Vapaus, April 4, 1928

              VAPAUS
a. c nau
T O I M I T T A J A T t .. .•
T. H. CAKLSOK. B. A . TESHUKEIC. «- rggagtt»-
lUtafTVSBlSnAr VJktAVDSSSAi
»m kot*. $tM fafai k M t M . — AnoDin»
« L M kana. ./ÄTfiSiS »£ QKOf - kÄa«U- r kf «tt.aiu — n - ^ t—« - » - ^ f l M karta. — KMt a a a O aMUd c lal — i - ^ t o r b t - HjJataaatU**^!.
fj» kailM kattaa. — TI¥f»Taff»«ina]ica l a ni»utiiWManaari«a «ai. ifrntmm. t O M ^
— TilMjcaU. l a i n ai aaana laha. a i t a lU fftfrti»»», fb^ mit*ftum. laOIa
TDUUSHUCTAT: ^ ^
t ak. $U». « kk. $LS», M kk. O . » i a 1 kk. H J M . — TUrnaäaikia )a
- I l X « k . « C A ft k k . 9 U t . S k k . « LM {a 1 kk. ILMu
Laklara ai«Mt fteotakaat piOX eOa kMturiMa kalla U 0»m/ialatili*to •aOimal trifitXMMi.
taiaitMt l O a t t r B U M i i C . S3 Lavaa S t m * . ' P a b ^ SSCV.
kaMtaris Xikanr BdMia», SS Loraa St. P a b d g M Ä PaifaaaMat Ba« » , SaJJmr, 0«».
_ . I a a ^ M U a s «ataa Jfc, p « e«d. i a d l . ir«il«aai efcai»a tot tlM^ taMttiaa » « . T M Vapaaa
• l ttj kaat « « « « K U i * a a d i M « M « tk« P i t t ] * Paayti i a Caaaia,
l a a ana «illaia takaaaa aaa
HwainTiiIh s l a a i B : J . V . K A I O U S T O . liikkaaakaitaja.
kidaaaaasaa. fcirjocukaa aaJaHaa» Clkkaaakaaajaa
General Motors-yhtiön sadat voitto-miljoonat
General Molors-yBtio, jonka Os-hawassa
olevan autotehtaan tyoläi
set olivat viime viikolfa viisi päivää
Ukossa neljänkymmenen prosentin
palkanalennusta vastaan ja saivat st*
Cen yhtiön pakotetuksi peruuttamaan
palkanalennuksen, mutta suostuivat
kuitenkin alistamaan riidan sovittelu*
lautakunnan käsiteltäväksi* tämä yh­tiö
kasasi viime vuonna" 210^)00,000
dollaria voittoa. Sen ja Yhdysval­tain
terästrustin osakkeet on Wall-kadulla
kohotettu kaikkein korkeim-
• .malle arvossa. Osakeväliltäjapoloi-set
ovat- saaneet ^'kultaista väl itys-palkkiovirtaansa**
ansaitessaan työs­kennellä
niin kovasti, että heidän on
täytynyt pyytää kolmen päivän le­poaikaa
New Yorkin ' osakeporssil-tä,
lausuu Worker. General Motors-yhtion
osakkeet ovat päällimäisinä.
Se tuottaa miljoonia osakkeenomis­tajilleen.
Canadan kapitalistiluokka ja Kin­gin
hallitus ovat puhuneet maalle
silta erinomaisesta hyvinvoinnista,
joka nykyään' yall^i^see.. ;^Uä varal-
; ta, ätä OshaWan autotyotaisillä, jois­ta
eräskin on viiden viime kutikau-.
den aikana .ansainnut keskimäärin
13.50 dollaria viikossa, olisi epäiyk-sia
tämäa "hyvinvoinnin" suhteen,
, • sanoo Worker esittävänsä eräitä to-fiasioita,
jotka saatettiin jokisuu:
teen samaan'aikaan kuin he alkoi­vat
lakkonsa. Canadan kansallisten
< raUtäteitten voitot ovat lisääntyneet
tämän vuoden kahden enstmaisen
kuidcauden aikana. Canadian li-hanpakkausyhtion
voitot lisääntyivät
viime vuonna, Westinghous^yhtion
samaten. Durant Motors-yhtiön voi­tot
ovat lisääntyneet Montrealin
osakepdrssissä kohpsiv^ osakkeet
uusiin ' ennätj^hintoihin. , .Toronton
osakeporssissä luetteloiduista ovat
kahdenkymmenenkuuden jrhtion o
sakkeet kaksinkertaistuneet arvossa
kolmen viime vuoden kuluessa. Näi­den
kahdenkymmenenkunden yhtiön
liikkeessäolcvat osakkeet ovat lisään­tyneet
arvossa enemmällä kuin bil­joonalla
dollarilla.
