Vapaus, July 13, 1950

              KHTOS
Lausunune parhaat kiitokset tuttaville Ja naapureille siitä hauskasta^
«a yllättävästä illasta, 'jonka niin monilukuisena järjestitte meidän
mitfeii kotiimme mMUttamlsemme johdosta kesäkuun 17 p : n iltana-
^ K a u n i i t kiitokset {ahjoista j a niistä rrmsaista syömisistä ja jiiomi-
<:;ctA lotka kaikki toitte tuUpssanne. BittäinkUtänune yllätyksen
^iriii.nDanjolta j a illan eniäntlä avustanne. KUtos" niillekin jbtea
f ^ r ^ Ä t saapua, vaikka ottivat osaa
•nilemme teitä kalkkia kiitollisuudella muistanjaaii. SäUyköön tove­ruus
«^eUeankm välillämme.
Ma ja MS5.WM. OJANIEMI ja LAPSET
^ji)S:iös Conieffi,JP.;€^ - . Kesäknim 17 pw 1950
3
I:
g
Hauskaa Suomimatkaa
toivottavat seuraavat toverit ja ystävät
Verna, Helvi ja S. Perälä
Mrs. Mary Perälä
Martta Ja Väinö Turkia
Vilma ja Bmppu Ristonen
Anni ja Aarne Hintsa '
Alma ja Onni Saine
Sylvia ja J . Niemelä
Margit, Lisi Ja Y . Bonn
Ellen ja Niilo Linden
Leila, Martta Ja J . Tuovinen
Impi ja Väinö Tulonen
Lempi ja Lauri Jokinen
Saimi Ja R. Täipalus
Elina j a K . Kajander .
Mr. ja mrs. A. Nummi
Mr. ja mrs. V. Järvis
Ester Ja Voitto Leskinen
Mr. ja mrs. J Murre
Thcra Neil
Aarne Oksanen
Maiju ja E. P i r t t i n cn
Helga ja V. Virolainen
Helmi ja Leo'Nikander -
Allan Ilberg
Mrs. Martha Böhm
Elli Ja Lauri Latya
Irja Ja George Salmi
Ester , Rakel, Eric jä Dad
Aili ja Jack Malro
Elli ja Jack Karvonen
Helga Grönqvist
Helmi ja Anton Tervola
Hilma Ja Eino Luoma
Mr. ja mrs. E. Hämlin •
Mr. ja mrs. M . Vuori
Mr. Ja mrs. K . Wiklund
Siiri Lahti
Lyyli Ja Aug. Merlhelmi
Sigrid Ja Jalmar Pohjola
Gust Sundqvist
Mr. ja mrs. J . Latva
Juho Nissinen
Martta Wilberg
Sig Ilomäki
Eva ja Aiig. Laitinen
Alma ja E. Aittola
Ola ja Nick Ylikylä
Elma Ja Henry J^esonen
Linda Ja V. Jokela
L>7li Ja V. Niemi
Anna Ja H . Aho .
Aune Rautio
Martta Silander
A i l i ja E. Eneberg
Ida Reini
Aino Ja A. Seppälä
Kaisa Nättinen
Martta ja Y. Tamminen
Venla Kuosmanen
Jenny ja L. Hjorth
K a t r i j a Pekka Mertanen
VVilhart Böhm
Harry Tulonen
Sievä ja T. Kopec
Mrs. K a t r i Hytönen
Eini j a Taisto Lemberg
Rauha Ja Yrjö Lemberg
r Vieno ja Eric
A l l i Ja John ,
Sally Ja Vilho Heikkilä
Ida Ja A. Kettunen
Mary Ja Tom Korhonen .
J . Kiviranta
Aino j a Urho Oksanen
Hilda ja Väinö Holma
Anni Ja Wm. Holt
Elsa Ja Sami Hämäläinen
Mary Ja Erkki Randall
Seidi Ja Eino Erkkilä
Meri Jä Mikko Tohmo
Irja Ja George Mattila
Mary-Anne, Lyyli Ja L. Mäkelä
V. Kähärä
Winnie Ja B i l l Tyeonic
Gail. Sylvia Ja R. Luoto
Irene Ja Laurie Glascoe
Lyydia Ja A. Anderson
Kerttu Ja Otto Hautala
Mini Ja H . Vakkari
Martta ja Jack Oksanen
K a t r i Ja Paavo Mäki
Aaro Haili
Onni HormJsto
Mrs. B. Seifricd j a Norma
Aino ja Jack Edv/ood
Elna Ja V i l i Keskinen
Edith Ja V. Salminen
Patsy, Tuija Ja A. Hunnakko
Lempi Ja V i l i Juvonen
Helen ja Taisto Virolainen
Ruth Ja Arnold Mäki
Miriam Ja Taisto Salo
Aino Ja Jussi Hauvonen
SydämeUhet kiitoksemme teille, ystävät ja toverit,
jotka yllättäen tulitte meille hyvää Suomimatkaa toi­tottamaan.
