Vapaus, February 9, 1950

              su
torstaina, helmikuun 9 p. — Thursday, Feb. 9
IsUUIted Növ. 1917. Astbarbad
"BsEbefl ttolo^;
fkiUiuiin? Ott^iay m , at m i n
mmBt.w.
SL eofeC BdUflr W. lanona;
gddrte' Box 19, aitftot» Qntealou
PanfiTatfonlreaotcjiaigft.
TtLMIBBDiRAT: Caaaäm»: t vk. 6JI» e tt: 8 2 3
•••••• • '9.tft.2J0O
Ytä^mantOa^ i1 vvkt:. 77,0^9 f8l mkkk.. S4J2IO3
m
It Palme Dutt Voimisteiukurssien
•1^
• nyt; ;^ •
f t i ; '' Viikon alusta Ottawasta tullut tieto, että Itä^Janadxinldn
IjÖ^tsätyölaiset M alaisiksi eh-i
»isi on asiallisesti puhuen hallituk-äiitaina
jidldnen rnyönnytys, että Miioin tehtiin vakava
Ig^ljPpf vi; Ä jätettiin työttömyysvakutituk-
Tämä 6n periaatteellisesti lämpimästi tervehdittävä toi-iriitä
esiin. Ontarion metsämiehet ovat vuosikausia
Mutta käytännöllisesti, nyt työttöminä olevien
metsämiesten kannalta katsoen tämä uudistus on
mielessä verrattavissa presidentti Trumanin "ennus­tukseen",
että Jokainen amerikkalainen isaa $12,000 vuositulot
Tosiasia nimittäin on, että työttömänä olevat
tarvitsevat apua nyt, eikä vasta.kuukausien ku-
K •M^ hallitus joutuu myöntämään, kuten
II ' nyt tapahtui^ että se teki virheen jättäessään Itä-Canadan
issisfi; |tr; mietsät5röläiset työttömyysvakuutuksen ulkopuolelle, iiiin ei-
R Ä I '^M^^r^^^"^^^^'^ voida, odottaa, että n^tsämiehet'joutuvat,maksa-'^•
';|f| , 1- maan tämän virheen hiririari nälk^
'i\ < inällä! Hallituksen velvollisuus on huolehtia siitä, että miiu-
;ij n tos työttömyysvalcuUtuslakiin tehdään siten^ jotta m
|iitf>g£il|i^ saamaan työttömyysvakuutus-hallituksen
kontrollissa olevat työttörnyysvakuijtus-siihen
riitä — ja viralliset tilastot puhuvat vallan
lll^ ;S niitä Itä-Canädan metsien hak-
^-y^^^^ vastustaneet metsämiesten työt-i
saaneet vastustuksellaan tämän vähäisen
metsätyöläisiltä, Sitäpaitsi hallituksen
I' ' vkallisfet tilastot osoittavat, e^ttä työttömyysvakuutusrahas^
l^mi}^ rahaa, ettei oikein tiedetä i^iplS^ Ä kaikkiaan $600,ÖOÖ,ÖÖO ja työttö-
*|| e myysvakuutUsmenot ovat vain noin $7,000,000 kuukaudessa.
\H. * Selvästikin työttömyysvakuutuskonussioni voi maksaa Ita-
,\\ Canadan meteämiehille, jotka ovat vastoin omaa tahtoaan pl^iplS S V työttöminä, samanlaista työttömjrysvakuUtusta kuin makse-
||g|g||M::i^n:muinekin-työttömille. ,
:c^ftei*^|>;'V.r. —-' Mutta metsämiesten —- ja koko väestön — pitäisi päättä-muodossa
vaikuttaa siihen, että tämä
' f • työttömyysvakuutuskySymys tulisi ratkaLstuksi myönteisessä
ä.^ O n mui^
ätasui sitehrcttä metsätyöläiset tulevat sen kirjaimen ja
ll^^^fläll^yhehgeh^^^n^ lain alaisiksi sanokaamme erisi mäalis-ftfftl|
ilI-^S'-^^^^ käytännössä sitä,, että'metsätyö-
«*^?si^is|?^^^^^ < ensi jouluna saamaan työttömyysva­kuutuspa
— ja siinäkin tapauksessa vain ne, jotka ovat saaneet
mehucissä olla vähintäin 180 päivää työssä. Kuten liäh-täimjättäisi
aivan liian pitkän Jkärsimysajan työttömille
f v^|Pi?l?l|aäi täirvitseVat työttöniyysäpUa liyt heti. 'Tä-Ä||
lg||||g?;ihän:jöK^
pitää'' riiaksäa ^iyöttömyysvakuutustä; h^ti' jä niin ^
saavat työtä uniöh taksojentmukaislUa palkoil-väestön
edut. vaativat sitä, että metsämie-öikeutetiissa
taistelussa, niin metsätyöläisten ff|||p|i|f£;:|^ suurin edesvastuu siitä, että
] -! ; he saavat yleisen mielipiteen karinätUksen asialleen. Toi-i
; X- C^ttbnmudella ja välinpitämättömy ei tässäkään asiassa
}y^} '''' j pää$tä minnekään. Vain aktiivise.sti toimimalla oman u^
« -sffri^iiinber and Sawmill Workers Union riveissä, voivat It^-
Ganädäri metsämiehet tässäkin asiassa valvoa omia etujaan
jä parantaa asemaansa.
:':-.'. " '; OO -• • •
XJSAm hul^hkäiväjaih lalA
S^Kuten lehtemme uutisosa-stolla on kerrottu. Yhdysvaltain
VAIMON TEKEMÄT VELAT \
KysTmrs: JCB panen ilmoituksen |
leöteen, että en ole enää vastuu-ssaj
Taimoni minus nimeeni teiDemistä ve- ;
Joista, vapauduhkÖEen kautta »:afk-, j
kien hänen tekemicnÄä velkojen roak- j
£usta. — Aviomies.
