Vapaus, May 30, 1950

              Sivu 2 Tiistaina, toukokuun 30 p. —Tuesday, May 30
, • *^^^y^^^j^^^i^ ^^^^^^^^^^^fct^^^^^^^ ^^^^^^ •
(UBEETV) - r J i ^ Labor
Telephones: Businesi Office A-42M.
Editorfal Office A-AiZSS. Manager
£. SuksL E d i t ^ W. Sklinui. MalUng
address .Box 69, Sudbuxy; Qntai^.
tabltohcd Nov. 6tlL 1817, Authorlzed
35 sccond c}as8 juail bjr^ tbe Post
Offire DepäHinent, Ottawa. Pub'
Usbed (Jirlce iväättJy: T t i e s d a y s,
TborsdaFs «jtia Siturdäys iQr Vapaus
PobUshisK Compaäiy Ltd^ at 106-102
mm 8t. W, Sadbmy, Otit, CaozAa.
Advertlslhg rates upon appllcation.
Translation free of chaxge.
CamAzssA- 1 vk. 6 ^ 6 kk. 3 ^
3 Idt ZOO
Yhdysvalloissa: 1 vfi. 6 U c 3 ^
Suomessa: 1 vk, 7X)0 6 kk.
m.
mm
llHii
Vh
i »
'lii
smm
i l
i l i l l i f i ! ? - '
Vapauden yhtiökokoukseen valmistautuessa meidän sietää pysähtyä
niietUmää^ niitäkin seikkoja, mitJtä liittyvät sanomalehti vapauteen
Syleensä.
voida mitenkään kumota, että meillä kai-fcUla
yksityisest^^^ on oikeus perustaa tai ostaa sanokaam­me
päivälehti edellyttäeo tietysti, että meiljä oh vähintäin 10 mil­joonaa
canädaläista dollaria tai enemmän. Tästä johtuu, että todelli-iieii
oikeus kohtrotloida .Sanomalehtiä kuuluu hyvin pienelle
ihihisryhniälte, jolia finni oii suosinut stiureh rahasäkih muodossa, Jfös
kabdmme ympärillerame, .siltoin näemme, etta sanomalehtiä kustan­tavat
sellaiset sanomalekikuninkaat
sellaiset perikumiat kuin Toronton Daily Staria julkaiseva Atkin-söfain
säätiö, tai ^iläiset liikerhiehet, kuin Toronton Globe and Mäil
j i Tdegräm lehti«»1custantajä joka sattumalta löy^ oH
aikaisemmin löytänyt Pohjois-öntariosta rikkauksia tuottavan kulta-kaÖv
mitä eversti brew puhuu työväenlehtien
kuitäUttainisen h#poudesta, tosiasia on, että ei vairi työväenlehdet,
väaft kaikki jjfeiiemh^t sanomalehdet ovat lisääntyvien talousväikeuk-rferi
^ässä. Kuolevaisuus, nimenomaan ennenaikainen kuolevaisuus
on suuri tämän mantereen heikompien lehtien keskuudessa, sillä ta-joiiskortit
on seattu ja jaettu siten, että suuret ja voimattkaat lehti­pohatat
syö\^t kannlbaalifeh tavoin pienempiään. Luonnollista siis ori,
että työväenlehtien talousäatmä kehityksen hy1cyvaihe*ssa oh ääret-
, tömäh vaitceä tällä mantereella.
' • •• • • "
Viime torstaina julkaistiiri lehdes-sä uutinen, missä kerrottiin, että
mondpolistit ovat Yhdysvalloissa Vuoden 1929 jälkeen tappaneet 700
päivälehtiä ja selostettiin, että Yhdysvaltain kaupungeista on nyi 92.
prosenttia sellaisia, joissa ilmestyy ainoastaan yhden liikkeen omista­mia
lehtiä, tavallisemmin aamulehti jd iltalehti ellei kaupunki ole ai­noastaan
yhden päivälehden va^as-sa.
Vaikka meillä ei olfekädn nyt käytettävissämme virallisia tilastoja
Canadan päivälehtien "kuolevaisuudesta", niin yleispiirtein puhuen
tllarme on aivan samanlainen tällä puolen ja lehdi.stön siirtyihiheri h.lr-valukuisten
siiurritskaiden kasiin jatkuu edelleen. P.iras e.simerkki
tästä ori Törbhto, missä iählvuosieriaikäriä yhdistettiin molemmat
aamulehdet ja tämän yhdistetyn aamulehden kastama ja omistaa jo
i a i ^ h iltälehdfehkih sfeltä käy herkeämätöntä kamppänjää raivatäk-seen
pois tieltään tai saadakseen kontrolliinsa älrio
rontö iJäiiy Starin. Tilastot osoittavat, kuten ylliimainitussa uutis-tJedossamme
kerrottiin, että vuoden 1929 jälkeen moriopoolien kitaan
joutuneet pälvälehdet edustavat noin 40 prosenttia nykyisin ilmesty­vistä
lehdistä. Toisin sahöen> kahdenkyriimenen vuoden aikana on
suiiifeh räiian toimesta miifskättu 700 lieikompäa kilpailijaa ja jälelle
on jäänyt ieiidistö, mikä puhuU kiiih yhdestä suusta
H hionbpolipääbman ja sen sotaohjclman puolesta. Tästä johtuu päivä-jÄifeittrn^
tymtiäisevä saniähläisuus^^s^^^ ja kaikkea
I Mtk ' ^ s t k n .riiiicä ori säädylte ja felämiseh arvoista,
kun että uutLstoimLstot ovat suuren rahan
täydellisessä vallassa, että useimmat päivälehdet julkaisevat samoja
\ käriritiiettuja tolmituskinoituksia, kannutettiija päkihoita, karinutet-
! tuja riaiBten sivuja jne, sekä samoja pilapiirroksia jotka ervät ole enää
^sen paremmin huvittavia kuin taiteeilisiakaan, niin onpa miltei niah-doton
ulkomuodon perusteella sanoa, mikä päivälehti-en julkaistu
Montrealissa, Tdi-Öntossa tai VanjCöuverissa. Ne ovat kannesta kan-teferi
samanldisia iaahiunrushengen tuotteita joitakin paikallisia tarinoi­ta
ja ^aaikaliisia kuvia luk liunottama^ (Seikka mita eversti Drewn
kannattaa muistella kun hän seuraavan kerran pauhaa työväenlehtiä
vaataan jä taivaitelfe^, 6ttä miten on mahdollista että työläisetkin osaa­vat
ajätdla ja kirjoittaa samalla tavalla!)
