1950-07-13-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KHTOS Lausunune parhaat kiitokset tuttaville Ja naapureille siitä hauskasta^ «a yllättävästä illasta, 'jonka niin monilukuisena järjestitte meidän mitfeii kotiimme mMUttamlsemme johdosta kesäkuun 17 p : n iltana- ^ K a u n i i t kiitokset {ahjoista j a niistä rrmsaista syömisistä ja jiiomi- <:;ctA lotka kaikki toitte tuUpssanne. BittäinkUtänune yllätyksen ^iriii.nDanjolta j a illan eniäntlä avustanne. KUtos" niillekin jbtea f ^ r ^ Ä t saapua, vaikka ottivat osaa •nilemme teitä kalkkia kiitollisuudella muistanjaaii. SäUyköön toveruus «^eUeankm välillämme. Ma ja MS5.WM. OJANIEMI ja LAPSET ^ji)S:iös Conieffi,JP.;€^ - . Kesäknim 17 pw 1950 3 I: g Hauskaa Suomimatkaa toivottavat seuraavat toverit ja ystävät Verna, Helvi ja S. Perälä Mrs. Mary Perälä Martta Ja Väinö Turkia Vilma ja Bmppu Ristonen Anni ja Aarne Hintsa ' Alma ja Onni Saine Sylvia ja J . Niemelä Margit, Lisi Ja Y . Bonn Ellen ja Niilo Linden Leila, Martta Ja J . Tuovinen Impi ja Väinö Tulonen Lempi ja Lauri Jokinen Saimi Ja R. Täipalus Elina j a K . Kajander . Mr. ja mrs. A. Nummi Mr. ja mrs. V. Järvis Ester Ja Voitto Leskinen Mr. ja mrs. J Murre Thcra Neil Aarne Oksanen Maiju ja E. P i r t t i n cn Helga ja V. Virolainen Helmi ja Leo'Nikander - Allan Ilberg Mrs. Martha Böhm Elli Ja Lauri Latya Irja Ja George Salmi Ester , Rakel, Eric jä Dad Aili ja Jack Malro Elli ja Jack Karvonen Helga Grönqvist Helmi ja Anton Tervola Hilma Ja Eino Luoma Mr. ja mrs. E. Hämlin • Mr. ja mrs. M . Vuori Mr. Ja mrs. K . Wiklund Siiri Lahti Lyyli Ja Aug. Merlhelmi Sigrid Ja Jalmar Pohjola Gust Sundqvist Mr. ja mrs. J . Latva Juho Nissinen Martta Wilberg Sig Ilomäki Eva ja Aiig. Laitinen Alma ja E. Aittola Ola ja Nick Ylikylä Elma Ja Henry J^esonen Linda Ja V. Jokela L>7li Ja V. Niemi Anna Ja H . Aho . Aune Rautio Martta Silander A i l i ja E. Eneberg Ida Reini Aino Ja A. Seppälä Kaisa Nättinen Martta ja Y. Tamminen Venla Kuosmanen Jenny ja L. Hjorth K a t r i j a Pekka Mertanen VVilhart Böhm Harry Tulonen Sievä ja T. Kopec Mrs. K a t r i Hytönen Eini j a Taisto Lemberg Rauha Ja Yrjö Lemberg r Vieno ja Eric A l l i Ja John , Sally Ja Vilho Heikkilä Ida Ja A. Kettunen Mary Ja Tom Korhonen . J . Kiviranta Aino j a Urho Oksanen Hilda ja Väinö Holma Anni Ja Wm. Holt Elsa Ja Sami Hämäläinen Mary Ja Erkki Randall Seidi Ja Eino Erkkilä Meri Jä Mikko Tohmo Irja Ja George Mattila Mary-Anne, Lyyli Ja L. Mäkelä V. Kähärä Winnie Ja B i l l Tyeonic Gail. Sylvia Ja R. Luoto Irene Ja Laurie Glascoe Lyydia Ja A. Anderson Kerttu Ja Otto Hautala Mini Ja H . Vakkari Martta ja Jack Oksanen K a t r i Ja Paavo Mäki Aaro Haili Onni HormJsto Mrs. B. Seifricd j a Norma Aino ja Jack Edv/ood Elna Ja V i l i Keskinen Edith Ja V. Salminen Patsy, Tuija Ja A. Hunnakko Lempi Ja V i l i Juvonen Helen ja Taisto Virolainen Ruth Ja Arnold Mäki Miriam Ja Taisto Salo Aino Ja Jussi Hauvonen SydämeUhet kiitoksemme teille, ystävät ja toverit, jotka yllättäen tulitte meille hyvää Suomimatkaa toitottamaan. Parhaat kiitoksetnme Akelle ja Väinölle soitosta. Kaunis kiitos myös illan järjestäjille ja ahkerille emännille. . VIOLET. ALLI Ja AARTO LATVALA TORONTO ONTARIO Cänadfillt ¥ . 1948 ^^jndksuiulle aarnista nnaluEtn totn<»fli<*i(fn- jtdataia T im nopea lähetys Kaukoidän vesille on Jyrkkä vastakohta sille lannalle mjtai. M Canadan ^ l u t u s omaksui kaksi vuotta sitten' £!ana,dah v^tustaessa YhdjTäv^ltain tolmenpit^tä, jotka Jcthtivat nykyiseen tilanteeseen ]^o-reassa. • • • ; ' Helmikuussa 1948 Te; herra, suloisena Kingin hallituksen ulkojnUUsts-rina annoitte alahuonf^en Istunnalla lausunnon missä selostettiin hyvin pätevää j a itsenäistä pantaa C$i«ar dan toimesta Korean suloiseen koQ-fliktilh nähden. Te ^eUtitte. että Y h dysvaltain delegaatio oli esittä:pyt Y K : n yleisneyvöston vä,liai^i^lle koniiteaUe pl^töslauselm^n, inissa keholtetf^an Y K : h Väliaikaista kooUs-sionia Koreassa auttamasm eriUisen hallituksen muot^ost^nUsta "siinä 'Q.