Vapaus, January 10, 1950

              . Suomi-Ne^vostoliitto-Senran j ä r.
jestämään 'Nettvostl>Iiitoii>Snomen
y< tävyysknukanden a i k a n a v i e r a i li
Suomessa useita u l k o m a a l a i s i a v i e ­raita,
m m . \ ' O K S : n valtuns&mtta.
S S - S e o r a n taidejaostoa toimesta
järjestettiin Uelsinsissä .Seorahno.
neen pyöreään s a l i i n kesknstelo-itiiaisnos,
jossa esitelmän p i t i prof.
V. Kemenov.: P a i t s i V O K S : n v a l^
tunskannan jäseniä o l i t i l a i s u u ­dessa
myöskin läsnä - t a n s k a l a i n e n
k i r j a i l i j a Hörsldaer, tshekkiläinen
k i r j a i l i j a B r a n i s l a v , e n g l a n t i l a i n en
t o i m i t t a j a Sloan, se*ä aseita: s u o ­malaisia
kirJailiJoita7 t a i t e i l i j o i ta
j a näyttelijöitä.
Työkansan S a n o m a t selosti.prof.
Kcmenovin m i e l e n k i i n t o i s e n e s i t e l.
män, j o n k a julkaisemme oheeliise.
na. .
Neuvostotaide on nuori, vasta 30
vuoden ikamen. Taidehistorioitsijat
cvat tottuneet laskemaan a i k a a v u o -
sisadottain, mutta t o i s i n a a n s a t t u u a i ­koja,
j o l l o in 10 vuotta o n k u i n v u o s i ­sata.
— K a r l M a r x l a u s u i , että v a l l a n k u ­moukset
ovat -historian v e t u r e i t a . L o ­kakuun
vallankumous o l i s e l l a i n e n ve^
turi. joka alkoi • k i i d a t t a a eteenpäin
taiteita j a tieteitä. Neuvostotaide k u l ­kee
eteenpäin sosialistisen realismin
raiteita. Sen t a j u a m i n e n e i t u l l u t I t ­sestään
eikä alustav a l k a e n . V a l l a n ­kumousta-
edeltänyt venäläinen taide
h e i j a s t i kaikkia^dekadenssin muotoja,
j o i t a löydetään jatkuvasti länsimai­sien'taiteessa.
Enämmäisiim vuosina
vallankumouksen jälkeen meillä SJTI-tyi.-
esim. v e i s t o k s i a , j o i t a ; e i ymmär­retty.
: N i i d e n tekijät, ;dekadenssitai-t
e i l i j o i t a , : m u t t a : itseasiassa heidän
;paässaän-' o h ; puuroa- j a p o r v a r i l l i s ta
sekasotkua. ^Mutta h e olivat sitkeitä.
S i l l a , a i k a a k u n työläiset j a talon­pojat
taistejivat' r i n t a m i l l a j a jnosti-v
a t : k a n s a n t a l o u t t a ..sodan tuhkasta,
nämä t a i t e i l i j a t k o r i s t e l i v a t k a t u j a ja
puistoja teoksilla, j o i t a hevosetkin
sajkkyiT?at. Maalaustaide öli vastaa-v
s n l a i s t a j a myös teattereissa p y r i t ­t
i i n ••vallankumouksellisuuteen" —
k u l i s s i t j a maski h e i t e t t i i n syrjään
ja^nayttehjoiden o l i hypittävä m e r i U .
l i s i a jaikkararakennelmia p i t k m . .Se
oh -muka d3maamista realisnua. J i l u -
s i i k k i oh samantapaista j a a r k k i t e h -
t u u n s s a noudatettun konstrukstuvi-s
u u t t a : betonikuuha jalustalla.
V a n h a n , k l a s s i l l i s en s u u n n a n t a i t e i ­l
i j a t eivat olleet muodissa. Tarmok­kaat
sotkumestarit väittivät, että v a n .
ha taide edusti madannaisyytta, jota
vastaan on taisteltava. Nämä äärim­mäisten
vasemmistovirtausten edus­t
a j a t esiintyivät i l m a n v a l t u u k s i a n e u .
vostovallan nimissä. Lenm todisti,
e t t a he o l i v a t : p o r v a r i l l i s i a j a : v i e r a i ­t
a Icansaile. Lenin, S t a l i n j a . G o r k i
t u k i v a t •. v a n h a a :'koulukuntaa, jota
: K a i p ; a u k s i n i t o o i t a m m e , että isämme i
EMIL EVERT m i i ^
kuoli P c r t A r t h u r i n Getieräl-sairaalass» j o u l u k u u n 24 p:nä 19i9. Hän
oli syiitynyt suomessa -Mältialla, Vaas^Ti Jäänissä, t o u ^ p:nä
1872, ollen kuollessaan 77. V. 7 k k . j a 15 p : n ikäinen-
'• Lähinnä suremaan: jäivät -kolme' p o i l i a a perheineen täällä Canadassa,
»oista E i n a r Homepaynessa, Ont.,:-Eino-Torontossa,' O n t i j ä Arvo C a l ­garyssa,
A l t a sekä yksi veli perheineen l i i b b i n g i s s a , Minn..> j a snnri
jcukko ystäviä seliä tovereita Suomessa j a täällä Canadassa.
Nukkuos rauhassa isä k u l t a , _ .
mainen matkasi päättyi m u l t a a n .
Siellä rauhaisa on maata,
nukkua maailman rayrskylöistä,
elon raskaan kyyneleistä,
makeasti alla maan,
oisin ylläs tähdet valvoo,
tuttavasti t u i k u t t a a.
Muistos kallisnteitä s e u r a a a i n i a a n.
P o i k a s i E i n a r , . E i n o ja
• Arvo perheineen^
Päättyi veli suita päivien haave ja
. . t y ö , .
työ raskas r a a t a j a n harmaa.
Nyt ummes o n silmä jok' ohjasi
: ;.• • : • t i e n , •
s u n käydessä elontaivaltä vai-maa.
V e l i A r v i d perheineen,
i U b b i n g , M l n n .
• ^KiiTOS..^
Lausumme sydämelliset kiitokset k a i k i l l e , , j o t k a ottivat, osaa s u r u u m -,
me Kiitos k a u n i i s t a l a u l u i s t a C S J : n Port A r t h u r i n osaston sekakuoro
•Kaiulle", viulusoolosta Wm. L y y s k i l l e , Tyyne S i i l m a n i l l e vainajan
muistolle omistamastaan runosta' j a - AVm. Laineelle k a u n i i s t a •muistO'-
ssnoista. . ' ' : . -•
Kiitos k a n t a j i l l e j a C S J : n Port A r t h u r i n osastolle kahvitarjoilusta
hautauksen jälkeen. K i i t o s k a u n i i s t a kukkaseppeleistä osastolle. K a i k u -
kuorolle j a Vapaus P u b l i s h i n g Co. L t d i l l e sekä y k s i t y i s i l l e sukulaisille
ja ystäville, j o t k a k a u n i s t i t t e v a i n a j a n a r k u n k a u n i i l l a k u k i l l a.
Kiitos myös n i i l l e j o t k a antoivat autonsa käytettäväksi hautaus­saatossa:.
