Vapaus, June 20, 1961

              Sivu 2 Tiistaina, kesäk. 20 p. — Tuesday, June 20, 1961
VAPAUS
(UBKBTT) — Independeat Labor
QiKftn of Fbmlah (Tanadiftns. fis-tebllshed
Nov. 6, 1917. A u t b o r l^
aa^Mcond claas mall; by th^ Post
Office Department, Ottaja: Pub-
Uahed . thrice weekly: Tuesdays,
I^ursdaya and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm-St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telei^ones: Bus. Office OS. 4-4284;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E: Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
address: äox 69, St(äbury. On|ai^lo.
Advertising rates upon appllcatfam.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT: '
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4J5
» 3 kk. 2.60
Thdysvallolssa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4 M
Suomessa: v 1 vk. 9A> 9 kk. 6.39
• • - . ••• • ' . - • •
Jamjss Coynen eirotusasiasta ^
V . . , V i i m e , viikolla nousi huippuunsa poliittinen painostus Canadan
pas^inkuvernööriä, James Coynea koetaan.
. . V ' V a i ^ a jnr. Goneyn «poliittista päätä onkin viimeaikoina vaadittu
CLC:hoikfeistöjohdonkiirX!) toimesta, m siitä huolimatta t u l i mel^
kiisferia j^liatyksehäjieto, että D hallitus on vaatinut mr.
S^Coynen jättämään erohakemuksensa toimestaan^ vaikka hänen seitsen­vuotinen
virkakautensa päättyisi muutenkin jo tulevan joulukuun ? i
päivänä. ••>:•:'•..:•''.•.:•
' ; Vielä yllättävämpää oli tavallaan se tapa, millS mr. Coynen eroa
vaadittiin. Meille nimittäin kerrottiin, että Canadan psnkin johto­kunta-
oli noin puolitoista vuotta sitten.päättänyt korottaa kuvernöörin
«l|L{(k9en kahdestatoista tuhannesta dollarista kahteenkynuneneen-viiteentuhanteen
dollariin, eli CO:een prosenttiin hänen nykyisesta
VtiöailNilkastaan. Tämä eläkkeen korottamispäätös oli nyt — vasta
16. kuukauden kuluttua päätökscsn teosta — aiheuttanut sikäli huolia
hallitukselle, että mr. Fleming joutui vaatimaan mr. Coynen eroa­mista?
, Tämä o l i selvä j a hyvin läpinäkyvä veruke, sillä^pankin kuvernöö­riä
ei eroteta tällaisten "pikkuseikkojen" vuoksi. Kun tämän veruke-pemstelun
lisäksi muistetaan «e, että mr. Coyne oji viimeaikoina
osoittanut melkoista yksilöllistä tahdonlujuutta, niin suuren yleisön
.keskuudessa häneltä odotettiinkin sitä, ettei hän suostu vapaaehtoi­sesti,
prosmaan — että hän "kaatuu taistellen".
, ' S e n jälkeen, viime keskiviikkona, esitti finanssiministeri Fleming
alahuoneen istunnolle uuden version siitä, miksi mr. Coynea on vaa­dittu^
eroamaan. Samalla hän esitti hallituksen nimissä, että parla-nieiittia
pyydetään hyväksymään lain mr. Coynen erottamiseksi, sillä
C^qdan pankin kuvernöörinä hän on kuulema edustanut hallituksen
qhjelmaUe vastakkaista kantaa. Sen lisäksi mr. Fleming sanoi mr.
Coynien erottamisen tulleen välttämättömäksi senkin takia kun muy- /
tamat seuraavat kuukaudet .voivat olla erittäin tärkeät Canadan ta-loiishistorialie
— ja silloin on Canadan pankin kuvernöörinä oltava
mies, johon hallitus voi luottaa.
! KutejS näkyy, syyt ovat todellisuudessa paljon syvemmälle ulottu­vat
kuin eläkekysymys, millä perusteella mr^ Coynen eroa ensiksi
vaadittiin: Sellaisen verukkeen nesittäminen ei luonnollisestikaan
^ostanut liittohallituksen arvovaltaa suurten kansanjoukkojen silmis-
— j a sen johdosta, voidaan valitsijoille antaa anteeksi, jos he katr
äelevat vieläkin hieman epäluuloisina liittohallituksen selitystä ja i h ­mettelevät,
että!onkohan tarkoitus esittää tänään (tiistaina) jonkin
lainen "auringonpaistebudjetti" siinä mielessä, että suuren tilitappion
^viiliä saataisiin keinotekoisesti hieman elvytetyksi talouselämämme
^ifcsi ajaksi, > että' törypuolueelle tulisi voiton mahdollisuudet ehkä
tänä syksynä pidettävissä alahuoneen vaaleissa? Mene ja tiedä!