- sassa Koreaa, miniä pn miehittänyt Yhdysvalta s?!tpi (H^msard, maallak. 10 p. 1948) Canadan hallitus vastusti sitä päär tösläuselmaa. Te, herra, annoitte seu. raavan suppean ja vakuuttavan pe? rustelun tälle vastustavalle kannaDe: "Canadan edustaja väUalkalsrs-sa konilteassa vastosU iätä ¥ta<lysr vajltain päätöslanselmaa - sillä pe-rpsteeUa, että yaallen järjestäm^eii Etelä-Koreassa ei vöi tapahtqa Yleisneuvoston fapmisslonUIe m ^ - rlttelemä&sä olosohteessa. Se fiir heuttaisi tosiasiassa Korean jaJ(a.> : misen.'' (Hansard) Cat>adan edu£t;aja oli väliaikaisella kpmitealle varoittanut, että Yhdys-vaAtaih päätöslauselman hyväksyminen olisi "vfäy^äaas Ja sääntöyast^i-nen" teko Ja että se kehittäisi »mAtn Ja vakavan tUftnt^n". Canadan päättävästä vastarinnasta huplim^tta vä-lla& alnen konötea hyväksyi Yhdysvaltain delegaation ehdotuksen odottamatta Y K : n kpmissionin puheenr johtajan paluuta^ Yhdysvaltain suun-niteima erilijiien Jltoi inviodcsr tamlseksl toteutettiin Ja muodostettiin S y n g m a n R W hamtus/ Te. I^OTa. ettes^^ ^tTJltsen iiiroles^ tästä menettelytavafitai. Hallituksen puolesta Te Jätitte sen historian lehdille seuraavin sanoin: "Saapuneiden tietojen pemsteel-la näyttää siltä, että Seoalls&a ole. va faomiss^iiin viifciia^^l heeniobtajs (pliheenJohUja ei vielä sUloln «IJUjt palanniit SuMesaUn). Ued^iUI yiidyiiyMtain komentavalle .kenraalille Etelä- Köfcassa koqUssIonin nlmlss^, että se (komissioni) hyväksyy väliaikaisen komUean »bjeet. Sen Jälkeen Julkaistun päiviä, jpUoin vaaUt pidetään. Meidän «dosta- Janune t i i Pattersonin mlelipidetiä ei tässä asiassa kysytty. Komisi sioni ei pitänyt mitään kOko|i$ta ennen tämän tiedonannon JolbaJ-semista." Hansard) Canada sanoutui i r t i erUlisen haU lituksen muodostamisesta. Canadan edustajaUeYKrn väliaikaisessa komiteassa annettiin ohjeet "pitää fcilnhl Lake Successlssa omaksutusta kannasta, nimittäin, ettei komissibnin p i . täisi hyväksyä Yhdysvaltain päätöslauselman perusteella annettuja ohjeita tai osaUistua Etelä-Koreaiasa p i dettäviin vaaleltiin". EdeUeen Canadan edustajalle annettiin ohje,' «ttä "Jos komissioni ei kaimata Canadan katsantokantaa tässä asiassa, hänen tulee lausua, ettei hän voi sen enempää osaUistua komissionin työhön kuimes hän saa lisäohjeita haUituk-seltaan," (Hansard) Haliitnkseh nyt omaksnma l u n ta on Jyrkästi vastalckain«^ JtiUe kannaUe, minkä haUitos omaksoi hemukunssa 1948. SUloln Cana4a vastasit yiidyayaltain snaiinitel-mia Etelä'|S4M«M(5;i tHai» p i n teeltä, ett» ehdotetnt t<rfmenpitcet ovat vääriä niin periaatteellisesti koin sääntöinkin perpsterib. Ja että T K : n , väliatkatsea komitean näille «aonnite&nUle antama hy-väkqrminen ei tehnyt nUt» MUU- • Oksi, •KaUtJti ne vaikutteet Ja lait. Joiden pohjalla Canada «unaksui vastustavan Icannan helmikuussa 1848. ovat kaksinkertaisesti;. voimassa niin Koreassa kuin Y K : n Järjestössäkin. AInca nä-icyvä eroavaisuijs vallinneissa tUan-r teissä on se, että Canadan v. 1948 vastustamat toimenpiteet loivat vain perustan taistelujen klihtymiseUe. mutta toimenpiteet Joiden suhteen Canadan tyytyy nyt määritellä )tan-tansa ovat $ptatoimenp4teitä. Ne ^1- koiva.t sptana korealaisten välUlä. Se propaganda, m t a ^ p y i * l m y k » e ^ pll saada Camdan kansa nskpmaan, että Neuvostoliitto pn sekaantunet eo-taan, on nyt i)aljästunt|t pierlaattest-t o n ^ l yalb^Eaas^ m