Vapaus, July 13, 1950

              l i ki>i&:-K*-^iii
Kl!L>•..^i III liiiTui i l l i l l K l i B i l l l l i l i l l i l i l l iM iiililT II Mm i IM
V kr /
»Av -» <. ?
^ ^ / U v " - ? - * -' il-.
j: I
1
tn
1 V
1
f
'•5 i t
Iiii
t-l
i ^ ^ t 'ii'
Sivu 2 ^oistaina, heinäk, 13 p. — Thuisday, July 13
(iJBEBTr) rr* Autepezulent Iatwr
Otgan of Rnnlsh Caoadlans. Es«
tabUsbed Nov. 6tb. 1917; Autborized
as secoDd cjass mail b7 tbe Foet
Office Depaittnent. ptt«^i^. Pub'
*llshed tfatioe «reeklyr T u e s d a y 6 .
Tburedays and Saturdays \ff Vispaus
Pnbllsblng Company U d ^ at 100>i02
Elm St. Vi^ Budbury» Ont. Canada.
Telepbones: Baslness OUiee Jh*2a^
EcMtoilal Office 4 * ^ . Mi^sft
E. 8utc6L Edltor W. »auxuL Ma:
addJEEg g<» godfajgy.
Advertlsing rates opon appIicatUm.
Tlramlatlon free of charge.
• TIMUSBINNAT:
Caoadaesa: l irk. 6X)0 0 kit. 3.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7X)0 O fck. 3£0
Suomessa: 1 vk. lOQ 6 kk. 4i!S
^'Olenk^ millä ydjeni^
, Välinpitämättöminä ja toimettomina maailman nj4tj^tänienoa seUi?
raavaa ihmistä voidaan verrata siihen raamatulliseen henkilöön joka
veljesmurhan tehtyään sanoi: "Olenko minä veljeni vartija?" Tosi­asia
nimittäin on, että ihmiskunta on menossa uhkaavan kovaa vaiih-tia
suurinta onnettomuuttaan — atomista maiji]inansotaja kohti —
aikana, jolloin on olemassa kaikki m;5«hdollisuudet sodan ehkäisemi­seksi,
jos vain kaikki rauhaa rakastavat ihmiset: heräävät aikanaan ja
sjmovat päättävästi, että sota e| säädyttyä.
Yleisesti myönnetään, että yhdysvaltain •sotatoimet 'Koreassa voi­vat
aloittaa Icolmannen «maailmanso^jlan, ellei anaerikkalaisia $otimta
vedetä sidtä pois. Tulella leikkiminen voi johtaa perikatoon!
Kuinka vaarallisena nyt vallitsevaa tilannetta pidetään jo porvaril-
. lisissäkin piireissä se ilmenee seuraavista seikoista;
Vaikka esim. Yhdysvaltain Soon patolaitteiden ilmatorjuntatykis-tön
suuri vahvistaminen saattaa t^ssä tilanteessa olla pääasiassa pro-pagandaluontpinen
toimenpide, jonfe avulla piiskataan tavallista Jean-saa
sotahysteriaan, niin Yhdysvalloista tulee kuiteftkin huhuti^ja,
(rtlä esimerkilssi vissit teollisuuslaitokset orientoituvat takaisin sota-tuotantoon.
Mahdollisesti tämäkin on "spontaaninen" toimenpide
valppaiden kapitalistien taholta, jotka haistavat makkaran käryä i l ­masta
ja bahiavat olla valmiina vastaanottamaan lihavia sotaur^oita
ennen muita kilpailijoitaan. Mmta siitäkin huoUniatta se on hyvin
pahaenteinen merkki maaiimaji tilanteesta.
Toisena varoittavana esimerkkinä voidaan pitää Torontossa nyt ko­koontuneen
Kirkkojen Maailmanneuvosto;i kokousta, missä esim.
Union Theological Seihinaryn presiden.tti i r i JJeinry P. Van Dusejti,
New Yorkista, lausui vallitsevan tilanteen johdosta sen huolestuneen
^ityskannan, että Kirkkojen Maailmanneuvoston kokous^ ei ^ k ä
voidakaan pitää vuonna 1953 kuten säännöt ja suunnitelmat edellyt-
•lävät. Tämä huomatussa asemassa olieva kirkon mies omaksuu i l ­meisesti
sellaisen kannan, etta Korean sota voi levitä maailmansodak­si,
jonka aikana ei kirkkojenkaan säänpölUnentpinginta voi
• Vaara on siis hyvin Täheinen. . Sen torjuminen vaati»
hanpuolustajain päättävää työtä kaikissa maissa. Korean sota pitäisi
yhteisvoimina saada pysäytetyksi ennenkuin se on liian nnyöhäistä.
Jos Yhdysvaltain sotavoimat ryhtyvät korealäisja jqvtiUsQrtitassa
, haamaan atomipommeilla, kuten edesvastuuttomat sodanlietsojat nyt
jo julkisesti vaativat, niin se m alku atpmisodaU^ ^itä tuhkin ei enää
voida paikallistaa, sillä atomiase on maailmanlaajuisesti vaikuttava
ihmisten joukkotuhoase, "mikä kaiken todennäköisyyiden mUkaan ^sy­tyttää
maailmanlaajuisen palon.