malaatuinen ^^muistojuhla^'
/ - Canadan pankin i(Bank of Canada) kuvernööri James Coyne on
ollut viimeksikuluueitten kuukausien aikana ehkä suurimpana poliit-tiseofikiist^
ysyinyksenä Canadassa — j a huolimatta siitä, erotta^ko
p^rjpaentti tänet tai e i — vai tuleeko mr. Fleming erotettavaksi
mit^^Tnon^t canadalaiset toivovat sittenkin vaikkei siihen näyiä ole­van
suuriakaan mahdollisuuksia — mr. Coynen crottamiskysymyk-r
sestä ja siihen liittyvistä seikoista väitellään vielä pitkän aikaan H i -
kaSM mahdottomuus ei ole sekään, että mr. Coynesta tulee liitto-vaalin
keskeisin k y s ^ y s — sillä torypuolue tarvitsee kipeästi jota-i^
n ';syntipukkua", jota .voidaan syyttää maan. talouselämän hiljais-dosta,
suuresta työttömyydestä jne. Tosiasiassa jotkut huomioitsi­j
a t ^Qvat sitä mieltä, että vanhalla torypuolueella ei ole mitään sitä
vastaan» vaikka mr. Coynesta mustamaalattaisiin.tällainen kansallinen
syntipukki, jota lyödään mennen j a tullen niin kauan, että siitä saa-flaqn
vaalien ajaksi variksenpelätin valitsijain silmien eteen.
.^Jokatapauksessa on ilmeistä, että hallituksen on helpompi musta­maalata
henkilökohtaisesti mr. Coynen mainetta kuin kumota hänen
perustavaa laatua olevia katsantokantojaaUi jotka todella eroavat
melko jyrkästi pääministeri Diefenbakerin j a hänen hallituksensa ta-louskatsomuksista
ja ohjelmista, joiden johdosta Canadan talous­elämä
on joutunut uhkaavassa määrässä yhdysvaltalaisten rahamies­ten
kontrolliin sillä seurauksella, että Canadan ekonomiasta on tullut
" s i i p i r i k k o " — pääasiassa raaka-aineita tuottava ekonomia, jonka
johdosta meillä on äärettömän suuri työttömien armeija.
Mr. Coyne on pitänyt lukuisia porvarillisen liberalismin kannoilta
hyvän perusteltuja puheita, joiden yhteydessä hän on moneen kertaan
varoittanut, että ulkomaisen, eritoten yhdysvaltalaisen pääoman tun­keutumista
Canadaan on vastustettava j a rajoitettava, että canada-laisten
tulee saada. vissinlaisen finanssiohjelman avulla suuremman
sananvallan omien teoUisuuslaitostensa, kaivostensa j a muiden lai­tostensa
hallinnassa, j a että tässä maassa on ryhdyttävä kehittämään
enemmän koneiden j a kulutustavarain tuotantoa^ jos mielitään varata
työtä työttömille j a työmarkkinoille jatkuvasti tuleville nuorille.
Nämä mr. Coynen puheet ja luennot ovat aiheuttaneet "kiusalli­sen"
tilanteen hallituksdle, sillä pääpiirteissään hän on suositellut
Canadan kansan ja valtion etujen mukaista ohjelmaa, nukä saa yhä
suurempaa kannatusta kaikkien canadalaispiirien keskuudessa.
Toisaalta — j a kaikista vaalilupauksistaan huolimatta — liitto­hallitus
on jatkanut kiihdytetyllä vauhdilla liberaalien aloittamaa
"iiätegraatlota", minkä tuloksena on, että toinen tdsensa tukemisen
asemesta, kuten on joko sinisilmäisessä toivorikkaudessa tai valheisiin
turvauiuen^ selitetty, on päädytty Canadan ekonomian alistamiseen
'puiden.bakkaajan j a vedenL^kantajan" asemaan: 'Integraation" pe-rustciella
on Canadassa tyrehdytetty koneita j a kulutustavaroita tuot­tavien
teollisuuslaitosten kehitys, maasta on viety halvalla hinnalla
myssyjä Jiaaka-aineita joukkomitassa rajan eteläpuolelle, missä ne on
valmistettu tehdastuotteiksi — j a sitten tuotu tänne takaisin kalliina
koneina j a kulutustavaroina." Seurauksena on, että maamme talous­elämä
on kehittynyt " s i i p i r i k o k s i " : Talouskasvun ja kehityksen perus­tana
on ollut ja on edelleenkin luonnonresurssien ja raaka-aineiden
sekä puolivalmisteiden myynti Yhdysvaltoihin samalla kun tänne
joudutaan ostamaan suhteellisesti entistä enemmän tehdastuotteita
Yhdysvalloista — tuhansien canadalaisten ollessa krooniUisesva työt­tömyystilanteessa
suurelta osalta, sen vuoksi kun raaka-aineitamme
kehitetään, jalostetaan ja valmistetaan rajan eteläpuolella.