Ei ole ihme, että Canadan Yhdys­valloissa
oleva lähettiläs Vincent
Massey, jonka raha tulee tuhansien
viidentoista dollarin keskimääräi­sellä
viikkopalkalla työskentelevien
työläisten hiestä, voi kertoa Los
Angelesin kauppakamarille, että Ca-nadassa
ovat pankkitalletukset ko­honneet
600,000,000 dollarilla ja et­tä
automobiileihin kulutetun rahan
määrä on lisääntynyt samalla sum­malla.
Canadass^ vallitsee hyvin­vointi
General'Motors- y.m. yhtiöille,
mutta; työläiset saavat taistella niu­kasta
toimeentulosta. Näitä miljoo­nia
ja Hljoonia dollareita kasates-saan
kapitalistit alentavat palkkoja
ja taistellevat viimeiseen saakka pie­nempikin
palkankorotusvaatimuk­sia
vaEttuin. Ja Sir Herbert Holtin
B e ^ l l a riittää otsaa vaatia kaivos»
työläisiltä enemmän , *'uhrau^ia".
Vasemmistoliikkeen menestykset
. Englannissa
Työväenliikkeen vasemman sivus­tan
Lontoon piirin järj^töllä on
askettäm ollut neljäs vuosikongres­sinsa;'
Vasemmisto on viime vuo­sina
huomattavasti kehittänyt aktii­visuuttaan.
Lontoossa ja esikaupun­geissa
on muodostettu 26 uutta ryh-mää.
Useat näistä ovat onnistu-
' ncet saamaan ratkaisuvallan tyo«
Väenpuolueen paikallisjärjestöissä.
. Toisissa t>-öväenpuolueen paikallis-lärjeslöissä
on oikci on­nistunut
hajaannusuhan avulla erot-
* taa vasemmistoliikkeen kannattajia.
Lontoon piirissä erotettiin ryhminä
17 työväenpuolueen osastoa, jotka
kieltäytyivät erottamasta jäsenyy-
' desiä kommunisteja tai vasemmisto­laisia
yleensä. Suljetut ryhmät ovat
Organisoineet itsensä uudelleen va­semman
siiven osastoina ja asetta-nect
kunnallisvaaleissa omia ehdok­kaitaan
työväenpuolueen virallisia
ehdokkaita vastaan. >
Viime aikoina ovat organisatoori-set
suhteet ammatillisen vähemmistö-liikkeen
ja poliittisen vasemmiston
kanssa käyneet kiinteämmiksi. U-seissa
tilaisuuksissa on valmistettu
ja ajettu läpi yhteisiä toimintoja.
Vasemman siiven johto on edustettu­na
aromatilliseh vähemmistöliikkeen
johdossa.
Mainittu kongressi harkitsi eri-totcnkin
työväenpuolueen • politiik­kaa
Intian suhteen hyväksyen pää­töslauselman,
missä tämä politiik­ka
leimataan im*perialisliseksi ja ol­laan
solidaarisia Englannin kom­munistipuolueen
kannatunäärittelyl-le
Intian vapaiAumiseen nähden
Englahnin ikcestä. Lisäksi päätet-tiih
rakentaa vascmmisto-or^anisa-tionit
entistä voimakkaammiksi ja
tehostaa taistelua työväenpuolueen
taantiimuksellista politiildraa vas­taan.',:
•,
Worker levitys- ja
an
Worker-lehden; huhtikuun-ryntäys
on käynnissä ja me kehotamme kaik­kia
tovereita tekemään tästä ryn­täyksestä
onnistuneen ottamalla har­kittavakseen
ja täytäntöönpannakr
seen keinot Workerin tilaajamäärän
Ibäämiseksi ja sen avustamiseksi.
Me emme jatkuvasti pyydä avustuk­sia
ylläpitoraljastoomme, vaan rajo-lumme
kahteen ryntäykseen vuodes-sa.
Meidän täytyy näin ollen kes­kittää
voimamme tehdäksemme nä­mä
ryntäykset mahdollisimman on­nistuneiksi
ja siten taataksemme
Workerin olemassaolon. Meidän tus­kin
tarvitsee luokkalietoisille luki­joille
painostaa mitä Workerin ole­massaolo
. merkitsee Canadan työ­väenliikkeelle.
Worker* sen myön­tävät
vihollisemmekin, on etumai­sena
kokoamassa raatajia taisteluun
kapitalismia vastaan:; Oshavran au-totyoläisten
puolesta ottamamme
kanta: esimeikiksi on laivaava,^ 1^
eitä verrataan siihen miten Icapita-listinen
lelidistÖ suhtautui lakkoon-'
sa jä yhä suhtautuu heidän vaati-muksiinsa
ja asiaansa. Järj^ämis-ohjelmaa,
jonka me esitämme ei vain
C)sha\va».^^utotyöläisille, vaan koko
Canadan työläisille, ei kannata niin
selvästi ja epäröimättä mikään toi­nein
Canadan englanmnkielisistä työ-väenlehdistä.