1 Yhteisesti toimien ja päättävästi vaatien "kädet irti Koreasta" oh­jelmaa,
rauhanpuolustajat voivat vieläkin tämän tuhoisan sodan y?w-ran
torjua. Ja sodasta kärsivien yhtenäisyys ojtitjissä'^^^^
sin mahdollinen. Mainittakoon esimerkin vuoksi, e^^
paan Sanan toimittaja-pakinoitsija '-'Krviperän Pekka" toteaa Kore^
taist^ujen maailmanlaajuisen luonteen ja sanoo hyvin pessiniistisessä
äänilajissa, että sodan liekit voivat levitä minne tihiansa, sillä "tulen­arkaa
ainesta on rutkasti kaikkialla". Vapaa Sana on kuitenkin
omaksunut Yhdysvaltain hallituksen valtiodepartmentin kannan i Ko­rean
sotatilanteesta ja syyttää siitä Korean kansantasavaltaa. Ku­ten
tiedetään, meidän lehtemme omaksuu vissien kumoamattomien
tosiasioiden perusteella vallan vastakkainen kantaan ja katsoo, että
Korean sodan provosoi Yhdysvaltain imperialistien tahdon Jnukai^esti
Etelä-Koreaa hallitseva Rheen nukkehallitus. Tässä näyttää meillä
olevan ylipääsemätön kuilu. Mutta voimmehan toki sopia siitä, että
annetaan historian ratkaista se, kuka on tässä sodan alkamisasjassa
oikeassa ja Jtuka väärässä. Kinastelustamme huolimatta historiä^e-kee
sen kuitenkin. Ja vaikka olemmekin eri mieltä tämän sodan al­kamisvaiheilta,
niin kaikki hyvää tarkoittavat Canadan suomalaiset
haluavat kuitenkin sitä, etta kolmas maailmansota olisi kaikin moko-jnin
vältettävä.
Yhdistäkäämme siis voimamme Canadan Rauhankongressin johta­man
rauhankampanjan tueksi. Vaatikaamme "Kädet irti ohjelmaa"
Korean suhteen, seka Korean taistelujen paikallistamista ja niiden
päättämistä korealaisten itsehaluamalla demokraattisella tavalla. Täs­sä
tilanteessa ei voida sanoa: "Olenko minä veljeni vartija?" Mei­dän
kaikkien pikkuihmisten täytyy joko ennemmin tai 'myöhemmin
määritellä kantamme rauhan puolesta — ja sen parerapi on, mitä pi«
kemmin ja päättävämmin sen teemmne.
Vanhuudenturvan kysymystä käsitellyt alahuoneen ja senaatin
komitean xaportti, mikä esitettiin alahuoneen istunnolle toista viikkoa
sitten, ei voi nykyoloissa tyydyttää järjestynyttä työväestöä siitä yk­sinkertaisesta
syystä, että~sen mukaan ei vanhuksillemme voida taata
säädyllistä elämänehtoota.
Kuten muistetaan, tämä komitea ehdotti, että paheellinen "means
test" poistetaan 70-vtiotta täyttäneiltä, mutta 6S-vuotiaille annetaan
eläkettä vasta sitten jos he voivat imennä "means testin" läpi. Toisin
sanoen heiltä vaaditaan köyhyyden todistusta. Kummassakin tapa­uksessa
ehdotetaan vanhuudeneläkkeen määräksi $40 kuukaudessa.
Järjestyneen työväestön kannalta katsoen eläkkeen saamisen ikä­raja
pitäisi olla 65-\-uotta, sillä vasta silloin pääsevät kovaa työtä teke­vät
työläiset ja farmarit jossakin määrin osallisiksi vanhuudeneläk-keestä.
Tassa yhteydessä sopii muistaa, että tehtaiden "halutaan
työhön" ilmoituksissa mainitaan, että yli 40-vuotiaiden "ei tar\'itse
vaivautua". Myös tiedetään, että nykyinen työtempö,jollöin~tehdään~
työtä kilpaa koneiden kanssa, kuluttaa nopeasti työntekijöitä. Kaik­ki
tämä puhuu kumoamatonta kieltä siitä, että niin varakkaassa maas­sa
kuin Canadassa pitäisi antaa vanhuudeneläke -kaikille 65 vuotta
täyttäneille, sillä he ovat sen työllään ja toiminnallaan ansainneet.
Vastaväitteeksi on tässä yhteydessä esitetty vain yksi argumentti,
nimittäin se, että tämä tulisi liian kalliiksi. Maan rahavarat eivät
sitä kuulema kestä. Mutta vaikka tämän väitteen tueksi on esitetty
kaikenlaisia tilastoja J3 laskelmia, niin tosiasia kuitenkin on, että n.s.
"means testin" kokonaan poistamisesta olisi todellisuudessa suhteelli­sen
vähän lisäme;noja, sUlä varakkaat vanhukset joutuisivat tulovero-jensa
yhteydessä maksamaan vissin osan takaisin eläklieestään.
Mitä taas eläkkeen suuruuteen tulee, niin se on nyk>'Oloissa aivan
Elmore VMvoXt, ymcfniynr Sun-lehden
pakinoitslia, on Uttynyt sata­prosenttisiin;
ts.. Elmore on heittdnyt
limuunsa härk^fditaiikseen yhdessä
Trumanin, ^ c ^ F o s t e r PuUeein, ken­raali
Mac Arthurin Ja nuilden saman­laisten
dollarisivistyksen etuvartijairf
kanssa, ja on t ^ s i n val^iiJna pakot-iiamaan^^
—EteVi-
S^eao asukkaille haUituksen, mitä
He eivät Umeisesttkään hahia. Toisin
^naepi. hänestä on ttillut satapro-serittineh
Iriferventionlstl... — Tom
McEwen;l'aclflc Ttlbune lehdessä.
