Vapaus, September 1, 1925

              ii,
,- Y3 Il
'mi
* - a
f' f
lvi
• - t i
i t P . ,
. " O .li
lii
ii
)4
'di
1
•Il 'S
ff .
C a a a t o suoiaalaisen tySveeston ginenltannattaja, Umes.
^ Sadboryesa, Ont, joka tiistai, torstai j a laaantai.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. _ AEVO VAABA.
VAPAUS (Uberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-lished
in Sudbury, Ont., every Tuesda^, Thursday and
^ ^ g i s t e r e d at the Post Office Department, Ottawa,
es gecond ctass matter. —
General advertising ratea 75c per coL^inch, Mi-nimum
charge for single insertion 75c. The Vapaas
is the best advertising medium among the Fmnisb
Peoole in Canada. \ .
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. §4.00. puoli vk. $2.26, kolme kk.
^1.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Saoraeen, yksi $5.50, puoli vk.
13.00 ja kolme kk. $1.75. _ „
Tilauksia, joita ei seun.j r*ha, ei tu.la lähettämään.
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää oila kont-torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
ahteen torstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.i
persoonallisella ninvellä. ...
J . V. KANr:\STO. Liikkeenhoitaja.
Dokumenttien väärentäjät
International Press Correspondencessa kirjottaa G.
Tshitsherin valaisevan kirjotuksen siitä väärennettyjen
dokumentti-^n tehtaijusta, josta ^on sanomalehdissä use-asti
ollut tietoja sekä uutisia henkilöitten vangitsemi­sista
- r - j a taas ilman muuta vapauttamisista— jotka
ovat tätä tehtailua harjottaneet, Kirjötuksessa sano­taan:
Ne, jotka ottavat osaa tähän (valhetaisteluun Neu­vostoliittoa
vastaan), käyttävät runsaasti hyväkseen
väärennyksiä ja epäilemättä tuntevat sangen hyvin ne
työpajat, missi^ ne ovat valmistettuja, joista joitakin
on löydetty aivan hiljattain. Venäläinen valkokaartilai­nen
Drushelovski, sellaisten dokumenttien ammattivää-renläjä,
dokumenttien, joitten piti olla meidän halli­tuksemme
lähettämiä,, vangittiin Berliinissä toukokuun
lopulla ja silloin kävi selville, että eräitten ulkomait­ten
valtioitten viralliset henkilöt olivat läheisessä yhtey­dessä
hänen kanssaan.
Samaan aikaan keksittiin Berliinissä eräs toinen sa­manlainen
väärentäjä, Gumanski. Lontoossa jo viime
syksynä sai toveri Rakovski tietää väärennettyjen do­kumenttien
tärkeän kokoelman olemassaolosta, joka
kokoelma oli valmistettu tarkotuksella liioda ristiriitoja
Neuvostoliiton ja Suurbritannian välille. Toveri Ra­kovski
lähetti jäljennöksen tästä dokumenttikokoelmasta
MacDonaldille, joka siihen aikaan oli pääministerinä,
nootin ohella marraskuun 3^ Pv
Joku päivä sitte sähkötettiin tieto Vienistä, että sa­manlaisten
väärennettyjen dokumenttien paja oli löy­detty,
kuuluen eräälle jakubovitshille. Tiedossamme
on myös muita lähteitä kuin näm^, joista nyt on mai-nittur
Että sellaiset yritykset voivat olla olemassa ja
voivat työskennellä tappiotta, osottaa että niiden tuot­teilla
täytyy oUa kysyntää.
En voi olla mainitsematta, että Drushelovski, jonka
hallusta löydettiin suunnaton määrä väärennettyjä do­kumentteja
sekä paljous väärennettyjä kumileimasimia,
sekä otsikoilla varustettua paperia ja joka avoimesti
myönsi^ että hän oli väärentänyt asiapapereita ja myy­nyt
niitä Bulgarian ja Puolan hallituksille, vapautet­tiin
saksalaisen poliisin toimesta pienen ajan jälkeen,
vaikka asiantuntijat olivat osottaneet, että kirjotus vää­rennetyissä
dokumenteissa oli Drushelpvskin työtä. Jo­ku
päivä myöhemmin vangittiin hänet jälleen. Jaku-bovitsh
Vienissä vapautettiin vankilalta, eikä häntä
rangaistu millään tavalla.
S^amanlaisia väärennettyjä dokumentteja oli tehty
vastusta jäimme käytettäväksi, kun E)osser, Naftasyndi-kaatin
edustaja, vangittiin englantilaisella laivalla K i i ­nan
vesillä. Tämä törkeä väärennys, mikä mainitsee
kaksi olematonta Venäjän kommunistipuolueen järjes­töä
ja mikä muuten viittaa seikkoihin, jotka osottavat
selvästi sen provokatiiviseen alkuperään, esiintyi kui­tenkin
tärkeimpänä todistuskappaleena Shan^ain seka-
• oikeuden edessä, missä^ brittiläinen siirtomaopoliisi lait­tomalla
tavalla ryhtyi toimenpiteisiin toveri Dosseria
vastaan.
