Vapaus, May 30, 1950

              imi
Es
11
te
2 w
f*
1i•if^••:l|
F
Sekä! m m
Sivu 4 Tiistaina, toukokuun 30 p. — Tuesday, May 30
..i':vi: ^
4:^; - t i i
K I I T O S
Mitäpä muuta voin kuin kiittää Suomalaisen Järjestön iäsejilU
siltä Xy5'dinpäivän juhJasta, jonka .järjestitte Steelton-haaJUle tou­kokuun
23 p: n illakÄi ja joka samalla oli täöiän näytelmäkaudtn
lopettajaistflalfcuus. ' „
Sydämellinen kiitos myäskin niistä kauniista lahjoista. Säilytän
ne kalliina muistona Japi elämäni.
K i i t c s myöskin »lian emännille siitil berkullinesta kahvipöydästä ja
kukista, jotka olitte järjestäneet kaikkien iloksi.
Toveruus ja yhtejsymmärrj-.^ on kaunein tapa fhmlBellä. Säilykäön
se keskuudessamme, -
Vilpitön kiitos orna-sta ja kaikkien näyttelijöiden puolesta,
MRS. LYDIA KESTI
34fi A l bm st Wi»i HaultSt*.Marie. Ontario
' i l L ' - ? V;,' ! .d'
KIITOS
• Haluan tätfen lau-sua .sydämelli.=«t kiitokset kaikille ystäville. To­ronton
»airaBkomitealle ja L5ekerbyn NaLs-ienkerholle. kun muLstltK;
minua sairauteni sikana. Kukat; kortit ja muut lahjat. Jotka sain
vastaanottaa tairaaJas.s;i ollss^ani. olivat .suurena lohduluk.sena.
MuLstan aina hyvällä mielellä kaikkia, jotka kävivät minua terveh­timässä
.sairaa!a.si;a ja sen jälkeen kotona.
Kaunis klitcj Lockertayn Naistenkerholle fijT»tymäpäivälahja.sta.
KliloniÄUudella
Lockerby
JUSTIINA RITARI
Ontario
1 , -tl S
1 *
n!: ^
'4 \ S: i'^
iiii
1^
:1
I
l}\iiio±
if" • • •: •
Pyydämme lauma sydämelUset kii-
•* •.. tohscmme kaikille kaikesta, millä
oleile ilalidiUlaneet meitä avioliiUom•
> me alkaessa.
,C Ystävyytenne säilyy mielessämme
aina.
.'• Vielä kerran kiiltäen teitä.
iH ' 1 • LEMPI JA VÄINÖ KAIPAINEN
- t. • Box 343 Cochrane, Ontario
•
•/V 1'-' » -
1
'f
s '
^4
1
1'*
Supen Jlmoitan, ctta rakas mlehehl la Ia.sl^ piellä.
jtiikkai viime uneen pitkän sairauden Jiilk<;eh (Johbb'tiiiasyynä oli
mainarin keithkotau(i) MuskohanParantoiaissa,;Grayehhursti6a, tou­kokuun
23 p:nii 1950. Ilitn oli syntynyt Suomessa Teuvan pitäjässä
Jiystönkyliiasä ja oli kuollessaan 54 v. 11 kk. ia 23 päivän Ikäinen.
Viiineiseri leposijan luin sai I>ark Lawn hautansmaaUa Sudburyssa
toukokuun Z6 p:na.
• f Liihiytti» l^ntä «^^rctd^an jäivät mihä, hänen vaimonsa ja tyttä­rensä
Ntarg:it Ja poikansaMartti sekä vanha äiti 8uome.<i3a ja kolme
'BiskdSa Ja"ytui veli-seica laaja ystiivä-~ja tuttavapiiri Suomessa Ja
^t&ssa maassa. T: •r''-'"T •. ^
Sua m uLstan kaihoisin aatoksin,
vaikka tuskani polttavan salaan
Sun muisios mulle on rakkahln,
niin kauan kun .silmuni suljen.
VAIMOSI LVDIA
.Vbsaat.
Ei ollut katcs ankara, vaan hellä rakastava,
nn holvns picnoisiaan.
Lsa rakas, neuvas viisaat veikeät
sa annoit oppaak-semme
Nyt hiljaa on!
Vaan opetuksesi jn muistosi
ain sailvy ikui.sesti.
M A l t G I T J A M A R T T I
' KIITOS
Sydumellmcn kutos kalkille, jotka oUtte saattamassa isää viime
matkalla. Kiitos kukista, kaikesta o-sanotcsta ja avu.sta. Kiitos
kantajille ja enkolscsll Mrs. Holmille, Meri Mäelle ja Aini Pajuselle
heidän suuresta avusta tunu valkeana aikana.