HUS EVrk KUKA
OK rBYOKKJtXJrX''
"Sotainen puhe on kununallista k y l ­lä
tullut miltei yksinomaan Etelä-
.Korean Johtajilta ... T t l Fthee on
useita kertoja antanut ymmärtää, et­tä
hänen joukkonsa olisivat ryhty­neen
hyökkäykseen, jos IVashington
olisi antanut sille hyväksymisen.' —
Walter Sulllyan, New York Timesissa,
kesäk. 25 pnä 1950.
AMERIKKA VAATINEE
KAIKETI TYKINBUOK^
LnTTÖLAISILTAAN
Senalattorl Tydinygs. (senaatin ase-palvelukomitean
puheenj(AtaJa) il
inaisi samalla kertaa, että toiset VK
jäsenvailat ovat tarjonneet maajbuk
koja avuksi amerikkalaisille Joukoille,
Jotka taistelevat PpbjolsrKarean k q n i -
munisteja vastaan, ja tämä tärJou^ on
hyväfcsytty ... — WiUiam S. Whifce,
Washingtor»in uutlstiedqssa helnäk. H
pnä. . . . • ,
on
Oepige y^asbington o n sellainen
ameripalaisille. Tämä kunnia sopii
DiaipiosU )u>ikalle cpptqeeJ|e Ho Cbi
Minhilte, oo piraiest$ kaakkois-
Aasian vuorlstomaasta.
Vietnamin Demokraattisen Kansan-ta^
yallan peiustaja Ja sen ensimrnäi-oen
Residentti J ^ ^ ^ ain^
tp}g^ työltä magjisa j a k a n s a j M a va-
I ^ d L p e r h ^ ^ Vi^tu^miQ .^tfig^^gtap»;» sir
jgit^CTsiB^ ifi^im^^. im- *>
i^pjsega ftltoest^
t^s^' vm^es^ ^ l l f j t t ^ r poliisit
Qji?|lyat h g i ^
I^jijtamsiffl(?mm^ h ^ : ^ t t i »
ETEL$]^0|lEALAISJET^IN
OVAT sns ''AnJiibifl^ysiA''
Punai£Fet sissit ovat ^totoettonnJiia
niideai suurista mahdpllisuukBj^ta vä­littämättä
ainerlkkalaisten Joukkojen
takana — Globen a.nd M a i l i n otsikko
uutisessa Jossa kerrotaan, että Etelär
koreassa on voimakkaita sissijouicko-ja.'
, '
"SANO KENEN KANSSA SEU­RUSTELET,
MINit SANON
I P K X SIN4 OIJET';
Yos^da (japanin pääministeri
Shigeru Yoshlda ehdottaa että J a ­pani
antaa apua,kuljettamalla <£0ta-jQUkkoja
— .Qiobe and Mätiin uutJs-'
tiedon otsikko.heinäk. .12 pnä.
ei v ^ u t t a n u t « d ^ , hä-iftti^^
ista; ^ läfjei^ f5^isls§a
m? mm mmi^^
taan. Hän sai kärsiä 14 kuukautta
vankUaelämän kurj)iutta. K u n hänet
vapautettiin pala^ hän lakaisin Viet-n^
imiin Ja otti käsiinsä Johdon kaxx-
, / K u n Japanilaiset olivat antautuneet
Vietnamin kansa Ho Chi M i n h i n Joh­dolla
alkoi elokuun vallankumouksen
j a otti käsUnsä. Näin
syntyi elokuun 25 pnä Vietna-
AXin Xtemdkraattinen .Kansantasaval-te.
iy^,bai^Di|n Qexnt^a^^tf^m K a n -
s!ira^y^0ä^^ 2 {täivänä
|ij^!^^byy8^Usl^^ ' '8^^
yu^cm^^^^ kansallis-j
i ^ ^ o u ^ ^ väalU Ja n ^ päi-
^ ^ ^ i ^ , ^ ^ l ^ y ^ i ^ ^ t a -
AfiJDI^jD^ iarj^itoksella
i^o^io^ %y^\]^i^y^^ Ja paia^tlttaak-liifJb^
jis», i ^ V ä t palasiko jkalkki ne
. ^ c ^ ^ i ^ ^ t , oli tehty tasavallan
l^euyoi^i^ttliib^ Jp, syyskuus» 1846 a l -
^ i J ^ ^ s Q d ^ n y^^^
; '• •'
jota JoMi Ho Chi
j^^^j^. kävi i ^ n k f i ^ r i t ^ ^ tajgteluun
TSJUS O M i t U M Jaa(I.«tMi> rhl<st> lud*K* i* B «
«IIs yidaita«4t kirJoUMjato otelipltfil». . KirJ
p i u i i l n j b l i l u . J M oi«fidö1Ii>u,\900 l U M B .
Tipunins» Ont Täällä elettiin
viime kuussa Juhlahumussa, i^täällä
valmistuttiin paikalliseen ja toisaailld
Port Arthurin laulujuhlaan. Iimos-tukseh
vallassa puhuttiin Ja ?UrJoltet-tiin
tarpeellista mutta paljon tarpee­tontakin.
Vastakkaisessa leirissä käytetUin
taas niitä vänhojatermejä: paremmat
j a huonommat suomalaiset.. Siellä eler
tään vielä siinä samassa vanhpilU^iUU
den sumussa kuin ennenvanhaan Suo-messa,
jossa parempiosaiset jakoivat
kansan kahteen yleiseen ryhmään, p a ­rempiin
(bättre iolk) Ja hyopompiin
ihinisiin. He ,ovat tuoneet ,tämän j a ­on
mukanaan tähänkin ;niaahan.<3flipa
joku vaikka miten ilkeä ötetäjä Ja
sortaja n l ^ i hän kuuluu automaatti­sesti
"parempiin ihmisiin" Jos hän.on
rikas tai porvarL SUhen samaan
"parempien ihmisten" leiriin saattaa
täällä kuiilua vaikka minkälaiset r a n ­gaistut
tai rankaisemattomat rikp)U-setkin.