Meillä on hallussamme huomattava luku sellaisia
väärennyksiä. Tunnetun väärennetyn Sinovjev-kirjeen
jälkeen kokonainen sarja samanlaisia väärennyksiä i l ­mestyi.
kirjaimeJIi^essa merkityksessä, merkkejä suurimmasta
poliittisesta tietämättömyydestä ja typeryydestä; niitä
on värkätty olemaUomille laitobille, osotettuna ole­mattomille
henkilöille ja sellaisten allekirjottamina.
On huomattava, että sellaisten törkeitten väärennyksien
valmistaminen on sangen helppoa työtä j a ei ole siitä
syystä hämmästyttävää, että niiden hinta on niin al­hainen:
150 araerikalaista dollaria dokumenttia kohti,
välittäjän saadessa 100 markkaa. Mitä niiden sisältöön
tulee, ovat nämä väärennykset yhteydessä niiden lukui-sain
tarujen kanssa, jotka koskevat Neuvostoliiton po­litiikkaa
ja joita on levitetty sanomalehdistössä valtio­miesten
toimesta, jotka ovat meille vihamielisiä. Sel­laisten
väärennysten julkasemisella, jotka ovat olemi­naan
todellisia, alkuperäisiä asiakirjoja, on tarkottk-sena
luoda sourta mielenjännitystä ja painattavat nÖtä
aina lukuisat sanomalehdet. Mutta kun nämä paljas­tetaan
petokseksi ja väärennyksiksi, sangen harvat sa­nomalehdet
edesg mainitsevat siitä tosiasiasta.
Kaikki tämä kuvaa vakuuttavalla tavalla sitä valheit­ten,
parjauksien ja väärennyskeksintöjen salaliittoa,
mikä edustaa erottamatonta osaa niissä' hyökkäävissä
suunnitelmissa, joita meille vihamielisillä aineksilla on.
Samalla lavalla kuin tällä järjestelmällisellä väärennys-työllä
ja parjauksella on tarkotuksena johtaa harhaan
yleistä mielipideUä ja laajoja kansanjoukkoja muissa
maissa meidän' politiikkaamme nähden, samalla tavalla
myöskin pyrkii samaa tarkotusta palvelemaan se vaite­liaisuus,
jota osptetaan asialle silloin, kun näitä vää­rennyksiä
paljastetaan.
Välttämätöntä on valistaa yleistä mielipidettä Ja laa­joja
kansanjoukkoja muissa maissa siihen tosiasiaan
nähden, että ne dokumentit, joita vastaustajanmie j u l -
kasevat ja joitten tarkotuksena on antaa perustusta neu
vostohallitusta vastaan Suunnatuille syytöksille, ovat
katalan väärennysliikkeen harjottajain jatkuvaa ^tuotet­ta
ja että erikoisia työtapoja on olemassa tätä tj^rko-tusta
varten.
Huomautan, että kun meidän hallituksemme esitti
Englannin hallitukselle, että n.k. Sinovjev-kirjeen alku­peräisyyttä
tutkittaisiin, sivuutti Englannin hallitus sen
esityksen.
Meitä vastaan suunnatut väärennykset ovat tulleet,
niin sanoaksemme, kauj)patavaraksi. Virastot, jotka
Ovat yhteydessä eri hallituksien kanssa, käyttävät näitä
väärennyksiä, määrätyssä määrässä, tarkotuksellisesti
ja maksavat niistä. Nykyisellä kriitillisellä hetkellä,
jolloin äärimmäisimmät meille vihamielisistä aineksista
eri valtioissa ovat korottaneet äänensä ja vaatineet
hyökkäystä Neuvostoliittoa vastaan, on meillä täysi syy
olettaa, että nämä ainekset tulevat julkasemaan uusia
sensatsionaalisia väärennettyjä' dokumentteja, oikeut­taakseen
sodan Neuvostoliittoa vastaan.
Kaikkien niiden, jotka haluavat kansainvälisten ris­tiriitojen
rauhallista selvittelyä, kaikkien niiden, jotka
haluavat^ niiden sotaisten suunnilelmain tyhj^iteke-mistä,
jotka voivat tuottaa uuden maaifmankriisin, tu­lisi
tietää, että sellaiset dokumentit, joitten tarkotukse­na
on edistää yhteisrintamavalmistelua Neuvostoliittoa
vastaan, ovat lahtosin erikoisista provokaattoriagent-tien
valmistuspajoista j a ovat ammattivSärentäjäin tuot­teita.
Tämä varotus on välttämätön.
