Vapaus, May 30, 1950

              mm
eea.
ahdas
Kirj. Akateemikko A. O. Oparin
03 air-a cllut eräs mistä! nen. maita ne eivät miUoii^aan v a i - ' ta
"^nä 3lois-a. •ioiliä. on käyty iUta p.rinnöllisyyteen. sillä sen kan-
« ••Qfo-or-5ta taistelua- idealis-
,^^iri3l^.min välillä. M i i a on
o:ein'j;. sen olemus, joka cn
-2 >a:fcii;? eläville olennoille
s i ^eruiii?:in miircbiin asti
•Mttaä
•a sain
haan
iivänäoj
• kalpeaai
'ö tuij«u
sunnu
Lnkertaisimmankin
BOKC
ttä erääsa
sa
minuuttia
ikua kirj
« t i Bä;
anoo opetuj
näytelmän
I. puhuneet?
luokka
in näytelnsi!
mpo n€itie:
ltoisi inii
ai Orson W(
kuuluu iji
>n vastaus,
n
lie vielä kuoli
luoro
JUlaisten
k. 31 pnä
ijaltaa rhden
koorön bl
8i.p. Aöu
ritijoita
ippaneu-i)
Moskoraaa
äynnin j;
pa- ja teoi
sekä pää^
fa heidän
1. jotka
metalliteoUij
?n kiilusta e}
tietoja.
epäorgaanisen maailman
j3 eiineiitä? Onko elämä k u ."
^m-JU cnaiUna olemukseltaan
.-tavai onio sen o l . m u s j c s -
Q^sfccä, joia k o i e e i l i i C sU ei
tiedostaa. ,
^aas tähän kysymykseen e i m a a -
^ -rala innii.?cii maaUmankatso-
^ räan myöskin kölco hänen käy-
' isen tcimintansa, sen vuoksi
^^eiäm on aineellista, n i i n h än
T^^en pitää muuttaa tietoisesti
t<2. luontoa, muuttaa määräsuun-
^ eläviä olentoja ihmisen h y ö -
Jlutta jos elämäii olemus o n
ascfsdentaahsta, c y l i m a a i l m a l l is
^Pjomhuom.» niin hän v o i v a in
j^jejollista maailmaa ja i h m e t e l -
3 luojan viisautta,
jjioina idcclo&inen taistelu b i o ­alalla'on
saanut e r i l a i s i a muo-usiomion
avoimesta, taistelusta
ravastaan salattuihin, p e i t e t t y l -
niBtoihin asti. jolloin idealismi
tieteellisyyden naamiolla, m a .
verhoihin pukeutuneena,
iällaisen luonteen tämä taistelu
aacutnykyään. ^ ' ,, -
iä Neuvostoliitös.^ia sitä käytiin
aaaa, yli 20 vuotta, kunnes se
idealismin täydelliseen t a p -
;ta ja todella materialistisen biolo-
(ittoon. Akateemikiko Lysenkön
;1948 esittämä selostus osoitti,
5 pääasiassa taistelu käytiin Weiss-
Kin, ilendelin ja Morganin seu-
I taantumuksellisten o p i i i en ja
iininin ja hänen koulukuntansa
•tyiselliscn opin välillä.
PUSMA-OPPI
;taa tunnettua weis.smanismin
on perinnöllisyysaine-, " i d i o -
.'.opissa. Sen mukaan idioplas-oiieastaan
onkin varustettu k a i -
a elämän olennaisilla ominaisuuk-muun
muassa kyvyllä perinnöl-lljtien
itseiiusintamL-^n. Solun muu
I sa—"soma" - - on vain ravitsevaj.
jmpärlstönä idioplasmalle.' ^Ferin-jysaine
cn ikuinen, se e i ' i o s k a an
:le eikä synny uudsstaan, s i i r t y en
rieämättä.sukupolvesta sukupolvel-
'Soma" on Paolevainen, s£ , o n u l ­ien
olosuhteiden va ikutuksen, a l a l -
t a j a , idloplasma, o n r i i p p u m a t o n n ä i s ­t
ä olosuhteista.
O n helppo näbdä, e t t ä vreismaniimi
m a t e r i a l i s t i s i l l a termeillä operciden
j o h t a a t i e t e ö l e vihamieliseen dualis­m
i i n — ikuisen; -kuolemattomuuden
perlnnöilisjrysaineen vasitakkainaset-lamiseen
k a t o a v a n r u i u n i i l l i s e n "so­m
a n " kanssa.
Meidän aikanamme mendelisti-mbiganistit
ovat tarrautimeet weis-m
a n i s m i n asettamukseen perinnölli-sjrysaineen
ikuisuudesta j a muuttu-niattcmuudesta.
Heidän katsomuk­sensa
mukaan elämän aineellisena
kantajana oh perirmöllisyysaineen
erikoinen molekjryli, joka k u u l u u y d i n -
krompsomlin, m c l e k y y l i , j o n k a perus­rakenne
säilyy muuttumattomana
n i i n e r i l l i s en organismin, ontogenias-sa
(yksUökehityksessä) k u i n koko e l ä ­män
kehityksen a i k a n a maan päällä.
Tämä käsitys j o h t a a siihen, e t t ä p e r i ­aatteellisesti
Idelletään mahdollisuus
muuttaa organismeja määräsuuntat-sesti,
kieltäydsrtään elollisen luonnon-euuimitielmaUisesta
muuttamisesta.