Vatbtäos: Sellaisen ilmoituksen jul­kaiseminen
ei merkitse £itä, että avio­mies
vapautuisi «en kautta maksa­masta
niitä velkoja, jotka aiheutuvat
vaimon välttämä ttdmistä tarpeista
n i i n kaiian kuin mies tm läillieeHtI
velvollinen huolehUmaari vaimostaan.
Ellei aviomies varaa vaimolleen vält-i
tämättömlä t a r v l k i e lU Cruoka. lääke,
tieteellinen apu, jne.; tai rahaa niiden
cstamise^ny on vaimo oikeutettu Oiita.
maan niitä aviomiehen tiilin j a avio­mies
bn velwUihen maksariiaan las­kut.
Aviomiehensä kanssa asuvan
valhiori otaksutaan wnaavan valtuu­det
tarvikkeiden ostamiseen perheen
tarpeita varten, .
Britannian vaalH tot];nite(aao tk.
23 p:njl. NäitS vaa^ejS' pidetään
iaUässA pmeSMikziktuiix (äffteimi-plnä
knfn mitä BrfUoniassa on
l(0':J(3an oilot. Toryjen kanaau 5b-tieMoimiataAn
rybtynyt o&eisto-rainen
työväeniuUitti» el ote byen-nyt
ratkaisemaan maan talondeUi-
»ia probleemeja ja kansan yleinen
elintaso on hoonutiavasii ladue-nui.
Tämä on aiheottannt i^Tiy-mättomyTtfä
vieläpä laborpaoiueen
»isälläkin. On mlelenklio^ioista
nähdä tulevatko voimasuhteeit par-lamentLssa
suuresti vaUUomaan
taikka et. Seuraavassa kirjottok- ,
xessa tunnettu brittiläinen työ.-'
väenjbhtaja E . Palme bott valai- •
see vaalitaiVlelua.
l.
*1 - ^ ' J i
Mm
''mm
. KE8AL0MAPALKASTA
Kysymys: Onko olemassa sellakta
valtion (maakunnan) sovittelijaa, jo-hoji
voi vedota kesälomapalkan suh­teen.
Erosin työstä Jouluk. 24 pnä,
enkä ole pyynnöistä huolimatta saa­nut
vielä kesälomapalkkaklTjaanl. K y r
syroyksessä. ori unlon työmaa. Jota
koskevassa tydehtdSopimukse.<isa mää-fätääri
kahden.viikon kesäloma ja jos
työllinen eroaa ennen iosria-aikaa on
härielle maksettava neljä prosenttia
ansioista lomaa varten. Haluan tie­tää
voiko työnantajan vaatia maksa­maan
sopimuksen mukaisesti ja kenen
puoleen voin asiassa kääntyä? — T i e ­toa
haluava.
Vastaus: Koska ky^-mykscssä on
union työehtosopimuksen alainen työ­maa
merkitsee edelläkerrottu työehto-
.<iopimuksen rikkomista, jonka johdos­ta
oh käännjttäVä union virfeaflljain
puoleen, >jotka toimivat sopirnuksen
edellyttämässä järjestyksessä. Mitään
maakunnan .sovittelijaa e l ole olemas-
.sa tätä asiaa varten. Ellei uniön toi­minnasta
ole tulosta voitte nostaa'
syytteen mainittua työnantajaa vas­taan
asiaa -koskevan lain mukaisesti.
muut sanovat
mmtm
I ' ^ 400,000 hiilenkaivajaa lakkoutui tiistaina ja presidentti Tru-
| ^ ' ^ f * veti heti esiin Taft-Hartley orjalakinsa, jonka hah py-ilipijf^
Si^:'-^;-:'''-'*^
l i i
l l l i i
Q
i 'f«tit
Sf'".
vannoen on luvannut kumota!
kuten tiedetään, Yhdysvaltain hiilenkaivajat ovat kym-inenisen
kuukautta neuvotelleet uudesta työehtosopimuksesta,
miittä tuloksetta. Kaivostyöläisten unio (United Mine Work-ers)
oh tehnyt kaikkensa saadakseen uuden työehtosopimuk­sen,
mihin sisältyy vaatimaton 95 sentin palkankorotus päi­vältä,
parannuksia kaivosmiesten huoltorahaston suhteen jne.
Mutta kaikkialla kaivosmiesten edessä on ollut työnantajien
iiHirtumaton kiviseinä. Tilanne kehittyi huippuunsa viime
torstaina, jolloin työnantajat marssivat mielenosoituksellisesti
peuvotteliista selvästi antaen ymmärtää, että hallitus pakoil­la
taa Taft-Hartley orjalain avulla kaivosmiehet alistumaan.
NR^Sässä tilanteessa hiilenkaivajien edessä ei ollut riiitäänmuu-mahdollisuutta
kuin turvautua vanhaan taistelutaktiik-
1 . l^JKaansa seuraavan tunnuslauseen mukaan: Työtäkään ei tehdä
ti '^;kun ei ole työehtosopimusta.
