Vapaus, December 5, 1950

              5i ' '
1^
mi'
r
5 ?
T
1' • > I
«Sivu 2 Tiistaina, joulukuun 5 p. — Tuesday, Dee.
( U B E H X f ) ilndQiendent JLatx>i
Oigaxi of finnfsb Canadlans. £8-
tabUsbed Kov. 6tb. Idl7. Aathorizea
second dass maii bF tbe Post
Office Department. Ottawa. Pub-llsbed
tbrioe «reekly: T a e s d a ys,
Tfaarsdays and Saturdays by Vapatu»
Publishing Company Ltdv at 100-102
Blm St. W v 8 a d b u ^ . Ont.. Canada.
relephones: Business Olfiee 4-4284.
editoria! Ctffii« 4>426S. fifoi
S. Suksi. EdJtor W. EiOund. BSalli
dödriMs Box 69. Sudlmy. Ontario.
Advertising rates upon application.
Traoslation free of cbaree.
TILAUSHINNAT:
Canadaaaa: i vk. 6JX) e VL 23»
YhdyKvaiioissa: 1 wk. TJO» 6 ltk. 3 » )
Suomessa: 1 vk. 750 6ick.4S3
\ Suomen itsc^häisyyspäiväniä
I Kirjoittaessaan [viime keskiviikkona :%'>4ohien,Jt5ena^^
t le'*, Canadan tutiset teki hyvin mielenkiintoiseii fotfeamukseh sanoen;
t " Ö n kuitenkin myönnettävä, eitä Venäjä viime sodan lopulla olisi
; mabdolIisesM voinut Suamen itsenäisyyden lof>ettaaj jos se olisi sfen
[halunnpt tehdä . .
J Tämä sellaisenaan on iMtla, joskin Canadan Uutiset ei rohkene
I vielä mennä pitemmälle totuuden myöntämisessä. Mutta tuo tärkit
•'-myönncty.s palauttaa miielcen erään toisen hyvin tärkeän seikan:
•'Jos Venäjällä olisi ollut tsaristinen tai parvarillinen hallitus, niin
Suomi olisi varmasti menettänyt itsenäisyyiensä toisen maailmansodan
jälkeen. Tsaristinen tai porvarillinen Venäjä olisi selittänyt kvJmäsH,
että Hitlerin liittolaisuus oli se viimeinen olki mikä katkaisi kärsi-v^
llisyyten*me selkärangan ja vaatii meidät lopettamaan tällaisen
; Vehkeilyn pienesiä rajamaassamme" (ikä kukaan olisi siinä tilan­teessa
nostanut sormeaankaan Suomen puolesta,
>tutla Sosialistinen Xeuvostotasävaltojen Liitto ei sitä tehnyt.
'Vaikka Suomen armeija oli lyötöy ja vaikka Neuvostoliitto olisi
y!"<Voinut miehittää yhtjihelp;>äti Suomen kuin liittolaiset miehittivät
•»vjnuita vihollLsmaita, niin Neuvostoliitto kuimioitti kuitenkin tässäkin
^'Cnantcessa Suomen itsenäisyyttä.'
Mhä tärtia oeoittaa'' Se osoittaa ensinnäkin;" että sodan aikana
pidetyt puheet Suomen rajojen puolustamisesta olivat tosipohjaa
' ^ i l l a , Venaja ei uhannut Suomen itsenäisyyttä eikä vienyt suoma­laisia
Siperiaan, kutea oli selitetty. '•
Tosiasia onkin tämä: Suomessa on valtapiirien taholta valheelli-
•/xsesti maan itsenaistyiniskysymystä. Tämän välhsf n perusteella liet-
• isottiin väärämielistä vihamielisyyttä 'itäistä perivihollista vastaan"
se johtilopulta kahteen onnettomaan sotaan.
"»»'Historiallinen tosi4sia onkin .se, että Suoftien kansa kävi sitkeätä
'•2Ja peräänantamatonta^ taistelua tsaristista srjrtoa ivastaan ja Suomen
'ilsenäisyyden puolesta. Historia myiis osoittaa, että tässä taistelussa
•vei, varsinkin vuoden 1905 jälkeen, johtavaa osaa Suomen työväen-
''föokka. Parhaana todistuksena tästä on se, että Suonien it.senäisyys-
;J^taLsielussa vei niin huomattavaa osjja lakot ja työmaataistelut,-jotka
r^ovat työväenliikkeen taistelumuoioja.
