1950-04-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
2 Tiistaina, huhtik. 11 p. Tuesday, April 11 l i Qrgan ot HnnJah Can BB-' tabUahed Nov. 6Ui 1917. Antboaiisba e» stxoiiA^tSeäimBSltirib» Fost Office DepartntfiDt, OtUva. Pab- PUUttbloff Compuv 1 ^ At 109-102 es. w; SndlrasT, Onfc. Oaoadft. Udejdioiua: Sualaasa OfCeo 4-4381 EL sotaL jsdttcff w. mitaaa. tsams 1 TK. VJBd 0 Ut 4:89 Kuten lehtemme uutisosasto^ kerrotaan, CGF:n pntärion maa-kuntakonveritionissa arvosteltiin hyyinki terävästi mainitun.^^i^ lucen johtoa siitä, ettei se ole tehnyt mitään farmiyäestöri hjrväksi. Tyypillisenä sosialidemokraattisena oikeistplai^ena puolueen ^ ^ maakuritajöhtajanajolliffe vaati edustajia hyyäksym • ^ maatalousraportin sen kurjan verukkeen perusteelja, että sen hylkääminen olisi muka ••loukkaus" asianomaista puölyejphtaiaa vastaan! Tosiasia luonnollisesti on, että terävinkään arvostelu /ei voisi '' CCF:n puoluejohtoa loukata jos se pyrkisi rehellisesti ajamaan työläis- 3. li • tili' l "1 *f P 4' « i ii ** * « k ir ^ 4 I ii i ien ja farnjarien asiaa, alutta CCF:n sosialidempkraattinen oikeist^ johto on omilla teoillaan aiheuttanut sen, minkä Etelä-Ontarion edustaja Andrew Lane puki CCF: n konventionissa seuraaviin sanoihin; * "Totuus on se, ettei farmari luota meihin. Ellemme muuta poli-liikkanime luonnetta, meille tulee v^taisuudessa pettymyksiä. Farmari on psykologisesti valmis sosialismiin, mutta CCF ei ole hänen mielestään tuon muutoksen välikappale." V ' Vaikka ylläolevassa on ilmeisesti yli maalin tähdättyä fraasailu^ '""kin, niin tosiasia on tärmä: Canadan farmarit ovat menettäneet <mip Joonien dollarien arvoiset ulkomaamarkkinat Marshallin avun ohjelman ja yleensä kylmän sodan yupksi. Ja kun he näkevät, että CCF:n " oikeistojohto peltaa farmarien kuten työläistenkin edutj tukemalla "työttömyyttä ja markkinakriisejä kehlttä\'ää Marshallin avuii ohjelmaa jä kylmää solaa—^ niin luonnollisestikaan he eivät voi muuta kuin suhtautua mitä suurimmalla epäluulolla ja varovaisuudella CCF:n cdesottaniisiin. Miten suur«i karhunpalvelun CCF ja yleensä sosialidemokraatti-oikeistojohtajat Ovat tämiinkin -maan farmareille tehneet, se näkyy «ita seikkaperäisestä ja kumoamattomiin tosiasioihin perustuvasta ra- I>ortistd, jonka Lt'P;n maakuntajohtaja Niegel Morgan BC:n alue-konventionissa esitti farniikysymyksestä. Hän selitti sikäläisen tilanteen mukaisesti f armikysymystä seuraavasti: -',1^ ''Marshallin avun vuoksi viime vuonna tapahtuneet markkinain menetykset antoivat kovan iskun tuhansille, kana- ja hedelmäfarma- ••/.icillc. ''Britannia on vähentänyt kuuluisaia Okanagänomenain tilauksen kolmanteen osaan entisestä ja ainoastaan vajaa toinen puoli vuoden 1949 lähes 8 milj. laatikon omenasadosta on myyty. BC: n Hed^^ mälautakunta lahjoitti" miljoona laatikkoa omenia Britannialle, etteivät omenat jaisi mädäntymään. Mutta pahin seikka tästä "Marshallin suunnitelman*' mukaisesta edesottamises^a brittiläisten marl^ki- ^^tnain säilyttämiseksi ei ollut se, että Okanagan farmarit joOtuiväfan-' -taimiaan ilmaiseksi miljoona laatikkoa omenia. . ^ "^^nsinnakm. Britannian 'Labor'-hailitus, joka sai nämä omenat ilmaiseksi Okanagan farmareilta, myy"nyt tavallisin hinnoin näitä omenia Britannian tarvitseville lapsille, oletettavasti sen vuoksi että voisi siten tayttaa Marshallin dollarien aukkoa. Toiseksi, amerikkalaiset omenafarmarit, naapurina olevasta Venat^ee laaksosta, saayat nyt Älarshallin avun rahastosta maksun puolen miljoonan laatikon lahjoituksestaan, mutta sitä eivät saa canadalaiset farmarit. "iMutta tässäkään ei o!e*vielä kaikki. Tämä ilmaiseksi annettu lahjoitus maksaa Okanagan farmareille arviolta $1^500,000. Se tapahtuu nain: , f "Suuret pakkaamolaitokset veloittavat $1.10 laatikolta lajitteliis-la ja säilytyksestä. Aikovatko ne antaa oman osansa tähän lahjoititk-icen? «Eihän toki! Lahjoittavatko laatikkotehtaat laatikot? Ehdo lomasti ei. Niistä veloitetaan 40 senttiä kappale. Aikooko rikas CPR, jonka voitot- ovat erinätystaso/sa, kuljettaa nämä lahjaomenat ^ilmaiseksi Tyynenmeren rannalle? Luonnollisesti ei! Omenafarmarit joutuvat maksamaan täyden rahtimaksun. Koko hinnaksi siis tulee farmareille, huoniioonottamatla sitä, että omenat lahjoitettiin, ilmaiseksi. $1.75 laatikko, mistä tulee sievä summa imehiikasta voit-toa. ePR:lle, puutavarakuninkaille ja pakkaajamonopolisteille, farma- %jien jaadessa pitämään