Suuret rakkauden työt tulevat aina palkituksi, niihin susältj-y aina
sjunaasi
Garsonissa toukokuun 28 p:nä 1950
LYDIA. MARGIT ja MARTTI TALL
Teuraskarjan hinnat.
Torontossa
Teuraskarjan myynti oli hiljaista
viikon lopulla. Lihavista sonnimulli-koLsta
saatiin $25 — $23.50 eadalta
paunalta "ta "TnaHiamia-hyviä hiehoja
myytiin $2,5 — «26 hinnasta. Hyvi-stä
lehmistä .';aatiih $21 — $22 sadalta
paunalla. Va.slkoita myytiin $29—- $30
sr;ia paunaa. •,
Sioista .saatiin parempi hinta. — A -
luokan sikoja myytiin $32 — $3250
sata paunaa.
Kananmutiain hinnat
Torontossa
Maaseutuväiittäjille maksettiin To­rontoon
tuoduista lajitteluLsta kanan­munista
seuraavat hinnat:
Grade A i.sot 37' i — 38' i , Grade A
keskikokoiset 3 6 — 37»i;, Grade A
pulIetiL 35. Grade B 34 — 35 ja Grade
C 32 senttiä tu-sina.
Tukkuliikl:eiden hinnat jälleenmyy­jille
olivat: Grade A Lsot 42 — 43,
Grade A Keskikokoiset 40 — 41,Gräde
A pullotit 39, Grade B 38 ja Grade C
35 .ssnttiä tasina.
I
s 1
u
i 1
'f
l«^^fi ^^^^ t
Täten kaivaten ilmoitamme, että paljon pidetty
veljemme
vaipui ikuiseen uneen sydänhalvauksen kohdatessa koto­naan
Eckvillessa. Albertassa, huhtikuun 20 pmä 1950.
Hän oli syntynyt Virroilla helmikuun 27 p:nä 1878 ja
kasvanut Alavudella. Hän tuli Canadaan 44 vuotta sitten
ia hänen vaimonsa kuoli 26 vuotta sitten.
Ikävoiden häntä muistavat veli ja sisko perheineen
taalla Eckvillessa ja laaja sukulais- ja tuttavapiiri Ca-nadassa
ja Yhdysvalloissa.
Kun illtj joutui, niin mattia päättyi
)t; uneen uuvutti väsyuecit.
Iit tunnu tuska, ei vaiva mainen,
on raulia svdämcssä kärsineen.
Sisko ja veli.
K I I T O S
Kutämme kantajia ja kaildiia, jotka otti%'at osaa meidän
suruumme. Kntos myös kukista, joilla kaunistitte veljemme
hautakummun.
Mr. ja Mrs. Matt Johnson
Mr. ja Mrs. Erik Luoma
Plastiikki kaakeleita
tulee nyt kannuissa
Plastiikki-kaakeli-levyjä voidaan
nyt ostaa kannuissa, ja se voidaan
joko maalata tai ruiskuttaa nopeasti
kuivuvine väreineen rapin, betonnin,
puun ja minkä tahansa muun aineen
päälle rakennuksen sLsällä ja ulkopuo­lella,
käytlämällä ••Fluld Tile" nimellä
tunnettavaa menettelymuotoa.
Tämän aineen valmistajat väittävät,
että tämä kannutettu plastilkkl-kaa-kell-
levy pitää hyvän kiUtonsa miltei
Ikuisesti, ja että sitä voidaan loppu­mattomasti
pestä. Sen sanotaan juok­sevan
kerman lailla siten, että, plhhan
epämuodostumat täyttyvät ja peitty­vät
helposti.
Tämä aine maksaa noin 3 .senttiä
neiJÖjalaUa., Kun sen sanotaan vas-tustavan
vettä, rasvaa, alkalia, hap­poa,
gasolilnia jne., niin tänään uuden
aineen .u-sJcotaan ftelpaavan moneen
tarkoitukseen kotona ja työhucneessaj
Farmikäiustotetitai
in
Omena- ja luumupuiden
ruiskutus,
• Tavallisesti .suositellaan ' kolmea
ruiskutusta kctipuutai'hbis5a; Ensim­mäinen
ruiskutu.s tulisi toimittaa s i l ­loin
kun kukat alkavat punertaa: toi­nen
ruiskutus kuri enin osa tferälehdls^
tä on pudonnut ja kolmas kerta pari
kolme viikkoa toisen ruiskutuksen jäl­keen.