Päivälehtien palstoilta kuuluu siis .-samaistettu suUren rahan ääni
eikä mikään inuu. ^
Tässä tilanteessa tahtoo pakostakin lulla kyynnilHseksi kiih ylist^-
: tään länsimaista iehtivapautta ainoana autuaaksi tekevänä uskonkap-
• paleena. Toiselta puolen on kuitenkin korostettava, että tästä rahan
voimalla 'luonnollisella" tavalla rajoitetusta lehtivapaudesta on vielä
; pitkä matka avoimeen fasistiterroriin "väärin ajattelevia" lehtiä vas­taa,
mitä esimerkiksi eversti I)rcw ja hänen hehgenheimolaisen-sa aina
C C F : n oikeistojohtajiin asti vaativat. Mutta yllämainitut sanotua-
• ieiiiivapäutta suuresti rajoittavat taloudelliset seikat on pidettävä
rmielissä jouduttaessa puolustamaan työväenlehtien oikeutta puolustaa
totuutta: kansainvälistä rauhaa ja ihmisten oikeutta yhä parempaan
^iläriiääri. Eversti Drevvn ja hänen kaltaistensa hyökkäysten torjunii-
' heh oh täisteliiä valtiolvoheistpn fasistisoimista vastaan ja demokraät-;
tisteri oikeuksien puolesta. Mutta sen lisäksi vaaditaan myös perään-
" antamatonta taistelua työväenlehtien taloudellisen aseman tukemisek-
. s i ja niiden levittämiseksi, sillä vallitseva ialoustilänne on sellainen
realiteetti, että sitä ei voida sivuuttaa kintaalla viittaamatta. Kuten
; tiedetään nVW:ri kuihtunut johto ylenkatsoo ja aliarvioi porvarillisen
; valtion merkityksen, mutta se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että
porvarilliheh valtio oh olisniassa ja pitää tehokkaalla tavalla hupien
siitä, että ihmisten rii.sto voi jatkua por\arien tojjnesta. Niin myös
sanomalehtivapautta puolustettaessa on luonhollisesti torjuttava
fasistiriiieliset "äjatusteh kontrolliin' tähtäävät poliittiset toimen­piteet,
hiuita seh lisäksi ori valvottava, että pienten työväenlehtien to-
• tiiUd^h saari säilyisi ja kasvaisi taloudi?lUsista vaikeuksista huolimatta
jix»rvarilehtien valhevaltamercn ympäröiniänäkin.
i Vaikka se olisikin vääräoppista kerettiläisyyttä, niin uteliaisuuden
paholainen vetää meitä kuitenkin katsomaan mitä tapahtuu sen "rau-itaeäiripuh
takana", rihssä ihmisiä sanotaan pidettävän täydellisessä pi-roeydelsä.
riiikäli oh piuhc uutispalveluksesta ja san
Kirjoittaessaan Neuvostoliiton 'Pravdan' 38:nnen vuosipäivän joh­dosta
"For A Lästing Peäce, För A Lasting Democracy'' lehti korosti
Erityisesti kommunistisen lehden ilmiömäistä kas^'^a'kautta maailman
ja sen suurta merkitystä tabtelussa rauhan puolesta, ^tainitun uutis­lähteen
mukaan esim. Neuvostoliitossa ilmestyy nyt 7,700 sanoma­lehteä
ja 1.400 julkaisua — ja sikäläisten sahomalehtien yhteinen
Jevikki on 33,500,000 kappaletta päivässä. Ja ne^kaikki puhuvat
rauhan puolesta joka päivä pelkäämättä, että joku epäonnistunut
:ibutta kuhnianhimoinen politiikko vaatisi niitä pannaan rauhan .i^ian
puölfesta puhumisesta! '
Puolan lehtien levikki oli ennen sotaa 900,000 kappaletta, mutta
.ftyt niiden levikki on 4.200,000 kappaletta päivässä. Kummallista
Viiutiipimennystä" tämäkin — ja nämäkin lehdet puhuvat jatkuvasti
rauhan puolesta.
Rumanian lehtien levikki v. 1945 oli 2,500,000 kappaletta ja nyt
4,604,000. Bulgarian 11 päivälehdellä on nyt 1,046,000 päivittäinen
Tänään, tJf- 30 p:nä täyttää Oito
tfabtaia Torontossa 50 vuotta. Onnit-telunune
päivän sankatillei
muut
VAIN piKKITIBBitSET
YHiaESaÄ VOIVAT
EHKxisTA satiAs
Vedbtessaan y irhdys^ältalh suoma­l
a k i in kjTrmheheh tuliimrien^^^^ä^^
Joituk.'}en .^ähilÄelcsi adressiin ätoiol-aseldeh
tuomitsemiseksi, Eteenpäin
kuraasi eräitä harhakäsltteltä l a a ^ -
nialla m-m. seuraavaa:
" , , , Toinen Uysytnys on, uskaltä-yatico
kaikki AtadHSän-suotiiklaisst
piirtää nimehfiä rauhahvetoomukseen.
