Vapaus, September 25, 1951

              lalaisetottaneet
insä orpolasten&oteji
ig Kons. — Uuden Eiiaaa
alsto ilmoitti perjantaha, 5m
inassa olevaa orpolastei ^
ovat olleet aJkaiscmmli, 2
Jsten/äsissä. on otettu S
»käsiin. - ^
nenpiteen sanotaan jol,w
• että näissä orpolasten ioä^
lapsia kohdeltu huonosti
•n flmoitap. että mleheal k
Taiston isä ^
PoHro Edward
Savela
1 Toronton General-sainukiM
mm 22 prnä 1951 aivo
r vHan oli syntynyt toakofam,
1BC8 Lehtimäelk SS
«rahadaan loukoknnsaTBS
itoajja haudattiin elofanm s
i 1951 veteraanien osastoS
dn hautausmaahan ^Jo.
ihinnä vainajaa Jäi snremu»
lonsa HeUen Ja poikansa TaS
minsissa sekä nmita snkhhS
tuttavia Suomessa Ja^li»;
ssa. ^
>lit isä rakas mulle.
Iksi Jumalan rauhan '
uonmä sulle. .
Poikasi TaUt.
li meiltä kuolo kysele,
3s ivalmis oisln lähtemään,
ai. Jäämään oisko halua.
Vaimosi HefleiL
KIITOS
ihdon lausua sydämelliset Bi-et
kaikille, jotka tavalla tai
Ha muistivat Toivoa hana
eisella matkallaan. :
ISTO JA HELLEN SAVEU
262 Algonquin Blvd. W.
mins OntaHi
maatetustanne jota
päivinä. Valitkaa
lipuolisesta
en käteismaksun
ine vaatteet siksi
[STAKAA,
; parhaimmat laadut!
\KKEJA
49.75
3.75-49.50
Tip takkeja
vär^tiy prosessoiln :
nas) Icanlukset
tl KANGASTA
jpattu vuori
29.75
: GABAHDINEA
)pattu vuori
23.95
\ LIMITED
4JESTEN PUKIMO ,
u 6-6611 Sudi»»»
TERVEHDYS
CSJ:LLE,
suomalaisten kidttuuri- ja
valistusjärjestdUe merkkipäivänään!
/
N. Nieminen
A. METIAINEN
ANNA NELSON
E. E. Mäki ^
Doris Fortier
Hazel Fortier
JOHN HILL
B. Ström
J. KOSKINEN
D. W. Gillies
Louis Phavo
ANDREW CICAK
c. M; SORLEY
P. Boucher
HENRY RAPAKKO
JOHN MAKI
S. VUKALICH
J. C. Therrien
Mosher Headquarters - .
Newaygo Timber Go. Ltd.y .-
Mileage 217y4 A.C.R.,Ontario
Tervehdys
^'Vttotiaalle!
Ikäsi kunniaksi edelleen
olkoon!
NIILO MÄKELÄN
CLUB
VANCOUVEB. B. C.
TERVEHDYKSEmE
Tervehdys
40-vuofiaalle!
Ole edelleenkin palavana
soihtuna edistyksen tiellä l
IVAR SEPPÄ
ALBERT JÄRVINEN
MATTI KATAJISTO
EMIL SEPPONEN
J. SUTINEN
K. ENBERG
J. KARJALA
Nelson Camp No. 122
Savanne, Ontario,
Canadan Suomalaiselle Järjestölle
40 vuoden kunniakkaan työn johdosta!
Rauhan ja vapauden puolesta tänä
CSJ:n merkkipäivänä!