Parhaat kiitoksetnme Akelle ja Väinölle soitosta.
Kaunis kiitos myös illan järjestäjille ja ahkerille emän­nille.
.
VIOLET. ALLI Ja AARTO LATVALA
TORONTO ONTARIO
Cänadfillt ¥ . 1948 ^^jndksuiulle
aarnista
nnaluEtn totn<»fli<*i(fn- jtdataia T im
nopea lähetys Kaukoidän vesille on
Jyrkkä vastakohta sille lannalle mjtai.
M Canadan ^ l u t u s omaksui kaksi
vuotta sitten' £!ana,dah v^tustaessa
YhdjTäv^ltain tolmenpit^tä, jotka
Jcthtivat nykyiseen tilanteeseen ]^o-reassa.
• • • ; '
Helmikuussa 1948 Te; herra, suloi­sena
Kingin hallituksen ulkojnUUsts-rina
annoitte alahuonf^en Istunnalla
lausunnon missä selostettiin hyvin
pätevää j a itsenäistä pantaa C$i«ar
dan toimesta Korean suloiseen koQ-fliktilh
nähden. Te ^eUtitte. että Y h ­dysvaltain
delegaatio oli esittä:pyt
Y K : n yleisneyvöston vä,liai^i^lle
koniiteaUe pl^töslauselm^n, inissa
keholtetf^an Y K : h Väliaikaista kooUs-sionia
Koreassa auttamasm eriUisen
hallituksen muot^ost^nUsta "siinä 'Q.-
sassa Koreaa, miniä pn miehittänyt
Yhdysvalta s?!tpi (H^msard,
maallak. 10 p. 1948)
Canadan hallitus vastusti sitä päär
tösläuselmaa. Te, herra, annoitte seu.
raavan suppean ja vakuuttavan pe?
rustelun tälle vastustavalle kannaDe:
"Canadan edustaja väUalkalsrs-sa
konilteassa vastosU iätä ¥ta<lysr
vajltain päätöslanselmaa - sillä pe-rpsteeUa,
että yaallen järjestäm^eii
Etelä-Koreassa ei vöi tapahtqa
Yleisneuvoston fapmisslonUIe m ^ -
rlttelemä&sä olosohteessa. Se fiir
heuttaisi tosiasiassa Korean jaJ(a.>
: misen.'' (Hansard)
Cat>adan edu£t;aja oli väliaikaisella
kpmitealle varoittanut, että Yhdys-vaAtaih
päätöslauselman hyväksymi­nen
olisi "vfäy^äaas Ja sääntöyast^i-nen"
teko Ja että se kehittäisi »mAtn
Ja vakavan tUftnt^n". Canadan päät­tävästä
vastarinnasta huplim^tta vä-lla&
alnen konötea hyväksyi Yhdys­valtain
delegaation ehdotuksen odot­tamatta
Y K : n kpmissionin puheenr
johtajan paluuta^ Yhdysvaltain suun-niteima
erilijiien Jltoi inviodcsr
tamlseksl toteutettiin Ja muodostet­tiin
S y n g m a n R W hamtus/ Te.
I^OTa. ettes^^
^tTJltsen iiiroles^ tästä
menettelytavafitai. Hallituksen puo­lesta
Te Jätitte sen historian lehdille
seuraavin sanoin:
"Saapuneiden tietojen pemsteel-la
näyttää siltä, että Seoalls&a ole.
va faomiss^iiin viifciia^^l
heeniobtajs (pliheenJohUja ei
vielä sUloln «IJUjt palanniit
SuMesaUn). Ued^iUI yiidyiiyMtain
komentavalle .kenraalille Etelä-
Köfcassa koqUssIonin nlmlss^, et­tä
se (komissioni) hyväksyy väli­aikaisen
komUean »bjeet. Sen
Jälkeen Julkaistun päiviä, jpUoin
vaaUt pidetään. Meidän «dosta-
Janune t i i Pattersonin mlelipidetiä
ei tässä asiassa kysytty. Komisi
sioni ei pitänyt mitään kOko|i$ta
ennen tämän tiedonannon JolbaJ-semista."