Itse asiassa, jos mendelisti-morganis-t
i en m u u t t u m a t c n genirakenne v o i k in
kokea j o i t a k i n muutoksia atomien s i ­j
a i n t i i n nähden röntgenin t a i j o n k im
muun vaikutuksesta, n i i n nämä " b i o ­logiset
kvantitatiiviset hyppäj-kset",
mutaatiot ovat täysin satunnaisia j o t ­ka
eivät ole odekvaattisia (vastaavia,
yhtäläisiä) ulkoisten vaikutusten
^ n s s a eikä i h m i n e n voi n i i t ä miten­kään
ohjata. T i e t y s t i voidaan risteyt­tämisen
j a v a l i n n a n avulla saada u u ­s
i a lajeja. M u t t a koko tämä työ s aa
satunnaisen luonteen, muodostuu p i ­kemminkin
taiteeksi k u i n tieteeksi.
E s i t e t t y j en teorioiden ohjaama i h m i ­nen
voi t o d e l l a k i n v a i n "odottaa l a u ­peutta
l u o n n o l t a " t a i k k a enemmän t a i
vähemmän onnistuneesti pyydystää
" o n n e l l i s i a sattumia". Mistään suun­nitelmallisesta,
tietoisesta luonnon
uudistamisesta ei voi o l l a puhetta­kaan.
D I A L E K T I S - I U A T E R I A L I S T I S E N
K A N T A
JDialektis-materialistiselta kannal-t
elämä o n a i n a i n e n olemassaolon
erikoinen muoto, j o n k a eräs kaik3rein
luohteeftomaisimpia tunnusmerkkejä
on aineenvaihto. K u k i n organismi
elää, o n olemassa n i i n k a u a n k u n s en
lävitse aceskeytymättömänä virtana
ulkoisesta ympäristöstä v i r t a a a i n e i -
j a mihin yhdistynyttä enargiaa.
Organismi j a ympäristö muodostavat
dialektisen yhtenäisyyden. Ympäröi­vien
plosuhteideh ulkopuolella j a a i -
neenvaihdon ulkopuolella c n mahdo­tonta
ajatella elävää. bleutc5a.
K e m i a n näkökannalta aineenvaihto
on suuri määrä v e r r a t t a i n y k s i n k e r ­t
a i s i a hy^-in tunnettuja kemiallisia
reaktioita yhdistyneenä: h a p o i t t i i m i -
hen, uusiintuniinen, jaksoittuminen,
Uivistymineh jne. E r i k o i s t a elolliselle
aineelle on se, e t t ä siinä nänti e r i l l i ­set
kemialliset r e a k t i o t ovat määrä­tyllä
tavalla yhdenmukaistuneet kes­kenään
yhtenäiseksi järjestj-kscksi.
j o k a t ä h t ä ä koko monimutkaisen elolr
lisen jäi-jestelmän itscuusiutumiseen
ja itsesäilytykseen kokcnaisuudcs-'
saan. Näin ollen m e i ^ n ön käsitettä­vä
protoplasman organisaatio e l v a iu
paikallisesti vaan myöskin ajallisesti,
se ei ole v a i n raikenne, vaan myöskin
prosessi. K a i k i l l e organismrllle omi­nainen
kyky it.^ciiusintami.scen, pe­rinnöllisyys,
ci ole seuraus mustaan
erikoisesta tekijästä frakentecsto,
kromosomista tai gceni-^iti); vaan se
heijastaa kysymyksessäolevan prcto-plasman
koko l i i k k u v a n organisaation
kaikessa yhtenäisyydesisään, j a tältä
näkökannalta se epäilemättä o n a l t is
lainmukaiselle muuntamiselle ulkois­ten
olosuhteiden vaikutuksesta. .
P E R I N N Ö L L I S Y Y D E N M U U T T A . .
M I N E N ;
" K u n te kykenette muuttamaan a i -
neenvaihdon, k i r j o i t t i Lysenko a i k o i ­naan
— te kykenette muuttamaan
perinnöllisyydenkin". E i k u i t e n k a an
pidä ajatella, ett-:i me voimme minkä­laisella
vaikutuk,sella tahansa suorit­taa
periaatteellisen, laadulhseh muu­toksen
aineenvaihdossa. Kehityksen
aikana organismeissa c n muodosttmut
tavattoman täydellinen j a h a r v i n a i ­sen
sopusuhtainen kemiallisten muu­tosten
järjestys, muutosten, joiden
ilmauksena on perinnöllinen luonnon
vanhoillisuus. E i o le niinkään helppoa
voittaa tätä vanhoillisuuttia;
Meidän näkökannaltamme •Weis-mannin
kokeet, k u n h ä n todistaak­seen
perinnöUisyysaineen muuttumat-tcmuuden
leikkasi hiiriltä sukupolvi
sukupolvelta hännät, ovat suorastaan
naurettavia. T ä l l ä tavalla ei t i e t y s t i ­kään
tai-vitsc a j a t e l l a k a an saatavan
mitä-än oleellisia muutoksia aineen-vaihdossa.
Ne täytyy > todella osata
tehdä, v a i k u t t a m a l l a o r g a n i s m i i n t a r -
P E A C E
MISSON
Tiistaina, toukokuun 30 p. — Tuesday, May 30 Sivu 3
Pakinaa Pori Arthurista
\Vinnipegin nuorisoa vastaanottamasa r.interbur>nn tucmiom\-a.5tin ja tri Endicottia \Vinnlpef;in a.som.^ll.i.
I -
AVOIN KUTSU KAIKILi,B
ladan vanhiD 1
Jay Company,
uun päättynaaj
puhtaaksi
luntaa, noin iU
Ikeen kun oli (
varaukset;
yms. varten,
m lisäksi sai:
taaksi voitolcsi.
