Vapaus, August 20, 1949

              Sivu 2 Lauantaina, elok. 20 p. — Saturday, Aug. 201
!
(UBBKTT) — JxMOfiveaaeBt iMbat
Qrgaa of Ylanlib OaiMkHMia X»-
tablUbed Nor. «tb 2017. Aotboslzed
M aecood clMi msU Iqr tb» Fut
Office D^Mxtmeatt, Ottswa. Pob-
Ibiied thriee veeUy: T a e s d a y a .
Tbnndajrs and Satardajv by V«p«ii
Publishiiv Coftqtaiqr L t d , st 100-103
« t o at. W^ andbnry, Om^ £»n>d».
TeteptMOv:
KBtoKlal OCflee
E.8iikBL WttflrW.Bcload.
aoaxtm BoK OP. BodbinT. OP*"»**»-
Adrerttolng r»te* igwp •pptlftSSn"
CTADBHZMMAT:
CanndaMa: i vk. Oi» 6 kk. 325
3 kk. 2X0
YbOjmJkdmn 1 tk. IJ» 9 IOL, iM
1 »k. 7 JO O kk. 425
Kesän jälkeen tulee syksy
Kesä kaikkine lomineen, retkeilyineen, sekä kesä- ja liit-tojuhlinen
on ihana Aruoden aika. Siinä ei ole mitään muu­ta
vikaa paitsi se, että se on aivan liian lyhyt.
Mutta eiämä jatkuu ja vaikea on loppujen lopuksikin
sanoa mikä vuodenaika on parhaiten pidetty, sillä niin synk­känä
kuin esim. syksyä pidetäänkin, tosiasia kuitenkin on, että
maanviljelijälle se on palkanmaksun aikaa, siis kaikkien par­hainta
aikaa ja "metsästyshulluille" ehdoton yliveto kalkista
muista hyvistä vuodenajoista.
; Niin, rattoisan kesän jälkeen tulee työväen järjestöelä­mässä
työntäyteinen syksy ja syystoiminta. Totta tietysti on,
että kesätoiminta on vielä täydessä menossa ja jatkuukin joi­takin
viikkoja. Mutta CSJ:n osastojen ja naisten kerhojen,
sekä SCAUL:n seurojen johtokunnat ja muut aktiiviset orgaa­nit
valmistuvat jo syystoimintaa varten ja tekevät kauaskan­toisia
suunnitelmia syys- ja talvitoimintaa varten.
Vilkasta ja monipuolista toimintaa syntyy luonnollisesti
, ilman määrätietoista suunnitteluakin. Kun on niin hyviä ja
. aktiivisia jäseniä, mitkä ovat täkäläiset työväenjärjestömme
kansoittaneet, niin ne toimisivat ja työskentelisivät muura­haisten
tavoin sittenkin, vaikka vastuunalaiset komiteat ja
elimet laiminlöisivät kaikki velvollisuutensa.
Mutta parhaita tuloksia työväen järjestötoiminnan pii­rissä
saadaan vain hyvin tehdyn suunnitelman ja sen toteut­tamisprosessin
jatkuvan tarkistuksen avulla. Selvää nimit­täin
on, että jos järjestön koko jäsenistö on tietoinen yleis­suunnasta
mihin pyritään ja taktiikasta mitä suunnitellaan
käyttää, silloin on odotettavissa parhaita mahdollisia tuloksia.
Tietoisesti toimivat järjestöt eivät tee läheskään niin paljoa
tuloksetonta ja "ylimääräistä" työtä kuin tekevät sattuman­varaisesti
ja hetken päähänpiston vaikutteesta toimivat jär­jestöt.
Tästä syystä on hyvissä ajoin, jo kesätoiminnan vilkaim-millaan
ollessa tehtävä suunnitelmia syys- ja talvitoimintaa
varten. Järjestötoiminnan suunnittelemisella ei luonnolli­sestikaan
tarkoita mitään sellaista pakkopaitaa ja viimeistä
piirtoa myöten valmistettua rakennelmaa, mistä ei voida ottaa
mitään pois, eikä mitään lisätä. Päinvastoin tarkoituksena on
luoda ohjelnlan runko, missä huomioidaan kunkin järjestön
erikoistehtävät, sekä yleisen työväenliikkeen ja kansalliset
merkkipäivät ja muut tämänsuuntaiset seikat siten, että niistä
kaikista muodostuu tarkoituksenmukaisen ohjelman runko,
mitä täytetään ja rikastutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien
mukaisesti toiminnan kehittyessä.
Vapaus puolestaan suosittelee maanmiestemme keskuu­dessa
toimiville kaikille työväenjärjestöille tällaista etukäteen
tehtävää suunnittelua, lukeutuen tähän yllämainittujen seik­kojen
lisäksi tärkeä toimintapaikkojen järjestely, sekä myös
Vapaus-lehden levittäminen ja tukeminen, minkä pitäisi olla
sydämenasiana meille kaikille.
Ne länsi-Saksan vaalit
Kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, "sosialismivas-taisuudellaan"
rehentelevät puolueet voittivat länsi-Saksan
vaaleissa.
Pahin puoli tässä yhteydessä on se, että tämä oh totta. Yli
neljä vuotta ovat Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltain miehi­tysviranomaiset
"opettaneet demokratiaa" länsi-Saksan asuk­kaille
ja tuloksena on se, että hitleriläinen "sosialismivastäi­nen"
henki voitti ylivoimaisesti nyt suoritetuissa vaaleissa!
Tämän ankarampaa tuomiota ei Saksan kansa olisi mitenkään
-voinut antaa länsivaltojen ohjelmalle.