Hansard)
Canada sanoutui i r t i erUlisen haU
lituksen muodostamisesta. Canadan
edustajaUeYKrn väliaikaisessa komi­teassa
annettiin ohjeet "pitää fcilnhl
Lake Successlssa omaksutusta kan­nasta,
nimittäin, ettei komissibnin p i .
täisi hyväksyä Yhdysvaltain päätös­lauselman
perusteella annettuja oh­jeita
tai osaUistua Etelä-Koreaiasa p i ­dettäviin
vaaleltiin". EdeUeen Cana­dan
edustajalle annettiin ohje,' «ttä
"Jos komissioni ei kaimata Canadan
katsantokantaa tässä asiassa, hänen
tulee lausua, ettei hän voi sen enem­pää
osaUistua komissionin työhön
kuimes hän saa lisäohjeita haUituk-seltaan,"
(Hansard)
Haliitnkseh nyt omaksnma l u n ­ta
on Jyrkästi vastalckain«^ JtiUe
kannaUe, minkä haUitos omaksoi
hemukunssa 1948. SUloln Cana4a
vastasit yiidyayaltain snaiinitel-mia
Etelä'|S4M«M(5;i tHai» p i n ­teeltä,
ett» ehdotetnt t<rfmenpitcet
ovat vääriä niin periaatteellisesti
koin sääntöinkin perpsterib. Ja
että T K : n , väliatkatsea komitean
näille «aonnite&nUle antama hy-väkqrminen
ei tehnyt nUt» MUU-
• Oksi,
•KaUtJti ne vaikutteet Ja lait. Joiden
pohjalla Canada «unaksui vastustavan
Icannan helmikuussa 1848. ovat kak­sinkertaisesti;.
voimassa niin Koreassa
kuin Y K : n Järjestössäkin. AInca nä-icyvä
eroavaisuijs vallinneissa tUan-r
teissä on se, että Canadan v. 1948
vastustamat toimenpiteet loivat vain
perustan taistelujen klihtymiseUe.
mutta toimenpiteet Joiden suhteen
Canadan tyytyy nyt määritellä )tan-tansa
ovat $ptatoimenp4teitä. Ne ^1-
koiva.t sptana korealaisten välUlä. Se
propaganda, m t a ^ p y i * l m y k » e ^ pll
saada Camdan kansa nskpmaan, et­tä
Neuvostoliitto pn sekaantunet eo-taan,
on nyt i)aljästunt|t pierlaattest-t
o n ^ l yalb^Eaas^ m i M pJe mi­tään
tosIperuBtajk. T€|fal?tu plettp-mus.
että äeUä on menpssa Y K : D sor
ta. ei; muuta «oilan luonnetta: Se <m
Yfadysvaitain ^ yksipuolista ^ eotil^ufai-^
Dean AchesoA my^ns* RerjftntRtoa.
^e^ikuun 30 pnä. sellaisenaan se on
tmper^Ustnln hyökkäävää Interven-tioa
Koreassa. Pre^denttl "Jiuinan
on Uittänyt Y h ^ s v a l t a l n hyö^yk-
^en KUneta J? Viet Namin Jtgimanltal-lltusta
vastaan qiqaan Jnterventloon-
6a j a slk^I on suuri vaara. ett&: tästä
voi:i^tt£^.Jaaia^ntolqen imperia-
Mstinen h^kkäyssota kansaUIseen it­sellisyyteen
pyrkiviä Aasian mUjPP-nalsia
J»naanjQul^oja v^t^an-
; Yhdysvaltain .Interventio on selväs­ti
va^tPin .korealaisten enemo^stön
pyrkUny^IÖ, I^ohjojs- Ja J;telä^c-reaiji
demokraattiset Järjestöt ovat
yhdiistäneet voimansa kansalUse&csl
rintamaksi, mlssö op 77 eri J&rJestöd
Joiden :^teinen Jäsenmäärä on lorm-menen
miljoonaa — kplmanpes^^oko
Sorean i r ^ u v u ^ t a . K ^ n Etelä-Ko-reaji
väestö valitsi vain 48 ^yngpoan
Rtaeen * h d o k ^ t a Ja 16? ppppsltipeh-tlpkasta
äskettäisissä yleisvaalei^sa,
n i in xUämMiiit^u järjestö (Yhdisty­nyt
penjpkraatthien Isänmaan l l i n -
ttiiiia) Sidotti pldettävft^
kp inaata käsitt&y^^t v ^ l i t yl^^lstääik-seen
PplijpisT ja Eteiä-K<Me8n va­paasti
TaUt^^ yihtenäispn .halUtvilue:^
aUe. Sltiurl kansaliinen konyeniipni
oli k u t ^ t t u kl^sittelen^än ,Wt^^
symystä .h;ein^u\ip 10 päivänä. .Se to­siasia,
että täinä konventioni aiot-,
tiin pitää PplUpis-i^ore^s^,. jph^^^^
lakonaan .^Mtä kuo .Sy(;tnan JRliee
Julkaisi'kleUpn tätä ikonventippia
vastaan j a tlei^pitti, että kaikkia tä­hän
kpnyentlpnlin osallistuvia koh­dellaan
maan pettureina.