•
E I N A K , E I N O J A A R V O H I L L M AN
H Y P P Y K I L P A I L U I I N
L a h d e n fiiihtosearan ^ ^ j ä edostavi
Leo Xiaakso^maar l a a j a a k i l p a i l i i k o k e -
moksen - n i i n r Suomessa kuin n l k o -
m a i l l n k i n . .Tämä S l - v n o t i a s ent., S u o ­men
mestari s i j o t t b l Imndennelfsi St.
M o r i t z i n talviolympialaisten hjrppyr
Icilpailnissa 66 j a €9.5 m e t r i n Jiypyä-
!aän. jotka, c j k e o t t s v a t häi^et e d u s t a ­akaan
uudelleen' Suomen värejä:I^ke
P l a c i d i n maailmanmestaraaslcsoissa
helndk. k i l o s s a . . • Zlän « n : ^parhaimpia
Suomen hyppääjiä,,.-..
Syvästi s u r r e n j a k a i v a t e n ilmoitamme, että k a l l i s elämäntoverini ja
lastemme isä
poistui elämästä 'äkillisen verenvuodon johdosta sydämeen omassa
kodissaan, 404 Deloraine Ave., Torontossa,-Ont., joulukuun 19 p :n
'iltana. • :
Hän o l i syntynyt ^Suomessa Jokelassa, Uudenmaan läänissä, e l o ­kuun
30 ;p:nä ISSL o l i Iniollessaan 68 v. 3 k k . j a 20 päivän'ikäinen.
Lähinnä k a i p a a m a a n / ^ i n minä, hänen vaimonsa j a kaksi t^tär-tämme,
Helga j a E l v i sekä E l v i n tytär H e l i e n ; v a i n a j a n v e l f l y ar
perheineen Philadelphiassa j a veli p e r h e i n e e n Suomessa sekä y k si
sisko j a joukko sukulaisiamme täällä j a Suomessa j a suuri t o v e r i -
ja ystäväpiiri täällä.
V a i n a j a h a u d a t t i i n j o u l u k u u n 23 ptnä T r i i l l - h a n t a a n t o i n ^ t o s t a,
jossa edesmennyt lepäsi suuren k u k k a l a i t t e i d e n .muodostaman y m ­pyrän
keskellä. Tilaisuudessa p u h u i J . L a i v a läsnäoleville v a i n a j an
sukulaisille, tovereille; j a ystäville edesmenneen-toverin monipuoli­sesta
elämäntyöstä. Haudalla, p i i h u i myöskin'J.'Latva, esittäen s u ­kulaisten,
toverien j a ystävien viime tervehdyksen.
Elon polkua k u n yhdessä Isä h y v ä — k a l l i s oli meille,
k u l j e t t i i n , hellin hoivasit sä meitä,
vaivat j a vastukset helppoa oU Ohjauksen, opetuksen, parhaan
v o i t t a a . . saimme suita.
Nyt kuolo sinut r i i s t i r i n n a l t a i n . N y t t u n t u u n i i n k u u i mennessäsi
hävisit k u i n päivän aunnkö i U a n «r»5=ii-t
u l l e n .
yt y k s i n jäui eloni polkua
k u l k e m a a n —
K a i h o m i e l i n a i n ' k a i p a an
r a k k a i n t a in
<veisit
yhden k a l h i m m i s t a e l on
. lyhtehistä.
K a l l i s olit isä rakas meille,
. elomme i l t a a n s u a k a i p a i l l en
muistelemme.
Vaimosi Amanda. Tyttäresi Helga ja ElvL
O i , a m t o k o i n e n paistäos
isävaarin h a u d a n päällä.
M i m - sydämein nyt itkee., —
• ~ T ' kaipaa —
O i . isävaarrännajr=^
M u i s t o s t n u l l a säilyy kauan,
k a u n i i n a k u h i kesäpäivä kirkas.
Tytlärcffltytär Helien.
ioiTOS
Lausumme vilpittömät sydämelUset kiitoksemme omaisillemme,
tovereillemme j a ystävillemme lämpimästä myötätunnosta j a osan­otosta
suruumme näinä eläinämme valkeinjpinä hetkinä. Lämmin
osanottonne .sunnimme ahtaa m e i l l e ' v o h x i i a kestää tämän osak­semme
tulleen a n k a i a n i s k u n . ,
Amanda. Helga ja Elvi Erickson V
<W D d o r a t o e - A v e Tonmto, O n t a r io
myos ;kansa ymmärsi. - K o m m u n i s t i s en
puolueen antaman, tuen ansiosta p a a ­s
i k i n r e a l i s t i n e n taide vahvistumaan
j a kukoistamaan. .
'>Oh siis olluti-akktvaäna. -Mutta
jaUeen i l m e s t y i : näppäriä touhuujia,
j o t k a selittivät ryhtyvänsä tekemään
t a i d e t t a dialektisen materialismin
mukaan. J a h e alkoivat vulgarisoida
xeajiätista t a i d e t t a . - H e o l e t t i v a t i m e .
lettomasti, etta k a i k k i dialektiset
määritelmät. olisi: sovellettavissa t a i ­teeseen.
Näille,., s k o l a s t i k o i l l e . o j e n ­nukseksi
j a k a i k i l l e m u i l l e ohjeeksi
t u h S t a l i n i n määritelmä sosialistisesta
r e a l i s m i s t a . Sen m i i k a a n jokaiseni
t a i t e i l i j a n velvollisuus on t u t k i a ne
olot j a -ihmiset, j o i t a han aikoo k u ­v
a t a . Nykyisin o n taiteemme tällä
p o h j a l l a j a käytäntö o n osoittanut sen
oikeaksi. Skisiallstisen xealismhi: k e i ­n
o i l l a voivat taitelijat tuoda .esille
j o k a i s e n 'kansan erikoisuudet, j a sen
-avulla he ilmentävät p a r h a i t e n -myös
persoonallisuutensa. -,
Neuvostotaide, h e i j a s t a a . neuvosto­järjestelmää
kuit}. p e i l i j a osoittaa sen
paremmuuden kapitäUsmin - r i n n a l l a .
Elämä j a elämäiilakien hyväksyminen
on kaiken täifeen, pohja. Elämä ei
pysy a i n a samama, se i e h i t t y y , j a t a i _
t e i l i j a n o n pystyttävä kuvaamaan k e ­hitystä.
Marxismi opettaa, että k e ­h
i t y s tapahtuu toisilleen v a s t a k k a i s ­t
e n voimien k a m p p a i l u n tuloksena.
T a i t e i l i j a n o n huomattava uuden ja
vanhan taIstelu^^^Mutta hän ei ole
v a i n autcmaatti, :hÄn.on i h m i n e n ja
o t t a a itse osaa elämään. Jos hän pn
kyvykäs t a i t e i l i j a , ei hän p y r i l a u s u ­maan
^käsitystään kaikiista .tapahtu­mista
j a ilmiöistä tärkeämpää on
hänen havaintojensa terävyys jä elä_
vyys sekä kielteisen ja m y ö n t e i s en
määrittelemiskyky; M u t t a t a i t e e n on
oman itsensä a v u l l a pystyi'-ävä osoit­tamaan,
minkä- puolesta j a mitä v a s ­t
a a n se taistelee.