Jotkut saattavat ajatella, että Jääköön
.«n tekeminen toisille. Toiset ehkä
ajattelevat, ettelhän tässä ole vielä
mitään hätää kUh pöMzheJäkaari ei ole
vieiä pudotettu. Ja taasen toiset ajat­televat
epätoivoisesta että kalkki täi-
: laiset yritykset ovat turhia. Kalkille
näille sanottakoon, että Joa kaikin Jäi­simme
tolmettbnilksl, n i in silloin var­masti
oltelnune huka&sa. Silloin so­dan
valmistelijat ajaisivat tahtonsa
lävitse tuhätkettaisesti riopeammalla
v a u h d i l l a . . . " _____
SUOSITUKSIA L U K I J A L LE
Vapauden kustannusliikkeen pai­nosta
juuri ilmestynyt pieni lentokir­janen
"Me halaamme elää" bn saanut
osakseen Joitakin hyvin myötämielisiä
lausuntoja. Jotka suosittelevat sitä C a
nadan suomalaisille vaatimattomaksi
aseeksi taistelussa elämän puolesta
kuoleman kauppioita vastaan.
isuperiorlssa Wis, ilmestyvä Työ­mies
Julkaisu lyhyen lainauksen siltä
hiiomautukselia "koska .se antaa niin
elävän kuvan ennenkaikkea Jutu-l
täällä Yhdysvalloissa käytetystä so-tapropagandataktiUcasta".
YonkerLssä N.Y. ilmestyvä Eteeapäih
onnittsli Järjestöämme mainitun len­tokirjasen
johdosta ja lausui: "Se on
joka suhteessa aJankohtaijAen ]a Is­kee
naulan kantaan".
Sudburyssa ilmestyvä Liekki suosit­teli
k.o. kirjasta lukijoilleen huomaut­taen,
että se "on pienii mutta. 1 . e h ­dottomasti
tiiy.sipalnolnen j a ikään­kuin
kaikkien rauhanpuolustajien kä­sikirja".
Joko Sinä, arvoisa lukija, olet osta­nut
ja lukenut "Me haluamme elää"
lentokirjasen?
Kirj. JClauäe Morgan
Suomen sivistyneistöä
rauhantaistelun tukena
Helsinki. — Rauhanpuolustajien
Maailmankongressin Pysyvän komi­tean
Tukholman, kokouksen vetoo­muksen
atomiaseen ehdottomasta
kieltämisestä .Ja sen hallituksen Julis­tamisesta
rikolliseksi, Joka ensimmäi­senä'käyttää
atomiasetta, on nyt y h ­tynyt
Suomessa huomattavia tieteen
ja taiteen alojen edustajia haluten tä­ten
esittää vastalauseensa tieteen
käyttämiseen ihmisten Joukkömur-haamiseh
välikappaleena. Suomen
hallituksen Ja Suoml-Neuvostollitto-
SeUran johtohenkilöiden ohella ovftt
vetoomuksen allekirjoittaneet:
Väinö Aaltonen, akateemikko, k u ­vanveistäjä
j Oskari Reinikainen, lää-kintähalUtuksen
pääjohtaja, profes-soori;
Martti Levon, Teknillisen Kor­keakoulun
rehtori, professori; E. We-gellUs,'
Valtion teknillisen tutkimuslai­toksen
ylijohtaja; Seulaavat profes-soorlt
ovat myöskin allekirjoittaneet
rauhanvetoomuksen: N. J . Toivonen,
V. T. Aaltonen, Felix iverson, Göran
Hjelrainan. Eino Kalima, Helmer
Snteds ja Yrjö Ruutu.
Kaksi suurta tehdasta
avattiin Mandshtfriaäsa
Mokden. — Kaksi suurta sementti­tehdasta
on toukokuim alusta aloit­tanut
tuotannon Mandshuriassa. Toi­nen
tehtaista, Anshanin tehdos. jou­tui
japanilaisten hävitysvimman koh­teeksi
V. 1945. jonka jälkeen tehdas el
ole tuottanut mitään. Toiseii, Chln-shin
tehtaan, hävittivät kuomintangi-lalset
joukot v. I94Ö.
Kummatkin tehtaat korjattiin kaksi
kuukautta ennen varsinaista suunni­telmaa.
Tehtaiden tuotanto menee
aluksi Mandshurian nousevan teolli­suuden
tarpeisiin.
Yhdeksän prosenttia
vesitetylle pääomalle
Toronto. —, Canadian Manufactu-rers
Association on ilmcittanut. että
canadalalset tehtaat ansaitsivat viime
vuoden aikana keskimäärin 8.9 pro­senttia
sijoitetulle pääomalle. Todel­linen
voitto on huomattavasti run­saampi
koska yleisesti tiedetään lukui­sien
yhtiöiden pääomien olevan suu-
.restl vesitettyjä. Kyselyihin vastan­neissa
tehtaissa oli työssä ainoastaan
250,000 työläistä, mikä on vähäinen
Qsa Canadan tehdastyöväestä.
Kun kuuntelin edustajia ;;rukboI-ma
«5a en voinut muuta, Icuin ajatella
miljoonia erivärisiä miehiä Ja naisia
kaikista maista Ja kaikista mielipiteis­tä.