yieläpä Canadan päivälehdietökln,
A^lk^ on per\istee^isiesti väärlsteUyt
^brefn tUannetta, on oUut pakpitet-ty
^portieeraamaan, että Etelä-Ko­rean
kansa "vUiaa" amerikkalaisia
(AP uutistietp .helnäk. 7 pnä) j a että
Etelä-Korean korkeararvoiset upsee­rit
oUvat vielä äskettäin upseereina
^{apaQin armeijassa, mitä vastaan V^B
taisteMmnite j i i i u l päättyneessä sqdas-
" - ^
^läesitetyn perusteeUa herra pH^-
minist4ti, ndhä esitän, että on viejä­k
in kllreellisempää Ja tärkeämpää
Canadaliepttaa itsenäinen ki^nta,ja
ryhtyä vastustamaan Yhdysvaltain
toimenpiteitä Ja sitä; miten Y K : ia
nyt käytetään,, k u i n oli 'he.I(n|kUus$a
1948. iSfen .sijaan «ttä luvataan Cai^a-dati
'^tuki yhdysvaltain sotUasihter-ventipnille
iCpreassa", Qaiiadan P.itä.i'-
si seJuspa nyt. kuten helmUcuussa 1948,
Korean asioihin £ekaantmnls<^ Ja
Y K : n perussääntövastaisia taUnenpi-teitä
vastassa. Sen liljaan että kU-rehditäan
Canadan laivastoykslkk(iJä
Kaukpitäätf toimenpiteisiin Korean
kansaa vastaan, Canadan tulisi vaatia
Yhdistyneiden Kansakuntien järjes­töjen
Yälittelyä — selvästikin Qana-dan
pitäisi. cttaa kannakseen Y K : n
perussääntöjen noydattamissu kun
tulee klislteltäväksi mainitun järjes­tön
sotatpimenpIteisUn sitominen A a ­sian
kansanjoukkoja vastaan. Sen
sUaan että lyhytmiäkölsesti tuetaan
toimenpiteitä mitkä ovat ainakin vä-
UaikalsesU muut^dheet Y K : n y^den
suurvallan, nimenomaan Yhdysval­tain
Välikappaleeksi. Canadan pitäisi
pfiättävasti puolustaa Y K : n perus­sääntöjä
sekä suurvaltojen yksimieli­syyden
periaatetta minkä Yhdysval-tam
entinen lahjakas presidentti
FrankUn D. Roosevelt katsoi välttd-mättomäksi
kolmannen maaUmanso-dan
eihkäisemiseksl.
Herra pääministeri :Labor-Progrea-sive
pviolueen niniissä, niiden mlljpo-nien
canadiilaisten nimissä. Jotka h a ­luavat
Canadan toimivan sen hyväk­si
ettei Yhdysvaltain interventio Ko­reassa
laajenisi kolmanneksi maail­mansodaksi,
ilmaisten ,canad{ilaisten
suuren enemmistön toiveet ettei noi­dan
maamme sekaantuisi sotaan Aa­sian
kansoja vastaan, minä vetoan
Teihin pyypnöUä, että palaisitte siUe.
katsantpkahrialle mitä Canada yllä-,
piti kunnialla helmikuussa 1948. Tä­män
kannan poliittinen sisältö nyky­tilanteessa
vaatii:
— El canadalaisten joukkojen
sekaantumista Koreassa^
- r T K : n perussääntöjen pnolus-tamlneh;
TurväUisuusneuvoito|i
laUlisuuden palauttaminen hyväk­symällä
Kiinan kahsantasavallan
edustaja sen Jäsenelisi. .
Turvailisuusneuygston yksl-mie|
isyyssään|ii>f> t u k k i n e n.
— Kädet i r t i Koreasta.
Canadalla on vielä aikaa toimia sen
hyväksi ettei Korean kriisi laajene
kolmannössi maailmansodaksi. Minä
kehöitah Teitä viemään Canada tälle
tielle nyt.
Canadan ja maailman rauhan puo­lesta,
(Allekirjoittanut) T I M BUCK.
L P P ; n kansallinen Johtaja.
m a
Ifävalian fauhan-sopiniuksen
laafimjnen iykätiy
Lontoo.—. Neljän suurvaUanulko-punisterien
sijaiset pitivät maanan­taina
kokouksen ItävaUan raUhamo-plmuksen
laatimista varten, mutta
kokouksessa ei saatu mitään aikaan
Ja se lykättUn syysiuun^ 7 päivään
osti.