S o s i a l i s t i n en realismi pitää lähtö­kohtanaan
kansanjoukkojen työtä ja
taistelua. Historiaa' eivät tee yksilöt,
j o t k u t R o b i n Chisoet. ' O n tärkeätä,
että t a i t e i l i j a osaa ottaa kansasta
kansaa eteenpäin" vievän; osan. T a l ­teen
muotojen o n pohjauduttai^va myös
kansaan. Dekadenssien mielestä k a n ­sa
on sivistymätöntä eikä ymmärrä
taiteellisuutta. K a n sa e i t o d e l l a k a an
ymmärrä lormalisuutfca, • m u t t a se on
vain k u n n i a k s i / • k a n s a l l e . Muinaiset
kreikkalaiset ymmärsivät E u r i p i d e s ta
j a Sofoklesta, myös Shakespearea ja
T o i s t o l t a sekä Runebergia ymmärsi­vät
aikalaiset h y v i n , samoin - E d e l -
feltiä, j a G a l l e n - K a l l e l a a . ,
K a n s a on myös luovu ikyky — ei
v a i n teollisuudessa ja-maataloudessa,
vaan myös taiteessa. Vuosisatojen a i .
kana se hioo -kansansävelmiä j a vas­t
a s i l l o i n k u n säveltäjä ammentaa
kansasta, o n hän hyvä, Beethoven,
B a c h , Musorgski j a Sibelius ovat o s a n ­neet
amnientaa .kansasta. K a n s a n -
eeppkset j ä loistavat ornamentit todis­tavat,
myös kansan, t a i t e e l l i s u u t t a.
T o d e l l i n e n t a i t e i l i j a ei tunne abs-traiktista
kansa-käsitettä, jokahaen
t a i t e i l i j a on oman kansansa elävä
jäsen, s e n opettaja j a oppilas. Neu­vostoliitossa
o n jokaisen kansan jo­k
a i s e l l a t a i t e i l i j a l l a omat •kansalliset
.erikoisplirteensä. :
Neuvostoliitossa on poistettti r i i s t o,
siis myös h a r m o n i a n j a monipuöUseh
k e h i t y k s e n esteet. A n t i i k i n j a rene-sansshi
loistokausilta voimme todeta,
että harmöonisen k e h i t y k s e n m a h d o l ­lisuudet
ohvat vain pienellä . o s a l la
Ihmisistä. Mutta; Ita^jitallsmin a i ­k
a n a tällaisten p i i r i pienenee yhä.
M a r x on sanonut, että k a p i t a l i s mi
tekee ihmisistä k a h d e n l a i s i a r a a j a r i k .
k o j a . Työläisistä o n j o t e h t y 'koneen
lisälaitteita, m u t t a ' myös kapdtaUstit
itse menettävät kJ^Vyn n a u t U a työnsä
tuloksista. K a p i t a l i s t i synnyttää r i i s ­täjiä
ja riistettäviä. SoslallstiseUe
yhteiskunnalle pn tämä vierasta;
M u t t a t a r v i t a a n vielä p a l j o n alkaa,
että monen vup-sisadan k i r o t saadaan
kokonaan poistetuksi. Jö vyuosisäto-j
a on henkinen J a r u u m i U l i n e n : työ
erotettu toisistaan —^^ tämän e r o n h ä ­vittämiseen
t a r v i t a a n a i k a a i M u t ta
j o n y t s o s i a l i s t i n en y h t e i s k u n t a o s o i t ­taa
inerk>keja tämän vastakohdan
polstaimlseksL : - E s i m . ' ; täydellisesti
t e k n i i k a n Ja a j a n h a l l i t s e v a etahano.-
v l l a i n e n työläinen o n puoli-insinööri,
koneenosasesta luovaksi tekijäksi
muuttunut. -.Akateemikot j a profes>
sorit-kehittärrät^N^vostoliitossa u u ­s
i a i d e o i t a ^ ö l ä i s t e n kanssa J a S t a ­l
i n i n p a l k i n n o n s a a j i ^ joukossa, j o s ­sa
ennen oli v a i n -tilsdemiehiä ja
t a i t e i l i j o i t a , o n n y t labJa3E3Eaita t y ö ­läisiä.
J a kehitjns Iculkee eteenpäin. 4
SosiaJistjsen reaösmk» perusomi;!»!^
suudet ovat 'siis r e a l i s m i aatteellisiras,
k a a s a U i s u n s , i j m n s a a o m a i s a u s . j a l i u -
m a a i d s u o ^ . ( E r i l a i ^ t ^ i s m i ^ ovat^ijuf
listaneet. ettei taide saa oUa t o d e U i -
s u i r t t a ; k o s k a ei m u k a ole todistettu
todellisuuden olemassaoloa. Taiteen
o n -Oltava-vaTheellisen. Tämä - " t a i d e
t a i t e e n vuckfii"-psriaate ei ole elä-
.mankelpoista. - ^Me 'vaadhnme -realis­m
i a , - p o m n n i s u u s ' v a a t i i s u b j e k t i v i s ­m
i a . Me vaadimme ^ansallisuQtts,
m u t t a p o r v a r i l l i s u u s . «vaatii k a n s a l l i ­suuden,
v a r j o l l a m t s i s m i a . v
N a t s i s m i n r i n n a l l a porvarillisuus
kaj^ttaakosmopolitisnaia^-tolsin sanoen
tahtoo nistääskansoilta k a n s a l l i s u u s -
ylpejfden. D o l l a r i n o n h e l p o m p i ipyd-xiä
' m a a s s a ; ' k u n k o s m o p o l i l t t i s u u s on
a-aivannut tietä.
A m e r i k k a l a i n e n taiteilija väittää
maalaavansa kaikiUe i h m i s i l l e , , m u t ­ta
s e l l a i s i a " k a i k k i a " ei ole olemassa­k
a a n . I t a l i a l a i s i l l e j a r a n s k a l a i s i l le
kubisteille o l i i h m i n e n hammaspyö­rän
osa— j a luuletteko, e t t a tämä c sa
«raivostutti - t a i t e i l i j o i t a . ; E i , ipäin-tfas-toln;
lie,«Hvat -ylpeitä, i D e m o k r a a t t i ­sen
t a i t e i l i j a n pitäisi, vastustaa t a l ­a
a s t a , j n u t t a l o r m a l l s t i n e n i ; a l t e l l i ja
puolustaa sitä esteettisesti. .Taide
hyväksyy' s i i s . i h m i s e n -'madaltamispnj
se hyväksyy.iStapitalismm.- Iliinistä.
k u v a t a a n myos e r i l a i s t e n e l i n t e n - y h -
:distelmänä,. epämääräisenä ..biologise­n
a ohona — i . m u n u a i s i s t a v o i siis i^uSla
t a i t e e n kohde. .Tällainen ihmisyyden
poistammen on ihmisen alentamista;
T a l l a m e n i h m i s k u n n a n -häpeä o n m m .
s u r r e a l i s m i , jQka v a i t t a a , e t t a m i e l l -
•puolisuus, järj3ttömyys on.talteenisen
vapauden ihanne. Esim; •:• a m e r i k k a ­l
a i n e n maalari Salvado D a l i Tnyön-tää
u s e i n (itsekin: olevansa tietämätön
s i i t a , mitä h a n m a a l a a — j a i k u i t e n -
k m häntä pidetään aikamme s u u r i m .
pana .taiteihjana.