tyhjän pussin suuta. > --'Tahan häpeälliseen tilanteeseen on Marshallin suunnitelma syyllinen, huolimatta siitä, vaikka HaroldsJVinch(CCF:n Johtaja BC:ssä) Byron Johnson ja Herbert .Anscomb eivät uskallakaan sitä myöntää." CCF: n oikeisto johdon on turhaa yrittää farmarien kannatusta niin kauan kum se sokeasti tai tietoisesti kansaa pettäen tukee Marshallin'^ avun ohjelmaa, minkä johdosta Canadan farmarit menettävät yha enemmän markkina-alueita. Jos CCF:n johto haluaa saada farmarien kannatuksen, sen täytyy kaantaa selkjms.i Marshallin suunnitelmalle jä kylmän sodan ulkopolitiikalle, sekä ryhtyä vaatimaan — työläisten ja farmarien etujen mukaisesti — ctta Canadan tutisi käydä kauppaa kaikkien maiden kanssa. Tvovaenliikkeen velvollisuus on tinkimättä vaatia farmituotteille markkinamahdollisuuksia ja hallituksen tukirahoja siten, että farmarit saisivat varmasti tuotteistaan sen hinnan, minkä he ovat keskimäärin virmeksikuluneen 2 tai 3 vuoden aikana saaneet. . iyolaiset ja farmarien edut ovat tässäkin — kuten kaikissa peruskysymyksissä —^yhteiset, mutta CGF:n oikeistojohto on valitettavasti kyllä ryhljiiyt porvarien karkeistyön tekijäksi niin työläisiä kuin jjirojareitakin vastaan. Katsomalla peijiin. mr. Jolliffe näkisi pääsyyl- Tfscn siihen, inikst farmarit eivät kannata CCF:n ohjelmaa. TJt. 5 p : n ä täytCnu«.Bfitt» L e h t i, nen Port ArUiurissa 76 viiotta. Y h dymme siikulaisten Ja'ystävieB onnitteluihin.; Tänään. tJc I I p : n ä t ä y t t ä ä Hihna NyhmdMontrc»lifi6a 60 vuotta. O n nittelumme päivän «ankarille! AMMATHBIKOLLINEN ^ Montreal. — 12-miehinen Jiiry käytti vain 10 minuuttia aikaa päätr taakseen; e t t ä 38-vuotias John Charv ;es Young pitäisi tuomita Quebecin ensininiäisenä animattirUcollisena '. . . Vuodesta 1935 ar^aen Yoiing on omistanut elämänsä ammattilaiseen^ lain rtkkomiseeh. Hänen tiistainen tuo^ mionsa oli viidestoista 12 vuoden a i . kana . . . Hänellä^ on ollut monta tointa, vieläpä neljäkin ybdeUä kertaa. Hänellä on ollut kolme voimiste-jusalia. tCerran h ä h omisti 4 vuokra, huohetaloa . . . Vuonna 1936 h ä n oli pääministeri Duplesslsin henkivartija- 'nakhi . . . Glpbe ahd Mail-lehden uutlstieto, huhtik. 7 p n ä . V o : I: «, ' , • . HOITOMENETELMÄ MUUMIOILLE ^ VaiMotnrer, B.C. — Ösasikinms pu beexiJotiu^aD tohnestaV kesktisteluiu>kou5 Clihton-ha^ tie. 2, päivän Illaksi. H ä n myöskltt ahisti keskustelukysymyksen ottaen aiheeksi vuosisatamme ensimmäiset viisikymmentä vuotta; "Tämä aine on' m^Iko laaja, [ s l ^ l t y e n siihen he monet vitsaukset; jotka sotien bmodo£sät ovat vuceisatamme ihmisiä räsittiimeet Ja kun/ siihen vielä lisäämme kapitalisr tisen >3rjest«lmän aiheuUamä^^^ niin onhan siinä kerrakseen kantamista luokkamme Jäsenille. Alustaja kosietteli kysym>^siä vain hyvlii lyhyesti, sillä muuten olisi altistukselta muodostunut liian pitkä. Lopuksi tultiin luonnollisesti n y k y i ^ n ajanjaksoon Ja sodanvaaraan. Alustaja erikoisesti korcstl työtä rauhan ; puo-' lesta. . Aluksi olUin hyvin hUJaisia keskus- Isorokko äiheiittaiifit - kölmaimen kuöleniaii-tapauksen Skotlatuoussa : GlaS(;ow. — ÖIa£go«rissa <di viikoni lopulla kolmas i»rökbtt aiheutianiäi iaiplemantapaus. \ Muiiah 1 7 -^ saiiraahhoitajlatar;^ CTääjtsä täkäältEraeä saieaialaa^. . ; ISahdeksantpista isorokkosateastä oh yhä eristyssälraalassa. Ja k^ksl heistä on vaik^ksti sairaana. Uusia isorokkbtapaiiksia ei olie i l - moitetta seitsemään päivään. Viran-omaiset sanoivat,; että;'joltei uusia t a pauksia tule tk- 16 p ä S ^ ä i i meniiessä, katsotaan tämän Jbtqrangin 'olevan vapaan tartunnasta. ^ S a n l t . S t e . . Marie. — E i ole paljon kuolunut V.- J a u.-seura Qynamon touhuista viime aikoina, xapä Ien teiuun nähden, mutta kun Järjestö- f vuoksi, e t t ä täällä nukutaan/ mutta el ole tullut tarpeeksi huomioitua, että olisi vaUttu lehtlrepoitterl jEokoukees-ea. Sekhi puoli tuli huomioltila sääntömääräisessä kokouksessa. Joita pidet ä ä n joka toinen maanantai; / J a älkää .ajatelko t c r r e y t t ä n - paljon. veteraanimme E. Wilen äcäyttl hjrvin valaisevia puheefnvuoroja' kapitalistisen järjestelmän luonteesta jä: sen politi&asta, niin alkoivat toverit vähitellen kotmtua Ja keskustelu alkoi luonnistaa melko vaivattomasti. Ajatus olikin alkujaan, että Ossein Joukolla lähtisimme etsimään t o i ^ Ua momin ajankohtaisiin kysyitD^im, {oita on nyt. jos Jaoskaan, tavatt^iman Noitajahti vie tuhoon > Historia