Miten kaivosmiehiä yhä yritetään
pettää
Vaikka henkilö, joka on näitten dokumenttien leimo­j
a j a vormuja tilannut, on paljastettu ja sanomaleh­distö
on julkassut yksityiskohtaisia tietoja tästä ammat-tiväärentäjästä,
hyvintunnetusta Drushelovskista, jatkaa
hän rauhallisesti väärennystyötään. Kuten on myö;hem-min
käynyt selville, on hän saanut määrättyjä tilauksia
tuolta tai tältä jonkun hallituksen viralliselta henkilöl­tä.
Niinpä hän sai tilai^sen Puolan tiedustelutoimis-tolta
valmistaakseen ohjeita, joilla voitaisiin todistaa,
etta Puolan korridoorin rautatieonnettomuus oli muka
kommunistien järjestämä- Hän sai myös tilauksen ka­toliselta
yhdistykseltä Berliinissä valmistaa väärennys,
minkä oli määrä osottaa, että Komintern oli antanut
määräyksen Py-hän Pietarin kirkon räjäyttämSsestä
Roomassa jä paavia vastaan murhayrityksen järjestä­miseksi.
'
Tämän jälkeen luettelee Tshitsherin 20 eri väärennet­tyä
dokumenttia, jotka ovat neuvostohallituksen huos­taan
tulleet- Sen jälkeen jadcaa hän:
, Sitte on olemassa ryhmä englantilaisia väärennyk­siä,
joitten tarkotuksena on tehdä selkoa erään ole­mattoman
järjestön toipiiimastä — jota nimitetään
«brittiläiseksi vallankumouskomiteaksi» — j a jonko t(^
veri R^ovskin onnistui saada: k&iinsa viime vuonna
Lontoossa. Luetellut väärennykset ovat täynnä, sanan
The Alberla Labor News-Iehti näyttää tekevän par­haansa
rikkoakseen Drumheller-laakson kaivosmiesten
lakon* Sherman, Roper ja kaivosten omistajat liitty­vät
yhteen murskatakseen kaivostyöläiset, eivätkä jätä
yhtään kiveä kääntämättä häpeällisten suunnitelmainsa
toteuttamiseksi. '
Mainitun lehden elokuun kahdeksannen päivän nu­merossa
julkastussa toimituskirj otuksessa yritetään
osottaa, miksi vararikkoutunut U.M.W. of A., tulisi uu-delleenjärjestää
ja antaa Shermanin johdettavaksi, jot­ta
hän tulevaisuudessa voisi taas pettää sen jäsenet'.
Siinä sanotaan, ettei kaivosmiesten sovi nyt riidellä
pikkuasioista. Oliko koko piirin myyminen «pikku­asia
»? Se o l i mitä likaisin petos- Sen jälkeen, kun
Sherman hävisi Crows Nest Passin alueen kaivoksilla,
riensi hän Drumheller-laaksoön ja siellä kaivosten
omistajain kanssa allekirjotti sopimuksen työläisten
palkkojen alentamisesta viidestätoista kolmeenkymme­neen
prosenttiin. Hän teki tämän ilman paikallisosas
tojen, tai pääjärjestön toimeenpanevan komitean jäse­nen
MacDonaldin ja «erikoisen edustajan» Livettin
suostumusta. Osastot eivät vähääkään epäröineet kiel­täytyessään
suostumasta tuohon palkanalennukseen," ja
käsittäen, etteivät he voi mitään toivoa niin kauan, kun
Sherman kontrolleeraa järjestöä, salaisella äänestyksel­lä
päättivät yhtyä Mine Workers' Union of Canadaan,
joka oli jo perustettu Crows Nest Passin alueella.''
Toimituskirjotiiksessa ehdotetaan neuvottelukokouk­sen
pitämistä U.M.W. of A : n rippeiden toimesta ja sa^
notaan, että union «tulisi olla militanttinen, kiinteä ko­neisto,
jota käytetään tarkotuksella saada mahdollisim­man
suuren osan siitä, mitä työläiset tuottavat». An­saitsematonta
kehumista olisi verrata The Alberta L a ­bor
Newsin toimittajaa Mr. Roperia piruun, mutta tä­mä
on tapaus, jossa piru käyttää' kauniita sanoja: pal­velemaan
omia tajrkotuksiaan- Mine Workers'Union
of Canada jiluri on tällainen militanttinen järjestö ja
se perustettiin sentähden, että Sherman tahtoi antaa
kaivosten omistajille viidestätoista kolm^nkymmenieen
prosenttiin enemmän siitä, mitä kaivostyöläiset tuotta­vat,
sen lisäksi mitä heiltä o l i ryöstetty. Konferenssista
ehdotetaan n^iodostettavaksi mahdollisimman suuria
joukkoja edustava, «mutta ei kuitenkaan niin pitkälle,
että sallittaisiin tunnettujen «sovittamattoinien» (s.t.s.
vasemmistolaisten) läsnäolo.»