" Mutta ostetut ja maksetut päivälehdet yllyttävät pahaa-aavistamattomia
ihmisiä tällä puolen Atlantin vielä iloitse­maankin
länäi-Saksan asukkaiden "sosialismivastaisesta" kan­nasta.
Kuinka irvokasta ja vaarallista tällainen ilakointi on,
•se näkyy parhaiten siitä jos sanottaisiin nyt (kuten silloin sa-nottiinkin)
että hitlerismin "sosialismivastäinen" voitto v. 1933
oli muka "hyvä uutinen" ja iloitsemisen aihe!
Kun tätä taustaa vasten katsotaan viime sunnuntaina suo­ritettujen
länsi-Saksan vaalien tuloksia, sekä niiden yhteydes­sä
saatuja tietoja juutalaisvastaisista edesottamisista ja mono-polikapitalistien
sotavouhottuista, niin eipä totisesti ole mi­tään
iloitsemisen syytä.
Sitäpaitsi on muistettava eräs toinenkin seikka vuoden
1933 jälkeiseltä ajalta. Silloin länsivaltojen hallituspiireissä
iloittiin "sosialismivastaisista" voitoista Saksassa ja tässä iloit­semisessa
mentiin niin pitkälle, että aseistettiin Hitleriä "kom-munismivastaiseen
ristiretkeen" sillä tuhoisalla seurauksella,
että nämä samat länsivallat ja koko maailma joutuivat elämän
ja kuoleman kamppailuun tätä natsihirviötä vastaan.
Jos Saksan vaalitulosten johdosta halutaan välttämättö-mästi
iloita, niin siihen saadaan aihetta vain siitä kun muiste­taan,
että noin 7,000,000 länsi-Saksan asukasta äänesti Ruhrin
alueen (Saksan sotateollisuuskeskuksen) sosialioimista ja
lähes 1,400,000 saksalaista äänesti kommunistien puolesta mit­kä
yhteenlaskettuna merkitsevät tätä: Hitlerin hirmukomen-to,
terrori ja teloitukset sekä länsivaltojen miehitysjoukkojen
punakauhun lietsonta ja työväenvastaiset toimenpitieet, eivät
ole läheskään kokonaan turmelleet Saksan kansanjoukkojen
sydäntä. Se on osoitus, että Saksankin kansan keskuudessa
on valtavia voimia, jotka voidaan vetää taisteluun demokra­tian,
rauhan ja sosiaalisen edistyksen puolesta. Mutta vali­tettava
tosiasia kuitenkin on, että länsivaltojen miehitysjou­kot
eivät ole auttaneet tätä Saksan kansan parhaimmistoa,
vaan vaikeuttanut sitä siinä määrin, että vielä nyt, yli neljä
vuotta kestäneen miehityskauden jälkeen hitleriläinen "sosia­lismivastäinen"
henki selviytyi länsi-Saksan vaaleissa voitta­jana.
Siinä on enemmän kuin yhdeksi kerraksi huolestumisen
aihetta, ei vain työväenliikkeen jäsenille ja kannattajille, mut­ta
jokaiselle demokraatille ja jokaiselle rauhaarakastavalle
kansalaiselle, joka ei halua sen paremmin hitlerismin uudesti­syntymistä
kuin ihmiskunnan tXihoamistakaan atomisodassa.
Kultaa puu veitsellä
Elokuvatähden Dcanna Durbinln 13
vuoden palvelu Universalille päättyy
ensi kuussa. Viimeisen 12 kuukauden
aikana hän sai palk'£aa $300,000 esiin.
tymättä 3'hdessäkään elokuvassa. —
David Katt. Daily Worker.
— St. Paulin kirkko Halifaxissa
(vanhin protestanttikirkko Canadas-sa)
rakennettiin v. 1750.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
air». Ellen Kivinen Sudburj-eta t ä y t,
ti torstaina 50 vuotta. Onnitte:unime
j m';rkiipäivän johdosta!
j Eilen täytti y^zsi Canadan Suoma­laisten
huo.TOtuimpia runoilijoita ja
kirjailijoita. E, E, Eae, Montrealista
iso vuotia.w Yhdymme onnitteluihin!
j SuntKm&ina, täyttää' mrs. Minaie
Johnson Websters Ccmersista 74
vuotta. Onnittelumme päivän sanka­rille!
Yksitoista johtavaa ammattiliittoa on ryhtyn3rt
lakkoon palkkojen korottamiseksi elinkustan­nusten
huomattavan kohoamisen johdosta
Mitä muut sanovat
KO.M.MLMSTIE.V SALAHANKE
Pariisi. — Kommunistipuolueen k i i .
vaan ka.mppailun tulotsena rikcsro-maanlen
tuonti Yhdysvalloista on
kielletty.
Sellaiset julkaisut, jotka esittävät
edullisessa valossa "rj-öväykset, lyn-chaamiset,
valehtelemisen, varkaudet,
laiskuuden, arkuuden, vihan irstai­lun"
eli mitä muuta rikollista taikka
demoralisoivaa, joutuvat nykyisen
kiellon alaisek.si. — Canadian Tribune.
VENTTA HOLL—HOUSUNI PUTOO!
Canadian Press lähetti Londonista
viime torstaina seuraavan uutisen:
Kaupungin poiLsiolkeudes-sa tänään
valitti vanki poliisituomari Donald
.Menzlelle, e t t ä poliisi ei ole antanut
hänen käyttää housujen kannattamia.
"Minulla on yksi pyyntö", sanoi mies,
jota syytettiin juopumuksesta. "Ensi
.kerran kun tulen tänne minä haluan
pitää hoasuni kannattimef."