Toinen historiallinen tosiasia on tämä, että ei vain Venäjän tsaris-
"Anen hallitus, vaan myös Kerenskin porvarillinen hallitus — ja vieläpä
„jQikeistososialidemokraatti>.et johtajatkin (men5hevikit) vastustivat
l*15uomen itsenaisyvtta. .Mutta Venäjän l^olshevikit tukivat Suomen
{kansallista vapaustaistelua jo ennen valtaan noasuaan ja hallituksen
1 imuodostettuaan he suostuivat vapaaehtoisesti tunnustaanaan Suo-jl
ftten itsenäisyyden. Xeuvo^oliiton hallitus. Leninin ja Stalinin joh-
• 'SöJla antoi ensimniiäiseksi tunnustuksensa Suomen itsenäisyydelle, ja
• :vasta sen jälkeen seurasi Ruotsin ja muiden mafden tunnustus. ;
' "f/Mitä sen jälkeen Suomessa tapahtui, sillä ei ole mitään tcketnistä
2 iSuomen itsenäisyyden kanssa. Suomen eduskunta hyväksyi 'joultf-1
Intian 6 pnä 1917 Suomen itsehäisyyslain. Tästä johtuu, e^ä;j#^^^
2 ^^lun kuudetta päivaa vietetään Suomen itscnäijiyyspäivänäi . Neu-
«*^J?sii)liitto tunnusti Suonxen itsenäisyyden tammikuun 3 päivänä. 1918
s i j a Ruotsi seuraavana paivanä. Mutta porvarien aloittama kansallis-
H vsbt^i.imitä valehdellen on sanottu ••'vapaussodaksi" alkoi vasta tainmi-
S -^*uän 28 pna 1918, cli viikkoja sen jälkeen kun Suomi oli jo itsenäis-
I Jjtyt^yt. Porvaristo aloitti tämän sodan siinä nimen6nVaiscssa miel^^^^^^
/tJllä voi-si kukistaa Suomen työväenluokan ja taata oman rilsloase-
^ niansa iLsenaistyneessa Suomessa. >Iutta kukistaessaan'omaa tyii-
« vacstuaan. Suomea parvaristo joutui turvautumaan Saksan keisarin
S öpunn — jonka johdosta Suometa oli tulla saksalaisen kuninkaaii
!^ iil&atlitsema saksalainen nukkevaltio, minkii ('nnrttoiiiui.den ehkäisi,
\-^i suomalaisten porvarien 'viisastuminen", vaan Saksan häviö ensim-
5jjjials€s.sa maailmansodassa.
-Xain siis .naemiri". etta Suomen porvarilla on verrattain pieni ja
•Vrittain tahrainen osa Suomen it»rnäisyJ•staist^Ulssa, jotavastoin Suo­mi
saa kiittaa itsenäisyydestään suomalaisia työmiehiä ja talonpoikia
P i i y i t o ' i p i n i ^ a ^ ^ [-,
C h r i s t ^ WBta Sodburysta saavut^
tl imäfiD. lo^^
iän. 'Snidymme onnitteluihin meiiki-päivän
Joiidpsta. .
Biitäiliiia M l ^ ^
voiltai^ sanoo im
SITÄ " O I K E A T A ;
PATRlbTI^aäA^
Belsinjistä t i e d o i t e t t l in perjantaina,
että muutaobat /subnialaiset laivojen
omistajat bliyät liLbcttänect radiosa^
noman laipioilleen pysy§ poissa SUOT
irien t a t a m i s t a n i i n , k a u a n i a i i n k a n -
aäinyäliiien I d i i s i o n o h i . . . — O u -
tistleto, Vapaa Sana. Toronto.
MUTTA KANNATTAA TJtYTYY
SItÄ •*E8ÄÄ"!
Taantumuksen pesäke. Yes. s e l l a i ­nen
o n h y t / J a o n lituItaVästi a i t ^ o l ­lut
Y h d y s v i l i a l h y a l t i o v i r a s t o , j o k a ori
sama k u i n ulkoasiain; v i r a s t o muissai
mäissä. Hiljatt8in'^ld^ty6sä C I O j ä r ­jestön
vuosikokouksessa > C l i i c a g o s sa
liyyäksyttlIn,ulkom>akysy»nykslä kos­keva
poiiusi.' j o s sa yaaditaäh mm., e t ­tä
tämän maan yaltiovirastoon olisi
nimitettävä semmoisia virkamiehiä.
jotka ovat' myötämielisiä tj-öväenasi-a
l l e . (ei siis edes t v a i s i n a i s i a työväen-m
i e h ^ . mutta työväen 'Tstäviä" —
Väpaus) j a katselisivat u l k o p o l i t i i k ­k
a a k i n to^öväen e ö j j e n k a n n a l t a . V a a ­timus
. o n :^jan):öhtainen j a k a i k in
p u o l i n a s i a l l i n e n , m u t t a 'elleivät m e r ­k
i t petä. tätä järje^>^lelden työläis­ten-
toivoin usta ' ^ i i i o ä d a t e t a . Sillä
l u u l t a v a s t i tiäjsaTaliari- perustämisei^ta
lähtien o h ; y a l t i o v i i ^ t o h päämiehek­si,
y a l t i Q m i n i s t e r l k s i . n l m i t e t t ^^
tnrnjuksellirenipia miehiä mitä m a a l ta
qh löytynyt . . . --- l ^ ö y ä e i i psuiistöi-öiöitaleitden
toimittaja H e i i r y K o s k i .
" M a a i l m a n ihenoa" palstallaan.