. Vaikka hiiliparoonit provosoivat tämän lakon mielen-
^K-osoituksellisesti marssien pois neuvottelutilaisuudesta ja kiel-
«*^'täytymällä uudesta työehtosopimuksesta, niin merkillepanta-i^
IfcfVaa kuitenkin on, että Yhdysvaltain hallitus ei ryhtynyt mi-
!":hinkään kurinpidollisiin toimenpiteisiin näitä uppiniskaisia
•^'työnantajia vastaan. Presidentti Trumanin kaikeki edesotta-
Iti?|Si3?f!^^^^ ; kohdistuvat hiilenkaivajia vastaan joita uhataan nyt
p , Taft-Hartley lain estetuomiolla. Tämän sellaisenaan tuntuu
-rrvahvis^ sen marxilaisen katsantokannan, että porvarilli-
>«.-neh hallitus ei ole luokkien yläpuolella ja niiden välisiä risti-
I2'riitoja "sovitteleva" orgaani, vaan suurpääoman yhteinen joh-tokUnta
nriikä työskentelee kalkeissa ratkaisevissa tilanteissa
M^suurkapitalistien hyväksi. Näinmuodoin näyttää siltä, että
i^*; tahtoen tai tahtomattaan Yhdysvaltain hallitus opettaa maan-
;f{sa työläisille marxismin aakkosia valtiosta ja sen suhteista
tr^-Iuokkiin!
f i ^ i l l Jli . Merkillepantavaa myös on se tapa millä presidentti Tru-iiMfjisllf
f riensi nyt Taft-Hartley lakia käyttämään. Marraskuussa
"PUOLUEETONTA URHEILUA^
Te olette tavallinen poika iai'iyltö,
Joka lukee kommersaalisoldun lehdis­tön
ui-heiluösastoa. Tässä urheiluo.
sastossa teidän silmänne osuvat seu­raavaan:
*^tidapest. — (AP) — Neuvostoliit­to
voltti täiiään miesten pöytäteririis-mestörtiiitta.
kuvaavan' Swaythling
iöaljari saattamalla Urikäfin tappioon
tuloksella 5—3. Yhdysvallat el osal­listunut
kilpailuun matkustusrajbl-tiisten
vuoksi Unkarissa."
Mitä tämä merkitsee? •Unkarilaiset
eivät antaneet^amerikkalaisten tulla
kilpailuun. Rautaesirippu jne.
Viisaita kckittajla ori Associated
Pressillä.
He eivät sanoneet "el osallistunut
kllpaUuun siksi kun M E I D X N V A L -
TIÖDEPiUlTMBNTTIMME Tajolttaa
matkustamista Unkarissa". Monopoli-pääoman
lehdistö y. 1950. Mitähän
nglnä päivinä opetetaan juornalistien
koulussa? — Daily Worker.
• • • • • . «. •
V A H I N G O N I L O ON
LUONNOLLISTA
ILOA TÖRYILLE
Mutta se oli v. 1949, ennen kuin
presidentti Truman oli tästä laista
<T<ift-Hartley orjalaiki) tehnyt sen
piiskan, Jolla hän löi senaattori TafUn
ja republikaanit presidentin vaaleissa.
Ohjelmassaan mr. Truman antautui,
kuten ovat muutkin antautuneet en­nen
häntä, halulle seilata populäari-sen
tuulen mukana. Suuri osa järjes­tyneestä
työväestä vastusti sitä lakia.
Oemagcgln tavoin hän katsoi sopi­vaksi
antaa kansalle, mitä se halusi.
Hän lupasi kumota sen työväenlain.
Kuten me tässä maassa tiedämme, ko­keilu
e i ole aina viisasta johdolle. Po-puläärlnen
tahto el ole aina olkea&sa
etkä oikeudenmukainen.
Se mikä oli populäärinen ohjelma
marraskuussa 1948, on nyt osoittautu-nut
huonoksi ohjelmaksi presidentil­l
e . . . Hän c n taas turvautimut l a ­kiin.
Jonka hän lupasi kumota. Har­voin
joutuu kansallinen Johtaja kiel-tähään
itsensä niin räikeästi. — Globe
and Mali. • • •
M I T X SUUNNAN MUUTOS
J A PRESIDENTIN VALLV.
TA TARKOITTAA
.. .Niilipä Suomen Kansandemok-
Lontoo. — Helmikuun 23 pnä toi - i
mitettavat yleiset vaalit tullaan käy­mään
Britannian kriisin taustaa vas­ten.
Neljä puoluetta osallistuu vaa-leiliin
— konservatiivit, liberaalit, la
borit ja kommunistit. Jokai^n puo-iueen
tulee punnita siinä 'valcfisa> eitä
kuka kykenee nykyoloissa ratkaise­maan
kriisin.
Kokemus osoittaa, että konserva­tiivi-,
hberaali- ja laborpuolue ovat
vararikossa. Vain komimunistlpuölue
menee taisteluun poliittisena vastus­tajana,
joka ei .sidottu vanhaan jär­jestelmään
ja sellaisella myönteisellä
politiikalla, jonka perustalla voidaan
ratkaista Britannian kansan problee-
:mit. •
1950 ei ole 1945. Uusi poliittinen
aikakausi on alkamassa.
Vuonna 1945 kommunistipuolue su­pisti
ehdoka.slistaansa voidakseen aut­taa
laborpqolueen voittamaan töryt.
Kymmenet laborpuolueen parlament-tijäsenet,
niiden mujsana yksi riiinis-teri,
ovat julkisesti timnustaneet kom­munistien
epäitsekkään työii voiton
'hyväksi.
Tämä politiikka oli oikea sekä tar­peellinen
päästäksemme torysmlsta ja
että meillä olLsi .suoraa kokemusta l a -
borin työväen reformeista kun .se on
hallitukessa ja enemmistönä parla­mentissa.
Nykyään, viiden vuoden kuluttua,
laborhallitus lähestyy päätöstään.
Tämä kokemus p-soittaa, etta työ­väen
reformismi on. kykeneniätön
johtamaan työläisiä voittoon' kapita­lismista
Ja imperialismista. Seri poli­tiikkana
on antautua kapitalismille ja
hnperlallsmllle.