20,000 dollaria.!
sta osakkailleeil
ingot.
ytiely
me
ianadan
ty teollisuasäj!
kaupan «
liseh näyttdvni
inna yleisöBe, 1
päivänä,
kok. 31 pnä, ]
:kcna kesät 3 ii
i &J30 ip. valisBäf
ä on 35 eri
a on 50 sentta
littamaan ta';
ja ja palat'
Dbe and Mäil
'•sydäntäsarfc '
attavasti, suM
lisiin ja maan'
.11a japanilaisfflij
käytetään työis^
nassa määräsi 5
ä ä n muussa ^
iittävästi n x i aj
mattakaan
se ei liikuta
,ja vähaäiaäai
; Uikutettuja, ^
:ejä sanoiBSttiff^
•ii työlälscaisi'
tivat parempi» E |
aiuantasavalu
ia sotarikos^
uteen, niin G J *
i muuiio
l i i näitä sotar:
i t i i kilnala^ ^
sotarikoUistö '
italistilehtiCD '
i n niiden
raa sacaakaaft
tären -m^'
tärteäffll^ i *
on teidän vuoronne koettaa
tätä " FARIALL GUB "
T R A K T O R IA
INTERHATfOJ.VL
HARVESTEK
# ä ä Sitä nyt
••1 •••• akaa
kainen
Morilla
F A B M A L L
f
i a Tanaan
-a|o lälia
PAEAS ALALLAAN
•
FARMI OSASTOLLA
KÄIICICI
Suosittua Kokea
® Farmall " C u b "
@ Farmall
"guper A "
© Farmall " C "
Niissä kiaikiBsa on so/.r.en-pää
F a r m a l l Kos:.ctu«-
Kontrolli Hyd.'au(inen Nos­tolaite.
Kaikkiin niihin
voidaan lisätä suoranaisesti
yhdistettynä pika.'ECsti-niuu-tettavat
rivi-sato (aitteet.
915 IVIEMORIAL AVENUE, PORT ARTHUR
Pulielin 5-5495 -^Yhdistää kaikkiin osastoihin
Suomalainen Asiamiehemme aina valmis palvelemaan teitä.
(Maisteri Heikki Kuusisen Tsitelmä
Snumen radias.sa viime huhtikuun
lopulla)
V i i m e \Ticden syyi^kuussä herätti
m a a i l m a n huomion puoleensa tieto,
e t t ä Neuvostoliitossa, j o s s a k in Sipe­r
i a n erämaissa, o l i s u o r i t e t tu a t o m i -
räjiiytys. Neuvostoliiton tietotoimisto
••Tass" i l m o i t t i k i n sitten 25. 9. , 1»49
mm. seuraavaa:
NcuvpstoliitQssa, kuten tunnet­tua,
suoritetaan suuressa mitassa
rakennustiiitä — vesivoima-ase­mien,
kaivosten, kanavien ja teiden
rakennusta, joka tekee välttämät­tömäksi
suuret räjäytystyöt soveL
tamalla uusimpia teknillisiä väli-
• n c i t » " • .
llmöituldpessa v i i t a t t i i n .samalla u l ­koministeri
Molotovin jo n. 2 vuotta
aikaisemmin antamiin lau.suntoihih,
e t t e i . atomienergiaa koskevaa s a l a i ­suutta
"enää ole pitkään aikaan o l l u t ".
Y i i m e .syk.synä s a a t i i n lisäksi t a r -
(27-20-3) !
vittavälia tavalla, j a t a r v i t t a v a a n a i ­kaan.
: "
MITSHURININ K O K E ET
Suuri luonnonuudistajamme Mits-h
u r i n tulee jäämään biologian t i l s t o -
riäan ei v a i n sen vuoksi, e t t ä h ä n l y ­hyen
ihmiselämän aikana loi 300 e r i ­laista,
ihmeellistä hedelmä- j a m a r j a -
puuta ja -pciLsasta, vaan pääasiassa
sen vuoksi, että hän j ä t t i meille elpllir
.">en luonnon uudistamismeneteln*än.
Näiden menetelmien peru.stana o h se
periaate, että organismien perinnöl­lisiä
ominaisuuksia on .horjutettava
vaikuttamalla niihin e r i t a v o i i i u l k o i ­sesti.
Erikoinen merkitys tässä suh­teessa
, o n .kysymyksessä olevan l a j in
tavallisista: kasvuclcsuhtelsta eroa.
v i l l a olosuhteilla. S a a t u a a n organls*
min, jonka psrinnöllisyys oH näin
tullut horjuvaksi, M i t s h u r i n a l i s t i sen
(juhteelliscn helposti vaikutukseensa
ja lyhyessä ajassa l o i uusiamonivuöti-sia
puu- j a pensa.slajeja.
M i t s h u r i n käytti l a a j a l t i hyväkseen
myös hybrldimcnetclmää, miitta h ä ­nen
huomioitaan eivät kilnnittäiicel
ijeniyhdistclmät. Hybridimenctelmä e i
ole v a i n vanhempien tunnusmerkkien
onnistuneen yhdistelmän etsimistä
hybridiorganisinin jälkeläisillä. M i t s -
hurinilaLsta hybridi.sointla> c i voida
ajatella ilman hybriditaimen ka.vvat-tamista
va'-taavis.sa olo.suhteissa. Se
perustuu ympäristön muotoilevan v a i ­kutuksen
huomioimiseen.
Erikofeen sijan tässä suhteessa on
uaanut MJtshurinin kehittämä "men-tor"-
meneteImä. Halutes.saan muuttaa
j o t a in nuorta k a s v i l a j i a tarpeelliseen
öuuntaan Mitshurin ymppäsi sen
kruunuun sellaiseni v a n h a n l a j i n ok­ria,
j o n k a suuntaan t o i v o t t i in nuoren,
muodo.stuvan l a j i n muuttuvan. T ä l lä
tavoin M i t s h u r i n loi j o u k o n ensiluok­k
a i s i a omenalajcja. " M e n t o r i n " omi­naisuuksien
s i i r t y m i n e n nuorelle kas­v
i l a j i l l e , osoittaa erikoisella v a k u u t t a ­vuudella
kasvuolosuhteiden v a i k u t u k -
F.err uusien tunnu.smerkkicn muodos­tumiseen.