:^;mmj^M^m^
Väti^imäkn t y t i ^ i e i i i i^ttiimiä. ÖHjti^mine ; i ^ y l t | ä ä ^ -^
iieh.f^iäöf^r •qiettaiie^^ e^.':kmi'
yikfea; saisi täy*ni^ii-yc^
«8, iofteh se^ä(iätt|i£i >!^^^Ti Ic^si^sT^''
ikjiciikgi tiiteyät jicis, iknisM
•StecÄlur; . i i ^ ^ . '
y ^ a i i liudliKaäh ^ Möiaä fönfä^lto"
'^bMtta^asJ4ä) J^ökö ky^inys . 1^-
m£t}i(lajijiiie^ 'M^sa.iaiTkm;^_
dhsBä: K o r e a l a i s e t nouEeyat icaipnte^n
toisella
Suömeii veks(eIiyellEa
lisääntynyt siiurästi
JMelsinU.; — Maftäsiuun
vIikoUa . Suomen p a n k i n uUcbmiaiset
väluirtat väherityfvät Säliö m i l j . ja
n i i d e n määrä ä1eni.4. tniljärditi r a j an
aiäi)Uölellc. Ulköinalsei vekselit lisäy-tyivät
143.9 m i l j . i h i i t t a idkpmdisten
setelien ja körkoUfH>ojW' mSärä p i e ­neni
8.35 m f l j . mk.^^ j ^ ^ suoraan
antama k o t i m a i n e n yekscliluotto s u u -
rbtii 1.5,05.2 n ^ j . j a - s en
rä nousi 38.^ m l i j a t d i n r a j a n y i i p u b -
Islle siten,-että v a l t i o n saämä luotto
ka.svoi l,€00.\>:vmllj, mutta y k s i t y i s t en
t o i m i n i m i e n y m . l u o t t o j en määrä s u ­p
i s t u i He^ m i i j ; m £ ; : T^
toUkset vähfehJfj-iVäl 4^d:27 M i l j . m k ,
LUkkeegsB o l e v a , setelistö, Jq'>ui, e^elU-iellä
vlikoirfa yöl^^ptyi Sissiaiili: li-säo"
tyi nyt: milj. n^^^ j a seh
maäia kb^ibci 32. m i l j i ^ räjän y ö ­puolelle.
vä ä l Q i t t a ^ ^ ä ^ j b k i h «lilcä
herä Sjieificrdissä pi^ittäi^^^ ta«-
hanpubluiitajä^i, maa£imaiikb&|[i<^te^
ta saribi: ^^Teidän iiitäirf : t i ^ ä > 4^
hanjiubliötäji^. cie^^^
t i zniiiulle teidän Iteview--jidkE!ai8h-ne.._
;
"j:4jbn n y t ' , v a s t a s i n minäl 1 "i/li-nusta,
Briglänriin a r m e i j a n e y b ^ j s t ä,
t u l i s i tbdeiia a e v ä / r e k i ^ i i ' { ä l n im
yst&yillföi." , • ^
i l i h u l l a o n täysi syy o l e t t a a / e t tä
tällä nuorukaisella „oni *'pr<«ressiivi-s
i a " i b i e l i j i l t c l t l , Tosiaslasäa . i t i i p i ia
väliäi>,,}iann,!|^^ hänen väri^sä^ K a i -
kesiä ;hi(buinatta luiit; §iiiä i l t a n a t e i ­dän
jiilkaisjiiiiiiä^ ^io^ .Öajua
miterii^än k i e i t ^ . ^siiä.. ^ t t ä teldäti
rai^adpiopagänäan^^ vaikuta m i ­n
u u n p a l j b a k a a i i . R a u l i a , kuteti-EOta-k
l n , määritellään a i n a kockeifs.a, p a i ­koissa.
8s mikä o l i t o t t a eilen, c-n
ylitä totta tänään. .
; M u t t a se, mitä teidän j u l k a i s u s s a n ­ne
sanotaan, saatte i minut s l t t e n S in
ajattelemaan sodasta j a r a u h a s t a v . M i -
nä k i r j o i t i n ajatukseni paperUle/jä
lähetin sen eräälle englantilalsel-e s a -
nomalehdelle. Se ei julkaissut'Ätä.
Niinpä lähetänkin n y t a j s t u l u e n i t e i l ­le
. . . j a te mahdollisesti n e j u l k a i ­sette.
' . '•^':'<^ •
. . . Sota j a r a u h a . Minä o l e » . a j a ­tellut,
melko paljon n|.istä asioista
siltä alkaen k u n K o r e a s s a a l k o i pieni
kocsbta. M u t t a älkää i l o i t k o l i i a n a i -
k a i s i h ! Kysymys ei ole missääh tiiie-.
lessa viime (hetken • "mcräallsieirfa '*a-^
l o s t a " . M h i u n mieltäni e i paiöa?hä-'
vitetyt alueet eikä ruumiiden, häky;
ci naisten, lasten j a , v a n h i i s t e n ' ^ a e l -
l u s ^ r a i i n o i d s n joUkossd. JÄina'ölen
nä^j^t p a l j o n t i i h o a , r u u m i i t a , itSseviä'
n a i s i a j a h o u r i v i a vanhoja u ^ b j a,
i C a i k k l sotilaat tottuvat s i l h e r i - ^ ^ M i -'
nä olen nähnyt t a i s t e l u j a " InCIaisia;
A f r i k a j s a . v v j t a l l a i s a j a . N i j r m a n ;
Nle oVat sbtifiiskääTln •?e|>^^e
seuralaUsia. ... ^
Ilja vaan panen vSJa&icsenl.pap^
sitä m u k a a n k u n n e t u l e v a t mieleeni.
K u t e n .sanoin, i o t a j a s e n a i h e u t t a ­ma
t kärsimykiet, eivät Johtaneet- t i - -
niän k i r j o i t t a m i J e e n . KirjoitiaiJfeni
j o h t u u v a k a u m u k e s t a n i , että k a i k ki
tulevaisuuden sQ:!at ovat täysin i n i e -
tS^ri, iīiuta.jisebra^ .kuin.
