Vapaus, January 18, 1949

              2 Tiistaina, tammik. 18 p. — Tuesday, Jan, 18
dl—Kjar ^ ^pdtpaident Läbor
«Mtfied HÖT. 6tb U17. Antliorized
nH' •eeanl d u t mall by the Pcet
Omee Deputment. Ottawa. Pob-mbtd
tfartce week^: T a e s d a y s ,
mnoadayi and Baturdajv h f Vapaos
nbllalili« Oampany U d . . at 100-103
Telephone»: BusUteat Office 4-4aM.
EdiSoolal QfJIce 4-4366. MHMlPBr'
E. SuksL Edftor W . EkbzDd. JUUBlic
addrea» Box |BP.>8ädbafy. Ontada
Adverttslng rates vpon applicatkaa.
Translation free of cbatge.
TILACSHIHNAT:
Canadaasa; l vk- « i » 6 kk.
3. fc^r SSJOO
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7 i » 6 kk. 3Ä)
Sucanessa: i vk- 7ÄJ 6 kk, 4 Ä
Mitä muut sanovat
AJFATTCUEMISBN A I H E t TA
Kun me aJattelesnmeCasadan « m -
Tia fiaävntuksia kuuden sotavuoden a i ­kana:
• •. kun njie ajattelemme niltfi
«turta rahasummia rotta tavanmukal-aesti
. lälytettiin Joko hrlttlläiMen
Vancouverllaislen !Dorise Nielsen on tuonut Suomen OpinfokuBsit a l k ^ ^
vat fk. 27i|Rnä
PörtlrthBiisa
r/jPölSttinai oikeusjuttu USArssa
"•f Eflcn Ylidysvalloissa alkaneen po!mti:->en oikeuskuulftstelun joh­dosta
ja vaikutuksesta kol:wntuu, tänään \Va5-h5ngtonissa n,' s.
**Freedom Grusade,", joka pyrkii o.voittamaan presidentti Trumanille,
etilä syyti» ]whtatoist^^ kommunistijohtajaa vastaan tulisi kumota,
muun lisäksi se loukkaa yhdysvaltain perustuslakia.
' - T ä n ^ nyt alkaneen poliittisen oikeuskuulustelun ydinkohta
OÄtäraä: k>'symys ei missään tapauk=;es5;i ole ' " v a i n " Yhdysvaltain
kooaniuusteista j a heitlan oikeuksistaan. Kun (nui.stetaan, että eräs
Jiftolf Hitler ja hänen natsioikeutensa ryhtyi v. 19.33 'pelastamaan
Jifksaa kommunismilta'' ja päättyi J:aikkien siviilivajiauksien pimen-
H^ueen sekä maailmanhistorian vcrisimpäiin .sotaan, niin .silloin näh-
'^fäo kaikessa kaameudes.saan mi.stä Vhfiysvalloissa nyt alkaneessa
^^uskuulustelus.sa on kysymys.
Kansainvälisesti tunnettu antiiasistinen kirjailija Howard Fast
S«nw Toronlossa^.Siviilivapauksien unionin järjesläniä.s.sä kokouksessa
lioin viikko sitten, että oikeuskuuiustelu kahtatoista kommunistijoh-tujaa
vastaan on tärkeä koetinkivi Yhdysvaltain demokratialle. '-His-
^ r i a todistaa", sanoi mr. F a s i , 'että jokainen fasismin hielle käänty-
HJtt maa aloitti kommunistien ja heidän puolueensa laittomaksi julista-i|
lisesta" ja puhuja syytti, että ryhmä ei-flemokraattisia j a häpeällisiä
iJBehiä yrittää kääntää Yhdysvallat Hitlerin Saksan jäljittelijäksi,"
Töinen tärkeä .seikka on tämä: \ViHiam Z. Fosteria ja yhtätoista
l^uuta kommunistijohtajaa ei syytetä inistään rikoksesta. Heitä ei
syytetä edes väkivallasta eikä väkivaltai.suuietn kiihoittami.sesta. Hel­lii^
» syytetään Marxismin-Leninismin j>criaatteiden "suo.simisesta ja
il^ttanusesta'' sekä "vehkeilystä" Yhdy.svaltain kommunistisen puo-l(^
a järjestämiseksi, selittää L P P : n kansallinen johtaja T im Buck.
^jvkoitus on siis .se, että oijieuden }>äätökscllä julistetaan aatteita
omiksi — ja niin ryhdytään valtiovallan voimaHa kontrolloimaan
en ajatuksia mikä Saksa.ssa ja mui.ssa fasislimaissa johti .siihen,
ttä joelle jäi vain yksi "erehtymäiön " johtaja ja hänen aatetyhjyy-
|^|jsä, sekä sitä seurannut hyökkäyssou
Lopuksi on tähdennettävä sitä seikkaa, eitä jos Yhdysvaltain
l^keas nyt tuomitsee nämä kommunistijohtajat ja lähtee siten kon-
^ffitltoimaan poliisivaltion avulla ihmisten ajatuksia (mikä pitemmän
.|^iiJIe on-mahdotonta), niin tämä tauti voi hetkellisesti levitä <myös
Kanadaan, sillä täkäläiset sodanlietsojat haluavat myös hinnalla millä
: 'pUuUisa vaimehtaa kaiken arvostelun ja oppo.sition paheellista sota-
'^t^elffiaahsa kohtaan. Kaikkien näiden seikkojen vuoksi nyt •Yhdys-vi^
Ioissa alkanut oikeuskuuiustelu ofi hyvin läheinen ja tärkeä ky.sy-
. q^ys kaikille demokraateille ja oikeamielisille ihmisille yleensä. Siksi,
^^|:yun kommunistit ja sosialistit, vaan vieläpä monet kommunismin
tteelliset vastustajatkin ovat protestoineet Yhdy.svalloi.s.sa, Cä-
L Ja muissa maissa tätä'Yhdysvaltain sodanlietsojien innoitta*
poliittista pikeuskuulustelua vastaan. V'apaii.s-lehti ottaa vaati-
Ittomanpaikkahsa tässä demokratian rintamassa fasistista ajatus­ten
kontrollia vaataan.
AV?
lä myös*' vikisee Vapaa Sana
'pronton Vapaa Saiia joutui tääs kääntämään kelkkaansa ja
lehamään herransa. .Se joutui uudelleen tunnustamaan, että kun
''antaa pikkusormensa paholaiselle, niin se vie koko käden'*.'
f lilistettyään limminsiläisen Ralph C a r l i n i n johtamaa hajoitusklik-kiä
ntaasta taivaaseen asti ja kuvattuaan sen ämoaksi auPuaaksi teke­väksi
unioksi Ontarios.sa, Toronton Vapaa .Sana .siii viime laiiantainä
kaikki vanhat oksennuksensa ja kirjoitti toimituspalstallaan seuraa-
- vaa; "Viime päivien kehitys o.soittaa. että kulta-alueiden kaivosmies-
, ten järjestyminen . . . vihdoinkin alkaa .saada oikeat muodqt . .