Mutta Jos olet punainen Ja
vaikka olisit miten hyvä Ja moitteeton
ihminen niin pinut ihätkälstään auto­maattisesti
"huonompien ihmisten"
leiriin. Se on siis poliittinen kanta,
joka määrää ihoiisten parremmuuden
tai huonommuuden. Jos olet oikea sa-siallsti
niin olet huono, jos olet kom­munismia
vastaan hiin olet hyvä. A i ­van
niin kuin sen haluavatkin kaikki
hailitusmiehet. riistäjät Ja sortajat,
sekä heidän käs^läisensä. Eimen
kapinalUsesta Kiviperän Pekastakin
on tullut nyt vallässaolevan I uokan
piiskan nuolija ja heiluttaja. Onko
hänet ostettu ja maksettu vai onko
hän sitä "omasta vapaasta tahdos­taan'.',
se ei kuulu asiaan. Hänon kui-tenldn
siirtynyt "h\ionompien ihanls-tcn"
leiristä sinne "parempien..ihmis­ten"
leiriin- Hänen lehdessään ed^
tetään sitä tämän maan suomalaisen
kansan Jakamista "parempiin" Ja
mäh puolesta. Jonka Johtajana oli
Iklarpel Cachin Ja Josta J^y^enunin
tuli Ranskan KommunLstJpuolue. V.
1924 hän jätti Pariisin Ja matkusti
Neuvostoliittoon, jossa hän oli erikoi­sen
kiinnostunut yhteiskunnalliseen
vapauteen jä ihmisten el||xn^n.
Hän palasi takaisin Vietnamiin K i i ­nan
kautta, mutta hänen matkansa
keskeytyi Kantonissa. Joka.'flOI silloin
K i i n a n suuren vailankumbtiksen kes­kus.
Sleyä ,h&Jf» PsaJlistMi yaUanku-moustyöhön
ja perusti "NUOTten V a l ­lankumouksellisten-
V i e t namilaisten
Yhdistyksen" ja opetti monta vietna­milaista.
Kun jKlInan suuid yallari-kumous
VV. 1925—27 k|irsi ^msen tap­pion,
niin po Chi M l n h matk.MSti kes-klrSIamiin,
jossa hän t e ^ poliittista
työtä vietnamilaisten talonpoikien
keskuudessa.
Konununistien johtama vallanku­mous
V ^ t i ^ ^ i i s s a kehittyi pian 1^"'P"
puunsa. TaJonpojat tarttuivat asei­siin
Ja J\»listivat "ei veroja e i p y h -
telstoimintB^". I^aikkialla h y j ^ t t i in
ranslcalaisia poliisiasemia ja virastoja
,Vastaan. »Ighean j a Hatiflhto, maa­kunnissa
kansa heitti niskastaan
Hanskain meei;i ja penisti kansanhal-l
l n n o n . ^ l ^ ä liike Jatkui v:sta 1930
v:teen 1931. jolloin se liilapäisesti ku^
^ s t e t t i h i Rantikan sMrtow.alMkUJW">P
tsihalta äärimmäiseUä julmuudella.
; aapanin .ameijä jr^ehittl Vjietiyinaln
lokakuussa 1940. vietnamin huomat­tavimmat
demokraatti^.t- puolueet ja
kansanjärje^töt Ho G h l ' Minliih joh­dolla
perustivat ^'Vietnamin X t s ^ i -
syyden Liiton", joka kokosi ymipäril-lee];^
Sii^Unman osan kansasta Ja
järjesti sissiäsodan Japanilaisia maa-hanhyöl^
ääJiä ja h^däp kollaboraat-toreitaan
vaoltaan. T^nän lUtpii Jä­senet
menivät maaseudulle käydäk­seen
sotaa ja viitoittivat tien Vietna­min
kansan voitolle. .
Päästökseen yhteyteen liittoutunei­den
valtain kanssa CSii Minh matkus­ti
RUnaan. Mutta taantumuksellinen
kuomintangin hallitus vangitsi hänet
kun hän saapui Kwangsin maakiui-jRfUa^£|
«n imjB©^ Nel-
0a. ^^^inti^i^e^^ ^9!^
i j ^ ^ ^aa^i^y^i fl^oi^iak^i.' Vietna-k
l > ^ on i:aicen^tanut yoJ^^
aimeijan, joka on vapauttanut y l i 80
prcsenttia niaasta. Vapautetuilla
alueilla on toteutettu alustavia refor­meja
ja lukutaidottomuus on mel-kehi
kokonaan hävitetty. Presidentti
Ho CjW Minhin johdolla Vietriamin
kansa taistelee suuressa sodassa Arne-
^ ^ ^ ^ ^ ^
Eräässä ,Kalllovuori8to4
vassa ikylässä on lavintrtf t
seuraava;;hupinautus r u ^ ^
-Jos teiUs tarjottu
Sitkeää, niin on paSSfl
:;M^esJavaiino Olivat « M ^ l
.m?aepnio ymdiäess stäu.Kl iupnersuä(n*^aiS^? *
Vaimonsa .ryhtyi saiRasia l
.kotomaan sukkaa.