Oppi " m c n l o r i s t a " l i i t t y y c r o l t t a -
mattoma-sti oppiin kasvien vegetatii-visesta
hybridisoinnlsta, Jonka p c r a , -
teet o n laskettu M i t s h u r i n i n l€oksis.sa
ja j o l t a ovat edelleen kehittäneet L y ­senko
Ja hänen oppilaansa t u t k i m u k ­s
i l l a a n . Kasvien ymppäyk-scssä y m -
pätt-avä ok.sa j a sen uusi cmärunko
eivät mendellsti-morganifitien kä-si-tyk.
sen mukaan voi a i h e u t t a a t o i s i l ­leen
mikäänlaisia perinnöllisiä muu­toksia,
ko.ska n i i d e n kromosomit eivät,
ole vuorovaikuXuisessa keskenään.
M u t t a mitshurinilalsen b i o l o g i an k a n ­n
a l t a tämäntapaisia perinnöllisiä
m u u t o k i i a Ȋy^yy tapahtua, koska
ympättävä oksa j a s en u u s i r u n ko
vaihtavat kemiallisten r e a i j t i o l t t c n sa
tuotfceiU, Jä EC v o i johtaa oleellisiin
m u u t o ^ i i n niiden aineenvaihdossa.
Todellisuudessa näin tapahtuukin.
Nykyäin "Ly.KenkoDa. o n Jo k ä y t e t t ä ­vänään
erilaisten .viljelyskasvien,
muun mua.ssa tomaattien tällaisten
vegctatJivisten hybridien useita s u k u ­polvia.
Biokemian tutkimuslaltok£e>;sa me
olemme tutkineet tomaatin v e g c t a t i i -
visteh mybridien aine«nvalhtca niin
n i i d e n hyntymisprosessissa <ymp-päykser^>
kuin u h i s s a siemenistä
s a a d u i l t a jälkeläisinäkin. Meidän on
todella onnistunut todeta h u o m a t t a ­via
mtmtoksia aineenvaihdossa, muun
muassa h y b r i d i n lehdissä tapahtuvien
Xermentatllvistcn prosessien suunnas­sa.
Kcmpiakin tietoja iiiLstä rakennus­töistä,
j o i h in tuota uutta, s i i h en saak­ka
vain peloittavaa energiaa o l i käy­tetty.
R\ijiihdykäict olivat' merkkejä
suuresta luonnonmullistustyöstä, joka
o l i p.nntu alulle Siperian Jokien k u l ­kusuunnan
muutiamiseksl paremmin
vastaamaan ihmisen omia l a r p c i l a.
L y h y e s t i :
Ob- ja Jrnisel-joct padotaan,
syntyneet .sisäjärvct yhdistetään ja
vedet johdetaan, osUtain kanavia
i rakentamalla, mutta m.v,ös niidrn
vanhoja uomia hyväksikäyttäen ta­kaisin
päin, ikäänkuin "vastavir­taan",
suuntana etelä; Aral-jirvl
j.i Kaspianmeri.
Mitä tiima luonnon utidelleenniuck.
kaus sitten käytännös.sä merkitsee, ja
mlt^vleknilllsiä. taloudellisia j a maan­tieteellisiä
seikkoja s e n suorittamiKCi-sa
on otettava huomioon ja m i t i i s a ­mantapaisia
etuja se tuo mukanaan?
Kutpclkaammc ensin karttaa. U r a ­l
i n ja Kaspianmeren välittömä.Soä,
idän puoleise.s.sa läheisyydessä on k a k ­s
i - suunnatonta alankoa, pohjoisessa
Länsi-Siperian alanko, m a a i l m a n l a a ­j
i n yhtenäinen tasankcmaa, sekä c t e .
Iässä ns. T u r a n i n alanko, joka käsit­t
ä ä 3—4 kertaa oman maamme suu-i-
tiisqn alueen j a j o n k a sUällc Jilä mm.
Laatokkaa y l i 3 kertaa suurempi A r a l -
Jjirvi. Näiden tasankojen välillä ön ve­denjakajana
K i r g i i s i e n aron ylänkö,
: Joka ei kuitenkaan nouse U r a l i i n . r a -
[ jbittuvassa puollskcssaah edes 500
; m : U n merenpinnan yläpuolelle. T ä -
,män ylängön eräs o.sa. Aral-järvou
koillispuolella oleva Turgaln laakio,
pn"Jopä n i i n matalia, ettei .«^c kohoa
200 •mctriikään merenphmän tasosta.
)^asl-8\j>(xim tasankoa halkoo
suuri rOb-joki j a s en päähaara I r t y sh
sekä lukuisat pienemmät sivujcet. K o ­ko
tasanko ulottuu Jcnlscl-Jokccn
saakka. M a a n alavuudcn Ja j o k i en ve­sialueen
laajuuden vuoksi kumpikin
joki tulvii keväisin Voimakkaasti n i i n,
että esim. O b - Ja Irtysh-Jokien yhty­mäkohta
saattaa H i l o i n olla jopa 60
km leveä. Mitä haittaa tämä tekee
a.sutukscllc. saattaa helposti arvata.
Koko alueen merkity.s Ja a r v o o n n o u s -
.sul suunnättoma.sti niiden toimenpi­teiden
vuc-ksi j o i t t en avulla näihin e n ­t
i s i in t a k a m a i h i n on saatu sovelleluk-
.si erikoinen a r k t i n e n viljanviljely, j o ­ka
ulottuu aina n a p a p i i r i i n saakka,
jopa sen ylikJn.Ta.sangoneteläpuolcL
la, äsken m a i n i t u l l a K i r g i i s i e n arolla,
ovat, k u i t e n k i n Siperian var.sinaisct
vjlja-älucet. O b - j c c n j a Jenisein ylä-juok-
sujcn välimailla sijaiLsec kuului­sa
Ku-sbassin h i i l i - Ja toollisuuOTlue.