on kumoamattomasti ja monta kertaa todennut, että jos porvarillisdcniokraattisessii maassa ryhdytään ajatusten kontrolliin "vaarien<oj)picn vainoamiseen — niin sitä tietä tarpoen päädytään •lopuksi suuren rahan ehdottamaan yksinvaltaan. Näin tapahtui kaihissa fasistimaissa Kurooinissii. Niin tulee käymään kaikissa muissja maissa, mitka noitaiahtiin-suostuvat. " ^ A hdysvallalaisen noita jahdin lisäksi, millä ei ole enää häntää eikä paata. saatiin lasta viikko sitten hyvin kouraantuntuva esimerkki myös Enjrlannista. Kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, Haagissa, Hollannissa pidetyssä-Atlantin paktin maiden puolustusministerien kokouksen ylitcydessa nosteltiin kerrassaan ruokoton mustamaalaus Britannian oikeistolaisia sotaministeri Stracheyta vastaan. Siellä tehdyistä syy-toksista ja vastaväitöksistä huolimatta on selvää, että Strachey on joutunut nuoruutensa päivinä omaamiensa sosialististen aatteiden vuoksi yhdysvaltalaisen suuren rahan epäsuosioon. Siitä johtui ilmeisesti innoitetut uutistiedot, että , Stracheylle ei voida" antaa pakti«- maiden sotasalaisuuksia I Täten "kommunisteja" vastaan ensin aloitettu noitajahtji on jo kehittynyt siihen pisteeseen niissä sitä kä>'tetään palavanhoillisen sosialidemokraattisen pääministeri .-Xttleen uskottua miestä, Stracheyta vastaani ne, kansainvälistä tilannetta, kotihuolianne, ilmoja, veroja j a korkeita elin^i-kustannuksia". — Lääkärin neuvo. • • .. * • / * KYLMÄN SODAN UHRI Profeissori Francis Otto Methiesse-nin, tunnettu Amerikan kirjallisuuden puktoriteetin Ja Progressive-puolueen Johtohenkilön nimi voidaan lisätä s i i . hen uhriluetteloon. Jota kylmä sota Jcaildtine noltaJahteineen Jä rjrVetys-kämpahjolneen on kasvattanut. Prof. Mathiessen ttici itsemurhan Joku päivä sitten . . . Hotellihuoneesta, Jonka h ä h oli ilmeisesti vuokrannut epätoivoista tekoaan varten, poliisi löysi k i r jelmän. Jossa sanottiin: ^ ^ "Minä Qlen ollut masentunut maailmassa , vallitsevan tilanteen Johdosta. Minä olen kristitty j a myöskiii sosialisti. Minä uskon vakaasti kansain-väUseehra. iihaan j a vastustan mitä hy' vähsä Järjestelmää, joka o n r i s t i r i i dassa t ä m ä n p ä ä m ä ä r ä n kanssa. Minä olen väsynyt Ja tuskallinen. Mmä olen ottanut tämän . huoneen tehdäkseni sen. miiikä minun on t e h t ä v ä ollakse-nl: Uskollinen vakaumukselleni J« ammatilleni ." . Tunnettu klr Jalli J a . Howard 'Past' sanoo prof. Methiessenln olevan "kyl_ män- sodan j a TrumahrAchcsonih n l - kopolitilkaiii uhri y h t ä varmasti kuin ovat he. Jotka saavat kärsiä mustalis-tauksesta, vankilatuomioin Ja akateemisia noitajahteja ,j.,Se,-Joka tuhosi prof. Mathiesseniri, voi myöskin tuhota kaikki, jotka seisovat krU^tlnuskon. vapaan tiedustelim Ja demokraattisen elämäntavan puolesta . . ." . PrOf. • Mathiessen oli; 48-vuotias. Heärstllainen lehdistö voi irvlstellä tällaisen vaatimattoman yksilön kohtalolle, mutta edlstysmlelise^ti aja tuleva ' Amerikka muistaa hänet, ja myöskin sen, minkä uhri h ä n on; — Työmies. . kuluu 76 pros. Port Afthnr. — Liunber and Saw-. mlll Workers Union Port Arthurin seudun osaston Johtokunnan kokouksessa ilmoitti osaston presidentti John Klpien osaston Jäsenmäärän lisääntyneen huomattavasti. .Osaston a l u - Tämä keskusteluilta oli verrattain antoisa; Monen pulman ratkaisuun ei yksin ajatellen saa sitä varmimtta. Jonka tällainen kollektiivinen a^aln käsittely antaa, etenkin kun ori Joukossa asiantuntijoita, ahtaen selityksillään kysymykselle oikean ladun. Ajatus sodasta Ja rauhasta ei varmaankaan Jäätyn k e n e l l ^ ä ä n mukana olleelle epäselväksi. Se on jo sellaisenaan suuri voitto, oifhan Järjestömme Ja lehtemme Vapaus> raulian työn t y ö s t ä m i s e n eturintamassa; mikäli on ky^mys maamiehistämnle; Tällä tilaisuudella murrettiin se vaarallinen ennakkoluulo, että kes-kusteli& okoukset eivät muka onnistu. Tosi kyllä on, e t t ä osanotto kokoukseen oli verrattain heikko vaan se nousee ja Inhostiis kasvaa, kunhan tieto tästäkin kokouksesta leviää jäsenistömme keskuuteen. Osanotto kokouksiin on vapaa kalkille. Joten tervetuloa rnukaan kun taasen on.seu. raaya täJlalnefn tilaisuus. Ja on seuraava' suimuntai-ilta. jolloin naalissa ei ole muita rientoja.. Ilmoitamme siltä sitten lähemmin. Kokouksen jlllkesn Jifotiln ravinto- Itkomltean valmistamat,kahvit j a j o kainen tuntui pyeen iltaan tyytjryäl-nen. Näinollen asia piikin^ pitääkin. Seuraava pääkeäcusteiun aihe on tmlonistlnen liike j a sodan Uetsojat:'' , '•'V''.