Jotka ovat asettaneet heihin lucn^
tamukseiLs^a j a antaneet heidän tehtä­väkseen
puoIu.staa heidän oikeuttaaiT
onneen, pelastaa heidän lapsensa so­dalta,
köyhyydeltä j a sorrolta,^-^
Kun ajattelen tätä vaikuttavaa kan­sainvälistä
rauhanpuoltttbjien iäkyä,
minun mieleeni :tull, ettei yksikään
heistä ollut tässä paikassa peizoona-
.sylstä eikä heillä ollut omia pyytei­tään,
Joka jo sellaisenaan on( vertaan-,
sa vailla. On olemassa:.paljon kan­sainvälisiä
kokouksia, kuten pUaparla-menttl
Jota kutsutaan "Euroopan neu­vostoksi''
(tulos Atlantin ajattelusta;,
joka yhdistää neuvottelevia henkilöi­tä
tarkoituksella saada oikeutetuksi se
että Washington ottaa käslUtsä län­nen.
Churchillit, schmnannit, gaspe-rlt,
ieynaudit, spaaksit j a vaiueelari-nlt
kilpailevat keskenään orjamaisuu­desta.
Kuinka erilaisia miehiä j a naisia ko­koontui
Tukholmassa! Mitä he olisi­vat
etsineet omaksi edukseen? El m i ­tään'
Tunnettu taidemaalari ja piir­täjä
Rockwell Kent, amerikkalainen,
sanoi:
"Paljon* mleluiunmln maalaisin
omalla farmillani CRockwelI Kent on
erikoisen ylpeä liänen erlnomaise.s.sa
kunnos-sa olevasta nykyaikaisesta far-mjstaan.
Jota hän itse hoitaa), mutta
tuli riehuu ovlemme edessä ja meidän
täytyy: ryhtyä sammuttamaan sen
liekkejä."
Ottakaamme Padejev ja Ilja lEhren-biu^.
He mieluummin kirjoittaisivat
kh-JoJa. Federic Jollot-Curic ei tarvit­se
yleistä eikä muuta valta-asemaa,
koska hän on saavuttanut niin hui­maavan
oman korkeutensa.
Katsoin edustajia siirtomaista kun
he puhuivat, GUeye Abbas mustien
Afrikasta, algerialainen Bouchama Ja
tunlslan Mähoumed Djered. ihminen
tuntee heidän musertavan taakkansa,
heidän haiunsa rajoitetussa ajassa
kertoa kaiken köyhyyden, väkivallan
ja vääryyden, josta heidän kansansa,
jotka ovat maantieteellisestt keskellä
sodanvalmistelun näyttämöä, kärsii.
Kaikissa rauhankongresseissa Ja ko-kbuksi&
sa on mielenltikutuksen hetkiä,
jännityksen kohokohtia. Puhun P a ­riisin
rauhankongressin ja Tukholman
kokouksen kokemuksista. Pariisissa
näniä kohokohdat olivat kun Joliot-
Curle avauspuheessaan .sanoi, että
Ranskan tiederaiel)et eivät koskaa;n
osallistu atomisodan valmisteluihin,
Zoyan äidin puhe, Paul Robesonln esl-tyiöet,
kinalalsten edustajien puhei­den
välitykset Prahasta, PäblbNehi^
dan saapuminen'Ja kiiri Aragon hiki
lopullisen Julistuksen, rauhanpuolus-tajahi
sopiriiuisen. Pariisi oU huippu,
kohta, josta alettiin kaikkialle ulottu­va
rauhanliike.
jännityshetklä. Mutta timteet eivät
olleet aivan samanlaisia. Ei se blhit
äkkinäinen kohoaminen, koko maail­maa
käsittävä kielto, mutta jokairieiri
tunsi kuinka kaikki haliisivat maail­maa
käsittävää rauhanliikettä.. Se oli
apotti Boulier, joka ensimmäiseksi e-sltti
tämän probleemin — jonka Jean
Paffttte raportissaan ehdotti — käy­tännöllisen
toteuttamisen. Edustajat
hämmästyivät hänen ehdotuksestaan
kun hän sanoi:
"Minä luulen että jos me haluam­me
pitää keskuudessamme tavallista
ihmistä, tavallista rehellistä miestä
kadulta, ihmistä Joka uskoo jumalaan,
niin meidän täytyy korostaa, että tä­mä
toimenpide (hän viittasi kun sa­tamatyöläiset
kieltäytyvät käsittele­mästä
aselähetyksiä) ei ole tuloksena
vain luokkakäsltyksestä. vaan siitä et­tä
Ihmisessä Itsessään se on juurtunut
omaantuntoon;.."
Jokaisesta meistä tuntui, että tämä
laajentaminen oli tärkeä tässä kysy­myksessä,
että tämä oli välttämätön
ehto, Joiikä perusteella puhuivat mr.
Endicott, mr. Nennl, mr. Sereni, mr.
de Chambrun j a monet muut. K a i ­kista
tuntui välttämättömältä paSstä
laajempaan kosketukseen suurten
Joukkojen kanssa,'joka ilmeni käytäri-nölllsestl
siinä vastaanotossa, joka ta­pahtui
kaupungin talolla, jossa Tuk­holman
käupunvaltuuston puheenjoh­taja
lausui tervetuliaissanat erityin
kohteliaasti, mutta kuitenkin ilmei­sesti
pidättyi huomattavasti .