• Mitättömät lainlaadinnallisefe; re-iiita-
aiueefla
So- forcppine, O n t E n s i simnun-talna
tk. 12 pnä k l o . 2 ip, alkava-^^sa
C S J : n paikallisen osaston kokonkses-,
sa tulee keskeisimpänä asiana ole­maan
osaston tilikertomuksen <sittä-mmeri
ja keskustelu sen johdosta, T i -
likertomusta ei esitetty äskeise£sä=
:TÄTÄ.
HelmUmon p«:vanä ioimiteitaTass:^ :Sritänriian vaaleisäa ca kommn-nisteilla
lähes sata ehdoista. Tleinpänä nähdään Britannian kommc-nJstipnolueeri
johtaja Harry Poltitt pnhnmassa vaalikokoiiksessa.
ja ja työaikaa vasraan. Ne ovat iöy- j sosialisteja, aktiivisia työläisiä ja rau-täneet
yhteisen maaperän Anglo-1 hantalstelijoita yhteiseen taisteluun
kai-formil'
ovat kutistuneet-" käpitJÖismin
kriisissä ja tilalle ovat tulleet palkko­jen
laskut'Jä' yieirien.hyökköj?*; työ­väen
elintasoa* vaJEttaari. Töryt'*I&. l a ­borpuolue
^pvat.. läliestyneet> tolsiflyan
kaikissa^ppiltllka;ntärkeiimnis^
myksissä: " kovaäänlrieri varjonyrk­keily
vaalien aikana el voi salata hei­dän
yhteenkuuluvaisuutta.
Ne ovat löytäneet yhteisen riiaape-rän
vihaamalla mllitanttlsta työväeh-luoUcaa,
sosialismia Ja Neuvostoliittoa.
Ne ovat löytäneet yhteisen maapcviin
valtiokapitalistlsesJsa monopolissa ja
sen hyökkäyksessä työläisten palkko-raattisen
Liiton lilttotoimikunnan
viikko sitten pidetyssä kokouksessa
tehtiin tarjous maalaisliitolle j a so­sialidemokraateille
yhteistoiminnasta
. . . Tätä kantaa suosittaa kommunis­tinen
pääkaupungissa ilmestyvä Työ­kansan
Sanomat (tammik.) 29 p:n
numerossaan otsikolla "Työtätekevien
yhteisrintama" lausuen mm.:
Kansandemokraattien taholta on
esitetty yhteistoimintaa näiden k y ^ -
mysten ratkaisemiseksi siltä pohjalta,
jolle rakentui vuonna 1945 solmittu
kolmen eduskuntaryhmän sopimus.
Sillä tavoin voidaan, muuttaa se k a n ­sallemme
epäedullinen suunta, joka
maassamme on puolentQista\-uoden
aikana yalUiinut. SUlä perusteella
toimien, saadaan maahamme presi­dentti
Ja hallitus, jotka ryhtyvät tor­jumaan
pulaa, nälkää ja työttömyyt­tä,
ehkäisemään uhkaamassa olevia
pakkohuutokauppoja, huolehtimaan
maan jakamisesta sen tarpeessa ole­ville,
poistamaan asuntokurjuutta,
saattamaan verotus oikeudenmukai­seksi,
palauttamaan deriiokratian, to­teuttamaan
suunnitelmallista talous­politiikkaa
ja turvaamaan maan Itse-näisyj-
den, rauhan j a turvallisuuden.
Sellaiseen tulckseen pääsemiseksi
S K D L : n liittotolmlkunnan julkilausu­massa
esitetyn tunnustuksen mukai­sesti
"työtättitevien yhteisrintama
suurpääoman riisto- j a sortopolitiik­kaa
vastaan". Seri luomiseksi oh njrt
voimat keskitettävä. — SS:ri Suomen
lehtien lausuntoja.
Amerikan imperialismiin ja sen .sota-offensiivin
hyväksymisefcsä.
Taistelu tätä hävityksen ja rap-pcuttamisen
politiikkaa vastaan täy­tyy
käydä niin tehtaissa kuin poliitti­sellakin
kehtälläkin. Tätä taistelua
johtaa Kommunistipuolue koko työ­väenliikkeen
edistyneimmän ösari Ja
tavallisen kansan puolesta.
London Daily Workerissa heinäfcuim
2 päivänä v. 1937 Johan Strachey se-.
Iitti seuraavalla tavalla työväeniialli-tuksen
antautumista kriisin aikana:
"Kapitalistien määräykset luonnol­lisesti
ovat aina samat. Niiden mu­kaan
kriisit tulee ratkaista työläisten
kustannuksella. Mikä hyvänsä v a ­semmistohallitus,
joka ryhtyy tähän,
kuten Britannian työväenhallitus teki,
ei ole vain kuollut mutta kirottu.
"Se synnyttää jättiläismäisen aallon
pettymystä omien karinattajiensa kes­kuudessa,
jotka, niille luvattujexx .suur­ten
myönnytysten sijasta, saivat p a l ­kanalennuksen
omalta hallituksel­taan;'
'
Jos kapitalistit onnistuvat vaikutta­maan
työväenliikkeen johtajat teke­mään
tämän, n i i n ne ovat koko työ­väenliikkeen
tuhoamisen valtatiellä."
Tämä totuus ei ole vähentynyt,
vaikka sen kirjoittaja, ministerinä, on
vastuullinen siitä 'politiikasta, jonka
hän on tuominnut. ' . •
Toryjeri suurbisness: tuhlaavaisella,
häikäilemättömällä Ja demagoogisella
kamppailulla yrittää saada kanna­tusta
viittaamalla kapitalistien refor­mien
harhakuviin. •
Tämä toryjen hyökkäys täytyy tor­jua:
Kommunistipuolue seisoo aina
eturivissä taistelussa tbryja vastaan.