Joissakin tapauksissa ylimää­räinen
ruiskutus on tarpeen omena­puille
heinäk. 20 p :n tienoille omena-toukan
hävittämiseksi, sillä se alkaa
tulla ulos tAlvitilolltaan heinäkuun
puolivälissä (Minnesotassa, Wiscoasi-nissa
Ja Michiganissa).
Rulskuseos sisältää seuraavia ai­neita:
5 paunaa lime-sulphur <tai 5
kvarttia jos sitä käytetään nestemuo­dossa'.
50 gallonaan vettä. Jokaista
50 gallonan niiskiitasseosta kohti o l l -
.si lisättävä I'i paunaa arenate of
le.id^la (se sekoitetaan ensin pienessä
veslm-"iäräs.«;ä veteläksi liisteriksi ja
patmaah ruiskutus-seokseen silloin kun
sitä aletaan käyttää.) Joskus käyte­tään
viimeiseen ruiskeeseen lime-sul-phurin
.sijasta \vettablesulphuria teh­tailijan
oheiden mukaisesti. Kom-mersiaaliset
omcnaviljelijät tavallises­ti
antavat viisi ja kliu-si ruisketta, i
Luumupuiden ruiskuttaminen on
oleellisesti samanlainen; Luumupui­den
kukat eivät kylläkään ala puner­taa,
joten ne on ensimmäinen kerta
ruiskutettava vähää ennen kuin kukan
nuput aukeavat. Toinen ruiskutus on
toimitettava heti kun terälehdet ovat
pudonneet ja kolmas ruiskutus tulisi
tapahtua silloin kun hedelmä on pie­nen
herneen kokoinen. Luumupuiden
ruiskutufcies-;a käytetään s-imoja a i ­noita
kuin bnicnapuidenkin ruiskutuk-se^
isu.
Des Moines, Iowa. — Pannarit. jot­ka
ihmettelevät miksi maissin poimi-mLskonee.
sta, joita v. 1944 myytiin $635,
nyt pitää maksaa $1,200, lösrtäyät s i i ­lien
va.stauk.sen monopollsteh farmi-konefirmojeh
huimaavissa Jiikevoir
toissa, • .
Liikevoitot vuodelle 1949 kohosivat
24 prosentilla edelliseen vuoteen ver­rattuna
vaikka tuotanto laski 10 pro­sentilla.
Ei ainoastaan farmareita
farmattu näihin liikevoittoihin vaan
myöskin työläiset tehtaissa saivat sii­hen
osaltaan hikoilla. Työl!isy>'s ale­ni
15 prosentilla. ,
Teollisuus, joka maksoi $49,900.000
rahadividentteinä v. 1947 j a $54.400,-
000 V . 1948, korotti saaliinsa «8,600,-
000 Aolisinn v. 1949. Se merkitsee
26.6 pro-sentin lisäystä vuoteen 1948
verrattuna.
Towa Union Parmer. ^oka Julkaisi
nämä numerot, arvioi että liikevoitto­jen
saalis vastaa 25 prosenttia liike­voittoa
teollisuuden $607,700,000 pää­omasijoitukselle.
Yhtenä ainoana
vuotena siis teollisuus teki $25
puhtaaksi jokaiselle $100 sijoitiikselle.
Teollisuuden yhteiset liikevoitot,
kun niistä oli maksettu vuoden 1949
verot, olivat $168.843,000. e l i $31.098,000
enemmän kuin edellisenä vuotena.
Csoituksena siltä miten farmikalus-totehtallljain
liikevoitot ovat huimaa-va.
stl kohonneet sitten sodan edellisten
vuosien ovat teollisuuden kahdeksan
johtavan firman liikevoittonumerot:
Liikevoitot, verojen
Vuodet mak-sun jälkeen
1936-39 . . . i . . . , . • .$ 5Ö.6ip.O00
1941-44 . . . I ; . . . . . . . ; . . 60,711.000
1947 . . . 9 4 j 3 2 1 , 0 0 O
1948 . . . . 137,745,000
1949 . . . . . . . . . . . . . . i.168,843,000
Kuten ylläolevista numeroista nä­kyy,
farmikonetehtailljäln liikevoitot
koko teollisuutta käsittävässä mitassa
olivat.v. 1949, ssn jälkeen kun verot
oli maksettu, 234 pros. korkeanimat
sodan edellisen ajan liikevoittojen
vuotuista tasoa, 178.pros. korkeainmat
sotavuosien keskimääräistä tasoa, 79
pros. korkeammat kpin v. 1947 j a 24
pros> korkeammat kuin v, 1948 l i i k e ­voitot.
International Haryester yhtiö johti
kaikkien suurten konefirmojen liiker
voittojen saalistusta. Sen liikevoitot
olivat, kun verot oli maksettu, 61.270,-
000 V. 1949. Deere yhtiö oli toisella
tilalla, saaden liikevoittoina $39,484,-
000. .