Poliisituomari Mcnzle sanoi ettei
hän näe mitään estettä sellaista jär-je.
stclyä vastaan. "En halua nähdä
kenenkään housujen tipahtavan alas
täällä."
Suomen yleisradion
lyiiytaalto-ohjelma
tulevalla viikolla
Suomen Yleisradion Porin korkea-t-
ohoinen lyhytaaltoasema lähettää
ohjelmaa tulevan viikon, aikana enti-iieen
tapaan. Viikon ohjelmassa ha­vaitaan
seuraavat erikoisuudet:
Sunnuntaina klo 11.50 ap. esitellään
kaksi uutta kirjaa, klo 12 päivällä pur­jehditaan
sävelten siivin ympäri maa­ilman,
klo 4.05 ip. esitetään etelä­pohjalainen
kansanlaulukuvaelma ja
klo 10.25 ip. esitetään julkaisematto­mia
Eino Leinon runoja.
Maanantaina klo 12 päivällä esite­t
ä ä n kuvaus Haapasaaresta, Suomen
pienimmästä kunnasta, klo 4.45 ip.
kokoontuu työmiehen^ tunnin keskus­telukerho
ja klo 10 ip. esitetään huvi­näytelmä
"Nuori mies ottaa paikan."
Tiistaina klo 11.50 ap. esitetään vii­kon
kirja, klo 12 päivällä tapahtuu
käynti virvoitusjuomatehtaassa, klo
4.45 ip. kertoo vanha isäntä entisten
aikojen terVeydenhoitotavoista ja klo
10 ip. alkaa pohjoismainen viihdekon­sertti.
Kcskiviiltkona klo 12.15 ip. esitetään
selostus Munkkiniemen siirtolapuutar­hasta,
klo 4:05 ip. alkaa maamiehen
tunti ja klo 4.45 ip. esitelmöi prof.
Niini tehdasorganisation tuotannolli­sista
ongelmista.
Torstaina klo 12 päivällä alkaa työ­miehen
tunti ja klo 10 ip. on radio-or­kesterin
iltakonsertti.
Perjantaina klo 4.4fe ip. esitetään
Sumisen perhe ja klo 10.-50 ooppera-säveyä.
Lauantaina klo 4,05 ip. alkaa työ­miehen
tunti, klo 10 ip. ilmoitetaan
seuraavan viikon ohjelmasta ja klo
10.15 ip. esitetään kansanlauluja ja
-soitteita.
Kaikki aikamääräykset ovat Eastern
Standard Time.
Kuulujoita kchoitctaan kirjoitta­maan
toivomuksistaan osoitteella:
Suomen Yleiradio. Helsinki.
SnemesU xaapnneet iraUstiedot
kertovat, mä yksitoista Jotatoraa
ammattiliittoa on ryhtynyt bUcoon
tällä T i l k o l i a Ja että kaikenkarrais-ten
asevelimlesten '^jövicnhaJli-tns"
on määränjnyt käytettäväksi
sotoväkeä lakkolaisia vastaan "tar­peen
vaatiessa." KosAca tämä tais-tein
kiinnostaa Inonnojlisestikin
lukijoitamme' tavallista enemmän,
Jäljennämme tähän sen kirjelmän.
Joka viime heinäic 9 pnä annet­tiin
Helsinkinä Suomen Ammatti­yhdistysten
Keafcnsliiton (SAK)
työvaliokannaUe. Siinä vaaditaan
SAK:n Johtoa ryhtymään pikaisiin
toimenpiteisiin työläisten palkko­jen
korottamiseksi viime aikoina
tapaUtanatta elinknstannasten
nonsua vastaavastL Kirjelmän al-lekirjol^
jina oli elintarviketyö­läinen,
sakelta Jäin, kntomateolli-snostyöväen.
metsä- Ja nittotyö-väen,
koljetustyöntckijäin, lebU.
miesten Ja nahka-. Jalkine- Ja k u -
mityöväen liitot.
Kirjelmä knalui kokonaisaodes-saan
senraavasti:
Maamme ammatilUsesti järjesty­neen
työväen piirissä on jo pitemmän
aikaa varsin huolestuneena seurattu
tilannetta ammattiyhdistysliikkeessä
Ja sen keskusjohdon asennoitumista
erinäisiin ammatillisen lUkkeen sisäi­siin
kysjrmyksiin ja varsinkin palkka­työväen
elinehtoja koskevihi tehtäviin.
Lukuisten ammatillisten perusjärjes­töjen
kokouksissa sekä muissa am­mattiyhdistysliikkeen
tUalsuuksissa on
ammattiyhdlstysväki vakavasti tuonut
esille vaatimuksensa sellaisen ammat-
,tlyhdiBt3rspolitiikan ajamisesta, joka
vastaa SAKn V edustajakokouksen
Vk5imle'isesti hyväksymiä periaattei­ta.
Tällaisten vaatimusten esittämi­seen
on ojlut perusteltua aihetta, sillä
ammattiyhdistysliikkeen ylemmissä
johtoportaissa (Työvaliokunnassa Ja
valtuustossa) tehdyt ratkaisut ovat
useammassa tapauksessa perustuneet
enemmistön sanelemiin päätöksiin.
Joissa puoluepoliittiset Intressit on as2-
tettu edustajakokouksemme hjrväksy.
mien periaatteiden ja velvoitusten
edelle.
Niinpä esim. enemmistöpäätös ia-konalaisen
työmaan Julistamisesta
ns. vapaaksi työmaaksi metkitsee
rikkumnden laUUstamista, mikä
«mmattiyhdistysliikkeessä ei kos­kaan
aikaisemmin ole voinut tulla
kysymykseenkään. Enemmistöpää­tös
erottamisuhkasjta niille jäsenlii­toille,
Jotka Järjestövoimaansa no.