Viime vuoden aikana raUban
viholliset ovat yrittäneet herättää
epäiuottarnusta j a johtaneet mldlpi-teltä
harhadri. "Nuo rauhanpuolusta­jat
elvat oie vähempää kuin kommu­nisteja,
jotka piilottautuvat sanojoäisa
taakse saadakseen aatteensa kaup^r
si." imilä tavalla Jotkut ihmiset yrit­tävät
rikkoa kaikkien niiden naisten
ja miesten mainiota liikettä jotka crt
puolilla maailmaa ovat päättäneet an­taa
oikean iäerkityksen "onnelUsUns;"-
sanaile. Näytti siltä että me kaikki
odotimme jotain kun Dja Ehrenburgin
voimakas ääni kuului ja hävitti kaikki
epäröinnit. Hänen puheensa, joka oU
— joka sisälsi tetävSä irooniaa. Joka
el koskaan ohlttamit maallaan. dU
todellakin kohokohta kun Ehrenlmr^
sanoi: '
"Meidän liikkeemme. Joka yhdistää
ihmisiä eri leireistä ja erinlaisten aat­teiden
kannattajia, yrittävät sodan­lietsojat
esittää liikkeensä Joka tuli­si
puolustamaan Neuvostoliittoa. M i ­nä
jfidäh.tarpeeli^ettao^ koko
jieuvostoväituuskorinan puolesta k l ^ -
kaastl J4' selvästi sanoa, että Neuvos­toliittoa
efvä£ puolusta raulianpuolns-
CäJat, vaan neuvostokansa, joka y h ­dessä
toisten kansojen kanssa, yhdessä
myöskin Amerikan j a Englannin kan­san
Icanssa puolustaa rauhan asiaa...'
J a sUIä hetkellä tämä suuri kirjailija
vetosi eri uskontosuuntien pappeihln^
1it>eraäleihln vapaan kaupan harjol-tvik&
eh kannattajiin, idealistisiin filo­sofeihin
yhtymään rauhanpiiolt^Jien
riveihin. Kaikki kokouksen csaanöt-tajät
osoittivat hänelle suosiotaan kun
hän sanoi: '
"Neuvcstökahsa taistelee saavut­taakseen
kommunismin omassa maas­saan.
Me kamppailemme työllämme,
elääksemme paremmin, saavuttaak­semme
onnea. Täällä m^ taistelemme
yhdessä Jonkim sellaisen puolesta, j o ­ka
on yhtä tärkeää kommunisteille,
sosialisteille, liberaaleille, katolisille
ja kaikille ihmisille: me taistelemme
rauhan puolesta..."
Amerikkalainen lakimies John Rog-ge
tarkalleeri osoitti Ehrenburgin s a ­nat
oikeiksi kuii/hän sanoi, että hänel­le
suotiin tilaisuus esittää Kremlissä
Neuvostoliiton korkeimmalle neuvos­tolle
Jeffersonllalsta demokratiaa.
" O l i .aivan samanlaista Jos neiivosto-edustäjä
biisi iainannut Marxia j a E n -
gelsiä edustajahuoneessa
Paljon muuta on jäänyt elävästi
muistoon. Soihtukulkue, joka kulki
Tukholman katuja ja iiäättyi urheilu-palatsiin,
johon Ruotsin ystävät olivat
järjestäneet kokouksen. Marssijat ei­vät
laulaneet eivätkä huutaneet tun­nuslauseita.
Heidän maansa tapojen
mukaan he esittävät neljä kehoitus-huutoa.
Sambiri kokouksessa, jossa
Joliot-Ctnrie, Fadejev, Nennl j a E h -
renbufg puhuivat, salvat suuren suo­sionosoituksen.
Viimeinen tilaisuus oli suurenmoi­nen.
Mr. Pierre Cot yksinkertaisesti jä
selvästi luki vetoomuksen. Siinä I l ­maistiin
kaikkien eri puolueisiin kuu­luvien
Ihmisteri rauhantahto Ja tbi-menpitöet
miten se voidaan toteuttaa.
Pohjolan valossa kylgevässiä Tuk­holmassa,
jbäsa oh leveät kadut, mai­niot
riäköaiät^, taloja vesien rännällä,
niaailnmri räuhäniiikkeelle laskettiin
uusi perusta; Nyt akaa päättävät toi­menpiteet
pelastaaksemme ihmiskun­ta
kuolemalta.
Canterburyn defcaanus t r i Hewlett Johnson^ joka on myöskin^inslnöörf,
^vierälli äskettäin Winnlpegin tulva-alueella. Tässä hän natadaan Vfcrai-näb
Työntemppelin, joka on Point Douglasin avustuskeskus, edessä äviiis-
(ustyöläisten kanssa. ,
Tarmölassa
tyyliltään värikäs, saattoi timtumaan
siltä kuin miekat olisivat välähdelleet
Metsämies hirttäytynyt
Port Arthurissa
Fort Arthur, Oni, - - Vilho Sylves­ter
Viita-nimlneri 57-vuotias metsä-työläinen
löydettiin toukok. 20 pnä
hirttäytyneenä metsikössä täällä John
st. iioadin eteläpuolella. Ppliisi arve­lee
TUuniiin olleen metsäkössä noin
viikon ajan. Hän o l i viimeksi nähty
toukok. 5 pnä. Vainajaa jäi suremaan
yksi poika Suoriiessa. — C. U.
Moiitreaiissä toimiva
Suomen konsuli
L. C. Thomas Suomessa
Helsinki, — (S-S) Suomessa vierai­lee
parhaillaan lyhyellä käjmriillä h i l ­jattain
Montrealiin nimitetty Suomen
kcrisUli Ii. C. Tombs. Haastattelus­saan
hän on maininnut ttmtevansa
suurta mleie>nkllntpa Suomea kohtaan
ja tekee omasta puolestaan parhaan­sa
vilkkaamman kauppa- ja kulttuu­rivaihdon
aikaansaamiseksi. Hänen
johtamansa matkatoimisto sutmnitte-lee
mm. seuramatkojen järjestämistä
Suomeen olympiakesänä v. 1952. >
— Lääkärit sanovat, että kävely qn
yicsi parhaimpia voimisteluliikkeitä
ihmisen ruumiille.