Meillä ei ole mitään
yhteistä kapitalistisen järjestelmän
karissa. - Me emme -luota kapitalis­tiseen
kansanvaltaan. JJc olemme
sitä mieltä, että työläisten tulisi olla
maailman - hallitsijoita ja terollisuu-den
johtajia. Me kehotamme palk-katyöjärjestelmän
poistamiseen. Wor
ker on Canadan kommunistipuolueen
ja ^hleisrintamaohjelman äänenkan­nattaja.
Caifadan työväenliikkeellä
on edessään nousukausi,- jo>nka ai­kana
Worker: tulee esittämään yhä
suurempiaa osaa. Toverit, järjestä­kää
ryntäystämme ja työskolndkää
sen onnisttuniseksi! — Vorfcer
Canadani ted&iRKlntoB Kirj. MAGNUS RAEUS
(Jatkoa edelliseen num.)
mäaenkaiuMittejalui
Asia siirrettiin ponsivaliokunnalle
vfdmistelaa varten.
A. HantaxoSen VeBajia-tadtkaa
rsportU
Selostuksessa tali ihmeettä hä­nen
f n ^ t l f a T iM kustansi kokonaisuu­dessaan
länsi-europalainen maa- ja
metsätyöläisten liitto, lukuunotta­matta
matkoja täUä mantereella,
jotka korvasi unio. Hän'itse taasen
jootoi korvaamaan matkakulunsa,
käydessään Suomessa. Tov. Hauta­mäki
teki laajan selostuksen V e ­näjän-
matkastaan j a siellä olostaan,
selostaen että matkasta oli sellainen
hyöty unioUe, että se tuli saamaan
yhteyden länsi-Europan maa- ja
metsätydlälsten liiton kanssa, ja että
siellä tuli muodostettaa kansainvä­linen
sihteeristö, johon slhteeristSön
tuli valituksi m.m.' Hautamäki C a -
nadasta. Matkaselostuksen jälkeen
otettiin 15 min. kahviloma.
Loman jälkeen alkoi kokous kello
3.15 jolloin alettiin keskustelemaan
annetun raportin johdosta. x"'
Kokous' ensinnäkin hyväksyi yk-sinilelbesti
union toimeenpanevan
komitean menettelyn 'Hautamäen
Venäjälle lähettämisestä, samoin
myöskin Hautamäen seloistuksen
matkastaan ja Venäjällä olostaan.
Hänen matkaraporttinsa johdosta
kuitenkin, mikäli se koski helsinki­läisen
^'Tiedönantajä"-lehden haas­tattelua,
syntyi vilkas ja laaja kes­kustelu,
jossa tuotiin esille, että
Hautamäki ei ollut pyssyt haastat­telussaan,
selvien numeroiden poh­jalla^
vaan ofi antanut yleensä liian
valoisan kuvoh Canadan metsätyö-
Iäisten oloista, huomioonottaen, että
tov. Hantiamäkl oli täysin tietolneHi
Canadan metsätydlälsten oloista^
Haastattelun johdosta annettiin Hau­tamäelle
paheksumislaaselta useiden
edustajien taholta, kuin myöskin
union toimeenpanevalle komitealle,
koska se ei ollut valvonut sitä, "että
haastattelun johdosta olisi annettu
kyllin ajoissa' selostus lehdistölle. .'
Haastattelun johdosta, ilmennyt,
asla 'lähetettiin ponsivaliokunnalle
valmistelua ja päätöslauselmaa var­ten.,
\
: - . : . : . . ^ v - . ^ : ; ; '
; iL. W. I. U . of Cm itMtuunea
tolmiBta
Työjärjestyksen mukaan tuli seu­raavana;
asiana esille union itsenäi­sen
toiffiihtai Asian johdosta syn­tyi
laaja ja Vilkas keskustelu. Kalk­ki
edustajat asettuivat keskustelus­sa
sille kannalle, että union palkka-taisteluilikkeiden
kontrolliin-el unlofi
,taholta tulla vastaisuudessa hyväk­symään
järjestymättömiä joukkoja
eikä myöskään I. W. W.-järjestöön
kuuluvia aineksia. Asia jätettiin
Lakkorikkurit Ohiossa ihmistyy,
lakkolaisten jo joukkohon käyvät.
Silmät aukeni, oikein kun nälkiintyy,
liian niukat on mainarin leivät.
Nyt he lakkoon jo toisetkin yllyttää,
kun ei työnteko voinutkaan elättää.
Taas JPienissä tapella läiskittiinj
"kotikaarti" kävi • joukkoja .
hakkaamaan.
Siellä seipäillä herroja huiskittiin,
täytyi sairaalaan käydä niitä
kantamaan. *
Niin suuri oli rähinännujakkoy
että sotaväki riidan sai ratkaista.
Ovat niukkoja Kiinasta uutiset,
aina silloin kun punaiset voittaa.
Yhä valveentuu sielläkin työläiset,
vielä vapaus sorretun koittaa.