"Kuul£ppsi eukkoieni
rauhallisena. • oien aJatelJml
rikan Ja Ranskan iraperiallsteja sekä
heidän lakeijoitaan ' vastaan maansa
täydellisen vapauttamisen puolesta.
KaTassaT^iniihdään kolme canadalaista hävitläjää, Athabaisban, Stoiix
ja- Cayoga-(sekä niiden mukana risteilijä Ontario) Jotka ovat menossa
F ^ r l Harboria kohti-r— sekä Korean sotanäyttämölle.
ressin
Yrityksen tanssit ja
lirfila on Tarmolassa
t ^ ä n vilkpn lopulla
Toronio. — Ensi lauantai-iltana, tk.
15 pnä rientävät k a i ^ toronitolaiset
Torniolaan tanssimaan Hunnakqn ja
Turkiau musiikin tahdissa. Siitäs
muodostuu varmaankin hauska ilta
n i i n nuorille kuin vanhoillekin Ja sa­malla
saatte avustaa Yrityksen Jouk­kuetta
liittojuhlamatkalle.
Sunnuntaina iltapäivällä eältetään
monipuolinen ohjelma — - k a i k k i se
mitä Yritys esittää liittojuhlassa ja
vielä muutakin.
UrheUukilpaUut pidetään lauantai­na
iltapäivällä ja sunnuntaina aamu­päivällä..
^ i i s kaikki Taimolaan lauantaina Ja
sunnuntama. Tervetuloa! — B .
^huonompiin'' ihmisiin koska Pekka­k
i n on siirtynyt punaisten jouk<^'^.
sinne vitivalkoisten leiriin, v a ^ ^ b^r
nen lehteään yhä edelleenkin tyrkyt­tää
kansalle eräänlaisena työväen Ja
soslallattsena lehtenä, ^ d e i i tarkoi­tus
ei ole mikään muu k ^ h
kansaa yhä edelleen luumussa Ja s u ­omussa.—•
Maii;uu:i.
Toronto. Canadan Naisten K o n ­gressin
toimeenpaneva kpmiteai on a n -
.tanut Koregn kriisitilanteen johdosta
seuraavan julisteen kaikille Canadan
naisille:
Meidän myötätuntomme on Korean
sisartemme, puolella. He ovat nyt
pommituslentokoneiden maalina Ja
uuden sodan kauhujen edessä. Me j u ­listamme
nyt voimakkaammin ^ u i n
koskaan ennen, että valtioiden välisten
erimiellsuuksien ei ole sallittava kehit­tyä
sodaksi. Ei ole mitään sellaisia
riitoja. Joita ei voitaisi ratkaista neii-vott^
upöydän ääressä paremmin kuin
lähettämällä liikkeelle lentokoneet Ja
laivastot.
Jokaisejn naisen sydämessä on sy-vlUlfhen
rauhankaipuo. Canadan
Naisten Kongressi kehoittaa kaikki
kannattajansa ja kalkki canadalai-
. set naiset allekirjoittamaan Tifk-holman
rauhanyetcomuksen, jossa
vaaditaan atomipommin pannaan
jnllstaniista j a että; sitä ensin käyt­tävä
maa julistetaan solarikollisek-sL
Tänään on kaksinkerroin tär-fceäpipää
kuin koskaan ennen, että
Canadan naiset tekevät kaihkensa
niuii^n puolesta. Caimda j a Korea
ovat kammatkin Tyynenmeren val­toja.
Tähän mereen koskettavien
maiden olisi toimittava niin, että
siitä muodostuisi Rauhan meri- ja
että raaka ja tarpeeton sota saatai­siin
päättymään Vleipamlssa, M a -
laijilla j a Koreassa.
Me muistamme miten Korean kan­salle
luvattiin 1945 itsenäisyys Suur-mennessä
oli Britanniassa hankittu yli
600,000 nimeä x-auhanadressiin. k o ­mitea
toivoo' saatavan 2,000,000 alle­kirjoitusta
Britannian rauhankongres-siJn
mennessä, joka pidetään loiluvan
heinäkuun 22 pnä.
Viime viikolla julkaistussa lausun­nossa
sanotaan, että. "huomattavia
tuloksia on saatu koska tuhansia rau­hantahtoisia
ihmisiä osallistuu rau-hiantyöhön".
Douglas Wateri£sa, Lanarkshlressa,
on saatu 1,300 nimeä, joka merkitsee
että melkein kaikki täniän kaivoskylän
työläiset , ovat allelärjoittaneet rau-hanadressin.
Skotlannissa Rolls-Rojc^n tehtaassa
on kerätty 2,000 allekirjoitusta. ..
Lontoon esilcaupungissa Hampstea-dissa
on paikallisen rauhanneuvoston
toimesta kerätty 10,000 nimeä, joka
merkitsee, että jokainen jcuudes i h ­minen
on allekirjoittanut rauhanad-ressin.
Yorkshlren teolHsuuskeskutoessa
Loedissä on kerätty 14,000 allekirjoi­tusta.
Ensimmäisessä "Allekirjoitta-
'kaa rauhanadressi" kokouksessa Lon_
toon Royal Alljertin satamassa sai e-
Lontoo- — Britannian Rauhankomi- (rinomaisen Icanri^tuksen. Kokquk^es-tea
ilmoitti-viime viikolla, että siihen'sa puhui past. J . Boggls S.teyney k i r ­kon
rektori joka muistutti satamatyö­läisiä
että he ovat kirjoittaneet erln-craaisan
luvun rauhantaistelun his­toriaan.