Mutta torysmla ei voida kukistaa
ar.isutnmalla toryjen politiikan alai­siksi.
Oikeistojohtajien työväenpoli-tiikkasta,
joka on valmistanut tietä
toryjen paluulle, on hyvänä esimerk­kinä
Uusi Seelanti ja Australia.
Toryjen takaisin paluun vaara voi­daan
vain poistaa lierättämällä luok-kataisteluhenkeä
, kapitalismia vas­taan,
joka Johti voittoon V. 1945. Tä­mä
on Kommunistipuolueen herättä­män
taistelun henki.
E i . riitä toryehdokkaiden asettami­sen
estäminen kun torypolitiikka sa­lakuljetetaan
takaoven kautta sisään,
vallassaolevan laborjohdon taholta.
Tj'öväenlupkan poliittinen taistelu
näissä vaaleissa voidaan suorittaa vain
toryja j a työväenliilckeesSä olevaa to-rysmia
vastaan. Sellainen on Kom»
munistipuolueen ohjelma — "Sosialis­tinen
tie Britannialle".
Kommiixiistipuolue kutsuu kalkkia j vedettävä esille.
tämän perusohjelman, pohjalla
kissa'vaalipiireissä.
Kommimistlpuolue asettaa työväen
luokan ja kaikkien edistysmielisten
ihmisten taktiliissn ohjelman näissä
vaaleissa:
1. Saattaa töryt tappiolle jokaisessa
yaaliplirisisä.
2. Valitkaa kommunistien ja työ­väenluokan
miiitanttisten edustajien
voimakas ryhmä, missä sellaisia e h ­dokkaita
ön.
Kommimistlpuolue on ainoa puolue
noissa vaaleissa^ jolca taistelee rau­han
puolesta ja: Bradleyn, Mont£öme-ryn.
Churchillin ja varakreivi Alexan­derin
järjetöntä sotapolitiikkaa vas­taan.
Kommunistipuolue taistelee täydel­lisen
aseistariisumisen j a atomipom­min
pannaan julistamisen puolesta.
Se on ainoa puolue näissä vaaleissa
joka puolustaa Britannian kansallista
ltsenäis37yttä Amerikan talousekspert-tlenröyhkeitä
määräyksiä ja kauppa-kieltoja
viistaan j a vastustaa Ameri-jtari
miehitystä sekä yritystä käyttää
nuoria brittiläisiä kanuunan ruokana.
Kommunistien ohjelma osoittaa
kuinka yhteistoiminta Neuvostoliiton
ja maailman demokraattisten voimien
välillä voi ratkaista Britannian ka,up-paprobleemin
, j a lopettaa dollarista
riippuvaisuuden.'
; Kommunigt-J^HOlue on ainoa puolue
näissä yä^ateissa, joka tafe paf«n-pieri
paiijkojen, avustuksen ja kor­keimman
elintason puolesta' rikkaiden
kustannuksella, sensijaan kuri suur­bisness
vaatii palkkoja ja elintasoa
laskettavaksi, jonka laborniiriisterit ja
Trades Union Corigressin yleisneuvos­to
ovat hyväksyneet. .
Palkkojen alentaminen ei ratkaise
työttömyyttä. Se on nopein tie työt­tömyyteen,
Kommuinistipuolue on ainoa puolue
näissä vaaleissa, joka taistelee sosia­listisen
päämäärän puolesta kapita­listisia
monopoleja vastaan, ajankoh­tana,
jolloin ; laboipiiolue pn viralli­sesti
luopunut sosialismin päämääräs­tä
vaihtaen ..sen "sekatalouden" for­mulaan,
jossa neljä viidettä osaa on
kapitalistista taloutta.
Viidellä miljoonalla valitsijalla oh
tilaisuus äänestää kommunistiehdokr
kaita näissä vaaleissa. Tämä pn vain
yksi kuudesosa äänestäjistä johtuen
epädemokraattisista Vaalisäädöksistä.
100 vaalipiirissä, joissa on kommu­nistien
j a edistysmielisten työläisten
ehdokkaita, kaikki kannattajat tulee
saada liikkeelle ja jokainen ääni pn
vucsikokouksessa, joten se jäi seti^ar
vaan kokoukseen- .^Kaikki jäsenöt .sils:
kokoukseen kuulemaan tiedot csas-tomme
talpudellisjsta asemasta. -Uu­det
jäsenet ovat myös tervettUleet.
Ne voimlstelukurssit ovat olleet
täällä käynnissä jo useita viikkoja Ja'
Jack Hymander on itskoilisesti kulke-:
nut Timmin.sin j a tämän kylän väliä.
Yhtenä i l t a n i on -voimistelijoita höy­lätty
Timminsissä j a toisena täällä
Eteläpäässä. Kiirettä on ollut kovasti.
Hikoilu ei ole ollut sentään ihan sau­nan
löylyn veroista mutta hiljaista
vesittelyä sc on näyttänyt kaikesta
Iiuolimatta olevan r— ikäänkuin piisi
(ollut heinäniityllä heiltunassa. Tar­koin
katsellen näyttää siltä kuin tämä
Joukko olisi aika tavalla hprjisturiut,
tullut ryhdikkäämmäksi ja nuorek­kaammaksi
ja se kaikitenkiri tässä
on lij'symyksessäkln — muun opin ja
taidon Ohella.
Ensi sunnuntai-iltana nähdään sit­ten
mitä kurssilaiset ovat oppineet.
Timminsiläiset näkevät kaiken jo per-jantai-
lltana. Keholtän kansaa me­nemään
kumpaankin tilaisuuteen,
saadakseen "rahansa edestä". Voi­mistelun
lisäksi on vielä taidokkaita
tanssiesityksiäkin. Oman väen oh­jelmanumeroiden
lisäksi esittää eräs
nuori pariskunta erikoisen .tansslnu-meron.
