Vapaus, March 9, 1967

              Sivu 2 Torstai, maalisk. 9 p.—Thursday, Mar. 9, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L Ä B O R ' O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S ,
( U I B E R T ' ^ r Established Nov. 6, 1917
E U / O B : W . E K L U N D MANAGER: E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 8 7 4 . 4 2 64
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Ehn St. West. Sudbury, Ontario, Cana4a'
Mailing address: Box 69
:Advertislng rates upon^application, translatlon free of oharge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage i n cash.
:: M e m b e r o f t h t CANADIAN:tANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00. 6fek.$5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 Suomeen:
1 Vik. $10.00, 6 kk. $5.75
1 vk. 11.50, 6 kk. 6.25
CIA:n vakoilun rooli
"historian tekijänä"
Aika Ottawan toimia
Canadan laajimmin leviävän, päivälehden, Toronto Dai­ly
Starin erään kirjeenvaihtajan vuoden alussa suorittaman
tutkimuksen perusteella seitsemän joka kymmenestä cana-
—dalaisesta haluaa, että liittohallituksen pitäisi ryhtyä joihin­kin
.käytännöllisiin toimenpiteisiin yhdysvaltaläispääoman
supistamiseksi Ganadassa, nimenomaan siksi, kun tämä vie­raan
maan suurpääoman maahan tunkeutuminen vaarantaa
Canadan kansallisetuja ja maan itsenäisyyttä.
Myös liittohallituksen johtavien puhemiesten toimesta on
moneen kertaan vakuutettu, että hallitus omaksuu tämän
yleistavoitteen — ulkomaisen pääoman vaikutuksen • vähen-
•tämisyrityksen — ja vastustaa erikoisesti sellaisten "avain­asemassa"
olevien laitosten kuin pankkien, sekä trusti- ja
vakuutusyhtiöiden joutumista ulkomaisen pääoman vaiku­tusvallan
alaiseksi.
Kaikesta tästä huolimatta saamme jatkuvasti tietoa Yh­dysvaltain
pääoman voittokulusta Ganadassa, sisältyen sii­hen
ne suuret ja kohtalokkaat myönnytykset, mitä nyt aio­taan
yhdysvaltalaisen (James Rockefellerin omistaman) Ci-tybankin
omistamalle Mercantile pankille antaa.
Vaikka yllämainittu torontolaislehti onkin oikeassa sii­nä,
että enemmistö canadalaisista haluaa toimenpiteitä ul­komaalaisen
pääoman vaikutusvallan vähentämiseksi Cana­dan
talouselämästä, niin totta on myös sekin, että canada-laisten
keskuudessa on tässä asiassa joitakin amerikkalaisem-pia
yksilöitä (ja laitoksia) kuin itse amerikkalaiset. Tämä
amerikkalaismielisyys johtuu eräissä tapauksissa tietämät­tömyydestä
ja asian tuntemattomuudesta. Yhtäältä sen ta­kana
on kuitenkin "palveluhalun osoitus" vieraille omista­jille
jotenkin samaan tapaan kuin sanotaan esim, katoliseen
uskoon kääntyvien kiihkoilevan enemmän uskon puolesta
kuin vanhat katoliset itse. Toisena ja tärkeämpänä tekijänä
on se, että vissi osa Canadan suurpääomasta nauttii välittö­mästi
etuisuuksia "liikekumppaneina" ulkomaalaisten omis­tajien
rinnalla. .
Syitä on siis monenlaisia siihen, miksi tietyt canada-laispiirit
puolustavat Yhdysvaltain pääoman saalistusohjel-maa'täällä
Ganadassa. Mutta mitä tahansa asiasta sanotaan
tai sanomatta jätöltään, se ei saa ajattelevia canadaPai-sia
tuuditetuksi unten maille, sillä yleinen käsitys on, että
taloudellista valloitusta voi-seurata poliittinen valloitus; To­siasiassa
yhdysvaltalaisten omistamilla suuryhtiöillä on Ca-nadassa^
aljon suurempi poliittinen sanavalta mitä yleisesti
halutaan myöntääkään. Ottakaamme tähän joitakin esimerk­kejä.
Muutama vuosi sitten, jolloin canadaläisiaautotyöläi-siä
oli työttömänä jaautoteollisuus yleisesti puhuen lama.ssa,
Ganadassa toimivat Fordin ja Chryslerin autotehtaat olisivat,
-saaneet huomattavan, suuren ajokkitilauksen Kiinasta. Ca-nadalaisyhtiöt
olivat valmiina ottamaan tilauksen vastaan
mutta kun Yhdysvaltain puolelta sanottiin, että se louk­kaa
— pankaamme visusti mieleemme — yhdysvaltalaisia
lakeja, nimenomaan "vihollismaan kanssa" kaupankäyntiä
säätäviä USA:n lakeja — niin täällä toimittiin tässä asiassa,
ei Ottawan, vaan Washingtonin sanelun mukaan.