K u n l$2p aiottiin saoifssa s a ­tamassa
lastata 'Volly: Geprge"-nimi-nen
laiva viemään aseita Neuvosto­liittoa
vastaan taisteleville liittolais.
armeijoille, niin Lontoon satamatyö­läiset
kieltäytyiyät lastaama^ i^itä.
Tuhansien niniierikeri^jiiBn Joukos­sa
on etualalla 74-vuotias J . C. Old
Wolvertonista, joka oli hankkinut 963
nimeä rauhanädrcssiin.
Kuluvaa viikkoa vietetään Britan­niassa
"Rauhanviikkona" ja kirkoille
on lähetetty vetqpmus, että niissä otet­taisiin
huomioon tämä kun pidetään
seremonioita. Heinäkuim 23 päiväksi
järjestetään suuri mielenosoitus Lon-tcossa
Trafalgar Squarella.
britannian, Yhdysvaltain ja Neuvosto­liiton
taholta jä että se saa luottaa
näiden valtojen apuun yhtenäisen, it­senäisen
ja demdcraattisen Korean
perustamista varten jä voittaakseen 40
vuotta kestäneen japanilaisen sorron
seuraukset
Me haluamme nähdä itsenäisen, y h ­tenäisen
ja demokraattisen Korean
näiden lupausten hengen mukaisesti.
Me vetoamme Canadan hallituksieen,
että se ei saa tehdä mitään mikä saat­taisi,
kärjistää Korean tilannetta. '
Me keholtamme Canadan naisia oie-maan
valveilla kaikkia yrityksiä vas­taan,
jotka merkitsevät Canadan osal­listumista
Korean sotaan. Meidän ei
ole sallittava Korean taistelun muo-dostifa
kolmannen maailmansodan
alkamiseksi.
Uusi maailmanennätys
liQ m. aitajuoksussa
saavutettu H:g:|ss$
HelsinkL — University of Southern
Californian edustaja pick Attlesey
saavutti maanantaina j^jitntarhan
stadionilla uuden ^ maynmnTi|t»^i[ifityly.
sen 110 m. korkeiden .aitojen juok­sussa
selvittyään mjitkasta, 13.5 ?e--
kannissa. Entinen ennätys oli 13.7
vuodelta 1036 j a .vuodelta 1941. K u m ­massakin
tapauksessa o l i se yhdysval­talaisten
saayuttamai ensin sen saa­vutti
Forrest Vövims. j a myöheinmin
Fred Wolcott. .
Attlesey saavutti 13.5 sekunioih t u ­loksen
jo toisen kerran tänä vuönna.
Hän jupksi matkan sapiassa ajassa
toukok. 13 pnä Presnbssa, Californlas-sa.
Keskuussa pidetyissä A A U : n mes­taruuskilpailuissa
juoksi hän matkan
13.6 sekunnissa.
riitapime aihetta"
^•Entä sitten?" 5:ysj.i vauao
•Olen yhta mieltä känssaänr
K se auta", vastasi v a i J !
muuttanut mielipiteenj."
Nortli^ifest l^erritpi^^,
alu^^la saa metsäS
.Ottawa. - Northwest
saa metsästää vain alueen"
a f k k a a t . se johtui, sUtä, «"51
Sannista on sen asukkaiden
ketoo ja. metsänriistan
saattaisi vaarantaa sen
elinmahdollisuuksia. _
oiesta parhaillaan tutkitaan"^
alueiden metsänriistan maänli
noja sen lisäämiseksi.
Sttoine^i Ja Norjan
rajankäynti alkanut
•vHelshriU. .^'(S-S) Suomen j ,
Jan välinen rajankäynti on i
Ensin kulkee suomalainen ja
lainen toimikunta rajaa myöta
ko sen pituudelta ja raivaa r^j^
sekä tarkistaa paalutuksea
Supmalaiiien toimik^nta
työn Kroktjellln-PoimaiJn
raJanosalla (kesäkuun 19. pLfr.
Norjalaiset aloittivat toHnintaiu'-
ipan ikuun 26. päivänä, mm l
naan Helligskogen. Kuljettuaa; f
Jan molemmat komiteat aic^f
tftrkistiistyön.
Heino Lipp työntänyt
Euroopan ennätyksen
Tartto. — Kesäk. puoUvälissäi '
pidetyssä Eestin ja Orusian
.maaottelussa saavutti eestiläino
no l i p p uuden Euroopan enz&
kuulantyönnössä — I6il0 aäi
on kaikkien aikojen yhd^teäil
paras tulos. Heinon uskotaisc }'
eiifilmmälsen eurooppalaisen,
tää 17 metrin rajan.
— Ensimmäinen Atlantin y l i johta­va
sähkökaapeli laskettiin v. 1?66 New
fpundlandista Iriahtliri. Nykyään on
näitä kaapeleita kaikkiaan 28 j a osa
näistä kaapeleista voi samaan aikaan
välittää viisi sähkettä,.
Prof. Eliel Saarisen
tuhka Suomeen
.Helsinki. — (S-) Protesson
Saarisen leskj. rouva Löja Saait
hänen poikansa, ar^teliti ISen'
rinen saapuvat lähipäivinä
tokoneessa Suomeen tuoden
naan prof. Saarisen tuhkaui
ka 'vainajan toivprnuksen
iutudataan hänen atkaisenunin
tarhalleen palstalle Vitträskin
nalle Kirkkoniinunella.