Mistä sitten .johtuu tämän "suunnan muutos" ja eilisen lempilap-sen
roskakoriin heittäminerj? "Lsoiset" ovat tulleet havait.semaan, että
terästyöläisten union diktaattorin hajoittj/ja-apulaisei ovat Tunminsin
Ictiha^alueella komeasti puettuja kennYaleja joilla ei ole joukkoja.
NSmä kultaparoonien .siipien suoji.ssa pöyhistelleet hajoittajat saivat
tdsin ehkäistyksi kullankaivajien järjestymistyön tällä kertaa — mutta
tähän loppui heidän 'saavutuk-scnsa". .Siksi C C L : n johto sanoi, että
" M a u r i on työnsä tehnyt. Mauri saa nyt mennä" — ja Toronton
Vapaa Sana vakisee peräs.sä. että "minä myös'l^ -
Mutta huonoa asiaa on puolustettava valheilla. Xiinpä Toronton Va­paa
Sana selittää: "Etiä kulta-alueen kaivosmiehet olivat sangen v i i ­saita,
hylätessään kommunistijohtoisen kaivosmiesten union, sitä to-disf.
a . . . " Mitkä? Palkatko'^ T a i työolosuhteet? Kysykää kaivosmie-hiltä
itseltään. He tietävät, että hajoittajat 'onnistuivat" vakautta-maanalhaisen
palkkatason kultakaivoksis.sa.
Kaivosmiesten union äskeistä ylcisäänest3'stä vääristellen Vapaa
Sana sanoo: "Omaisuuden omistajai ovat nyt toisessa valtakunnassa."
Tosiasia luonnollisesti on. ettii kaivosmiesten union omaisuudet ovat
edelleenkin jokaisen paikallisosaston omaisuutta j a kontrollissa. Suo­ritettu
äänestys turvasi vain sen. että mitkään hajoitiajavehkeilijät
dvät voi kaapata näuä omaisuuksia tällä uniolta pois. K a i k k i järjestöt
ovat täten turvanneet omaisuuteen — niiden mukana CS j ja monet
muut täkäläisten maanmiestemme järjestöt. Turvatessaan omaisuu­tensa
hajoittajien vehkeilyä vastaan kaivosmiesten unio menetteli o i ­kein
jäsenistön yleisetuja silmälläpitäen. Tästä myös johtuu, että tä­mä
toimenpide tuli hyväksytyksi jäsenistön enemmistnpäälökscllä
;jSDkka esiin.' Sudburyssa syntyi sekaannusta jäsenistön keskuudessa^
^nn vastuunalainen union johto ei tehnyt asiaa tunnetuksi ja hajoitta­jat
saivat tilaisuuden hetkellisesti hämätä jäsenjoukkoja.
* Vaijaa Sana pauhaa loppumattomasti kaivosmiesten union"-kom-iöunistisuudesta"
j a sanoo, että Robert C a r l i n 'vuosikausia teeskenteli
jäevansa C C F : n mies periaatteessa ja siten johti harhaan" Sudburyn
fyaivosmiehet. Tosiasia luonnollisesti on. että mr. C a r l i n on ollut j a"
Jta vieläkin vakaumuksellinen ccf:Iäinen, jo-skin mr. M i l l a r d ja kump.
Jivat häjcrftustyöllään^^tehneet^laiken voita\-ansa tämän vakauinuksen-iiorjuttamiseksi.
*^ MMSVVU on j a pys\y kaivosmiesten turvana. Vain M M S WU
«roi järjestää Pohjois-Ontarion kullankaivajat ja saavuttaa kipeästi
-Isrvittavia parannuksia kullankaivajien palkka- j a työolosuhteisiin.
vehkeily ja valheryöppy el voi tätä tosiasiaa muuksi muuttaa.
i m a r k k i n a i n ylläpitAmiiefcsf t a i uuinen
> teollisuuksien aloittamiseksi; k u n me
I muistamme. Jotta voidaksemme käydä
i sotaa m e e m m e antaneet minkään p i -
j dättää itseämme, e i a j a n eikä r a h a n,
I v a a n maksoimme Tiyvan JbJnnan « a a -
I daksemme nopeasti laivoja, lentoko-
I n e i t a Ja k u u l i a me ihmettelemme.
i että mikä ehldilsee viranomaiiiet u u s i -
- masta Joitakin näitä anteliaisuuden
; ihmeitä k i m o n kysymys • i h m i s t en
I asuttamisesta siten kuin pitäisi. —
i Notre T e n y » , Montreal.
• • •
] SE " M U T T A -
! Canadan taloustilanteessa on n y t
p a l j o n sellaista mistä voidaan olla
tyytyväisiä Ja h u o m a t l h v a s t i ylpeitä-k
i n . . . M u t t a tulevaisuudessa Ifiydäm-me
itsemme todennäköisesti tilantees­t
a mikä panee * bisnesjohtajiemme
älykkyyden mitä k o v i m p ^ n kokee-
. s e e n . . . "railä kertaa ulkomaakauiMtn
tilastot ovat v e r r a t t a i n tyydyttävät,
m i i t t a niitä o n ylläpidetty Y h d y s v a l ­t
a i n Ja C a n a d a n l u o t o l l a . . . Meillä on
o l l u t useita vuosia hyvää a i k a a ijaos--
p s r i t y ) . mutta oHsl typeryyttä luottaa
.siihen, että se Jatkuu ' k i t k a t t o m a s t i
l o p p u m a t t o m a s t i . . . " — M o n t r e a l D a i ­l
y Star. • • * KUVAAVA VÄITTELYN AIHE
MAAILMAN «IKKAIMMASS8A
KAPITALI8TIMAA88A
Työttömiä ilmoitetaan nyt v i r a l l i s e s ­t
i olevan 3.000,000 Ja tämän lisäksi on
30 pros. k a i k i s t a työssäolevista työssä
osa-aikaa. E i siis kumma Jos f i n a n s -
sllehdistössä o n syntynyt a i v a n oma­laatuisensa
väittely. Niiden kesken
näet Jankataan siitä, onko m a a n työ­tätekevistä
kuusi kahdeksatta osaa
valko seitsemän kahdeksatta o£aa —
a l i r a v i t t u n a , tietenkin setu^uksensa
inflatoorisista hinnoista Ja l a i h o i s ta
palkoista. — Eteenpäin.