Tämä pari on tarisslriut maa-
Ilman suurkeskuksissäkin.
Illasta näyttää muodostuvan kaikin
puolin kiinnostava tilaisuus n i i n mie-iillle,
naisille kuin lapsillekin.
. Siellä siis tavataan! — H . ,
EI jujrnrNTT
Tämä tapahtui Bennettin
vuosien aikana pohjois-A
Eräs farmari tarvitsi työvoixnai
korjuuseen jä kun hän tieä'~
joukko työttömiä "junkelci" 12»,^
jcen rannalla, n im hän meni
-Hän valitsi ksdideksan miestä
j a niiden joiikossa oli
-IsorOle'', j(&a e i ollut erikoisen '
nostiiriut työhön.
Puimakoneeseen tuli vika, y^a.
k ^ t i työn päiväksi. T^mänj
i a i m a r i tehoittl miehiä
penmoita edes: n i i n paljon, että
dän ruokansa tulisi maksetuksi.
a i i ^ e t menivät perunamaaDe.
so-Ole" katseli vähän aikaa ja
yhtiöllä paintii isännän puheille
" K u k a ne penmat <m pannut
toon?" kysyi *Tso-oie".
••Minä itse", vastasi farmari inaij
vana.
"Nö mistä me tiedetään mihin k J i '
taan sinä olet kunkin peruhan panr; «
Mene itse etsimään ne." ^ i S f
Suonieh eduskunnan
avajaiset
Helsinki.—^ (S-S — Helmikuun 2
päivänä suoritettiin eduskunnan v :n
1950 istimtokauden juhlalliset avajai­set
tavanomaisin menoin. Suurkir­kossa
oli valtiopäiväjumalanpalvelus,
jonka jäl&een eduskunta -kokoontui
eduskim ta taloon. Tasavallan presi-r
dentti J . K . Paasikivi piti puheen
eduskunnalle julistaen samalla valtio­päivät
avatuksi. Eduskimnan terveh­dyksen
-tasavallan presidentille esitti,
eduslcunhari puhemies Urho Kekko­nen:
', • , ' ' • :
Eduskunnan ptiheriiiehenä on edel­leen
Jakit, t r i . Urho Kekkonen ja j
varapuhem,. Perna Tervo (va^.) j a I I
varapuhemies A. K u j a l a (kom.)
[chof
lal E
la Su
OBDd 1
33 mitte
jaäJBiun
:jcJsalplJ
tjöensaa
[sjinatsa
' pii sii5,
[sedän ^>
2iU'tobti
Itssnein tl
Iciiaätä k
5fr
Kesövlik
Perjantai
Lauantai
Sunnunta
Kesövilk
Perjantai
.Pi
JÖTAE»,'VINOSSA
"Teidän jalkakipunne johtuu teidj
iästäniie."
"Mutta tohtori, minun toinen jj
kani p n juuri saman ikäinen, eikä i
nä ole mitään kipua."
TAXVAAJLLISTA M A A N Pitfflij
" E r i ole nähnyt teitä kirkossa rii:
aikoina, 'Vinillam'*, sanoi pappi,
on vikana?" /
vMlriun tyttäreni opettelee
soittoa", vastasi William.
"Mutta mitä sillä on tämän
ianssa tekemistä?"
"Weil, Ole serijälkeen ollut i
kilimostuhut .taivaaseen kuin aifc
semmin."
SAI
satoja
Voitte
OST
' , (
98 John !
Kun. vie]
Pl
Huoi
3 St Patr
Me menemme vaaleihin hyvällä
luottamuksella. Me tiedämmie, että
meitä vastaan pn rahavalta, hyvin
järjestetty koneisto ja kokö mlljoriää-rieri
sanomalehdistö. -• • • >
Mutta me tiedämme, että meidän
taistelumnle näissä vaaleissa on koko
Britannian kansalle .avainkysymys;
Han-y Pollltt Liverpoolin kongressissa
antama.ssaan poliittisessa raportissaan
sanoi mm. seuraavaa:
"Viimeisen analyysin mukaan Byir-tannian
tulevaisuus, Britannian kan­san
pelastus tuhosta, ci riipu toryjen
ja oikeistolaisen työväenhallitiUtsen
välisestä valinnasta, vaan taistelevan
työväenliikkeen kehittämisestä kautta
koko maan, joka tulee väsyinättömästi
puolustamaan työväenluokkaa tulevaa
kapitalistien hyökkäystä vastaan ja
joka paiolttaa järjestämään uuden
hallituksen, Jossa on kommunisteja ja
jokä~ tulee toteuttamaan todellista
työväenluokan politiikkaa, sellaista
} k u in nie olemme esittäneet.
IfÄ' i|;:1948 pidetyissä vaaleissa mr. Truman, silloinen presidentin eh-
'«j-dokäs, lupiasi pyhästi, että jos hän tulee valituksi, hän pyyh-lain
pois Yhdysvaltain lakikirjoista,
uniopomot kuin CIO:n johtaja mr. Mur-
Green riensivät juuri tämän lupauk-tukemaan
mr. Trumanin ehdokkuutta ja he
^] 5 i 't puolestaan vakuuttivat Yhdysvaltain kansalle, että amoa kei-ff
Vjp;,-'U ' ' ^ " ' ^ Taft-Hartley orjalain kumoainiseksi pn se, että valitaan
'' ' ' ' ; Tf^umäii uudelleen presidentiksi. Kuten tiedetään, presidentti
Truman tuli valituksi, mutta hän unhoitti kokonaan sen lu-
^v 1^ työväelle antoi tämän orjalain suhteen.