-!^^;' Opiskeluterveisin ; Mökin poika. Juutalainen kirjailija ifllSitsX& jirutalaises^^j;on i^nssa. K i r f i ^ h kuuIuVistakih siiuri i£^ntairy-: <0ä on hyvin välinpitämätdhtä: tiskbn-t »c^y nähden. J a kimluvat jörkkoon koska he; "j^ttuv-ät olemaan Juutalaisia*', 'sanpcj; jjÄerberg. A J ^ kirkkoväki iäk^mtuii^l^^ ryhmään, oilaaiÄrfito-^ 1^ hhj ja r e f p p h i i ^^ Sontii iTpitapIo^ Täniie pohjola sen paiikouie ori tullut t a h i ankarana takaisin. Tuuli on, ollut pohjoisessa Ja l u n t a on etuilut, e t t ä tahtoo aivan h ä t ä ä n t y ä sen ka NyUcin vaikka on Jo -nikko ine^inyt t ä t ä huhtikuuta, sataa luriiUi't4lvUan täydeltä. Jos tuo JUumi initä on nyt kertjmyt tätme'poh-j jplseen sulaa äticiä, h i i n ori odotetta-' Kovasti on ollut touhua Ja hornaa, i i ^ ^ 4^ injbsekd yririäL h e t i k ö ravintsa henkisen elämän ^hoRariilserxtsi a Jari vaatimalla tavallav Siiriä «rvat ne tai-;; koitukset,: Joiden pohjalla täMläänen; j a u.-£eura .on rakennettu. Onko [ s i i n ä s l t t ä | : o n n i s t u t t a ? ; . . y . ' • '^v;'''^ OSUUS- ,11. Finland, On». — Helmik. 22 piiä täällä pidetyssä osuuskaupan vuosikokouksessa ei ollut n im lukuisa osanotto kuin olisi suotavaa asioiden t ä r keyteen nähden. Kenelläkään ei ollut mitään muistuttamista kokouksen laillisuuden suhteen. Kokoukselle esitettiin kaupan uudet säännöt mutta niiden käsittely lykätt i i n toistaiseksi, e t t ä säännöt voitaisiin suomentaa vanhemman polven väkeä varten. Sen jälkeen vasta ne hyväksytään lopullisesti. Kaikkein vakavin asia kokouksessa oli liikikeeri m^ryntlen lisääminen tai kulunkien ^vähentäminen. Jos mieli-, t ä ä n pysyä'pirinalla. Se vanha velka-tarkoitan haalihoriuuiaa t ä ä l lä k u n oli sarjajuhlat, suomalaisen Järjestön ja Oynariion väliset, sanolsHco klipalhit, e t t ä kumpi puoli sala. erienunän rahaa kokoon. Jä 'kumpiko puOIi voltti? Melkemhän sen arvaa sillä niiörtä •v;pimaahan se kysyy j ä sitä meillä o ii t ä ä l l ä pialjon kun vam huomiolmine ottaa kaikki mätikään. . • Niin. että mitäkö kokouksessa pää!^ tettlin? Siellä nuoret; virkailijat p ä ä t tivät asioista n i i n Joutuin, e t t ä puheenjohtaja, ei tahtonut joutaa lyömään kiini äkkiö. Keskusteltiin sarjajuhlista, tehtiin huomioita asioista seuraavaa toimintakautta varten. Myös lausumme' kauniit k i i t o k ^t SuCmalalsen Järjestön ääytleilj8lUe. jötlca uhrasivat nUn pafjon alkää mei-ta auttaessa. Toivomn^e e t t ä volriimie auttaa teitä tulevaisuudessa; Keskusteltiin uimahyppylavasta Islahd Lakella, jonka hajbltariiirie Ja teemme uuden. Päätettiin östäämet.k r l n mitta nauhaa Jos sein Jostain sa^. Heikki lopautiU ^ o t t a m a ä r i / ^ s ^^ asiasta: ..Vailttlin ^kakäheriki^^ ,&o-toitea,' Jpia katsppielitä u r n e i i w« n«Ät. kiekko, kuula, kefliäS^ morikari ym. välineet ovat kiumössa. Jiyös päätettifn laittaa hyppytelhicet; jonka Onni Jä Toby lupätitlilvat tekemään:- ' Dynamo on yalhinut neljähenikisen komitean, joka tulee valvoriiaariis-» land Laken Urheilukentästä: j ä osasto ori valirinut kaksi henkilöä, Jotlca t^äe-vat yhteisesti valvoriiaari asian eteenpäin- viemistä. Ymmärrys on, että alamme katsomaari Jos pn mahdollista rakentaa urheilukenttä Ja tietysti sellaiseen on - mahdollisuus.'kun 'raih panemnie hommaksi. Mitä; öleri kuullut sivulta päiri niin siellä tuke olemaan aikamoista huliniaiä; aina bulldozeriesta lapioon asti t ä ^ ä kesänä. Osasto on kuulemma valinnut ravintolakomitean. ettäi ei siellä' n ä lissään tarvitse kulkea j a tietysti -Dy-' namo antaa k ä t t ä . Nyt ^ i i h lumi l ä h tee ja ilriiat muuttuvat sievemmiksi n i i n -aletaan. oikein Joukolla käydä Saarijärvellä. D ^ a m o toimeenpanee bingopaartit ja tanssit, tk. p n ä . P i t ä kää tämä ilta avoinna. Seuraava k o kous on tk. 17 p n ä . Valittu. eella työskenneUeistä 4,101 työläisestä, jotka oUvat työehtosopimuksen alat- kauppakysymys ahdistaa liikettämme set. kuului 76 prosenttia eli y l i 3 3 0 Pahlten sillä ostajakunta ei käsitä työläistä Unioon. sanoi mr. Kiplen. Tämä määrä Jäsenistä oli Jäsenmak-suns^ kunnollisesti suorittaneita Jäseniä. Hän sanoi jäsenmäärän l i sääntymisen oIe\*an seurauksena siltä järjestämistyöstä. Jota on tehty talven kuluessa. Presidentti limoitu myöskin, että useimmat kämpät suljetaan kevään ajaksi Thunder Bayn alueella. Töitä jatketaan kuitenkin useilla kämpillä koko kevään j a kesän ajan. Hän sanoi Marathon-yhtiön Ilmoittaneen, e t t ä sen kämpät 102. 