1949-01-18-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
2 Tiistaina, tammik. 18 p. — Tuesday, Jan, 18 dl—Kjar ^ ^pdtpaident Läbor «Mtfied HÖT. 6tb U17. Antliorized nH' •eeanl d u t mall by the Pcet Omee Deputment. Ottawa. Pob-mbtd tfartce week^: T a e s d a y s , mnoadayi and Baturdajv h f Vapaos nbllalili« Oampany U d . . at 100-103 Telephone»: BusUteat Office 4-4aM. EdiSoolal QfJIce 4-4366. MHMlPBr' E. SuksL Edftor W . EkbzDd. JUUBlic addrea» Box |BP.>8ädbafy. Ontada Adverttslng rates vpon applicatkaa. Translation free of cbatge. TILACSHIHNAT: Canadaasa; l vk- « i » 6 kk. 3. fc^r SSJOO Yhdysvalloissa: 1 vk. 7 i » 6 kk. 3Ä) Sucanessa: i vk- 7ÄJ 6 kk, 4 Ä Mitä muut sanovat AJFATTCUEMISBN A I H E t TA Kun me aJattelesnmeCasadan « m - Tia fiaävntuksia kuuden sotavuoden a i kana: • •. kun njie ajattelemme niltfi «turta rahasummia rotta tavanmukal-aesti . lälytettiin Joko hrlttlläiMen Vancouverllaislen !Dorise Nielsen on tuonut Suomen OpinfokuBsit a l k ^ ^ vat fk. 27i|Rnä PörtlrthBiisa r/jPölSttinai oikeusjuttu USArssa "•f Eflcn Ylidysvalloissa alkaneen po!mti:->en oikeuskuulftstelun johdosta ja vaikutuksesta kol:wntuu, tänään \Va5-h5ngtonissa n,' s. **Freedom Grusade,", joka pyrkii o.voittamaan presidentti Trumanille, etilä syyti» ]whtatoist^^ kommunistijohtajaa vastaan tulisi kumota, muun lisäksi se loukkaa yhdysvaltain perustuslakia. ' - T ä n ^ nyt alkaneen poliittisen oikeuskuulustelun ydinkohta OÄtäraä: k>'symys ei missään tapauk=;es5;i ole ' " v a i n " Yhdysvaltain kooaniuusteista j a heitlan oikeuksistaan. Kun (nui.stetaan, että eräs Jiftolf Hitler ja hänen natsioikeutensa ryhtyi v. 19.33 'pelastamaan Jifksaa kommunismilta'' ja päättyi J:aikkien siviilivajiauksien pimen- H^ueen sekä maailmanhistorian vcrisimpäiin .sotaan, niin .silloin näh- '^fäo kaikessa kaameudes.saan mi.stä Vhfiysvalloissa nyt alkaneessa ^^uskuulustelus.sa on kysymys. Kansainvälisesti tunnettu antiiasistinen kirjailija Howard Fast S«nw Toronlossa^.Siviilivapauksien unionin järjesläniä.s.sä kokouksessa lioin viikko sitten, että oikeuskuuiustelu kahtatoista kommunistijoh-tujaa vastaan on tärkeä koetinkivi Yhdysvaltain demokratialle. '-His- ^ r i a todistaa", sanoi mr. F a s i , 'että jokainen fasismin hielle käänty- HJtt maa aloitti kommunistien ja heidän puolueensa laittomaksi julista-i| lisesta" ja puhuja syytti, että ryhmä ei-flemokraattisia j a häpeällisiä iJBehiä yrittää kääntää Yhdysvallat Hitlerin Saksan jäljittelijäksi," Töinen tärkeä .seikka on tämä: \ViHiam Z. Fosteria ja yhtätoista l^uuta kommunistijohtajaa ei syytetä inistään rikoksesta. Heitä ei syytetä edes väkivallasta eikä väkivaltai.suuietn kiihoittami.sesta. Hellii^ » syytetään Marxismin-Leninismin j>criaatteiden "suo.simisesta ja il^ttanusesta'' sekä "vehkeilystä" Yhdy.svaltain kommunistisen puo-l(^ a järjestämiseksi, selittää L P P : n kansallinen johtaja T im Buck. ^jvkoitus on siis .se, että oijieuden }>äätökscllä julistetaan aatteita omiksi — ja niin ryhdytään valtiovallan voimaHa kontrolloimaan en ajatuksia mikä Saksa.ssa ja mui.ssa fasislimaissa johti .siihen, ttä joelle jäi vain yksi "erehtymäiön " johtaja ja hänen aatetyhjyy- |^|jsä, sekä sitä seurannut hyökkäyssou Lopuksi on tähdennettävä sitä seikkaa, eitä jos Yhdysvaltain l^keas nyt tuomitsee nämä kommunistijohtajat ja lähtee siten kon- ^ffitltoimaan poliisivaltion avulla ihmisten ajatuksia (mikä pitemmän .|^iiJIe on-mahdotonta), niin tämä tauti voi hetkellisesti levitä <myös Kanadaan, sillä täkäläiset sodanlietsojat haluavat myös hinnalla millä : 'pUuUisa vaimehtaa kaiken arvostelun ja oppo.sition paheellista sota- '^t^elffiaahsa kohtaan. Kaikkien näiden seikkojen vuoksi nyt •Yhdys-vi^ Ioissa alkanut oikeuskuuiustelu ofi hyvin läheinen ja tärkeä ky.sy- . q^ys kaikille demokraateille ja oikeamielisille ihmisille yleensä. Siksi, ^^|:yun kommunistit ja sosialistit, vaan vieläpä monet kommunismin tteelliset vastustajatkin ovat protestoineet Yhdy.svalloi.s.sa, Cä- L Ja muissa maissa tätä'Yhdysvaltain sodanlietsojien innoitta* poliittista pikeuskuulustelua vastaan. V'apaii.s-lehti ottaa vaati- Ittomanpaikkahsa tässä demokratian rintamassa fasistista ajatusten kontrollia vaataan. AV? lä myös*' vikisee Vapaa Sana 'pronton Vapaa Saiia joutui tääs kääntämään kelkkaansa ja lehamään herransa. .Se joutui uudelleen tunnustamaan, että kun ''antaa pikkusormensa paholaiselle, niin se vie koko käden'*.' f lilistettyään limminsiläisen Ralph C a r l i n i n johtamaa hajoitusklik-kiä ntaasta taivaaseen asti ja kuvattuaan sen ämoaksi auPuaaksi tekeväksi unioksi Ontarios.sa, Toronton Vapaa .Sana .siii viime laiiantainä kaikki vanhat oksennuksensa ja kirjoitti toimituspalstallaan seuraa- - vaa; "Viime päivien kehitys o.soittaa. että kulta-alueiden kaivosmies- , ten järjestyminen . . . vihdoinkin alkaa .saada oikeat muodqt . . Mistä sitten .johtuu tämän "suunnan muutos" ja eilisen lempilap-sen roskakoriin heittäminerj? "Lsoiset" ovat tulleet havait.semaan, että terästyöläisten union diktaattorin hajoittj/ja-apulaisei ovat Tunminsin Ictiha^alueella komeasti puettuja kennYaleja joilla ei ole joukkoja. NSmä kultaparoonien .siipien suoji.ssa pöyhistelleet hajoittajat saivat tdsin ehkäistyksi kullankaivajien järjestymistyön tällä kertaa — mutta tähän loppui heidän 'saavutuk-scnsa". .Siksi C C L : n johto sanoi, että " M a u r i on työnsä tehnyt. Mauri saa nyt mennä" — ja Toronton Vapaa Sana vakisee peräs.sä. että "minä myös'l^ - Mutta huonoa