• • * ^ •
SCOMEN J A NEVVOSTOIillTON
SUHTEET
V i r a l l i s t e n noottien vaihdon lisäksi
osoittaa maamme j a Neuvostoliiton
.suhteiden kehittymistä myöskin neu­vostolehdistön
k i r j o i t t e l u Ja Neuvosto­l
i i t o n radiolähetyksien sisältö. V i i m e i
simmäksi on L i t e r a t u r n a j a Gazean<
avustaja Sokolov kiinnittänyt huomio­t
a siihen, että u l k o m a i l l a maatamme
esiteltäessä neuvostoliittolaisille —
JoiUe ilmeisesti venäjänkieliset m a i ­noslehtiset
on t a r k o i t e t t u — asioita
esitelmän t o i s i n ' k u i n toisteK'valtioiden
k a n s a l a i s i l l e . Joille t a r k o i t e t t u j a ovat
en m a l t a olla v a i t i . Ensinnäkin t e k i ­vät
naisten k a u n i i t iltapuvut j u h l a ­van
vaikutuksen, v a i k k a hengessäni
Ihmettelin m i t e n he niissä tarkenivat?
j H a a l i o l i kylmä k i i l n jääkellari. H a m -
i paat kolisivat v a i k k a o l i t a k k i ni.skas-
I ea. T o i n e n s e i k k a o l i , että naisäänissä
i o l i monta nuorta laulajaa mukana.
Erittäin hyvä a l k u , tytöt. M u t t a m i s ­sähän
pojat viipyvät? Vai eivätkö
he ole vielä havainneet kuoromme tyto­toja.
A l m a Johnson esitti k i r j o i t t a m a n sa
k a u n i i n ajankohtaisen runon, " U u ­denvuoden
mietteitä". R. H e l i n esit­t
i h y v i n tunnetulla t a i d o l l a a n v i u l u ­soolon.
Kuoromme j o h t a j a K e r t t u Viitane^i
on esiintynyt meille vuosien vai-rella
monella eri tavallai. Hän o n täynnä
yllätyksiä, sillä tämä oli ensimmäinen
k e r t a k u n k u u l i n hänen esittävän y k ­s
i n l a u l u a . Hän l a u l o i " O r v o k k e j a ä i ­d
i l l e " J a "Hyvästi a r m a i n " , esittäen
v a r s i n k i n ensinmainitun sellaisella
t a i d o l l a , että kyynel k i i l s i monen sijr j
mässä. Kiitos K e r t t u tästä j a k a ir
kesttf muustakin.
E r i k o i s e n m a i n i n n a n ansaitsee nuo­r
e n väkemme esitykset. Y k s i n l a u l ua
esittivät <MirJam Roine j a E l e a n o ra
R a e , pianosoolon Irene M u t t a j a not*-
keusvoimistelua L e a V i i t a n e n . Hei-^
dän esityksensä olivat mainiot, yleiaö'
p i k i i s i ne sralkuvin suosionoeoituk^
s i n . Tämä^on Jälleen todistus siitä,
r a n s k a n - Ja englanninkleliiBet l e h t i s e t . . m i t e n nuoret kykenee Jatkamaan.sitä-
VaoeonMr. —^ Vuoden vaihteessa :
j u h U t a a n tavalUsasti monella e r i te^;
v a l l a , yksi tykkää yhdestä j a l o i n e n \
t o i s e sU tavasta. Meille järjestyneilr -,
Ie QröläisQle ovat k u i t e n k i n järjes­tömme
yhteiset riennot parhaat ja
tärkehnmät.
C S J J n V a n c o u y e r l n osasto o l i n y t , •
k u t e n ennenkin, järjestänyt monta
arvokasta tilaisuutta joulunpyhien
kxmunankin puolen. O n v a i k e a sanoa •
miltä niistä o l i paras, sillä s e k i n on!
m a k i u s l a . Allekirjoittanut odotti j
h a r t a a s t i kuoromme uudenvuoden ,
koiLserttia. Ehkä ssnldn takia, että j
meillä e i o l l u t kuoroa edellisen vuoden i
vaihteen a i k a n a , eikä tietenkään k o n - |
s e r i i t i a k a a n . Honl o l i s u u r i k u n t i e s i n , i
että kuoromme toimii (tilapäisen kes- i
keytyksen Jälkeen Ja järjestää e n U - j
seen hyvään tapaan vuodenvaihteen j
k o n s e r t i n , j o k a p i d e t t i i n s i m n u n t a l n a I
tJc. 2 p n ä .
Ohjelma alko* aikanaan 0 ' C a n a - |
d a l l a . K i m M . S a a r i o l i lausunut y l e i - ; , ,.„ . . ,
sön tervetuBeeBi esflTi kuoromme IP^^^"»" D o n - h a a l i l l a n a i s t e n kerhon
l a u l u t - S a v e r . " S y y s i l t a " j a " S o i - s o i " . I ^ ^ valistuskomitean järjestämä r a u -
Sitaiääni pisti kaksi seikkaa, j o i s t a ' JOssa k e s k u s t e l l u n n y ^ i -
•sestä sodan lietsonnasta j a sodan v a -
H E L V I L A I NE
Toronto. — S u n n u n t a i n a , t.k. 9 pnä
nostelusta. G. Sundqvist selcsti p u ­heessaan
syitä tällaiseen iuihoitukseen
j a Helen Tarvainen toi puheessaan
esille naisten aseman .sodan aikana
sekä myös naisten v-elvoUisuudet täl­laisen
kiihotuksen lopettamiseksi, k o ­rostaen,
että juuri naisten elämän
synnyttäjinä tulee nostaa äänensä
k u u l u v i i n vaatimaan py.syväistä r a u ­haa.
Helmi Tervola esitti t i l a i s u u t e en s o ­p
i v a n r u n o n j a C S J : n . T o r o n t o n osas­t
o n sekakuora j a C l u b iDcnwayn tyttö­kuoro
lauloivat muutamia iauluja,
j o i t a yleisömme on a i n a valmis k i i ­tollisuudella
kuuntelemaan.
Miellyttävä yllätys o l i s e , että mrs.
Dorise Nielsen, joka muutama päivä
aikaisemmin.^.cli palannut Budapes­tissa
pidetystä' m a a i l m a n n a i s t e n r a u -
I han k o n f e r e n s s i l t a, o l i saapunut t u o -
i m a a n terveiset sieltä, «akä j u u r i e r i -
I k o i f e s t i Suomen e d u s t a j i l t a sieltä. H ä ­nellä
oli s u c m e n k i e l i n e n k i r j e , j e n ka
H e l v i L a i n e j a A i ^ N e v a l a i n e n / S u o -
i men edustajat)' olivat lähettäneet
! C a n a d a n suopjalaisille naisille ja
; yleensä C a n a d a n edistysmielisille t y ö - '
! Iäisille. Kirj- j sn l u k i Helen TTarvai-
! nen, mrs. N i e l s e n i n p a h o i t e l t u a , k im
\ hän ei kyennyt lukemaan suomen-j
kieltä. Oli v s h i n k o , ettei hänsn t u -
j l o i t a a n ollut , ^ k a a i l m c i t t a a , että
' enempi ihmisiä o l i s i t u l l u t hänen p u -
j h e t t a a n kuulemaan. Meillä o n k u i -
! t e n k i n s i i h e n t i l a i s u u s vielä myöhem-
! min k u n h ä n uudelleen tulee puhu­maan
D o n - h a a l i l l e keväämmällä.