Jo SuäUnoin lahtariarmeija,
on lyöty, se kaikki on hajalla.
Kuuli Pilsudski parlamentissa,
miten edustajat tervehti häntä.
Vaikka oli uudessa vormussaan,
satoi kompia tiieniniältä.
Jopa toisia uloskin raahattiin,
näin kenraalin kunniaa paikäUiin.
^fonarkistikaapparit Saksoja,
käyvät käsiksi: valtionkukkaroon
von jagotvkin eläkettä nosiaissa,^
kiitoskatseen luo noskelaishallintpon.
Ehkä "Rosan" ja Liebknechtin
murltaajatt
ne kaikki oval-.eläkkeennauttijat.
Aikoi kaivpsparoonit Austraalian,
käyttää ameriikkalaisia tapoja^
Hoaren, iyöläisliiton johtajan,
herrat ''*osti\ ja antoivat rahoja.
Mutta miespä vain porhoja juiputti,
rahat kaikM sai puutteiset
matiiarit.
Magnus Raeus.
ponsivaHokonnalle päätöslanselma-ehdotusta
varten.
Senjälkeen siirryttiin keskostele-maan
sekatyöläisten järjestämisky-symyksestä,
josasa kalkki edustajat
asettuivat yleensä sille kannalle, et­tä
uniosta on muodostettava metsä-ja
sekatyöläisten' järjestö ällä pe­rusteella,
että muutoin ei unio tule
saamaan pysyvää jäsenistöä, koska
kerran metsissä työskentelevät työ­läiset'
siirtyvät aina aika-ajot^in
sekalaisiin tilapäistöihin. Tämän ta­kia
on nälhini saakka union jäseniä
jäänyt vuosittain^ huomattava jouk­ko
ulkopuolelle .taloudellisten jär­jestöjen,
koska niillä työmailla, jo­hon
ovat siirtyneet, ei ole olemassa
mitään järjestötoimintaa. Asia jä­tettiin
järjestämlstyön valiokunnal­le
päätöslauselma-ehdotusta varten
sillä evästyksellä; että tästä alkaen
on alettava nnion taholta järjestä­mään
sekatyöläisiä niillä aloilla, mis­sä
sen alan unlolta ei ole varsinai­sesti
olemassa.
E r i kansallisaukslen . järjestämls-kys^
yksestä keskusteltiin laajasti
ja asetuttiin siUe' kannalle,, että
kaikkia kansallisuuksia'on järjeJttet-tävä
ja-erikoista; huomiota on kiin­nitettävä
ranskalaisten ^järjestämi­seen
kaijkllla niillä keinoilla, mitkä
näyttävät kulloinkin olevan edulli­sia
järjestämistyöhöiL käsiksi pääse-misei^
n. Asia jaatettiin järjestämis-työ-
asiain^ yaliokntmalle käytännöllis­ten
toimenpiteiden "ja päätöslausel­man
valmistamista varten.
KaakattujuUukunt ja lentoIehtUet
Katsottiin välttämättömäksi, että
"Metsätyöläistä" aletaan, julkaise­maan
myöskin ranskan- j a englan­ninkielisinä.
Asiasta el paljoa kes­kusteltu,
vaan lähete^lfciin asia ponsl-vallokuntaan.
Lentolehtisiä päätettiin /myöskin
alkaa Julkalspmaan ja^^ levittätnään
useimmilla eri kii^lillä j ^ i yelvpitet-tlin
toimeenpaneva komitea huoleh­timaan
niiden toimittamisesta. Asla
siirrettiin ponsivaliokunnalle.
. Lttentokomit
Asiasta sukeutui vilkas keskustelu,
jonka kuliiessa kurssien toimeenpa­noa
sekä kannatettiin että vastustet­tiin.
Asiasta: ei voitu kuitenkaan
tehdä mitään sitovaa päätöstä, vaan
jätettiin se jduekomiteäin ^
meenpanevan komitean: yhteisesti
päätettäväksi^^a'järjestettäväksi.
' . Tervey»!ait
Asiasta syntyi vilkas keskustelu.
Keskustelun kuluessa tuotiin ilmi,
että kämppien terveydellisissä olois­sa
on saatava aikaan huoniattavia
parannuksia; ja että kämppien ter­veydellisiin
oloihin ja niiden kor­jaamiseen
ei kiinnitetä;,juuri min­käänlaista
huomiota paikallisten ter­veysvirastojen
taholta. , Samoin tuo­tiin
esiin myöskin' seikka, että union
jäsenistö on ollut jonkun verran vä­linpitämätön
,, terveysvaatimusten
noudattamiseen nähden, joten sekin
seikka on osaltaan vaikuttanut e t t ei
kämppäoloja ole s a a tu Ontarion ter-veyslakienkaan
mukaiseen kuntoon.