WILLIAM AHO
: MAURI AHO
Abel Tervonen
Antti Hurskainen
ARNOLD JA HENRY LAINE
Anrid Kangas . '
HUja ja L. E. WuorI
EINO TARKKA
WÄINÖ RISTIKANOAS '
Helga Ja Henry Aliltdeki- '
Elina. Anna-Liisa Ja Emil Lind
Bobby, Aili ja E. Simonen
Aino ja Jack Mäki
Siiri ja E. Autiomäki
Dma ja Arvi Tuumanen
Hanna ja Evert Perälä
Topi Hakala
Roy. Anni ja V, Viitasalo
Thelma. Ida Ja V, Lelitlnen
Miina Pellinen
l«o. Eva ja Hugo Luoma
Harold, Aino ja H. J . Salminen
A. Nenonen
Ruusa Ja Jalmar Hurskainen
Irja ja Arthur Dewar ~
J. Juäsila
Mr. ja mrs. ögrcn
Ma Ja Alex MiUing . '
Matti Lukkarila
Hilma ja Henry Kulmisla
Elmer Ja Wni. Lehtinen
Elina Tissari
Thyra ja Väinö Mäntylä
Taimi Ja Tom Carr
Martta ja KaUe Lampinen
f Manuna ja Pappa Heinonen
Aapeli Tervonen
Hilja ja Evert Erkkilä
Sofl Ja Anttonl Ranta
ÖUda Pekuri
Antti ja Signe Vierimaa
H?my Vierimaa
Onni Rajala
Walter Niskanen
Hanna ja Matti Huhtala
ja mrs, lAurl Niemi
^ ia V. M.'KaUel8
?ona Ja Unto Ttorttila'
"nda Ja Oscar Tbolber?
8AULT STE. MARIE ^
Hilma ja Anttoni Saarimäki
Irma, 'Matilda Ja Anton
Heinonen
Hanna Ja V. Hill
Aima Rantanen
Suoma Ja Bruno Kauppinen
Tyyne. Sliaron ja Albin Sironen^
6323 Edward Ave
Ashtabula, Ohio. UJSA.
Lyydia Ja H. Aunela.
lOSO West 39th St..
' Ashtabula, Ohio. JJBA.
Hettnan Valttari,
1338 West 38th St..
Ashtabula, Ohio. U.SA,
Mr. ja mrs. U. H . Ranta
Ashtabula, Ohio
Hilda Ja £ . Heino
V. Viljamaa
A. Ruuska »
Esko Saarivirta
Ida Ja Kalle Lunsdett
Helena Lind
Mr. Ja mrs. Oeboff •
Elli j8~Oiva Inbcrg
Aili ja K Äijälä . •
V. Aho
Mr. Ja mrs. Mustajärvi
Anitta Ja Maire Inberg
Mr. Ja mrs. J. JänstrSm
Mr. Ja mrs. E. Aaltonen Ja pojat
Fanny ja Nestor Sundell
Ester Ja Kusti Kurikldkla
Irma ja Urho Hill V
Irfenc Ja Tom Hillberg
Aili Ja Emil Rakkola
Jenny Ja William Kangas
V. Niskanen Ja perhe
Aino Nieminen
Anni Ja Vili Viita ,
A.. H.. S., T. ja E. Muhonen
Toini Ja Endel Jurimae
Marget Harju
Helvi aalin
Alma Ja Arvi Soderena
Mr. Ja mrs. K. Laakso
Mr. jäämis. Huotari
Iivari Paajanen
Helena Ja JaUu Hillberff
ONTABIO .1
Parhaat
onnittelumme
40-vuotiaalle!
Eläköön CSJ:n
kulttuurityö!
o. YLITALO
VILPAS HIETANIEMI
A. HOVI
V. OKSANEN
VÄINÖ HUOTARI
VEIKKO HUOTARI
AARNE NIEMI
ANTTI NIEM
MATTI SAARI
V. KUNTSI
E. PALOKANGAS .
MARGARET JA FRANK
MÄKINEN
TOINI OINONEN
ELSIE KIVI
VÄINÖ VATAJA
ROBERT KORPI '
ESKO KIVI
VOITTO HIETANIEMI
Brompton P.&P. Co. LtcL/
Camp 26. Beardmor*. Onl.
meiusivi
' « Kirj. Jussi Latva
tpk:n Jäsenenä w. 19I«—IdSL ^|
TORONTO. — Nyt kun me edi^l
tysmieliset suomalaiset vietäm
Caimdan Suomalaisen Järjestön 40-:
vuotispäivää, on ajankohtaista
muistella Järjestömme toimintaa sen
alku-ja perustamisajoilta. ^~ , !