Mr. Coynen erottamisen takana on tämän tilanteen aiheuttama
yleinen huolestuneisuus canadalaisten keskuudessa. Miuttä mr. Coy­nen
erottaminen ei tätä probleemia korjaa eikä poistal Historia
opettaa, että aina kun tarvitaan suuria taloudellisia j a sosiaalisia
uudistuksia,^ löytyy myös ne voimat, jotka toteuttavat tarvittavat
Uudistukset; Mr. Coynen suuhun voidaan panna tulppa; hän voi
t8ss|i poliittisessa t a i s t e l u j a joutua uhrilistalle vaikka hän kaatuisi-k
i n "ampuen", kuten on sanottu, mutta Canadan kansallinen itsenäi-
Helsiqki. — Näinä päivinä on
Suomen kansan historiassa varsin
kohtalokkaat seuraukset saaneen
ratkaisun vuosipäivää. Tulee kulu­neeksi
20 vuotta siitä, kun s i l l o i ­nen
varsin pieni hallitseva* k l i k ki
teki kansan selän takana päätök­sen
Suomen liittymisestä sotaan f a ­sistisen
Saksan rinnalla"^ k i r j o i t ti
Matti Pykälä täkäläisessä Kansan
Uutiset-lehdessä muutama päivä
sitten j a jatkoi: Sodan jälkeen tämä
ratkaisu on saanut yleisön tuomion
ja maamme kaikki poliittiset puolu­eet
vakuuttavat nyt olevansa Suo<
nifen ja Neuvostoliiton ystävällisten
suhteiden lujittamisen kannalla.
Äärioikeistokin on; presidenttiehdo­kastaan
mainostaessäan pannut hä­net
vakuuttamaan Paasikiven linjan
säilyvän, jos hän tulee valituksi.
Omalaatuinen on . kuitenkin se
tapa, millä maittemme välistä ys­tävyyttä
vaalitaan; Viime aikoina
on porvarillisissa lehdissä näkynyt
tuhkatiheään kutsuja sodan aikais­ten
yksikköjen upseereille, miehis­tölle
j a letille saapua asevelijuh
laan muistelemaan 20 vuoden takai­sia^
merkkipäiviä. . Tilaisuuksien
ndttasuhteet ov^t erilaisia komppa
nian kokoontumisesta aina divisi­oonan
käsittäviin suurtilaisuuksiin
saakka. Aihe sinäi|sä on varsin o-velasti
valittua. Onhan todella vuo­sien
mittainen yhdessäolo j a n i i d en
aikana yhdessä koetut tapahtumat
luonteet siteitä ja varsin luonnolli­selta
tuntuu ajatus mennä mukaan
tapaamaan entisiä tovereita ja kuu­lemaan
heidän nykyis^istä elä
mästään. Tämä ei kuitenkaan ole
ollut tilaisuuksien järjestäjien tar­koitus.
Sen on vain aihe, jonka a
vulla he toivovat saavansa joukko­ja
koolle. Varsinaiset tarkoitukset
ovat kokonaan toiset. .
4 S E V E L I J U H L I E N TAVOITTEET
Pyrkimyksenä on osoittaa 20 v-sitten
alkanut sota väistämättömäi-seksi
j a oikeaksi ja saada todiste­tuksi,
että liitto, fasistisen Saksan
kanssa oli muka Suomen etujen
mukainen Samalla yritetään «?aada
sotaista henkeä kohoieiuksi ^ u i i el
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Charles Helin, I^apuskasing, Ont.,
täytti tiistaina kesäkuun 13 päivänä
75 vuotta.
. W. Säiläy Toronto, Ont, täyttää
huomenna kesäkuun 21 päivänä 75
vuotta. ^
John Niemi, Waters ;Township,
Ont., täyttää juhannuspäivänä, ke­säkuun
24 päivänä, 80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Haluaisin tietää, saako
65-vuo ias avustuseläkettä nauttiva
henkilö omata sivutuloja, j a jo?
saa, kuinka paljon? — Vapauden
lukija, Port Arthurj Ont.
t^astaus: Saa, mutta vain rajoite
tun niäärätt. On muistettava, että
65—69 vuotiaat saavat tätä avustus
eläkettä" vain köyhyydentodistuk
sen" perusteella, e l i siinä tapauk
sessa, että he ovat syystä tai .toises
ta työkyvyttömiä ja siksi varatto
mia, etteivät voi "itsestään huoleh
tia. Tämän avustuseläkkeen saan'
nin ehtona on lisäksi se, että anoja
on ollut Canadassa vähintäin 10
vuohta. ,
Avustuseläkkeen anojan vuositu­lot
saavat olla korkeintaan $960 yk'
sinäiselle (lukeutuen . siihen myös
avustuseläke, joka on Ontariossa
korkeimmillaan $55 kuukau­dessa).
Perheellisen, avioparin vuo­situlot,
mukaan lukien myös avu.^:-
tuseläke, saavat nousta korkeintaan
1,620 dollariin. Jos tulot, mukaan­lukien
avustuseläke, nousevat näis­tä
määristä vain vähän" y l i , n i i n sil­loinkin
onmahdollisiius saada avus­tuseläkettä,
mutta kuitenkin sen
i^erran vähemmän "Tcuukausittain,
ettei-ybteistulb nouse mainittujen
tulorajojen ulkopuolelle.
Köyhyydehtodislukseen" liittyy
myös määritelmä, että avustuseläk­keen
ahojalla e i saa olla juoksevia
»raroja imuuja; k un tuhat dollaria sil­loin
kun on kysymys yksityisestä a'
nojasta j a $2,000 silloin kun on ky­symys
pariskunnasta.