Ja kun silloinen raha-asiain ministeri Walter Gordon
esitti 3 tai 4 vuotta .sitten budjetin, missä ehdotettiin vissejä
toimenpiteitä ulkomaalaisen pääoman vaikutusvallan leve­nemisen
ia syvenemisen estämiseksi, siitä nousi niin kova
meteli Yhdysvaltain pääoman puolesta, että liittohallituksen
oli peräännyttävä hj^vä-ssä epäjärjestyksessä, kuten kaiketi
on lupa tässä yhteydessä asianmukaisesti todeta.
Sama pätee Mercantile Pankkiasiain ja monen muun ky­symyksen
yhteydessä.
MISTÄ ON SITTEN KYSYMYS?
Central Intelligence Ageney —
U S A : n ikeskustiedusteluvirasto
C IA — on viime aikoina saavutta­nut
kuuluisuutta kansainvälisten
järjestöjen toiminnan rahoittaja­na.
CIA:n tunkeutuminen yliopis­toihin
ja "osapäivävakoilijain"
värvääminen niiden piiristä ei kui­tenkaan
ole eilisen päivän uutisia.
Vuosi sitten kerrottiin CIA-värvä-yksestä
mm. Michiganin yliopistos­sa
ja muutama .vuosi sitten paljas­tui
CIArn värväystolminta Länsi-
Berliinissä toimivassa yliopistossa
sen vuoksi, että CIArn: matkalle
laittama suomalaissyntyinen Mar-win
W. Mäkinen pidätettiin Kievis­sä
"itse teossa" ja tuomittiin kah­deksaksi
vuodeksi vakoilusta.
Tunnetumpaa kuin soluttaiUuv
minen järjestöihin, suorastaan jul­kista
on ClA:n harjoittama 'sopi­musten
ja rahoittaminen, vaikutta­minen
puolueisiin ja hallituksiin",
kuten New Yoik Times CIA:n
toimintakenttää karakterisoi. Vii­memainitun
vapaamielisen lehdon
tutkijaryhmä julkaisi viime vuoden
huhtikuussa useiden kuukausien
työn tuloksena artikkelisarjan
CIA:n toiminnasta kotikentällä ja
ulkomailla. •
Tutkimustensa perusteella katsoi
NY Timesin työryhmä aiheelliseksi
esittää kysymyksen,-missä määrin
historia on on seurausta CI.'\:n..snla-juonisla.
CIA:n "HILJAISET
AMERIKKALAISET'
Vastaus Kongon, brittiläisen Guya-nan,
Indonesian, Intian, .Singapo­ren,
. Algerian, Kuuban, Guate--
malan, Burundin — latinalaisen
Amerikan maista puhumaltakaan!.
— on myönteinen. Kaappauksien,
maihinnousujen, puolue- ja paria-menttipäätöstt-
n, paikallissolieii ja
lakkojen takana on ollut C I A j i
ohjaava sonni (ja rahat) niin
usein; että joidenkin maiden koh­dalla
on suoi-astaan helpompaa
luetella ne käännetapaukset, jois­sa
CIA ei ole ollut mukana kuin
ryhtyä kirjaamaan CI.'\-kaappauk-sia,
lakkoja yms.. CI.A ei ole vain
hankkinut tietoja, se on .'myös
"tehnyt historiaa".
e i A r l l a on ollut ''miehensä Ha­vannassa",.
l'iangoonis.sa, Delhissä,
.Algeriassa. IJsuniburussa, Djakartas­sa
ja Kongon tärkeimmissä kau­pungeissa
- - j a on yhä. "Hiljais­ten"
(ja rumien) ameiikkaiaistcii
määrä US.Arn ulkopuolisissa . mais­sa;
arvioidaan lD,O00:ksi. . Heidän
toimintansa on, "fantastisempaa
kuin kaikki James Hondin koke­mukset",
väittää eräs lehti. Viial-lisesti'
on CI.'V operoinut .500 m i l ­joonan
dollarin vuotuisen määrä­rahan
turvin. Kun sotilaalliset ja
muut vakoiluelimet lasketaan yh­teen,
pää.stää n :i miljardin vuotui­siin
summiin, mikä on käytännöl­lisesti
katsoen yhtä paljon kuin
USA:n vuosittainen kehitysapu;
josta siitäkin melkoisen osan muo­dostanee
sotilasapu. Suurin osa
kehitysavusta palautuu ajan myör
tä takaisin koron kanssa. CIA-mil-joonat
maksavat itsensä vielä pa­remmin:
niiden avulla kukistetaan
latinalaisessa Amerikassa ja muu­alla
kansan tahtoa vastaavat halli­tukset,
painostetaan edullisia öljy­jä
muita, sopimuksia; estetään ali­kehittyneiden
maiden omavarai­suuden
kehittyminen — sanalla
sanoen pidetään nämä maat USAin
"näkymättömän hallituksen" ..,y_al-vonnassa
kiristyksen, jopa. murhien
ja muiden keinoja kaihtamattomi­en
menettelytapojen avulla.