K o i o u k s e s s a hyväksyttiin seiu-aava
päätöslauselma _i;)ä^minist3rill2 R i g ht
Hon. Louis St. L a u r e n t i l l e lähettä­mistä
v a r t e n : ^ •
"TcrjpntOisa t a m m i k u u n 9 p : n ä 1949
pidetyssä yleisessä kokouksessa, mikä
oli kutsuttu keskiistelemaan n y k y i ­sestä
sotasuunna£t^ j a m i h i n o s a l l i s t ui
150 suomalaissyntyistä kansalaista,
hyväksyttiin seuraava päätöslauselma:
^ " M e olemme syvällisesti huolissam­me
jatkuvasta sotapropagandasta ja
h a l l i t u k s e n aseis.tautumisohjelmasta.
Meistä tuntuu,, että nykyinen sota­h
y s t e r i a on keinotekoisesti kehitetty,
j a että Canada • ei., todellisuudessa ole
hyökkäysvaarassa ^
"Ne sadatmiljognat dollarit, jotka
käytetään sotavalmisteluihin, rikas­t
u t t a v a t vain asetehtailijoita vaikka
ne pitäisi käyttäähyödyllisempiln t a r ­k
o i t u k s i i n , a s u n t o k r i i s i n helpottami­seksi,
sekä t u k i r a h o i k s i ipaidollie ja
m u i l l e elintarpeille. ^
"Yhdes.sä, satojentuhansien muiden
D O R I S E NIELSEIs-r
a u h a a r a k a s t a v i e n canadalaisten
P o r t A r t h n r . — K t i t e n aikaisemme
^ olemme kertoneet a B E a v a t ' C S J : n opia.!
tolnu-ssit täällä tJa. 27 p n ä j a OHfci
[ l a i t a k i n o n j o i l m o i t t a u t u n u t tyydytO.
; västi, m u t : a e i k u i t e n k a a n sunä m^j
: r i n k u i n o l i s i syytä t o i v o a . O n tietysS'
j m o n i a syitä, j o i d e n t a k i a k a i k ki
I kykene t u l e m a a n m u k a a n v a i k k a ^
h a l f i a k i n . Monet ranhat tsverit \*äitJ
tävät, että c p i s k e l u e i m u k a olisi tarJ
j p e e l l i s t a k a a n koska o n foimittu njjuj
I pitkät ajat työväenliikkeessä ja
j siitä saatu kokemus kylfe riittää.
! t o t t a , että kokemuksen k a u t t a cpi
I p a l j o n . M u t t a se e i riitä sillä me
i pitää kyetä yhdistämään teoria ;
i täntöön — j a se pitää' paikkansa
; v a n h o i h i n k u i n n u o r i i n k i n , varsi;
•nuorempaan väkeen, j o l l a o n vähei
: män sitä käytännöllistä kokem
• S i i s tehdään päätös, että mennääj]
' m u k a a n opintokursseille. Siellä
1 vielä p a l j o n t i l a a , v a r s i n k i n nucrei
; m a l l e polvelle, m u t t a v a n h a t k i n ovajj
tervetuUeet.
kanssa me vastustamme .sotaa,
haluamme elää rauhassa j a säilyttää
:arly i n
. Taantumus yrittää l u j i t t a a otettaaj d reach
Me k a i k l d a l l a missä se ön s u i n k i n mah-d
o l l i s t a . Meidän o n v a s t a t t a v a taani
ystävälliset suhteet maailman kaik- | tumuksen haasteeseen s a m a l l a mitalh ; delega
kien maiden kanssa."
O l i s i toivottavaa, että Toronton
suomalainen Väestö antaisi suurem­man
kannatuksen tällaiselle tärkeällle
asialle, t a i o l i s i k o n i i n , että T c r c n t or
suomalaiset eivät tarvitse sitä 140 d o l ­l
a r i a , j o n k a Canadan h a l l i t u s ottaa
j o k a i s e l t a m a a n asukkaalta välilli­sinä
veroina j a käyttää nykyiseen so­tavarusteluunsa?
Mlnim mieleslänj
sillä olisi p a l j o n tärkeämpiä j a h y ö -
dyllisempiäkin asioita ajateltavana,
j o h o n ne v a r a t voisi käyttää. Eikö­hän
n i i n ajattele sentään toisetkin,
joten aletaanpa viedä r a u h a n aatetta
eteenpäin cikfein koko j o u k o l l a . — E .
t a i vähän paremmin. Siksi kehoitaj
k a i k k i a edistysmielisiä suomalaiiii
liittymään Canadan Suomalaisetu
Järjestöön. Tämän vuoden jäsefttei
An A
Accordin
CSJ:n opintokurssit sujuvat h^in
Vancouverissa; osalHstujia yii 50
"Helsinkiläiset petktittajat kuvittele­vat
omaavansa Januskasvot, Jotka s a ­manaikaisesti
voivat näyttää ystävyyt­tä
Neuvostoliittoa j a v a l t a m e r e n t a k a i ­sia
sodanlietsojia kohtaan*', mahiitsee
Sokolov kirjoituksessaan ^todettuaan,
että englannlnklellsrasä vihkosessa
Suomi pyritään esittämään melkein­pä
Neuvostoliiton u h r l n b .'
Maamme Ja N e u v o s t o l i i t on iuhteet
eivät ole F a g e r h o l m i n h a l l i t u k s e n a i ­kana
kehittyneet suotuisasti. Viime­aikaiset
tapahtumat ovat entistä s e l ­vemmin
osoittaneet, että nykyiseltä
h a l l i t u k s e l t a t>uuttuvat edellytykset­k
i n n i i d e n paremmalle -kannalle saat­tamiseen.
K u n maittemme väliset
ystävälliset suhteet ovat kuitenkin
Suomen kansalle elintärkeät, on
maamme p o l i t i i k k a k a l k k i e n demok­r
a a t t i s t en piirien yhteisin voimin
muutettava kansamme etujen m u k a i ­seesi.