NeuvcstoUlton edustaja XSeorgl 2 a -
rubin sanoi hänen hallituiksensa ole-^
V^n sitä mieltä, että jos Itävallan
rauhansopimus tehdään, el ole kui­tenkaan
mitaan takeita siitä ettcUcö
pitä rikottaisi samaUa tavalla kyin
länsivallat ovat rikkoneet ItaUan rau-
:?ionscplmusta Triestin tapauöfsessa.
Zarubln luki kokouksessa Triesten
tapausta koskevan lausunnon. Joka
oli samanlainen kuin heinäkuun 8
p:na länsivalloille Jätetty nootti, mis-va
syytettUn niitä Italian rauhansopi­muksen
rL^komisesta. Hän sanoi, et^
tä Jollei sjtä lopeteta Triesten tapauk­sessa
niin .el Neuvostoliiton hallituk-sella
ole mitään takeita siitä, että
Itävallan rauhansopimusta ncudätet-
.täisiin. '
Länsivaltaln edustajat torjuivat
Neuvostoliiton syytökset Ja väittivät,
<ett^i Italian rauhansopimuksen r i k -
iJcpnUsella ole kuitenkaan mitään y h ­teyttä
täjiän pslaan,
Kpkoiis lykättiin syyskuun 7 päi­vään
sillä ehdolla, että Neuvostoliiton
hallitus hyväksyy sen. Länsivaltaln
edustajat sanoivat, ettö he suostuvat
kokouksen pitämiseen aikaisemmin-
•kin. • ... •
Torstaiha, heinäK. 13 p. TDhursday, M y 13 : Siv»
Tttotanto pvsähtynyt Goodyear Corn
tebtaaQa 'rorontossa lakon takia -Q-.
Myrsky tehnyt
tuhoja Italiassa
Rooma. — Äkillinen myrsky teki
tiistaina vahinkoa vUJelykslUe pqh-jbis-
Italiassa. Neljä henkeä ^ai sur­mansa
Ja noin 20 henkeä sai vammo­ja.
..
Entinen keskitysleiri
suljettu Saksassa
Belsen,' Salisa. — Bergen Bclsenln
pakolaisleiri, entinen natsien keski­tysleiri,
mlsgä yli 30.000 juutalaista
surmattiin sodan aikana, suljettiin
viime maanantaina. T-amä entinen
keskitysleiri oli sodan Jälkeen kan­sainvälisen
pakolaisjärjestön hallus­sa
ja siellä pidettiin Juutalaista siirto-väkeä.
Timmlns. — MUcsi South Porcupi-nessa
pidettävästä liittojuhlasta muo-dostunae
myös rauhan Juhla?
' Tässä on kysjrmys, jonka tämän kir­joittaja
haluaisi Jättää lukijan har­kittavaksi.
Ensiksi on tietysti mentävä omaaiV
Itsc«ni^ne Ja kysyttävä, mitä teemnie
näiden juhlien onnistumiseksi Ja mitä
meidän pitäisi tehdä.
"EteläpääläisiUä" on luonnoUisestl
suurin vastutmalaisuus. He yrittävät
parJjkäaUa mahdollisella tavalla ottaa
.vieraat, vastfuin. Ho Joutuvat teke­mään
kaiken sen käytännöllisen työn.
josta onnistuminen niin paljon riip-pnu.
Helppoa ei kuitenkaan ole n i i l -
iekään,:jotka tulevat Juhllile satojen
maiUen päästä.
Tähän vanhaan hyvään maailmaan
syntyneinä meUlä kaUtiUa pitäisi luon­nollisesti
olla tässä maailmassa miyös
oikeus elää. Elämisen oikeus kuu­luu
meUle kaUcUle eikä vain niille har-vöUle
Jotka elävät toisten työn tu­loksista
Ja pitävät meitä toisen luo-kan
Ihmisinä, joita saa muka ajaa
sotiinkin kuplemaan.
SUtsI me käymme inhimUlLstä tais­telua
kulttuuririntamallakin saadak­semme
telkille ihmisiUe oikeuden elää
rauhassa, ilman sodan pelkoa, Ja elää
aina paremman. Meidän suomalaisten
urheUtdUke on yksi työase. Jonka a-vulla
me voinune ptiolustaa rauhaa a i ­van
sacpaUa .tavalla kuin Port Arthu­rissa
pidetyssä C S J : n laulujuhlassakin.
Meidän työläisten kaikki Juhlamme
timnetaankin töUä kriltiUIseUä ajan­jaksolla
siitä, että toisin kuin "an­na
niennä kemuissa", me puolustam­me
avoimesti rauhan asiaa, mitä
jäsenistömme Ja kannattajamme l i a -
luavat.