äiki^fe;^".jja;.kalpenin,sädän : ^ ' l a k än
j ä Indo-^B^ Öe öjösl jat-^
k u v a s t i pis^ÄVänä^c
töitä. jöiiSa-Ö3rtäm seuraa
kj^yysäauden k a p i n a , mistä päättää
vlhollism^ria^rmätön m u t t a v s i n ^
päämaja. :
Teestä; «äattaa t u n t u a k u m m a l -
l|selta,'-<et^^^upseeri^ .elää s o ­dasta,;
j p ä | i u ^ t ^ Mutta
ijhenTi i^^l,^ valossa
äamm^^^^^^^^
. l i t i & a t ' o%t aUria olleet yastuuesa.
c n K y y i n .travää . m i n t d l e , sillä
a b ^ I e n . a i i i S q l i l ^ tolmsstani.
blfai - aina^ h a l m i i i u t palvella.
K ^ jsänbin. i i i n ä näen, että
|iijk^^afi^^|0pne^^ ei,-Tie s i l l e k u u -
tuyaä öä^^jriäan.^R^ tai
^^Vi:3l0^3i^ pu^ustaiE^ , mis-tä
g ^ ^ i ^ n jon^; k ^ Päinvastoin,
A^iii^' *-^-^'| s i i v o n : v s ^ i n m a a n etuja
-ja t o i m i i u l k o y ^ ^ alaisena.
. ^ i a r a ^ ^ ^ ! ' ; se ö n vielä p a r a -
^ b i e ^ ? ^ :^tä; sfeilalsille tnallle Iruin
j i r i i a i i i l i a ; J a r^riköIse3ti;B^^ - M i -
seUjgiti;;^^ Englannn
£p^äalta^: •. . . ^ ^ u r e n i m p ^ xakeii-
^ a j t e
i j ^ i ^ ^ eng-j
i ^ t i l a j l ^ e t ' r ä ^^ sellaisella k a u -
feor^löfcyyd*^ jä
m u u d e l ^ i f o i ^ ^ pu-hUak^
bbi s e ollut kublläkainppai-
Jiissa : j k o l i& Sen
jesää, Aäsiaii j o k a b h j b e i m e i i i m l h heng^nläihtö t a p ^ saiolri k u n l u o -
häväisty,ja j o k a uneksuu sorrosta v a ­pautumisesta
. . . Lisäksi,.jos amerik­kalaiset
jäävät K o r e a a n Ja ryhtyvät
siellä r a k e n t a m a a n voimakkaita t u k i ­asemia,
n i i n minä en nä^.naiten V e ­näjä
t a i k i i n a -voisivat sitä s a l i i a l o p -
pumkttomasti. Täten meidän, käsis-sämms
Olisi ennemmin t a i myöhem­m
i n kolmas maailmansota.'
M i t e n seilairien sota päättyisi?
Omaksuen n i t i s i i i s i m m a h k a n n a n , e t ­t
ä Venäjä- j a kansanäembkratiät k i i -
k l s t e t a a n aseycimin, voitto m e n i ^ s i t -
t e n k i n A m e r i k a n j a s e n l i i t t b l a i s t en
. s o r n i i e n välistä. I^ykyaikana-,ei enää
saada voittoja j a nukä tajarisia m i l i -
taaris£s.ti päätt3myt sota muuttuu t o i ­seksi
.sodaksi, mikä jchtuvi v i h o l l i s en
häviöitä. T o i s i n sanoen,., s o t a jätkiiu
muottia v a i h t a m a l l a : E i o)(i^'enää a v
m i a taisteluja täi vi-höllisi?^. joita v c i -
däan osoittaa sormella, ' m i i t t a k a i ­kesta
hublixnatta' vallitsee ylemen: v i ­hamielisyys,
tehdään m u r h i a j a tuho-^
v u t t i i n I n t i a s t a.
p t t a k a a h u j m i o o n , minä e n m o i ti
nykylst^-iiflä^ista I n t i a s t a l u o p u m i ­sesta,
aiinä jen hyväksy tory-ystä-vieni
miel^idettä siitä, että me o l i ­simme
-voineet pitää ikuisesti I n t i an
sii;.^emntie suojassa. -Päinvastoin olen
sitä mieltä, että meidän o l i p a r e m p i
lähteä o i n a s t a tahdos^mme -kuin t u l ­la
ajetuksi pois. '
' M u i s t a n vuonna 1943 tapantimeen
Ö^yen keskustelun moslemilaisen I n ­t
i a n . m a j u r i n , kanssa. Hän o l i y k s i
niistä iiaCToista i n t i a l a i s i s t a j o t k a s a i ­vat
n ^ i i i i kpykean aseman. Olin s i l ­l
o i n Burmassa. K e s b i K t e l i n hänen
kanssaan .siit^, mahdollisuudesta, että
l i i t t o l a i s e t lasksvat j o u k i o j a maihin
Eurobpassai , Tämä" m a j u r i sanoi m i -
h u l i e ; että hänen s u i i r i n toivonsa o n ,
j ö t t ä t ä t a ä - m a i h i n nousu onnistuisi
•ja että S a k s a k u k i s t u i s i . M i n u a häm­mästytti
v a h a n hänen sanojensa ja
tunteid^hsa voima j a siksi k y i y i n,
v 7 . . ' ' :.: ••' . - . I f / i ' • — —
Hetkeäkään epäröimättä t i ä n y a s t a s i:
" I S I l ä k e r t a a luotan\siihen;,;että E b g -
l a n t i lähtee sodan pääsyä pois I n ­t
i a s t a . " • •••^V."'"--^'y .
Minä t i e s i n , että me emme ele k o ­v
i n k a a n populäärisiä kasyattamiem-mt
I n t i a n valioihmis.ten ke:iuudfösa.