Jaten ryhtyvät tai aikovat ryhltyä
toimenpiteisiin Jäsentensä palkka­tason
nostamiseksi on selvä pyrki­mys
kahlita Jäsenliittojen toimin-itavapautta.
holta on esitstty, sillä enemmistöpää­töksen
sanelema ns. kucppakorotos-linja
eneizq>ää kuin hallituksen toi-nieeiq>
anemat vercd^elpotaksetkaan ei­vät
ole merkinneet tcsiasialUsesti po­loisten
elintason nousua.
Eräiden välttämättömyystarvikkei­den
hintojen Jatkuva nousu, vuokrien
Jatkuva kohoaminen, valuuttakvssien
muutoksesta aiheutuva yleisen hinta­tason
nousu ja verorasitusten lisään­tyminen,
sekä samanaikaisesti työn­antajien
taholta aloitettu hyökkäys
työpalkkojen alentamiseksi, ovat to­siasioita.
Joita ei enää välinpitämättö­myydellä
voida sivuuttaa. SAKn työ.
valiolninnan on napeastl ja päättäväs­ti
ryhdyttävä toimenpiteisiin ei vain
estääkseen alkanutta palkkatyöväen
elintason huonontamista, vaan paran­taakseen
palkalla eläjien asemaa, sii:ä
sellaiseen on olemassa reallset mah­dollisuudet.
Tällaisina työläisten ase­maa
parantavina toimenpiteinä näem.
me ensitilassa:
1. PalkkasäännösttiypäÄtöksen
ohje- Ja nrakkapalUcoJen UtU«U-misen
niin, että ne vastasivat ta.
pahtuneiden hintojen Ja vnolirien
noosna sekä odotettavissa olevaa,
valanttakurssien mmiokse^ ai­heutuvaa
yleisen hintatason Ja ve­rojen
nousua.
2. EdelUscn kohdan mukaisesti
saavutetut palkat on vahvistettava
minimtpalkkasäänaöstelyllä, mikä
pn kuitenkin laadittava niin. ettei
se rajoita työmarkkinajärjestöjen
vapautta sopia koriceammasta palk.
katasosta.
3. Koko ammatilliserfU Järjestäy­tyneen
työväen Joukkovoima on
Icäytettävä sellaisen talouspolitii­kan
toteuttamisesi, joka mm. ir-roittaisi
taloutemme kapitalisti­selle
taloudelle ominaisista kon-
Junktuurivaihtelnista, sillä vain sen
avulla on mahdollisuus estää uh­kaava
työttömyys Ja turvata täys-
'työUisyys maassamme.
- 4. SAKn on kaikin voimin tuet­tava
ammatillisten Järjestöjen Ja
Jäsenliittojen pyrkimyksiä alansa
palkkatyöIäUten työehtojen ja
palkkatason parantamiseksi, sekä
vaikutettava siten, että muut Ja-senlUtot
antavat tukensa niille
ammatillisille Järjestöille, jotka
joutuvat taisteluun palUtatyöväen
oikeutettujen vaatimusten puolasta.
Pelätty vihollinen
saapunut Albertan
maakunnan rajalle
Edmonton. Albertan maakunnan
kalkkien asukkaiden pelkäämän vi­hollisen
joukoin ovat saapuneet maa­kunnan
itäiselle rajaUe', ollen nyt ase­missa
noin 12 mailin etäisyydessä ra­jasta.
Tulevaa vuoden piikana arvel­laan
vihollisen etujoukkojen tunkeu­tuen
maakivinan aluee:ie sillä rottien
miljoonapäinen armeija etenee l ä n t tä
kohden kesldmäärin noin 10 mailin
Toronton kuorolaisten
huomioon otettai^iksi
Toronto. — Kaikkia balajta pyy­detään
saapumaan harjoitnkäin
ensi kesldviikk«Ba sSEL Finlandia,
kuoroa en pyydetty laolanaua Ca­nadan
kamani w m näytie^rssä
(CNE) torstaina «yysk. 1 pnä. Sid.
• lä siUoin esitettävät laulut iuvjoi.
teilaan ensi kesfciviikfcoh», joten
kalinen on oltava harjoituksissa
aikanaan.
KumombM aloRtaa nyt. siaairäl.
Uset harjoi^&set, joita p i d ^n
joka kesUbviikkoata. Toyotaan
kaikkien kmvolaistca ^devan imn-iuan
sUELHidevan k e ^ laulu Juhla
Ohenee.
Kuoron puolesta:' T.
- S I T Ä
JO
:TÄT
vauhdilla -vuodessa.
Canadan äavikkomaakunnat olivat
vuoteen 1910 saakka vapaat rotista,
siihen s a ö k ä kimnes ensimmäiset ro­tat
tunkeutuivat Manitobaan North
Dakotasta.' Sen jälkeen ovat rotat
marssineet k i p e y t y m ä t t ä länttä koh­den
Ja uhkaavat nyt Albertaa Saskat-chewanlsta:
. KalUovuoriston väite­t
ä ä n olevan B. C:n rotta-armeijan
tiellä, edetäkseen i t ä ä kohden Alber-taan,
jossa el ole tavattu t ä h ä n men­nessä
muuta :kuln aniharvoja rottia,
jotika ovat kulkeutuneet sinne rauta­tievaunuissa
tms. tavoilla.
Niillä seuduin missä rottien otaksu­taan
ensiksi tunkeutuvan Albertaan
»tiedetäänpreeriakoirissa (gopher) ole­van
paiseruton j a sen johdosta pelä­t
ä ä n rottien-saavan tämän tartunnan
Ja kuljettavan sen edelleen maakim-nan
kaupunkien väestöön.