Aina emme luoimoUisestUcaan osaa
parbaaUa niahdoUiseUa tavalla toi­mia.
Tolsinaan takerruttaan pikku-
Jselkkpiiiin. Näinkin menetellen toi­minta
voi hetken menestyä, mutta »e
pn työväeiUiikkeessä alku näivetty-mlstandille^
Siksi on yksityiskohtais­ten
pikkuseikkojen yhteydessä pidet­tävä
kUpnl m y ^ pääseikojsta.
Esimerkkinä voin mainita, itttä toi­sinaan
on vaaUttu aivan lUan paljon
hailejamme. On vain ralK»itettu iiaa-leja
ja sen yhteydessä on icokon^an
iinhpltettu k^sva^tustyö popsevaa su-
Jcupply^ ]n>iit^an. EI ole näytelmiä
valmistettaessa yritetty vetää r^uortsoa
näyttäniöillemme. S^nia pitää Paik­kansa
mulhlnlcin tilaisuuksiin nähdtn
Joiden pohjan la^iJentamlseUe on hy­vät
mahdollisuudet.
Nyt tarjoutuu sinullekin lukija ti­laisuus
tarkistaa mitä lähip järjestösi
on tehnyt edustajansa lähettämiseksi
lUttpJublaan. Voit iiuolehtia siitä että
tyttösi t a i ppUcasl esUntyvät siellä. Jos
flilben on tilaisuus. Voit valmistua itse
matkaan Jos ypit Ja Jfos et, auta tois­ten
inatkaa ypintisi m n k ^ n . Pidä
huoli, että saat eAv^ism. urheUuUi-t
i ^ Icokoukseen, J«t el (»diitstajaksi/niin
avartuu katsahtokantamnie. niin nuo-remmlUe
kuin vanhemmillekin.
Meidän kaikkien pitäisi ottaa päät­tävästi
paikkamme, niin vähäpätöisel­tä
kuin se toi&lnalan ehkä tuntuukin
Billä tosiasiassa me työskentelemme
-nuorison elämän j a tulevaisuuden hy­väksi.
Samalla meidän tulee selittää
lapsUle Ja nuorisolle rauhan tvön mer-kitystä
Ja tärkeyttä, että nuorisomme
voi tuUa tietoisesti tällaisiin juhliim­me.
Vain täten juhlistamme saadaan
paras mahdollinen tulos.
K u n me tällä tavoin valmistumme
tulevaan Uittojuhlaan, n i in me onnis­tumme
yarmasti. Työskentely rauhan
j a nuorison elinmahdoUisuukslen pa-llelslnki.
— Helsingin KuUerypn
Erkki Rönnholm jsaavuttl uuden T U -
L : n ennätyksen H:gln 400-vuotisJuh-lakilpailul$
sa juostessaan 800 m. mpt-kan
1.54.8. Kilpailun voitti ruotsa­lainen
Lingord 4/10 sek. paremmassa;
ajossa. Entinen ennätys oli Porin
Pyrinnön Arvo Hyökyrannan nimissä,
Hun saavutti sen~(L55) vUme vuonna.
rantamlsen hyväksi on mielestäni
meille kaikille läheinen j a rakas kysy­mys.
Suomalals-Canadalaisen Urhei-lulUton
Uittojuhla on miele-stäni yksi
kaikkein parhain tilaisuus, missä C a ­nadan
suomalaiset voivat llmilausua
hartaan rauhan tahtonsa. Siksi mei­dän
kaikkien iiaikka on South Porcu-pinessa
elok, 5 Ja 6 pnä pldettässä l i i t ­tojuhlassa
~ Joko henkilökohtat&3stI
sinne menemällä tai urheilijain lähe­tystä
auttamaUa. —- Tanko.
Toronto. — Kumltyöläistsn union
taholta on pyydetty välitysvlranomai.
sla sovittelemaan riitakysymystä, jen­ka
takia tuotanto on ollut kaksi päi­vää
seiss^Uksissa Goodyear Tire and
Rul^ber Co:h täkäläiseUä tehtaalla.
Tel^tafin kumiprosessointiosaston
180 työläistä kieltäytyi palaamasta
töihin enncnknin iirakkapalkkoUiin
teltdään muutoksia. Sen takia pan­tiin
pois työstä 1.500 muuta työläistä.
Yhtiön viranomaiset Ja unIon c-dustajat
nepvottellvat tUstalna, mut­ta
eivät saaneet aikaan sopimusta.
Yksi riita-asia poistettiin kuitenkin
pälväjärjestorksestä. TröpaU0(aluot-tamusmiesten
esimies Alex Chisholm
SMostul peruuttamaan sellaisen vali­tuksen,
että häntä vastaan on diskrt.
minoitu sUrtäOfäUä hänet toiselle työ­vuorolle.