— Työkansan Sanoinat. •
• • *
MAATALOUDEN VEROTUS
K u n m a a l a i s l i i t t o n y t v a l i t t a a ' taas
maatalouden j a eritoten p i e n v i l j e l i ­jöiden
raskasta verotusta, tahtoo se
tällä v a l i t u k s e l l a a n hämätä sen t o s i ­asian,
että sen t a h o l t a e i o l e koskaan
p a n t u t i k k u a r i s t i i n pienviljelijäin v e -
rokuorman helpottamiseksi. A i n a k im
o n t u l l u t eteen kysymys plenvlljeHjöil-le
aimettavista verohelpotuksista t ai
mistä muista helpotuksista tahansa,
o n m a a l a i s l i i t o n jyrkkänä k a n t a n a o l ­l
u t : helpotukset k a i k i l l e m a a n v i l j e l i ­jöille,
siis myös s u u r t i l a i s i l l e j a m e t -
säpohatoille. Näin o n monta hyyää
esitystä j a aloitetta plenvUJeliJÖiden
auttamisesta kuivunut k<^oon M a a ­l
a i s l i i t o n Jääräpäisyyden tähtien. K a i ­kesta
h u o l i m a t t a maalaislUtto väittää
olevansa pienviljelijöiden puolue. S o s -
demien vastustus plenvUJelijöiden v e -
rohelpottiskysymyksessä k a i Johtunee
I sen piirissä aUcolnaan keksitystä aset-i
tamuksesta, jonka mukaan jokainen
1 m a a n t o n k l j a , olipa hän s i t t e n suuren
1 t a i pienen t i l a n omistaja, o n t u o t t a -
j j a . j a j o k a i n e n , j o k a j o u t u u ostamaan
\ elintarvikkeensa, olkoonpa v a i k k a t e h -
i t a U i j a , k u l u t t e j a . K a i k k i tuottajat
ovat tämän mukaan oUeet pahasta
sosdem-puolueelle. v a r s l h k l n s en j o h ­t
a j i l l e . Tämä el k u i t e n k a a n ole estä-nyt
sosdemejä v a a l i e n aikana k u l k e ­masta
\-aallnuotan vetomatkoillaan
n^-ös maaseudulla. — Vapaa Sana.
H e l s i n k i .
työtä, j o n k a me vanhemmat olemme
I alkaneet j a jätänune hcUIe perinnök-
M . Saari esitti taidokkaasti E i n o!
- L e i n o n kirjoittamat runot " A l e l K is
K i v i " Ja " L a p i n kesä". L i s i K a n g as
j a . A r v o ..Nurmi lauloivat dueton ja
M a n t a R a n t a e s i t t i välipalaksi p i l a n.
G u n n a r Abbors j a L l s i Kangas esit­t
i v ä t soololatilua. L i s l l a u l o i k a u n i in
Ja a i n a suositun "Ave M a r i a n " ja
toisena numerona " K e i t e l e e n " . M r .
Abbors lauloi ruotsiksi k a k s i l a u l ua
Ja suomeksi Sibeliuksen " F i n l a n d i a n " .
•Kun kuoro e s i i n t y i toisen, k e r r an
latiloi se h y v i n k a i m i i s t i " V o l g a n v e -
nemlehet" Ja " H e i k i n häät". Nais­kuoro
e s i t t i k a i m i i s t i l a u l u n "Pääs­k
y n e n " j i mieskuoro " K a i m i i n Vee­r
a n " , yleisön sutureksl riemuksi.
« e n jälkeen kuulimme " r a d i o u u t i s i a"
asemaita B . C . K . - j a iso W , Y . M u t t a n
ollessa k u u l u t t a j a n a . >Nämä " u u t i s e t"
saavat ataa yleisön hsrvälle tuulelle.
O n vahinko, että^se aaltopituus ei
u l o t u C l i n t o n - h a a l i n seinien u l k o p u o -
leUe.
V i u l u d u e t o n esittivät K e r t t u V i i t a ­n
e n Ja Q u s t Mäki, j o k a o l i v i e r a a ­namme
Salmon A r m i s t a , j o t en e r i k o i ­n
e n kiitos esityksestä.
Vielä kuulimme duettolauluä L i s i l ­tä
j a K e r t u l t a j a l o p u k s i e s i t e t t i in y k ­sinäytöksinen
p i l a "^Porilainen p o l i i -
s l k a m a r l l l a " . Sen esittivät F . Holmes
j a Y . M u t t e .
Tähän l < ^ u l tämä arv<^as j a m o - j
n i p u o l l n e n tilaisuus. P a l j o n o l i k u o ­romme
j a s en avustajat tehneet työtä.
Josta k a u n i i t kUtokset Jokaiselle^erik-seen
j a k a l k i l l e yhteisesti.
T o i v o n .hyvää j a t k o a j a innostusta
j u u r i alkaneelle vuodelle j a o n n e l l i s ta
Ja t o i m i n t a r l k a s t a uutta^niotta k a i k i l le
lehtemme l u k i j o i l l e . — E . N .
Vancouver. — Opintokunssit, jotka
alkoivat tk. 6 p:nä C l i n t o n - h a a l i l l a ,
ovat p a r h a i l l a a n menossa. O p p i l a i t -
toimintamme tarvitsee kipeästi uusia
voimia.
T o i v o n , että kur§£eilla n y t v a l l i t s e va
ten lukumäärä o l i ensimmäisellä v i i - j innostus j a toveruus tiivistyisi yhdek-koUa
keskimäärin 54, j o t a voimme p l - j s i suureksi voimalähteeksi.
tää hyvänä tuloksena. Voi o l l a m a h - ! Kirjanpitokm-sseille on osallistunut
dollista, että kursseilla kävijäin luku
lisääntyy loppuvaiheessa, k u n l u e n ­notkin
tulevat lähemmäksi -nykyaikaa.
Qn muuten hyvä muistaa, k u t e n K o r ­honen
sanoi, että ellemme tunne' m e n ­neisyyttä,
n i f n meidän on v a i k e a y m ­märtää
nykyisyyttä j a se pitää p a i k ­kansa.
M u u t e n voi sanoa, että A k u ICorho-se/
l luennot ovat selviä j a , h e l p o s t i t a ­juttavia.
Vastaukset k y s y m y k s i i n ovat
. m i e l e n k i i n t o i s i a . Kurssilaisten kes­kuudessa
vallitsee hyvä sopu j a y h -
teisymmärrj-s. K a h d e n viime päivän
aikana on keskustelu ollut vilkasta.
Naiset ovat tehneet kysymyksiä yhtä
p a l j o n kuin miehetkin j a selitykset
ovat olleet tyydyttävät. Oppilaat seu­raavat
iVieijitoja huolellisen tarkasti,
j o k a on hyvän oppilaan ominaisuus.
Mitäpä meille olisi hyötyä koulusta,
ellemme huomioisi l u e n n o i t s i j a n s e l i ­tyksiä.
Oppilaan on myöskin t b s i a s i -
a i n j a t i e t o j en hankkimiseksi välttä­mätön
tehdä m u i s t i i n p a n o j a , k i i n n i t ­tää
tarkka huomio kaikkeen., S i l l o in
saamme sen kokonaisuuden, mikä
kursseilla on tarkoitettukin, että
voimme s i t t e n itseämme j a kykyjäm­me
kehittää edelleenkin kurssien l o ­puttua.
Nämä kurssit antavat meille
sen pohjan j a suunnan, mitä tulee
kulkea. Meidän järjestötyömme ja
keskimäärin 9 o p p i l a s t a . Ohjausta a n ­taa
E . W i l e n . O p p i l a a t ovat tyytyväi­siä
ohjaukseen. ; •.
K u r s s i e n loputtua a n n a n yleisrapor-t
i n j a k a t s a u k s e n , ; ^ - R . T . L .
Mattawan kerho
järjestää myy­jäiset
keväällä
•Mattaw.:. — . N a i s t e n kerhon k o ­kouksessa
oli p a l j o n k a i k e n l a i s i a a s i ­o
i t a käsiteltävänä: Katmis t a l v i - i l ­ma
oli myös puolellamme j a n i i n o l i
emäntäväkeä p a l j o n liikkeellä.