Tarmola, Ont. — Osuuskaupan vuo­sikokous
pidettiin Tarmolan CSJrn
haalilla toukok. 7 p:nä. Erisin valit­t
i in kokoulisslle virkailijat, jonka jäl_
keen luettiin eri toimikuntien raportit,
jotka hyväksyttiin setlaisenaan, l u ­kuunottamatta
tilirapörttia, joka o-solttl
että liike-dn tuottanut tappicta
2 sivuliikettä lukuunottamatta. Liik­keenhoitajan
raportissa selostettiin,
että vaikka tillrapoi t t i nyt näyttääkin
näin huonolta niin tähän on tehty jo
korjauksia supistamalla liikkeen ms-noja
j a kuitenkin tämä raportti on
paljon .parempi kuin vuosi sitten.
Tilirapcrtti osoitti samalla, että, l i i ­kevaihto
on laskenut, joten se täällä
Tarmolari sivuliikkeessäkin on laske­nut
ly 3 edellisen vudden mjomtiin
verraten ja kun lukee Port Arthurin
vuosikokouksen selostuksen niriiiriisrk-ö
A.,T. H . ja n i in pääsee siiheri käsi­tykseen
että liikevaihdon lasku johtuu
siitä, että fannärit ovat häyittäneet
kanat kun karianruoka. on kallista ja
öiunat halpoja jä melkein sama mai-tbfäimareiliä
ja. tämä on arvattava
tosiasia. Täällä Tatrmoiassa ovat far-iriarlt
bstaneet riiuriat osuuskaupasta
jo useamman vuoden ja vain maito-farriiaus
on täällä sama kuin edellisi.
näkin vuosina. Täällä sivuliikkeessä
ori tavaran hinta nostettu niin kor­kealle.
että;on,cilut pakko tuoda tava­ra
kaupunkista;*^ Hinta-asiasta käy­t
i in hyvinkin"i^Vilkasta • kesku-telua,
vaan. emme saaneet tyydyttävää se­lostusta
johtokunnan puolesta enem­pää
kuiri paikallisen liikkeenhoitajan­kaan
puolesta, että missä on \ika.
Minun mielestäni suurin vika on
meissä jtsessariiirie s i M me emme o-
«allistu kokbuksiiri siinä määrin kuin
pitäisi j a toiseksi kun m? huomaam­me
että nyt bri-tävara täällä niin kal­lista
ettei sitä pysty ostamaan, n i in me
muutamme' oston toisiin liikkeisiin,
mikä Arthurin bsuuskauppaan mikä
yksityisiin kauppoihin j a tämä c n eh­dottomasti
väärin, ei ainoastaan tä^fcä
sivuliikettä kohtaan vaan koko oiuus.
liikettä kohtaan. Tällaiset heikkou­det
me voimme varmasti korjata.
Ensinnäkin; nieidän velvollisuutem­me
on saapua jökaineri kuluttaja ja
osakkeenomistaja varsinaisiin kaupan
kokouksiin ja, siellä joukolla keskus­tellaan
liil^een hyvät ja häonot puo­let
ja vielä, sekään ei ole rikcs jos me
huomaamme, että paikallinen huolto-komitea
on heikko tai kykenemätöin
että ilmoitamme että nyt on pidettä,
vä kaupan kokous, ja siellä keskustel-
Toronto. — Uuden adressin rauhan-puolesta,
jossa vaaditaan' atomipooi-min
pannaan julistamista ja joka en­siksi
käyttää atomipommia sen halli­tuksen
tuomitaan sotarlkolUseksi, hy­väksyttiin
Canadan Rauhankongressin
nsuvostön kokouksessa. Näitä adres­seja
on ryhdytty jakamaan tällä vii­kolla,
ilmoittaa neuvoston sihteeri
mi.ss Mary Jennispn. Yksityiset ja
järjestöt voivat saada näitä adresseja
paikallisilta neuvostoilta taikka suo­raan
osoitteella: Canadian Peace
Congress, 49 Walker Ave. Toronto.
Painaessamme uutta adressia, joka
on samanlainen kuin muidenkin kan­sallisuuksien,
niiden mukana Yhdys­valtain
ja Neuvostoliiton, Canadan
Rauhankongressl ,qn alkanut kamp­pailun
500,000 allekirjoituksen saanxl-seksi,
lokakuun 2 päivään mennessä,
jolloin on kansainvälinen rauhanpäi-yä..
. ..; , •
Allekirjoituksia ryhdjrtään otta­maan
katujen varsilla, kaupoissa, kesäi
kämpillä ja naapureissa. Järjestöjä
ja joukkokokouksia pyydetään hyväk­symään
yhteisesti adressi;
Kamppailuaikaa on 18 viikkoa. 200,-
000 allekirjoitusta on jo tähän men­nessä
hankittu, joka riierkitsee sitä,
että seuraavan rieiljän .kiriikauden a i ­kana
täytyy hanhikiäkeslBn^
Öbo allekirjqitbsVa^^ saävuttääkficmtne'
tavoitteemme.
Vilkasta rakennus­toimintaa
Moskovassa
Moskova. — Täällä on tänä kevännä
käynnissä erittäin tehokas rakennus­toiminta.
Suuret tsollisuuslaitokset
ja tieteelliset instituutit raken­tavat
monikerroksisia talbja. Mos­kovan
työtätekevien edustajain
neuvosto, jonka alaisena toimii
kolme rakennustrustla, rakeimuttaa
kokonaisia äsuntokortteleita. Yksin
siinä pärisi joka liittyy Lenirigfaditt
vierto tiehen, on Moskovan neuvoston
kolme sataa rakeririustbrittiä.- . K u l u ­van
vuoden aikana Moskovassa on
määrä rakentaa uusia asuntoja 500,000
neliömetriä.
laan esille tulevat asiat j a velvoitam­me
huoltckomitean toimittamaan tä­män
kokouksen tekemät päätökset
johickunnalle. Niin varmasti nämä
tällaiset viat korjaantuvat, — Raport-teri.