Län-1-Sipcrlan Ja K i r g i i s i e n ylän'.!ön
laakiot sekä v a r s i n k i n , vuoristo3luet
ovat erittäin arvokkaita .•^i'iä!tärnien;;ä
mitä e r i l a i s i m p i e n mineraalien Ja me­t
a l l i en ansiosta. Näitten hyväksikäyt­töön
on ncuvo.stovallan aikana r y h ­dytty
vansln "'/olmaperähcstl,
.Siirryttäcs.'iä etelämmäksi, Aral-jär­ven
seuduille, SO, T u r a n i n alangoP"
tapaamnne alueen. Joka o i i m o n c s i a .
kin .suhteessa mielenkiintoinen. Se rn
pcrdil k u i v a n mannerilma.ston s^ful-ia.
joka ennen neuvastovallankumou.-ji.a
ant';l elannon pääasiassa vain kit;,-!a-viile
pajmentolaUheimoillc. Maäp-rä
on kuitenkin suurelta CHaltaan hedel­mällistä.
Joskin täällä on myö.s kui­via,
karuja hlckka-aavjkoita. Joet,
ehtyvät yleens-i Jo aavikoille rilutdos^
taen k u i t e n k i n verrat>m paljon la.sku-jo'!
Ltomla: suoläjärviä. Scl!,'iineri on
myös matala Aral-järvI, johon Ia.'ckee
kak.-i. runsas,'5ateisemmllta vuorilta
inry/jxvaa. Jokea, S y r - D a r j a j a A m u -
Dar;a, It.»c asiassa on myös Ka.-ipiai»'
meri tällainen Euolajärvi; huolimatta
siitä, etta mm. Volga päättää mat-iianria
.»Jiben. Kaspianmeren pinta oh
vähitellen alenemassa, ollen nykyisin
mi'&.ein 30 m. merenpinnan alapuo­lella.
Aral-järvi sen sijaan kohoaa,
yiUin vähän; tätä nykyä ?.c.on n. ho
m. merenpintaa ja K h e s 80 mKan-pizn
p i n t a a korkeammalla. Amu-Dair-ja,
Alek-santcri Sutiren ajolsia : u r -
r.cttu Oxus, lar/kl aikoinaan K a f . p i a n - |
mf-.Tf^en Ja on siis osaltaan vaikuttanut \
mainittuun ijmiöön, |
Näillä seuduin on vanhastaan olltjt
käyfJ;nnö2sä eräänlainen, perin e l -
k^^tjlincn kastelujärjestelmä, J<Ä-i k u i ­tenkin
on n y k y i s i n tyy.-jtln purettu Ja
korvattu uudenaikaisilla patoam'/ -.
hyvää vauhtia eriiäk.sl nnapurimaam-me
suurista vilja-altoista. Amu-Dvtr-
Jokea Johdetaan p a r h a i l l a a n vanhaati
Uomaama,.siis Kaspianmereen. S en .si­sar
jokeen on rakcnleiUaUMjanjpiakin
patoja,- joiden yhle.vt:cn tulee m\6s
sähkövoimalaitokset; KollulKina voisi.i
m a i n i t a Pnrhiidin j a K z u l - O r d y n ln
rakennustyöt.
Suunnitelma, Jo.sta alussxi oli pulu»,
j a j o t a ön alettu Jo i c t c u t t u a k i n , cu
alkuaan cräiin in.slnöörin. Davydovln,
rohkea ajatus. Sen mukaan padotaan
Jäämereen hyödyttömästi Juok^.cval
Jenisei Ja . OI), Jolloin syntyy kak.si
valtavaa, uutta j i i r v c i i . Jcnisscln-jpeu
varrelle, Igärkan läheisyyteen n i k e n -
nettavii palo san aikaani tuman joen
kcskljuoksuUe järven, j o n k a pinta alii
on suunnilleen k a k s i kertaa n i i n .'.uun
k u l u Aral-järvcn. K t u i Ob-jokl pado­taan
I r t y s h ln yhtymilkohdan alftjuck-sussa,
BjcloKorjcn luona, syntyy suun­n
i l l e en hevascnkcnBän muotoinen j ; i r -
v l , jonka laajims o n vahlnt^illn-Eng­l
a n n i n suuruinen tai n o in 3/4 Suomen
p i n t a - a l a s t a . Tällöiii on O b - j o e n ptn-täii
nostettava 60 m e t r l l l u . M a i n i U u -
Jen patojen rakentaminen lieneekin
tämän suuimltclman s u u r i n ja val­k
e i n kysymys. K a i i a v a t , jotka lehdiian
yhdistämään näitä Jilrvl-i toljilns.-!
.sekä edelleen Aral-järvccn ja K a s ­pianmereen,
ovat rakcnnusteknlla.-c::-
sä mielessä helpompia tehtävlil, Jo.s-k
l n laajuutensa, kokonsa puolo.'!tä a i ­nutlaatuisia,
Uu.'?la: Järviä yhdlsti»vsln
kanavan pituus tulee olemaan n. 400.
kmi. Obin—-Trty.shln JUrvestii johtava
kanava seuraa ensin IrtyKhln s i v u h a a ­r
a n , Töbolln, Juoksua, mutta, kötr-n
sanottu, "v.i.slavirtaan", etcliKin. tun­keutuen
Targain Ipiaklon lävits-j JM-päättyy
Äräl-jUrvcn kolllj.s-p/i'.ili(i'i
Sen pituudeksi mainitaan 033 k m .