;: • Allekirjoittaneer.a oli. tilaisuus jo
1019 syyskuulla Canadaan tulles­saan
yhtyä silloisen Sosialidemo­kraattisen
puolueen yhteydessä ;toi^
minneeseen suomalaiseen r osastooh;
Suomen $os.dem;puolueyhdi5tyk;|eh
muuttokortilla: Näitä suomalaisia
osastoja toimi Ontarion maakun|
liassa joitakin ja ne olivat Torontos­sa
toimineen suomalaisen seuran jä-;
senten perustamia koska heillä oli
halua saada suomalaisia yhteistoi­mintaan
maassa olevan sos.dem.-
puolueen kansaa.
. Nämä siis olivat niinkuin alkuna
perustettavalle maatakäsittävalle Jär-'
JestÖlle. Järjestön perustamispäiväkr^
sl on muuten tullut merkityksi syys^
kuun 3 p. 1811, järjestön kuuluessa
Canadan sos.dera. puolueeseen suo^-
malaisena "klelijärjestönä". Se al­koi
toimintansa Canadan Suomalair
nen Sosialisti järjestö nimellä, koti­paikkana
ollen Toronto, mlssa: maar
t^käsittävän Järjestön ensimmäinen'
. (Toronton) osasto nimitti jäsenistään
alkaneelle Järjestölle varsinaisen toi­meenpanevan
komitean Ja osa-ajalla
toimineen sihteerin. Kauan ei kui-;
tenkaan voitu sihteerin tehtävää suo­rittaa
sivutyönä. Heti Järjestön pe-rustamäpälvastä
alkaen alkoi muor
dostua uusia osastoja ' eri puolille
maata.: Toimeenpanevan; komitean
täytyi muuttaa sihteerin toimen täys-alkaiseksl
työksi Ja valita siihen teh­tävään
toveri J . W. Ahlqvistin, joka
tätä' tehtävää hoiteli Järjestön en­simmäisen
kymmenvuotiskauden
ajan. Järjestön Jäsenistö valitsi hä-^
nct aina uudelleen vuoden lopulla
suoritetun yleisaänestylu;et>: avulla:
Samoin vahttiin tpk joka vuosi uu­delleen
Toronton osaston nimittämis­tä
ehdokkaista. Vuoden 1919 lopulla;
kieltäytyi toveri J . •W; Ahlqvist vas-*
taanottamasta eihdokkuutta. Liialli-:
sen rasituksen vuoksi alkoi hänen;
terveytensä heikentyä. Mielipahaa'
tuntien otti Jäsenistö tämän tiedon;
vastaan, sillä- se tarkoitti sihteerin-menetystä-
Joka oli tullut yhtä Ifilieti><
seksi jäsenistölle kuin^on Isä H^p^lle^
Tämä ensimmäinen 'vuosikymmen:
on järjestön olemassaolon toiminta-rikkain
kausi. Canadan edistysmieli­nen
suomalainen väestö tervehti ilol­la
Järjestön syntyä.: Järjestön moni­puolinen
valitus- Ja kulttuuritoimin­ta,
yhtyen se kiinteästi työväenaattei­den
levittämiseen, veti- tuhansia suo­malaisia
yhteistyöhön järjestömme 11^^
pun alle. Järjestön perustamispäiväs­tä,
syyskuun 3 päivästä 1911, vuoden
1914 maaliskuussa Port Arthurissa pi­dettyyn
Järjestömme ensimmäiseen
varsinaiseen maatakasittävaän edus­tajakokoukseen
mennessä, oli osas­tojen
lukumäärä noussut neljään-kymmeneeixkuuteen
Ja niissä oli Jä­seniä
vähän yli 3,000. Siis kahdessa
Ja puolessa vuodessa oli kasvanut tu­hansia
jäseniä käsittävä järjestö Ja
sen Icautta voimakas ja monipuoli­nen
kulttuuri- : Ja valistustoiminta.