i M pJe mitään tosIperuBtajk. T€|fal?tu plettp-mus. että äeUä on menpssa Y K : D sor ta. ei; muuta «oilan luonnetta: Se <m Yfadysvaitain ^ yksipuolista ^ eotil^ufai-^ Dean AchesoA my^ns* RerjftntRtoa. ^e^ikuun 30 pnä. sellaisenaan se on tmper^Ustnln hyökkäävää Interven-tioa Koreassa. Pre^denttl "Jiuinan on Uittänyt Y h ^ s v a l t a l n hyö^yk- ^en KUneta J? Viet Namin Jtgimanltal-lltusta vastaan qiqaan Jnterventloon- 6a j a slk^I on suuri vaara. ett&: tästä voi:i^tt£^.Jaaia^ntolqen imperia- Mstinen h^kkäyssota kansaUIseen itsellisyyteen pyrkiviä Aasian mUjPP-nalsia J»naanjQul^oja v^t^an- ; Yhdysvaltain .Interventio on selvästi va^tPin .korealaisten enemo^stön pyrkUny^IÖ, I^ohjojs- Ja J;telä^c-reaiji demokraattiset Järjestöt ovat yhdiistäneet voimansa kansalUse&csl rintamaksi, mlssö op 77 eri J&rJestöd Joiden :^teinen Jäsenmäärä on lorm-menen miljoonaa — kplmanpes^^oko Sorean i r ^ u v u ^ t a . K ^ n Etelä-Ko-reaji väestö valitsi vain 48 ^yngpoan Rtaeen * h d o k ^ t a Ja 16? ppppsltipeh-tlpkasta äskettäisissä yleisvaalei^sa, n i in xUämMiiit^u järjestö (Yhdistynyt penjpkraatthien Isänmaan l l i n - ttiiiia) Sidotti pldettävft^ kp inaata käsitt&y^^t v ^ l i t yl^^lstääik-seen PplijpisT ja Eteiä-K<Me8n vapaasti TaUt^^ yihtenäispn .halUtvilue:^ aUe. Sltiurl kansaliinen konyeniipni oli k u t ^ t t u kl^sittelen^än ,Wt^^ symystä .h;ein^u\ip 10 päivänä. .Se tosiasia, että täinä konventioni aiot-, tiin pitää PplUpis-i^ore^s^,. jph^^^^ lakonaan .^Mtä kuo .Sy(;tnan JRliee Julkaisi'kleUpn tätä ikonventippia vastaan j a tlei^pitti, että kaikkia tähän kpnyentlpnlin osallistuvia kohdellaan maan pettureina. yieläpä Canadan päivälehdietökln, A^lk^ on per\istee^isiesti väärlsteUyt ^brefn tUannetta, on oUut pakpitet-ty ^portieeraamaan, että Etelä-Korean kansa "vUiaa" amerikkalaisia (AP uutistietp .helnäk. 7 pnä) j a että Etelä-Korean korkeararvoiset upseerit oUvat vielä äskettäin upseereina ^{apaQin armeijassa, mitä vastaan V^B taisteMmnite j i i i u l päättyneessä sqdas- " - ^ ^läesitetyn perusteeUa herra pH^- minist4ti, ndhä esitän, että on viejäk in kllreellisempää Ja tärkeämpää Canadaliepttaa itsenäinen ki^nta,ja ryhtyä vastustamaan Yhdysvaltain toimenpiteitä Ja sitä; miten Y K : ia nyt käytetään,, k u i n oli 'he.I(n|kUus$a 1948. iSfen .sijaan «ttä luvataan Cai^a-dati '^tuki yhdysvaltain sotUasihter-ventipnille iCpreassa", Qaiiadan P.itä.i'- si seJuspa nyt. kuten helmUcuussa 1948, Korean asioihin £ekaantmnls<^ Ja Y K : n perussääntövastaisia taUnenpi-teitä vastassa. Sen liljaan että kU-rehditäan Canadan laivastoykslkk(iJä Kaukpitäätf toimenpiteisiin Korean kansaa vastaan, Canadan tulisi vaatia Yhdistyneiden Kansakuntien järjestöjen Yälittelyä — selvästikin Qana-dan pitäisi. cttaa kannakseen Y K : n perussääntöjen noydattamissu kun tulee klislteltäväksi mainitun järjestön sotatpimenpIteisUn sitominen A a sian kansanjoukkoja vastaan. Sen sUaan että lyhytmiäkölsesti tuetaan toimenpiteitä mitkä ovat ainakin vä- UaikalsesU muut^dheet Y K : n y^den suurvallan, nimenomaan Yhdysvaltain Välikappaleeksi. Canadan pitäisi pfiättävasti puolustaa Y K : n perussääntöjä sekä suurvaltojen yksimielisyyden periaatetta minkä Yhdysval-tam entinen lahjakas presidentti FrankUn D. Roosevelt katsoi välttd-mättomäksi kolmannen maaUmanso-dan eihkäisemiseksl. Herra pääministeri :Labor-Progrea-sive pviolueen niniissä, niiden mlljpo-nien canadiilaisten nimissä. Jotka h a luavat Canadan toimivan sen hyväksi ettei Yhdysvaltain interventio Koreassa laajenisi kolmanneksi maailmansodaksi, ilmaisten ,canad{ilaisten suuren enemmistön toiveet ettei noidan maamme sekaantuisi sotaan Aasian kansoja vastaan, minä vetoan Teihin pyypnöUä, että