Kirjotuksen sisältö voidaan lyhentää seuraavaan:
kaivostyöläisten tulisi .palata työhön ja Shermanin
kontrolleeraamaan U.M.W. of A : n j a suostua toimeli-aimpien
johtajiensa riveistäw erottamiseen. ^
jnärtää, vaan ajavat vallankumopsvastaista tumfiuslau-pödyn?
Ei, siitä ei ole pdkoa!
Samalla kun kanEainvälinen val­lankumouksellinen
työväenliike on
tullut tietoisekij taistelun väittä»
mättö-Tiyydestä vallan puolesta, sa­malla
se ' on, s oivaltaen, että älle
on edullista ja välttämätöntä etsiä
täsHä taistelussa itselleen liittolaisia
muista sorretuista väestökerroksista,
alkanut pyrkiä liittoon näiden kans­sa.
Laokkataistelupolitiöcassa on
Lenin esittänyt kaksi mitä tärkein­tä
kansantokantaa, antanut kaksi
mitä, suurimerkityksellisintä opetus­ta,
mitkä tässä on syytä erikoisesti
muistiin' merkitä.
Työväen ja talonpoikain on sol­mittava
keskenään liitto taistellak­seen
yhdessä työtätekevien kansan­vallasta.
Työväen on pyrittävä työn­tämään
taka-alalle vastakohtaisuu­det
heidän j a talonpoikain välillä ja
sen sijaan yrittävä luomaan molem­minpuolinen
luottamuksellinen suh­de
sekä veljellisesti /vetää yhtä
köyttä. Työväen tulee - - ^n lisäksi
myöskin puolustaa talonpoikain jo­kapäiväisiä
etuja, heidän tulee yh­dessä
talonpoikain kanssa toimia
esim. verojen vähentämiseksi, maan
hankkimiseksi niille talonpojille, jot­ka
siitä ovat köyhiä, rahankorkojen
ja vuokramaksujen poistamiseksi.
Jotta talonpojat itse voisivat tar­mokkaasti
taistella näiden vaati-^
musten puolesta ja vallan puolesta
työväen rinnalla, täytyy työväen
myös auttaa talonpoikia vapautu­maan
suurtilallisten ja kapitalisti-agenttien
vaikutuksesta sekä hank­kimaan
itselleen työtätekevien ta­lonpoikain
järjestöjä. Kun työväen
on helpompaa hankkia itselleen jär-jestämisominaisuuksia
ja mahdolli­suuksia,,
niin täytyy työväen käyt­tää
näitä avujaan myöskin talon­poikain
hyödyksi sekä auttaa heitä
muodostamaan itsenäisiä talonpoi-kaisjärjestojä.
Tätä Leninin opetukseen perustu­vaa
politiikkaa pyrkivät luokkatie-toiset
' a luofckataistelukannalla ole­vat
työläiset kaikissa maissa toteut-tahfiaan
ja koettavat rehellisesti
käyttää voimans» myös talonpoikain
hyväksi. Samalla ^on talonpoikais-tokin
sodan • kokemusten ja viime
vuosien raskaiden i^asitusten opet­tamana
yhä suuremmassa määräs­sä
ruvennut huomaamaan välttämät­tömäksi
liiton työväen kanssa. Si­ten
yhtyvät kaksi mahtavaa virtaa,
mitkä • kauan ovat kuuluneet yh­teen.
Talonp<>jat ovat' jo alkaneet
irtaantua kapitalistien johdosta ja
luoda työväen rinnalle työtätekevän
talonpoikaisväen omia järjestöjä.
Kun talonpojat • ennen sotaa olivat
kapitalistien etupyrkimysten toteuta
tamisen kohteena ja välikappaleena,
niin talonpojat nykyään tulevat ja
jo osaksi ovatkin tulleet valtiollisek­si
tekijäksi omien etujensa ja kaik­kien
^tätekevien etujen puolesta.
Toiseksi kapitalististen maiden
työväen ja työtätekevien talonpoi­kien
tulee puolustaa siirtomaakanso-jen
vapautumista; nämä siirtomaa-kansat
ovat näet suurimmaksi osak­si
maalais- ja talonpoikaisväkeä.
Heidän kansallisia vapautumispyrki-myksiään
on kaikin tavoin edistet­tävä.
Jokainen on leiidistä voinut
lukea^ kuinka siirtomaita riistävät
kapitalistiset maat, kuten Englanti
ja Ranska, ovat kovasti xaivonneet
siitä, että kommunistit, esim. Eng­lannin
kommunistit, ovat viime vuo­sina
tukeneet siirtomäakansoja, siir­tomaiden
sorrettua talonpoikaisväes-töä
niiden kansallisissa vapaustais­teluissa.
Ehkä joku työmies tai t a ­lonpoikia
kysyy: mitä kuuluu Eu-ropan
työväelle ja talonpojille esim.