Syntyi laulukuoroja. naytelmäseuro)a,
voimistelu- Ja urheiluseurat sekä eng­lanninkielen
opiskelua, varten ilta­koulut,
huvitoimikunnat, valitusko-mlteat
seka keskustelu- ja ohjelma-maan.
Tuhansia on niitä Järjestö-tovereita
ja edistysmielisiä kansalai­siamme
Jotka ,hanta kaipauksella Ja
rakkaudella maistelevat. Hän puhui
sitä työläisten JokapUväistä elämän
lUosofiaa, Jota me kaikin, nlip miehet
Jtuin naisetkin, hyvini^xomärrämme;
kohottaen korkealle yhte^illlttymlsen
tarpeellisuuden/ (paremman ; elämäQ
puolata työtätekevälle kansalle. Hän
oli sekä puhuja. äterätJOptp,.nP
oli sekä puhuja että Järjeätäjä. Hän
osasi kulttuuritoimintamme yhdistää
tieonaan niin sopivalla tavalla, että
hänen selityksensä mukaan työ' näyt-^
tämöIlämme;.on: osa valistustyöstäm­me
työväen asiai;i edistämiseksi., Sa­idalla
mittapuulla hän katseli laulu-;
kuorojen, soittokuntien Ja urheiluseu­rojen
toimintaa, jotka edistävät omien
alojen tolmhitaa. mutta eivät kuiten­kaan
voi; eivätkä saa ryhmittyä Ja
eristyä yhteispyrkimyksistä. Pää­määränä
tulee oUa yhteistyöskentely
työväenaatteen edistämiseksi. Tove­ri
Sannalla oli aina satamääräiset
kuulijajoukot nUllä paikkakunnilla
misaa enemmän asui maanmlehiäm-me.
JNiln nuoret kuin vanliatkln
lialusivat olla hänen puhetilaisuuk­sissaan.
Toveri Sanna: viettää nyt
e amdnsa iltapuolta hiljaisessa yksi­tyisyydessä.
<Me kuitenkin mulslam-
*me hänen työtään -valistuksen vai­niolla,
joka on kehittynyt ja kasva­nut.
Nyt kun vietämme Järjestöm-'
me . 40-vuotlsjuhlaa toivomme myös
Sannalle, että : työsi tulokset elosi
iltaa lämmittäisi. x
liPuhuJina kulki myös suomalaisten
keskuudessa Moses Haal. Tosiasiassa
taan oli puhujamatkoilla Jo enen Jär­jestön
perustamista, puhuen suoma­laisten
järjestön tarpeellisuudesta.
Hän oli yk3i niistä "Toronton ryh­mään"
kuuluneista Jotka muodosti­vat
suomalaisia osastoja sos.dem. puo­lueen
yhteyteen ennen Järjestän muo­dostamista.
Torontosta Haal .siirtyi
Port Arthuriin Työkansan toimitta­jaksi,
sieltä hän vielä toimittajana
ollessaankin vieraili osastojen luona
puhumassa. Hän oli volmakassanai-nen
puhuja; ankarin sanoin hän
tuomitsi valltsseen kurjuuden,/ar-
J. LATVA
nadaan: Ja -ne olivat rajan eteläpuo­lella-
toimineiden ryhmien kanssa yh-;
tei&tolminnassa.
Järjestömme jäsenistö oU yhtenäi­sen
tiivis, kansainvälisen työväenliik-V
keen kannattaja. Sodan lopulla^ v.