asiaa on puolustettava valheilla. Xiinpä Toronton Vapaa Sana selittää: "Etiä kulta-alueen kaivosmiehet olivat sangen v i i saita, hylätessään kommunistijohtoisen kaivosmiesten union, sitä to-disf. a . . . " Mitkä? Palkatko'^ T a i työolosuhteet? Kysykää kaivosmie-hiltä itseltään. He tietävät, että hajoittajat 'onnistuivat" vakautta-maanalhaisen palkkatason kultakaivoksis.sa. Kaivosmiesten union äskeistä ylcisäänest3'stä vääristellen Vapaa Sana sanoo: "Omaisuuden omistajai ovat nyt toisessa valtakunnassa." Tosiasia luonnollisesti on. ettii kaivosmiesten union omaisuudet ovat edelleenkin jokaisen paikallisosaston omaisuutta j a kontrollissa. Suoritettu äänestys turvasi vain sen. että mitkään hajoitiajavehkeilijät dvät voi kaapata näuä omaisuuksia tällä uniolta pois. K a i k k i järjestöt ovat täten turvanneet omaisuuteen — niiden mukana CS j ja monet muut täkäläisten maanmiestemme järjestöt. Turvatessaan omaisuutensa hajoittajien vehkeilyä vastaan kaivosmiesten unio menetteli o i kein jäsenistön yleisetuja silmälläpitäen. Tästä myös johtuu, että tämä toimenpide tuli hyväksytyksi jäsenistön enemmistnpäälökscllä ;jSDkka esiin.' Sudburyssa syntyi sekaannusta jäsenistön keskuudessa^ ^nn vastuunalainen union johto ei tehnyt asiaa tunnetuksi ja hajoittajat saivat tilaisuuden hetkellisesti hämätä jäsenjoukkoja. * Vaijaa Sana pauhaa loppumattomasti kaivosmiesten union"-kom-iöunistisuudesta" j a sanoo, että Robert C a r l i n 'vuosikausia teeskenteli jäevansa C C F : n mies periaatteessa ja siten johti harhaan" Sudburyn fyaivosmiehet. Tosiasia luonnollisesti on. että mr. C a r l i n on ollut j a" Jta vieläkin vakaumuksellinen ccf:Iäinen, jo-skin mr. M i l l a r d ja kump. Jivat häjcrftustyöllään^^tehneet^laiken voita\-ansa tämän vakauinuksen-iiorjuttamiseksi. *^ MMSVVU on j a pys\y kaivosmiesten turvana. Vain M M S WU «roi järjestää Pohjois-Ontarion kullankaivajat ja saavuttaa kipeästi -Isrvittavia parannuksia kullankaivajien palkka- j a työolosuhteisiin. vehkeily ja valheryöppy el voi tätä tosiasiaa muuksi muuttaa. i m a r k k i n a i n ylläpitAmiiefcsf t a i uuinen > teollisuuksien aloittamiseksi; k u n me I muistamme. Jotta voidaksemme käydä i sotaa m e e m m e antaneet minkään p i - j dättää itseämme, e i a j a n eikä r a h a n, I v a a n maksoimme Tiyvan JbJnnan « a a - I daksemme nopeasti laivoja, lentoko- I n e i t a Ja k u u l i a me ihmettelemme. i että mikä ehldilsee viranomaiiiet u u s i - - masta Joitakin näitä anteliaisuuden ; ihmeitä k i m o n kysymys • i h m i s t en I asuttamisesta siten kuin pitäisi. — i Notre T e n y » , Montreal. • • • ] SE " M U T T A - ! Canadan taloustilanteessa on n y t p a l j o n sellaista mistä voidaan olla tyytyväisiä Ja h u o m a t l h v a s t i ylpeitä-k i n . . . M u t t a tulevaisuudessa Ifiydäm-me itsemme todennäköisesti tilanteest a mikä panee * bisnesjohtajiemme älykkyyden mitä k o v i m p ^ n kokee- . s e e n . . . "railä kertaa ulkomaakauiMtn tilastot ovat v e r r a t t a i n tyydyttävät, m i i t t a niitä o n ylläpidetty Y h d y s v a l t a i n Ja C a n a d a n l u o t o l l a . . . Meillä on o l l u t useita vuosia hyvää a i k a a ijaos-- p s r i t y ) . mutta oHsl typeryyttä luottaa .siihen, että se Jatkuu ' k i t k a t t o m a s t i l o p p u m a t t o m a s t i . . . " — M o n t r e a l D a i l y Star. • • * KUVAAVA VÄITTELYN AIHE MAAILMAN «IKKAIMMASS8A KAPITALI8TIMAA88A Työttömiä ilmoitetaan nyt v i r a l l i s e s t i olevan 3.000,000 Ja tämän lisäksi on 30 pros. k a i k i s t a työssäolevista työssä osa-aikaa. E i siis kumma Jos f i n a n s - sllehdistössä o n syntynyt a i v a n omalaatuisensa väittely. Niiden kesken näet Jankataan siitä, onko m a a n työtätekevistä kuusi kahdeksatta osaa valko seitsemän kahdeksatta o£aa — a l i r a v i t t u n a , tietenkin setu^uksensa inflatoorisista hinnoista Ja l a i h o i s ta palkoista. — Eteenpäin. • • * ^ • SCOMEN J A NEVVOSTOIillTON SUHTEET V i r a l l i s t e n noottien vaihdon lisäksi osoittaa maamme j a Neuvostoliiton .suhteiden kehittymistä myöskin neuvostolehdistön k i r j o i t t e l u Ja Neuvostol i i t o n radiolähetyksien sisältö. V i i m e i simmäksi on L i t e r a t u r n a j a Gazean< avustaja Sokolov kiinnittänyt huomiot a siihen, että u l k o m a i l l a maatamme esiteltäessä neuvostoliittolaisille — JoiUe ilmeisesti venäjänkieliset m a i noslehtiset on t a r k o i t e t t u — asioita esitelmän t o i s i n ' k u i n toisteK'valtioiden k a n s a l a i s i l l e . Joille t a r k o i t e t t u j a ovat en m a l t a olla v a i t i . Ensinnäkin t e k i vät naisten k a u n i i t iltapuvut j u h l a van vaikutuksen, v a i k k a hengessäni Ihmettelin m i t e n he niissä tarkenivat? j H a a l i o l i kylmä k i i l n jääkellari. H a m - i paat kolisivat v a i k k a o l i t a k k i ni.skas- I ea. T o i n e n s e i k k a o l i , että naisäänissä i o l i monta nuorta laulajaa mukana. Erittäin hyvä a l k u , tytöt. M u t t a m i s sähän pojat viipyvät? Vai eivätkö he ole vielä havainneet kuoromme tytotoja. A l m a Johnson esitti k i r j o i t t a m a n sa k a u n i i n ajankohtaisen runon, " U u denvuoden mietteitä". R. H e l i n esitt i h y v i n tunnetulla t a i d o l l a a n v i u l u soolon. Kuoromme j o h t a j a K e r t t u Viitane^i on esiintynyt meille vuosien vai-rella monella eri tavallai. Hän o n täynnä yllätyksiä, sillä tämä oli ensimmäinen k e r t a k u n k u u l i n hänen esittävän y k s i n l a u l u a . Hän l a u l