- Vaikka f a r m i kalustoteollisuiiden
tuotanto on laskenut, liikevoitot siitä
huolimatta kohoavat. Kaikilla y h t i ­öillä
on suuret määrät salattuja l i i k e ­voittoja
j a reservlrahastojai ovat l a i t ­taneet
uusia tehtaita ja kalustoa ja
nauttivat voimakkaimmasta finänssi-aalisesta
asemasta historiassaan —.
samanaikaisesti kuin farmarien vuosi­tulot
pienentyvät ja työttömien armei­ja
kasvaa.
5,000 hevosta ja
lehmää turvassa
Kun Red Riverin tulva alkoi huhti-kuuEÄ,
tidya-aluiEidEUii oli kaikkiaan
ncih 9^000 pfiät^^ Suurin osa
oU lypE^f^fiiua^ llsäk.si
oli huotnattava määrä hyvää teuras­karjaa,
hevosia, sikoja Ja väbäp lam­paitakin..
.
Saatujen tiietojen mt&aaii, fanna-rit
ovat sUlteän taistelun a ^ saa­neet
pelastetuksi toisen puolen kar­jastaan
ja taistelu Jatkuu taukömat-t
a vaarassa olevien leläinten pelasta-misetoi-:
Stonet farmarit 0|vat uineet eläin-tensä
luo Ja monet lehmät jä hevoset
ovat Joutuneet henkensä kaupalla u i ­maan
pois tulva-alueelta. Farmari
ei koskaan amihu hevostaan sen vuok­si
kun veneessä ei ole sille tilaa ja
vain aniharvoissa tapauksissa on am­muttu
eristettyyn asemaan joutunei­ta,
pääasiassa sairastuneita eläimiä.
Arvion mukaan oli viikko sitten saa­tu
turvallisesti pois tulva-alueelta noin
5,000 eläintä.
Winnipegilaisten asiantuntijain ar­vioiden
mukaan farmimaiden mene­tykset
eivät ole tulvan vuoksi suuret,
vaan pikemminkin odotetaan hyvää
satoa jnissä kylvöt voidaan tehdä.
Mutta tulvan vuoksi kylvämättä jää­vistä
maista arvioidaan koituvarx far­mareille
$20.000,000 vahingot.
''Enkelikeekiä" lehmien
ruoaksi -—
Wlnon3. Minn. — Vie Papenfuss-nlminen
farmari antaa "enkelikeeklä"
le;hmllleen puoliseksi.
Samoin myös siat löytävät edestään
saman päivittäisen rupka-anrioksen.
"Se ei kuitenkaan ole aivan niin
ihmeellistä kuin miltä^ se kuulostaa'
selitti winönalainen karja- Ja sikafar-mari.
"Mutta oudot ihmiset kun t u ­levat
lähelle'paikaani tuulen alta he
vannovat lähestyvänsä leipomoa sil
löin kun sekotan feedejäni." Siliä
"enkelikeeki" muiden kaakkujeu ja
leivänjääimökset edustavat yhtä, kolr
mattaösaa hänen karjansa väkirehus- ta. •'-..r-:- • - „_;^
v i e ostaa Winönah leipomosta kaik­ki
leivän j a kaakkujen jätteet, ixoin
250 paunaa päivittäisin. "Lehmät ja
siat syövät todella halukkasti. k im ne
jauhetaan ja sekoitetaan muun feedin
kanssa", hän selosti.
Jo pitemmän ajan hän on antanut
karjalleen Jä sioilleen annoksen. Jok^
^käsittää Jcolmarmen osan leipomojätr
teitä, toisen kolmannenosan kauraa ja
kolmannen kolmasosan kcornia j a jo-takin
muuta feediä. ^
"Katsokaapas miten kiiltäviltä ja
hyvinvoivilta lehmäni näyttävät",
hucmatittl Vie! " J a ne myös tuottavat
hyvin."
Lasten^lväjuhla
Port Ä^hurissa
ensi
Port A r t b i u ; Ont, — Kesäkuun en-simllnen
p a i ^ on omistettu kansain­väliseksi
lasten päiväksi Ja niissä mer­keissä
sitä tuH^an viettämään täällä
Port Arthurissakin CÄJ:n Port Art­hurin
bsastorr haaiilla sunntmtaina 4
päivänä kfiMkuuta. E r i karisallisuuk.
slen järjeätöjen lapset antavat siellä
ohjelmaa kutsuvat sekä vanhempia
että lapsia vieftämään tätä lasten y h ­teistä
juhlaa. Joka on ainakin täällä
ensimmäinen alallaan.