Prof. Saarisen kuolinsanonas
vuttua Suomeen l^det J
hänestä ; pitkiä muistoiirj
Joissa tunnetun maanmielie]Dnie|
mäntyötä selostettiin. Yli
hetyksessä oli myös prof.
eläpiiäntyöstä koskeva setostui
Se nappuiasfa painetfdva sota
tiittämätön. Hallituksen tilastotoimisto tiedoitti vajaa viikko sitten,
että Canadan elinkustannusindeksi saavutti toukokuussa ennätystason, remman-ostokyvyn kuluttajiUe ja lisää työtä työläisille sekä epei^män
vanhauden(?läkettä'nauttiville pitäisi taata väliintäin $60 kuukausi­tulot.;'
' • -. ; - , ••.:;'7':'
Tässä yhteydessä väitetään myös, ettei ole rahaa. Mutta jos
huomioidaan, että me käytämme nyt kansakuntana npin 1,000,000,000
doljaria vuodessa uuden sodan valmisteluun ja vanhan sodan ve|kojen
koron suorittanuseen, niin alloin nähdään, että hyvällä tahdolla rahaa
on löydettävissä. Sitäpaitsi on muistettavav^ttä sotatarkoituksiin
käytettävät varat kuluttavat maan ekonomiaa samalla tavalla kuin
syöpä ihmisruumista. Vaikka sotavaimistelu näyttää hetkellisesti el-
-vyttävän taloutta, niin todellisuudessa -se on kuitenkin suunnattoman
suurta haaskausta, mikä jäytää maan koko talouselämää. Mutta jos
huomattava osa sotavarusteluun nyt haaskattavista varoista käytet­täisiin
sosiaalisen huollon parantaniisen hyväksi, esin^erkiksi vanhuu­deneläkkeen
hyväksi, niin tämä antaisi lisää vaurautta kansalle» pa-
165.4 pistettä — ja elinkustannukset Aohoavat edelleen. Nykyisten
hintojen vallitessa ehdotettu S40 kuukausieläke ei riitä paljon muuhun
kuin vuokran maltisuun — ja sittenkin täytyy elää hyv»n vaatimatto­missa
olosuhteissa. Millä sitten ostetaan ruoliaa ruumiin jakelun
liseksi? Selvää on, että nykyisten hintojen vallite:&a
• • H
maiickinoita farmareille.
Katsottakoon asiaa miltä puolen tahansa, tosiasia on, että ehdo­tetut
muutokset vanhuudene^äkeladtiin ovat nittän)Ättäiniä. 2^yky-tilanteessa
tarvittaisiin vähintäin $60 kuukausieläke läikille 6S iriiot-
• Inttäneille ja he ovat sen h3rvin ansainneet 1. >
Kesän helteiset päivät eivät luon­nollisesti
Qle erikoisen hyviä sotais­ten
kysymysten käsittelyyn.
Tosiasiassa kuulenune. tämän tuos­ta,
varsinkin järjestötöiinirmän yh­teydessä
sanottavan, että kesän a i k a ­na
ei tule mistään mitään — ön pa­ras
ottaa vähäksi ajaksi kesäloma.
J a myöntää täytyy, että päivätyön
Päätyttyä luonto vetää puoleensa,'
jonnekin järven tai puron rannalle
varpaita kastelemaan tai jonnekin
vilpoiselle nummelle tuuhean puun
varjoon.
Mutta niin pätevältä kuin tämä-
"kesälomateoria" saattaa tuntualcln,
toislasia on> kuitenkin, että ihmiskun­nan
historian joitakin kalkkehi tär­keimpiä
kansanliikkeitä on noussut
huippuunsa kesällä. Puhukaamme
tässä yhteydessä suulla suuremmalla.
Stanley Ryerscii kirjoitti äskettähi:
"Heinäkuun 14 pnä Parisin työläi­set
valtasivat linnoituksen.^ mikä oli
sorron sympoollna: Bastlljen. Se t a ­pahtui
1789. Vuoden 1830 heinäkuun
vallankumouksen jälkeen, kesäkuim
päivinä 1848 Ranskan työläiset kävi­vät
rat&aisevia taisteluja taantumus­ta
vastaan. Heinäkuussa j a elokuussa
1837 oli Canadan patrioottien ja re­formistien
suuria Joukkokokouksia ja
nimienkeräyskampanjoita.
"Myöhemmin tapahtui suurenmoi­sia
asioita kesäkuukausina. Imperlä-llstisen
sodan myrskypylvet murska­sivat
vuosien 1918 Ja 1939 kesät. E s ­panjassa
Francon fasistinen vastaval-laiäcumous
alkoi Jielnäkuun 18 pnä
1935..."
;. Eivät .läheskään kaiOtki; s u u r t a p ^ -
titTn»t ojft: tapn^
Mutta ylläesitetyt osoittavat, että his-oiian
kulku ei ole riippuvainen vuo-denajoisa
— ja niinmutJdbin oletta­mus,
ettei kesällä voida tehdä mitään
joukkotoiminnan edistämiseksi, cn
ainakin luqittelua. Kesän raukeus—
ja laiskuuskin — menee kuin tuhka
tuuleen, jos se tulee tarpeelliseksi.
Yllämainituilla seikoUIa on vissi
asiayhteys nykyisen maailmantilan­teen
kanssa..
Kesän helinistä huolimatta yhdys­valtain
imperialisnal provosoi K^
kriisin joka uhkaa laajentua kolman-oeksi
maailmansodaksi, mikä ei voi
aiheuttaa mitään mmita kuin mene­tyksiä
ja kärsimyksiä voittajillekin —
jos atomisodasta yleensä voi mikään
maa tai maiden ryhmä ''voittajana"
selviytyä.