USA:n HALLITUS K A I K EN
TAKANA^
NY Times toi-jui viime keväänä
,sen yleisen kuvittelun, että CIA
operoi-si omin eväin, vain päälik-könsä
määräysten pohjalla.
"Tutkimukscs-samme todettiin",
lausui NY Times; "että CIA on
kauhistuttavasta maineestaan huo­limalta
paljon tiukemman poliit­tisen-
ja budjettivalvonnan: valai.se-na
kuin. monet sen arvostelijat
tietävätkään t;ii tunnustavat ja et­tä
tälii valvontaa on Kuuban Si­kojen
lahden epäonnen jälkeen
].%! noudatettu, tiukasti". Lehden
mukaan Cl A.n kaikkien menojen
on saatava elukäteishyväksyn.tä.
ClAista vastaava hallinnollinen
komitea, johon kuuluu korkoa-ar-.
voisia poliittisia virkamiehiä ja
Valkoisen, talon neuvonantajia, on
ensimmäinen virkaelin Toisen
muodostaa biicljeltitoimisto, jolla
on valta päättää njenoisla. '"Cl.A:n
hallituksen tiedotuspalvelun val­vonta.
Muitakin • komiteoita on ol­lut
CIA-askareissa ja vastuunalai­sia
ei siis ole puuttunut.- Tässä va­lossa
näyttää presidentti Johnsonin
"tyrmistyminen" CIA-toiminnan
"palja.stumisesta" kansainvälisissä
ylioppilas-, nuoriso- ja lehtimies-järjestöissä
kehnoilta teatterilta,
\
TOIMINTAA KAAKOIS-AASIASSA
CIArssa on tosin tutkimista riit­tänyt
sen monien harhaiskujen ta­kia.
Kaakkois-Aasiassa ei var-maan-kaan
ole herättänyt yksinomaan h il
peitä tunteita Singaporen päämi-ni.
sterin Lee Kuan Yewn 1965 elo-i
i u u n lopulla tekemä paljastus sii­tä,
että CIA oli 1960 y r i t t ä n y t j a h -
joa hänet ja hänen puolueensa
3,5 milj.: d o l l a r i n suuruisella sum­malla:
USAn: ulkoministeriö kiel­si
ensin Leen. .syytteen, mutta kuTT
Lee esitti vastapainoksi ulkominis­teri
Dean Ruskin 1961 kirjoittaman
kirjeen, jossa lahjontayritystä pyy­dettiin
anteeksi, oli USAin ulkomi­nisteriön
pakko myöntää asian oi­kea
laita.
Vain kuukautta tätä myöhemmin
väitti ohiolainen senaattori Stephen
M. Young, että CIA:n Etelä^Viet-namissa
olevat. asiamiehet "yrittä­vät
mustata Vietkongin si-ssien mai­netta
pukeutumalla sLsseiksi ja sur­maamalla
sitten etelävietnamilaisia
miehiä ja raiskaamalla naisia'
( A F P 2i: I0.-65). Senaattori Young
oli saanut tietonsa CIAin Etelä-
Vietnami-ssa toimivalta asiamiehel­tä.
Kun Intia yllättäen aloitti: sota­toimet
Pakistania vastaan KuLshin
aluoolla syksyllä 1965 kertoi eng­lantilaisen
Observerin kirjeenvaih-
YLIOPISTO RAKENNETAAN
LÄHELLE SOUTH PORCUPiNEA
arvo.stelijain tulee muistaa", sanoi taja julki tapahtumain ClA-tau.stan:
(.'I.A-agenlil olivat vakuuttaneet in-tialai.
sille. etiä Ajub Khania vastus­tavat
piirit olivat kaappausa.ikei.ssa
Pakistanissa, joten tilanne . o l i s i
otol I i nen. Vielä .si I loi n voi m a k kaas-ti
Kiinan puoleen kääntynyt Pa­kistan
oli tä.ssä operaatio.ssa C l . \ :n
juoniitelujen kohteena. Intia vain
välikappale. •
\ Y Tinifs. "että päätökset usein
tulevat korkeanuualta laholta."
Tämän korkean tahon vastuuta
on myös enl. oikfusminisl.eri Ito-
Kenncdy korostanut . an-
,tae.ssann. lausuntonsa viimeisimmän
CIA-skandaalin: yhti-ydessä. Bob
Kennedy sanoi kaikkien president­tien
Eisenli()\veri<ta alkaen vastaa­van
CI.'V:n tekemistä, tai tekemät­tä
jättämisiä. Tämä : merkitsee,
e t t ä CI.Ain toiminta on USA:n
hallituk.sen Ja sii.s tällä hetkellä
viiine kädessä iiresidenlti .Johnso­nin
politiikkaa.