1918, joutui Järjestömme monien
muiden työväenjärjestöjen kanssa
pannaan. Otti noin kolme kuukautta'
ennenkuin saimmB hallituksen talpu-:
maan vaatimukseemme saada tolmin4
taoikeus Järjestölle, Saatuamme it.
senäisen Järjestön tolmlntaolkeudon
alkuperäisestä nimestä tipahti yksi
"S" kirjain pois. Joka sUnä tarkoitti
Järjestöllistä yhteyttä sosialistlpuolu-,
cen kanssa.
Aloltlmine . itsenäisen ' Järjestötoi-i
mlnnan vuoden 1919 alussa'. Toi-mcimmc
itsenäisenä Ja. kaipailimme
yhteyksiä poliittiseenkin puolueeseen-
Ja niinpä syntyikin 1922 Canadassa
"Workers Party". Järjestömme yh-'
tyi siihen, mutta tämä yhteys ei plt-'
kää aikaa kestänyt. Vuonna 1923 sai
toimeenpaneva, komitea hallituksen
lupakirjan laillistetulle Järjestölle Ja
niin alkoi toimintamme' laillistetun
lupakirjan puitteissa Järjestön olles-,
sa mistään poliittisesta puolueesta'
riippumattomana, Itsenähien Cana*
dan Suomalainen Järjestö. Siis laa­jalla
pohjalla toimiva Iculttuurljär-;
jestö mikä sivistystoimintansa yhtey-^-
dcssä valistaa Jäsenistöään ymmärtä-l
mään myös yhteiskunnallista elämää,
herättävän työväen katsantokannan;
kannalta. Tätä sivistys- Ja valistus­työtä
on Järjestömme tehnyt 40 TUot*\
J. W. AHLQVIST
kokoukset. Joihin olivat kalkki ican-salalset
tervetulleita.
Valistustyön tärkeintä osaa järjes­tössä
ylläpiti, varsinkin ensimmäi­sen
kymmenvuotiskauden, Järjestön
toimeenpanevan komitean hankkimat
puhujat, luennoitsijat jä nilnsanotut
tupa-agitaattorit. Jotka kulkivat ta­losta
taloon myyden kirjallisuutta.
Usein kulki kaksikin puhujaa niin,
että yk.sl oli "ldäs.?ä" ja toinen 'län­nellä",
sekä lisäksi vielä rajan etelä­puolelta
tulleet tilapalspuhujat Ja
luenUTmatkollIa olleet.
Puhujista on kaikkein raskaimman
työn Järjestömme hyväksi suoritta­nut
toveri Sanna Kannasto. Han oli
Järjestön ensimmäisiä valistustyön te­kijöitä,
kufkien useita kertoja läpi
D. H E UN
sinkin metsä- Ja kaivostyömallla. " K i ­rottu
kurjuus'' on yksi hänen kirjoit­tamistaan
lentolehtisistä joka ilmes­tyi
jo siinä 1910 valheilla. Siinä hän
paijasit tämän kurjuuden Ja asetti
yhteenliittymisen sen poistamisen
ehdoksi.
Toveri Jussi Wirta edisti Järjestön
syntyä Ja sen perustamisen Jälkeen
oli useita osastoja perustamassa Kes-kl-
Ontarlo alueella. Jo v. 1914 edus­tajakokoukselta
kirjoitti Port Arthu­rissa
ilmestynyt "Väkäleuka" edus­tajia
arvostellessaan, että "läsnä oli
Viisas Wirran Jussi Ja vielä viisaam­pi
"Mossuv". Juuri tämä, Järjestön
varsinaisesti ensimmäinen edustaja­kokous
viitoitti Ja määritteli järjestön
valitustyön merkityksen Ja arvon. S i ­tä
oli tehostettava maanlaajuiseksi
toiminnaksi, etbä Järjestön puhujat,
luennoitsijat Ja kirjallisuuden levittä­jät
voivat olla jatkuvasti matkassa.