Näihin seikkoihin o l i s i jäsenistön t u ­levaisuudessa
kiinnitettävä erikoista
huomiota. Samoin myöskin on kämp-pätoimikuntien,
union järjestäjien
j a osastojen otettava terveydellisten
olojen kämpillä paremmaksi saatta­minen
erikoisen valvonnan alaiseksL
Näillä evästy^illä lähetettiin asia
ponsivaliokuntaan.
TOINEN KOKOUSPÄIVÄ ;
•
Kokous a l k o i sunnuntaina huhti­kuun
1 pnä kello 9.15 ap. Puheen­johtajana
toimi U. K a t a j a j a sih­teerinä
K. Salo.
Toimitettiin edustajien nimenhuu­to,
j o l l o i n huomattiin kolmen edus­t
a j a n olevan poissa. Tehtiin pää­tös
kymmenen minuutin lomasta näi­den
odottamiseksi. Odotusajan pää­tyttyä
olivat poissaolleet edustajat,
Korpela, Bruno ^ J ä r v i / j a J . Järvi
Jälleen kumajavat kirkonkellot,
hymnit haikeasti holviloissa kieriL
Kun valtaluokka '^synnintuntoon ttdluf*,
nyt taas se katumusta tehdä mielu.
Se tehnyt sitä on jo vuosisadat,
taas uudelleen on konnuuksihin valmis ollut.
Jo muinoin kiljtii esi-isat,
kun "kansanvillitsijS' Golgatalle astui.
"RistUU naulatkaa" ja "hengUtä piinatkaatte*
hän kyllin kauan villityksiin kutsui.
Tää rangaistus nyt hälle antakaatte,
näin vaara yhteiskuntajärjestyksen poistui.
On oppinsa vain pelkkää kiihoitusta,
kun orjaa kutsuu isäntänsä arvoiseksi.
Voi soimauksin ruoskia hän "liikemiesten,
nimittää "uskonhartautta" tekopyhyydeksi.
EtC rikkauskin luotu köyhän työstä, kyynelistä,
vain rippehiä itselleen jäi palkkatuloksiksL
Sanat ""Mestfuin" vieF korvissanne kaikuu,
palvoen neuvojansa kirkkoihin te käytte,
^yt murhatyötä ruikutatte isienne,
mut^ unhoittavan omat teot näytte.
Tuhannet työläiset kun tappoi pyövelinne,
ja rahoinenne heitä, vain siihen yllytitte.
Tää teidän rukous: kun punaiset ois'Jcaikki lyöty,
aatteensa Veljeys ja Vapaus jo.Jaikistettu.
Ja köyhälle oikeus ois* irvikuva,
ikuinen palkka-orjuus heille tarkoitettu.
Riistonne turvaksi te lait loitte, \
ja varjossa niiden, väärjiyttä harjoititte.
Mutta kerran, oikeus vieU voittaa,
min' tänään löitte, hhomenna se nousee.
Ja tukasta aaUmarttyyreiden kasvaa taimet,
joU' ei sortajan voi rautakorko polkee.
A'e tekonne tuomitseepi vanhat, nuoretf
he silloin teiltä valta-edut sulkee. -
saapuneet, j o l l o i n a l e t t i i n asiain kä­s
i t t e l y.
U n i o n sihteeri Hautamäki ehdot­t
i , että ensimmäisenä otettaisiin u l ­kopuolella
määrätyn, päiväjärjestyk­sen
keskusteltavaksi All-Canadian
Congress of Labor-järjestöön kuu­luminen,
jonka kysymyksen «livat
pyytäneet otettavaksi keskustelta­vaksi
K p m P o r t A r t h u r i n kaupunki­komitean
veljesedustajat. Tov. H a u ­tamäki
selosti asiaa j a t o i i l m i että
unio kuuluu Y l e i s c a n ^ a l a i s e e n työ­väenjärjestöön
j a on täydellisesti
sen kanssa yhtes^essä, k o i n myöskin,
että jäsenmaksut sanotulle jäiges-töUe
tullaan suorittamaan ;heti> fö-män
kokouksen jälkeen. Asia tältä
kohdaltaan hyväksyttiin selostuksen
perusteella. ' K u i t e n k i n tuotiin esil-,
l e , että unio olisi "ottanut väärän
kannan siinä, että s e . a l k a i s i järjes­tämään
isaikkia sekatyöläisiä.-ja
etenkin mikäli se koskee raatateir
den korjaustyöläisiä, j o i l a a l a l l a jo
ennestään' o n järjestö, j o k a - k u u l u a
All-Canadiän Congress: o f .Lahor-järjestöön.