Maakunnan terveysministeriö i l ­moittaa
taistelevansa rottia vastaan
myrkyllä kaikkialla minne niitä i l ­maantuu
Ja Albertan väestö valmis­tautuu
toteamaan kykeneekö ihminen
voittamaan rotan tässä taistelussa.
Albertan maakunta on nykyään ai­noa
palkka Amerikan mantereella, jos.
sa ei ole vielä .rottia; Jotka ovat tun­keutuneet
asutuksen mukana kaikkiin
maihin Ja maakuntiin.
Porin radion uudet
antennimastot ovat
pystyssä
Helsinki. — (S-S) — Porin radio­aseman
uudet antennimastot ovat
pystyssä. Mastojen asentamistyöt
aloitettiin keväällä ja parhaillaan on
niiden maalaus käynnissä. Anten­nien
Iciinnitys mastoihin on aloitet­t
u ja tämän vuoden aikana säätänee
kiinnitettyä kahdeksasta antennista
i kuusi. Vanhoissa tilapäisesti raken­netuissa
puumastoissa olevat anten­nit
siirretään nyt teräsmastoihin.
Anteimlmastoissa on neljä 75 metrin
pituista j a yksi 46 metrin. Kun aiämä
mastot ovat täydellisesti kunnossa,
pitäisi kuuluvaisuuden ain^cin teo­reettisesti
katsoen parturtua. Joten
Amerikan stnmalaisetUn voivat kuul­la
kotimaan ohjelmia entistä helpom­min.
Tarkistaa kätkönne
ennen talven tuloa
Canadan Suomalaisten Arkisto ke-
'fiöUtaa kaikkia Canadan Suomalais­ten
histcriatyön ystäviä tarkastamaan
kätkönsä vajois.sa. ullakoilla ja muu­alla
ennen talven tuloa, lämpimän
sään vallites.sa. Monilla Canadan
suomalaisina on varmaankin yhtä Ja
toi.sta arkistoon kelpaavaa historia-ainehi.
stua, a.siakirjoja Ja Canadassa
painettua vanhempaa suomenkieli^
kirjallisuutta.
Lähettäkää Canadan Suomalaisten
.'Vrkistolle kaikki, jolla on merkitystä
tämän maan suomalaisten historian
kannalta katsottuna.
Kaikki lahjoitukset on lähetettävä
osoitteella: Finnish-Canadian Archi-ves.
Box 354. Sudburj-, Ont.
Kirkkaat autot
turvallisempia
Cheycnnc, Wyo. — Jos pidätte oi­kein
kirkkaan värisestä autosta, teillä
on pienempi mahdollisuus joutua au-lo-
omiettomuuteen, sanoi eräs Wyo­ming
valtatiedepartmentin insinööri
hiljattain.
John E. Wiley sanoi, että kirkkaat
värit ovat paljon turvallisempia sillä
muut ajurit näkerät niden tulon hel­pommin.
Värit — kuten harmaat,
vaalean ruskeat, siniset ja vihreät —
ovat vaarallisia sillä ne ovat päällA
ennenkuin niitä huomaa", sanoi Wiley.
Tällainen menettely on vapaalle
ammattiyhdistystoiminnalle täysin
vierasta. Viimekuukausien aikana
ha-vaittavlssa ollutta tosiasiaa, että
SAKn työvaliokunta enemmistöpää­töksillä
karkeasti rikkoo SAKn edus.
tajakokoulcsen hjrväksymää periaatet­ta
voimasuhteisiin perustuvan suhteel­lisuuden
noudattamisesta toimitsijoi­den
sijoittelussa ja edustustehtävissä,
ei voida tulkita muuksi kuin tietoisek­si
pyrkimykseksi syrjäyttää vasem­mistoryhmän
edustus ammattiyhdis­tysliikkeen
Johtoportaista ja siten ke­h
i t t ä ä hajaannusta koko ammattiyh­distysliikkeessä.
Nämä ja lukuisat muut enemmistö-ryhmän
päätökset antavat vakavan
aiheen arvostella nykyisen ammatti­yhdistyspolitiikan
oikeutusta, kun sitä
tarkasteUaan lähinnä SAKn edusta­jakokouksen
hyväksymien päätösten
j a anunättiyhdistysliikkeessä yleensä
noudatettujen periaatteiden valossa.
Entistä vakavampana noiisee esille
kysymys suhtautumisesta palkkatyön­tekijäin
elinehtojen parantamiseen
liittyviin kysymyksiin.