Tilaismzden järjestää CSJ:n Port
Artiiiirin osaston valistustoimikunta
ja naisten kerho"sekä ukrainalaisten,
jbgoslavlalaisteii ja mahdollisesti
myöskin skahdinavialaisten nuorten
järjestöt, joiden lisäksi on ohjelmaa
myöskin v.- j a u.-seUra Iskun jäsenU-tÄ."
Ohjelma tulee siis olemaan arvo­kas
Ja litonipuolinen sekä useilla, eri
kielillä.
Lapsille oh päätetty tarjota virvok­keita.
Joista huolehtii kaikki nämä
Järjestöt. Silloin toivotaan saatavan
paljpn osanottajia tähän lasten Jär­jestämän
Juhlaan.
Kiirettä pitää muutenkin täällä
Järvienpäässä. Kellä on kylvönsä,
kellä puhdistukset Ja kellä mitäkin.
Mutta erikoisen kiirettä touhua an
kuitenkin laulu- ja soittojuhlan val­mistelussa
sillä parkissa on kuulem­ma
yielä^ monta työtä kesken, vaikka
talkoisiin p n osallistuttu väellä ja voi­malla.
Sahat, kirveet, lapiot, kuokat.
Suomen Yleisradion
haravat j a psnsselit. ovat siellä heilu,
neet Ja valmista pn kuulemma tullut.
Kelpaa /sitä tulla vieraiden tärkälEä-"
maanmitä uutterat kaksoiskaupunki-laiset
oviat saaneet aikaan.
Kiirettä on ollut myöskin henkisen­kin
työn vainiolla. Kahdessa kerrok­sessa
taijoäilliäan näytelmiä sellai­sella
ryrdtnSii^, että pauhu kuuluu jo
monen mailin päähän. Kukin jouk­kue
pn/vuoron perään näyttämöllä Ja
taas k^lat^kerroksessa. Jack K o ^ i
komeittäee'' Jtthlanäytelinän " R Y K ­M
E N T I N "sÖriTA J A N " joukkoa ja
Tyyne " R U M A N E L S A N " porukkaa.
Niin, että ei täällä nukuta eikä paljoa
torkutakaanvaan ollaan aiiia rivakas­sa
Juoksussa.- ^ "Ruma Elsa" tulee esi­tettäväksi
perjantaina kesäk. 9 pnä.
Painakaa- päivämäärä mieleenne. Sa­malla
on;syytä muistaa, että-kesäk. 24
pnä saavat. tämän seudim asukkaat
nähdä Juhlaiiäytelmämme R y k m e n ­tin
soittajanne- Asla lienee sillä k a i ­kille
» Selvä, että jse e i tarvitse^ piteinpiä
selostuksia. - ' M R U M A A N ELSA,AN"
saatte ostaiä jo lippuja Vapaudesta,
osuusliikkeen' puUakauppiaUta For:t
Williamissa Ja Port Arthurissa, Intp-lassa
osuuskaupasta jä monilta mei­dän
ahkerilta • lippujen myyjiltämme.
Kehoitamthekin teitä timgoksen^ vält­tämiseksi
hankkimaan liput hyvissä
ajoin Jo ennakolta-sillä ehkä muistat--
te, miten "Justiinan" esityksesjts' •Äö-'
nien •ihmisten täytyi palatatakaisin
ovelta koska ei ollut llppuia. Kuten
jokainen tietää mahtuu häallin aino-\
astaan vissi määrä väkeä, eikä sen
enempää. — Kesänterveisin T A S .
Suomen Yleisradion lyhytaalto-ohjel-maa
lähttetään eJfelleenkin entisillä
aaltopituuksilla ja entisinä aikoina
kuluvan v i i t o n ohjelmassa hailealtaan
seuraavat erikoisuudet:
Kesiayiikkpaa iimkok. 21. pnä klo
12 levänä esitetään Kaarina Alavan
ja N . O. Ihamäen kokoamia äänikuvia
Ja haastatteluja Kokemäenjoen ta­lousalueen
vainioilta, voima-asemilta,
teollisuudesta j a satamista j a klo 10.30
ip. iesitetään-.välah^ Helsingin
yliopiston promootioista.
Tor^juna klo 12.15 lp. esitetään
Pekka Tiilikaisen välähdyksiä tapahi
tiunista toukokuun aikana j a klo 10.10
ip. on Radio-orkesterin konsertti.
Perjantaina klo 12.25 ip. esitelmöi
tarkastaja ; K a j N u p r i v a työtaidon
tärkeydestä ("Siirrä peukalo sivulle,
ota oppi aikanansa") ja klo 10.30--ip.