Käydyssä keskustelussa,
v i i t a t t i i n edeiläkäyneeseen keskuste­l
u u n sekatyöläisten järjestäioisestä
j a osoitettiin, ettei oniön t a r k o i t u k ­sena
olekaan j ä r j e s t ä sellaisia työ­p
a i k k o j a j a - a l o j a j o i s s a o n j o vas­taava
järjestö, olemassa, k u t e n esim.
rautateiden vakinaisia korjaustyö-
Iäisiä. Tarkoituksena on v a i n jär­jestää
sellaisia tilapäistyömaito j o i ­h
i n metsätyöläiset tilapäisesti siir­tyvät
j a j o i s s a e i ennestään ole j ä r ­jestöä
• olemassa. Uusien rautatei­den
rakennustyöläisten j a n.s. extra-känkien
työläisten järjestämisestä
sopiminen jätettiin union toimeenpa­nevan
komitean j a A l l - C a n a d i an
Congress o f Labor-järjestön kanssa
yhteisesti sovittavaksi. Käyty kies-kustelu
katsottiin Gsäevästykseksi
asianomaiselle valiokunnalle asiasta
päätöslauselmaa valmistaessaan.
Senjälkeen otettiin esille ponsi-valiokunnan
(johon kuuluivat Tuo­maala,
Salo, Kukko, K a t a j a j a Väi­nö
Järvi) laatimat ponsi- j a päätös­lauselma-
ehdotukset. Ensimmäisenä
o l i ponsi " V a p a u d e n " hyväksymises­tä
union äänenkannattajaksi, josta
hyväksyttlirr seuraava p i m s i :.
Vapaus-lehti hyväksytään edel­leen
union äänenkannattajaksi
K u i t e n k i n lausutaan lehdelle t p i -
vomnksena, että lehden palstoilla
annettaisiin metsämlehille vapäiis
lausua mielipiteensä asioista, m i ­käli
ne koskee järjestörakennetta
j a toimintamuotoja. Mutta äl­köön
kuitenkaan' lehdessä j u l k a i s ­tako
järjestömme toimintaa ha-
. j o i t t a y i a j a loukkaavia k i r j o i t u k ­s
i a ennenkuin asiasta on neuvo­t
e l tu linion toimeenpanevan k o ­mitean
kanssa.
Ponsivaliokunnan ehdotuksen m u ­kaisesti
hyväks5rttiln seuraava pää­töslauselma
union itsenäisestä toi­minnasta:
.
Itsenäinen toiminta. Piirlko-kous
päättää, että tästä lähtien
unio tulee seuraamaan v a i n omia
päätöksiään ja suunnitelmiaan
tinkimättömästi, eikä sallimaan
ulkopuolella oleville aineksille
minkäänlaista sekaahtumismah-dollisuutta
uniota koskeviin asi­oihin.
Sillä kokemus on osoitta­nut,
että ulkopuoliset sekaannuk­set
tulevat aina vaikuttamaan v a ­hingoittavasti
j a yleensä turmiol-lisesti.
Hyväksyttiin seuraava päätöslau­selma
union taholta julkaistavista
lentolehtisistä:
Koska järjestämis- j a agitat-sionityo
on vieraskielisten metsä-työläisten
keskuudessa tähän
mennessä ollut l i i a n heikkoa, on
tuota työtä läheisessä tulevaisuu­dessa
tehostettava lentolehtisten
julkaisemisen avulla, j o i t a on l e ­vitettävä,
metsä työläisten keskuu­teen
niillä kielillä painettuna k u in
tarve kullakin paikkakunnalla
edellyttää;
koska kiertävien samoin kuin
paikallisjärjestäjienkin työ on
osoittautunut sangen hankalaksi
etenkin ranskalaisten keskuudes-
— .sa, velvoittaa kokous toimeenpa­nevan
komitean ryhtymään ensi­t
i l a s s a englannin- j a ranskankie­l
i s t en julkaisujen julkaisemiseen;
kokous velvoittaa myöskin p i i -
riviraston julkaisemaan suomen­kielisiä
lentolehtisiä, jotka suu­r
i m m a l t a osaltaan tulee olemaan
kys3?mys- j a vastausmuotoisia j ä ­senien
j a orgaanien välillä uniota
koskevista asioista j a siten muo­dostuen
lentolehdissarjaksL
Tämän jälkeen hyväksyttiin seu­l
o v a päätöslauselma union sihtee­r
i n Europan-matkasta:
1) Kokous katsoo, että sihtee-irimme
Europan matka on o l l ut
uniollemme erittäin suurimerki-t
y k s e l l i n e n j a tärkeä kansainvä­l
i s t e n suhteiden lujittamiseksi j a
kiinteän yhteyden aikaan saami­seksi
Europan e r i maiden vasem-nustoon
knulavain taloudellisten
järjestöjen kanssa, samoin koko
mamlman vasemmistoliikkeen
kanssist; \
2) Kokous katsoo, että toi­meenpaneva
komitea on menetel­l
y t vain edellisen kokouksen pää­töksen