Ylläesitetyn $55.00 kuukausittai­sen
eläkeavustuksen lisäksi on On
tariossa mahdollisuus saada hätä
tilassa $20 lisäavustuksen, siis yh­teensä
$75.00, mutta sen ehiona on.
«ttei anojalla ole $500 dollaria
suurempia käteisvaroja.
leen ja luoda ' siten vastapainoa
maassamme yhä voimistuvalle rau­hanliikkeelle
ja rauhanomaisia suh­teita
ulkoyalt<\ihin vaativalle ylei­selle
mielipiteelle .Erikoisen voi­makkaana
tämä propaganda Iicohdis
tuu nuorisoon, koska uskotaan sen
olevan helpommin mukaansaatavis-sa.
Puhumalla sankariteoista usko­taan
nuorisoa saatavan innostu­maan,
sillä ne, jotka ovat kokeneet
sodan omakohtaisesti, nähneet sen
todellisuuden kaikessa raakuude.v
saan, ovat j o y l i 35 vuotiaita.
Kolmas päätavoite, johon;;fj)yri-tään,
on epäluottamuksen j a vihan
ilmapiirin synnyttäminen Neijyostor
liittoa kohtaan. Jo sodan julistami­nen
Suomen kansan suuruuden a-jaksi
osoittaa tämän. Samalla y r i
tetään osoittaa sotasyyllisyys- ja r i
koUistuomiot vääriksi.
\ '
V A N H A T L A P U A L A I S E T K IN
P U H U J I NA
Näin ollen ikäänkuin salakulje-tusteitä
vaaditaan palaamista van­haan
neuvostovihamieliseen poli­tiikkaan
j a kun samaan hengenve­toon
vaaditaan aseistusmääräraho-ien
lisäämistä onkin kuva 30-luvun
politiikan toistamisesta täydellinen.
Kuvaan kuuluu vielä se, että pu­hujina
esiintyvät miltei poikkeuk­setta
sodanaikaisten yksikköjen kor
mentajat tai mikäli he eivät aloit­teentekijöiden
mielestä ole riittä­vän
hurmahenkisiä, yksikköjen
kaikkien taantumuksellisimmat up
seerit.
Suorastaan malliesimerkkinä voi­daan
mainita, että Kokkolassa pi­detyssä
J R 29:n .'muistojuhlassa"
esiintyi kaksikin kertaa puhujana
ev.luutn. P. Susitaival, fasistisen l a
puanliikkeen j a Mäntsälän kapinan
eräs pääorganisaattoi;^ita, Helsin­kiin
suoritetun lapualaismarssin
"pataljoonankomentaja". Mäntsälän
kapinaan sekaantumisensa johdos­ta
hänet jouduttiin erottamaan ar­meijan
palveluksesta, mutta nyt hä­net
on näh!y kelvolliseksi jälleen
nousemaan esiin.
Puhujan kielenkäyttö on ollut
niin törkeää ja suorasukaista^,,,
etteivät taantumuksellisimatkaan
sanomalehdet ole katsoneet voi­vansa
puheita julkaista.
R A U H A N ^ P I M U S
UNOHDETAAN
Juhlien muodot vastaavat täysin
entisiä suojeluskuntien tlaisuuksien
muotoja paraateineen j a ohimarS'
seineen. Rauhansopimuksessa Suo-,
mi sitoutui olemaan sallimatta mi­tään
sotilaallisia tai sotilaallisluon­toisia
järjestöjä. •
Vaikka nyt järjestettävän tilai-suusuudet
onkin kutsuttu koolle jo
ko aloitetoimikuntien tai yksityis­ten
henkilöiden nimissä, voidaan
kuitenkin aiheellisesti kysyä, ovat­ko
tällaiset sotilaallisin muodoin
iärjestettävät tilaisuudet - sopusoin-nissa~
rauhansopimuksen: meille a
settamien velvoitteiden kanssa.
Jo se, että avoimesti kutsutaan
koolle esim. rauhansopimuksen no­jalla
lakkautettujen lottajärjestu-jen
entisiä jäseniä, sotii sopimuk
sen henkeä vastaan.
PUOLUSTUSVOIMAIN
VÄÄRINKÄYTTÖ
E i voida pitää oikeana j a hyväk­syttävänä
myöskään sitä, että puo­lustusvoimien
joukko-osastoja sekä
varuskunta-alueita ja laittei ta si­dotaan
tällaisia j u h l i a palvelemaan.
Puolustusvoimain komentajan päi­väkäskyssä
4. 6. -61 korostetaan
puolustusvoimain puolueettomuut­ta,
^mutta niiden käyttämi
nen tällaisten tilaisuuksien yhtey
4essä ei ole omiaan vakuuttamaan
ketään asian todella näin olevan.