Tämä k a i k e s t a ^ t a h u o l i i a t t a mitä
olemme I n t i a n hyyälssi tehneet, "rai-lä
valipihmisellä o l i vsän y k s i tavoite
— päästä meidän tilallemrne k o r -
k e i s i a äsenlissa. M i i t t a i n i n a . o l i n ^ -
nä uskossa,.. että me ypimme vielä
l u a t t a a - ' v a k i n a i s e e n armeijaan, mikä
c l i muodostettu suurimmalta. cCsalta
moslemilajsista, j o i l l a c n k a i k k i m e ­netyksen
varat meidän , poistiun-lses-tamme.
Tämän m a j i m ö sanat a v a s ir
vat m i n u n silmäni j a aihäuliöyat k a t -
k s r a n pettymyksen. M i n ^ lähdin I n ­t
i a s t a h y v i n r a s k a i n m i e l i i^
M i n u n täSftyy myöntää.^ että e h -
siminäinenkosketukseni amerikkalafo-t
e n kanssa Normandisisa o l i p a r e m ­m
i n k i n epämiellyttävä. Heidän t a i s -
telumenetelmäiisä eivät miellyttäneet
minua. : S p d a n ^ y n n i n täydellinen
m e k a n i s o i n t i j a heidän jalansijansa
v a l m i s t e l u p a l a u t t i n i i n u n mieleeni
kertomuksen hedelmä'hlllon joukk-a-tuotanncsta,
missä ei a s i a l l i s e s t i ole
m i t ä ^ ^henkilökohtaista aloitemah-d
o l l i s u u t t a . - K y s y m y s ei c l l u t n i i n ­kään
p a l j o n d i j e l m a s t a , jonka m u ­k
a a n vUiblliselle jätettiin "kärvennet­t
y m a a " j a j o t a sellaisenaan voidaan
puolustaa; vaan v a l l a t t a v a k s i aiotun
man " n e u t r a l i s o i n t i " . Tämä saattaa
o l l a tunteellinen argumentti. M u t ta
s i i h e n sisältyy p i u i t a k i n . Täydellinen
y l i m i e l i s y y s sodankäynnin väärinkäy-tolcsille
kuUd käsikädesä heidän t i e ­tämättömyytensä
j a sanoinkuvaamat­toman
materiaalihaaskäukssnsa k a n s ­sa,
heidän anteeksiantamattomien
t a k t i l l i s t e n virheittensä j a itsekl:ään
halunsa kanssa saada toiset teke­mään
puhdistuksen, "ilmäpehniltyk-s
e n " jälkeen — m u t t a tämä o n aihe,
j c s t a en h a l u a nyt keskustella.
Saavuttuani E n g l a n t i i n minulle
Jkerrottiin yhtä j a toista amCTikka-l
a i s t e n "miehityksestä' oinassa maas­s
a n i . E i o l e a i h e t t a käsitellä heidän
karskiuttaän, heidän kerskumistaan
j a heidän tarpojaan naisten kanssa . . .
P a l j o n yakaväinpaa on se m i t e n he
antoivat nucffisomme m a i s t a a helpos-ti^
saatavasta r a h a s t a . Heillä o l i h u o ­no
vaikutuis brittiläiseen rehellisyy­teen
— mikä tödelia o l i öleniassa —
j a he antoivat e n g l a n t i l a i s i l l e epäily­j
ä E n g l a n n i n suaiteen.
M u t t a k a i k k i tämä c n vieläkin t u n ­n
e m a a i l m a n piirissä. K a i k k e m t a r -
4
a
sekä (venäläisiä bolshevikeja.
-oOo-
J0rcwn "deniokraattmen" sotaohjelnnta
• *i Eversti Oeorge "Dreu'. joka Bay Streetin kultakaivoskapitalistien
k ja väkijuomainstressien armosta johtaa nyt •'lasarectin suuruksen"'
H tavoin pienenevää torypuoluetta, piti viime keskiviikkona •suuren"
i puheen, jonka yhteydessä hän kerran uudelleen paljasti todellisen
5 jioliitlisen olemuksensa.
^ Kuten sopu odottaakin, arvon everstintme ei luonnollisestikaan
i_yoinut olla antamatta omaa ••pätevää" arviotaan maailman sotatilari-teesla.
Han piti ilmeisen selvänä sitä, että sota tulee, eikä mikään
• {rauhanliike saa sitä estaa, sillä 'suhteeili-sesti harvalukuiset kcrkeisia
Il ii»'iroissa olevat miehet päättävät nuiiitaman seuraavan päivän kulueissa
! fAsioista, joilla on mullistava vaikutus koko maailmaa tulevaisiruteen"
I TCOPrn uulistieto Ganamiquesta. marrask. 29 pnä),
'»f. Sodan ja rauhan asioista päättävät sits •"harvat ja valitut" — vaikka
^ ^ d a n seuraukset tulevat koko ihmi.^kunnan kannettaviksi!
Sievaa "demokratiaa* sellaisenaan! . Mutta vitiä kohtalokkaam-r
Jfjaa se on silloin kun muistetaan "a.siantuntija" eversti J)re\vn sodan-
» tedelliset '•ennustukset'' ja "arviot'" esim. Xeuvosloliiton ja Hitlerin
fit5aksan välisistä voimasuhteista, niiden poliitlisista t:woittei5ta jne!