Aral-järvcn ioUnalso.<'asta Johcictaän
aukko iiskcn mainitun A m u - D a r j an
vanhaan ucmaan. Jolloin syntyy J i i l -
leen uusi Järvi. Siltä K a s p l a n m e r e r n ,
MlhailovEkln lähelle laskeutuvan, p a -
toportaln varustcttm kanavan p l t i u i*
o l l s l 775 'km. V e s i r e i t in kokonal^jpP^uii-dcksi
tulee ivälnoUen noin 4.000 k m
MIIÄI k a l k k i a e t u j a lämrin cuunnltnl-man
täytäntöönpano s l l t c n «aa a i ­kaan?
Ensinnäkin tietysti kulkuyhteydet
Jo sinänsä merkllficvät tavattoman
paljon.
YhdlHtäähän mainittu reldf
Jäämeren Kaspian mereen, arkti>;ct
alueet etelän kuumiin mailiin.
K u t e n Jo aikalKcmmai-ta v a r s in l y ­hyestä
kuvaukse.sta lienee kiiynyt » c l .
ville, käsittää reitin vaikulu«Jlue k ' j -
konaisuudejf.saan c r i t t u i r i r i k k a i t a seu­tuja,
joiden antimet, mel.*-.!!'.. mln(.-raa-llt,
vilja, puuvilla y m , jo.nykyl'ifnJän
näyttävät melkein ehtymättömiltä,
Kuljetusyhteyk.'sipn m o k l t y i i on Viita­k
i n arvokkaampi, kun tuon suur­alueen
voimavarat edtiKlavat, hyvin
e r i l a i s i a »,aloudelll-|a yksiköltä, moni-naiKla
.<;ekä tcoUixuus- e t tä maanvll-
Jely;-,alueita, jotka tarviti;evat j a täy­dentävät
toij-laan.
ToisekKi Kaadaan kaikkirn raken­nettavien
pat«Jrn yhirylern tule­vien
sähkövoima-aNemien avulla
halpaa enerKiaa Keudun runsaalt*;
teollisuudelle.
Kut/.-n edellä havalf/ienmie, eivät
korkeuserot m i s s i a n olo k o v i n nuuria,
mutta tämän kor/aa m;önin verroin
vcflien ylenpaltti;>uuK. PnU)Htnl-4dn-r:
ilU:u (/iihkö''nr;rglai)tuctanto nou«e
«O m l l j a a r d i i n kllov/;jttltuntJin. .
Kolmantena Ja tärkeimpänä tar­koituksena
Obin Ja Jeni.scln voima-rnassojen
eU;läan kääntiimlxc^.sa on
saa/Ja ne välitWrnästi hyödyttämään
maataloutta, >:a3da n c ko.-tuttamaan
Kuivuufie.*.ta kärsiviä, mutia yllpään-hik
herJelrn-jllisSä aroja Ja a a v i k r j u .
Ka»telukanav;en rakentamisen
avulla arvellaan likipitäen 10 ker­taa
Huomea suuremman maa-aloeen
tulevan tehokkaaseen käyt­töön,
ennenkaikkea puuvilla, ja
viijakrntiksi. mutta myöx Kubtroop-piKikxi
puutarhoiksi.
NcljännekKi voidaan L i i n s i - S l p e r l an
kanavoimisella katnoa olevan erinäisiä
huomattavia vaikutuksia i l m a - t o l l i -
c l in olo-uhteJsiln. Kii« / I l k k o i h i n , joi­h
i n ihmlj;cllä ei yleem;ä ole a r v e l tu
olevan m.ahd';Jl)suuk>;Ja eikä voimava­roja.
K u n et/;läiset a r o . Ja a a v i k k r -
Port Arthur. — K i i r e on. cttit Ihan
hn-vlttaa, OsJ» vacsUi h i k i liatussa
l a i t t . ta kuntoon .suurjulihen olnu.lj(jja.
Toiset haärUat laulujen k)mpus.sa,
näyttämön paUcilIa hikkumaun tot­tuneet
Uimlstt harjoittelevat Juhla-naytelmiia
"Rykmentm soittajaa".
K a i k e n kiireen keskelle •'Ruma E l s a"
t u l i vKTailemaiui yielU tänne Järvien-paäiiän.
Joten sitäkin tiiytyy putsata
sellaiseen kutitoon, että voirtnah csit-^
tuil ihmisille rjimpplvaio,s.s;i, Jo.skus
aina Istutaan kckoufoe:;-.;i j a .suunni­tellaan
mtl» mtUoinkln pitäii k;hdii.
K a i k e n kiireen llsiik.si l u e n t o k i n . o l k u t -
tcU, n i i n että ei i n c i n a n n u l t u l l a p i U -
veä lainkaan, myöliilsiytli p a r i l l a v l l -
kolUi ktilkkla sum)nlt<Iinia. Nyt k u i ­tenkin
tUuUäkiu on jo suurin lisa
niaa.stn lunit'Sl.i paljauiia ja o u p i i f o -
l y nonnaallso.sli vUniiiän suunnitel­m
i a eteonpälii,
"•Hunni E l s a " kyp.syitaii r.irn|»piva-loon
TyyIU^Ahna. Tyyne on entuudcs.
taan tunnettu t i n k i i n lyön tekijilksl
näyttiimölki. Elsallu upuliilsina h i h i -
r i l Isa t y l t i i r i n e on ynnä monta niiiitr»
tckljiiUiokkaan. kuiiluvi.i yktiiJöltä. Jo­ten
niinii jo n i i n i r l u k i l t n u i eiuuL-^tan.
c t t i i Elsa joukkoineen < .siintyy eduk-
.scen Pori A r t l H u l n o.s:i.stoh niiyttii-möllä
kcsiikunn 10 p ; n a ,
I.;uilujnhl)en jiihliuiäyteiniiiii, " U y k -
nientiit .•;(ilt ta j a " ostf y.skuntocn litltlua
Ivuiikeii J:ml!k( i j a njiulaiscnsV h i i i i r l en
PaJus:'n Alli, Niiyk hniin henkilö*
kuntnun kuulut» pitkiiRtl kohnalta-k.
vnuncnlu henkilön f.silntyen n n n ,
koltnc polvea /iania.sla prrhecstil,
Rutnpplviil(j,s.sa luihuin ntikeinäiin
nuortii .sekii v a n l i c n i i i i a laulutultolsla
nuyttelijöltii. Mukana ön niyäs Jo p l -
teahiniin aikaa poi.sr.a olhit vcleranni
n i i y l l e l i j i i l i i r Pij-kko Hontikkii «Airo­l
a >. Hiie.stykse.sUi tulee- h u t l e h l i i n a a ii
miss Mekkoncn.