palaisitte siUe. katsantpkahrialle mitä Canada yllä-, piti kunnialla helmikuussa 1948. Tämän kannan poliittinen sisältö nykytilanteessa vaatii: — El canadalaisten joukkojen sekaantumista Koreassa^ - r T K : n perussääntöjen pnolus-tamlneh; TurväUisuusneuvoito|i laUlisuuden palauttaminen hyväksymällä Kiinan kahsantasavallan edustaja sen Jäsenelisi. . Turvailisuusneuygston yksl-mie| isyyssään|ii>f> t u k k i n e n. — Kädet i r t i Koreasta. Canadalla on vielä aikaa toimia sen hyväksi ettei Korean kriisi laajene kolmannössi maailmansodaksi. Minä kehöitah Teitä viemään Canada tälle tielle nyt. Canadan ja maailman rauhan puolesta, (Allekirjoittanut) T I M BUCK. L P P ; n kansallinen Johtaja. m a Ifävalian fauhan-sopiniuksen laafimjnen iykätiy Lontoo.—. Neljän suurvaUanulko-punisterien sijaiset pitivät maanantaina kokouksen ItävaUan raUhamo-plmuksen laatimista varten, mutta kokouksessa ei saatu mitään aikaan Ja se lykättUn syysiuun^ 7 päivään osti. NeuvcstoUlton edustaja XSeorgl 2 a - rubin sanoi hänen hallituiksensa ole-^ V^n sitä mieltä, että jos Itävallan rauhansopimus tehdään, el ole kuitenkaan mitaan takeita siitä ettcUcö pitä rikottaisi samaUa tavalla kyin länsivallat ovat rikkoneet ItaUan rau- :?ionscplmusta Triestin tapauöfsessa. Zarubln luki kokouksessa Triesten tapausta koskevan lausunnon. Joka oli samanlainen kuin heinäkuun 8 p:na länsivalloille Jätetty nootti, mis-va syytettUn niitä Italian rauhansopimuksen rL^komisesta. Hän sanoi, et^ tä Jollei sjtä lopeteta Triesten tapauksessa niin .el Neuvostoliiton hallituk-sella ole mitään takeita siitä, että Itävallan rauhansopimusta ncudätet- .täisiin. ' Länsivaltaln edustajat torjuivat Neuvostoliiton syytökset Ja väittivät, <ett^i Italian rauhansopimuksen r i k - iJcpnUsella ole kuitenkaan mitään y h teyttä täjiän pslaan, Kpkoiis lykättiin syyskuun 7 päivään sillä ehdolla, että Neuvostoliiton hallitus hyväksyy sen. Länsivaltaln edustajat sanoivat, ettö he suostuvat kokouksen pitämiseen aikaisemmin- •kin. • ... • Torstaiha, heinäK. 13 p. TDhursday, M y 13 : Siv» Tttotanto pvsähtynyt Goodyear Corn tebtaaQa 'rorontossa lakon takia -Q-. Myrsky tehnyt tuhoja Italiassa Rooma. — Äkillinen myrsky teki tiistaina vahinkoa vUJelykslUe pqh-jbis- Italiassa. Neljä henkeä ^ai surmansa Ja noin 20 henkeä sai vammoja. .. Entinen keskitysleiri suljettu Saksassa Belsen,' Salisa. — Bergen Bclsenln pakolaisleiri, entinen natsien keskitysleiri, mlsgä yli 30.000 juutalaista surmattiin sodan aikana, suljettiin viime maanantaina. T-amä entinen keskitysleiri oli sodan Jälkeen kansainvälisen pakolaisjärjestön hallussa ja siellä pidettiin Juutalaista siirto-väkeä. Timmlns. — MUcsi South Porcupi-nessa pidettävästä liittojuhlasta muo-dostunae myös rauhan Juhla? ' Tässä on kysjrmys, jonka tämän kirjoittaja haluaisi Jättää lukijan harkittavaksi. Ensiksi on tietysti mentävä omaaiV Itsc«ni^ne Ja kysyttävä, mitä teemnie näiden juhlien onnistumiseksi Ja mitä meidän pitäisi tehdä. "EteläpääläisiUä" on luonnoUisestl suurin vastutmalaisuus. He yrittävät parJjkäaUa mahdollisella tavalla ottaa .vieraat, vastfuin. Ho Joutuvat tekemään kaiken sen käytännöllisen työn. josta onnistuminen niin paljon riip-pnu. Helppoa ei kuitenkaan ole n i i l - iekään,:jotka tulevat Juhllile satojen maiUen päästä. Tähän vanhaan hyvään maailmaan syntyneinä meUlä kaUtiUa pitäisi luonnollisesti olla tässä maailmassa miyös oikeus elää. Elämisen oikeus kuuluu meUle kaUcUle eikä vain niille har-vöUle Jotka elävät toisten työn tuloksista Ja pitävät meitä toisen luo-kan Ihmisinä, joita saa muka ajaa sotiinkin kuplemaan. SUtsI me käymme inhimUlLstä taistelua kulttuuririntamallakin saadaksemme telkille ihmisiUe oikeuden elää