P i a n o r a h a s t o n , k a r t u t t.a m i s e k s i .
s u u n n i t e l t i i n .taas. kevää.lä pidettä­väksi
myyjäiset...- Ostetaan v i l l a - ja
v i r k k u u l a n k a a jä sitten näytetään
taas, ettei emäntien peukalot ole k e s ­kellä
kämmentä. L a n k o j a saa h a k ea
Mäeltä j a K a n k a a l t a , - t o i v o t t a v aa
o l i s i että miehetbin tekisivät j o t a l t in
myyjäisiinune. •
T o d e t t i i n , että viime vuonna ker­homme
saama Tähallirien tulos o li
hyvä jäsenmääräämme verraten.
•Nyt s i t t e n entiset j a Uudet jäsenet
kokoukseen K a n k a a l l e h e l m i k u u n 13
pnä. — M u m m u . ' • '
1 Timminsissä järjes-jtetään
osuusliikkeen
I illanvietto
j Timmins. — S u n n u n t a i n a , tk. 23
p:hä kello 8 o n p a i k a l l i s e n o s u u s l i i k ­keen
i l l a n v i e t t o suomalaisille p S J :n
osaston, h a a l i l l a . U l a n ohjelma tulee
olemaan s a m a n tapainen k u i n ennen-pidetyissä
iltamissa. Osuusliikkeen
koskevista kysymyksistä keskustellaan
j a filmejä s a a n a i d ä i l l a n lopuksi.
Siitä p a l j o n mainostetusta Comet-s
i n i l t a m a s t a on t e h t y l o p u l l i n e n p ä ä ­tös.
O h ajatusta.pitää j e tämänkuun
viimeisenä sunnuntaina mutta k u n
kuulimme, että South Porcupinen
Viestillä o n s a m a n a i l t a n a i l t a m a n i in
päätettiin se pitää helmik. 6 p:nä. —
R a p o r t t e r i .
hankintaryntäys a l k a a p i a n , joten njt of ge
o n aika päättää Ui^tymisestä kansaa
edistysmieliseen r i n t a m a a n . M e voim. ne day.
me jokainen, k u k i n o m a l l a vaatimat­t
o m a l l a tavallamme avu.staa edistyk­sen
voimien taistelua taäntumustj
vastaan.
Tällä hetkellä marssivat miljoonat
kaulto-Idässä vapauttaan kohdeiL
V u o s i t u h a n s i e n kahleet katkeavat kia
työtätekevän k a n s a n pojat j a tyttärei
rynnistävät vapaampaa j a rikkaampaj
elämää kohden. /
L o p u k s i h a l u a n huomatittaä. ett»
C S J : n aluekomitean lahjavoittotans-sit
pidetään t.k- 24 pnä, a l k a e n klo
9 i l l a l l a . K u t e n muistetaan oli ne
a i k o m u s pitää jouluk. 29 pnä, mutta
j o u d u t t i i n siirtämään/mainittuun päl'
vään saakka. ithout i t 1
V a r a t k a a tiketti .itsellenne ajoissa d only i i
j a avustakaa s i t e n järjestömme alue­k
o m i t e a n työtä. — W l l l i a m - p o i k a .
— V. 1945 h u h t i k u u n 28 päivänä
t a p e t t i i n M u s s o l i n i . '
Öljyä meren fetlla
TVashington. — C a l i f o r n i a n , L o u i s i ­a
n a n j a T e x a s i n v a l t i o i d e n merenran­t
a - a l u e i l l a löytyy valtavat määrät- ö l ­jyä
meren a l l a . S e n j o h d o s t a o n .syn­t
y n y t r i i t a siitä k u k a omistaa meren­alaiset
alueet.. J o k u a i k a s i t t e n v o i t ti
l i i t t o v a l t i o n h a l l i t u s omistusoikeuden
C a l i f o r n i a n ^ r a n t a vesialueisiin. Sen
jälkeen on?* l i i t t o v a l t i o n h a l l i t u s vaa­t
i n u t K c r k e i m m a n Oikeuden päätös­tä
myöskin Louisianan' j a Texasin
M e k s i k o n l a h d e n a l a i s i i n a l u e i s i i n näh-'
den, j o i t a m a i n i t u t valtiot ovat " l a i t ­tomasti
vuokranneet" erinäisille öljy-yhtiöille.
Riidanalaisp'",a merenalai­sella
alueella, j o k a käsittää n o i n 780
m a i l i n pituisen raimlkkoälueen, väi­tetään
olevan 10,000 miljoonaa tyn­nyriä
öljyä.
Vuoden 1947 a i k a n a psn Texasin
v a l t i o näiltä a l u e i l t a ö l j yn tuotantoVe-r
o i n a k a i k k i a a n $14,800,000.
Filmi jä urheilu
Neuvostoliitossa
Neuvostoliitossa, jossa dokiunentt^
j a opetuselokuvat näyttelevät varsin]
huomattavaa osuutta, ö n v i i m e aikoi'
n a a l e t t u kiinnittää suuirta huomioi
myös u r h e i l u n kehittämiseen j a läa^
j o j e n joukkojen u r h e i l u l l i s e n innos'
tuksen herättämiseen elokuvien avul­l
a .
M o s k o v a n elokuvastudion Hlmaus-ryhmä
f i l m a a p a r a s t a ' a l k a a Riiassa
urheiluelokuvaa "PyöräiUjät". Oh­j
a a j a n a t o i m i i ryhmän j o h t a j a , ohjaa­j
a V . Sutajev. Elokuvassa kerrotaan
pyöräilyurhsilun h i s t o r i a s t a sekä ke­hityksestä
Neuvostoliitossa. Slini
k e r r o t a a n myös k a i k i s t a pyöräilyur-h
e i l u n l a j e i s t a : ratapyöräilystä,
maantiepyöräilystä jne., sekä tunne­t
u i s t a mestaripyöräihjöistä. Osa elo­k
u v a n loppukohtauksista filmatsan
R i i a s s a pidettävissä seitsemän kau­p
u n g i n välisissä pyöräUykilpalluissa.
T o i n e n , i s h a k k i - " u r h e i l u a " koskeva,
käsitrtelee äskettäin pidettyjä shaöfl
m a a i h n a n m e s t a r u u s k i l p a l l u j a . Eloku­vassa
o n o n h l s t i m e e l l a tavsiUa esiteMr
se v a l t a v a m i e l e n k i i n t o , j o t a Neuvi
t o l i i t o i f mitä e r i l a i s i m m a t väestöpilritj
osoittivat H a a g i n j a Moskovan tu^
n a u k s i l l e . Elokuvan o n valmistanull
Dokumenttielokuvien Keskusstudio.