Puolustusvoimain ylimmän joh­don
olisi syytä tarkistaa tällainen
puolustuslaitoksen henkilökunnan
ja laitteden väärinkäyttö j a aset
taa sille sulku. K
Esim. varusmiesten valtaosa e*
varmaankaan halua osallistua täi
laisten sotajuhlien yhteydessä jär
jestettyihin taistelunäytöksiin, joi
lainen aiotaan ilmoituksen mukaan
pitää Parolassa järjestettävän ent
panssaridivisioonan "muistojuh
jan" yhteydessä, Jo varusmiesten
k i n vuoksi olisi puolustusvoimiejL
käyttö tällaisissa yhteyksissä kiel
lettävä.
kysyttäisiin, haluaisivatko, he v a i
aajien muistoa kunnioitettavaksi
tavalla, joka saattaa aiheuttaa uu
eia vainajia, olisi vastaus ehdotto­man
kielteinen. Asiallisesti on kuh
lenkin juuri tällaisesta kysymys
«iinä "kunnioittamisessa", jota so-takiihkoiset
piirit aseveli ilaisuuk
siensa yhteydessä harjoittavat.
Uuden sodan lietsominen en­tisen
sodan uhrien haudalla on
vertaansa hakevaa julkeutta, jo­ta
' rauhantahtoinen kansamme
enenunistö ei suinkaan voi hyväk­syä
vilpittömäksi vainajien muis­t
on kunnioittamiseksi.
SUOMEN KANSA E I H A L U A
P A L U U T A E N T I S E EN
Myös niiden, joita kutsutaan näi­hin
tilaisuuksiin "verestämään
muistojaan"* on syytä nähdä, että
kysymyksessä on varsin vaarallinen
seikkailu, pyrkimys muistojen pa­lauttamiseen
elävässä todellisuu­dessa.
Siksi oikea menettelytapa
on jättää menneeseen paluusta sekä
ansiomitaleista ja sankariristeistä
haaveilevat taantumukselliset up
<eerit keskenään "muistojensa" pa­riin.
Suomen kansa ei halua paluu­ta
menneeseen. Se tahtoo o«Dia
tekemistään virheistä ja olla tois­tamatta
niitä. Se tietää, että t u ­levaisuutta
ei rakenneta a:eiden
kalistelulla, vaan rauhanomaisel­la
uutteralla työllä, ei kyriällen
ja nyrkkiä heristellen toisia, kan;
soja vastaan, vaan ystävyyttä l u ­jittaen,
j a rauhanomaista kaikin­puolista
s vuorovaikutusta ..kehit-c
taen niiden «kanssa, l^ätä pyrki­mystä
eivät vastaa oikeistupiirien
fasistihenkiset "inuistojul^Iat".- -
USA ja NL alkavat
neuvottelut
-_Washington. — U S A ja,Neuvos-toliitto
aloittivat 19. 6. ^kaksipuoli­set
neuvottelut aseistar-iisuritäneu-votteluista
ja niiden jatkamisesta,
sanotaan virallisissa piireissä.^ -
Tärkeimmät konferenssissa käsi­teltävät
kysymykset ovat mitkä val­tiot
tulevat mukaan yleisiin aseista-riisuntaneuvotleluihin
ja missä nii­tä
pidetään. USArta edustaa John
Maccloy ja Neuvostoliittoa Sorin.
Konferenssi pidetään Washington-issa.
..' . : • . . " • '
Yleisen aseistariisuntaneuvotte-lujen
on tarkoitus alkaa elokuussa.
Länsivaltojen sanotaan haluavan pi­tää
osanottajamäärän mahdollisim­man
alhaisena — esim. viisi maata
kummastakin valtaryhmästä.
^ — Suomen suurin karhu ammut­tiin
V. 1954 Oulujärven saaressa.
Sen paino oli 263 kiloa (580 pau­naa)
ja se oli arviolta 68 vuoden
Ikäinen.
Etelä^Äfrikka on
laman kynnyksellä
Johannesburg! -^Etelä'Afrik­ka
on taloudellisen taantumisen
kynnyksellä ja uhka {^elintason
aleneminen ja työttömyys, sapo-taan
eteläafrikkalaisissa liike-jiijjespi^
reissä. . Joj^a^nesburgin
pankkimiehet j a eräät taloudel­liset
asiantmitijat ovat samaa'
mieltä. -
Erityisesti maan värillistä väes­töä
uhkavaa työttömyyttä pide­tään
sangen vaarallibeha. sillä se
saattaa johtaa .väkjva<taisiin le-vottomuul/
siin. .
T r i Henrik Verwoerdin kansal­lismielinen
hallitus on ainakin v i -
rallistesti ; optimis*:inen, mutta ."-en
äskettäin <ekemä muutos rahapoli­tiikassa
osoittaa sen' valmistautu­van
ikävyyksiin. Aitcraikoina halli­tus
harjoitti liberaalia talouspoli
tilkkaa, jonka aikana luotonsaanti-mahdollisuudet
olivat hyvät. Muu
tamia viikkoja sitten se muutti
suuntaa ja kiristi huomattavasti
luotonsaantia. Ko^ka tämä tapah­tui
suhdannelaskun eikä housu-kauden
aik^aa, tulevat seuraukset
olemaan jokaiselle epämiellyttävät,
sanotaan huomioitsijapiireissä.
Koko ongelman ydin on se, että
Etelä-Afrikassa ilmenee pääoma-pakoa.