>^Xuten muistetaan, eversti I)re\v pauha.«i silloin Xeuvostolilttoa vas-
^J|aan,. kuten nvtkin. ja esitti lämpimiä kosiskeluia suuren Hitlerin
Mutta käytännöllisenä politiikkona eversti Drew ei luota -mitään
*^ttuman varaan. Han muistaa katkerat vaalihäviönsä Ontariossa
fitta vaatii poluttislen vastustajiensa suun tukkimista. Jotta ''muutamat
«korkeissa viroissa olevat miehet" voisivat rauhassa päättää sodan
ttaeTöittamisesta. johon nämä '"korkeat" urhot eivät itse aio osallistua
j^Sn paremmin kuin eversti Dre\vkaan. tJrypuolueen johtaja esitti
^laadittavaksi jonkinlaisen uudm 9*S:n:?i'n lakipykälän "kommunisti-gjj^
i-mintaa' vastaan, lotta •voitaisiin ehkäistä koaimunistien maan-
•MJelos ennenkuin se tapahtuu",
««'Jos joku luulee yllaolevaa järiettömäk.si siansaksaksi, niin häh
Mrebtyy pahasti, silla eversti Drew on tuossci oma itsensä. Hän
Sl&aluaa havittaa demokraattiset vapaudet Canadasta siinä nimenomai-
22^ssa tarkoituksessa, etta voitaisiin perustaa poliisivaltio, niissä
^j^hi^it^ontroUoivat ihmisten ajatuksia ja •"estävät" heidät tekemästä
•Joitakin etukäteen heille maxirättyjä "rik&ksia" "'EX^XEX RIKOK-
•ÖEX SUORITUSTA"! Tämä on eversti Drewn ja torypuolucen
«Sderaokratiaa , mutta vielä kummallisempaa on tulossa.
Eversti Drewn. kuten muidenkin totalitääristen ajatusten kontrol-
"^leerajien tarkoituksena on käyttää "kommunismia" vain keppihevose­na
ja karrata keskitysleirille kaikki 'väärin ajattelijat", jotka eivät"
•hyväksy suuren johtajan sotaohjelmaa. Niinpä eversti Drew esiintyy
on
viekkäastikin ja vaatii julistäniään lainsuojattomaksi — ci vain kom-
«lunistä puolu(J(ta — vaan '*kommuhist^ toimin.^ah'", mitä tietysti
on .se jos puhutaan rauhan puolesta, vaaditaäh viiden sentin palkan­korotusta,
tai arv-ostelläan torypiiglueen jumalaista johtajaa! Ettei
Iässä suhteessa jäisi mitään epäselväksi, eversti Dre\v selostaa juurta
jaksaen, ettei kysymys ole mistään "kommunistien nimestä", vaan
kaikesta siitä,'mitä hän suvaitsee kommunismiksi sanoa.
Tällaisen lavastuksen jalke:h eversti Drew palautti kuulijainsa
mieliin Ontänössä karsimistaan v^ katkeröituneeii mielen­tilansa
jä sanoi että vaikka "kommunistien" toimintaan ei muiiteh
puututtaisikaan. niin jokatapauksessa on pantava pakkopaitäin sellai­set
lehdet, jotka uskaltavat vastustaa, suuren rahan poliittisia puhe-imiehiä.
Kuten huomataan, eversti Drevm ''kommunismlkäsitys'- on
tähän mennessä fevrnnyt melko laajaksi ja sitten häh antaa ankaran
tuomionsa:
"Canadassa julkaistaan suuri määrä sanon\alehtiä Puolan, Suoimen,
Ukrainan ja -muilla kidillä. Xiissä on mitä pahinta lajia anti-canada-laista
propaganda. Xe ovat hyvin rahoitettuja ja niillä on laaja
levikki.
"Xiitä jaetaap niiden keskuudessa, jotka tulevat Euroopasta Cana-daan
ja jotka eivät puhu englantia tai ranskaa. Monissa tapauksissa
niitä lehtiä lukbe"ihmiset, jotka ovat voimakkaasti kommunismiyas-taisia
tänne saapuessaan, mutta jotka haluavat tukea niitä lehtiä siksi
kun usein ne ovat ainoita saatavissa olevia lehtiä kielellä mitä he ym­märtävät
. , . .\ikana jolloin edessämme on suuria kysymyksiä, meidän
täytyy suojella ja varmistaa todellinen sanomälehtivapaus . :
• Toisinsanoen, eversti Dre\Y vaatii mestauslavalle vähemmistöryh­mien
"ainoat ,saäta\nssa olevat lehdet" jotta päiltä ihmisiltä riistet­täisiin
kokonaan oikeus lukeakin sanomalehteä, puhumattakaan< nyt
sen kustantamis- ja julkaisemisoikeudesta. Ja tätä sanotaan sanoma-lehtivapauden
puolustamiseksi!
Me emme tiedä, onko Vapaudella kunnia olla niiden "kqm-munisti-lehtien"
joukossa, joita eversti Drew vaatii lakkautettavaksi, jotta
•korkeissa viroissa olevat miehet'' saisivat rauhassa päättää-tuhoisaan
sotaan lähtemisestä ja että torypuoluetta ei enää vustustettaisi seyraa-."
vissa vaalei.^sa. Meidän täytyy tunnustaa suuren yleisön edessä syyl­listyneemme"
eversti Drewn ja hänen kurjan ohjelmansa vastustamia
• seen.