Riita koskee nyt yksino­maan
lurakkopalkkoja. Joiden suhteen
on ollut; tyytymättömyyttä viime hel­mikuusta
saakka,
Union edustaja Max Dodds sanPi.
että edeUämainitun osaston työläisten
pitäisi ansaita $11.92 päivässä, mutia
Sosdemit menneet
Tukholmaan
Henselo,Hollanti. — Y l i 800 nuorta
sosdemla maailman eri osista lähti
täältä vUme sunnuntaina Tukhol­maan
sosdemlen kansainvältsiUe 'lei­ripäiville.
Sinne menee noin 20,000
sosdemla 30 maasta. Tämän kautta
matkustavien Joukossa oli 175 henkeä
brittiläisen commonvvealttUn raaista,
mm. Canadasta.
he ovat saaneet vain ^iS^_ |te vaa<*
tivat. «ttä palklmtaiksQjamJtsättSvft:;
n i in paljon, etUl tie voiyiEit anäait»
11.92 päivässä.
Yhtiön taholta 8anqttUii>9^onJidl^^^
tajien sopineen jo kompvouisslsta;^
mutta se el tyydyttänirt ty|Hj|blUU > >
Kumin prose3so)ntlosastQn -tgrölälseti
ryhtylvä.t lakkoqn maanantaina dfr
sen jäUieen pantiin noin 1J900 mutttd
työläistä pois työstä.
m
Ruttotautia
etelä-Kiinassa
Ilong Kong. — Fuklenln maakun­nassa
etelä-Kiinossa on Umennyt
ruttotaudin tapauksia. Hong Kongin
viranomaiset sanoivat Kiinan kom­munistien
lähettäneen rokotusainetta
Ja lääkintätyöntekijöitä Amoyn sa­tamakaupunkiin
Fuklenln moakun-nassa.
— —Aleksanteri Suuri valtasi maa­ilman
35,000 imiehen voimaUa 4. vuosi­sadalla
e.Kr,
WATCII REPAIR
91| East nastings St.
Vanconyer D. C.
Korjaamme Ronspn sytyttäjiä. Ja­lokiviä
Ja kaikenlaisia ranne-, tas­ku-,
pöytä- Ja «cjnäkelloja,
SUOMALAINEN KELLOBEPPJl
memM
SALitt - LÄH JAP^m
sukulaisillenne
ja ystäviljenne^ %
SUQMiiH
SianteelUnen Ia|ija «yntyma- m
päiviä, häitä, jumia la
vupslpölylä i^rtenl ' fifl
UUSI TYHE «»A" :
HINTA $10.65
4 paunaa kahvia
2 paunaa v^lk. riisiä '
2 pakettia kuiv. hedelmiä <
1 pauna kuiv. Ivmmuja
4-4 02. pkgs. Sweet ;
Chocolate
% paunaa Baker's Kaakaota
2 pakettia savukkeita,
1 pari Nylon sukkia , ,
TYPE " B " ^ .
HINTA $7.S0 V
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk..riisiä '.
1 paketti kuiv. hedelmiä
1 pauna kuiv. luumuja
Vk unssia kaneelia .
Kokonaispaino 11 patutaa ;
UUSI TYPE «il» '
^ Hinta $6.0S [
4 paunaa l^abvla
* * TBT j r j ^ i
fllnnnt Ja sisäUd muutoStslii alatsla'
TUatkaa pakettlnne tfinäsn meUt^:;
1
Travel Ageiiey
EDWIN SUKSr
Valtuutettu asiamies
Box 09' SndbiUT, Ontr
MB,
DR. ROMAN PNIEWSKI
Monlvnotlnen prablllbka Eurpopan hmimatoimmfiro mtuMaSa»
ERJKOIBALANA slBustaudlt, naisten. lasten Ja venerlset taudlfci
Nielurisat leUcataan uudeUa menetelmäua kivuttomasti
iUnan veren vuotoa.
Vastosnottotonnlt: Kello S~8'ip.
8837 P A B R AVE. PUU. HArtMiar i6Z» MonUeO; 4Q&
tm
|/S|
•It
M
HALLITUKSEN TARKASTAMIA
Tarkka sikojen ruokinta ja hoito SHUR'
GAIN keinoUa ja seoksilla on tie suurimpiin
voittoilun
VAPAASTI SAATAVISSA LIIKKEESTÄMME
'FEEDErS HAMPBOOK'
Josta on otettu yllännainitiu osa.
Keboitamme jteitä hakemaan yhden liikkeestämme.