Koska ulkomailla ei luote­ta
pääministeri Vervvoerdin rotu­politiikkaan,
vedetään ulkomaalai­nen
pääoma maasta pois, sanotaan
Johannesburgissa Pääministeri ei
ole osoittanut mitään merkkejä sii­tä,
että hän aikoisi muuttaa poli-tiikka.
insa.
Optimistisempiankin mielipiteitä
sentään esitetään. Eräät huomioit­sijat
sanovat että vaikka elämä
onkin tulossa vaikeammaksi, maan
talous on kuitenkin pohjaltaan v o i
makas. Kauppa kukoistaa j a kaup­pataseen
ylijäämä on 62 miljoonaa
puntaa. Äskettäin tehdyt rajoituk­set
vähentävät tuontia noin 20 pro­sentilla
ja lisäävät jälleen varan­toa.
Kullan tuotanto on arvoltaan
23 miljoonaa puntaa vuodessa ja
äskettäin säädetty kultavero lisää
suuresti valtion tuloja. Jos tilanne
kuitenkin tulee kriitilliseksi, on
hallituksen pakko ryhtyä rajoitta­maan
sekä rahan siirtämistä pois
maasta että sen kiertoa maassa.
» as
syys on nyt siksi suuressa vaarassa,
että taistelu Yhdysvaltain monopo-listien
herraväittä vastaan ja maan
itsemääräämisoikeuden turvaami­sen
puolesta tulee jatkumaan ja
voimistumaan kaikesta huoUmatta.
60DISSA K A A T U N E I D EN
MUISTON VÄÄRINKÄYTTÖ
Vielä eräs .varsin-vakava ja arka^
luontoinen Ipiirre, joka näihin juh­l
i i n yhdistyy, on sodissa kaatunei­den
muiston väärinkäyttö. Lukuisat
Suomen kodit menettivät sotien ai­kana
huolta jansa^ tuhansissa pei-heissä
nämä menetykset tuntuvat
vieläkin varsin kipeinä. Heidän
muistonsa kunnioittamisen oikeu­tuksesta
, ei voida olla eri mieltä
ia kqko kansan velvollisuus on teh
dä kaikkensa heidän heidän kuo­lemansa
aiheuttaman murheen ja
taloudellisen ahdingon lievittämi­seksi.
Mutta silloin, kun heidän
muistonsa nimessä vaaditaan pa­luutta
politiikkaan, j o n k a tuloksena
nuo haudat ovat syntyneet, taotaan
leskien j a orpojen kyyneleistä ki­vääreitä,
kuten kirjailija Matti
Kurjensaari on asian ilmais
eut. Kysymys on s i l l o in heidän
miiiistonsa väärin käyttämisestä.
Jos kaatuneiden omaisilta suoraan
Canadian National rautatien vcturlmkhct olivat tuskin us­koa
silmiään, kun he näkivät villisorsan hautomassa munia
rautatiellä' Rexdalessa, Onlmrio. Sorsa kieltäytyi siirtymästä
pois junan tieltä ja siksi kaksi kertaa päivässä tästä kid-kevart
junan täytyy joka . kcrl^ pysähtyä, veturimiehet nos­tavat
sorsan pois "pesästään" ja- taas takaisin, kun juna on
paikan sivuuttanut. Alimmainen kuva on otettu lähempää. -
Otto ei saakaan
palata Itävaltaan
Wien. Habsbuirgin arkkihert­tua
Otto ei saa asetiua asumaan
Itävaltaan, sillä Itävallan hallitUs
ei hyväksy hänen uskoUisuudenva-kuutustaan
ja julistustaan kruunus-taluopumisesta,
ilmoitettiin viime
tiistaina.
Arkkiherttuia lähetti vakuutuk­sensa
Wieniin edellisellä viikolla.
Nykyään hän asuu Baijerissa. E n ­tisen
Itävallan kuningashuoneen jä­senten
on annettava tällaiset vakuu­tukset
ennenkuin he saavat luvan
palata Itävaltaan.
Syynä kieltoon lienee se, etteivät
kokoomushallituksessa olevat sosia­listisen-
ja kansan puolueen edus­tajat
olleet yhtä mieltä. Hallituksen
päätöksen on nimittäin oltava yksi­mielinen.
Arkkiherttua Oton tapaus on hy­vin
hankala^ koska hän on harjoitta­nut
poliittista toimintaa, ja Itäval­lan
monarkistit kannattavat häntä.
Edelleen hän on etukäteen ilmiit-tanut
osallistuvansa Itävallan po­liittiseen
elämään — "kuten muut­k
i n kansalaiset" — jos hän saa *a-settua
asumaan Itävaltaan.
Kansanpuolueella ei pitkiin aikoi­hin
ole ollut mitään arkkiherttuan
Itävaltaan muuttoa vastaan perus­tuslain
määräämillä ehdoilla, mutta
sosialistit ovat toista mieltä.
Rotusorron tasa-vatlalia
hyvin
vallan ystavia
Pääministeri: Vemoerdin Etelä-
Afrikan apartheidin (rotusorron)
hallituksella o l i hyvin vähän' yltä­viä
kun maassa julistettiin tasar
valta tou<kokuun 31 päivänä.