; •
~ ia
IIABDOTOKTA I
Kuuluisa ranskalainen J a . ^
kerran kuuliJakunnaUeoi. |
— Miksi eivät Ranskan sssJ
hst \oimi? hän huuij i a a c ^ '
Miksi he s u h t a u t u v a i^Su
linpitämättömästi isänaiaäafe
- K o s k a heidät on valetS
sim, kuului Tälihuudahdijs
kfasta.
KÄASIEA RESEPn
- Eräs peräti saita lääkäri Skc
sa piti tapanaan kirjoittaa
milloin hiillekin käteen ^tö
perilapulle. niinkuin esimafch-l
jeen takapuolelle, vanhaan i
t i in Jä sellaiseen.
Kun hän eräänä päiväni ofc
septln sairauteensa apua etjj-jTi
tUaaUeen, niin tämä kalpöi
suuri lihavin kirjaimin miaiui
kohti sanat:
"Hautaus tapahtuu subnu
2.30 l p ."
KUULUISUUS EI HOKL.tuB
Sattuipa kerran, että eiää^
hohnan oppikoulussa naistJ
käytti kokonaista 40 minuuttia J
taakseen luokan makua ijrjs^
kysyrnykslssä, erikoisesti näyteä
jalllsuudessa. H
— No nUn. pojat, sanoo opeftaJ
puksi.mikä on sen näytelmäni
josta olemme tänään, puhuneet? ]
— Hamlet, vastaa luokka k aJ
— Ja kuka on tämän näytelmät
joittanut?
— Shakespeare.
No. Gunnar, sanoo neiti J
oppilaaUe, kuka tahtoisi inieluis
olla, Shakespeare vai Orson Wel
— Orson Welles, kuuluu Guim
reipas ja epäröimätön vastaus,
— Miksi juuri hiin
.— Koska hän ei ole vielä kuDli
Juutalaisten kuoro
esiintyy
- Toronto. — Juutalaisten kais
kuoro esiintyy tk. 31 pnä nq
leisölie. CBC laajaltaa yhdentt
nin ajan tämän koorön blijdl
ja se alkaa kfflo 8 i.p. ADu ili|
valonsäästöalkaa.
asiantuntijoita
Moskovan kauppaneu*
votteluihin
Helsinki. — (S-S) Moskoraanl
lyhyen kotimaankäynnin
niatfaistaneet kauppa- ja teolHsl
nadnisteri Tuomioja sekä päätoiai.T|
j a Maimo Pekkala ja heidän lisäkJ
kolnie asiantuntijaa, jotka edust:!
maamme puu- ja metalliteoIIb-is|
Kauppaneuvottelujen kulusta ti
armeitu tarkempia tietoja.
g32 epi
L^ j i i s e i;
k tiedosta
kg i a l a . i:
Ui, raan c
^£i:en t
luont
jstsielävii
ti Mutii
'..-suom.
asihiojai]
t j sikoina
alalla
liettä vast
t nuJtoil
Eatyitiete
ijstisiin
pitiliaii
saEUt n
M l i Ne
^ a i i a .
itji ide:
03. ja l «
2 vöittoo
^•1941
,;ääasiJ
[Eia, M
ijien taa
(^arinir
btyL^lli;
jiopus:
kuten
hus on
|s!Ei'-o;
faelämj
ii. muuj
Ijdenit
pa —"
pnpär
feysai
jcle eik
heämä
rSoma
Itenol
AV
Hudäori Bay-yhtiön
voitto 467,874 piintaa
Winnip^. — Canadan vanhiDti
yritys, HUdson's Bay Compauj. I
saitsi tanimik. loppuun päättyiueal
livuoden aikana puhtaaksi va'4
kaikkiaan 467,874 puntaa, noin im
000 dollaria sen jälkeen kun oh f(|
kaikki tarpeelliset varaukset, poa|
kuoletuksia, veroja yms! varten. £1
lämainltim summan lisäksi sai
maakaupoista puhtaaksi \oitola»^
356 puntaa, noin 420,000 doliani l i
tiö maksoi voitoista csakiaillesj
prosentin voitto-osingot.
Toronton näyttely
avoinna yleisölle
.Toronto. — Canadan halliö^
toinista järjestetty teollisuussäjj
ly kansainvälisen kaupan eääisi
varten ön.kansallisen näytteijn^
eella myöskin avoinna yleisölle, M
kiaan kolmeria päivänä, niing
keskiviikkona toukok. 31 pnä. ^
taina Ja keskiviikkona kesälc M«J
pnä klo 9.30 ap. ja 8.30 ip. valiaäj
kana. Näyttelyssä on 35 erijs^
tuotteita. Oviraha on 50 senttS.
N'
levikki. Unkarin 360:lla lehdellä ja julkaisulla on suuri levikki ja
Unkarin Työväenpuolueen äänenkannatfajalla "Sabad Xeb lehdillä
yksinään on 460,000 levikki. Demokraattisessa Kiinassakin julkais­taan
jo 250 sanomalehteä ja julkaisua.
Näyttää siltä, että huhut "rautaesiripun takana" muka vallitsevasta
'•'tietämättömyydestä" ovat "suuiresti liioiteltuja". Mitä meidän sietää
huolehtia on se, että saamme itse tositietoja maailman tapahtumisita
sen rautaverhöa pahemman valhetulvan alta, nuhin suuren rahan omis­tama
ja kontrolloima lehdistö yrittää meitä painaa. *
Suturiehdistöllä on omat murheensa,
i a suuhan puhuu sydämmen kyllyj'-
destä. Toukökuim 24 pnä julkaistiin
Globe and Maiiiri etusivulla hubmat-tavasti
uutirieri, Jonka otsikko oil"Vä-tiäri
mahdollisuuksia elää yksiriöniaan
miehensä tuloilla". Koska me kaikki
köyhät ihmiset kamppailemme aina
tolmeentukimme kanssa, n i i n tällai­nen
otsikko tietysti kilnnlttf huomi­omme
Ja etukäteen tunsimuie myötä-ttmtoa
vielä tuntematonta köyhyydes­tä
kärsivää kohtaan. Siksi syven­nyimme
lukemaan nUtä tekstissä sa­notaan.