Kun maamme talouselämä on Jo
saavuttanut Ja eräillä aloilla ylittä­nytkin
sodanedellisen tason, kulutus-terviketilanne
on jatkuvasti parantu­nut
ja Jakelu- ja hintasäännöstely on
suurinpiirtein purettu, edellyttäisi jo
yksistään tämä palkkapolitiikkamme
uudelleen arviointia. Kun tämän II-s
ä k s r a i v a n viime aikoina on todetta­vissa
palkkatjraväelle välttämättömien
tarvikkeiden hintojen nousua, kuten
viljatuotteiden kohdalta 100 %, nah­ka,
ja Jalkine- sekä tekstiilituotteiden
hintojen nousua, hallituksen toimeen­paneman
asuntojen vuckrien koroitus
38.5 %:lla, ja kun noususuunta tulee
edelleenkin jatkumaan, on se tuntu­vasti
heikentänyt ja heikentää jatku­vasti
palkkatyöntekijäin toimeentulon
mahdollisuuksia. Toiselta puolen
voidaan taas selvästi osoittaa, kuinka
kapitalististen suuryhtymien voKot
ovat jatkirvasti suurentuneet. Kun
tamän lisäksi aivan viime päivinä on
alennettu markan arvoa ulkolaiseen
\-aluuttaan nähden, mikä merkitsee
yleisen hintatason huomattavaa nou­sua
ja verorasitusten tuntuvaa lisään,
tyrnistä, ei tähän asti noudatettu palk­kapolitiikka
TOi e n ä ä Jatkua. Ilman
viimeaikoina tapahtiuieita hintojen
nousujakin olisi anmiatlUisella liik­keellä
ollut perusteltua aihetta ryhtyä
vakaviin toimenpiteisiin palkkatason
parantamiseksi, niinkuin lukuisten
perusjärjestöjen ja jäsenlUttojen ta-
Se tilanne, mikä t ä l l ä hetkellä val­litsee
hiin ammattiyhdistysliikkeessä
kuin koko palkkatyöväenkin' keskuu­dessa
sekä edessäolevat näköalat ovat
siksi vakavia, etta S A K n työvaliokun­nan
on niihin vitkastelematta puutut,
tava. Tyytymättömyys S A K n työvalior
kunnan enemmistön sanelemaan ylei­seen
ammattiyhdistyspolitiikkaan, jo­hon
alussa olemme viitanneet, sekä
varsinkin harjoitettuun palkkapoli­tiikkaan
on jatkuvasti kasvanut Ja a i.
heuttanut timtuvaa luottamuksen vä-hentymista
ammatUUsta liikettä koh­taan
yleensä j a varsinkin SAKn joh­toon
nähden. Tästä e r ä ä n ä csoituk-sena
on SAKn Jäsenmäärän Jatkuva
lasku.
Kaikkeen edelläsanottuun viitaten
katsomme tilanteen siksi vakavaksi,
e t t ä ammattiyhdistyspolitiikan yleen.
sä, mutta varsinkin nykyisen palkka-polittlsen
linjan tarkistamiseen on
viipymätta ryhdyttävä. Ja tulee siinä
perustana olla,, el hallitus- tai puo­luepoliittiset
tekijät vaan yksinomaan
palkkatyöväen reallset edut. Tämän
kautta tehdään mahdolliseksi maam­me
ammattlyhdistysväen tiivistämi­nen
lujaan ja yhtenäiseen rintamaan
sitä hyöldiäystä vastaan, jonka suur­pääoma
on aloittanut pali^atyöväen
elintason alentamiseksi.
Helsingissä, heinäkuun 7 pnä' 1949.
IJlkomaalaisia ylioppi­laita
Suomeen >
Helsinki — (S-S) — Heinäkuun 31
pnä saappi niaahamme noin 60 'brit­tiläisen
Imperiumin ylioppilasta, jotka
sijoitetaan kaxeainvälisUle työlehreU-le
eri puolille maatamme. iESokuun 2
p n ä saapuijmaahamme ransakalalsiav
belgialaisia, sveitsUäisiä, hollantilai­sia
ylioppilaita n o ^ parisensataa ja
englantUtUsia lisää satakunta. Slo-kuun
5 pnä- saapui ameraskalainen
yltoppilasretkikunta. Joka käsittää
noin 70 henkeä. He kaöcki tulevat
työskentelemään erilaisissa tehtävissä*
kansainvälisillä työleireillä.
Vastaavasti osallistuvat suomalai­set
ylioppilaat tämän kesän aikana
ulkomailla' känsainvälislfn työlefarei-hin.
Lasketaan noin 2,000 ylioppi­laan
pääsevän'mukaan näille leireil­le
Suomesta.
Sita j a iätä
HATAJASfiEK
— M.tä tekisit rakas
sanoisin, etten ole saanat
siksi penniäkään?
— Vetäisin heti hä
• •
TIESI
Intiaaneja pidetään _
vuodenaikojen ennusuuän
tapahtui ffitlaanin ji^-yi'
heh väBlläisseuraava
Valkqinen linies: "Tiilsefa?
v i ? " '"^1
Intiaani; VTU>,-
Valkoinen mies:"*"Mit
taavat siihsn?" ; ^
Intiaani: "Vall^iö^
kolia kellariinsa." . /
• • • .
SELITYS
Intiaani valkoiselle
te kerran narraatte minut,!
teille. Mutta jos te naajäBe
kertaa minut, häpeä minulle.".
MILTÄ PUOLEN
KATSOTAAN
Savossa, eräällä työmaalla,
tuisesti kerskui, että hän i
sussa Manun, joka tunnetöin-hyväksi
juoksijaksi. Juo"
Järjestetty eräälle toiselle
nalle ja Matti matkusti
Kun Matti palasi, niin hänen
rit ohVat uteliaina tietämään
kilpailussa oli käynyt ja siksi
leUvat Matilta kilpailun tulosta,
ti, joka ei halunnut tunnustaa
t ä ä n , V a s t a s i : "Toisinaan
edellä Ja toisinaan minä oli]
SAK:if johdon enemmistö pyrkii ty
faisfelurlvien hajoiftamiseen
Viime viikon sankari
vankilassa tällä
viikolla
* Bloomfield, tnd. — Viime viikolla
24-vuotias John Nicholis oli Bloom-fieldin
sankaria Tänään hän on van­kilassa
Indianäpolissa.
Hän o l i sankarillisella tavalla pelas.
tanut erään nuoren pojan hukkumas­ta
ja uteliaisuus t ä m ä n johdosta johti
siihen, etta hänet havaittiin karku­laiseksi.