mukaisesti, lähettäessään
sihteerin matkalle tiedustamatta
tätä ennen koko jäsenistön mieli­pidettä,
joka muuten, jos aiottu
matka olisi tullut yleisesti tun­netuksi,
olisi saattanut aiheuttaa
sen, että Canadan valtiokoneiston
taholta olisi koko maika tullut
estetyksL Myöskin koska matka
Canadan r a j o j en ulkopuolella suo­ritettiin
länsi-europalaisen maa-j
a metsätyöläisten liiton kustan­nuksella,
katsoo kokous näihin
seikkoihin nojaten toimeenpane­van
komitean toimineen tässä u n i ­on
edun mukaisesti;
3) Kokous lausuu jjrrkän p a ­heksumisensa
hiaastattelun joh­dosta
jonka sihteeri antoi Suo­men
"Tiedonantaja"-lehdelle, kos­k
a se antaa canadalaisista oloista
l i i a n valoisan j a epätodenmukai-sen
kuvauksen liiallisen pintapuo­lisuuden
tähden. Vaikkakin k o ­kous
katsoo, e t t ä ^ t o t a t ^ f j B , e i
ole tuottanut vahmkoa enempää
Suomen kuin Canadankaan työ­väen
toiminnalle, vaan päinvas­t
o i n , ottaen huomioon , Suomessa
vallinneen tilanteien, on Suomen
työläiset voineet käyttää sitä j o n ­kunmoisena
tukena vaatimuksien-sa
.oikeudenmukaisuuden tunne-tuksitekemiseksi,
asettuu kokous
kuitenkin sille kannalle, että j o ­kaisessa
tapauksessa tulefe sihtee­r
i n noudattaa ehdotonta totuut­t
a , , kuvaamatta tilannetta valoi­sammaksi
t a i pimeänunaksi kuin
mitä se todellisuudessa o n ;
4) Kokous katsoo toimeenpa­nevan
komitean menetelleen Vir­heellisesti,
ottaessaan asiasta k a n ­nan
jonka mukaan sihteeriä ei
velvoitettu heti matkalta palat­tuaan
antamaan tyhjentävää se­lostusta
sekä haastattelusta että
muista jäsenistölle epäselvistä,
matkaa koskevista kysymyksistä.
(Jatk.)
Chase Riverin kirje
Yleiskatsaus kaivostyöläisten järjes-tön
rakentaniistilanteesecii Na-naitnossa
ja ympSriatSIIä
Uusien jäsenien kerääminen M .
W. U . of Canadaan jatkuu yhä
edelleen kaikista vastuksista huoli­matta.
Nanaimon unio-osastolle on
nyt valittu sille kuuluvat v i r k a i l i ­j
a t , tPi-ei^-ira^ästä suurimpaan asti.
Järjestämistyo on käynnissä tositar-moUa.
Neljä eri kokousta yhtenä
päivänä. Nanaimossa j a Ladysmith-issa
aamupäivällä klo 10, E x t e n -
sivellä k l o 2 , South Wellingtonissa
klo 4. Mainita ansaitsee, että esi­merkiksi
South Wellingtonissa on
miehet järjestyneet unioon satapro­senttisesti,
sillä ainoastaan puolen­tusinaa
miestä on ulkona uniosta.
Tarkoitan miehiä, jotka työskente­lee
kaivoksessa. Sillä tavalla tulisi
o l l a näillä jokaisella kaivoksella.
Mutta- suuremmassa joukossa on a i ­na
helpompi välinpitämättömillä
puikkelehtia velvollisuuksia pakoon
j a antaa jonkun toisen kantaa koko
kuorma 3önnä edesvastuu . järjestö­tehtävissä.
Mutta tulkoon sanotuk­s
i , että järjestötehtävät, olkoon ne
taloudellisella tahi poliittisella Iin-j
a l l a , olkootpa tehtävät kuinka vai­keita
j a edesvastuuHisia tahansa,
n i i n kaikista raskain kuorma on
velttojen vetämmen. Vaikeimmat­k
i n tehtävät tuntuu helpolta j a ras­kaat
keveiltä yhteistyössä. Jo pelk­kä
mukanaolo synnyttää i n n o s t u^
?'^--?J°,..^,^*^ toimitsijat olevansa
joukkohikkeen toimitsijoita. Tunte­vat
vastuuvelvollsuuden joukoiUfe
SiUom myös joukot seuraa toimit­s
i j a in työtä, että he ovat tehtävän­sä
tasolla; että he toimivat.työläis-tji
eikä i t s r ä ^ j a komppanian
eduksi, että toiminnassa oh-virkeyt­tä
j a taisteluhenkeä. Siis, äJkäam-me
jääkö toimitsijain vedettäväksi^
Älkäämme lisätkö heidän jo ennes­tään
raskasta -kuonnaa. Meidän vel­vollisuus
on olla, kaikista esteistä
huolimatta, aina paikallamme. T o ­verit,
velvollisuutemme täyttäkääm­me
j a näyttäkäämme että rintama
e i meidän kohdaltamme järjestämis-työn,
taistelun, tahi rauhan aikana
h o r j u ! Aina paikallamme, r i v i t jär­jestyksessä!
:— Se olkoon määrä­nämme.