INDONESIAN KAPINA
VASTAKAPINA
JA
nessä ulkomaalaiset, velat; kor­koineen
puis. V
Näin; ovat menetelleie: ylei­sesti
pu h uen k a ik k i m a a t . M u t-tä
Canadas.sa on annettu yh­dysvaltalaiselle
pääomalle mah
dollisuus kaapata omistukseen­sa
valtaosan kaivoksista ja
puutavaralaitoksistä sekä autor
ja kumitepllisuus .kokonaan
• Kaikkein parhain, esimerkki
siitä, mihin tällainen ohjelma
johtaa, saadaan ehkä täältä
Sudburysta. Yhdysyaltalaispii-rien
omistama INCO on tuot-
. Ulkomaalaiset, ts. yhdysvaltalaiset, omistavat nyt miltei tanut omistajilleen kymmeniin
toisen puolen (46 pros.) Canadan teollisuuslaitoksista (joita- kertoihin ne pääomat, mitä on
kin niitä aivan kokonaan, kuten on esimerkiksi autoteollisuu­den
laita); .91 prosenttia Canadan kumiteollisuudesta ja 62
prosenttia öljy- ja maakaasuteollisuudesta. Ja tilanne pahe­nee
jatkuvasti. Vuonna 1965 myytiin yhdysvaltalaisille raha-miespiireille
19 canadalaisliikettä ja viime vuonna 32.
Syitä on tietenkin monia, miksi yhdysvaltalainen pääoma
tunkeutuu Canadaan: Yhtäältä, (esimerkiksi auto- jms. teol­lisuuksien
kohdalta) alayhtiöiden perustamisen avulla on saa­tu
kierretyksi Canadan tullilakeja; toisaalta (kuten vuori-ja
metsäteollisuuden alalla) luonnonresursseistaan köyhtyvä
Yhdysvaltain valtio saa meiltä halvalla hinnalla sellaisia
raaka-aineita tai puohvalmisteita, joista sillä on itsellä puu- miljoonaa dollaria voitto-osin-te.
Viimeksi mainitussa tapauksessa on-meistä canadalaisista koja rajan toiselle puolelle sa-tullut
Yhdysvalloille "veden kantaja ja puiden hakkaaja" maila kun kaupunki on joutu-
— eli halpojen raaka-aineiden tuottajia, joiden täytyy yhä
kasvavan liiketappion hinnalla ostaa kalliita tehdastuotteita
Yhdysvalloista nimenomaan siksi, kiun teollisuuslaitoksia^ei
"tarvitse", täällä kehittää Yhdysvaltain valmistaessa mei­dän
raaka-aineemme. Siinä onkin "hullun ympyrää" kerrak­si.
_ I
Kaikki canadalaiset, liittohallituksen kaikki ministerit
sen kaivoksiin ja muihin lai­toksiin
täällä sijoitettu. Toi-sin
sanoen, pääomasijoittajat ovat
saaneet moninkertaisesti oman
sa takaisin. Mutta siitä huoli­matta
canadalaisilla ci ole vie­lä
mitään sanavaltaa eikä toi­voakaan
sananvallan saannista
näihin laitoksiin, johtaen tämä
siihen, että Sudburysta vie­dään
joka vuosi . toistasataa
VALVOVIA ELIMIÄ JA
KO.MITEOITA
Roboit Kennedy tielää mitä pu­huu.
Hän oli itsei'CIA:n toimintaa
tutkivan komitean puheenjohtaja­na
vakoiluelimen 1961 Kuubaan-järjestämän
e p ä o n n i s t u n e e n , mai-hinnousiiyrityksen
jälkeen. Kysy­mys
ei silloin ollut C l A : n valtuuk­sien
kaveiitami.-(?sta, vaan virhe­tekijäin
eliminoimisesta. .Maihin-nousuyritystä
sellaisenaan ei tuo­mittu,
vaan sen epäonnistuminen.
Kysymys oli .hiotettavan pohjan
saamisesta CIA: n toiminnalle.
Samaan aikaan anneltiin ulko­ministerin
erikoistehtäväksi . Cl.^Mi
ulkomaisen toiminn;in valvominen.
SenaattOi'i Hichard liussell puo­lestaan
nimitettiin Yhdysvaltain,
kongressin CIA-tormint;i;m valvo-,
van jaoston puheenjohtajaksi ja
Kennedy itse määiäsi Claik Clif-fordin
johtamaan toista komi­teaa,
jonka tehtäväksi annettiin
CI.A:n tukema kaappaus oli odo-tettavissii
Indonesiassa .syksyllä
1965. jolloin maan armeija tun­netusti
oikei.slolaisten upseerien oli
määrä kokoontua pääkaupunkii.n
armeijan päivän merkeissä. Kaap-j
pauksen aloituksen saneli samoille
päiville osunut konferenssi, jo.ssa
piti käsittelemän ulkomaisien so-tilastotukikohtien;
asemaa. Tiedot!