Niinpä alkplkln Järjestön toimeen­paneva
komitea valistus- Ja kulttuu­rityön
tehostamisen. Se onnistuikin
siinä niin. että 'Vuoden 1919. loppuun
meimessä oli Järjestön puhujaluet-telossa
!ld puhujaa, joista Icaksl, San­na
Kannasto ja Martti Henrlkson
ehtivät tehdä useita maanlaajuisia
puhujamatkoja. Vain yhden "kier­roksen"
tekivät Buman, Hautamäki,
Palo, Lepistö ja Koplia. Vain On­tarion
maakunnan kiersivät Snell­man,
Aaltonen, Parras, Sulkanen
ja Leino. Sirola Ja Nuortcva vierai­livat
vain Torontossa,
I Tup^-agltaattorin ja kirjallisuuden
I sekä Työkansan levityksessä toimi D,
' Helin Keski-Ontarion alueella Ja A,
'Hautamäki Pohjois-Ontarlossa, Sa­nomalehti.
Työkansa ilmestyi Port
Arthurissa,
Nämä valistustyön tekijät yhdisti­vät
Järjestön jäsenistön ja järjes­tölle
myötäimellsen edistysmielisen
joukon kiinteästi seuraamaan järjes­tön
toimintaa. Kulttuurinen Ja aat-aatteelllnen
taso kohosi hjiomatta-valla
tavalla. Sodasta huolimatta oli
jäsenistömme miltei sataprosenttises­ti
rauhan kannalla. Samoin kansa^
Iäisemme hylkien työnsivät sivuun
syndikalistien n,8. TWW:n nimissä
kulkeneet. Va'ln parissa palkassa voi­vat
he perustaa pienen ryhmän Ca-
Tuhannet ovat kansalaisemme,' Jot^J
ka neljänkymmenen vuoden aikana^
ovat Järjestötoimintamme yhteydessÖ^
kehittyneet uuden kotimaamme kun-i
nolllslksi ja tietoisiksi kansalaisiksi^
Eipä ole: Järjestömme Jäseniä nähty:
halveksittuina lakonrikkureina, sillä
meidän Järjestömme on kiinnittänyt:
erlkolshuomlota unionistisen liikkeen
tunnetuksi tekimlseen. Että väki­juomien
käyttö-el ole nykyistä pa­hempaa,
ja että väklvallantyöt, tap­pelut
ja moraalittomat teot yleensä
ovat nykyään niin harvinaisia mt^n
mlestcmme keskuudessa, siitä kuuluu
suurkiitos Järjestömme 40-vuoti8elr
le sivistys- Ja valistustyölle, ;:;
Rikasslsältölnen on Järjestömme
toiminta ollut kuluneen neljänkym­menen
vuoden aikana. Sadat - kan­salaisemme
ovat' sen toiminnan yh­teydessä
Icykyjään kehittäneet. Tu­hannet
kansalaisemme ovat jatku­vasti
nauttineet; usein hyvinkin ar­vokkaista
tilaisuuksista, samalla: kun
Järjestömme Julkaisut Ja lehdet ovat
palvelleet Ja auttaneet kymmeniätii-hansia
maanmiehiämme,. Työväen
Järjestötoiminnan yhteydessä ovat
tuhannet maanmielhemme tulleet .kä­sittämään
ne sosiaaliset probleemit,
Jolta luokkayhteiskunta aiheuttaa
rllstoineen ja sotineen, mitkä köyh­dyttävät
ja kurjistuttavat työtäteke­vien
elämää, *
Tällä hetkel»;- Jolloin • Valmistum­me
Järjestömme 40 vuotisjuhlien viet­toon,
teemme päättävästi ja määrär
tletoLsestl työtä rauhan hyväksi, mitä
kansalaistemme Ja Canadan koko
kansan edut vaativat, Rauhantaia-telun
kulusta kansallisesti Ja kansain­välisesti
tuo meille tiedot lehtemme
VAPAUS, joka myös paljastaa ne
katalat menettelytavat, jollia sodan-valmlstclljat
yrittävät Johtaa kanso­jaan
turmiollisen: sodan tielle. Kor­kealle
kohottaa lehtemme kansalais-
(jatKoa AeuntavaHa sivulla)
mm 'im
JUSSI wmTA
sm
m
m
Tiistaina»* syyskuun 25 p. —- l^esday; Sep|. 25, 1951
^ ^ ^'fip^.