o i " O r v o k k e j a ä i d i l l e " J a "Hyvästi a r m a i n " , esittäen v a r s i n k i n ensinmainitun sellaisella t a i d o l l a , että kyynel k i i l s i monen sijr j mässä. Kiitos K e r t t u tästä j a k a ir kesttf muustakin. E r i k o i s e n m a i n i n n a n ansaitsee nuor e n väkemme esitykset. Y k s i n l a u l ua esittivät <MirJam Roine j a E l e a n o ra R a e , pianosoolon Irene M u t t a j a not*- keusvoimistelua L e a V i i t a n e n . Hei-^ dän esityksensä olivat mainiot, yleiaö' p i k i i s i ne sralkuvin suosionoeoituk^ s i n . Tämä^on Jälleen todistus siitä, r a n s k a n - Ja englanninkleliiBet l e h t i s e t . . m i t e n nuoret kykenee Jatkamaan.sitä- VaoeonMr. —^ Vuoden vaihteessa : j u h U t a a n tavalUsasti monella e r i te^; v a l l a , yksi tykkää yhdestä j a l o i n e n \ t o i s e sU tavasta. Meille järjestyneilr -, Ie QröläisQle ovat k u i t e n k i n järjestömme yhteiset riennot parhaat ja tärkehnmät. C S J J n V a n c o u y e r l n osasto o l i n y t , • k u t e n ennenkin, järjestänyt monta arvokasta tilaisuutta joulunpyhien kxmunankin puolen. O n v a i k e a sanoa • miltä niistä o l i paras, sillä s e k i n on! m a k i u s l a . Allekirjoittanut odotti j h a r t a a s t i kuoromme uudenvuoden , koiLserttia. Ehkä ssnldn takia, että j meillä e i o l l u t kuoroa edellisen vuoden i vaihteen a i k a n a , eikä tietenkään k o n - | s e r i i t i a k a a n . Honl o l i s u u r i k u n t i e s i n , i että kuoromme toimii (tilapäisen kes- i keytyksen Jälkeen Ja järjestää e n U - j seen hyvään tapaan vuodenvaihteen j k o n s e r t i n , j o k a p i d e t t i i n s i m n u n t a l n a I tJc. 2 p n ä . Ohjelma alko* aikanaan 0 ' C a n a - | d a l l a . K i m M . S a a r i o l i lausunut y l e i - ; , ,.„ . . , sön tervetuBeeBi esflTi kuoromme IP^^^"»" D o n - h a a l i l l a n a i s t e n kerhon l a u l u t - S a v e r . " S y y s i l t a " j a " S o i - s o i " . I ^ ^ valistuskomitean järjestämä r a u - Sitaiääni pisti kaksi seikkaa, j o i s t a ' JOssa k e s k u s t e l l u n n y ^ i - •sestä sodan lietsonnasta j a sodan v a - H E L V I L A I NE Toronto. — S u n n u n t a i n a , t.k. 9 pnä nostelusta. G. Sundqvist selcsti p u heessaan syitä tällaiseen iuihoitukseen j a Helen Tarvainen toi puheessaan esille naisten aseman .sodan aikana sekä myös naisten v-elvoUisuudet tällaisen kiihotuksen lopettamiseksi, k o rostaen, että juuri naisten elämän synnyttäjinä tulee nostaa äänensä k u u l u v i i n vaatimaan py.syväistä r a u haa. Helmi Tervola esitti t i l a i s u u t e en s o p i v a n r u n o n j a C S J : n . T o r o n t o n osast o n sekakuora j a C l u b iDcnwayn tyttökuoro lauloivat muutamia iauluja, j o i t a yleisömme on a i n a valmis k i i tollisuudella kuuntelemaan. Miellyttävä yllätys o l i s e , että mrs. Dorise Nielsen, joka muutama päivä aikaisemmin.^.cli palannut Budapestissa pidetystä' m a a i l m a n n a i s t e n r a u - I han k o n f e r e n s s i l t a, o l i saapunut t u o - i m a a n terveiset sieltä, «akä j u u r i e r i - I k o i f e s t i Suomen e d u s t a j i l t a sieltä. H ä nellä oli s u c m e n k i e l i n e n k i r j e , j e n ka H e l v i L a i n e j a A i ^ N e v a l a i n e n / S u o - i men edustajat)' olivat lähettäneet ! C a n a d a n suopjalaisille naisille ja ; yleensä C a n a d a n edistysmielisille t y ö - ' ! Iäisille. Kirj- j sn l u k i Helen TTarvai- ! nen, mrs. N i e l s e n i n p a h o i t e l t u a , k im \ hän ei kyennyt lukemaan suomen-j kieltä. Oli v s h i n k o , ettei hänsn t u - j l o i t a a n ollut , ^ k a a i l m c i t t a a , että ' enempi ihmisiä o l i s i t u l l u t hänen p u - j h e t t a a n kuulemaan. Meillä o n k u i - ! t e n k i n s i i h e n t i l a i s u u s vielä myöhem- ! min k u n h ä n uudelleen tulee puhumaan D o n - h a a l i l l e keväämmällä. K o i o u k s e s s a hyväksyttiin seiu-aava päätöslauselma _i;)ä^minist3rill2 R i g ht Hon. Louis St. L a u r e n t i l l e lähettämistä v a r t e n : ^ • "TcrjpntOisa t a m m i k u u n 9 p : n ä 1949 pidetyssä yleisessä kokouksessa, mikä oli kutsuttu keskiistelemaan n y k y i sestä sotasuunna£t^ j a m i h i n o s a l l i s t ui 150 suomalaissyntyistä kansalaista, hyväksyttiin seuraava päätöslauselma: ^ " M e olemme syvällisesti huolissamme jatkuvasta sotapropagandasta ja h a l l i t u k s e n aseis.tautumisohjelmasta. Meistä tuntuu,, että nykyinen sotah y s t e r i a on keinotekoisesti kehitetty, j a että Canada • ei., todellisuudessa ole hyökkäysvaarassa ^ "Ne sadatmiljognat dollarit, jotka käytetään sotavalmisteluihin, rikast u t t a v a t vain asetehtailijoita vaikka ne pitäisi käyttäähyödyllisempiln t a r k o i t u k s i i n , a s u n t o k r i i s i n helpottamiseksi, sekä t u k i r a h o i k s i ipaidollie ja m u i l l e elintarpeille. ^ "Yhdes.sä, satojentuhansien muiden D O R I S E NIELSEIs-r a u h a a r a k a s t a v i e n canadalaisten P o r t A r t h n r . — K t i t e n aikaisemme ^ olemme kertoneet a B E a v a t ' C S J : n opia.! tolnu-ssit täällä tJa. 27 p n ä j a OHfci [ l a i t a k i n o n j o i l m o i t t a u t u n u t tyydytO. ; västi, m u t : a e i k u i t e n k a a n sunä m^j : r i n k u i n o l i s i syytä t o i v o a . O n tietysS' j m o n i a syitä, j o i d e n t a k i a k a i k ki I kykene t u l e m a a n m u k a a n v a i k k a ^ h a l f i a k i n . Monet ranhat tsverit \*äitJ tävät, että c p i s k e l u e i m u k a olisi tarJ j p e e l l i s t a k a