CIA-kaappauksesla vuotivat jaj
eräät Sukarnoa tukevat ja häneltä]
siunauksen saaneet armeijapiirit!
päättivät ehättää ennen Cl.-\:a:i ja |
oikeistokenraali Nasutionia. Ev. j
hiutn. Untungin johtama, ar-1
meijan oikeistojohtoon kohdistunut]
"kaappaus" alkoi 10 päivää ennen i
CIA-hetkeä. Oikeisto (ja CIA) oli­vat
kuiti;nkin niin vahvoi.^sa ase-mis.-
a, että ne murskasivat Un­tungin
yrityksen ja saavuttivat jos­kin
kiertoteitse tavoitteensa. Su
karnn, joka on enää vain koriste,
on kukistettu ja maan suuri kom­munistinen
puolue lyöty maahan.
Itse kapinata|)ahtuma oli puolin
ja toisin lyhyt, nuitiaoikeistoken-raalien
johdolla alkanut ja yhä
South Porcupinc-r- Terveisiä jäl­leen
täältä lumisesta pohjolasta. Tal­vi
jatkuu vain yhä peräänantamatto-masti,
näyttämättä minkäänlaisia ke­vään
merkkejä, paitsi ehkä että va­rikset
kunnostelevat jo pesiään, joihin
menee kuivuneita risuja mikä mää­rän
tietää.
Viime viikolla kauppalamme val­tuuston
taholta tiedoiteUiin, että ka ik
kia niitä takateitä, Joiden varsilla ovat
asukkaat kuljettaneet jätteensä, ei voi
da enää pitää auki eikä ajokuntoi­sina
ja sen vuoksi kehoitetaan asetta-
•r.aan likajätteensä katujen varsille,
koska teiden aukipito, lumen paljou
den vuoksi on mahdotonta. Niin, että
täitä hollilta katsottuna elämme poik­keuksellista
aikakautta, mutta kuiten­kin
jokainen odotta^i kaunista kevättä.
Viime viikolla oli suuria ja ennen
kuulumattomia uutisia liikkeellä näi.s-sä
pohjoisen kylissä ja kaupp-doissa,
Uutisen johdosta olivat valtuusmiehet
esiintyneet vähän:"Rannanjär\'en" ta­paan.
Joillakin paikkakunnilla oltiin
suoranaisen pettymyksen vallassa,
ko.ska jokainen kunta olisi halunnut
tämän Iaitok.sen alueelleen . . .
. Asia on nähkääs siten, että tänne
ku ra alueelle ruvetaan rakentamaan
yli- pistoa. Rakennu.spaikaksi hyväksyi
tiin lopulli.sesti tämä Soulh Porcupinen
ja Potlsvillen.välillä oleva viljelyksel-ie
avattu pehoalue. Yliopistokomitea
tuli pitkien tutkinriuksien Jälkeen; tu­lokseen,
että tämä on parhain paikka
j a suunnitelma lyötiin myönteisesti
kiinni. Rakennustyöt pitäisi aloitetta-
:nan. hyvin pian, sillä laitoksen pi­täisi
avata ovensa jo tänä syksynä
kahdellesadalle oppilaalle. Tuntuu hie­man
epäilyttävältä, koska koko seutu
on vielä valtavien lumihankien peitos
Hiljattain oli Cochranen käräjillä
esillä terveyslautakunnan nostama
syyte erästä sikäläistä metsäumkoit-sijaa
vastaan. Hänen kämpällään oli
vallimiut. yleinen likaisuus, ruokailu­välineet
ruostuneita ja komento oli
muutenkin sellaista, että miehet ja
hiiret makasivat samoissa patjoissa
mistä tämä "jobbari" sai $550 sakoi^
ja kulut päälle sekä määrättiin kor­jaamaan
olot kämpillään, jos meinaa
kantaa kunnollisen "jobbarin" nimeä.
Viime viikolla avasi tämän pohjoi-
-sen perukan rautatieyhtiö, Ontario
Northiand bussiliikenteen North Bayn
ja Port Arthurin välillä. Tämä linja-vaunu
poikkeaa täällä Timminsissa
mennen ja tullen, joutuen täten suo­raa
linjaa ajatellen tekemään 60 mai­lin
mutkan, mutta kan.saa palvellessa
on ajettava toisinaan mutkankin kaut­ta.