Tämä hauskii Jicljä niiytökslncn Inu-lukuppale.
ikäiinkulii kcniviuliharjcl-lukfieiia
e.siteliiiin p a l k k i i k u i u i a n väen-töllo
Jo 24 pnil ke.siikuula. Juhluesi-
Ly.s tulee tapahtumaan heiniikuun l
p ; n lituna; Se etil.v:i v.uataan pitem-plmatkalsilie
juhl«vierallle. Pienien
l i l o j en l a k i a liiytyy nicnctellil maini­t
u l l a Uivallu,, .sillä parhaalla lahdol-lakna*
n ei o n n i s t u t tu saamaan .sopivaa
Iscnipaa teatteria juhlaesltyflä varten.
Näytelmiin esitys t u k e olemaan or.uo-tön
oma.ssa tnlos-sa ja .siinä on i.sttil-mla
vaan 300 hcriKtlle,
KalkcLsa tapauk-se.'»! muinlltujen
näytelmien henkilöi ja ohjaajat tulo-v
i i i tekemään parhaan«a. joten Pori
A r t h u r i n ja yrnpiirljitön .suoninlalsiHf»
on näkövinkkelissä kaksi h a u t l n t o r l -,
i5a.slii llLna. IlmolUikMls.su läli<:nunin
tuonnempana henkllulalu Jii JiiuL;ta
r c k l c m e n t t l i n kiiuluvijsta asioista,
27 pälvönii tavanmukainen 10 m a l ­l
i n y i c l o r l f t n päiväh j«ok;ju suoritet­t
i i n 24 pnä toukokuuta. Juok-tuijn
lällUkertna o.salllstul 2 suomalalUa,
l i a y O j a . P o r t ArthurlsLa, t n l l perille
toi.sena j a Toivo IjChllneU, Eort W j l -
iliimlfitu, tuli kolmantena. T, Loihti­nen
on vucftlna 1033~-3'J.. »nUtvuttanut
ensi t i l a n . K a i k k i a a n kuutena vuo­tena
«uomiilal'ii."l ovat voHtaneet m a i ­n
i t u n k i l p a i l u n . V. 1032 R i n t a l a , Port
A r l h i i r . 193.'J--3<> Hill Neva, Sudhury,
1930 Neva juoksi tnatkan aja«<a 52;20
2-5 sek. öitä cnnäiy.slii el ole vielä
tuilta nykylHin varsin äutioiUa
uroilta ja aavikoilta puhaltavat
länsHuMiel, jo(k;t "vai «lluel Vol­gan
ja Donin seutujen vflj«lmlllc
ainaisena uhkana polttavan kuu-:
muuti-ns» ja hutvtiuUnsu, vuoksi,
mrnettävät ainakin «san poltta­vaa
vo'maaM?(a.
Ky.'icls);l Kurooprin puolcisii viljel­miähän
,sita))aiL-ii Kuojaaviil .sinne Is-tuietut
J.-i istutettavat ,suunnatU.>mat
..".i;o)ametsävyöfiykkfv.'t,
Tltty.-^ti. näin l a i i j a k a n i o l f c l l a työl­lä;
k u i n JJitv.l-yiipinUin "kaniivoinnsf.'!.
la. on nuninaj-jja multakin valkutuk-
,sia ympärl-;U>ön'-ä, f.T.lmerkilcHi vain
K a s p l a n m>jr<:n mruJaltumlsen »bkäl-lieminen.
»lelläoievafslakln Ilf-nce .-filti
käynyt aelville, ett/i Neuvf:,';to!ilto;,sa
aherretaan vallavien liionnonalj;>tu«-
.suuimltclmien pirrlÄsa, tuunnit/fjimlen;
jttka eivät eniiä ole paperilla, vaim,
joita voimaperäl.yiotf jo toteul/jU«fin
Näi;>sä rauhalilKen rakentamlsf;n Uiis-sä
naapurimaamme käyttää kalkkia
lieteen Ja t e k n i i k a n uu.slmplanaavu-tuk-
sia empimättä hyvä/.seen luodak-
/V-'en kartÄiJlr/rn yhä pnremm.it a l -
rK;elIi;.eTi Ja h e n k i i ; » eiärnäit cdeJJy-tykset.;
'
l a l i a i i mtuvic-Äsji rikottu. V. 1037Anie "
R i t a . Sudbury. T. L e h t i n e n edellä
m a m l t t u i t i a vuosina, '
L a u l u - Ja s o l t t o j u h l i s n ohjelmavlh-j
kotien on Jo painonsa, j o t e n elUicn
turvltta>a materiaali c n Jo koostu.
K u i t e n k a a n elvdt lahe^kdan k a i k ki
esa.stot j a e r i Järjestöt eivät h u o m a n ­neet
.siihen lähettää tcn'ehdy5tiiän>
Nyt isllhcn vielA tarjoutuu hyvä t l -
lalsuu!!.' silla. Vapauden puolesta j u l ­kaistaan
erikoinen 'juhlanutnt;-ro k e - *
fUkkuun 27 pna, j o k a omistetaan J a u l u -
Jit fotUoJuhilltc Ja uuden k o t i m a a m ­me.