a n koska o n foimittu njjuj I pitkät ajat työväenliikkeessä ja j siitä saatu kokemus kylfe riittää. ! t o t t a , että kokemuksen k a u t t a cpi I p a l j o n . M u t t a se e i riitä sillä me i pitää kyetä yhdistämään teoria ; i täntöön — j a se pitää' paikkansa ; v a n h o i h i n k u i n n u o r i i n k i n , varsi; •nuorempaan väkeen, j o l l a o n vähei : män sitä käytännöllistä kokem • S i i s tehdään päätös, että mennääj] ' m u k a a n opintokursseille. Siellä 1 vielä p a l j o n t i l a a , v a r s i n k i n nucrei ; m a l l e polvelle, m u t t a v a n h a t k i n ovajj tervetuUeet. kanssa me vastustamme .sotaa, haluamme elää rauhassa j a säilyttää :arly i n . Taantumus yrittää l u j i t t a a otettaaj d reach Me k a i k l d a l l a missä se ön s u i n k i n mah-d o l l i s t a . Meidän o n v a s t a t t a v a taani ystävälliset suhteet maailman kaik- | tumuksen haasteeseen s a m a l l a mitalh ; delega kien maiden kanssa." O l i s i toivottavaa, että Toronton suomalainen Väestö antaisi suuremman kannatuksen tällaiselle tärkeällle asialle, t a i o l i s i k o n i i n , että T c r c n t or suomalaiset eivät tarvitse sitä 140 d o l l a r i a , j o n k a Canadan h a l l i t u s ottaa j o k a i s e l t a m a a n asukkaalta välillisinä veroina j a käyttää nykyiseen sotavarusteluunsa? Mlnim mieleslänj sillä olisi p a l j o n tärkeämpiä j a h y ö - dyllisempiäkin asioita ajateltavana, j o h o n ne v a r a t voisi käyttää. Eiköhän n i i n ajattele sentään toisetkin, joten aletaanpa viedä r a u h a n aatetta eteenpäin cikfein koko j o u k o l l a . — E . t a i vähän paremmin. Siksi kehoitaj k a i k k i a edistysmielisiä suomalaiiii liittymään Canadan Suomalaisetu Järjestöön. Tämän vuoden jäsefttei An A Accordin CSJ:n opintokurssit sujuvat h^in Vancouverissa; osalHstujia yii 50 "Helsinkiläiset petktittajat kuvittelevat omaavansa Januskasvot, Jotka s a manaikaisesti voivat näyttää ystävyyttä Neuvostoliittoa j a v a l t a m e r e n t a k a i sia sodanlietsojia kohtaan*', mahiitsee Sokolov kirjoituksessaan ^todettuaan, että englannlnklellsrasä vihkosessa Suomi pyritään esittämään melkeinpä Neuvostoliiton u h r l n b .' Maamme Ja N e u v o s t o l i i t on iuhteet eivät ole F a g e r h o l m i n h a l l i t u k s e n a i kana kehittyneet suotuisasti. Viimeaikaiset tapahtumat ovat entistä s e l vemmin osoittaneet, että nykyiseltä h a l l i t u k s e l t a t>uuttuvat edellytyksetk i n n i i d e n paremmalle -kannalle saattamiseen. K u n maittemme väliset ystävälliset suhteet ovat kuitenkin Suomen kansalle elintärkeät, on maamme p o l i t i i k k a k a l k k i e n demokr a a t t i s t en piirien yhteisin voimin muutettava kansamme etujen m u k a i seesi. — Työkansan Sanoinat. • • • * MAATALOUDEN VEROTUS K u n m a a l a i s l i i t t o n y t v a l i t t a a ' taas maatalouden j a eritoten p i e n v i l j e l i jöiden raskasta verotusta, tahtoo se tällä v a l i t u k s e l l a a n hämätä sen t o s i asian, että sen t a h o l t a e i o l e koskaan p a n t u t i k k u a r i s t i i n pienviljelijäin v e - rokuorman helpottamiseksi. A i n a k im o n t u l l u t eteen kysymys plenvlljeHjöil-le aimettavista verohelpotuksista t ai mistä muista helpotuksista tahansa, o n m a a l a i s l i i t o n jyrkkänä k a n t a n a o l l u t : helpotukset k a i k i l l e m a a n v i l j e l i jöille, siis myös s u u r t i l a i s i l l e j a m e t - säpohatoille. Näin o n monta hyyää esitystä j a aloitetta plenvUJeliJÖiden auttamisesta kuivunut k<^oon M a a l a i s l i i t o n Jääräpäisyyden tähtien. K a i kesta h u o l i m a t t a maalaislUtto väittää olevansa pienviljelijöiden puolue. S o s - demien vastustus plenvUJelijöiden v e - rohelpottiskysymyksessä k a i Johtunee I sen piirissä aUcolnaan keksitystä aset-i tamuksesta, jonka mukaan jokainen 1 m a a n t o n k l j a , olipa hän s i t t e n suuren 1 t a i pienen t i l a n omistaja, o n t u o t t a - j j a . j a j o k a i n e n , j o k a j o u t u u ostamaan \ elintarvikkeensa, olkoonpa v a i k k a t e h - i t a U i j a , k u l u t t e j a . K a i k k i tuottajat ovat tämän mukaan oUeet pahasta sosdem-puolueelle. v a r s l h k l n s en j o h t a j i l l e . Tämä el k u i t e n k a a n ole estä-nyt sosdemejä v a a l i e n aikana k u l k e masta \-aallnuotan vetomatkoillaan n^-ös maaseudulla. — Vapaa Sana. H e l s i n k i . työtä, j o n k a me vanhemmat olemme I alkaneet j a jätänune hcUIe perinnök- M . Saari esitti taidokkaasti E i n o! - L e i n o n kirjoittamat runot " A l e l K is K i v i " Ja " L a p i n kesä". L i s i K a n g as j a . A r v o ..Nurmi lauloivat dueton ja M a n t a R a n t a e s i t t i välipalaksi p i l a n. G u n n a r Abbors j a L l s i Kangas esitt i v ä t soololatilua. L i s l l a u l o i k a u n i in Ja a i n a suositun "Ave M a r i a n " ja toisena numerona " K e i t e l e e n " . M r . Abbors lauloi ruotsiksi k a k s i l a u l ua Ja suomeksi Sibeliuksen " F i n l a n d i a n " . •Kun kuoro e s i i n t y i toisen, k e r r an latiloi se h y v i n k a i m i i s t i " V o l g a n v e - nemlehet" Ja " H e i k i n häät". Naiskuoro e s i t t i k a i m i i s t i l a u l u n "Pääsk y n e n " j i mieskuoro " K a i m i i n Veer a n " , yleisön sutureksl riemuksi. « e n jälkeen kuulimme " r a d i o u u t i s i a" asemaita B . C . K . - j a iso W , Y . M u t t a n ollessa k u u l u t t a j a n a . >Nämä " u u t i s e t" saavat ataa yleisön hsrvälle tuulelle. O n vahinko, että^se aaltopituus