~
Muuten ei ole vielä julkaistu tä­män
liikenteen aikataulua, mutta k i i -
keti sekin pian tapahtuu. Näin ollen
•v^oivat täällä pohjoisen kylissä asuvat
ihmiset nyt liikkua tä.ssä läpikulke^
vassa linja-autossa joko pitemmän tai
lyhcm.Tiän matkan. Bussit kulkevat
päivittäin, jot^n voi yöpyä missä ta­hansa
ja jat.kaa matkaansa seuraava­na
päivänä. — H.
Iskulla phjelma-ja
tähssitilaisuus
huhtikuussia
Port Arthur. — liskun, täällä
pidetyssä vuosikokouksessa tehtiin
monenlaisia toimintäsuiinhitelmia.
Seuramme voimisteluharjoituksissa
su, mutta elämmehän korkean telinii-I käy nuorta polvea ja etupäässä
kan aikakautta.
Yliopistokomitea on edistänyt toi-mir.
vaansa aika lehokkaasti, nykyisen
puheenjohtajansa, tuomari S. W. Gar-nerin
antamien tietojen mukaan pitäisi
laitok.scsta tulla, .sen lopullisesti vai
mi.stuttua, oppilaitos tuhannelle oppi-lalle,
Joten täällä päin asuvien, nuor­ten,
jos vain on "lukupäätä", niin
ei tarvitse enää paiskia raskaita ruu­miillisia
liiitä, vaan täällä tullaan lä
hetiäinään maailmalle korkeasti op­pineita
kan.salaisia, joiden seasta voi
löylyä vaikka valtiomiehiäkin. Siirto­laisia
täällä tarvittaisiin kaivos- ja
metsätyöalalle. Ja he kuuluvat olevan
sitä halutuimpia, mitä vähemmän he
tietävät maailman asioita — etenkin
poliittisista : . . .
Uniot;.joita kansalaisemme ovat oi
toiskielisiä,'vanhemman polven toi­miessa
seuran johtoelimessä — sen
johtokunna.ssa. Kysymy.s toimipai-ka.
sta on kaiketi erittäin tärkeä, tu­levaisuutta;
silmällä pitäen. Toi­ni
i n t a pa i k ka m m e, CS J n haali vaa­tii
myös rahalli.sla tukea, sariioin
tekee järje.stön omistama- Iskun
puisto verojen Ja ylläpitokustanrius-len
peittämiseen.
Nyt puolestaari tuliee Iskit järjes­tämään
ohjelmailtaman haalira-haston
kartuttamiseksi.; Iskuri jäse­nillä
onkin juiiri järjestelyn alaiser
na Ohjelmallirien tanssi-ilta, mikä
pidetään lauantaina huhtikuun nel­jäntenä
päivänä ; CSJ:n . haalillä.
Ohjelmasta voidaan sanoa, että
Iskun niioret voimistelijat antayat
erinTiisiä, pärasfaikaa harjoittele-
^ miaan esityksiä;. Kaiku-kuoro tulee
Icet rakentama.ssa ovat saaneet ih-! myöskin esiintymään ja lisäksi tu-i.
ocitä aikaan, varsinkin metsSteclHr
':uudcssa. Varsinkin kämpillä, joissa
lee erinäisiä .soolo- ja duettoesityk-siä.
nuorukaisilta. .Myöskin Alf
vaikuttaa unionin työehtosopimus, on \Vidgreenin ohjaamana esitetään
olosuhteet hyvin nykyaikaisia. Mutta puolituntia kestävä englannin-kie-ka
ovat sata vuotta jälessä kehityk-
.sr.Slä.
löytyy vielä sellaisiakin kämppiä, jot- i ijpen intiaanien elämää kuvaava
näytelmä, jossa, hän esittää myös
intiaanin osaa. Tämä kuvaelma esi­tettiin
CBC:n televisiossa vuonna
1982, säadtin osakseen huomatta­vaa
kuuluisuutta. Lopuksi; oh jär­jestetty
yleirteri' tänssitilaisuus, tans
jatkuva verilöyly on vaatinut vär
h i m m ä isa r vi o i e n mu ka a n i 00,000
indonesialaisen hengen — korkeim­mat
aryiot nousevat 7ö0,000:een,isimusiikistä tulee Väinö Vesterinen
.\ämä uhrit ovat CIA:n tilillä.
CIA BURUNDISSA
Viime vuoden kesäkiiu.ssa julis­tettiin
US.A:n Burundin lähettiläs
ei-toivotiiksi henkilöksi. Syy:
CIA oli yrittänyt kaappausta Bu-ktimppähiheen
pitämään huolen. .
Myöskin tullaan pitämään vuo­tuiset
Jtihanriusianssit Iskun puis­tossa,
perjantaina kesäkuun 23. päi­vä
illalla Ja musiikista tulee siellä
huolehtimaari yksi paikkakuntöiri-me
pidetyimmistä tanssisoittajista
rundin valtuuskunnan olle.ssa vie- ^ Ha,.,.y sizcar'n orkesteri.