=Kaikki viittaukset puhtaaseen talr
'teeseen;Ovat sus.silmänlumetta. P o r ­v
a r i l l i s e n t a i t e i l i j a ^ h u m a n l s m l n v a s -
taisuus h e i j a s t a a e l ä m a n p e l k o a r - s e ­hän
o n k i n t u o m i t t u Icuolemaan. Tästä
J u o n t a a j u u r e n s a myös^ p e l k o r e a l i s m ia
kohtaan, jcika voi näyttää tptuuden
kansalle. Tästä i i e i a s t u u - myös i k a h -
saiiomaisuuden - k a m m o , ; pelko.s|itä,-
että;kansa,t voisivat t a j u t a i n t r e s s i e n,
^ä yhtenäisyyden.
" P u b l u e e t t o m a l l a " taiteella - o n , s i i s ,
tehtävä täytettävänään; 'Puhtaan
t a i t e en tarkoitusperät ovat l i k a i s i a . Se
taistelee d e m o k r a t i a a vastaan liuden
sodan puolesta. Se on i h m i s v i h an
kyllästämää. P o r v a r i l l i n e n t a i d e y h ­tyy
mm. atomiklristykseeh; A m e r i k ­kalaiset
kirjäiilijat k i r j o i t t a v a t j ö a t o - '
mipomml-hengessä j a äskenmalnittu
Salvador D a l i m a a l a a s e l l a i s i a tauluj|i
k u i n " M e l a n k o l i n e n a t o m l - l d y l l i " jä'
k c l i n e sfinksiä, joista v i i m e m a i n i t tu
kuvaa atomipommin synnyttäviä sa-*
vuklehkui-oilta, j o t k a ovat" inuodosÄ
tuneet i h m i s t e n päistä. -.
Tällaisen dekadenssin pelöitteluh
j a demoralisoimisen vastapainona
on neuvostotaide, jota elähdyttävät
r a u h a n päämäärät. K o s k a - -neuvos­totaide
heijastaa; k a n s a n elämää, se
kuvaa myöi kansan a j a t t e l u a j a s u i m .
•nitelrhia. Äsken a s k a r r u t t i kansaa
sota, mutta n y t se t o t e u t t a a s u u n n i t e l ­mataloutta,
j s e l s u t t a a suojametsävyö-hykkeitä
j a kaivaa järviä .valtavien
seutujen i l m a n a l a n muuttamiseksi; Se
a l i s t a a luontoa palvelukseensa. M u u ­t
a m i a päiviä ennen,Suoiheen lähtöä­ni
a v a t t i i n T r e t j a k d v i n taidegallerias­s
a taidenäyttely,' j o k a o h - r a u h a n ja
l u o v a n työn päätös. Muotokuvamaä.
laukset Vesittävät p a r h a i t a työläisiä*
stahanovilaisia, j a sifellä on t i l a n n e ­k
u v i a kansan elämästä j a työstä jne.
Siellä ei ole ^ t a i t e e l l i s t a keinottelua
atomipommilla. Tämäkin näyttely
kuvastaa vapaan maan vapaiden i h -
m i s t e n v a p a i t a tunteita.
es
KirJ. T. Jer^oT
• in
P r o f , K e m e n o v l n esitelmä c l i terä­vä,
a s i a l l i n e n j a myös s a t i l r l p i t o l n e n.
Yllä olevaan selostukseen o h mahdu­t
e t t u vain esitelmän olellisimmat
kohdat. Sen tyypillisiä h i e n o u k s i a el
k u r e h t t i a käyttävä mustiinpanojen
tekijä ' e h t t a y t p a n n a paperille. E s i ­telmöitsijä
j o u t u i h e t i v i l k k a i d e n k y .
symysten Joohteeksi j a väittely loppui
puolenyön a i k a n a v a l o j e n sammumi­seen
ravintolassa. Väittelyäkin syn­t
y i luonhöllisesti, sillä sosialistinen
Tealisml j a länsimainen l i b e r a i i s m i e i ­vät
ole kaksoissisaria. Prof. k e m e r i o -
v i h määritemä t a i t e e n kansanomai­suudesta,
t a i t e i l i j a n panos meikäläi­sissä
olosuhteissa, formalismi Ja e r i ­t
y i s e s t i prof. Kemenovin lausimtö
s u r r e a l i s m i s t a herättivät miellpl-t
e i i i e n vaihtoa. P o h d i t t i i n Jälleen
myös Picasson probleemaa. Prof.
Kemenov huomautti m m . , että polee-
K i i n a n kansan hjstoriallinea
voitto -on antanut: i m p e i i a l i s m U le
tavattoman voinuUcaan i s k ä n.
Tässä, valossa o n tarkasteltaTa-»s•
•kettäin-Tibetlssä-sattaneita t a p a h -
t u n i a , sillä k y s y m y k s e s s ä i m p e -
räallstlen rÖyUceä - y r i t y s erottui
t ä n u strategisesti tärkeä a l o e . X U -
n a s t a i a muuttaanse siirtomaakseen
j a sotilastukikohdafaseen.
Tibet muodostaa K i i n a a n , I n t i a a n,
N e p a l u n j a B h u t a n h n - u l o t t u v a n ylä­maan,
j o t a etelässä r a j o i t t a a H i m a ­l
a j a j a pohjoisessa K u e n l u n i n vuo-xistoketju.
Tibet on s u i i r i n pihrtehi
Saksan j a Ranskan kokoinen alue,
jossa oa 3,722,000 asukasta. Vallitser
vana uskontona on laamalaisuus, j o n ­k
a korkeimpia j o h t a j i a . ovat " B u d d ­h
a n n i u m i U l i s t u m a t " — D a l a i L a a ma
j a Tashi L a a m a ; Väestö o n pääasias­sa
paimentolaisia, m u t t a etelässä h a r ­j
o i t e t a an . maanviljelystäkin. Vähän
t u t k i t t u a maaperää .el j u u r i ole käy­tetty
hyväksi.
Maassa vallitsee < feodaalinen omis­tussuhde.
Maa j a tuotantovaUneet
kuuluvat luostareille, k i r k o l l i s e l l e ja
maalliselle feodaaliaateille. Maassa on
enemmän - k u i n : 3,000 luostaria ja
munkkien luku nousee 300,000. T a l o n ­poikia
riistetään : j u l m a s t i , he ovat
maahan sidottuja ja suorittavat pak­kotyötä.
VaUckakin maantieteelliset .olosuh­teet
vaikeuttavat liikennetta T i b e t in
j a muun-Kiinan-välillä, o n tällä alu-r.
eclla . a i n a -ollut läheiset - poliittiset,
taloudelliset ja uskonnolliset • siteet
K i i n a a n . < Huomattava osa . T i b e t in
laamalaisista o n k o t o i s in k i i n a n maar
k u n n i s t a , t i b e t U i - ja-kiinankielellä.on
p a l j o n yhtäläisyyttä j ä suuri joukko
välttämättömistä elintarpeista j a vaa­tetustarvikkeista
tuodaan naapuri­maakunnista.