ei u l o t u C l i n t o n - h a a l i n seinien u l k o p u o - leUe. V i u l u d u e t o n esittivät K e r t t u V i i t a n e n Ja Q u s t Mäki, j o k a o l i v i e r a a namme Salmon A r m i s t a , j o t en e r i k o i n e n kiitos esityksestä. Vielä kuulimme duettolauluä L i s i l tä j a K e r t u l t a j a l o p u k s i e s i t e t t i in y k sinäytöksinen p i l a "^Porilainen p o l i i - s l k a m a r l l l a " . Sen esittivät F . Holmes j a Y . M u t t e . Tähän l < ^ u l tämä arv<^as j a m o - j n i p u o l l n e n tilaisuus. P a l j o n o l i k u o romme j a s en avustajat tehneet työtä. Josta k a u n i i t kUtokset Jokaiselle^erik-seen j a k a l k i l l e yhteisesti. T o i v o n .hyvää j a t k o a j a innostusta j u u r i alkaneelle vuodelle j a o n n e l l i s ta Ja t o i m i n t a r l k a s t a uutta^niotta k a i k i l le lehtemme l u k i j o i l l e . — E . N . Vancouver. — Opintokunssit, jotka alkoivat tk. 6 p:nä C l i n t o n - h a a l i l l a , ovat p a r h a i l l a a n menossa. O p p i l a i t - toimintamme tarvitsee kipeästi uusia voimia. T o i v o n , että kur§£eilla n y t v a l l i t s e va ten lukumäärä o l i ensimmäisellä v i i - j innostus j a toveruus tiivistyisi yhdek-koUa keskimäärin 54, j o t a voimme p l - j s i suureksi voimalähteeksi. tää hyvänä tuloksena. Voi o l l a m a h - ! Kirjanpitokm-sseille on osallistunut dollista, että kursseilla kävijäin luku lisääntyy loppuvaiheessa, k u n l u e n notkin tulevat lähemmäksi -nykyaikaa. Qn muuten hyvä muistaa, k u t e n K o r honen sanoi, että ellemme tunne' m e n neisyyttä, n i f n meidän on v a i k e a y m märtää nykyisyyttä j a se pitää p a i k kansa. M u u t e n voi sanoa, että A k u ICorho-se/ l luennot ovat selviä j a , h e l p o s t i t a juttavia. Vastaukset k y s y m y k s i i n ovat . m i e l e n k i i n t o i s i a . Kurssilaisten keskuudessa vallitsee hyvä sopu j a y h - teisymmärrj-s. K a h d e n viime päivän aikana on keskustelu ollut vilkasta. Naiset ovat tehneet kysymyksiä yhtä p a l j o n kuin miehetkin j a selitykset ovat olleet tyydyttävät. Oppilaat seuraavat iVieijitoja huolellisen tarkasti, j o k a on hyvän oppilaan ominaisuus. Mitäpä meille olisi hyötyä koulusta, ellemme huomioisi l u e n n o i t s i j a n s e l i tyksiä. Oppilaan on myöskin t b s i a s i - a i n j a t i e t o j en hankkimiseksi välttämätön tehdä m u i s t i i n p a n o j a , k i i n n i t tää tarkka huomio kaikkeen., S i l l o in saamme sen kokonaisuuden, mikä kursseilla on tarkoitettukin, että voimme s i t t e n itseämme j a kykyjämme kehittää edelleenkin kurssien l o puttua. Nämä kurssit antavat meille sen pohjan j a suunnan, mitä tulee kulkea. Meidän järjestötyömme ja keskimäärin 9 o p p i l a s t a . Ohjausta a n taa E . W i l e n . O p p i l a a t ovat tyytyväisiä ohjaukseen. ; •. K u r s s i e n loputtua a n n a n yleisrapor-t i n j a k a t s a u k s e n , ; ^ - R . T . L . Mattawan kerho järjestää myyjäiset keväällä •Mattaw.:. — . N a i s t e n kerhon k o kouksessa oli p a l j o n k a i k e n l a i s i a a s i o i t a käsiteltävänä: Katmis t a l v i - i l ma oli myös puolellamme j a n i i n o l i emäntäväkeä p a l j o n liikkeellä. P i a n o r a h a s t o n , k a r t u t t.a m i s e k s i . s u u n n i t e l t i i n .taas. kevää.lä pidettäväksi myyjäiset...- Ostetaan v i l l a - ja v i r k k u u l a n k a a jä sitten näytetään taas, ettei emäntien peukalot ole k e s kellä kämmentä. L a n k o j a saa h a k ea Mäeltä j a K a n k a a l t a , - t o i v o t t a v aa o l i s i että miehetbin tekisivät j o t a l t in myyjäisiinune. • T o d e t t i i n , että viime vuonna kerhomme saama Tähallirien tulos o li hyvä jäsenmääräämme verraten. •Nyt s i t t e n entiset j a Uudet jäsenet kokoukseen K a n k a a l l e h e l m i k u u n 13 pnä. — M u m m u . ' • ' 1 Timminsissä järjes-jtetään osuusliikkeen I illanvietto j Timmins. — S u n n u n t a i n a , tk. 23 p:hä kello 8 o n p a i k a l l i s e n o s u u s l i i k keen i l l a n v i e t t o suomalaisille p S J :n osaston, h a a l i l l a . U l a n ohjelma tulee olemaan s a m a n tapainen k u i n ennen-pidetyissä iltamissa. Osuusliikkeen koskevista kysymyksistä keskustellaan j a filmejä s a a n a i d ä i l l a n lopuksi. Siitä p a l j o n mainostetusta Comet-s i n i l t a m a s t a on t e h t y l o p u l l i n e n p ä ä tös. O h ajatusta.pitää j e tämänkuun viimeisenä sunnuntaina mutta k u n kuulimme, että South Porcupinen Viestillä o n s a m a n a i l t a n a i l t a m a n i in päätettiin se pitää helmik. 6 p:nä. — R a p o r t t e r i . hankintaryntäys a l k a a p i a n , joten njt of ge o n aika päättää Ui^tymisestä kansaa edistysmieliseen r i n t a m a a n . M e voim. ne day. me jokainen, k u k i n o m a l l a vaatimatt o m a l l a tavallamme avu.staa edistyksen voimien taistelua taäntumustj vastaan. Tällä hetkellä marssivat miljoonat kaulto-Idässä vapauttaan kohdeiL V u o s i t u h a n s i e n kahleet katkeavat kia työtätekevän k a n s a n pojat j a tyttärei rynnistävät vapaampaa j a rikkaampaj elämää kohden. / L o p u k s i h a l u a n huomatittaä. ett» C S J : n aluekomitean lahjavoittotans-sit pidetään t.k- 24 pnä, a l k a e n klo 9 i l l a l l a . K u t e n muistetaan oli ne a i k o m u s pitää jouluk. 