Siis pitäkäämme :rnielessä nämä
arvo tilaisuudet. — F. V.
railulhi: Kongossa: Heinäkuus.sa
(Jatkuu sivulla 4)
PÄIVÄN PAKINA
KONSERTIN SORAÄÄNI
massa muutaman miljoonan
;"clollarin arvoisten välttämättö­mien
V uudistussuunnitelmien
johdosta vararikon partaalle
kuten on viimeaikoina .selitet­ty-
; Canadan itsenäisyyden sai-mukaanlukien
myöntävät, että tämä on valitettava ja huono lyttäminen ja Canadan lalous-tilanne.
'
Mutta miten päästään siitä pois, se aiheuttaa erimieli­syyttä
ja väittelyä. Yhdysvaltalaismieliset piirit turvautix-vat
"yleispiirteisyyteen" Ja sanovat, että Canada ei tule toi­meen
ilman pääomaa. Mutta kukaan ei ole ulkomaalaista
pääomaa sellaisenaan "synniksi leimannut"; kysymys on sii­tä,
miten tarvittavaa ulkomaalaista pääomaa täällä käyte­tään.
Walter Gordon, Canadan työväenpuolueet ja muut edis- mat, joita peloittaa enemmän
tykselliset voimat myöntävät, että ulkomaalaista pääomaa ulkomaalaisen pääoman vihai-tarvitaan
Ganadassa, mutta sanovat, että canadalaisten tulisi nen murina kuin maan eduista
lainata pääomia, käyttää niitä Itse omien tehtaittensa ja lai- huolestuneiden canaclalaisten
tostensa rakentamiseen ja maksaa sitten määräaikaan men- protestit.
elämän kasvun ylläpitäminen
vaatii tiukasti toimenpiteitä ui
komaalaisen. pääoman vaiku­tusvallan
vähentämiseksi. Mut­ta
kaikki merkiit viittaavat va­litettavasti
vielä siihen, että
"niskan päällä ovat" ne voi-
. — Tiesikö Vanaiis Koski-Poh­janmaan
Maakunlakuoron konsert­tia
niin suuresti etukäteen mai-noslaessaan,
että herra Viljami
Kalliokoskikin j)uhiiu siellä, tie­dusteli
tiistaiiltaisen vierailukon­sertin
jälkeen eräs lehtemme när-
' kästynyt lukija.
— Tiesininio, että hän tuo
meille tervehdyksen Suomesta.
— Tiesittekö, minkälaisia "ter­veisiä"
hän. tuo jatkoi ystävämme.
— Emme tietäneel, vastasimme
mc selittäen, ellä kun kuoron pu­heenjohtaja
Eino Isohanni tiedoit-ti
Vapaudelle kuoron vierailusta
hän sanoi olevansa iloinen Jos
voimme, osaltamme konserttia
iui-ltaa.. Hän ei puhunut mitään
poliiltlsluontoisisla puheista, vaan
. ainoastaan kuoron vierailukonser­teista.
— •
— Tulitte siis petetyiksi, hän
kysyi?. . • • ^ :
— Saat vetää omat johtopäätök­sesi,
vastasimme me.
Sivumennen sanoen, allekir­joittanut
nautti äärettömän paK
jon tämän Maakunlakuoron mai­niosta
esityksestä, kuoron solisti­en
lauluista, ja kuoron hyviistä
"kurinalaisuudesta" mikä ilmeni
mestarillisesla äänien yhleensoin- ^
nista jne. .
, Kuoron laultiesityksistä saimme
suoraan sanoen nauttia enemmän
mitä. uskalsimme eräitten koke­musten
perusteella toivoakaan.
Se on teknillisesti mainio kuoro,
jonka esityksistä voivat musiikin
ystävät nauttia lä.vsin siemauksin.
Mutta — valitettavasti kyllä —
yhtä varauksettomasti, emme voi
suhtautua kuoron matka.ssa lähete­tyn
'puhesolistin", herra Villiami
Kalliokosken "tervehdykseen".
Tosiasiassa yhdymme niihin
kymmeniin kansalaisiimme, jotka
konsertin jälkeen ilmaisivat syvän
pettymyksensä siitä.
Emme väitä, että hänen pu­heensa
oli kokonaan olematon.
Päinvastoin voimme rehellisesti
sanoen myöntää, että kehnompia­kin
"terveisiä" olemme joiltakin
"vieraillamme" kuulleet.
Oli esimerkiksi miellyttävää
kuulla herra Kalliokosken tunnus­tus,
että Su,ome.ssa vuosisadan
alussa ja itsenäisyyskauden alku­puolella
vallinneet talouspuutteet
ja poliittinen suvaitseniiUtomuus
eli vaino "oikeutti" ainakin "läh­tijäin
mielestä" siirtolaisiksi läh­dön.