rauhassa, ilman sodan pelkoa, Ja elää aina paremman. Meidän suomalaisten urheUtdUke on yksi työase. Jonka a-vulla me voinune ptiolustaa rauhaa a i van sacpaUa .tavalla kuin Port Arthurissa pidetyssä C S J : n laulujuhlassakin. Meidän työläisten kaikki Juhlamme timnetaankin töUä kriltiUIseUä ajanjaksolla siitä, että toisin kuin "anna niennä kemuissa", me puolustamme avoimesti rauhan asiaa, mitä jäsenistömme Ja kannattajamme l i a - luavat. Aina emme luoimoUisestUcaan osaa parbaaUa niahdoUiseUa tavalla toimia. Tolsinaan takerruttaan pikku- Jselkkpiiiin. Näinkin menetellen toiminta voi hetken menestyä, mutta »e pn työväeiUiikkeessä alku näivetty-mlstandille^ Siksi on yksityiskohtaisten pikkuseikkojen yhteydessä pidettävä kUpnl m y ^ pääseikojsta. Esimerkkinä voin mainita, itttä toisinaan on vaaUttu aivan lUan paljon hailejamme. On vain ralK»itettu iiaa-leja ja sen yhteydessä on icokon^an iinhpltettu k^sva^tustyö popsevaa su- Jcupply^ ]n>iit^an. EI ole näytelmiä valmistettaessa yritetty vetää r^uortsoa näyttäniöillemme. S^nia pitää Paikkansa mulhlnlcin tilaisuuksiin nähdtn Joiden pohjan la^iJentamlseUe on hyvät mahdollisuudet. Nyt tarjoutuu sinullekin lukija tilaisuus tarkistaa mitä lähip järjestösi on tehnyt edustajansa lähettämiseksi lUttpJublaan. Voit iiuolehtia siitä että tyttösi t a i ppUcasl esUntyvät siellä. Jos flilben on tilaisuus. Voit valmistua itse matkaan Jos ypit Ja Jfos et, auta toisten inatkaa ypintisi m n k ^ n . Pidä huoli, että saat eAv^ism. urheUuUi-t i ^ Icokoukseen, J«t el (»diitstajaksi/niin avartuu katsahtokantamnie. niin nuo-remmlUe kuin vanhemmillekin. Meidän kaikkien pitäisi ottaa päättävästi paikkamme, niin vähäpätöiseltä kuin se toi&lnalan ehkä tuntuukin Billä tosiasiassa me työskentelemme -nuorison elämän j a tulevaisuuden hyväksi. Samalla meidän tulee selittää lapsUle Ja nuorisolle rauhan tvön mer-kitystä Ja tärkeyttä, että nuorisomme voi tuUa tietoisesti tällaisiin juhliimme. Vain täten juhlistamme saadaan paras mahdollinen tulos. K u n me tällä tavoin valmistumme tulevaan Uittojuhlaan, n i in me onnistumme yarmasti. Työskentely rauhan j a nuorison elinmahdoUisuukslen pa-llelslnki. — Helsingin KuUerypn Erkki Rönnholm jsaavuttl uuden T U - L : n ennätyksen H:gln 400-vuotisJuh-lakilpailul$ sa juostessaan 800 m. mpt-kan 1.54.8. Kilpailun voitti ruotsalainen Lingord 4/10 sek. paremmassa; ajossa. Entinen ennätys oli Porin Pyrinnön Arvo Hyökyrannan nimissä, Hun saavutti sen~(L55) vUme vuonna. rantamlsen hyväksi on mielestäni meille kaikille läheinen j a rakas kysymys. Suomalals-Canadalaisen Urhei-lulUton Uittojuhla on miele-stäni yksi kaikkein parhain tilaisuus, missä C a nadan suomalaiset voivat llmilausua hartaan rauhan tahtonsa. Siksi meidän kaikkien iiaikka on South Porcu-pinessa elok, 5 Ja 6 pnä pldettässä l i i t tojuhlassa ~ Joko henkilökohtat&3stI sinne menemällä tai urheilijain lähetystä auttamaUa. —- Tanko. Toronto. — Kumltyöläistsn union taholta on pyydetty välitysvlranomai. sla sovittelemaan riitakysymystä, jenka takia tuotanto on ollut kaksi päivää seiss^Uksissa Goodyear Tire and Rul^ber Co:h täkäläiseUä tehtaalla. Tel^tafin kumiprosessointiosaston 180 työläistä kieltäytyi palaamasta töihin enncnknin iirakkapalkkoUiin teltdään muutoksia. Sen takia pantiin pois työstä 1.500 muuta työläistä. Yhtiön viranomaiset Ja unIon c-dustajat nepvottellvat tUstalna, mutta eivät saaneet aikaan sopimusta. Yksi riita-asia poistettiin kuitenkin pälväjärjestorksestä. TröpaU0(aluot-tamusmiesten esimies Alex Chisholm SMostul peruuttamaan sellaisen valituksen, että häntä vastaan on diskrt. minoitu sUrtäOfäUä hänet toiselle työvuorolle. Riita koskee nyt yksinomaan lurakkopalkkoja. Joiden