Eteikki Nuutisen kuulokuvia "Päivä
vähittäiskaupassa."
liauantaina. klo 12.10 ip. esitelmöi
prof. Arvo Lahtovaarä kasvatusongel­mista,
.klo 10 ipi. esitetään katsaus
seuraavan viikon ohjelmaan ja klo
10.20 ip. pakinoi Miaila Talyio tuber-kulooslparantplan
merkityksestä.
Suomenkielinen sätiomalehtikatsaus
esitetään arkipäivisin klo 4.05 ip. Ja
englanninklellhen katsaus klo 10 ip..
Tri Xeo Sano
Yhdysvaltoihin
Hebinlö,'— <£_S) _ ^
opistcn YhdysvalioLsEa <a g-fil.
u i 1*0 Sarlolle fcasT
^oskentelemään maiaito»,
tossa; TäitäTiin km^^'
nem tutkimustyö, laeaaö
männin pintain alalta
teoreettisen seminaann w
giaduoiduilie opiskeHjoiJie.
ovat all^joittaneet
temaatUsen deparimentia
prof. Lars Ahlfors, joka zajis,
malainen, sovellenm oj^iJ,
tutkimuslaitoksen j o h t a ^ ^ l
Bergman. Saamamaie bedce,
tri Sario ottaa kutsun vastaia j
kustaa lähipäivinä vuodefe
valtoihin.
paitsi lauantaisin, joiloiasei
klo 10.10 ip.
Suomenkieliset läiietysajst u
ka päivä klo 11.45 ap. 1.
4 — 5 ip. ja klo 10 - H.20fa:]
nantaisih klo 10—12 ip.)
Ruotsinkieliset lähetysajit t,
päivä, paitsi ei maanaataisln j
— 12 ip.
Kuulijoita kehoitetaan
maan lähetysten kuulm-ais_
toivomuksistaan osoitteella:
Yleisradio. Helsinki.
Kaikki aikainääräykset OVE* i
Standard Time.
n n t i i t i t l U B i t n 1 i t t i i u t u
Sopii koli^eilla
Jos teillä bn ollut vaikeuksia saada
sellaista liimaa, millä saa lasin kiinni
lasiin, nahan kiinni metalliin t a i muu.
ta sellaista, n i i n polttakaa vähän se-lakkaa
(shellac) kLupLssia niin. että s i i ­tä
lähtee alkoholi pois. Jälelle jää
lujaa ja kaikkeen sopivaa liimaa.
Vasikoiden riisitaudista
Sask. kokeillaan
Uusia perunalajia
Sa.skntoonis.sa sijaitsevan Sa.skat-chc\
vanin yliopiston ka.svijaosto jakaa
tänä vuonna kymmenkunta uutta pe­runalajia
kokeiltavaksi farmioloissa.
Nämä uudet perunalajit on vuasien
varrella kehitetty tri C. F. Pattersonin
johdolla.
Kaikkiaan noin 15 farmaria, jotka
asuvat eri puclilla maakuntaa, saavat
5 paunaa kutakin lajia.
Tomaattien istutusaika
Tomaattia ei olisi istutettara liian
aikaisin, neuvovat Minnesotan y l i -
opistofamiin puutarhaviljelyksen eks­pertit.
He sanovat, että valtion etelii-
Gvsassa olisi istuttanilnen tehtävä vas­ta
Hautainkukitu.<;päivän tienoissa
islis toukokuun lopuisa) ja pohjois­osassa
vasta kesäkuun alussa.
Suunnilleen sama aikamiiärä pitää
palkkansa myöskin \Visconsinissa ja
Michiganissa.
Suomen Maamies-lehdessä kirjoit­taa
prof. H: Westermarck vasikoiden
riisitaudista seuraavaa:
Moni karjanhoitaja on ehkä keväi­sin
ihmetellyt,miten hyvin kehittynyt
vasikka vähitellen on muuttunut län-kisaärlseksi,
kyttyräselkäiseksi otuk­seksi.
Tämä tautitila. Joka tosin on
porsaissa yleisempi, on kuitenkih myös
vasikoiden tautina huomioitava. R i i s i ­tauti
cn siltäkin tärkeä, että .se hidas-tuttaa
eläimen kehitystä, jolloin lop­putuloksena
on tavallista pienempi
yksilö. Lisäksi tulevat raajat heikoik­si,
eikä tällaisesta vasikasta kehity
täysiarvoista tuotantoeläintii.