•f
mm,
Truman tosin esitti muodollisesti jotakin Taft-Hartley lain
suhteen, mutta kun kongressin taantumukselliset jäsenet kar­jaisivat
vastaan, niin hän ei yrittänytkään tehdä mitään Taft-
Hartley lain kumoamiseksi. Sensijaan hän syytti "taantu­muksellista"
kongressia ja hänen työväenliikkeessä olevat
palkkarenkinsä, mr. Murray ja rrir. Green kiirehtivät rauhoit­tamaan
kansaa, että tulevissa vaaleissa v. 1950 syksyllä teh­dään
tarpeellinen korjaus kongressissa. Mutta nyt osoittau­tuukin,
että presidentti Truman pitää hyvin hyödyllisenä ja
tarpeellisena tätä Taft-Hartley lakia, jolla voidaan tarpeen
tullen piiskata työläisiä. Moni sellainenkin ihminen, joka to­della
uskoi, että kongressi oli syyllinen siihen kun tämä pa­heellinen
laki jäi voimaan, ihmettelee varmasti nyt sitä, että
mikäpakoitti presidentti Trumanin turvautumaan Taft-Hart-leyn
käyttöön?
Nämä ovat epäilemättä silmän avaajia tuhansille työläi­sille
jotka tulevat tekemään kaiken voitavansa hiilenkaivajain
oikeutetun .taistelun voiton hjryäksi - r - ja ovat tulevaisuudessa
vaikeamniin petettävissä porvarien ja heidän renkiensä de­magogisilla
lupauksilla.
T.k, 4 päivän Vapaassa Sanassa
puolustaa Matti Mäntylahti (alias K i -
vlperän Pekka) yhä edelleenkin sitä
hajoltust5'ötä, jota on ryhdytty har-
Joittariiaan CCL: n ja erikoisestikin
terästyöunlon voimilla ja rahpnia
iSudburyn alueen nikkellntuottajaln
keskuudessa. Matti (allas Pekka) on
^ k u i t e n k i n jäänyt pahoin jälkeen nuo-
, tlssaan sillä hän puhuu yhä edelleen­kin
taistelusta kommunistia vastaan.
Vaikka yli kolme ja puolituhatta
union jäsentä osallistui viime Joulu­kuussa
pidettyihin uniön vaaleihin,
(joissa sanotaan valitim union palkal­lisen
osaston johtokuntaan kymme­nen
ei-kommunistia ja yksi hiljainen
kommunisti, piisi Matin mielestä pan­tava
"toimeen äänestys nikkelialueen
kaivosmiesten keskuudessa siitä, h a ­luavatko
he kommunisteja uniensa
johtoon", s.t.s. olisiko johtokuntaan
.saatava Incon omat luottamusmiehet.
Turhaa parrari pärinää se on, sillä
uudet vaalit pidetään Joulukuussa ja
silloin jäsenistö saa päättää asiasta.
Sanoimme Matin jääneen pahoin
jälkeen nuotissaan. Niin asla onkin
sillä Matin päämies, terästyöunlon ca-nadalainen
johtaja Charlie Mlllard,
ei puhunut kerrassaan mitään kom­munisteista
ja kommunismista siinä
kirjeessään, joka julkaistiin äskettäin
Sudbury Daily Starissa. Tämä h a -
joittajamestari päinvastoin sanoi r y h ­tyneensä
hajoltustyöhönsä yhtenäi­syyden
vuoksi. • "Ainoastaan yhtenäi­syydestä
on kysymys", jullsjl Mlllard
tässä kalvosunlon jäsenille osoitetussa
parjausklrjeessään. Sudbiuirn seudun
nikkelintuottajat eivät ole vielä kos­kaan
olleet n i i n yhtenäisiä kuin nyt
sillä he kuuluvat miltei viimeistä
miestä myöten unioon. Mutta siitä
huolimatta esittää hajoittajamestari
moisen tuanuksen kaivosmlehUle h a -
joitustyönsä tarkoituksena. Mikäli
nikkelintuottajat ovat kysymyksessä,
pitäisi heidän omaksua Mlllardln t u n ­nus
omakseen, mutta Ihan päinvas­taisessa
riilelessä kuin Millard on sen
esittänyt. SUlä, todellakin kysymyk­sessä
on tällä erää nikkelintuottajain'
yhtenäisyys hajoittajla vastaan, jotka
haluavat saada aikaan mahdollisim­man
pahan sekasorron tällä tuotan­toalalla,
joka lienee yksi .Canadan
parhaiten järjestjmelstä teollisuus-j
aloista. - ' •
Vaikka Matti onkin jäänyt jälkeen
nuotissaan n i i n se on ehkä jonkinlais­ta
työnjakoa. . K u n CharUe julistaa,
että "ainoastaan yhtenäisyydestä on
kysymys" julistaa Matti omalla rinta­mallaan,
että kysymyksessä on a i ­noastaan;
se yksi hiljamen kommu­nisti.
Kaiken lisäksi saattaa hajci-tusmestari
Matti älytä, että Charlien
valhe yhtenäisyydestä el ole tarpeeksi
tehokas ainakaan suomalaisten kes­kuudessa.
• . ;•••'• • •'
Tässä hajoitustyössä on viime a i ­koina
ilmaantunut uusia, tosiasioita,
jotka pn saatettava lukijaimme tie­toon
ja joista on syytä puhua toiseen­k
i n kertaan.
Äskeisessä C C L : n johdon kiertokir­jeessä
todettiin, että CCLrn johdon
kokouksessa oli käynnissä eräänlainen
huutokauppa siitä ktika saa oikeuden
hajoitustyön harjoittamiseen nikkeli-alueella.