29 pnä, mutta j o u d u t t i i n siirtämään/mainittuun päl' vään saakka. ithout i t 1 V a r a t k a a tiketti .itsellenne ajoissa d only i i j a avustakaa s i t e n järjestömme aluek o m i t e a n työtä. — W l l l i a m - p o i k a . — V. 1945 h u h t i k u u n 28 päivänä t a p e t t i i n M u s s o l i n i . ' Öljyä meren fetlla TVashington. — C a l i f o r n i a n , L o u i s i a n a n j a T e x a s i n v a l t i o i d e n merenrant a - a l u e i l l a löytyy valtavat määrät- ö l jyä meren a l l a . S e n j o h d o s t a o n .synt y n y t r i i t a siitä k u k a omistaa merenalaiset alueet.. J o k u a i k a s i t t e n v o i t ti l i i t t o v a l t i o n h a l l i t u s omistusoikeuden C a l i f o r n i a n ^ r a n t a vesialueisiin. Sen jälkeen on?* l i i t t o v a l t i o n h a l l i t u s vaat i n u t K c r k e i m m a n Oikeuden päätöstä myöskin Louisianan' j a Texasin M e k s i k o n l a h d e n a l a i s i i n a l u e i s i i n näh-' den, j o i t a m a i n i t u t valtiot ovat " l a i t tomasti vuokranneet" erinäisille öljy-yhtiöille. Riidanalaisp'",a merenalaisella alueella, j o k a käsittää n o i n 780 m a i l i n pituisen raimlkkoälueen, väitetään olevan 10,000 miljoonaa tynnyriä öljyä. Vuoden 1947 a i k a n a psn Texasin v a l t i o näiltä a l u e i l t a ö l j yn tuotantoVe-r o i n a k a i k k i a a n $14,800,000. Filmi jä urheilu Neuvostoliitossa Neuvostoliitossa, jossa dokiunentt^ j a opetuselokuvat näyttelevät varsin] huomattavaa osuutta, ö n v i i m e aikoi' n a a l e t t u kiinnittää suuirta huomioi myös u r h e i l u n kehittämiseen j a läa^ j o j e n joukkojen u r h e i l u l l i s e n innos' tuksen herättämiseen elokuvien avull a . M o s k o v a n elokuvastudion Hlmaus-ryhmä f i l m a a p a r a s t a ' a l k a a Riiassa urheiluelokuvaa "PyöräiUjät". Ohj a a j a n a t o i m i i ryhmän j o h t a j a , ohjaaj a V . Sutajev. Elokuvassa kerrotaan pyöräilyurhsilun h i s t o r i a s t a sekä kehityksestä Neuvostoliitossa. Slini k e r r o t a a n myös k a i k i s t a pyöräilyur-h e i l u n l a j e i s t a : ratapyöräilystä, maantiepyöräilystä jne., sekä tunnet u i s t a mestaripyöräihjöistä. Osa elok u v a n loppukohtauksista filmatsan R i i a s s a pidettävissä seitsemän kaup u n g i n välisissä pyöräUykilpalluissa. T o i n e n , i s h a k k i - " u r h e i l u a " koskeva, käsitrtelee äskettäin pidettyjä shaöfl m a a i h n a n m e s t a r u u s k i l p a l l u j a . Elokuvassa o n o n h l s t i m e e l l a tavsiUa esiteMr se v a l t a v a m i e l e n k i i n t o , j o t a Neuvi t o l i i t o i f mitä e r i l a i s i m m a t väestöpilritj osoittivat H a a g i n j a Moskovan tu^ n a u k s i l l e . Elokuvan o n valmistanull Dokumenttielokuvien Keskusstudio. The I tie sii poUcy of ti ary £ I Ryti"s acy ant rheim i Di ur d? was new seek i the f, the le meai ng t l ived s ally i ever, iply nei is, tht le to coi •ed by t tion CO aded i of Sej mbmitte the F i i ms were he T Instinctii iman eat i : h is tl blc or an true i ould prov ihment. unan r a o The sclen mparativ» t knowl guide h one m a n superi her form ilch provt re depenc ÄVhen mj withii itray.. Civi astray i alloived itincts to ilaced b y i and hai told n u t ri strength ase a n d ; Civilized p |elelically.' irding to i il to regari 1 instincts, do the wi; i to i t t h a Iowed to f rverted a n [Man can b natural f( tuated the ids of gen* le for-th« ience has klng artil en we tai fs, we do entionally PÄIVÄN PAKfHA Työväenliil(l(een petturit toiminnassa kerho viettää vuotisjuhlaa LakeUa L a k e . — ; P a i k a l l i s i n nais-iGieijboQ kc^ouksessa viime tors-lElittttUn kgrmmsnvuotisjuhiako- «elöstus «tiunnitelmlstaan. ' « • k & paljem erilaatui^^ t i - 4aalos^. H e l m i k u u n 13 pnä belndk: ifphi on leivos- j a kasityömyyjäiset j a helmik. 27 p n i pidetään j u h l a i l t a m a , jossa on arvokas j a mompuoUnen ohjelma. J u h l a k o m i t e a n suimnltelmat h y väksyttiin j a s s n johdosta elämme täällä kymmenvuotisjuhlan merkeissä Kailcfci xaudÄt ovat tulessa saadaksemme juhlastamme m a h d o l l i s i m man onnistuneen. Kerhossa tavataan taas ensi tors< täinär — • d . R . " " > Saastamoisen saha palanut Kuopiossa HelsiakL — Jouluk. 2 pnä klo 8 a i kaan illalla syttyi Kuopiofisa Saastamoisen Särkilahden saha tuleen, joka sai pian suiuren vallan sahan vanhalla puolella. K im palokunnat saapuivat paikalle puoli tuntia myöhemmin, e i vät ne kjrenneet enää pelastamaan vanhaa sahaa, joka paloi poroksi perustuksiaan myöten. Pölysuoja Ja sa- R a n s k a l a i s e n sosialistin M i l l e r a n d ln y h t y m i n e n Ranskan kapitalistiseen h a l l i t u k s e e n v. 1899 o l i a l k u ns. m i - n i s t e r i s o s i a l i s m i l l e. Ensiksi hänet n i m i t e t t i i n kauppaministeriksi. K u n B r i a n d v. 1909 muodosti hallituksen n i m i t e t t i i n M l l l e r a n d y l e i s t e n töiden I m i n i s t e r i k s i . Tällä teolla B r i a n d sisä-i p o l i t i i k a n a l a l l a t e k i h i e s U r i v e d o n k u n . hän asetti e n t i s e n sosialistin työläisiä vastaan hetkellä, j o l l o i n R a n s k a n r a u tatieläiset kävivät kireää taistelua r a u t a t i e k a p i t a l i s t e j a vastaan. M i l l e r a n d l n toimesta rautatieläisten lakko myös m u r r e t t i i n . Ranskan i m p e r i a listit olivat löytäneet hjnrän miehen, j o t a v o i t i i n tehokkaasti käyttää työläisiä vastaan. Siksi M i l l e r a n d n i m i - I t e t t i i n P o i n c a r e n v. 1912 mucdosta-i m a n h a l l i t u k s e n s o t a m i n i s t e r i k s i , j o n - ! k a tehtävänä o l i t u k a h d u t t a a voima- I kas rauhanliike k u n v a l m i s t u t t i i n i m - , perialistiseen sotaan. V. 1920 hänestä i t u l i pääministeri j a lopuksi R a n s k an ~ ~ ~ ~ , p r e s i d e n t t i . Näin tästä entisestä so- •han konttorirakennus paloivat myös j s i a l i s t i s t a tuli avoin kapitalistien poroksi. Vahinkojen arvioidaan k o - i a s i a n a j a j a. Nivelreumatismin lääkkeeksi verta Tiedemiehet ovat pitkäaikaisten k o . k e i l u j e n a v u l l a todeimeet, että n i v e l - reumatismia voidaan parantaa — i h misen verellä. V e r e n k u i t e n k i n pitää «oUa erikoisl a a t u i s t a j a sitä saadaan raskaana olev i s t a naisista j a k e l t a t a u t i a s a i r a s t a v i s t a henkilöistä. Mistä tällaisen v e r e n parantava voima johtuu, siltä el vielä ole päästy selville. j -:- V . 