The I
tie sii
poUcy
of ti
ary £
I Ryti"s
acy ant
rheim i
Di
ur d?
was
new
seek i
the
f, the
le meai
ng t l
ived s
ally i
ever,
iply nei
is, tht
le to coi
•ed by t
tion CO
aded
i of Sej
mbmitte
the F i i
ms were
he T
Instinctii
iman eat
i : h is tl
blc or an
true i
ould prov
ihment.
unan r a o
The sclen
mparativ»
t knowl
guide h
one m a n
superi
her form
ilch provt
re depenc
ÄVhen mj
withii
itray.. Civi
astray i
alloived
itincts to
ilaced b y i
and hai
told n u t ri
strength
ase a n d ;
Civilized p
|elelically.'
irding to i
il to regari
1 instincts,
do the wi;
i to i t t h a
Iowed to f
rverted a n
[Man can b
natural f(
tuated the
ids of gen*
le for-th«
ience has
klng artil
en we tai
fs, we do
entionally
PÄIVÄN PAKfHA
Työväenliil(l(een petturit toiminnassa
kerho viettää
vuotisjuhlaa
LakeUa
L a k e . — ; P a i k a l l i s i n nais-iGieijboQ
kc^ouksessa viime tors-lElittttUn
kgrmmsnvuotisjuhiako-
«elöstus «tiunnitelmlstaan.
' « • k & paljem erilaatui^^ t i -
4aalos^. H e l m i k u u n 13 pnä
belndk: ifphi on
leivos- j a kasityömyyjäiset j a helmik.
27 p n i pidetään j u h l a i l t a m a , jossa on
arvokas j a mompuoUnen ohjelma.
J u h l a k o m i t e a n suimnltelmat h y ­väksyttiin
j a s s n johdosta elämme
täällä kymmenvuotisjuhlan merkeis­sä
Kailcfci xaudÄt ovat tulessa saa­daksemme
juhlastamme m a h d o l l i s i m ­man
onnistuneen.
Kerhossa tavataan taas ensi tors<
täinär — • d . R . " " >
Saastamoisen saha
palanut Kuopiossa
HelsiakL — Jouluk. 2 pnä klo 8 a i ­kaan
illalla syttyi Kuopiofisa Saasta­moisen
Särkilahden saha tuleen, joka
sai pian suiuren vallan sahan vanhalla
puolella. K im palokunnat saapuivat
paikalle puoli tuntia myöhemmin, e i ­vät
ne kjrenneet enää pelastamaan
vanhaa sahaa, joka paloi poroksi pe­rustuksiaan
myöten. Pölysuoja Ja sa-
R a n s k a l a i s e n sosialistin M i l l e r a n d ln
y h t y m i n e n Ranskan kapitalistiseen
h a l l i t u k s e e n v. 1899 o l i a l k u ns. m i -
n i s t e r i s o s i a l i s m i l l e. Ensiksi hänet n i ­m
i t e t t i i n kauppaministeriksi. K u n
B r i a n d v. 1909 muodosti hallituksen
n i m i t e t t i i n M l l l e r a n d y l e i s t e n töiden
I m i n i s t e r i k s i . Tällä teolla B r i a n d sisä-i
p o l i t i i k a n a l a l l a t e k i h i e s U r i v e d o n k u n .
hän asetti e n t i s e n sosialistin työläisiä
vastaan hetkellä, j o l l o i n R a n s k a n r a u ­tatieläiset
kävivät kireää taistelua
r a u t a t i e k a p i t a l i s t e j a vastaan. M i l l e ­r
a n d l n toimesta rautatieläisten lakko
myös m u r r e t t i i n . Ranskan i m p e r i a ­listit
olivat löytäneet hjnrän miehen,
j o t a v o i t i i n tehokkaasti käyttää työ­läisiä
vastaan. Siksi M i l l e r a n d n i m i -
I t e t t i i n P o i n c a r e n v. 1912 mucdosta-i
m a n h a l l i t u k s e n s o t a m i n i s t e r i k s i , j o n -
! k a tehtävänä o l i t u k a h d u t t a a voima-
I kas rauhanliike k u n v a l m i s t u t t i i n i m -
, perialistiseen sotaan. V. 1920 hänestä
i t u l i pääministeri j a lopuksi R a n s k an
~ ~ ~ ~ , p r e s i d e n t t i . Näin tästä entisestä so-
•han konttorirakennus paloivat myös j s i a l i s t i s t a tuli avoin kapitalistien
poroksi. Vahinkojen arvioidaan k o - i a s i a n a j a j a.
Nivelreumatismin
lääkkeeksi verta
Tiedemiehet ovat pitkäaikaisten k o .
k e i l u j e n a v u l l a todeimeet, että n i v e l -
reumatismia voidaan parantaa — i h ­misen
verellä.
V e r e n k u i t e n k i n pitää «oUa erikois­l
a a t u i s t a j a sitä saadaan raskaana ole­v
i s t a naisista j a k e l t a t a u t i a s a i r a s t a ­v
i s t a henkilöistä. Mistä tällaisen v e ­r
e n parantava voima johtuu, siltä el
vielä ole päästy selville.
j -:- V . 1945 toukokuun 2 päivänä B e r -
1 l i i n i a n t a u t u i Punaiselle armeijalle.
hoavan s a t o i h i n m i l j o o n im m a r k k o i ­h
i n , sillä sahan palon yhteyde£sä t u ­h
o u t u i myöskin faneerivarasto sekä
uusia j a vanhoja koneita. Sammu­tustöihin
osallistuivat k a l k k i K u o p i on
palcdcunnat, sahan oma palokunta.
Haapamäen palokunta sekä K u o p i on
varuskunta.
M i l l e r a n d l n jällciä ovat monet sos-demit
vaeltaneet. Ramsay MacDo-n
a l d näytteli j u u r i , s a m a n l a i s t a osaa
B r i t a n n i a s s a . Hänen manttelinsa
ovat perineet AtUee, B e v i n 3mi. l a b o r -
puolueen johtajat.. K u k a o n p a r e m ­m
i n puolustanut i m p e r i a l i s t i e n asiaa
k u i n iBevin? K u k a o n väsymättömim-m
i n vehkeillyt nuorta Israelin v a l ­t
i o t a vastaan k t t i n B r i t a n n i a n n y k y i ­n
e n ulkoministeri? ^
Suomessa on Väinö T a n n e r i n näyt­telemä
osa m a a n s a poUtiikässa meille
k a i k i l l e t u t t u . 3tJs Suomen sos. dem.
puolueen johto olisi asettanut e s t ^t
Suomen fasistieri sotaseikkailijoille,
n i i n Suomen kansa ei o l i s i löytänyt
itseään H i t l e r i n leiristä j a näin olisi
maa säästynyt t u h o i s i l t a s o d i l t a . M u t ­t
a Tanner. Submen ns; " l u j a mies",
uskoi v a r m a s t i H i t l e r i n v o i t t o o n j a o l i
n i i n innokas hänen rotuteoriansa
k a n n a t t a j a , e t ^ sokeudessaan ^.sanoi
radiopuheessaan-?: heinäkuussa 1941
mm. seuraavaa:
"Tässä sodassa meidän maamme
edut lankeavat yhteen N e u v ^ ^ l i i t -
tconrtiyökkääväh ' S a k s a n etujen k a n s ­sa
. . . O n surafflsta nähdä, että työ­väenluokan
k e ^ i u d e s s a o n o l l u t h e n ­kilöitä,
j o t k a ovat uskoneet Neuvosto­l
i i t o s t a tulevien-oppien voivan tuoda
j o t a k i n siunausta mukanaan. K a i ­k
i l l e o l i s i pitär^rt o l l a etukäteen s e l -
vää,_ettei alemmalla kehitysasteella
oleva puoU-aasialainen k a n s a voi t a r ­j
o t a mitään helpotusta korkeammalla
asteella Olaville-kansoille . . ."