©JAUHOJA ©JYVIÄ ©REHUJA
TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN
Puh. 3-0531 Sitdl^iirr
SIITOSSIAT:
Saadakseen tehokkaan sianlihatuotannon on tarpeellista etiö on
oikeita siitossikoja. Perinnöllisyys on suuresta merkitylcsestä emäslko*.
Jen Ja karjujen valinnassa siittämistä varten. Vanha sananlasku.:
"tuottaaa kaltaisiaan" pitää vieläkin paikkansa, Emaslat Ja karjut:
suurista laatusikojen poikueista useimmiten tuottavat suuria poikueita ^
laatusiko Ja. Se maksaa miltei yhtä paljon ruokkia emäslkaa Jolla on.
3 porsasta kun sellaista Jolla on 10 porsasta; Ostamalla Advanced;
Besistry" emäsikoja ja erlkolse.stIkin karjuja on parhain keino paran-/
taa kauppasikoja. "Advanced RegLstry!' emäsika (gilt) merlUtseel että
se on emäsiasta. Joka on vierottanut hallituksen huoltamana 8 porsaan v
poikueen, korkean laatuisia pekooniporsaita. Neljä sikaa valitaan :
poikueesta hallituksen koeasemilla ruokkimista varten Ja niiden täytyy
saavuttaa teurastuspaino 200 enintäin päivässä tai tasoitetulla Ttu>idn-.
nalla. Kun siat teurastetaan niiden ruhot tarkasti merkataan p e ^ n l - i
laadustaan. "Advanced Registry" karju on sellainen Jolla on astutettu
vähintäin 3 emäsikaa Jotka ovat olleet kelvollisia Advanced BegiiErtty:iln;
TIINEIPBN SIKOJEN HOITO
Seikka joka usein Jää huomioimatta on se että porsaat syntylsään
ovat 112—114 päivään vanhoja. Toisin sanoen, kehitysaikapa syntyr
mättdmät siat elävät, isasvavat Ja tarvitsevat erikoista ravintoa jonka
saavat emäsialta. Siksi Jos haluamme voimakkaita terveitä porsaita
synnytyksestä emäsian täytyy saada erikoista hoitoa Ja r u o^taa. Por­saiden
elämisen mahdollisuudet riippuvat suuresti ruoasta Ja einäsian:
hoidosta.
a) VOIMISTELU:
Emäsikojen ei saisi tulla liian lihaviksi ja ne on pakoItettavA voi­mistelemaan
talvellakin. Tämä on helppo tehdä ruokkimalla Ja; juot­tamalla
niitä noin 300 Jaardin päässä nukkumapQikast^n* Xäiiary
villa emäsioilla on vaikeutta porsimisessa Ja tuottavat heikkoja porsaita.
b) MATOJEN KONTROLU: ;
Jos emäsioissa on matoja, niille pitäisi antaa aiuur-Oaln.Bog:
Wormrid-matosat8l 1—2 ennen poikimista. Jälkeen matosatsin on
emäsika siirettävä puhtaalle laitumelle tai puhtaaseen läättiln el^käls-tääkseen
uudelleen tartimnan. ,
c) RUOKKIMINEN:
Tiineen sl^n ruokkiminen on tarkin velvollisuus Joka usein^epä^y
huomioidaan. Kuten aikaisemmin mainittiin kasvu- Ja luuston k e *;
hitys riippuu proteinistä, mineraaleista ja vitamiinestä. SyntymättO^
mät porsaat kasvavat Ja tarvitsevat näitä'aineita. Ainoa tie miten tte:;
saavat nämä on emäsian kautta. Tiineiden emäsikojen täytyy^ jsiksi;
saada proteinilla, mineraaleilla Ja vitamiineilla rikastettua ruokaa,
SHUR-OAIN tarjoaa kaksi ruokaa emäsloille Jotka «jply^t Jtalk-kien
farmien menettelytapoihin, i
11) SHUR-GAIN 6ow Ration — Täydellisesti tasoitettu seos^ ruo-kintavalmilna.
Tätä ruokaa valmistaa kalkki SHtJR-OAlNt^uJen?
palvelusmyllyt Ja se sopii parhaiten farmareille Jotka eivät jauha eivätkä::
sekolta omaa viljaansa, • t ^
12) SHUB-GAIN SOW CONCENTBATE — Korkeasti konseaj^Itu
lisäseos Joka sekoitettuna iarmilla kasvatettuun viljaan tekee tasoite*^
tun seoksen. SHVB-GAIN konsertraatteeoksessa on erikoisen iEvkea^^
määrä vitamiinejä Ja mineraaleja niin tarpeellisia buurien \oImalc-kaiden
pqtsalren tuotannapa..^
fI
'mm
m,
m k *
W
t km?.
I
f f
Rl