1945 toukokuun 2 päivänä B e r - 1 l i i n i a n t a u t u i Punaiselle armeijalle. hoavan s a t o i h i n m i l j o o n im m a r k k o i h i n , sillä sahan palon yhteyde£sä t u h o u t u i myöskin faneerivarasto sekä uusia j a vanhoja koneita. Sammutustöihin osallistuivat k a l k k i K u o p i on palcdcunnat, sahan oma palokunta. Haapamäen palokunta sekä K u o p i on varuskunta. M i l l e r a n d l n jällciä ovat monet sos-demit vaeltaneet. Ramsay MacDo-n a l d näytteli j u u r i , s a m a n l a i s t a osaa B r i t a n n i a s s a . Hänen manttelinsa ovat perineet AtUee, B e v i n 3mi. l a b o r - puolueen johtajat.. K u k a o n p a r e m m i n puolustanut i m p e r i a l i s t i e n asiaa k u i n iBevin? K u k a o n väsymättömim-m i n vehkeillyt nuorta Israelin v a l t i o t a vastaan k t t i n B r i t a n n i a n n y k y i n e n ulkoministeri? ^ Suomessa on Väinö T a n n e r i n näyttelemä osa m a a n s a poUtiikässa meille k a i k i l l e t u t t u . 3tJs Suomen sos. dem. puolueen johto olisi asettanut e s t ^t Suomen fasistieri sotaseikkailijoille, n i i n Suomen kansa ei o l i s i löytänyt itseään H i t l e r i n leiristä j a näin olisi maa säästynyt t u h o i s i l t a s o d i l t a . M u t t a Tanner. Submen ns; " l u j a mies", uskoi v a r m a s t i H i t l e r i n v o i t t o o n j a o l i n i i n innokas hänen rotuteoriansa k a n n a t t a j a , e t ^ sokeudessaan ^.sanoi radiopuheessaan-?: heinäkuussa 1941 mm. seuraavaa: "Tässä sodassa meidän maamme edut lankeavat yhteen N e u v ^ ^ l i i t - tconrtiyökkääväh ' S a k s a n etujen k a n s sa . . . O n surafflsta nähdä, että työväenluokan k e ^ i u d e s s a o n o l l u t h e n kilöitä, j o t k a ovat uskoneet Neuvostol i i t o s t a tulevien-oppien voivan tuoda j o t a k i n siunausta mukanaan. K a i k i l l e o l i s i pitär^rt o l l a etukäteen s e l - vää,_ettei alemmalla kehitysasteella oleva puoU-aasialainen k a n s a voi t a r j o t a mitään helpotusta korkeammalla asteella Olaville-kansoille . . ." Suomen "lujasta miehestä" tuli myös r u o t s a l a i s t ^ i s o s d e m i e n mielestä t o d e l l i n e n vapauden ritari, jonka osoittaa ruotsalaisen sosdemien s a n o m a l e h t i m i e h e n Sven B a c k l u n d i n S o c i a l Demokratenin toimittajalle R. Lindströmille lähettämä kirje, joka sodan aikana j u l k a i s t i i n ylempänä mainitussa {lehdessä. Siinä s a n o t t i in mm. seio-aavaa: "Suomen Sosialidemokratia Väinö T a n n e r i n j o h d o l l a o n nykyään myös I r i t e m a t i o n a l e n etuvartio. Sillä bolshevismi t u h o t a a n . Se t u h o t a a n s a manaikaisesti sekä sisältä että ulkoa päin. Ulkoapäin saksalaiset v a l t a v a l l a etenemisellään venäläisiä vast a a n . Sisältäpäin s i t e n , että venäläiset pakoitetaan lopulta soveltamaan r a u h a n a a t t e i t a . . . " NMn t e h t i i n T a i m e r i s t a j a Hitleristä -rauhanenkeleitä ruotsalaisten sosiali-j j e m o k r a a t t i e n taholta. K a i k k i tämä osoittaa k u i n k a s o s i a l i d e m o k r a a t t i s i s t a j o h t a j i s t a o n t u l l ut tehokas ase taa'htumuksen käsissä. Sos. dem. j o h t a j i e n j a a m m a t t i l i i t - topamppujeh työväen petturuus e i r a j o i t u valtiolliselle -' a l a l l e . Työväenl i i k k e e n , n i i n p o l i i t t i s e n k u i n t a l o u d e l l i s e n k i n , jikkirepimisessä he ovat näjrtelleet ratkaiscrvaa osaa. Työväen-j o h t a j i e n oikeistosnven tarkoituksena" nyt o n mittskäta m a h t a v a M a a i l m an A m m a t t i u n i o i d e n L i i t t o , j o h o n k u u l uu 75 m i l j . työläistä e r i p u o l i l t a m a a i l maa. Tätä hyökkäystä johtaa B r i - tamiuan T U C : n , Y h d y s v a l t a i n C I O :n j a C a n a d a n C C L : n oikeistojohtajat. M A L : h t o i m i n t a a o n k a i k i n keinoin saboteerattu. V. 1945 hyväksyttyjen M A L z n sääntöjen m u k a a n pitäisi s en kongressi pidettämän j o k a t o i n e n vuosi.: S i i s s e t u ^ y a n kongressin olisi p i tänyt kokoontua V.^1947„ TÄtä päätöstä e i k u i t e n k a a n toteutettu. • M A L :n peäneinrosto päätti Prahassa kesäkuussa 1917i eitä köhg^esä.