Intian tai jonkun muun kaukaisen
maakolkan talonpoikain kansallinen
vapautus? Tähän vastataan: Se
on työväelle ja talonpojalle yhtä
tärkeä kuin työväen ja talonpoikain
liittokin. Jos siirtomaakansat tais­televat
vapautumisensa puolesta,
niin taistelevat ne silloin sitä halli­tusta,
sen maan kapitalisteja vas­taan,
joka heitä sortaa,' siis esim.
Elnglannin ja 'Ranskan kapitalisteja
vastaan. Noiden kapitalistien mah­ti
siitä rupeaa järkkymään j a työ­väen
ja talonpoikiain taistelu kan­sainvälisessä
laajuudessa tulee siten
helpommaksi. 'Kapitalistien rehellis­ten
vastustajain taistelu siirtomaa-kansojen
kansallisen vapautumisen
puplesta tekee taas sen,o että siir­tomaiden
väestö, joka ;on pääasiassa
in^alaisväkeä, 'ta!onpai£:aisväkeä, saa
jiepgähdyspaikkaa j'a]^ pääsee" järjes-tyi^
iään. Sen kautta myös"' ediste­tään
talonpoikain kansainvälistä l i i ­kettä
tavattomf.sti ja talonpoikain-kin
voima tulee silloin pannuksi
vaakakuppiin kaikkien maiden ka­pitalistisia
sortajia vastaan.
Tässä nämä iaksi^ opetusta, nut-kä
Lenin on konkreettisessa muo­dossa
esittänyt kansainväliselle työ­väenliikkeelle
j a niitkä oval sille ar-vaamattomakd
hyödyksi. Niiden
hyöty on nähtävissä jo elävässä käy­tännössä.
Ensimäinen iiäiden ope­tusten
suuri hedelmä j a tulos on Ve­näjän
työläisten j a talonpoikain heur
vostovalta;" Ne ptetiäatteet^ mitö siel­lä
on noudateta kansallispolitiikan
t lonpoikain liiton suhteen, ovat osot-tautuneet
vallan raltasmisen jäl­keen
j a viriä nytkin hyviksi j a vält-tämättömiksL
Venäjän työväen ja
talonpoikain, samoin kuin monien
eri heimojen sojJuisa yhteiselo no­jautuu
juuri tuohon Leninin poli­tiikkaan
ja siihen perustuu myös­kin
nykyisen järjestyksen kestä-vyj'skin
Venäjällä. Siitä, miten tä­tä
politiikkaa toteutetaan, antaa
seuraava jonkunlaisen kuvan: Vuon­na
1923 havaittiin, että - talonpojat
saivat tuotteistaan liian alhaisia
hintoja, eivätkä pystyneet hankki­maan
itselleen teoUisuustavaroita.
Mitä teki hallitus? Ensimäiseksi
alensi se teollisuustavarain hintoja
ja toiseksi ryhtyi useihin toimenpi­teisiin
maataloustuotteiden hintojen |
koroittamiseksi.
Leninin opetuksen kautta ymmär­si
venäläinen työmies tämän välttä-mättönjfäksi
ja huomasi pian myös
sen menettelyn oikeaksi. Talonpo­jat
tarvitsivat enemmän teollisuus­tuotteita.
Suurempi tavarain me­nekki
tuotti teollisuuslaitoksille
enemmän voittoa kuin aikaisemmin
oli saatu. Kun Venäjällä voitto ei
solu yksityiskapitalistin taskuun, ko­rotettiin
työväen palkkoja. Sen
kautta oli sekä työväen että talon-pc^
ikain tulot vuonna - 1924 kohon­neet
teollisuustavarain ollessa huo-heampia,
kuin v. 1923. Sellaista
voi toimeenpanna ainoastaan sellai­nen
valtio, missä kapitalistit eivät
taskuihinsa kahmaa työstä voittoa,
vaan missä aikaansaadut arvot jou­tuvat
niiden nautittaviksi, ketkä
ovat ne luoneetkin.
Venäjän kansallisuuspolitiikalle on
luonteenomaista m.m. se, että. jokai­sella
entisellä tsaarivaltakunnan
kansanheimolla on oma neuvosto­hallituksensa
ja itse hallitsee maa­taan,
v (Karjala.) Nuo monet neu­vosto-
valtiot ovat vain yhdistyneet
suureksi neuvostovaltioiden liitokÄ.
Liitto hoitaa diplomaattista edustus­ta.
'Myöskin kulkulaitos ja armei-j'a
ovat yhteiset. Jokaisella yksityi­sellä
neuvosto-vallalla on oikeus'ir­taantua
liitosta j a hyväksyä itselleen
toisenlainen perustuslaki kuin neu­vosto-
perustuslaki, jos vaan kansa
uskoo, että se on parempi ja sitä
tahtoo. Siitä huolimatta ei mikään
neuvosto-valta halua luopua liitosta.