Canadan dominion päiviin muis­tolle.
Myöhästyneet osastot j a e ri
J ä r j c s t ö l vclvat lähcttilft-oimlttcmnSa
Juhlmumercssa Julkaistavaksi. E s i ­m
e r k i k s i mainittakoon, ettil n i i n k in
lähellä pääkallon palkkaa oleva or-. .
gaanl. kuin on länsl-Ontarlon dlUc-komllca
el huomannut tcrvchtasl j u h - -
lavlcraitji ohjelmavihko.ses.'«i. A?|ila
korjaantuu slllil etth l a l t c t o nn t c r y c h -
dys dominion päivun numeroon. S c u - ;
ratkua toiset " M a t t i Myöhäiset" yllä­mainittua
cslmcrkkliU Kerran -on ;
•suurta ruvettu hommamnan n i i n Tie- .•
ciaan hommat samn.ssa sulitcessa p i U i - }
t.ök.scctJ. Laittakaamme tulevista ;
juhlista HPlliilnen merkklpylvils k u l t -
l u u r i l l c n e.mlKUi puhuvat vieljl tWe- \i
vat suomalaiset sukupolvetkin.—' ' l i o - ..
SOjat-kll. ••, ,.
Suomi voitti - <
Tshekkoslovakian
llebinkl. — <S-S> Suomi v o i i tl
T.shekko.slovrtkian 5.4 p l s t e c l l i l vclnii;ä;-
teliimaaottclu.ssa. joka suoriteltiin
toukokuun 20 p n u Pruha*«:i. Suomen,
.'^imvuttama pLstemaunt oli SIS,? ja
T.shi»kkn.slovilklnn plstemiUlrd ;343i3.
Suoninlnlsct voimistelijat osolttjvat
yllvolmatstmttaan k a u t t a koko Unjan.
Käareltomalla hevosella heidän pl.^-x
tctuloksensa oU 2,0 pistettä J a hiJVö-
Kellii suomalaiset voittivat taa.i 1.7
plUeellä. Itcnknllltt tshekkiläiset- l y -
hen.siviit välliuatk.^ta häviten alnoais-taan
0.0 plstclt/.i.
K i l p a i l u t /juorllcttlln P r a h a n t a l v l -
Kladlonllla, j o k a oU muutettu ulkbi)-:
m!iVolniistcluhalUk,sl. YlclEÖil o l i l U s -
uu kilpailuja £curaama.s.sa 4,000 h C P - ;
koä, j a osoitti SO v i l k k a a s t i euoslotaan'
.sekä suomalalflillG että omille maai>-
miehilleen.
Suomolnislfila «alvat Aimo A a l t o -:
ncn Ja V e i k k o H u h t a n e n saman pistfe- '
miiivrän. k o l m a n t cm oU ; L l a h ka
Tfthekkosiovuklasta, , i v ;.
kanavoimis- ja 'pumppasysteen^''*l!ri mjdur. suurelta osap/jan muutluvat^
Näin o n sekä Amu-Därjan että S y r -
DdTAn -/edet «uures^a määrä-;^ä o t e l ­tu
ympyröivän, hedelmällisen maape­rän
kajsteluun. Tulcksena on ollut
mm. se, e t t ä Neuvostoliitto Jo viime
Vapaos Travel Ägency
(EDWIN SUKSI)
Vriluutettu asUimicä
Järjestämme
Huvimatkanne.
SUOMEEN r
tai
MUIHIN EUROOPAN
MAIHIN
Edustamme kaikkia johta-vimpia
V a 11 a m e r i linjoja.
SuunniteJlessanne huvimat^
kaa Suomeen tai muihin Eu­roopan
maihin, voitte luotta-muk-
scUa kääntyä puoleerrt-mc
Jippu-y.m. matkaa kos­kevissa
asioissa.
AVUSTAMMK TEITÄ PASSINNE-JA
VIISUMINNE HANKINNA8SAV
PVYDISTVÄEBSA LÄHETÄMME,
l E I L L E YKSITyiSKOHTAISBT
OHJEET KAIKISTA MATKAA
KOSKEVISTA KySYMVKSISTÄ.
O Tämän vuoden kulkuvuor
rol on nyi järjestetty.
o Tilatkaa h y t tfpaikkannd.
nyt!
o Ainoastaan r a j o t l o t lu
määrä paikkoja jäloUä/ ' '
VapausTravelÄgeDcy,
K I > W I N S U K 8 I ' * '
Valtuutettu asiamies .
Uitx r/j Sudbury, OnC
rnaapcTän^iä Ja y.aHvnUmnUiny.H pm-lesta
kosttammikBl alueiksi, lUU.in
myöskin Ilman kosteus ILnääntyy, Sa­maan
suuntaan yalkut*ane-/at lisäksi
mainitut keinotekoiset sl^ämcrct, jot-msailmamodan
alkaessa oh tolsek«i i k a antavat niiden y l i puhaltaville
m u r i n p u u v l l l a n t u c t t a j a maallm^-f-a. pohJotetuuHlIe li^säveltä.
Samoln tämä «etitu on muuttumansa Ennenkaikkea kuitenkin malnl-
VAKUUTUKSIA HALUTESSANNE
kääntykää
puoleen kaikissa vakuutu.sa.siojssa
168 Spruco Si. S. Timmins, Ontario
Puhelin 1855W
Mr, Frank Shub, haarakonttorin johtaja
I
h-hm>
i mM,S
Vi'
>
V
S-y
t i "
' \\\
if- *
r
ny
•vi
ti.
PV
t
I
11
1
im
Iiii
m