Mutta jos meillä sellainen kunnia on, niin -me voimme etukäteen i l ­moittaa
vakaan käsityksemme, että Canadan suomalaiset eivät tule
torypuolu^n tahdottomiksi lampaiksi sillä, että heiltä y-ritetään
riistää lehti, jonka he ovat itse rakentaneet, rahoittaneet ja vaalien
kasvattaneet. Suomalaiset miehet ja naiset eivät ole tottuneet piis­kurin
saappaan varsia nuolemaan ja me olemme täysin vakuuttuneita
siitä, että fasistinen nuelipidesorto Vapautta vastaan tulisi aiheutta­maan
sen, että Vapaudesta tulisi lopuksi entistä pidetympi ja entistä
laajemmin levinnyt lehti maanmiestemme keskuudessa. Ja mikäli
voidaan historian, varrella saatuja kokemuksia pitää jonkinlaisena
mittapuuna siitä, miten tälliliinen fasistinen ajatusten kontrolli vai­kuttaisi
canadalaisten keskuudessa yleensä, niin varmuudelta \^hiaan •
sanoa, että Vapauden väki saisi paljon ystäviä ja kannattajia muidela
canadälaisten ke^uudessa taistelussa sanomalehtivap.-iuden puolesta Xronkongressin pitooni
toryjen fasistista ajatusten kontrollia vastaan. V
K u n s u m ^ ^ e l b l p a y a ] ^^
astui toiziustopnsa, ärjäisi bän
olevalle nuorelle, m i ^ e l l e : .
" P a i n u k a a ^Miteen täältä,
kauan : ^ i ] i m i i ^ ölm;a@ärä§.^^(
tääillä passaa vetelehtiä.-"
" M u t t a anteeksi herra, en
h e n k i l f f ^ i m t a a n , ; s a a v u i n vaift':
l u s t e l e m a a n jÄiSiaa?". sanoi tm
:]/'-y^ Lft«ova. -
"Hyvä. olette, hyväksj-tty", övah Igkongressia
j o h t a j a . - : -.'Z,^ S ^ . s a
KUtos. h e r r a " huvtdahtl rraoriftji Jean-i*
S{^ hisU
J a nyt p a i n u k a a , olette eroitethi! feja meidän
k a r j a i s i j o h t a j a , osoittaen öyea." •. rtstaiisellä t
N u o r u k a i n e n Sieppasi iiattiifasa^j ^»ina aseU
lähti ovelle, mutta 'kääntyi sitten kj ^ iSxMn.
s r e n : ' . ^ gheinen.
S a l l i t t e k o minun,tehdä yhdenlg ailä. että C
symykseh?" ' iai, ettei si
" N o ; mikä se oh?;" : iiaan."
'Sanoisitteko minkälainen teMät iSSa sanoi,
se o l i johon: o l i iiyväksyttyV öBlset olisi
niin v
01
keintä o n se, että ainerilöcalaiBetji i""*^*!?^ *
vät ole koskaan ppistunectr äifMi 0^
l i i s t a . M a t s h a l l i n suiinidtelnJaä]J'fi ^
sältyvän täloudelllseh riippuvalfiuude U r
lisäksi o n tullut ^sotlteallisenyrit^ IfnilfAC
vaisuuden -ha*Östys. K u k a ädfaia^ij ftUUlVö
k y a i k a n a ndtään ^ a r v o a kenttäni^ .••
salkkiä, Mohtgonierylle? Britiuifiä
yleisesikunnasta on t u l l u t A a i i e ^
yleisesikunnan merkityksetön
Y l i 15.000 ameriikölaista "speäali
QJI meidän sätbtnissamme Ja v]
kentiilämm -Ämiue eri tcoTliäui oh
^ i t c k s i s s a o n ^ u l w i ^ Smuuto
MikäU o n puhe äskettgisistr jäH
slstämroe K f s s ^ - . j a l^^-iääSsa,";;? |{jao'450
cn.teihty.ikpiiimald^^^ juhla
r i k a n alasimen ;y|ilis^ Piilii^ii^ä E^rtinpn
täysin avoiinesti, i n i n u a ei hamai^
t^täisi.ialnkaaji jpsiäisin.Uet^ S^steln
amerikkalaiset ti)keyat salaisesti.,^ ^ä^ttää,
l a k k a l a i s t e n vastarintaliiketU,-kute
NenvostolUttoIalsia työläisiä laihakirjasto?sa. L a i n a k i r j a s t ot
Neuvostoliitossa Ja.niisi»' ön aänä n m s a a s t i asiaklcalta.
ovat h y v i n käytettyjä j a s u o s i t t u j a p a i i i k o ja
s y y r i a l a i s i a a v u s t e t t i i n muutajna .mi Utaaveilijans
s i sitten brlttOaisten - toimesta, jotk Ijtttään k l (
toivoivat pääsevänsä ramk^IaiateiLti bten aikais<
l a l l e . K; Perjantain
Sibeliuksen
E n g l a n m l l a e i . o l e enaa impenaoi^BJsllickia k
V i e l a p a sen -Connnonvrealth on-.vaa esitetään ko
r a l l i n e n utukuva. Britannia CL.TI tt]3mestaril]
luottaa kenenkään apuun. Scn täj iaitoon PII
tyy t3hdä k o v a s t i työtä j a elää onui «iflitsen si
ta niukasta maastaan. äQcnkdJ& Visa.