^
Todellisuudessa E n g l a n n i n J u o n i t t e ­l
u t v a i n hsääntyivät.- V . 1910 järJesU
Englanti D a l a i . L a a n i a n ^'paon" Hn-t
i a a n j a V. 1914 käyttäen hyväkseen
K i i n a n kansalaissotaa y r i t t i saada a i ­k
a a n sopimuksen E n g l a n n i n "erlkolS':
oikeuksista" Tibetlssä, m u t t a t i b e t t i -
lälset kieltäytyivät r a t i f i o i m a s t a sopi­musta.
Seuraavina vuosina E n g l a n ­n
i n onnistui k u i t e n k i n J o s s a in mää­r
i n vahvistaa : taloudellisella alalla
asemaansa Tibetlssä j a v. 1936 perus­t
e t t i i n Lhassaan pysyvä e r i g l a n t l l a i -
n e n p o l i i t t i n e n edustus. Nykyisin n i ­mitetään
E n g l a t i n i n L h a s s a n edustusr.
t a I h t i a n edustukseksi, inutta sitä
j o h t a a edelleen englantilainen A. E .
Richiardson. j a se on todellisuudessa
finglanniri vakoilun keskipiste, josta
valvotaan T i b e t i n talouselämää j a sen
yhteyksiä ulkomaatlniaan. Nykyisin
myös U S A tuntee erikoista m i e l e n k i i n ­t
o a Tibetiä kohtaan, on lähettänyt
sinne strategisen tledbitustöhnistoh
(OSSi) agentteja, j o t k a suprJttayat
sielä m m . ilmayalokuvakartoitusta.
K a n s a n a r m e i j a n voitettua K i i n a s sa
koettavat Lontoo j a W a s h i h g t o n muo­dostaa
Tibetistä tukikohdan Kllnaä
vastaan j a ovat ryhtyneet salaliittoon
irroittaakseen T l b e t i n K i i n a n k a n s a n ­tasavallasta.
Zilliacus - sodan
lietsojain asialla
^^kolme^ k u u l a u t t a i s i t t e n / me
me huomautuksia sen Johdosta :kun
brittiläinen >työvfirapuoluem^^
me&ito Jäsen 2a^^
l u o n a , k i r j o i t t a a J o h n S m i t h . Jouluk,
30 pnä K o m i n f o r m i n julkaisemassa
r j ö i p A l i i c s t i n g peace,, F o r A Pfipple's
Democracy" j a j a t k a a : l
•Mutta <vieimilun Jälteen Zilliacus
osoitti epäilyttävää r a k k a u t t a B e l g r a -
den - f a s i s t e j a kohtaan. Belgradessa
Wltettiln-'21Uiaciista sadan pros^^
sosialistiksi J a Lontoossa Z i l l i a c u s k i i t ­t
i T i t o a jo R a n k o v i c l a t a i v a i s i i n . a s ti
miehinä. Jotka rakentavat sosialismia.
D e m o i d t i a t t i n c n y l e i n e n mielipide
o l i vihoissaan ZlUiacukselle j o k a r y h ­t
y i tukemaan änglo-ämerikkalalsia
asiamiehiä j a sodan lietsojia B a l k a ­n
i l l a . Toslaslain eteen Jouduttuaan
Z i l l i a c u s t u r v a u t t i i manööveriin. A s i ­allisesti
puhuen hän peruutti l a u s u n -
kiUlsellä lähetyskunnalla oli muko^^jonsa. Mutta taslaslat ovat Itsepln-
12 p:nä selitti sama tietotoimisto
Kauko-Idässä oleskelevien-Englannin
edostajlen dättelev&n toivetta, että
^Tibet etsu m&tlsitta demokniUoUta
apua. jos se katsoisi kommunistisen
hyökkäyksen u h k a a v a n ltse&än'V että
e n g l a n t i l a i s i n a on valvottavanaan
"elintärkeitä e t u j a " Tibetlssä j a e t t e i ­vät
v englantilaiset salU kommunistien
tunkeutumista TibetUn.
A m e r i k k a l a i s t e n imperialistien se­kaantumista
Tlbetin "^ttsioUHh l u o n ­n
e h t i i sama häikäilemfittöinyys ja
röyhkeys * k u i n -£nslanninkin; j u o n i t ­teluja.
E l o k u u n alussa matkusti J o u k ­ko
a m e r i k k a l a i s i a Tihettiin. Heitä
J o h t i t i e t t y L o w e l l T b o m a s i a m e r l k k a -
l a h i e n radiokommentaattori, j o k a tfis^
sä ominaisuudessa o l i saapunut \ln^
t i a a n . Tällä enemmänkin k u i n m e r -
" V A L T I O K E I K A U S "
•Jo: hehhikuussa 1949 i h n o i t t i eng­l
a n t i l a i n e n l e h t i " D a i l y . G r a p h l c " , että
tibettiläisissä luostareissa on s u u n n i ­t
e l t u "kapinaa K i i n a n vapauttami­s
e k s i kommunismista".
Tämiiri vuoden heinäkuussa k a t k a i ­sivat
tibettiläiret p a i k a l l i s v i r a n o m a i ­set
(Dalai L a a m a n hallitus) suhteet
K U n a n keskushallitukseen ( K u o m l n -
t a n g l n h a l l i t u k s e e n ) . K i i n a n h a l l i t u s -
virasto Lhassassa suljettiin, samoin
kunalaiset koulut. K a i k k i e n T i b e t i s -
« a olevien k i i n a l a i s t e n o l i poistuttava
sillä teko.syyllä, että heidän epäiltiin
•"olevan yhteydessä kommunismia vas­t
a a n " , j a lopuksi vielä lontoolainen
Times taipui s i i h e n teeskentelemättö­mään
tunnustukseen, että " T i b e t in
i i a l l i t u s " puhui .kcmmunlstisestä s a l a ­l
i i t o s t a "vapauttaakseen Tlbetin k i i ­n
a l a i s t e n k o n t r o l l i s t a ".
O n sangen ilmeistä, että Tibetin
ns. valtlokeikauksen tarkoituksena öli
p o h j a n valmisteleminen tämän k i i n a ­l
a i s e n maanäären "riippumattomuu­d
e n " tunnustamisen valmistelemiseksi
hnperialististen v a l t o j e n taholta, jotta
misuijs Picasson ympärillä tm usein nämä K u o m i n t a n g i n h a l l i n n o n l u h l s -
enemrhän sensation tavoittelua, 3cuin tuttajat saisivat pitää T i b e t i n omassa
asialliseen selvittelyyn 'pyrkimLstä. vallassaan.