105. 112, 131 ja 153 pidetään käynnissä ja Long Laein alueella kämpät 40, 46. 47 ja 35. A b i - tlbi-yhtiöri sanotaan pitävät ainoastaan yhden kämpän käynnissä kevät-aikana. Kaikkiaan noin 13 kämppää pitäisi olla alueella käynnissä kevään aikana j a antavan työmahdollisuuksia noin 1.500 nriehelle. Kokouksessa keskusteltiin myöskm Marathonryhtiön kämpillä tapahtuvan mekaanisen työnteon, kiirehtimisen ja niistä aiheutuvien lukuisien tapaturmien Johdosta. Union toiminnan ilmoitetaan voimistuneen näillä kämpillä sillä jäsenet ovat entistä tietoisempia velvölll-miten paljon se on vahingoittanut kauppaamine. Kenenkään ei pitäisi kiertää kauppaamme sen takia, että siellä ei myydä velaksi. Yksityinen Voi paremmin määrätä kenelle h än myy velaksi ja kenelle el. mutta osuus, kaupassa se on vallan toinen Juttu s i l lä csuUskaupan pitää kohdella kaikr kia ostajia tasapuolisesti. Osuustoiminnallinen, valistustyö'on jäänyt perin t^eikoksi osuuskaupassamme, sillä Psuusliikkeessä on kjrsy-myksessä monta muutakta puolta eikä a moästaan hintakysymys. Kokoukselle esitettiin kaupanhoitajan Ja Johtokunnan selostukset kaupan toiminnasta 'kuluneen \'ucden a i kana. Esitetyt selostukset hyväiksyt-tlln ja osoittivat kauppamme tpinrin-nan olleen suurin piirtein puhuen tasapeliä. Kokouksessa nautittiin emänr täväen valmistamat vehnäskahyit ja kun asiat oli käsitelty lähdettUn lehmiä lypsämään. . . Entmeri reportteri. suuksistaan. Os§lllstummen turvalli-suuskomlteoiden työhön on muodostunut paremmaksi ja epäkohdat voimaan poistaa yhteistoiminnassa unlon johtokunnan kanssa, sanoi mr. Kipien. 652 dollarin muusi ' Matheson, Ont. — Kaksi suomä-^, suomalaista träppäriä tuomittiin t ä käläisessä polilsiolkeudessa maksa-ttiaari kiunpikin $326 sakon muusin laittomasta . tappairiisesta. Hlistan-vartija^ t olivat ajaneet heitä takaa l u - mikAtglUä kvilkien päivän ajan. Miehet maksoivat sakon heti tuomion Jälkeen. I^tää-Ontarlossi^^^^-^ päiviriä, Mirittn piti. täisiä v ä h ä n ' m a i n i t a näistä, meidän kakkosten touhuista, mitä meillä 'tulee olemaan näinä lähipäivi-sS. 'Ensiksi meillä tulee olemaan mahtavat vanhatimaän tanssit, hyväll ä haniirin soitoliä: Tuo hanurin soitto, hiikä. riieidän tansseissa on. tulee sppimaan n i i n vanhemman kuin nuo-retnmänkiri yäeh "sypäkseen". Siis mennään lauantai-iitana. tk. ^15 p., suomalaiselle blaalille "hyppyihin''. Nä mä tanssit ovat erikoiset, jossa tulee olemfMin palkinto, jonka venttaa se tanssipari, Jbfta = osaa pysähtyä ^lä-hiauriä tanesihäalln, ^attlassa olevaa märkkiä. isiis tulkaa kaikki tuona l a u - äniai-iltana' kakkosten järjestäriiiin "lattiameikki tärisseihin." S^^ tk. 16 p. on haa-lilla kakkosilla: kaikenlaista^ seurape-l e j ä ; Ja tietysti emättriät ovat laittaneet silloin ravintolaii, ettei tarvitse Olla kuivin suib', sellaisetkaan: väkevät kahvinmlehet niitä ykköist^n Eemeli j ä . kakkosten -Felix ovat. Tulkaa vain häällllenito>Säärityy kotoiset kahvit. : ''rassS' j a VOimnie vähän nUnidiin iiriialsta, e t t ä kaaosten ohjehnailta^ ma, tulee '.pl^ti^än^ sunnvi^^li^ä,'' .tki p. 'Tuota :ifieidän" tuleVäa ohjelmail-taä e l tietystlkääri kukaan lähiybipa-ristötl 'SUprixälairien häluä olla näke-timitä silli stijolntt^ njäkemään kyipiritfne parhää% kyvyt. Joiden, esityk-sfst& saamme. taas _ nauttia;., Tietysti iiifoiriC s ä a m r i i p ; • - , kUuUa : meidän kyliiirime ririoreltä soittokunnalta (joka muuten on. ,kokaon)pättoitä kahta ä:alikbslaista luikuiriiottämatta) ^mu-siörtdä. k ^ ä h i t e Läss^ joka on stoittoklmnäri 1: jpiitäja Ja " rituuterikin yöimakkaltä tekijöitä meidän käkkte-fen niin : Jäf j«f§tJää, iiyöskih, t4iona iiltana^ tulee öleinaäh' rpftuksi yksiö^irieii kappale '"t^erintö". jphte esittäväin'n^^^^^ kylämme uuäet rtiiiökkäät, fetta kannattaa silloin riien-na Kattomaan; ' i ^ ^ kykyjä Oleihttie liitäneet sivussa. — kakkosten* xÄies. / - ^Seuräteätsäk^;seuraiiriiieV^ Joka oli Seaifi^bs^s^^ ainakm oältt^lri pysytVnt ladulla. Öli-jelm*: oU hyvä jfe^^^ änrokas sekä sämal- ^ i l ^ ä ^ u i r i ^ läpiieil^aus vuoden toi^^ m i i ö ä r t - ^ ^ ^ Yhtäällä / ori V sHs^.pimlstuttu, entä tpmauä?7' i^uM^Mm , n i l - meksi p i d ^ # ä S seiiJä^t^Me kokoukses-: ta. tein sen i k ä v ä n haviaituron, e t t ä tel saalia On paljmi tölyomisett yäraä. iSeuran toiminnan iedistämiseen