Hänta halutaan Buffaloon, N.Y.,
jossa häntä syytetään erään naisen
kuljettamisesta Pennsylvaniasta Buf­faloon
epäsiveellisessä tarkoituksessa.
— Vuorina _ 1906 kuoli Ranskassa
Courrieren kaivoksessa räjähdyksessä
1060 kaivostyöläistä.
Helsinki.' — S A K : n työvaliokunnan
sosdem-enemmistö antoi heinäk. 29
pnä julkilausuman, jossa se myöntää,
e t t ä työnantajat ovat monin veruk­kein
alennelleet työläisten palkkoja ja
ansiolta nimittäen tötä työnantajain
"konjunktuuripolltiikaksi". Työvalio­kunnan
enemmistö sanoo vastusta­vansa
sellaista politiikkaa.
Samalla työvaliokunnan oikeistolai­set
sosialidemolcraatit kuitenkin täh­täävät
Julkilausumansa niitä ammat­tiliittoja
vastaan, jotka ovat tehneet
erillisiä palkankorotusesitylcsiä joko
työnantajille tai palkkaviranomaisille
Ja vaatineet työväen aseman paran­tamista.
Työvaliokunnan sosdem-enemmistö
yrittää . leimata näiden
ammattiliittojen toiminnan "laitto­maksi",
vaikka se Itsekin myöntää
monien hintojen korotusten heiken-taneen
työntekijäin tolrheentuloa.
SAK: n työvaloikunnan vähemmistö
(toinen puheenjohtaja V. Tattari,
Veikko Porkkala, U. Oras, K . Lind­holm,
Aarne Saarinen Ja V. H . Suu­tari)
jätti julkilausuman johdosta seu­raavan
vastalauseen:
" S A K : n Työvaliokunnan päätettyä,
kokouksessaan 29. 7. 1949 antaa jul­kilausuman
nykyisen tilanteen joh­dosta
ja hyväksyttyä äänestyksen jäl­keen
jiilkilausumalle sanamuodon,
joka ei allekirjoittaneita Työvaliokun­nan
jäseniä tyydyta, esitämme käsi-tyksenämme
julkilausuman sisältöön
nähden seuraavaa: ^
Vaikka julkilausuman alkuosassa
todetaan, että Järjestäytyneet suiu--
työnantajatkin ovat konjuktuurien
sallitessa ryhtyneet palkkoja alenta­maan
ja muita työnehtoja huononta­maan,
suuntautuu Julkilausuman kär­ki
niitä S A K : n jäsenliittoja vastaan,
jotka perusjärjestöjensä vaatimuk­sesta
ovat kuluvan vuoden aikana teh­neet
SAK:lle esityksiä toimenpitei­siin
ryhtymiseksi työnantajain hyök-käjrsta
vastaan.
Työvaliokunta ei kuitenkaan ole ryh
tynyt tehtyjen esitysten johdosta mi­hinkään
toimenpiteisiin. Ja asettuu
nyt antamallaan julkilausumalla vas­tustamaan
Uittojen tekemiä, palkka­työläisten
palkkojen korotusesityksiä
j a toimenpiteitä, joiden tarl
on estää elintason alentaminen,
mattiyhdistysliikkeen p eriaa*
mukaista kuitenkin on, että!
taa täyden tukensa palkkat^
oikeutetuille vaatimuksille Ja
olisi pitönyt Työvaliokunnan j
sumassaan sanoa.
Jäsenliittojen esittämät vaa"
sst eivät suinkaan merkitse
sen palkkapolitiikan hylk
ten julkilausumassa esitetään,
päinvastoin, sillä vaatimukset
pien palkkojen korottamisesta on
solidaarisen palkkapolitiikan
mistä.
Emme voi olla toteamatta, et
kilausuman perimmäisenä
sena on hajannuksen aikaa
elinehtojensa puolesta
työväestön riveihin joten aH
taneet eivät voi siihen
Kuulantyönnön maail­manennätys
parantun
77 V. lähes 5 metriä
Äskettäin ilmoitettiin
laisen Jim Puchsin saavutta"
lossa uuden maailmanennä
kuulantyönnössä 17.79 m. t
Nyt ilmoitetaan kuitenkin, että
tulosta ei voitane hyväksjä
seksi koska työntöpaikka ei (
töjen määräämässä kunnossa,
sen laita miten tahansa niin t
pysyy kuitenkin s2, että sen
kun ensimmäinen kuulan
maailmanennätys merkittiin
loihin 77 vuotta takaperin on
lystä parannettu hiljalleen
della metrillä. Ensimmäinen
hin merkitty ennätys oli engL
Borin saavuttama 12,93 m. t-kyisin
voimassa oleva eni
amerikkalaisen Charles Fon-vuttama.
Hän työnsi "ime
Oslossa 17.68 m. tuloksen
massa kilpailupaikassa, jos»
Fuchs työnsi nyt kiistanalaisen
tyksensä.
— Queens-yllopisto Kin
aukaisi, ovensa ensi kerran
10 p:nä, 1842.
Uutisia paavin sotarintamalta
Varmaankin kaikkia lapsia tm k i i n ­nostanut
j a edelleen kiinnostaa iikko-
Noakin urotyö kun h ä n kokosi ihmi­set
ja eläimet arkkiinsa ja pelasti ne
vedenpaisumukselta. Ainakin allekir­joittanut
näki mieUIcuvituksessaan
tuon arkin ihmisine j a eläimineen kun
se lopRujen lopuksi ajautui Araratin
vuorelle ja Ihmiset sekä eläimet tun­sivat
pitkän ajan päästä "terra fir­man"
jalkainsa alla. Myöhemmin t ä ­mä
utukuva on monen päästä häl­vennyt
koska tiede ei tiedä sUtä mi­t
ä ä n . Vieläpä useat teok>ogitkin pitä­vät
raamatussa esitettyjä tapauksia
Tertauskuvallislna.