Sodan lietsojat aloittivat sotaseik-kailunsa
kesän kuumuudesta välittä­mättä.
Ja rauhanpuolustajain täytyy
omalta osaltaan menetellä samalla
tavalla kaksinkertaistuttaimalla toi-mmtaansa
rauhan hyväksi — vaikka
olisi kuinka kuumia kesäpäiviä — sil­lä
vielä kuumemmaksi tulee koko
maailma, jos ihmiskuntaa ruvetaan
kärventämään atomipommeilla.
Vaikka tilanne onkin vakava ja
vaatii rauhanpuolustajilta päättävää
toimintaa, jos rauha mialitään säilyt,
tää, niin sarnalla voidaan todsta se­kin,
että helppoa ei ole sodanlietsojil­lakaan.
:
; Ottakaamn« e s i m e i k ^ se " r u p -
pulasta pataettava" sotateoria, josta
on niin paljon puhuttu Yhdysvallois­sa
jä täälläkiji,
Tänään ihanan "teorian" mukaan
piti uudessa naaaUmansodassa; sodit­taman
siten, että^ Yhdysvallat (ja
Canada myös kuteii oh täällä sanot­tu)
tuottaa kaikenlaisia aseita, myy
niitä hyvästä hiimästa "liittolaisil­leen"
ja "pehmittää" vaiolUsta len­tävillä
linnakkeilla kuljetettavilla a-tomipommeilla.
Toisinsanoen, sodan
piti olla paraatimarssia, missä porva­rit
saavat lihavia sotaurakolta ja työ­läiset
hyväpalkkaisia töitä sotateolll-suudessa
samalla kun ''liittolaisten"
maa-armeijat suorittaisivat kaiken l i ­kaisen
työn; kuolisivat, haavoittuisi­vat
ja näkisivät yleistä kurjuutta r i n ­tamilla.
Kaunista teoriaa tämäkin,' s l ^ U
mikäli halutaan jilttblalsmaidsii soti­laiden
veren hinnalla pitää hyvää a l ­kaa!
' Mutta tämäklii; teoria, kuten, niin
inonet muut sodanlletsojain' teoriat,
osoittautui alkuunsa pettäväksi toive­ajatteluksi,
joka saippuakuplan ta­voin
miurtui ensimmäisen tuule|ihen-gähdyksen
johdosta.
Tämän "teorian" mukaan aseistet­tiin
Etelä-Korean niikkehallituksen
armeija nykyaikaisilla sotaväUrieillä.
Se harjoitettiin amerikkalaisten ken­raalien
johdolla. Yleensä oltiha sitä
mieltä, että Etelä-Korean nukkäialU-tuksen
komennettavissa oleva: armei­j
a on paras seliamen Aasiassa: ;
Mutta kmi sotarununut soivat Ja
Rheen hallitus antoi hyökkäysmää-räyksiä
sotajoukoilleen, niin silloin
nähtiin, että korealaiset eivät ihalua-kaan
kuolla Yhdysvaltain -imperialis­min
hyväksi. To|shi sanoen, kore»-
lalset kieltäytyivät taistelemasta ko­realaisia
vastaan! Näin tämä hyvin
aseistettu Ja hyvto harjoitettu Etelä-
Korean armeija osoittautui nlihiii-kään
kelpaamattomaksi armeijaksi.
mikä cn .saanut dallaripiahdin" upsee­rien
vihan Ja halvieksiimlsai .osa^^een.
Tässä yhteydessä Etelä-Korean
joiikot näyttävät olevan yhtä 1
sotUaita kuin oUvat ItaliatÄtoj
laat toisessa maailmansodassa, f
ka italialaiset ovat aikaise
dlssa osoittaneet hyvää
taitoa, nUn Mussolinin fasisnmj
lesta he eivät halunneet
Näin myös Koreassa. PohJt
rean joukot näyttävät pystyrän|
tel yliluonnollisiin sotilaallisiin ^
,tuksUn, mutta Etelä-Koi^
varustetut sotilaat ovat kovin 1
oja sotilaita.
Seuraus tästä on se, että
lasta pataamiascdan" asemesti|
dysValtalaiset sotilaat jouturat)
lemaan, haavoittumaan ja
slmä sedässä, missä doUar
teorian mukaan piti kuolemanj
l ä - : ^ e a n sotilaita.
Tämä sellaisenaan on varoit^
kllle niille, jotka luulevat, etti r
mantereen Ihmisillä ei SUOIB^^
kolmannessa sodassa ole
tää — sen kun tehdään töitä l |
kastutaan. Jos tämä "teon» f
karille takapajuisessa Koreaa|
miten siUoln käykään sivlstyP"
kehdossa, Euroopassa?
J a se seikka, kun
klvestää, kuten ennen
Jää. pitäisi antaa rauij
lisää voimaa PonnisteHa^»^
lyttämlsen hyväksi,
j a kesän kuumuudesta bu
tehostettava toimlntaanuM^
keräämlB^ Canadan »o
ressin adressiin. ^J!^
maamme etujen m u J ' ^ ^ ^ ,
ta ehdotonta puolueettomffli^^
an taisteluihin. On päatt»^
pottava, että"kädet irti
sillä korealaisille kuulua
tqn oikeus itse päättää
halutuksensa muodosta.
' on tinkimättä JiyUätt^J^J
mittava ^.'nappulasta J » * ^ ^
tBQria", isillä se vie u j ^ ^ " ^
tapa j a vieläpä
kadon, tielle, r "
*
mm