ei riitä yksin se.,että käydään harjoituksissa ja ajatellaan: tehköön muut kaiken mutm. Jos tämä ajatus on päässyt valtaan, ori se todistus henkisen puolen Jäämisestä takapajulle. Seurätaune tolriiinta perustuu' 3^-. teistoimitttaan,; Jossa J o k a i i ^ suorit, taa- pieniä tehtäviä» ettei Jotkut yksilöt . tuie lUkaarasItetoiksi. Jckäisen seuran jäsenen liitäklsi saäpua- myös* k i n kokouksiin. Joissa n ä i t ä plkkuteh-täViä jaetaan. Koska näin ei kuitenkaan ole tapahtrinut. ori seuramme Vailstuskomiteä p ä ä t t ä n y t y r l t t ä ^ u u t - t ä kemoä tUloksi»H}ääsemistä varten. Seuraavaan seuramme kokoiäcseen. jotta-, p i d e t ä ä n t.k. 17 pnä; ött= pyydetty puhumaan kaupunkimme koululauta^ lAriman jäseri k d h a Ryerson.' H ä n p i t ä ä klint^stayan puheen, joka ahtaa eloa kokoukselle. Siitä syystä pitäisi jokaisen jäsenen saapUa t ä h ä n t ä r - k e ä ä n kokoukseen. ':, >^ Valistuskömitea on päättänyt eh^ dOttaä samalla kokoukselle, e t t ä l i i t tojuhlan vuotuista rahoittamista varten otettaisiin . k ä y t ä n t ö ö n dollarin erlkOIsverp; • 'H-Edellinen kokous o l i j ä t t ä n y t riiyös njs. iirjastokysymyksen valistuskomi. Eräs aviomies huSöEö' Aamulla - aviovaimo4 huomauttaen ^ihäisei^ h ä n ipiUiui unissaan^ • ^ c-^ Sinä' sanoit enkoisestt Il usean Jterran, m t f d d t a ä^ -^t^Sädi- sehän on vaia sai jahevosen nimi, j o ^ paj^*^ olen veikannut.: >j; ^ ä i a t k u m : a s i ^ kaäl^ puoielliB. Kotiin p a l a t t ^ ^ reippaasti: • - ^ H — No, mamma kultaseni, iuiimtriädtään e ^ ^ aia^ >i)ll^s&iriir^-- / • '•::[:'•-:•:::. h/M — Kyllä on, siitä voitolla sanot vaimo j a heitti ilkeän sen miäieensä. ' , — Hevonen on lähettänyt tean harkittavaksi. Mikäli ta.vällis«n lufcuhäjuh: tyydyttänxirieh pri^kSfsy-myksessä. ' kyktieO CSJ:h Toronton osaston lainakirjasto sen tyydyttämään. S i ä l ä i d n n d m i t t a j ^ VBr räsfo '-'suomeii- ja^englänntnkielis kirjSUisitutta 'Vapaasti käytettävänä: teiiasefta eniiii k ^ v ä y Kim on JMstäa Maailman Raulianlcpniitea • Torontpi — Canadan Ra-ressiri- toiriiistosta ilmoitettiin e t t ä Tukholmassa maalisk. le-ä koolla ollut Maailman ' t e ä ori antanut 52 eri maan iUkkeen nimessä seuraavan siunan: "Me vaadimme atomiaseiden t ö h t a kieltämistä hyöffiyfae kansojeii joukkotuhon välikai ja että?; on perustettava tiuBta sainväiinen kontrolli tämän sen noudattamista varten. Me täriime sotarikolliseksi sen seri, joka ensiksi käyttää ato; .mitä, maata vastaan tahansa. Met hoitamme kaiKcia hyvää tar] ihmisiä maailman kaikissa allekirjoittamaan tämän kehoH .Canadan RauhankongresEi 'Oaiiadän kansaa Ja halhtusta symääri tämän lausunnon mm mitä tar&in ihmiskunnan olemis oi|pon n ä h d e n .; RÄUHA^rkOKÖpS Pentti Ltthd johtaa Stsliiley Cii^sarjassa T«rOnta —^ V i i ^ e torstaina oli J ä ä kiekon ammattilalspeluri Penttji Lund Johtavalla paikalla siinä noin 60 peluria käsittävässä viUettelossa.Jphöri on merkitty .Staiiley' Gup-sarjaan osallistuvien Joukkueiden pelurit, mnen tilillään oU kahdeksan pistettä j a R a y Timgrenin tiUlIär,neIjä pistettä^ 3^ka is6iil h ä n e t kuitdeninelle tilalle luettelossa. Ltmd pelaa New York Rarigers Joukkueessa ^ Ja »Timgren Toronton Maple Leafi>jdiifiäceessaV jonka toisek- SI paras mleBh^i^;DnpIsteIaskmi perusteella. Lisäksi on haaliUa mme L P P :n suomalaisen klubin laInakirjastD.=jossa, pn^ hyvää* j a ajan herigen m u i a i s t ä iietö.^ kirjallisuutta. Sen'johdosta päätti vaiistuskomitea. ehdottaa, e t t ä uudenJ ... ^ , . . . . ., k h ^ a l l l s l h i b r i J i ä r i Ä t o ^ o l i s l ^ k J ö i i ^ ^^ distettäva etupäässä urhelli&irjalll. suiiteen. vaikka yritämme samalla hankkia mutitakin hyvää; kirjalllsuat-ta. Koska emme saantretitiarkoituk-iseen rahaa. RoOkyn säästs^Vä^ryspbh-: tiikap takia, n i i n päätimme ^^iä^-' yleisön puoleen asiaa koskevalla pyynnöllä: T Jos kenellä tahansa on mahdollisuus «lahjoittaa Hiiri urheilu- kuin muutakin kirjallisuutta, toimittakaa kirjat Don-haäliUe Yritykselle ösoi-tettiina. ; K a l k k i lähSöitukset btötaari vastaan kiitollisuudella. .