Suomen "lujasta miehestä" tuli
myös r u o t s a l a i s t ^ i s o s d e m i e n mielestä
t o d e l l i n e n vapauden ritari, jonka
osoittaa ruotsalaisen sosdemien s a n o ­m
a l e h t i m i e h e n Sven B a c k l u n d i n S o ­c
i a l Demokratenin toimittajalle R.
Lindströmille lähettämä kirje, joka
sodan aikana j u l k a i s t i i n ylempänä
mainitussa {lehdessä. Siinä s a n o t t i in
mm. seio-aavaa:
"Suomen Sosialidemokratia Väinö
T a n n e r i n j o h d o l l a o n nykyään myös
I r i t e m a t i o n a l e n etuvartio. Sillä bols­hevismi
t u h o t a a n . Se t u h o t a a n s a ­manaikaisesti
sekä sisältä että ulkoa
päin. Ulkoapäin saksalaiset v a l t a ­v
a l l a etenemisellään venäläisiä vas­t
a a n . Sisältäpäin s i t e n , että venäläi­set
pakoitetaan lopulta soveltamaan
r a u h a n a a t t e i t a . . . "
NMn t e h t i i n T a i m e r i s t a j a Hitleristä
-rauhanenkeleitä ruotsalaisten sosiali-j
j e m o k r a a t t i e n taholta.
K a i k k i tämä osoittaa k u i n k a s o s i a l i ­d
e m o k r a a t t i s i s t a j o h t a j i s t a o n t u l l ut
tehokas ase taa'htumuksen käsissä.
Sos. dem. j o h t a j i e n j a a m m a t t i l i i t -
topamppujeh työväen petturuus e i r a ­j
o i t u valtiolliselle -' a l a l l e . Työväen­l
i i k k e e n , n i i n p o l i i t t i s e n k u i n t a l o u ­d
e l l i s e n k i n , jikkirepimisessä he ovat
näjrtelleet ratkaiscrvaa osaa. Työväen-j
o h t a j i e n oikeistosnven tarkoituksena"
nyt o n mittskäta m a h t a v a M a a i l m an
A m m a t t i u n i o i d e n L i i t t o , j o h o n k u u l uu
75 m i l j . työläistä e r i p u o l i l t a m a a i l ­maa.
Tätä hyökkäystä johtaa B r i -
tamiuan T U C : n , Y h d y s v a l t a i n C I O :n
j a C a n a d a n C C L : n oikeistojohtajat.
M A L : h t o i m i n t a a o n k a i k i n keinoin
saboteerattu. V. 1945 hyväksyttyjen
M A L z n sääntöjen m u k a a n pitäisi s en
kongressi pidettämän j o k a t o i n e n vuo­si.:
S i i s s e t u ^ y a n kongressin olisi p i ­tänyt
kokoontua V.^1947„ TÄtä päätös­tä
e i k u i t e n k a a n toteutettu. • M A L :n
peäneinrosto päätti Prahassa kesä­kuussa
1917i eitä köhg^esä.^^^to
syys-lokakuussa" 1948. V i i m e vuoden
toukokuussa toimeenpanevan komit*
a n kokouksessa Roomassa l i i t o n pu-l
heenjohtaja D e a k i n ( B r i t a n n i a n TU-j
C : n edustaja) v a a t i kokousajan muut-[
t a m i s t a j o u l u k u u n alkupuolelle 19
P i a n tämän jälkeen Yhdysvaltaii|
C I O : n j a C a n a d a n O C L : n edustajat
j o t k a kannattivat Roomassa tehtjsl
päätöstä, ehdottivat, että kongressinjj
pitäminen siirrettäisiin tuonnemmal-f
s i . Canadan edustaja kiljjoltti hetil
k o t i i n s a a v u t t u a a n , että kongressin pi-f
to voi häuitä hänen j o u l u n viette
j a siksi pyysi k o n ^ e s s i n n pitämisei:|
lykkäämistä täksi vuodeksi. Näm oi j
keistöjohtajat ovat vehkeilleet MAL:-]
tt-oa Vastaan.
N y t pai^haillaa£ B r i t a n n i a n TtJCsj
j a Y h d y s v a l t a i n C I O : n Johtajat
vottelevat Englannissa Ja ke^cust
vat M A L : n suhtautiimisesta Deakinifil
P h i l i p Murrayn,' M c s h e r i n , Conroyi|
ym. o i k e i s t o j o h t a j i e n lausunnot osröt-f
tavat, että suuryntäys M A L : n muis-|
kaamiseksi on v a l m i s t e i l l a .
O n selvääkin, että 75 miljoonais8:|
kansainväUsen järjestön rauhantyö <el
i m p e r i a l i s t i s t e i l s o d a n v a l m i s t a j a i sj
tiellä, j o t e n i m p e r i a l i s t i e n työväenliil-J
keessä olevat asiamiehet ovat herroil-j
t a a n .saaneet tehtäväkseen tällaisecj
v a l t a v a n r a u h a n m u u r i n murskaan^']
sen. —
Työväenliikkeen sisällä olevat pet-j
t u r i j o h t a j a t ovat hidastuttaneet t l *j
väenliikkeen voimistumista j a hal-j
vaannuttaneet sen t a i s t e 1 u t e t ^ l
kamppailussa p a r e n y i i e n olosuhteidöj
p u o l e s ^ . K a p i t a l i s t i e n j a beidöl
asiamlestensä e i d e k u i t e n k a a n onoi^l
tu lopullisesti estää työväenluokan ^ \
paustaistelun lopullista voittoa.
yume^<»ien .tapahtumat j ^ i n self
ti osoittavat. — UotL
Kiitän
taen viet
K i i os
K i i t o s m
sanoista,
taessani.
K i i t os
Säilykt
Kapusk
CSJ:r
| C S J : n W a
sikokouk
kuukaudi
taina k l i
Sihteerin
Wanup, (
I C S J : n Hea
kokoukse
kauden I
2 i p .
I C S J : n S p r
kuukausi
k a l s e a ki
5unnunt£
kunta ki
semmin.
CSJ:» Port
kaufilkoki
kuukaudt
v i i k k o na
S t Johtt
Jokaisen
t i i s t a i n a i