Kirjoitus n l i päivätty Toki­ossa
Ja sen oli lähettänyt Reuterin k i r -
^jeenvaihtaja Roy MacCartney. Sii­nä
sanottiin mm. seUraavaa:
"Entisellä prinsessa Takalla ei ole
suuria mahdölUsiniksia elää miehen­sä
$4.20 viikkotuloUla . . ."
Totta tosiaankin taivaanpojan Hiro-liiton
tyttären päivät eivät ole kovin­kaan
kadehUttavat "keisari" MacAr-thurin
valtakunnassa, jos ei ole m i ­tään
muita tuloja kuin $4.20 viikossa.
Kyllä siliä tulolla el saada pöytää ko­r
i k s i .
Mutta prinsessa Takan avuksi ovat
rientäneet kaikki säälivät ihmiset.
Mutta ennenkuin kerromme millainen
pelastus tuli tämän onnettoman prin­sessan
osalle, selitänune hieman millä
t a i a l l a hän joutui tällaiseen pulmaan.
Prinsessan kerrotaan menneen naimi­siin
tavallisen riiaallikon kanssa. Hä­nen
aviomiehensä on museori vartia.
Samoin lehdet sanovat, että se on " e n -
sinomäinen demokraattinen kunin­kaallinen
nairiiiskauppa sitten 2,600
vuoden".
Reuterin kirjeenvaihtaja kertoo
kuinka prinsessa pelastettiin taloudel­lisesta
hädästä mm. seuraavaa;
"Halhtuksen virkailija sanoi, että
koska pariskunta ei voi tulla toimeen
aviomiehen tuloilla, n i in Japanin hal­litus
on äänestänyt annettavaksi 4,-
875,000 yeniä <SI3,650) verovapaata a-pda.
jotta entinen prinsessa voi yllä'
ensitilassa lopu. Mutta ei tässä vielä
kaikki. Arvokkuuden ylläpitämiseksi,
joka on erittäin tärkeä Mac Arthurin
"keisarikunnassa", täytyy entisen
prinsessa Takan saada katto päänsä
päälle. Tämänkin ratkaisi eräs hy­väsydäminen
mies. Niinpä uutisessa
kerrotaan seuraavaa:
"Amiraali Satraro Hyakutake, k e i -
sarilUsen huoneen ylihovtoestäri, lai­nasi
juurivihityille keisarillisen palat,
sin lähellä olevan huoneuston kimries
he rakennuttavat asuintalon, joka
maksaa $4,500
Näin ratkaistiin köyhän entisen
prin-sessari asuntokysymys. Mutta a r ­vokkuus
olisi rteläkln kärsinyt eilel
olisi saatu järjestetyksi yhtä j a toista
asiaan kuuluvaa. Untisessa < edelleen
kerrotaan setnaavaa:
"Pariskunnalla on palatsista lainat­tu
seuranamen auttamassa talousjär-jestyissä
ja prinsessan vanha hnettäjä
auttaa häntä puhdistustyössä . . ."
Saaname helpotuksesta huokaista,
että ei nyt kuitenkaan tällä $450 viik-kotuiot
saavalla naisella ei ole edes­sään
nälkätaivalta.
Edelleen sanotaan, että kaiken tä­män
lisäksi halUttis myöntää 42 sent­tiä
kuukaudessa prinsessan aviomie-pitää
an-okkuutensa sen jälkeen kuri; helle Takatsukasalle koska hän on
hän ei ole enää keisarihuoneen jä-; mennyt naimisiin,
s e n . . . " I Uutisen lopuöa sanotaan, että t a i -
Kuten arvoisat lukijamme huomaa-1 vaan pojan tytär aikoo oppia elämään
vat, niin taivaan pojan tytär saa ko- ( kuten tavalliset ihmlsetJ
ko raskaasU ahmia ruokaa eikä se heU { Jätämme prinsessan, taikka entisen
prinsessan, harjoittanaaan lanJ
Ihmisen elintapoja ja palatlOJ*
mmä tavalla Globe and -
julkaisee tämän 'sydäntäsa.-^
jutun niin huomattavasti, suiS^
Japanto sotarikollisiin ja maan*
naiseen väestöön.
Vaikka tavallisiUa japanilaisia ^
läisnaisilla. joita käytetään if^
na ehkä suuremmassa määnsa,
taissa kiiin' missään ' " " ^ ^
massa, ei ole riittävästi njop
vaatteita puhumattakaan
asunnoista, niin se ei liikata
and Mailin herroja väbääiaaaq
li mikäli he ovat liikutettuja,
heristävät nyrkkejä sancniättfi:»
kurjuudessa eläviä t.völäisna^^^
taan jos he vaativat parefflpJ
mahdollisuuksia.
K u n Kiinan kansantasavaJa
Hirohlton alaisia ^o^anifc^
sahiväliseen oikeuteen, niin G ^ ,
Maa samoinkuin muukin J ^ g
nen lehdistö säälii näitä scia-^;
Ja melkempä vaatii kiinalais:-^;
tavaksi näiden sotariköUistesj-'
Ja mikäU kapitalistileJirieD^^;
tuminen oman kansansa l ä t i ^
kysymykseen, niin niiden p o » ^
sanota puolustavaa sacaaiasa
taivaanpojan tyttären -köjbi^
on niille paljon tärkeäxspi ?
vuodatetaan tämän jc^dc;" '
kyyneleitä. ~ 1 7 o t i . _ .
at'