> Vallstus-komitea. • Simniintalviltana toukot 1] Joka ^fc|opan«odan voiton 1 sipäivS. r- pidetään täkäläisessä ] uuden ^ Gardsnissä suuri kolcous Puhujien joukossa havaitaan C 3 ä | buryri tupriilorovasti, joka esittää i'i jostuksen maailnianlaajuisesta häntyöstään; Canadan Rauhasb! ressin puheenjohtaja'ffi James i Jgndicott.. Joka. selostaa osallistiiiäi i^po}..siihen kansainväliseen lähM töiiriV'-.Jokai pn käynyt BritanEtf Rariskan;, Neuvostoliiton, Ita&s Belgian ja Hollannin parlamenta puheilla; katolinen pappi isä DiS New Yorkista sekä muita huonutäjf via puhujia' Hilma Stausingef kuoli hiljan Sylvan Lakelta Sylvan Lake, A l t a . — T ä ä l l ä on tavanmukaiset kevätsäät, kylbiää ölsm Ja, ainlnkolsta päivisin. Vettä el ole-vielä satanut, mutta sitä useinunin lunta.. .';•••;:"; - . " Kylässämme vieraili jälleen kuolema vanhan kaartin keskuudessa. T ä l lä kertaa muutti pois keskuudestainme mrs. Hilma g^iidinger, joka oli kauan odottanut kuoleman tuloa. Ä ä n e t kätkettiin täällä mään poveen.; Toivon keveät,iritiliat itänen h ä u d a l l m i . . - KefTOtoen tervehdys kaikille! ^— Elisa. Uusi neuvostbliittolainai auto huomion kohteena Tukholma. — Tämän vuoden Mm zigin-messujen mielenkiintoisiB]ä!t| teiyesine on venäläinen auto, m virtavlivaisuudessa ja upeudess»^ pallee pafhaimpien ameriaalaK!| kanssa. Tämän kuusipaikkaisöi "ötl san auton" sarja valmLstuks&n t ä ä n Jo tämän vuoden lopussa, m Kioottori pn 6-sylintennen ja 9m vosvoimainen ja saaMittaa 150 g tuntinopeuden. Auton hinta on f —10,000 ruplaan vapaasti Lemngn^ satOjmassa. Tuonnempana venalisä!^ tarkoituksena on valmistaa 7-pail nen 8-sylinterinen vabnolet-ncs| jonka hinnaksi tullee 22,000 niplu-uusia 99 lita 99 Jos missään, niin tässä on vakava uusi varoitus, ei vain työväenliikkeelle, vaan kaikille demokraattisille j'ärjestöille Ja yksilöille, etlä '•komtnunismia", •Tadikalismia*'. ''unionisniia" tai jotakin muuta ''kerettiläisyydeksi" sanottua "väärää oppia'' vastaan ^ohdistuv^ noita-jahti uhkaa kansakunnan kaikkia vapauksia ja jokaisen kansalaiseii kaikkia i)erusoikeuksia. Fasistrmielinen noitajahti on ehdottomasti ja kaikissa muodoissa tuomittava. • E»uhuessammer kirjailijoista Ja varsinkin vilmeislimnistä "suuruuksista", haluamme olla niin nurkkakuntalaisia, e t t ä esitärimie canadajäisen. taikka äskettäin canadaialseksl tuileeri kirjailijan Gouzenkon. Meidän täytyy kyllä surulla Ennustaa, e t t ä koki9 Vapauden toiriiituksen kirjallisessa' s i vistyksessä on sellainen aukko, ettei yksikään sattunut muistamaan mikä on sen kirjan lilmi. Jonka Gouzenko "kirjoitti".- Yritimme apua ulkopuoleltakin toimituksemme, n i m i t t ä i n sei-lalsilta Ihmisiltä, Jotka lukevat kirjal- Itsuutta. mutta kukaan ei niistäkään sattuneet muistamaan sanottua "te-asta". Joka todistaa sen. e t t ä pimeyttä vallitsee muuallakin ettei vaii^^tpimi-tt& sessamme. Voimme kuitenkin todeta, e t t ä vaikka khjasta piti tulla "bestseller": n i in siitä ei puhuta m i t ä ä n eikä sitä näy edes kirjakaupoissa. Kuitenkin tiede-t ä ä n se. e t t ä sitä ei Gouzenko ole k i r joittanut, eikä edes Santutkaan kaikkea mitä tässä tekeleessä on ollut. Jätämme nyt kuitenkin canadalaiset kirjailijat rauhaan, sillä näyttämölle on Jälleen ilmestynyt, taikka aikoo i l mestyä eräs merkillinen sislallalainen kirjailija. Hän on rosvokmUngas S a i - Vatpre Glulianö, ^{Sanomalehdissä o l leiden tietojen mukaan on h ä n e n 7.000 t i h k s t i kh-jpitfttua sivua^ k^^ ^{klrjoltuksen^^salakua Sisiliasta Ja rosvb^; aikoo ptinattaa sen Amerikassa.'kuteri lukijamme havaitsee, h ä n t i e t ä ä iriinne päin.voi luottamuksella kääntyä. ! Näldon kahden.-VkkjailiJ si haluai^imme^^tt^^ ainerikkälalsen "kirjailijan". .Hänen ^ilinensä on.yic-tor ¥:juvcheiii:o.^'kiitos I n ^ tlUe, e t t ä tiedääime. kirjan nimen olevan "1 Cliose JPreedöm" Ja lehden k i r - JallisuusarvosteUJqUe "Jallulle" sen s i sällön perinpohjaisesta Ja syvällisestä selostuksesta. t^rjaUun" katsaus / j u l kaisuin Industrialistin tk. 3 päivän numerossa.... :;Hi|«mattavin otsikoin Industrialisti «Qtaa kirjalllsuusarvos-telijalleen npm kaksi j a puoli palstaa tilaa tehdessään ,kysymyksq^ olevan •'kirJaUiJan"teoksen arvostelulle. "JTal-l u " heti alussa «ahoo mm. setiraavaa: rFäfflä kirja ori täydellinen hänen elämäntarinansa, s iapsmidesta mie-hmiteerit mutta samalla se on seildcär perätoen- historia Stalinin aikaisesta yenäjäst&.