Mantama sana K. K. K:sta '
Onhan siitä puhuttu., j a k i r j o i t e t tu
j o useita vuosia. Siitä on puhuttu
myös täällä Nanaimossa. Erikoi­sesti
sadan prosentin englantilai­sille.
Se o l i tammikuun loppupuo­l
e l l a , kun siitä t o h i s t i i n oikein suu­r
e l l a melulla. Silloin se perustet­tiin;
tänne. Kuinka m o n t a jäsentä
he ovat saaneet, e i ole minun tie­dossani.
Ensimniäisessä kokoukses­sa,
joka pidettiin W. F . komppa­nian
haalissa, jokaiselle sisääntuli-j
a l l e annettiin paperilappu, johon
o l i painfettu '^'utäa-^aa: .
" ' N o n Silba sed ' anthar\ • - J o s
sinä olet anglosaksilainen protestant­t
i j a harrastat sinun kyläsi t a i tkan-punkisl
ylevää kehitystä; jos s i n u l la
on korkeita pyrintöjä iCanadalle j a
sen osuudelle Brittiläisen kansakun­nan
sisaruudessa; jos e t sinä omaa
mitään alamaisvelvoUisuutta mille­kään
ulkomaalaiselle hallitukselle,
puolueelle, (lahkokunnalle tai u s k o n ­tunnustukselle
j a o l e t palveluksessa
laillisessa työssä; Jos sinä uskpt —
K r i s t i l l i s e n uskonnon oppeihin; K i r ­kon
j a valtion eroittamiseen; Tasa­puoliseen
oikeuteen laissa j a elä­mässä;
Todelliseen puhe- j a paino­vapauteen;
Canadan perustuslain ja
lakien ylläpitämiseen; Brittiläisten
kansojen yhtenäisyyteen valtakun­nassa;
Siirtolaisteln valikoimiseen;
Ulkomaalaisten k i i h o i t t a j i e n a i h e u t t a -
main teollisuusriitain ehkäisemiseen;
Puhtaan naisellisuuden suojelemi­seen;
Vapauteen ilman lupakirjaa.
Jos sinä olet oikea mies t a i ' o i k ea
nainen, jonka vala o n pyhä j ä rik­komaton;
niin sinä voit yhtyä jäse­neksi
voimakkaampaan salasfeuraan
mitä on olemassa, \ j o n k a tarkotus
sisältyy edellämainittuihin periaat­t
e i s i i n . " — Sen jälkeen on perissä
t i l a nimelle j a osoitteelle. "Tar­kempia
j a yksityiskohtaisempia tie­t
o j a saapi johtokunnalta, P.O. B ox
387, Vancouver, B . C . Ilman pel­koa
j a ilman syytöstä'."
I l l a n ohjelmassa o l i päänumero-na
puhe vancouverilaiselta " k l a n i l -
t a " , joka o l i t u l l u t tänne klaniseu-r
a a pystyyn laittamaan.- -Hän o t t i
ensityokseen katseltavaksi poliisi­laitoksen,
tehden syytöksen, että se
t o i m i i kelvottomasti. Seuraus tuos­t
a syytöksestä on n y t näkjryissä s i i ­nä
muodossa, että poliiseja bh v a f l i -
dettu nyt koko B . C:ssa. E i oic
tiedossani mistä k u k i n ,on t u l l u t N a -
naimoon. Naniaimosta on v i e t y po­l
i i s e j a yksi Prince Rupertiin, yksi
Duncaniin, yksi Vancouveriin ja
toisista kaupungeista on s i t t en tuo­t
u tänne Nanaiinoon täältä vietyjen
t i l a l l e . Tämä vaihtelu sen v u o k s i ,
että poliisit ovat käyneet l i i a n t u ­t
u i k s i j a tunnetuiksi laittomien pe­sien
yUäpitäjille. He, p o l i i s i t , saat­tavat
olla näkemättä j a ktiuleinatta
s i l l o i n kun s e on heille itselleen
eduksL He voivat käydä.kbirator-pissa
j a tuloksen pitää omana tie­tonaan.
Kaiken tämän v e l j e i l y n t ö -
mä salainen "ritarikopla'V luuJee
voivansa lopettaa sillä, että: v a i h t aa
p o l i i s e j a niin usein, .että: he eivät
ehdi tulla tunnetuikd luvattomien
ammattien harjoittajille. Tällä s a ­l
a i s e l l a "ritarikopIalla'J: oH • myös
päärooli sunä ulkomaalaisen " a g i ­t
a a t t o r i n " J . GUbertin karkottami­sessa,
jonka he tekivät j u u r i kaik-k
em tärkeimmällä hetkelläj siinä
ymmärryksessä k u n puhutaan tinion
j a , yleensä työväenluokan parhaista
eduista. Jos olisi oUut kysymys j b s -
t am saamattomasta nahjuksesta,.
Jmn sfflom eivät k a i o l i s i bileet n i i n.
knreissään. Mutta he tiesivät, että-