Luustokudos on itse;si«ä.n kimmoi­sa,
ja luut kovettuvat vasta sen jäl­keen,
kun niihin saostuu kalkkia Ja
magnesiumfosfaatteja ym. Ellei eläin
saa rehussaan kehitykselle jatkasvulle
tarpeellista kivennäkisainetoäärää,
muuttuu luit kimmottomaksi .Ja imuo-dcttomaksi
syystä, että llsä-ämällä
kimmoisan luustokudok-sen määrää
elimistö yrittää korvata puuttuvaa l u ­juutta
luustossaan. Erikoisen selvästi
huomaa muodosttomat kuidpspauka-mat
silloin nivelten siteitten j a iihais.
ten kiinnityskohdissa.
Eläimessä huomaa usein etisunmäi-sinä
oireina pysty vuohisen ja .liikku­misvaikeudet.
Ruokahaluttonauus. ja
painon väheneminsn ovat myös riisi­taudille
cminaisia. .
Suolistt häiriöt voivat olla cejtä vä­littömänä
riisitaudin aiheuttajana et­tä:
taudhi seurauksena. Kevättalvel-k
» esiintyy, kuten mainitsin, riisitau­tia
yleisesti, joskin Ucvä-ssä muodos­saan.
Tällöin tauti vielä ou.helposti
parannettavissa, mutta vaikeiden
luustonmuutoslen kehityttyä ov^ hoi­don
tulokset heikommat.
Vasikoissa ei riisitauti ele n i i n selvä
O-vitamiininpuute kuin esim. porsais­sa
mutta D-vitamiinilisällä kalaiunak-saöljyn
muodossa p n silti edullinen
vaikutus. Tärkeänä tekijänä mainit,
takoon kalkin Ja fosforin väline;n
siihde ruokinnassa: näitä kivennäisai­neita
tulee olla sellaisessa, suhteessa,
että toista saa olla korkeintaan kaksi
kertaa niin paljon kuin toista. K a -
lantnaksaöljylisä vaikuttaa tasoitta-vasti
epäedulliseen suhteeseen kalkin
ja fosforin välillä ruokiimassa j a estää
riisitaudin syntyä. Suoranaisen au­ringonvalon
vaikutuksesta syntyy e-läimessä
itsessään D>vitamiinia, joka
siis edistää luuston kehitystä. Jos
eläimelle annetaan l kg. hyvää, au­ringossa
kuivattiia heinää, ehkäistyy
myös yleensä riisitaudin kehitys. K e ­vättalvella
on vasikoille aina annet­tava
kivennäisainelisä ja ruokalusikalr
Unen kalanmaksaöljyä. Tällöin sääs­tytään
Usäksi monelta ruoiäntahäiri-öltä.
'. ' / '
Jaloittelu ulkosalla on erikoisen tiir-keätä,'
jos yritämme kasvattaia hyviä
tuotantoeläimiä. Talrellakhi ja erikoi­sesti
kevätauringon paisteessa on nuo­r
i karja päästettävä ulos karaistumaan
ja kehittymään.
Jos riisitauti cn eläimessä kehitty­nyt,
ei jaloittelulla saa eläintä rasit­taa.
Lisäämällä Jaloittelua vähitellen
Ja antamalla kalanmaksaöljyä, johon
on sekoiteUu fosforia' (uiäärä riippuu
tapauksesta) sekä vitamiinirulskein
voidaan pahakin riiätauti parantaa.
Kalanmaksaöljystä on huomautet­tava,
että eläimille usein suc^tellaan
pahanhajuista Ja eltlaahtiuautta val­mistetta.
Joka tcsin on halpaa, mutta
t e o l t a a n usein arvotonta. Ainoastaan
tehokasta kalanmaksaöljyä kannattaa
Canadalaihen voitti
800 m. Lontoossa
Lontoo. — Bob McParlarje Londo.
nista, Ont., voltti täällä pidetyissä
brittlläiskisoissa 800 m. juoksun t u ­loksella
1.55.6 ja toiseksi sijoittui suo-inalainen
Denis Johansson, joka oli
kuusi jaardia"~Jälessä.
Brittiläinen MacDonald Bailey voit­ti
helposti 200inu kilpailun ajassa 21.3
Ja toinen brittiläinen. Douglas W i l ­son,
voltti 1.500 m. juolcsun 3.58.8. To-rontolainen
Richard Ferguson oli t o i .
nen.
Walcott voittanut
Mannheim, Saksa. — Jersey Joe
Walcott voitti täällä sunnuntaina p i ­detyssä
ammattinyrkkeilijäin ras­kaansarjan
ottelussa Saksan mestari
Hein Ten Hoffin pisteillä. Hoff pai­noi
219 paunaa j a on 30 vuotias. W a l -
cottln 201 paimaa Ja 36vuotta vastaan.