Kuitenkin löytyy nykyaikaina ihmi­siä,
vieläpä korkean yliopiston arvon
saaneltaldn, jotka vielä uskovat ve­denpaisumukseen
ja Noakin arkkiin.
Turkista Uedoitetaan, e t t ä amerikka­lainen
tri Aaron J. Smith on saanut
hallitukselta luvan lähteä etsimään
t ä m ä n arkin jäännöksiä Äraratilta.
Arvoisa tri on sanonut, e t t ä eräs kur-dilainen
paimen pari yuotta sitten cM.
nähnyt Iceulan" i^st&Tän vOos j ä ä t i ­köstä.
Jos kerran Araratin vuoriston
Jäätiköstä löydetään laivaa keula.
n i i n kyllä. se...yärmaankin on ukko-
Noakin arkin Jäännös. Jäämme odot­tamaan
tri Smithin retken tuloksia.
, Taistelu uskpiuintamalla on hyvin
monenlaista. Vatikaanista tledolte-taan,
että arkkipiispa Guisippe Glrl
on villniillut uimarannoina kevyeen
uimapukuun puettuja naisia Ja voi
olosuhteisiin katsoen erittain huonos­ti.
Mutta n y t h ä n on kuitenkin val­keasta
kohtauksestaan niin paljon
virklstynsrt että on pystynyt laati­maan
Idatokirjeen paimenilleen.
jossa varoitetaan Italian kansaa kau­heasta
synnistä: '•Kylpyrannoilla sal­litut
asennot", sanotaan mm. kierto­kirjeessä,
"Sa häpeämätön exlbitionis-mi
ovat epäilemättä rikos moraalin
lakeja vjostaan."
Arvoisa. kir^onisä varmaanldn ha­luaisi
naisille' vanhanaikaisia ulma-ptikuja,
Joissa pöksyt ulottuivat kan­tapäihin
ja lisälcsi oli vielä pitkä
hame pääöä. Saa nähdä mitä italia­laiset
ajattekVat asiasta. Ellei arkki­piispa
G i t i n ä a n t a kinilla, n i i n hänen
tyansa vt^ j ä l l em huonontua. Ulmä
samalla osoittaa, e t t ä nykypäivinä on
herran palvelijoilla muutakin työtä
kuin kommunlsnaivastalnen taistelu.
Otsat hiessä heidänkin täytyy leipän­sä
syödä.
Vatikaanin pystyttamälta rintamal­ta
kommunismia vastaan tulee run­saasti
uutisia, joka: todistaa sitä, että
herran ainoan maanpäällisen edusta-
Jan äänta on kuultu ja taistelu on
ankarassa käjmnissä. Tämän rinta­man
Puolan lohkolta on paavi kärsi­nyt
pienen tappion. Varsovasta i l ­moitettiin
viime viikolla, etta eräs
paavin uljas sotilas Wladyslaw Gur-gacz
oli joutunut vihollisen vangiksi.
Vangiksi jouduttuaan oli h ä n e l t a löy­detty
ammuksia, pyhää öljyä ja
messukirja.
Oikeudessa ilmeni, etta tämä her­ran
mies neljän muun uskollisen soti­laansa
kanssa oli saanut tietaä, etta
erään pankin kaksi Juoksupoikaa oli­vat
kuljettamassa 3,000,000 zlotya
($7,500) Ja siksi he päättivät tehdä
sievän keikauksen. Niinpä tämä pap­pi
sotilaineen, pyhä vesi ja messu-kirja
mukana, yllättivät nämä kaksi
JuoksupoUcaa j a panivat pistoolin pii­put
poikien leuan alle j a kaappasivat
rahat oikein amerikkalaisten kängs-tereiden
tyyliin, I^iolalaisten mieles-ta
tämä ei kuulu hyviin tapoihin ja
antoivat turvallisuuspoliisien tehta-väksi
pidättää ryöstajät ja niin jou­tuivat
paavin uljaat sotilaat Jumalat­tomien
puolalaisten kouriin.
Oikeudessa myöskin ilmeni, että
kysymyksessä oleva paavin uljas soti­las
on jo pitemmän ajan uskollisesti
seurannut paavin antamia
siä kommunismivastaisessa I
ja pyhänveden ja messukirjan
käytellyt ahkerasti tuliluiön»-
lan oikeus on tuominnut taoäa
luikun käyttajän kuolemaan j»
voi todeta yhden miehen ffi"
Paavin julistama sote
teja vastaan ei ole niin
täällä Canadassa kuin
maissa. Mutta taistelua
käydään. Viime lauantaina
McOuigan antoi julistuksen
leen, etta Canadian Tribone
lukea, myydä eikä myöskään
laisten saa kirjoittaa siihen,
sattuu vaikka vahingossalbn
maan tähän työväenlehtes-sakramentti
pois.
Jos katolilainen on tehnyt
n i i n suuren synnin, että on
t ä h ä n työväenlebteen ja
oikeutensa sakramenttiin,
vielä takaisin paavin
laaksi jos osoittaa nöyrä
rin:
j a parantiunisen halua.
Jos katolilainen lukee
hia", "Justicea" ym. joissa;
sensatiomaisia sukupuoli
mainiona paavin sotUaana^
laan samanlaisella PJl^f
kuin mita puolalaisella
zilla oli joutuessaan vibolIi«=.
Ei se ole helppoa
paaville, ei kardinaali
eikä isä Gurgaczille. kun^"
sotaan kommunismia rasia»
nyt. — UotL