suhteen on ollut; tyytymättömyyttä viime helmikuusta saakka, Union edustaja Max Dodds sanPi. että edeUämainitun osaston työläisten pitäisi ansaita $11.92 päivässä, mutia Sosdemit menneet Tukholmaan Henselo,Hollanti. — Y l i 800 nuorta sosdemla maailman eri osista lähti täältä vUme sunnuntaina Tukholmaan sosdemlen kansainvältsiUe 'leiripäiville. Sinne menee noin 20,000 sosdemla 30 maasta. Tämän kautta matkustavien Joukossa oli 175 henkeä brittiläisen commonvvealttUn raaista, mm. Canadasta. he ovat saaneet vain ^iS^_ |te vaa<* tivat. «ttä palklmtaiksQjamJtsättSvft:; n i in paljon, etUl tie voiyiEit anäait» 11.92 päivässä. Yhtiön taholta 8anqttUii>9^onJidl^^^ tajien sopineen jo kompvouisslsta;^ mutta se el tyydyttänirt ty|Hj|blUU > > Kumin prose3so)ntlosastQn -tgrölälseti ryhtylvä.t lakkoqn maanantaina dfr sen jäUieen pantiin noin 1J900 mutttd työläistä pois työstä. m Ruttotautia etelä-Kiinassa Ilong Kong. — Fuklenln maakunnassa etelä-Kiinossa on Umennyt ruttotaudin tapauksia. Hong Kongin viranomaiset sanoivat Kiinan kommunistien lähettäneen rokotusainetta Ja lääkintätyöntekijöitä Amoyn satamakaupunkiin Fuklenln moakun-nassa. — —Aleksanteri Suuri valtasi maailman 35,000 imiehen voimaUa 4. vuosisadalla e.Kr, WATCII REPAIR 91| East nastings St. Vanconyer D. C. Korjaamme Ronspn sytyttäjiä. Jalokiviä Ja kaikenlaisia ranne-, tasku-, pöytä- Ja «cjnäkelloja, SUOMALAINEN KELLOBEPPJl memM SALitt - LÄH JAP^m sukulaisillenne ja ystäviljenne^ % SUQMiiH SianteelUnen Ia|ija «yntyma- m päiviä, häitä, jumia la vupslpölylä i^rtenl ' fifl UUSI TYHE «»A" : HINTA $10.65 4 paunaa kahvia 2 paunaa v^lk. riisiä ' 2 pakettia kuiv. hedelmiä < 1 pauna kuiv. Ivmmuja 4-4 02. pkgs. Sweet ; Chocolate % paunaa Baker's Kaakaota 2 pakettia savukkeita, 1 pari Nylon sukkia , , TYPE " B " ^ . HINTA $7.S0 V 4 paunaa kahvia 2 paunaa valk..riisiä '. 1 paketti kuiv. hedelmiä 1 pauna kuiv. luumuja Vk unssia kaneelia . Kokonaispaino 11 patutaa ; UUSI TYPE «il» ' ^ Hinta $6.0S [ 4 paunaa l^abvla * * TBT j r j ^ i fllnnnt Ja sisäUd muutoStslii alatsla' TUatkaa pakettlnne tfinäsn meUt^:; 1 Travel Ageiiey EDWIN SUKSr Valtuutettu asiamies Box 09' SndbiUT, Ontr MB, DR. ROMAN PNIEWSKI Monlvnotlnen prablllbka Eurpopan hmimatoimmfiro mtuMaSa» ERJKOIBALANA slBustaudlt, naisten. lasten Ja venerlset taudlfci Nielurisat leUcataan uudeUa menetelmäua kivuttomasti iUnan veren vuotoa. Vastosnottotonnlt: Kello S~8'ip. 8837 P A B R AVE. PUU. HArtMiar i6Z» MonUeO; 4Q& tm |/S| •It M HALLITUKSEN TARKASTAMIA Tarkka sikojen ruokinta ja hoito SHUR' GAIN keinoUa ja seoksilla on tie suurimpiin voittoilun VAPAASTI SAATAVISSA LIIKKEESTÄMME 'FEEDErS HAMPBOOK' Josta on otettu yllännainitiu osa. Keboitamme jteitä hakemaan yhden liikkeestämme. ©JAUHOJA ©JYVIÄ ©REHUJA TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN Puh. 3-0531 Sitdl^iirr SIITOSSIAT: Saadakseen tehokkaan sianlihatuotannon on tarpeellista etiö on oikeita siitossikoja. Perinnöllisyys on suuresta merkitylcsestä emäslko*. Jen Ja karjujen valinnassa siittämistä varten. Vanha sananlasku.: "tuottaaa kaltaisiaan" pitää vieläkin paikkansa, Emaslat Ja karjut: suurista laatusikojen poikueista useimmiten tuottavat suuria poikueita ^ laatusiko Ja. Se maksaa miltei yhtä paljon ruokkia emäslkaa Jolla on. 3 porsasta kun sellaista Jolla on 10 porsasta; Ostamalla Advanced; Besistry" emäsikoja ja erlkolse.stIkin karjuja on parhain keino paran-/ taa kauppasikoja. "Advanced RegLstry!' emäsika (gilt) merlUtseel että se on emäsiasta. Joka on vierottanut hallituksen huoltamana 8 porsaan v poikueen, korkean laatuisia pekooniporsaita. Neljä sikaa valitaan : poikueesta hallituksen koeasemilla ruokkimista varten Ja niiden