J o t k u t esittivät mieUplteen, että n e u . i Tibettlläisten viranomaisten toi-vostp-
fkuvaamataltellijat maalaavat \ m l n t a a v a l m i s t e l i ryhmä e n g l a n t i l a l -
l l l a n valokuvamaisesti v a i l l a t a i t e i l i j a n i s l a agentteja. Jolta johti Lhassassa
persoonallista näkemystä. Prof. K e - i oleva " I n t i a n e d i i s t a j a " , englantllai-r
menov vastasi tähän, että neuvosto- j n e n Richardson. Tibetin " v a l t l o k e i -
t a i t e i l i j a n t a i t e e l l i s t a v a h n i u t t a v o i - i k a u k s e n " jälkeen toimitettUn m a a h an
d a a n k r i t i s o i d a , n i i n he tekey^t itse- ; u u s i a e n g l a n t i l a i s i a agentteja, kuten
k l n , ' m u t t a totuudellisuuteen p y r k i m i , j esUn.'"Tibetologi" R , K . S p r i g g Ja " i n -
s e n k r i t i s o i n t i o n a s i a t o n t a . T a i t e i l i - sinööri" J . E . R e l d . Jo heinäkuussa
J a n persoonallinen näkemys! S e n k a .
tegorinen puolustaminen merkitsee
myöf¥eh pHoltistamis^a, että t a i t e i l i ja
selittivät nimeämättömät "suuntaa-antavat
englantilaiset henkilöt" erääl­l
e / U n i t e d Pressin edustajalle: "Jos
näkee eshn-sateehvarjon^viaHanniBkse- KiinaTirrittälsi pakolttaa Tibetiä h a l ­lintaansa,
nhn Tibet pyytäisi E n g l a n ­tia
sekaantumaan asiaan". Syyskuun
h a j a m a a l a a s e n yjbannekseiksi.. S a i .
vador D a l i a e i e s i n i . k i r j a i l i j a k u r j e n ^
s a a r i pltänyt-ielpaavana esimerkkinä
länsimaisista t a i t e i l i j o i s t a , D a l i on
f a s i s t i . R a n s k a l a i n e n a r k k i t e h t i C o r -
busier j o u t u i myös p u i n n i n alaiseksi
J a prof: KenTenov kertoi, että myös
Moskovassa o n eräs hätien piirtämän-sä
talo. J a siellä o l l a a n ymmällä, m i ­t
ä tehdä täne t y y l l l l l s e sU m e r k i l l i s e l l e
j a i l m a n a l a a n j a maastoon sopimat­t
o m a l l e t a l c ^ v a t u k s e l l e.
P r o f - Kemenov kertoi käynjeensä
n y t , samoinkuin edeUlsenkin Suo-roenmatkansa
aikana tutustumas-sa
A l e n e u m l n kt&oehnlln j a t e k i siitä t e ­rävän
läpUeikkauksen. Surrealismin
omaksimclsta edistyksellisistä t a l t e i -
UJolEta hän huomautti, että p o r v a r i l -
lisissä maissa Toi Järkevälläkin t a i t c l .
I l j a l l a o l l a p i l a a n t u n u t m a k u . J o s o l i ­s
i ky^rmys v a i n hänen yksityisestä
maustaan, n i i n h e r r a n huomaan, m u t .
t a hän t a r t u t t a a makunsa myös k a n ^
saan. . ,
naan " a t v o k k a i t a l a h j o j a Tibethi v i -
l a l h s i l l e lienkUölUe".
Thomas paasi lokakuun 10 p:nä
K a l k u t t a a n mukanaan ilmeisesti Da-^
l a l L a a m a n I t u m a n l U e lähettämä k h r -
Jelmä j a s a m a n k u u n 16 p:nä'Thoma8
saapui .New Y o r k i h i , j o s s a hän;selitti,
että . T i b e t i n vallanpitäjät haluavat
U S A : l t a " k a h t a a s i a a " : uudenaikaisia
aseita ja. sotilaalUsia neuvonantajia"^:
T I B E r O S A KII^fAN
VALTAFintlSTX
K i i n a n J a T i b e t i n pöUIttlsetr suhteet
liittyvät Jo kahdeksanteen vuosisa­taan,
Jollohi xiälden maiden h a l l i t s i ­joiden
välillä t e h t i i n sopimus. Jonka
sananmuoto on säilynyt - Lhassassa
näihUi p i i i v i i n s a a k k a . - N y k y i n e n >Ti-b
e t l n teokraattlnen halUntp- periytyy
vuodelta 127j5i. . J o l l o i n ; j K i i i i a n ^ k e i s a r i
-Kublai K h a i i luovutti S a k j a n luosta­r
i n -; l a a m a l l e Tibetin - hallitsemisen.
D a l a i : L a a m a r i virkamiehet n a u t t l v ai
v a r s i n laajaa ; i t s e h a l l i n t o - o i k e u t t a,
muttaKlinan-^keskushallltus e i s u o r i t ­tanut
valvontaa 'ainoastaan vomien
vtälanpitäjiehsä k a u t t a , v a a n vahvisti
myöskin D a l a i L a a m a n asettamisen
l u o v u t t a m a l l a häneUe. valtionsinetin.
k i i n a n - suvereeninen' oikeus - T i b e t i in
o n i txinnustettu uudella a j a l l a ] l u k u i ­sissa
kansahfvvällsissä sopimuksissa;
y.-489p, V. 1906 E n g l a n n i n , j a k i h l a n
-^tUektrjolttamassa - P e k i n g h i konven­tiossa,
venäläis-englantllaisecsa sopi*
muksessa 1907. j o k a lyötiin k i i n n i 1914
Simlan-konfereassissa Ja Jonka eng--
lantnatset :^ällekirjdittivat^ ^Mykyisen
T i b e t i n IKilai Laaman, 4Ö-vuotiaan
J a m p a l N g a - v a n g Lobsang Ylshey
T e h z i n g G a y tson; v a h v i s t i k i i | ^ ^
Utiis virkaansa Ja hän saapui 1940
lihassaan mukanaan k i i n a l a i n e n v i r ­kamies
J a k i i n a l a i n e n hcnkivärtio.
I&IPEBIALI8MIN TUKKEIJXVftUS
VAITYKSBT
I n t i a n Ja - B u r m a n Vallplttain!aeh
Jälkeen y r i U i e n g l a n t i l a h i e n i m p e r i a -
l l s m i s i s u k k a a s t i , t u n k e i l t u a Tibetfin.
E r i pappisryhinlen >kiihoittaminen
keskinäisihi tapjpeluihln J a hajoltus-provoicatiot
eivät johtaneet tulokseen.
V. -1888 suoritettu s o t i l a a l l i n e n maa<^
-han tunkeutuminen e i onnistunut. 19-
vuosisadan loppuun mennessä kykeni
' E n g l a n t i riistämään itselleen vain
etelä-Himalaja>lIa sijaitsevat S i k i m in
ja B h u t a n i n laamalaisalueet. Vettä.-;
iäls-Japanilaista sotaa-hyväksi käyt­täen
tunkeutuivat engiantilaisjoukot
V. 1904 T i b e t i i n J a miehittivät L h a s^
san, mitä ne' eivät k u i t e n k a a n rkyen--
nect pitämään käsissään. Vcnäläis-c
h g l a n t l l a l s en sopimuksen mulralsesti
sitoutui E n g l a n t i k u i t e n k i n v. 1907
olemaan sekaantumatta T i b e t i n sisäi­s
i i n a s i o i h i n Ja velvolttautui s o l m i -
o i a a n vastaisuiidessa Jokaisen sopi­muksen
T l b e t h i kanssa väin k i i n an
välityksellä.