E i ole sitä halunnut Karjalakaan,
vaikka esim. Suomesta käsin porva­risto
on sekä houkutellut että "erot­tajiakin"
lähettänyt Viime joulu-kuussa
pidetyssä Karjalan tasavallan
neuvostojen edustajakokouksessa i l ­meni,
että osa entisiä "erottajia­kin",
jotka Suomesta olivat palan­neet
kotia Karjalaan, olivat heittä­neet
pois sellaiset ajatukset j a käy­neet
vakavasti rakentamaan tasaval­taa
neuvostoliiton osana. Näem­me,
että Neuvosto-Venäjällä on
enemmän kansanvaltaa itse kansalla
kuin kapitalistisissa maissa. Kapi­talistimaat
kyllä haluavat itseään
"demokraattisiksi", mutta sortavat
työkansaansa ja muita kansoja ja
kansallisuuksia. Eipä. ollut vähäi­nen
'poru, jota piti Suomen nat-sionalistinen
porvaristo sosialidemo­kraattisten
johtajain tukemana,
kun ahvenanmaalaiset vaativat oi­keutta
saada vapaasti määrätä, kuu­luvatko
he edelleen Suomeen vai yh­tyvätkö
Ruotsiin.
Neuvosto-Venäjän olemassaolo,
valtion, missä runsaasti 100 miljoo­naa
talonpoikaa sekä 20 miljoonaa
työläistä ja palvelushenkilöä on la­kannut
olemasta kapitalistisen joh­don
alla, missä työväki j a talonpojat
tekevät yhteistyötä, aikaansaaden
reippaan taloudellisen nousun — se
on elävänä todistuksena siitä, mitä
työväen, talonpoikien ja kaikkien
sorrettujen liitto merkitsee. On
luonnollista, että tämä mahtava esi­merkki
ei ole ollut vaikuttamatta
kansainväliseen talonpoikaisköyhälis-töönkään.
Se on sen itsenätstä, työ­väenluokkaan
nojautuvaa liikettä
suuresti kannustanut ja tulee .'sitä
edelleenkin voimakkaasti eteenpäin
viemään. Kaikkien maitten porva­rien
JB sos.-dem. johtoherrain panet­telut
ja estelyt eivät voi sitä estää,
vaikka he kyllä tässä parhaansa
yrittävät.
alalla, samaten kuin työväen ja ta-
Tov. Tomskin puheesta Moskovan läänin amxnattiliittojen neuvoston
ja Saksan työläisten edustajain yhteisessä juhlaistunnossa
• —c——.
Kun me olimme pari kolme ker­taa
saaneet Amsterdamin Internat-sionalelta
tylyn ja kielteisen vas­tauksen
tarjoukseemme ottaa edes
muutama askel yhteisrintamatietä
kohti, käännyimme etsimään toisia
t^eitä lähentyäksemme länsi-europa-laisia
työläisiä. Me löysimme tien
Englantiin, saimme aikaan ystäväl­liset
suhteet Englannin ammattiliit­tojen
kanssa ja työläiset toivat i l ­mi
yhteisrintama-kaipuunsa. Ja te
-tiedätte toverit, että niiden englan­tilaisten
tovereiden joukossa, jotka
allekirj ottivat yht/eisrintamajulistuk­sen,
ei ollu-J yhtään kommunistia,
sen sijaan kun meidän puolellamme
kaikki Olivat kommunisteja.
Länsi-europälaisia , työläisiä peläs­tytetään
sillä, että venäläiset am­mattiliitot
eivät muka puhuisi yhte­näisyydestä
tosissaan, vaan tekevät
vain agitatoorisia manööverejä, jot­ta
voisivat yhtenäistunnuksen turvin
houkutella puolelleen, länsi-europa-laisia
työläisiä ja saarfa aikaan ha­jaannusta
Amsterdamin Intematsio-nalessa.
Jos me koetamme käydä keskus­teluihin
Amsterdamin Internatsiona-
Ien kanssa, niin ei se silloin ole agi-tatoorinen
manööveri, sillä tällä ta­voin
ei koskaan käydä suorittamaan
agitatoorisia manööverejä. Menkää
mihin tehtaaseen tai työpaikkaan
hyvänsä ja heittäkää siellä esille ky­symys
yhteisrintamasta, niin 'te tu­lette
huomaamaan, että se on kan­sanomaisin,
kaikkein läheisin ja jou­koille
rakkain kysyniys meidän työ-läistemme
keskuudessa. Liehakoida
j a pettää miljoonia työläisiä voivat
muut henkilöt, mutta me itse emme
pidä itseämme siihen mahdollisina.
Yhteisrintamaliike — se-on manöö­veri
meidän yhteistä luokkavihollis-tamme
kapitalismia vastaan. Ja on­ko
edullinen täro» vhtyminen kapi­talismille,
vai tuottaako se sille
hyötyä? On itsestään selvää, että
se on kapitalismille mitä vaarallisin.
