ 2 5 ajalla irtautiuni-nen: vanhoista; puolueista Iteenälsen luoldcapolitlikan- pohjalla Ja heräsi maan farmarijkrjestöjen osiallistuini-nen poliittiseen toimintaan, mikä" yhdistyi Canadan.Työväenpuolueen (C-CSJ: n Port Artfcäria o^ton näytteUjöitä., / ' ,' GEORGE SAIVO CSJ:n Port Arthurin osastossa jiltkän ajan vaikottamit George Salvo onmo-nitaitoinen uurastaja järjestön työ-valniolla. Hän lienee parhaiten tunnettu voimistelun johtajana, mutta on osallistunut myöskin muihin' kulttuuriharrastuksiin' ja kirjoitteluun. ' LMATTI SAARI VancoWerIsta on erSs CSJ:n laajan työvainlon mainioista työmunrahalsis-' ta. Hän on munalla maassa tunnetta etnpäässäsUtä, että hän el ole pitänyt kynttiläänsä vakan «Ma vaan on antanut sen loistaa kaikelle kansalle kirjoittaessaan Taneoaverllalsten toi-: minnasta Vapauteen, milloin Mökin pojan nlmlmerkinä. milloin varustaen kirjoituksensa siten kuten kaikki fclr-joltukserpltalsl allddrjolttaa omalla nimellään; — Quebecin piispa Hubert antoi vuonna 1790 mäftrfiyksen, että häitä' saa pitää ainoastaan kerran viikossa, tiistaisin. ^ Onnittelumme 40'Vuotisjnhlille! V. W. Hermanson 516 Public Utilities Bldg:- Port,ArthUr Ontario tLP:n) liikkeelcsl. Järjestömme osastot liittyivät CLP:n osastoina monissa keskuksissa Ja aktiivisesti osallistuivat sen toimintaan. Canadassa samoin kuin muissakin maissa tapahtui vuosien 1925-28 vä-^ lisellä ajalla osittainen Ja itllapälnen kapitalistisen talouden vakiintuminen. Ja se nostatti kälkicl ennen maailman suursotaa Ja sen ajalla vallinneet luok-' kasovlttelupoUtiikan - hatlhaikäsittteet, voimakkaina esiin. - Vanhoista - puolueista Irtaantumislllke väheni. Tästä johtui että luokkas^vlttelun politiikka valdlntui ammattiunionistiseh liikkeen huippujohdon suuniuiksi. CLP:n tunkeutuneet refoormistiset ammatti-' uniojohtajat pyi^vät käyttfönään pU'olu6tta luokkiasovlttelupoUtllkan välineenä, keinotellen kalkkien työväen toimintojen ohjaamlsäisl kaitollsmin kannatuksen kanaaleihln. Kun saman aikaisesti nämä harhakäsitykset tunkeutuivat vallankumouksellisiin Järjestöihinkin, niin uhkasi luokkasovit- :telupolltlikka tuhota kaiken luoikka-talstelukannallar olevan työväenlilk-' keeh Ja t ^ d ä sen kykenemättöm^l kapitalismin yleisen' kriisin pohjalla kählttyvän talouspulan alkaessa eslin-tulevantalsteluvalheen tehtäviin. '/ Xiuokkasovittelukanta nousi,' Cana-: d ^ Suomalaisessa Järjestössä v". 1929 manrasikuussa ilmiliekkiin. Parin/ e-deUlsen vuoden ajalla oli päässyt val-kuttisvaltaislin asemiin Vapauden toimituksessa' sellaisia onnenoidcljolta kuin olivat R. Pehkonen Ja B. Tenhunen, Jotka Jo Suomessa olivat edustaneet: tannerilaista suuntaa. Me^tun-alpune heidät vain sen kautta ettk sa- ' (Jatkoa seuraavalla sivulla) "TERVEHDYS JUHLILLENNE ROYALTON HOTEL LIIKKEENHOITAJA. " PORT ARTHUR Bay Ja Court katujen kulmassa ONTAE ONNITTELUMME . . . ^ LÄSKIH'S LAATU HUONEKALUJA JA LAITTE PUHELIN S-8053 89—91 S. Cumberlahd St. Port Arthur, Ont Onnittelumme,.. •• v^'"'-:V; U ^ : ^ ' ^ ••. • vv'"''--;--'; v^.-O"'/'^^ •.: • V-. CANADIAN NORTHERN HO PUHELIN 5-5011 f30 S. Cumberland St. Port Ar •••V , ^ ONNlfTELUMME PUHELIN 5-6525 24 WATER STREET PORT ARTHUR, .ONAAR ONNITTELEMME CANADAN iSUOMALAI _^ JÄRJESTÖÄ JA 40-VUOtlSJllHLIA! IVANSON iUMBER COMPAI LIMITED rt- ^ RAKENNUSTARPEITA - KIVIHIILTÄ 277 John Street Puhelin 5-6589 Port Arthur, Järvienpään mesta painajat 4 UNION T Y Ö P A JA |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-09-25-14