täytyy saavuttaa teurastuspaino 200 enintäin päivässä tai tasoitetulla Ttu>idn-. nalla. Kun siat teurastetaan niiden ruhot tarkasti merkataan p e ^ n l - i laadustaan. "Advanced Registry" karju on sellainen Jolla on astutettu vähintäin 3 emäsikaa Jotka ovat olleet kelvollisia Advanced BegiiErtty:iln; TIINEIPBN SIKOJEN HOITO Seikka joka usein Jää huomioimatta on se että porsaat syntylsään ovat 112—114 päivään vanhoja. Toisin sanoen, kehitysaikapa syntyr mättdmät siat elävät, isasvavat Ja tarvitsevat erikoista ravintoa jonka saavat emäsialta. Siksi Jos haluamme voimakkaita terveitä porsaita synnytyksestä emäsian täytyy saada erikoista hoitoa Ja r u o^taa. Porsaiden elämisen mahdollisuudet riippuvat suuresti ruoasta Ja einäsian: hoidosta. a) VOIMISTELU: Emäsikojen ei saisi tulla liian lihaviksi ja ne on pakoItettavA voimistelemaan talvellakin. Tämä on helppo tehdä ruokkimalla Ja; juottamalla niitä noin 300 Jaardin päässä nukkumapQikast^n* Xäiiary villa emäsioilla on vaikeutta porsimisessa Ja tuottavat heikkoja porsaita. b) MATOJEN KONTROLU: ; Jos emäsioissa on matoja, niille pitäisi antaa aiuur-Oaln.Bog: Wormrid-matosat8l 1—2 ennen poikimista. Jälkeen matosatsin on emäsika siirettävä puhtaalle laitumelle tai puhtaaseen läättiln el^käls-tääkseen uudelleen tartimnan. , c) RUOKKIMINEN: Tiineen sl^n ruokkiminen on tarkin velvollisuus Joka usein^epä^y huomioidaan. Kuten aikaisemmin mainittiin kasvu- Ja luuston k e *; hitys riippuu proteinistä, mineraaleista ja vitamiinestä. SyntymättO^ mät porsaat kasvavat Ja tarvitsevat näitä'aineita. Ainoa tie miten tte:; saavat nämä on emäsian kautta. Tiineiden emäsikojen täytyy^ jsiksi; saada proteinilla, mineraaleilla Ja vitamiineilla rikastettua ruokaa, SHUR-OAIN tarjoaa kaksi ruokaa emäsloille Jotka «jply^t Jtalk-kien farmien menettelytapoihin, i 11) SHUR-GAIN 6ow Ration — Täydellisesti tasoitettu seos^ ruo-kintavalmilna. Tätä ruokaa valmistaa kalkki SHtJR-OAlNt^uJen? palvelusmyllyt Ja se sopii parhaiten farmareille Jotka eivät jauha eivätkä:: sekolta omaa viljaansa, • t ^ 12) SHUB-GAIN SOW CONCENTBATE — Korkeasti konseaj^Itu lisäseos Joka sekoitettuna iarmilla kasvatettuun viljaan tekee tasoite*^ tun seoksen. SHVB-GAIN konsertraatteeoksessa on erikoisen iEvkea^^ määrä vitamiinejä Ja mineraaleja niin tarpeellisia buurien \oImalc-kaiden pqtsalren tuotannapa..^ fI 'mm m, m k * W t km?. I f f Rl
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 13, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-07-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500713 |
Description
Title | 1950-07-13-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
KHTOS
Lausunune parhaat kiitokset tuttaville Ja naapureille siitä hauskasta^
«a yllättävästä illasta, 'jonka niin monilukuisena järjestitte meidän
mitfeii kotiimme mMUttamlsemme johdosta kesäkuun 17 p : n iltana-
^ K a u n i i t kiitokset {ahjoista j a niistä rrmsaista syömisistä ja jiiomi-
<:;ctA lotka kaikki toitte tuUpssanne. BittäinkUtänune yllätyksen
^iriii.nDanjolta j a illan eniäntlä avustanne. KUtos" niillekin jbtea
f ^ r ^ Ä t saapua, vaikka ottivat osaa
•nilemme teitä kalkkia kiitollisuudella muistanjaaii. SäUyköön toveruus
«^eUeankm välillämme.
Ma ja MS5.WM. OJANIEMI ja LAPSET
^ji)S:iös Conieffi,JP.;€^ - . Kesäknim 17 pw 1950
3
I:
g
Hauskaa Suomimatkaa
toivottavat seuraavat toverit ja ystävät
Verna, Helvi ja S. Perälä
Mrs. Mary Perälä
Martta Ja Väinö Turkia
Vilma ja Bmppu Ristonen
Anni ja Aarne Hintsa '
Alma ja Onni Saine
Sylvia ja J . Niemelä
Margit, Lisi Ja Y . Bonn
Ellen ja Niilo Linden
Leila, Martta Ja J . Tuovinen
Impi ja Väinö Tulonen
Lempi ja Lauri Jokinen
Saimi Ja R. Täipalus
Elina j a K . Kajander .