Aasian j a Afrikan kansojen mie-'-
lipide on ilmaistu suorasanaise3i.tC'i
ia voimakkaastai. Liberia ilmoitti
useista- boikoteista niiden mukana i
kieltämällä Etelä-Afrikan laivoille
käyttämästä Liberian satamia-r.ja C
len'okoneet lentokenttiä. H. , . . - , i
Indonesian hallitus virallisesti
kuvasi apartheidin Vnykyisen'. maa­ilman
häpeätarhajksi". .
-Indian Express (New Delhi) kir-;*
joitti, että Etelä-Afrikan tasavallan /
perustaminen oli "murheen päiviä''
kaikilla missä ihmisoikeuksia Hu^i-,,
oioitetaan".
Sydney Morning Herald (Aus­tralia)
kirjoitti: "Surun ja vihan_
päivä Afrikan tummaihoisten e-~~,
oemmistöUe". '
Information (Kööpenhamina) i
yanoi, että Verwoerd ja hänen af- !
rikkalaiset kannattajansa ovat "ami- '
puneet viimeisen laukauksen, itse-' \
murhalaukauksen". ]
New York Times kirjoitti, että !
Etelä-Afrikka 'itse eristi itseihsä J
muusta maailmasta. 'Jonka jumala '
haluaa tuhota, sen hän lyö sokeu- !
della'." ;
Britannian Trades Union Con- 1
gressin yleisneuvosto ilmaisi "sy- ' .
vän valituksensa" Etelä-Af rikan ta- M
pauksen johdosta j a lupasi myöd- \
mielisyyttä ja kannatusta kaikille '
niille etelä-afrikkalaisille, jotka pi- -
tävät kiinni demokratian peruspe- ;
riaatteesta. - \ ^
Moskovan radiouutisissa sanot- ;
Uin, e'tä Verwoerd ylenkatsoi Y K : n >
päätöslauselman, maailman yleisen ;
mielipiteen ja oman maansa enem-mistön
vaatimuksen. j' . [
' M i k s i tällainen uhmaava j a pro- :
vokatoorinen asenne?" siinä ky- .
syttiin. "Koska Etelä-Afrikan fasis­tit
tietävät saavansa länsivaltain
taantumuksellisten kannatuksen." '
Canadan hallitus, huolimatta ;
päministeri Dief enbakerin tekopy- ,
hästä' lausunnosta viime Common^ '
vveahhin konferenssissa, on ilmais- i
sut ettei tulla tekemään minkään- ;
laisia muutoksia nykyään voimassa- <
olevaan :kauppasopbnukseen Etelä-
Afrikan kanssal'
SITÄ!
JA'
'mmm TÄTÄ
YHDESSÄKIN L I I K AA
Äiti, sanoi pikku Toivo, "opet­taja
kysyi tänään, että onko niir
nulla sisaria ja-veljiä. Minä sanoin
olevani ainoa lapsi." .
' J a mitä sanoi sitten opettaja?"
kysyi äiti.
Hän
tos*.
sanoi vain " J u m a l a l l e k i i -
SUURI RUOKAVALIO
Uusi täyshoitolainen sanoi pöy-tätoverilleen
ensimmäisellä aterial-r
la ollessaan: "Sanokaa, miten täällä
pöytä katetaan? Onko siinä paljon
valinnan varaa?" i .
"Kyl'ä on", vastasi puhuteltu.
''Täällä on sopallakin kuusi eri n i ­meä;"
.••
MAHDOLLISESTI
— Olenko minä tavannut Teidät
jossakin? kysyi tuomari.
— Mahdollisesti, vastasi räätäli.
N i i n moni nues on velkaa minulle,
että en muista heitä kaikkia.
PÄIVÄN PAKINA
Suo siellä, vetelä täällä
Näyttää siltä, että Angolan kysy­myksestä
muodostuu! kiperä pala
purtavaksi niin Yhdysvplloille kuin
täysfasistisell^Portugalillekin.
Kuten tiedetään Afro-Aasian
-rMxat vaativat, ja sosialistiset maat
Lukevat luonnollisesti Y K :n
lurvallisuurneuvosto'a ryhtymään
päättäviin toinienpiteisiin Angolan
väestön turvaamiseksi Portugalin
kolonistien hirmuvaltaa^ vastaan.
Tässä .yhteydessä ovat Afro-Aasian
maat syyttäneet, että Portugalin;
toimesta on viimeksikuluneitten
viikkojen aikana tapettui jo 20,000
— 100,000 ihmistä Angolassa, missä
raiigaistusretkikuntien jäljiltä nuo-see
suuret, savupilvet maahan pol­tetuista
alkuasukaskylistä.
Kuten muutkin kolonialistit, Por­tugalin'
bällitusherrat väittävät, että
Turvallisuusneuvostolla ei ole mu'
ka mitään oikeutta sekaantua Por­tugalin
asioihin, sillä Afrikassa si
jaitseva Angola on . todellisuudessa
erottainalon osa Portugalista, sen
yksi maakunta.
Tällainen veruke ei luonnollises­tikaan
petä enää ketään, eikä sen
9 v u l l a : v o i d a mitenkään oikeuttaa
portugalilaisten kolonialistien ter­roria
Angolassa.