Port Arthurin juoksu
Port Arthur, Ont — Victcriapäivänä
pidettiin täällä tavanmukainen Cana­dan
Legionankymmienen mailm juok­su,
jonka voitti B i l l Rice Winnipegis-tä.
Ray Oja Port Arthurista ja juok-
Bijäveteraani Toivo Lehtinen Fort
Williamista sijoittuivat toiseksi Ja
kolmanneksi mainitussa järjestykses-sä.'-
V • .
Sydämellistä onnea ja menesty M seka viihtyisiä fl^
rauhallisia elinvuosia
J\S6 KdutJdise e
hänen 70-vuotissyntymäpäivänääii toivotlavnt
seuraavat sukulaiset ja ystävät:
Urakka Port Arthurissa
Urakoitsijaliike Hill-Claik-Francis
on saanut urakan Port Arthurin u u ­den
postirakenniiksen valmistamiseksi
noin miljoonan dollarin urakkahin­nasta.
Työt aloitetaan heti.
käyttää, ja tällaista öljyä voi itsekin
nauttia, sillä mitä tepsivämpää öljy
on sitä vähemmän hajua siinä yleensä
tuntuu. Käyttäkää ainoa,staan laa­dultaan
tarkastettuja valmisteita .eläi­mille!
On ehkä sUti huomautettava/
että fosforikalanmaksaöljy on hieman
pahenunan hajuista kuin tavallinen
Lisäksi on fosforikalanmaksaöljy myr­kyllistä,
joten annostelua. Joka cn
määrätty yhdelle eläimelle, ei ilman
muuta saa muuttaa eikä sitä saa so-veltaa
muihin. Tätä ainetta sisältä­vää
pulloa on ennen käyttöä ahia r a -
yisteltava. koska fosfori muuten nou­see
pinnalle.
Mummun Sheilä
lEric, Niilo ja Anne
Kauiiainen
IVICTOR SAABIKOSKI,
Bessemer. Mich.
Mandi ja David Helin
Elsie ja Eli Salo
Nancy, Vera ja John
Kerttu ja Toivo Torvi ja
perhe
Irma ja Aate Reinikainen
ja Leo
Taisto Tamminen
Tillmanin perhe
Marttilat '
Mandi ja Arvi Salo
Kusti ja Esher Kuula
Maria ja Matti Kuula
Martta Helin
Piispaset
Aino ja Arthur Viita,
Eila ja Armand
Toini, Sofia ja Vie Salo
Mrs. ja Mr. Ed. Hill
Impi ja Frank Tommila
Martti Piispanen
Martha ja Matti Koski
Aune ja Carl Saarela
Sandra ja John Nyman
Elina ja Matti Myll5men
Mr.; ja Mrs. Järvi,
Wahnapitae, Ont.
Howard, Kay ja Leo
. Nordman
Mary Nordman
V i l l e Hä.kkinen
Orvo Hill
Ruth, Richard, Elsie ja
Charlie
Mr. ja Mrs. H. Kalenius
Mr. ja Mrs. Jack Kupan
A l m a Lehto
Sanni ja Jack Mäki^ _
Mr. iäMrs. Bill.Kähkoneai
ja "perhe
Elmer Nordr.an .
Mätti J-ohn.sonin perhe f,
Stiina
Toivo Rannan perhe
Aune ja Laila
Irma Macklem ja Urpo ,
Hanna ja Kalle Sillanpa
•Manda ja John Salminen
Saima ja John
Vieno ja Toivo Salo ja
perhe
Anni ja Kalle Honka
A l i i n a ja Salonaon
Poikkimäki
Susanna Toivonen ja.
Niilo
Väinö ja Laina Kallio ja
perhe
Beaver Lakella, Ont. Toukokuun 28 p:nä
*PttBtnfffittf|tfflHPfnfTHf*TmTfiitfmiHi4HiHinnt»tfftwt/t»g'fTf*nlti'''ini«*niMi^^
19S«!
K I I T O S
Pyydän lausua sydämellisnnmät kiitokseni ^ ^ ^ ^j
sukulaisille, ystäviUe ja tovereiUe sUtä sydämelliset h a ^ ^
yllätyksestä j a -vieraanvaraisuudesta, jonka järjestitte i ^ j^
70-vuotissynytymäi^Väni johdosta. Kiitos "l2'^""°^^,^ss-täjiUe
syntymäpäiväkaakusta Ja muista herkuista ja
ta. Tilaisuus tulee säilymään muistossani yhtenä ^ ^ ^ ^ " ^
na hetkenä csoituksena ystävyydestä Ja tove.nlii-'^'-!'^^"^
kaikkia rakkaudella muistaen.
LnSA KAUTIAINEN
1 JBeaverLake
Ontario