I N T I A N OSVVB
E l voida Jättää mainitsematta osaa,
Jota I n t i a n häUitscvat p i i r i t ' esittävät
tässä e n g 1 a n tiläis-amerikkalaisten
1 m p e r i a l i s t i e n seikkailunomaisessä
yrityksessä. »Kuten o n Jo m a i n i t t u , on
I n t i a n •vlrallhien edustus ^Tibetlssä
täydellisesti E n g l a n n h i ^käsky yallari
alainen. I n t i a n h a l l i t u s avusti K i i ­n
a n Viranomaisten karkolttamista t
tibetistä. Välittömästi T i b e t i n . " v a i - '
tiökeikauksen" Jälkeeii saapui D a l ai
Laaman veli Se K u s h o G a l a Thondup
I n t i a a n käydäkseen p o l i i t t i s i a neuvot­teluja.
X 8 k e l s en Wa»hlngton-vierallunsa
yhteydessä I n t i a n pääininisteri N e h ru
antoi sangen kaksimielisen selityksen,
Jonka m u k a a n " K i i n a n asemaa T i b e ­tlssä
e i voida k a s k a a n tarkalleen niää-ritellä".
. -
Tiistama, tammik. 10 p. — Tuesday/Jiän.*10?r.;föai 5
t a l s i a l Ilmeistä on että l u j a t siteet
yhdistävät Z i l l i a c u k s e n B e l g r a d i n v a .
kollujoukkoon koska hän/on ryhtynyt
uudelleen' kampanjaan T i t o n k o p l a -
kunnan hyväksi. Puhuessaan äsket­täin
oppilaiden kokouksessa Lontoossa
Z i l l i a c u s tiedoltti kuulijakunnalleen,
että se o n . T l t o joka taistelee s o s i a l i s t i -
sen l e i r i n yhtenäisyyden hyväksi, ja
että K o m l n f o rm hajoittaa tätä y h ­tenäisyyttä.
Selvästikään ne ihmiset, j o t k a tietä­vät
tosiasiat, eivut uskoneet Z i l l l a c u a -
ta. Ja. tosiasiat ovat itsepintaisia.
K a l k k i , tietävät, eti ä B e l g r a d i n . f a s i s ­t
i t eivät voi t a i s t e l l a "sosIaUstlsen l e i ­r
i n yhtenäisyyden hyväksi siitä y k s i n ­kertaisesta
syyst, että he k a r k a s i v a t Jo
k a u a n sitten i m p e r i a l i s t i e n puolelle. E i
^ e s iZlillacuksen demagogia v oi
muuksi muuttaa iätä tosiasiaa. Ainoa
niitä* hän voi tehdä oli se, että hän
kielsi k a i k k i Ja p e t t i häpoimättömUsti
kansaa. Zilliacus v a l i t s i tämän tien.
S e n lisäksi, että Zilliacus esiintyy
T i t o n puolustajana, on epäilyttävää
myös se, etiä hän puhui juuri sinä
hetkenä, Jolloin Belgradin • miehet
?'puolUBtaJaa" tarvitsivat.
Z i l l i a c u s a n t o i ensUnmäiscn l a u s u n ­tonsa
juuri R a j k - B r a n k o v i n oikeus-kuulustelun
edellä, j o l l o i n he olivat
pääsyytettyjen Joukossa, mutta v a l i ­tettavasti
eivät vielä oikeudessa.
' Z l l l i a c U k s e h tPlhen lausunto annet­t
i i n k o s t o v i n koplakunnan olkeuskuu-lustelun^
alkana mikä olkcuskuulustelu
p a l j a s t i anglo-ämerlkkalalstcn impe-r
l a l l s t l e h Ja heidän belgradilaisten
avustajleiisa s u un
Z i l l i a c u s Psäliistuu selvästi hyvin
epällyttävääii ja hämärään pellin.
Hän yrittää peitellä sodanlletsojaln
J ä l k i ä — - h ö h ^ i t t ö ä peitellä synnin
rukouksella. Ensiksi hän t a p u t t a a T i ­t
o n •provökaattorikllkkia olkapäälle Ja
öitten'tukoukseksl hän mumisee so­danlietsojien
vastustamisesta J-yhtyäk-seeri
Jälleen, • entistä päättävö?r>mln
puoltiistahuiah sptaprovokaattorlcn l i ­k
a i s t a työtä. Tällainen esiintyminen
p a l j a s t a a täydellisesti Zilliacuksen.
Häh,.pri ilmeisesti T i t o n kanssa saman
h e r r a n palveluksessa.
K A N N A T T A K A A UmSJESXS,
J O T K A ILMOITTAVAT ,
VAPAUDESSA '
SotaveUca-stipeiYdinSl' T
jako Suomessa . ' f ' "
H e l s i n k i . — ( S - S ) — AmertkkaJal-^
sesta aloitteesta muodostefaaa;tdtU19'
kohdakkohi 7-miehinen'kodtitea huo*«
lehtbnaan e r i t y i s e s t i ' n A ^ T t U m a n ln
stipendien jakamisesta. r^Kuten t u n -
nettua, muodostetaan: saomen.^nsIm-mais^
nmaailmansodannjciätä^jfKa-Iy-tyvän
amerikkalaisen Iahiii^;Ivastaf-s
i s t a kuoletuksista rah9stö^^:ämm) a l a i s ­t
en o p i s k e l i j a h i : J a t u t k i j a i n . e p i s k c l u -
j e n rahoittamiseksi
Kysymyksessä o n vuosittain3;400,900
d o l l a r i a , j a vuodelta' 1949 o n Jo ZOO^v ' t
000 d o l l a r i a käytettävissä. ,\ ^ , Ijg
TSällä käytyjen n e u V o t t e ^ e n poft-|,' *"
j a i t a o n D S A : n täkäläinen lähetystä^.;
ulkoministeriölleen' lähettänirt « a p ö r ip
t l n . Jossa tehtyä esitystä stipendlvaro^t,
j e n käytöstä e l kuitenkaan,oJe pidetty^,'
täysin tyydyttävänä, m i n k k t a k i a Bl-I
komhiisteriö on > puolestaaii i£bhyt|
esityksen, että Suomessa.muodostet-^.Q
täisiin e r i t y h i e n komitea rpöhtlmaanp
tätä l a a j a k a n t o i s t a kysymystä.'
Mallisauna Taivallahteen
Hebihkl. — (S^-S) — Sauna-Seura
on J o monet vuodet halunnut r a k e n ­taa
H e l s t h k i i n H i i m a l l a h d e n saunan
ohella u l k o m a i d e n k i n eslkuvak!?l k e l ­p
a a v a n siiomälalsen malliraunan.