-'8e (in lukemisen a r v o i n^ kenelle tabarisftioka vähänkin saa i r t i englanoinklelisestä kirjallisuudesta Ja haluaa tutustua maailman maiden historlalllssen kehitykseen . . . " Siis • oikea kirjallisuuden helmi historiallisista tapauksista Venäjältä! Sit ten "Jallu" alkaa perinpohjaisen selityksen tästä hänen tnielestään tär? keästä historiallisesta teoksesta. V a - litamdie e t t ä emme voi lainata kaikkea tätä "lukeriaisen arvoista" ja Blravcherikon teoksen syvällistä arvostelua. mutta>antakaiamme ''Jallulle" vähän tilaa. Hän sanoo Venäjän '-'historiallisesta^ kehityksestä" kuinka nälkä Ja kuolema raiypsi Neuvostoliitossa 4iim. " k i r j a i l i j a n " suulla, kuinka kalkki ruoka oU syöty, vieläpä kissat Ja koirat, j a sitten h ä n - j a t k a a: "Aamulla he läksivät, he menivät markkinapaikalle, missä oh 17 alastonta ruumista Ja kaksi miestä kasasi niitö kärryille. Päästyään kylän. so-. viettiin M n alkoi puhua näkemist ä ä n sovietin johtajalle^ nfin tämä ttnrini: 'Eipä niitä nyt paljon ollutkaan; tavallisesti niitä on aamuisin enemmän . . . Pelkään mitenkä voidaan viljankorjuuta laisinkaan suorit-taa^ kuin* Ihmiset kuolevat kaikki n ä l k ä ä n . . . . " ; Edelleen tässä syvällisestä "Venäj ä n historiallisessa kehityksen tutkiel-;, massa" saiiotaan, e t t ä sinä vuotena kuoli "miljoomttam ihmisiä" nälkään. K t m tämän lisäksi miyoonittain kuoli vai&ileireillä, n i i n oK^än on vaikea ynunärtää miksi Neuvostoliiton väkiluku, lakkaamatta l i s ä ä n ^ ? Mutta kuinka me nyt votshmne ^ i l l ä E ^ v - chenkoa, johon Industrialistin "JalhT pitää varmana tosiasioiden puhujana. kun Kravchenko antaa HitlenniJ^ k ä t ä Neuvostoliittoon. Tästä ' J J kertoo Kravchenkon suun kaulUöj seuraavaa: . Vieläkia iluueelUfiempää tulee esille {U. K u h Hitler muutti mielipiteo»' lähetti armeijansa Venäjälle, m mahtavalla puna-armeijaUa t\m mitäj^n varustuksia riittävästi: H * i hit vaatteita ei saappaita. « * vääreitäkään. Sotilaat marssitat^ gassaappaissa ja harjoitteUvat g keppien kanssa. Kun sotaa, <»J^ nut kuukauden niin koko maa oö^ länhädässä. olletikin Moskovan ^ \ laiskansa . . . " , Meillä on sellainen luulo, ett* J Industrialistin lukijat lukevat u-* kohdan, niin he iHmettelerat^J kuinka oli mahdollista että k e ^ Vaatteeton ja puukepeillä armeija valloitti Berlinin. Se oa lä varriiaankin maailman ihme»!»' piä. tapauksia. Mutta koia epäilee industrialistin Kravc»»' j a "Jallua". te- Kun industrialistin "JaUti''^ ^ kmpuolin kehunut Kravchenico Jaa, n im h ä n päättää k i r j o i t ta seuraavasti: .„ "Mielenkiintoinen kirja lirfo- ^ teri siis tyrkyttää Kravchenkon "historialistista Alas Tolstoi j a Gorki? ^ ^ ^ ^ \ don. Sinclair ja D.-eiscr! ^ ^ ^ ^ \ nadan - porvaiteiden Gou«^^^J l i a n fasistien Giulianoa ja i w » ^ J listin Kravchenkoa! . Kuka vielä väittää « " o k f ^ ^J listisessa maailmassa edistyt»- -
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 11, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-04-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500411 |
Description
Title | 1950-04-11-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
2 Tiistaina, huhtik. 11 p. Tuesday, April 11
l i
Qrgan ot HnnJah Can BB-'
tabUahed Nov. 6Ui 1917. Antboaiisba
e» stxoiiA^tSeäimBSltirib» Fost
Office DepartntfiDt, OtUva. Pab-
PUUttbloff Compuv 1 ^ At 109-102
es. w; SndlrasT, Onfc. Oaoadft.
Udejdioiua: Sualaasa OfCeo 4-4381
EL sotaL jsdttcff w. mitaaa. tsams
1 TK. VJBd 0 Ut 4:89
Kuten lehtemme uutisosasto^ kerrotaan, CGF:n pntärion maa-kuntakonveritionissa
arvosteltiin hyyinki terävästi mainitun.^^i^
lucen johtoa siitä, ettei se ole tehnyt mitään farmiyäestöri hjrväksi.
Tyypillisenä sosialidemokraattisena oikeistplai^ena puolueen
^ ^ maakuritajöhtajanajolliffe vaati edustajia hyyäksym
• ^ maatalousraportin sen kurjan verukkeen perusteelja, että sen hylkääminen
olisi muka ••loukkaus" asianomaista puölyejphtaiaa vastaan!
Tosiasia luonnollisesti on, että terävinkään arvostelu /ei voisi
'' CCF:n puoluejohtoa loukata jos se pyrkisi rehellisesti ajamaan työläis-
3. li •
tili' l
"1 *f
P
4'
«
i
ii **
*
«
k
ir
^ 4 I
ii i
ien ja farnjarien asiaa, alutta CCF:n sosialidempkraattinen oikeist^
johto on omilla teoillaan aiheuttanut sen, minkä Etelä-Ontarion edustaja
Andrew Lane puki CCF: n konventionissa seuraaviin sanoihin;
* "Totuus on se, ettei farmari luota meihin. Ellemme muuta poli-liikkanime
luonnetta, meille tulee v^taisuudessa pettymyksiä. Farmari
on psykologisesti valmis sosialismiin, mutta CCF ei ole hänen
mielestään tuon muutoksen välikappale." V
' Vaikka ylläolevassa on ilmeisesti yli maalin tähdättyä fraasailu^
'""kin, niin tosiasia on tärmä: Canadan farmarit ovat menettäneet |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-04-11-02