Kas tämän takia kaikki porvaril­liset
sanomalehdet niin kiukuissaaii
kiljuvatkin sitä yhteisrintamakysy-mystä_
vastaan.
Me pidämme tarkotuksenmukai-sena
ja oikeana, j a me olemme siitä
usein puhuneet, että kaikki liitot,
riippumatta siitä mihin intematsio-naleen
ne kuulunevatkin, kutsuid-vat
koolle kamainvälisen kongres­sin,
vaikkapa hajottaisivat molem­mat
Intematsionalet ja pystyttäisi­vät
uuden sekä laatisivat uudet
saannot. Me suostuisimme tähän.
Mutta meille sanotaan: "Te. tah­dotte
luoda uuden-kan^invälisen-in-tematsionalen
ja siksi me emme
Huolimatta siitä, että ammatti­liikkeen
. yhteiiäisyyskysymys on jo-kaiselfe
venäläiselle työläiselle ehdot^
tomasti selvä, ymmärrettävä j a ' to­teutettavissa
oleva asia, en minä
kuitenkaan voi olla tässä tilaisuu­dessa
terottamatta tätä asiaa mie­liin
ja »teen sen erittäinkin ulko­maalaisten
vieraitten läsnäollessa.
Länsi-Europan ammattiliikkeen
johtajat sanovat meille: "Mitä se
merkitsee venäläiselle työläiselle,
missä' asemassa on kansainvälinen
työväenliike. Mitä mielenkiintoa
antavat venäläiset työläiset kansain­väliselle
työväenliikkeelle ja mitä
etuja kansainvälisestä yhteisrin­tamasta
Venäjän työläisille?
Me emme ole koskaan j a hetkeä­kään
pitäneet vallankumoustamme
pelkkänä meidän venäläisenä kansal­lisena
asiana. Me olemme, pitäneet
sitä kansainvälisen vallankumouk­sen
ensimäisenä etappina. Me aloim­me
vallankumouksemme luottaen sii­hen,
että sitä tullaan tukemaan, ja
tällä hetkellä me emme epäile sitä,
että koko kapitalismin kehitys vie
siihen, että parin vuoden kuluttua
länsieuropalainen 'kansainvälinen
työväenliike tulee tukemaan myös­kin
meidän liikettämme. <
Venäläiset työläiset tietävät, et­tä
kun Bulgariassa hirtetään bulga­rialaisia
työläisiä, niin siellä ei hir­tetä
bulgarialaisia, vaan ennen kaik­kea
työläisiä. Työläisemme tietä­vät,
että kun Ranskassa tai Eng­lannissa
työväenluoldca kärsii tap-'
pion taloudellisessa taistelussa, niin
nuo häviölle joutuneet eivät ole
ranskalaisia tai englantilaisia, vaan
ovat tappion kärsineet nimenoinaan
kapitalismin kuristamia työläisiä.
Kysytään merkitseekö paljoakaan
luokkataistelun vaa'assa vähäinen
Venäjän ammattiliittojen ji^ino, jos­sa
yhdistyy 6 ja puoli milj. työläis­tä?
Näinkin, mutta ne eivät ole yk­sinkertaisia
työläisiä, vaan ne ovat
niitä työläisiä, jotka ovat käyneet
päättäväistä taistelua kapitalismia
vastaan ja ottaneet tehtaat ja työ­laitokset
omiin käsiinsä.
Me olemme nähneet, miten kapi­talistit,
tuntiessaan asiansa käyvän
huonosti, siirtävät tehtaansa K i i - ,
naan, Intiaan tai Egyptiin, missä
voimt ihnan mitään työntarkasta-jia,
vailla kaikkia työlakeja jä mi-töän
esteitä käyttää työssä seitsen­vuotisia
lapsia, voi mitä rajatom-mimmin
riistää työvoimaa.
Me emme voi ymmärtää emmekä
koskaan ymmärtäneet yhtenäisyys-kysymystä
muuten kuin koko maa­ilman
/ÖToväenliikkeen yhtenäistymis-kysymyksenä.
tahdo t^idaa k£.nss:,nne kesVu-.T...
Mutta tas£ä ;ne nojaa:.:.. tV;:;* *
luokan mielipiteeseen. Me
ole tunteneet its.ä:nn:e % ^ S ^^«ris
Me emme peitä pautteitan-n.^
pyydämme teiltä, toverit - a i n -
älkää PuHuko tovereUle;;riS^=
tnunta kuin totta. Kun
kertomaan neuvostotasavallasta
mina oen vakuutettu, että te oi?
te yksimielLciä yhdessä J
nim. sunä. että .t^ tSä /
todemsia luokkaveUiä^!i£r«^
letaareja, jotka eivkt .i^^^
taistella.>aan myöskin oravat W
taa valtakuntaa.