Oli erittäin ilahduttavaa kuulla,
e t t ä olosuhteet ovat kaikin puolin
Suomessa parantuneet ja, että
vaikeuksista huolimatta pyritään
yhä parempaan. Mukavalta tun­tui
hänen lausuntonsa, että Suo­messa
arvostetaan nyt paremmin
kuin ennen sitä apua, mitä siirto­laiset
ovat välittömästi ja välilli­sesti
Suomelle antaneet, ja että
pyrkimyksenä on "siltojen rakenta
minen".
Puhee.ssa oli muutakin myön­teisiä,
mutta hänellä "unohtui"
mainitsematta esim. maan puolu-cettomuusohjelina.
Paasikiven ja
Kekkosen linja se^ä osittain it­se
totiitide.s.sa p.v.symincn.
Puhuja sanoi, tuovansa tervei­sensä
nimenomaan Nyky-Suomcs-ta
Ja sen elämästä. Tätä taustaa
vasten hän sanoi katsovansa "suu­reen
Amerikkaan" ja "suuriin
länsimaihin" yleensä . sinä inhi­millisenä
ja moraalisena tekijä­nä
JoLsta kansojen vapaus ja tu­levaisuus
riippuu. Mutta ei sa­naakaan
Suomen puolueettomuu­desta
eikä siitä, että Suomi pyr­kii
hyviin suhteisiin kaikkien naa­purimaiden
kanssa.
Lehtemme erään lukijan kerto­man
mukaan hän oli Toronlcssa
mennyt puheessaan vieläkin pi­temmälle
— kaavaillut jopa Neu­vostoliiton
paloittelemista povai­lemalla
virolaispiikolaisille vapau-lumistavoilteila.
Toronton Vapaa Sana kertoi
tämän asian seuraavasti:
"Maanviljelysneuvos Viljami Kal­l
i o k o s k i . . . puhui samalla läm­pimästi
pakolaisiksi Joutuneille
virolaisille heidän palav_asta rak­kaudestaan
vanhaan Viroon ja
tulevaisuudentoivostaan." (tum­mennus
Vapauden). —
Haluaisiko herra Kalliokoski
täl(»n sanoa meille, että Suomen
"kotoiset puheet" hyvästä naapu­risovusta
itään ja länteen, ovat
sittenkin vain pelkkää sanaheli­nää,
millä ei ole mitään käytön-nön
katetta?
. . . Väärin arvattu, meidän tar­koituksemme
ei ole "puolustaa"
Neuvostoliittoa. Se ei kaipaa eikä
tarvitse meidän puolustamistam­me
tässäkään asia.ssa. Mutta suo­malaisten
julkisuusmiesten maine
Ja rehellLsyys voi Joulua yhtä ky­seenalaiseen
asemaan kuin on
nyt presidentti Johnsonin hallituk­sen
luolettavaisuus, jos esim. ul­kopoliittisia
asioita selitetään
ajan ja paikan mukaan aivan vas­takkaisella
tavalla.
Sivuuttaa ei liioin voida herra
F/alliokosken korkeasti tunnepi­toisesti
esittämää "kiitosta" siitä
"avusta" mitä Canada ja me Ca­nadan
suomalaiset annoimme Suo­melle
kovien taistelujen vuosina,
millä hän tarkoitti selvästi sota^
aikaa.
Tosiasia tietenkin on, että Ca­nada
julisti sodan Suomea vas­taan,
että huomattavan suuri osa
nuorempia kansalaisiamme pai'
veli uskolIi<>esli Canadan asevoi­missa
ja. että muut kansalaisem­me
tekivät yhteispiirtein puhuen-kaiken
voitavansa voiton saavut­tamiseksi
Hitlerin Saksasta. Joh­tukoon
tämä siitä tai tästä, mutta
tosiasioita ei voida miksikään
muuttaa.
Oikein tai väärin, me olimme
silloin rintaman vastakkaisilla
puolilla. Kaiken li.säksi useimmat
meistä uskoo, että me emme tar­vitse
tässä asiassa sen paremmin
herra Kalliokosken kuin muiden­kaan
hyväntahtoisten anteeksian­toa.
Meille sanotaan, "miksi kaivaa
vanhoja asioita?"
Hyvä on. Mutta esitettäköön tä­mä
kysymys herra Kalliokoskelle,
joka "vanhojen kaivamisen" aloit­ti.'
, , • •
Vapaassa maassa bn tietenkin
lupa puhua mitä sydän halaa ja
sylki .sattuu suuhun tuomaan.
Mutta tuhannesti parempi olisi
sittenkin, että tällaisia matkoja
järjestävät piirit Suomessa huor
lehtisivat siitä, ettei moisia puhe-lunttia
sekaannu yhdenkään "ter­vehdyspuheen"
pitäjän taskuun.
Niillä ci ainakaan mltäh''n "silto­ja
rakenneta" - r - Känsäkoura.