.::-^:^H?.i"vv,':<:::^:*a;
Mm Canadan Suomalaiselle ifärjeistolle Mmi
SUOMALAISTEN VALISTUS^ JA kULTTUURt-
JARJESTÖLLE MERKKIPÄIVÄNÄÄN! mm
Wajrne.-Anita Ja Alpo Kitunen ; ^
J^ATe^ii^Ki^^
cToInl Ja Ed.vKuusela <
Mabel Ja E. Palm
Wiirred Hakafa ^ '
Frank Hakala ' <
Arvo Perälä Ja perhe
Walte Muhonen
Helmi Lindholm
Katri Laine Ja la|>set
Llnda^ Aune ja John Isomäki
LUna Ja Ivar Kitunen ^
Alva Ja Mikko Hulttarl
P.. L. Ja L. Lammi
Antti Saari
LlUlaii Ja CharUe Llndhobn ja G. Kivinen
poika
VlUna Ja Pentti Kitunen ja
poika
R Unhola Ja perhe
Nick Rajala
N. JA K. LINDSTRÖM
A. Kaarto f'
Hanna, Elovaara
Ida lJa Frank Koski
Henry Ja Aino Seppälä
Uno Koivisto
Aanie Moisio
Tyyne Ja S. V.
Martti Kuusela
Ndjäkymmetitävuotisjuhlati merkeb
TERVEHDIMME
järjestötovereita ja Itaikkia nutä
Canadan suomalaisia, jotka <ovat antaneet
kannatuksensa Järjestömme toiminnalle!
Kannustakoon fauhsntahto ihniisjiä yhä
"• suurempiin ponhistufoiin :tönä
Järjestömme merkkivuonna!
Eläköön Järjestömme rauhanbxnainen
kulttiiurityöl '
CSJ:N SARNIAN OSASTO
SARNIA ONTARIO
iii
S'
•4'
M
SM
mm
m
•
M
ONHlTTEIiEMME
40 vuotta valistustyötä tehnyttä
f Järjestöämme!
' K. SILJANDER
Senja Ja Einar Kangas
Ida ja Vilho Hakanen
Walter Rinne
Taimi Ja R. WUtala
Mr, ja mrs. T. Pulkka
V. Kujansuu
P. Jämsä
Elvi ja Toivo Jussila
Vieno ja Olavi Ritala
E. Harju ,
T. Saari
Anni Saari ja perhe '
Meimi ja Arne ;Pelkonen Ja
perhe - ' -
Mary Nordman
Anne Ja E, Tammi
. , John Mattila
. Rtoto^ Salminen
John Ranta
'0
m
m
?:j«iii
Ä
'mm
mm
Reino Mäki rvi:.
Eufemia Koivisto
LILY MXKI
Ida Rinne
Alvar Rinne
K. Koivisto
Matti I^itinen
O. Ranta
V, A. Helminen
Jenny Ja A. Aaltonen
Wm. PUbacka^ . " : ,
M A, Oikarainen "
Henry Toivonen ,
Ruth Toivonen ^
Leo Kukkola -
Emma Jä John Kukkola
Mr. Ja mm. Liljeqvist
HJ. Backa ja perhe
Mary'ja Alfred Huhta »< »
,HoW8rd, Katri ja EmU Saari <
Reino Saari >
•jr s?'
TERVEHDIMME
kaikkia Järjeslömme jäseniä ja kulttuurityön-
Ickijöilä 40 vuoden saavutusten johdosta,'
CSJ:n MATTAWAN OSASTO
m
mg-
''mm
mm
i
MATTAWA ••v'::^;^r:''|t:'||'^
;->,v'•:v^•::i:isv!<::^ii'>:•<:i^