^^^to syys-lokakuussa" 1948. V i i m e vuoden toukokuussa toimeenpanevan komit* a n kokouksessa Roomassa l i i t o n pu-l heenjohtaja D e a k i n ( B r i t a n n i a n TU-j C : n edustaja) v a a t i kokousajan muut-[ t a m i s t a j o u l u k u u n alkupuolelle 19 P i a n tämän jälkeen Yhdysvaltaii| C I O : n j a C a n a d a n O C L : n edustajat j o t k a kannattivat Roomassa tehtjsl päätöstä, ehdottivat, että kongressinjj pitäminen siirrettäisiin tuonnemmal-f s i . Canadan edustaja kiljjoltti hetil k o t i i n s a a v u t t u a a n , että kongressin pi-f to voi häuitä hänen j o u l u n viette j a siksi pyysi k o n ^ e s s i n n pitämisei:| lykkäämistä täksi vuodeksi. Näm oi j keistöjohtajat ovat vehkeilleet MAL:-] tt-oa Vastaan. N y t pai^haillaa£ B r i t a n n i a n TtJCsj j a Y h d y s v a l t a i n C I O : n Johtajat vottelevat Englannissa Ja ke^cust vat M A L : n suhtautiimisesta Deakinifil P h i l i p Murrayn,' M c s h e r i n , Conroyi| ym. o i k e i s t o j o h t a j i e n lausunnot osröt-f tavat, että suuryntäys M A L : n muis-| kaamiseksi on v a l m i s t e i l l a . O n selvääkin, että 75 miljoonais8:| kansainväUsen järjestön rauhantyö <el i m p e r i a l i s t i s t e i l s o d a n v a l m i s t a j a i sj tiellä, j o t e n i m p e r i a l i s t i e n työväenliil-J keessä olevat asiamiehet ovat herroil-j t a a n .saaneet tehtäväkseen tällaisecj v a l t a v a n r a u h a n m u u r i n murskaan^'] sen. — Työväenliikkeen sisällä olevat pet-j t u r i j o h t a j a t ovat hidastuttaneet t l *j väenliikkeen voimistumista j a hal-j vaannuttaneet sen t a i s t e 1 u t e t ^ l kamppailussa p a r e n y i i e n olosuhteidöj p u o l e s ^ . K a p i t a l i s t i e n j a beidöl asiamlestensä e i d e k u i t e n k a a n onoi^l tu lopullisesti estää työväenluokan ^ \ paustaistelun lopullista voittoa. yume^<»ien .tapahtumat j ^ i n self ti osoittavat. — UotL Kiitän taen viet K i i os K i i t o s m sanoista, taessani. K i i t os Säilykt Kapusk CSJ:r | C S J : n W a sikokouk kuukaudi taina k l i Sihteerin Wanup, ( I C S J : n Hea kokoukse kauden I 2 i p . I C S J : n S p r kuukausi k a l s e a ki 5unnunt£ kunta ki semmin. CSJ:» Port kaufilkoki kuukaudt v i i k k o na S t Johtt Jokaisen t i i s t a i n a i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 18, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-01-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490118 |
Description
Title | 1949-01-18-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
2 Tiistaina, tammik. 18 p. — Tuesday, Jan, 18
dl—Kjar ^ ^pdtpaident Läbor
«Mtfied HÖT. 6tb U17. Antliorized
nH' •eeanl d u t mall by the Pcet
Omee Deputment. Ottawa. Pob-mbtd
tfartce week^: T a e s d a y s ,
mnoadayi and Baturdajv h f Vapaos
nbllalili« Oampany U d . . at 100-103
Telephone»: BusUteat Office 4-4aM.
EdiSoolal QfJIce 4-4366. MHMlPBr'
E. SuksL Edftor W . EkbzDd. JUUBlic
addrea» Box |BP.>8ädbafy. Ontada
Adverttslng rates vpon applicatkaa.
Translation free of cbatge.
TILACSHIHNAT:
Canadaasa; l vk- « i » 6 kk.
3. fc^r SSJOO
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7 i » 6 kk. 3Ä)
Sucanessa: i vk- 7ÄJ 6 kk, 4 Ä
Mitä muut sanovat
AJFATTCUEMISBN A I H E t TA
Kun me aJattelesnmeCasadan « m -
Tia fiaävntuksia kuuden sotavuoden a i kana:
• •. kun njie ajattelemme niltfi
«turta rahasummia rotta tavanmukal-aesti
. lälytettiin Joko hrlttlläiMen
Vancouverllaislen !Dorise Nielsen on tuonut Suomen OpinfokuBsit a l k ^ ^
vat fk. 27i|Rnä
PörtlrthBiisa
r/jPölSttinai oikeusjuttu USArssa
"•f Eflcn Ylidysvalloissa alkaneen po!mti:->en oikeuskuulftstelun johdosta
ja vaikutuksesta kol:wntuu, tänään \Va5-h5ngtonissa n,' s.
**Freedom Grusade,", joka pyrkii o.voittamaan presidentti Trumanille,
etilä syyti» ]whtatoist^^ kommunistijohtajaa vastaan tulisi kumota,
muun lisäksi se loukkaa yhdysvaltain perustuslakia.
' - T ä n ^ nyt alkaneen poliittisen oikeuskuulustelun ydinkohta
OÄtäraä: k>'symys ei missään tapauk=;es5;i ole ' " v a i n " Yhdysvaltain
kooaniuusteista j a heitlan oikeuksistaan. Kun (nui.stetaan, että eräs
Jiftolf Hitler ja hänen natsioikeutensa ryhtyi v. 19.33 'pelastamaan
Jifksaa kommunismilta'' ja päättyi J:aikkien siviilivajiauksien pimen-
H^ueen sekä maailmanhistorian vcrisimpäiin .sotaan, niin .silloin näh-
'^fäo kaikessa kaameudes.saan mi.stä Vhfiysvalloissa nyt alkaneessa
^^uskuulustelus.sa on kysymys.
Kansainvälisesti tunnettu antiiasistinen kirjailija Howard Fast
S«nw Toronlossa^.Siviilivapauksien unionin järjesläniä.s.sä kokouksessa
lioin viikko sitten, että oikeuskuuiustelu kahtatoista kommunistijoh-tujaa
vastaan on tärkeä koetinkivi Yhdysvaltain demokratialle. '-His-
^ r i a todistaa", sanoi mr. F a s i , 'että jokainen fasismin hielle käänty-
HJtt maa aloitti kommunistien ja heidän puolueensa laittomaksi julista-i|
lisesta" ja puhuja syytti, että ryhmä ei-flemokraattisia j a häpeällisiä
iJBehiä yrittää kääntää Yhdysvallat Hitlerin Saksan jäljittelijäksi,"
Töinen tärkeä .seikka on tämä: \ViHiam Z. Fosteria ja yhtätoista
l^uuta kommunistijohtajaa ei syytetä inistään rikoksesta. Heitä ei
syytetä edes väkivallasta eikä väkivaltai.suuietn kiihoittami.sesta. Hellii^
» syytetään Marxismin-Leninismin j>criaatteiden "suo.simisesta ja
il^ttanusesta'' sekä "vehkeilystä" Yhdy.svaltain kommunistisen puo-l(^
a järjestämiseksi, selittää L P P : n kansallinen johtaja T im Buck.
^jvkoitus on siis .se, että oijieuden }>äätökscllä julistetaan aatteita
omiksi — ja niin ryhdytään valtiovallan voimaHa kontrolloimaan
en ajatuksia mikä Saksa.ssa ja mui.ssa fasislimaissa johti .siihen,
ttä joelle jäi vain yksi "erehtymäiön " johtaja ja hänen aatetyhjyy-
|^|jsä, sekä sitä seurannut hyökkäyssou
Lopuksi on tähdennettävä sitä seikkaa, eitä jos Yhdysvaltain
l^keas nyt tuomitsee nämä kommunistijohtajat ja lähtee siten kon-
^ffitltoimaan poliisivaltion avulla ihmisten ajatuksia (mikä pitemmän
.|^iiJIe on-mahdotonta), niin tämä tauti voi hetkellisesti levitä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-01-18-02