TYÖULISNAISETTA
SOTA
Kun ÄiaUmansodassa kaatune^nen
muistolle pystytetään muistopat!^^
ta, kun näiden patsaiden luona m
detään vuotuisia juhlallisuuksia ^
lostuksineen urhoollisista teoistl k
kun sotaherrat ja kuvernöörit \\L
tävät sotaa ja sitä mitä se mer­kitsi
valtakunnalle, niin jää koo
munistien tehtäväksi riistää pois te-kopyyhyyden
ilkeä naamio ja osot
taa näiden vuotuisten juhlallisunk-sien
onttous.
Muistomerkkejä ja kukkia knol.
ieille, kuulia ja nälkää eläviUe '
Kurjuus ja nälkä ovat ylväinä
astelleet maailmassa.
Tuhannet miehet, vainiot ja lap.
set ovat eläneet näännyttävillä an­noksilla
viimeiset viisi vuotta. Tu­hansittain
miehiä, vaimoja ja lap-sia
on todenteolla nälkään näänty­mässä
Nova Scotian ja .Albertan
kaivosleireillä.
Miehet, jotka taistelivat Canadan
pelastamiseksi preussilaisuudelta ja
militarismilta, tulevat vuorostaan
ammutuiksi, taistellessaan omasta ja
perheidensä leivästä kotoisten sor­tajien
ahneutta ja sortoa vastaan.
Heidän lapsensa kulkevat alastomi­na
ja kuolevat Jauteihin. Heidän
vaimonsa synnyttävät kuolleita lap­sia
nälän ja puutteen johdosta! Tä­mä
kaikki on palkintona niille, jot­ka
asettivat alttiiksi henkensäkin,
jotta Canadastä tulisi "urhojen e-lettäväksi
kelvollinen maa."
Militaristit ja tuleva sota
Muistomerkit ja juhlallisuudet o-vat
välikappaleita, joiden avulla so­tilaallinen
henki pidetään virkeänä.
Ne oivat tarkotetut sodan "'jä uh­rausten
kunnian VerrannoUistutta-miseksi.
Niihin osaaottavat militaristit tie­tävät
tarpeeksi hyvin, että uutta so-
-taa varten tehdään valmistuksia pa­rasta
aikaa. Canadan hallitus ei
kuluttaisi syyttä ja suotta kahta-tfoista
miljoonaa dollaria vuotuisesti
sotilaallisiin tarkotuksiin, SHurbri-tannian
hallitus ei suostuisi sota­laivojen
rakentamiseen siinä mieles­sä,
että työttömät saisivat työti
Minkä vuoksi tappavia kaasuja, it
maläivoja -ja kaikenlaisia uusimpia
sodankäyntiasöita kehitetään entis­tään
täydellisimmiksi — raulianko
vuoksi? ' E i ! Sodan vuoksi!
Onko uusi sota varma
Tuleva sota on yhtä varma kaii
mennytkin. Todellisuudessa ei so­ta
ole loppunutkaan. Kun preossi-laisuus
ja "kaiseri" olivat lyödjt
suunnattiin sota sietämättömiä
turkkilaisia ja Marokon "raakalai­sia"
vastaan. Keltainen vaara on
seuraavana luettelossa, jota on Pii­ritettävä
sivistyneiden kapitalistien
pyrkiihysten vastustamisesta. Aat­teelliset
seikat eivät ole näiden so­tien
aiheuttajina. Niinä ovat öl­jy,
rikkaat mineraalimaat, punydli.
kumi, y.m, aineelliset aarteet, jo^
ta on ryhdyttävä riistämään sijetts-jien
hyödyksi.
Kansainliitto - rauhanrakenta-jain
ihanne - on osottautunutr*
mattomaksi suurien f inanssietnP;
tahdon edessä. Pöytäkirjat ja -
pimukset ovat yhtä kelvottomia P.
ssyyvväänn rraauuhnaann luI UoUmJ Uis. eO k^ .s- i. k- um;^ |
wes-suunnitelmakin. Nämä
set voivat auttaa kapitalisteja J«
sikin aikaa, mutta uusia rutos"
sia ja entistään ankaramp^ |
sjoityy - ja siinä ovat l ^ ^ J *^
edeUytykset, mitä
vaan maailmansotaan.
keä seikka, mikä pysjT e p a ^
na, on maailman työläisten s u ^ :
tumlnen sotaan ^ ^ ^ ^
ka- pakottaa kapitalistit l ^ ^ F -
itseltään: tuleeko se olemaaf
vai tuleeko siitä vallankumonsJ
LuoMouota imp«riaKrti»i* «oW
vastaan ^
Tuleva sota on kiertämätftj.^;
kä se ole kovin ^'''^l^^
suudessa. Meidän n u o r i s o^
dän lapsemme ovat nuta,J ^
naan taistelemaan. . jjis-väenluokan.
äidit, i » *^ ."^ujdö
neet puutteen Ja
tuskat, unohtamaan ne su
syttyessä. -Heidän t t t t e e _ j^
minkä vuoksi viimemen SS