T a r k o i t u s t a varten on saatu tontti
v a r s i n edustavalta paikalta T a i v a J -
lahdestaSöiitustadlonln vierestä. R a ­kentamiseen
el ole varojen puuttees­s
a voitu ryhtyä, V a i k k a sahatut kelo­hongatkin
c v a t jo p a i k a l l a , v a a n odo­tetaan
rahoituskysymyksen ratkai-sua,
M a i l i s a u n a n kustannukset on las­k
e t t u nousevan 7,4 m i l j . mkaan. Josta
varsinaiseen saimarakennukseen 3,4
m l l j . , vesiU Ja viemärijohtoihin 600,-
000 mk, tutkimuskoneisiin 1,7 milj.
mk edsä sisustustöihin J a kalustoon
1,6 i n i l j *nik. T a r k o i t u k s e n a on saada
sauna v a l m i i k s i o l y m p i a k i s o i h i n men­nessä.
S a u n a a käytettäisiin mm, t i e t e e l l i ­senä
malllsaunana.
KANSANHALLITUKSEN
VAROITUS
M u t t a K i i n a n kansantasavallan v i -
r a l l i n e h uutistoimisto Hshihua a r v i oi
T i b e t i n asemaa J a t i l a n n e t t a seuraa­vaan
tapaan:-
" T i b e t on k i i n a l a i s t a a l u e t t a Ja Jo
•vanhoista ajoista k i l n t e h i s i t e i n K i i ­naan
sidottu. K i i n a n kansanarmeija
vapauttaa koko K i i n a n valtioalueen,
mukaanluettuna t i b e t i n J a SUclanghi
sekä H a i n a n i n J a F o r m o s a n saaret e i ­kä
s a l l i , että jaianleveyttäkään K i h l an
maaperästä jäisi K i i n a n kansantasa­v
a l l a n Valta^alueen ulkopuolelle."
- L o k a k u u n J p.-nä 1949 kääntyi t l -
bettlläinen T a s h l - L a a m a K i i n a n k a n ­santasavallan
julistamisen yhteydessä
T i b e t i n k a n s a n nimissä M a o T s e T u n ­g
i n j a C h u T e h i n puoleen tervehdys-kirJelmällä,
j o s s a bäti pyysi ^kansan-h
a l l i t u s t a " t u h o a m a a n k a i k k i petolU-set
ainekset ' j a v a p a u t t a m a a n T l b e ­t
i n " . Vastauksessaan Mao T s e . T u n a:
Ja C h u T e h vakuuttivat, etta " k a n -
sankeskushallitus Ja kansanarmeija
tulevat ehdottomasti toteuttamaan
T l b e t i n k a n s a n pyrkimykset",
kamalnvälisen i m p e r i a l i s m i n l a a t l -
. t i i a j s i i u n n i t e l m a T i b e t i n erolttamlsek-s
i o n - n i u h h t t e l m a . Joka k o h d i s t u u K i i ­n
a n kansantasavaltaa j a A a s i a n k a n ­sojen
vapautusliikettä sekä kaa<>ojen
rauhaa Ja t u r v a l l i s u t t a vastaan. M u t ta
Tibet el ole n i i n v a i n eristetty: se on
K i i n a n osa J a s en takana .seLsoo suuri
K i i n a n kansa.
Lähettäkää
SÄLin latijapalffilti
sukulaisiHenne Ja^ysta»
viilenne Suomeen
Se bn ihanteellinen - lahja
syntymäpäivien, merkkivuo-sien,
häiden, pääsiäisen JÄ
•muiden juhlapäivien yhtey­dessä.
'
SALin " C " Uhiäpak^lB
Hinta $8.35
( T a m m i k u u n 1 p:Btä lätitlen)
6 paunaa Isahvla
Kokonaispaino' 10 ^^a\inaä >
KAKSI VVTm
SALin
LAHJAPAKEmA
canadalaisille lähettäjille
TYPE "A"
HINTA $10.95
6 paunaa k&hvia
5 paunaa valk. riisiä
2 pakettia kuiv. hedelmiä
1 pauna kuiv. iuumuja
1% unssia kaneelia
Kokonaispaino 19^ paunaa
TYPE " B '*
HINTA $7.^0
4 paunaa kahvia ~ ^
2 paunaa valk. riisiä
1 paketti kuiv.' hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja
1W unssia kaneelia
Kokonaispaino II paunaa
H i n n a t Ja sisältä niuutoksen'aIalsia;
Tässä ovaf SALin laHiapa-kettipalvelun
8 «rlkoSsetoas
1) Nopea lähetys "Oripshptoilssä'',
" S t o c k h o l m l s s a " t a i S Ä I i n n o -
peissa r a h t i l a i v o i s s a.
2) Välitön perilletohnitus ulko­m
a i l l a . El viivytystä tulUssai
T u l l i maksetaan p a k e t i n ollessa 1
m a t k a l l a ,
3) Mahiamaanne h i n t a a n sIsäUyy;
Euroopan t u l l i . Ainoa anierik''^
k a l a i n e n pakettipalvelu, joka.
t a r j o a a tämän « d o n . Todelli­nen
lahJapakettL
s) V a i n hlei]blnta l a a t u a r u o k a t a ­v
a r o i t a .
5) Taidokkaasti pakattu erikois-k
a r t o n k c i h i n . Jotka teräsventel-sma
takavat vahingoittumatto­man
perilletoimituksen.
C) A i k a a säästyy ostoksissa J a la-;
hcttämise.ssä. V a s t a a n o t t a ja
säästyy epämukavuuksilta Ja
menoilta. E i Jonottamista'eikä i
ajanhukkaa tullissa u l k o m a i l l a.
7) P a k e t t i on täysin valvontaxnme
alaisena.
8) R u o t s i n A m e r i k a n I/iii|a t a k aa
p e r i l l e t u l on j a laadun.
T i l a t k a a pakcttlnne tänään meiltä:
YAPmS
Travel Ageiicy
EDWIN SUKSI .
V a l t u u t e t t u asiamies
Box 69 S u l b t ^ , Ont'
il
iiitiriiiiiimiiuutiinuiiiiiiiiiiiiuiriuuiiiiiuniiiiuiiiitiiiniuiiiiuiiiiii
i\. I m
m
55"
Emme voi suulla sanella e i k a kynällä t u l k i t a sitä, k u i n k a t ^ t o i -
slmme teitä oikein kiittää siitä tosiyllätyksestä, j o n k a järjestitte
Oleille Tapaninpäivänä meidän 25-vuotishäapäivämme johdosta, j a ^
Blltä k a u n i i s t a J a arvokkaasta lahjasta, r a h a s t a , k u k i s t a , o n n i t t e l u i s ta
Ja monenmoisista herkuista kahvipöydässä.-
E r i k o i s e s t i kiitämme homman a l k a j i a mr. j a mrs. Er^Sirenlä^Ja
touhukkaita j a a h k e r i a emäntiä; K i i t o s m r s , N . Koskelle.sepittämäs-tään
runosta. ' ;vi, ii
K i i t o s myös n i i l l e j o t k a ottivat csaa civakä voineet saapua. ''
Tämä kaunis muLsto säilyy aina mielessämme elomme taipaleella.
S u u r e l l a k i i t o l l i s u u d e l l a,
1 ..'Ml
'k
VAPPU JA VILHO HEINO
Garson Ontario
itmtUtUPliittttiitti
M P i ms
i
ti