Mr. ja mrs. A. Nummi
Mr. ja mrs. V. Järvis
Ester Ja Voitto Leskinen
Mr. ja mrs. J Murre
Thcra Neil
Aarne Oksanen
Maiju ja E. P i r t t i n cn
Helga ja V. Virolainen
Helmi ja Leo'Nikander -
Allan Ilberg
Mrs. Martha Böhm
Elli Ja Lauri Latya
Irja Ja George Salmi
Ester , Rakel, Eric jä Dad
Aili ja Jack Malro
Elli ja Jack Karvonen
Helga Grönqvist
Helmi ja Anton Tervola
Hilma Ja Eino Luoma
Mr. ja mrs. E. Hämlin •
Mr. ja mrs. M . Vuori
Mr. Ja mrs. K . Wiklund
Siiri Lahti
Lyyli Ja Aug. Merlhelmi
Sigrid Ja Jalmar Pohjola
Gust Sundqvist
Mr. ja mrs. J . Latva
Juho Nissinen
Martta Wilberg
Sig Ilomäki
Eva ja Aiig. Laitinen
Alma ja E. Aittola
Ola ja Nick Ylikylä
Elma Ja Henry J^esonen
Linda Ja V. Jokela
L>7li Ja V. Niemi
Anna Ja H . Aho .
Aune Rautio
Martta Silander
A i l i ja E. Eneberg
Ida Reini
Aino Ja A. Seppälä
Kaisa Nättinen
Martta ja Y. Tamminen
Venla Kuosmanen
Jenny ja L. Hjorth
K a t r i j a Pekka Mertanen
VVilhart Böhm
Harry Tulonen
Sievä ja T. Kopec
Mrs. K a t r i Hytönen
Eini j a Taisto Lemberg
Rauha Ja Yrjö Lemberg
r Vieno ja Eric
A l l i Ja John ,
Sally Ja Vilho Heikkilä
Ida Ja A. Kettunen
Mary Ja Tom Korhonen .
J . Kiviranta
Aino j a Urho Oksanen
Hilda ja Väinö Holma
Anni Ja Wm. Holt
Elsa Ja Sami Hämäläinen
Mary Ja Erkki Randall
Seidi Ja Eino Erkkilä
Meri Jä Mikko Tohmo
Irja Ja George Mattila
Mary-Anne, Lyyli Ja L. Mäkelä
V. Kähärä
Winnie Ja B i l l Tyeonic
Gail. Sylvia Ja R. Luoto
Irene Ja Laurie Glascoe
Lyydia Ja A. Anderson
Kerttu Ja Otto Hautala
Mini Ja H . Vakkari
Martta ja Jack Oksanen
K a t r i Ja Paavo Mäki
Aaro Haili
Onni HormJsto
Mrs. B. Seifricd j a Norma
Aino ja Jack Edv/ood
Elna Ja V i l i Keskinen
Edith Ja V. Salminen
Patsy, Tuija Ja A. Hunnakko
Lempi Ja V i l i Juvonen
Helen ja Taisto Virolainen
Ruth Ja Arnold Mäki
Miriam Ja Taisto Salo
Aino Ja Jussi Hauvonen
SydämeUhet kiitoksemme teille, ystävät ja toverit,
jotka yllättäen tulitte meille hyvää Suomimatkaa toitottamaan.
Parhaat kiitoksetnme Akelle ja Väinölle soitosta.
Kaunis kiitos myös illan järjestäjille ja ahkerille emännille.
.
VIOLET. ALLI Ja AARTO LATVALA
TORONTO ONTARIO
Cänadfillt ¥ . 1948 ^^jndksuiulle
aarnista
nnaluEtn totn<»fli<*i(fn- jtdataia T im
nopea lähetys Kaukoidän vesille on
Jyrkkä vastakohta sille lannalle mjtai.
M Canadan ^ l u t u s omaksui kaksi
vuotta sitten' £!ana,dah v^tustaessa
YhdjTäv^ltain tolmenpit^tä, jotka
Jcthtivat nykyiseen tilanteeseen ]^o-reassa.
• • • ; '
Helmikuussa 1948 Te; herra, suloisena
Kingin hallituksen ulkojnUUsts-rina
annoitte alahuonf^en Istunnalla
lausunnon missä selostettiin hyvin
pätevää j a itsenäistä pantaa C$i«ar
dan toimesta Korean suloiseen koQ-fliktilh
nähden. Te ^eUtitte. että Y h dysvaltain
delegaatio oli esittä:pyt
Y K : n yleisneyvöston vä,liai^i^lle
koniiteaUe pl^töslauselm^n, inissa
keholtetf^an Y K : h Väliaikaista kooUs-sionia
Koreassa auttamasm eriUisen
hallituksen muot^ost^nUsta "siinä 'Q.-
sassa Koreaa, miniä pn miehittänyt
Yhdysvalta s?!tpi (H^msard,
maallak. 10 p. 1948)
Canadan hallitus vastusti sitä päär
tösläuselmaa. Te, herra, annoitte seu.
raavan suppean ja vakuuttavan pe?
rustelun tälle vastustavalle kannaDe:
"Canadan edustaja väUalkalsrs-sa
konilteassa vastosU iätä ¥ta |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-07-13-05