Sen li;;äksi on muistettava kaksi
erillista, mut a. silti läheisessä sur
kulaisuussuhteissa olevaa seikkaa:
Viime vuonna hyväksyi Y K :n
yleiskokous_ miltei yksimieli­sesti
-päätöslauselman sorretussa
siirtomaa-asemassa olevien kanso­jen
hetikohtaisen vapauttamisen
puolesta. Yhdysvallat, jonka näkö­vinkkelissä
on äskettäin vapautu­neiden
kansakuntien ja maiden
' • g o o d w i i r ' , äänesti tämän histo
riallisesti tärkeän päätöslauselman
hyväksymisen puolesta, i .
Toisaalta Portugali on NATO-liiton
jäsenmaa — siis liittolaismaa
'vapauden" säilyttämisen hyväksi
— mutta Portugalin "vapaustavoit-teisiin"
Afrikassa kuuluu ennen­kaikkea
"vapaus'^ riistää, ryöstää
ja sortaa Angolaa.
Tässä vaiheessa menevätkin sit­ten
kortit vähän sekaisin. Yhdys­vallat
on joutunut Y K : n elimissä
hieman kiperään asömaan», Jos S9
ei äänestä Afro-Aasian maiden pää­töslauselman
l^väksymisestä Ango­lan
asiassa, koko Afrikka ja Aasia
pitää sitä ?nerkkinä siitä,; että
VVashinston haluaa jatkaa julman
siirtomaakomennon elämää Ango­lassa,
j a että tiukan tullen Wash­ington
on mieluimmin kolonialis­tien
k u i n niiden ryöstämien uhrienf
puolella.
Mutta jos se äänestää Afro-Aa
sian maiden päätöslauselmaehdo­tukseen
puolesta Angolan kysymyk­sessä.
Yhdysvallat joutuu, astumaan
oman liittolaisensa, Portugalin
fasistihallituksen varpaille.
Siis "suo siellä, vetelä täällä^
kuten sanotaan.
Tässä tilanteessa olemmekin
jaaneet nähdä melkoista sanatai-turviutta
imperialistien edustajil­ta,
jotka eivät rohkene avoimesti
enää puhua —siirtomaakomennon
jatkamisen puolesta, mutta halua-vait
kuitenkin omien imperialistis­ten
i p y y teittensä vuoksi antaa " t a k ­tillisen"
tukensa. Portugalin orja-vu^
tijärjestelmälle. ,
ilutistiedoissa kerrotaan ensiksi­k
i n ; että Britannian edustaja, sir
Patrick Dean vaati Turvallisuus­neuvostoa
pidättymään kaikista toi­menpiteistä
liittolaistaan Portugalia
vastaan. Hän sanoi omaavansa vis­sejä
"tunteita" Afro-Aasian maita
kohtaan, mutta sanoi: "On kuiten­kin
eri asia omata syviä tunleita
ja toinen asia, toimia viisaasti".
Britannian imperialismin edusta­jalla
on siis "syviä tunteita" kan­sojen
itsemääräämisoikeutta koh­taan
— kunhan ne jätetään kuiten­kin
jonkun tekosyyn nojalla edel­leen
vieraitten isäntien ryöstettä­väksi
ja riistettäväksi.
Yhdysvaltain edustaja lupasi puo­lestaan-
Äänestää Afro-Aasian pää­töslauselmaehdotuksen
puolesta,
mutta ja tässä se "mutta" taas.
olikin, vain sil^i ehdolla, jotta A f ­ro-
Aasian maat lieventävät päätös­lauselmaehdotuksensa
mitään mer­kityksettömäksi.
Yhdysvaltain edustaja vaati, l i e ­ventäväksi
Afro-Aasian maiden pääi^
töslauselmaluonnaksei^ sitä kohtaa
missä vaaditaan Portugalia "luopu«
maan heti sortotoimenpiteistä" A n ­golassa.
—
Sen lisäksi Yhdysvaltain taholta
vaaditaan tähän": päätöslauselmäeh^
dotukseen " s e l l a i s t a lisäystä, missä
tuomitaan myös Portugalin vastai­set
väkivaltaisuudet Angolassa?
Toisinsanoen, Washington panee a-
«leistetun maantierosvon ja hänen
urhrikseen vanhan rouvan samaan
asemaan vaatimalla niiden molem­pien
tuomitsemista. , V
Tällaisen pää.öslauselman perus»
teellä voisi Washington antaa kaik­ki
kaikille: Af ro-Aasian maille voi­taisiin
sanoa, että kiittäkää meit^,
sillä mitään toimenpiteitä ei jär­jestetty
siirtomaakomentoanne vas­taan
ja kaiken lisäksi tuli Angolan
vapaustaistelijatkin tuomituksi.
Vika on vain siinä, että herran
vuonna 1961 ei voida enää. palvella
kahta herraa—* on joko puolus-^
tettava -käytännössä' kansojen itse­määräämisoikeutta
tai jouduttava
kansojen itsemääräämisoikeuden
vihollisen kirjc^ihin. — Känsäkoura,