Koska C C L : n johto oil käyt­tänyt
"huomattavari" suriunan varoja
hajoitustyön tekemiseen muualla eikä
ollut saanut mistään (ei edes työnan­tajiltakaan)
korvausta, niistä, julisti
C C L : n sihteeri-rahastonhoitaja toh­tori
Conroy. että "plkieus" kaivanto-alan
järjestämlstyöhön (lue hajoltus-työhön)
annetaan sille CCäL>:n imiolle,
joka kykenee maksamaan hajoltus-työhön
Port Colbomessa, kulta-alueella,
Norandassa, New Torontossa
y.ra. tähän mennessä käytetyt kus­tannukset.
koska hajoitusmestari Millardin
uinio on rikkain kykeni Charlie tar­joamaan
eniten. Toisaalta on saatu
kuulla, että kys3miyksessä o i r noin
50,000 dollaria. CTharlle pani kaiketi
$50.000 shekin pöytään ja tohtori Con­roy
paukautti ntiijalla pöytään julis­taen:
"50,000 dollaria, kolmas karta.
Hajoltustyöoikeudet on riiyyty teräs-union
CharlleUe!"
. Sillä tavoin sitä suuret rehkivät ja
pienemmät hajoitusmestarit Blatlt ymi
yrittävät parhaansa mvikaan seurata
mestareltaan saadakseen Sudbinyn
seudun nikkelituotannon työläisten
Tlnunins..— P'alkallisen yleisslaai
Jäisen komitean järjestämänä m |
tiin sunniiritaina tk. 5 pnä puä
timnin radio-ohjelma Workers
liikkeen toimesta. Se oli mainio
dlstus siitä yhtenäisyydestä mikä ; i i
IHsee deiriokfaattlseri slaa'
kansan keskuudessa Pörciipinen
eella, kohokohtina olivat ukra
ten kuörÖ jä orkesteri sekä kroaij
laisten tamboritza-yhtye, Joe
j a ukraiilalaisteh musUkkijohä
Wm. Chomynlh johdolla. Sen tS
tenä oU laulajatar Helen Denessaii
ch, Mary Flinskyn taitavasti myött
lessä.
_Workers-osuusliikkeen vaJistujtr
Johtaja Alleen Cobtt sanoi olijeta
esittäessään, että kulttuiuri on häj
tus kansan elänmstä kalliissa
kunnissa. Siinä suhteessa on i!:
minsin alueen eri kansallisuuksien^
tenäisyys tosiasia koska se ilma
esitetystä ohjelmasta. Hän os
vanhan maan kulttuurin sekaantui
canadalalseen kulttuuriin tätä ns
ra,kentaneiden kansallisuuksien
lieldäh lastensa toimesta. Puhuess
Workefs-osuuslilkkeestä sanoi
Coott sen olevan Timriiinsin eri t i
sallisuuksieri perustaman järjesS
jonlca johdosta se on kiintynyt b
san elämään kalkilla aloillagcultii:
mukaan luettuna. Siitä syystä se
avustanut vpinthisa mukaan taltli
rellista toimintaa Ja on iloissaan r
dessaaft saada slaavilaisten ohjetf
kaikkien kuultavaksi.
YleisslaaVilaisten komiteaa on
niteltava hyvän ohjelman Johäosta
on syytä toivoa, että täm^tajsi
ohjelmaa voitaisiin esittää edellee
358 Spadii
P
Tukku- ja
Ie laatu ;
•pumpulika
Kaikkea
tavaraa.
. Avoinna
16S
T0EONT(
F
Täydelline
ruokatarp<
"S AN Oi
THE
VICTi
-MEID
O H A I
• Km
• KOT
Pai
Sunnunt. j
576 Queer
(I
V Ä L I T
163 Waln
k i n suomalaisia koskeva kysyii?
siltä syystä Mattikhi yrittää P»-'
la tavallaari panna nappinsa
työläisten etuja ja yhtcnäisyjt»
taan. Keholtamme union suca^
jäseniä t u t u s t i u n ^ tosiasioin
toimima<ah niiden ja ömieii
mukaisesti kaikkia hajoi
vastaan. Matti mukaan luetti^
: _ Kalle
rivit hajalle nyt työehtosopimoss
vottelujen edellä.
Esitettyään vaatimuksen sen yW
hiljaisen kommunistin kukistanjs
kysyi M a t t i : "Kukahan minulle ffi
saisi tukipalkkiota?" Kysymys cn«'
sln ajankohtainen kahdesta eri S f
tä. Ensinnäkin sÄsl, että.Matini
dessä vallitsee kaikesta päättäen;
kinlainen taloudellinen ahdinit:
koskapa Matin lehden äskeisessä!
Uökpkouksessa valitettiin kunto
mukaan toimituksessa olevan «
työvoimaa, mikä vuorostaan
tikin aiheuttiu maasun puutta
Tomen kysymyksen aJankohtateS
osoittava seikka oli se, että
esitti tämän kysymyksensämst
saannista ikäänlmin Charlie 1!2
dille. K u n 3totti oU ensin kirjoita:
Charlie MUlardha ja hajoittajien
lesta, kysyi hän seuraavassa
vedossa: "Kukahan minulle
tukipalkkiota?" Ehdotamme MäJ
että pyytäisi MiUardllta. joit*
mielestämme velvollinen maka^
kaikesta siitä likaisesta työstä,
MatU on suorittanut työläisiä
yleensä, mutta erikoisestikin
nikkeUtuotannon työläisiä vastac
Tämä. nikkeUtuotannon työSJ
unien hajplttamlskysymys cn
Haluatte
laa tai 24 Kini
A. H. I
Pr
citojei
viimeisin
RAT, P E
K A N S E
K A N SE
TURKKI
Sää
"'^ Yong
Toronto,