Köyhänä eläminen vaatii tietöaffi iSaaan pä
tä, miten tulee elää. Meidän armei ^«än vai
-jastamms on t n l u t todellinen feaö |4ilÄonserl
maallemme. Me emme vöi enennä jä»än johd
sitä ylläpitää. • E n g l a n t i ei voi valla
t a raitaan toisia m a i t a . Se - M I vai " " « ^ Sp
mehettää maita: Ottakiammeeii gj""^""*
m e i k i k s i Pklestiiha. Teisellä puota P J Panl^
k u k a a n e i todellisuudessa uh^isaa Enj JJJ"F.|^
l a n t l a , sillä E n g l a n t i o n \-i3lakm, to J^*^^'
tcs J u m a l a l l e , saarimaa. Mutta tekeH^^**^ P^*
mällä Suurbritanniasta Neuvcstoliit
toa vastaan kohdistetun lalvasto-l
e n t o t u k i a s e m a n — - milla ei ele mi
tään tskemi-:tä E n g l a n n i n puolusti
m i : en kanssa — vaarannetaan maam
me Venäjän hyökkäykHells. Sotfla;
n a minä voin, helposti kuvitella, ett
Veiiäjä katsoo taipeellisefcsi "tuhot
( J a t k u u 3, sivulla)
ja
Nykyään c n p u h u m i n e n d e m o k r a t i ­a
s t a t u l l u t o i k e i n muotiasiaksi. V a r ­s
i n k i n h a l l i t u s p i i r i t , n i i n yhdessä k u ih
toisessakin maassa, vakuuttavat k a i ­k
e n l a i s t e n p ^ t ö s t e m ä j a tekojensa
perustana olevan demokratian t u r -
- v a a m i s t a r k o i t u k s e n . • - . ^
K u n esim. presidentti T r u m a n ja
k e i s a r i M a c A r t h u r puhuvat atcmi-p
o m m i h . — t a i p o n u n i e n — pudotte-iemJsesta
K a i n a n kansan joukkoon,
n i i n vakuuttavat he s e n t u l e v a n t a ­p
a h t u m a a n A m e r i k a n "turvaamisek­s
i " hyökkäykseltä j a " d e m o k r a t i a n"
säilyttämiseksi.
K u i t e n k i n ovat k i i n a l a i s e t yhä, ku-:
t e n ovat vuosituhansia cUeet. noin
5.000 m a i l i n päässä i i m e r i k a s t a —
e l l e i n y f oteta huomioon sitä 9-mie-histä
K i i n a n K a n s a n h a l l i t u k s e n lähe­tystöä,
j o k a o n A m e r i k a s s a esittämäs-r
sä syytöksensä " y K : U e — k u n taas
A m e r i k a n Y h d y s v a l t a i n joitköt ovat
a i v a n K i i n a n r a j o i l l a.
" D e m o k r a t i a a " sanottiin myöskin
Canadassa olleen sen, k u n esim. r a u ­h
a n vetoomuksen a l l e k i r j o i t t a j i a v a n ­g
i t t i i n j a p a h c i . n p i d e i t i i n , m m . M o n t - '
realissa j a Torontossa.
'•Demokratiaa" o l i s e k i n , k u n A t t -
leeri johtaima B r i t a n i i i a n työväen . h a l ­l
i t u s esti rauhanpuolustajat jiääse-mästäjSriUumiassa.
pidettäväkö aiot­t
u u n rauhanpuolustajain maailman
kongressiin; v a i k k a e n s i n a n t o i k i n l u ­j
a kun vielä sanomme, että turkki-
V a i k k a hän solvasi NeuvoEtoliittoa
j a j u g c s l a v i a l a i s i a r a u h a n puolustajia^
ei k u k a a n n o i n 2,000 kongressiin edus­t
a j a s t a t a r t t i m u t äijää n i s k a v i l l o i h in
j a heittänsrt ulos, IS s i n n e päinkään.
Aijäh a n n e t t i i n useampaan otteeseen
puhua suunsa p i i h t a a k s i,
Bliviperän P e k a n paperi j a a m e r i k ­k
a l a i n e n R a i v a a j a innostuivat siitä
j o k o v a s t i huokaisemaan, k u i n k a r a u ­hankokous
r a k c i l i j a k u i n k a "soraää­niä
' . k u u l u i . :
Mikäs siinä, k u u l u i h a n niitä " s o r a ­ääniä",
mutta j u u r i v a i n p a r a h i k si
osoittamaan miiikälaista deniokratia
o n siellä missä lännen "demckraat-t
i s n " vakuutuksen mukaan el pitäisi
oll^ haisuakaan demokratiasta. -
U u t i s t e n mukaan äänesti Rcgge
kongressin hyväksymän yhdeksän
kohtaisen päätöslauselman kuutta
kohtaa vastaan j a s a i n o i n 2,000
„ edustajajoukosta 2 k a n n a t t a j a a . Y h -
r a u h a n l i i k k e e n kongressi Varsovaan, dysvaltain 53 edustajasta äänesti 52
laiset muhametit, j o t k a n y t Koreassa
tappelevat 'kötealaisia j a -heitä a u t t a ­via
cmla rajojaan turvaavia k i i n a -
l i s i a vastaan;'övat siellä turvaamassa
T u r k i n "demokratiaa" — . T u r k i n,
missä kansa t u s k i n u s k a l t a a demo­k
r a t i a s t a uneksiakaan — n i i n eikö-häp
meillä j o o l e k i n riittävästi esi­merkkejä
siitä oikeasta länsimaises­ta
j a miksei-myö turkkilaisesta " d e ­m
o k r a t i a s t a " . - '
Katsokaamme s i t t e n t a u l u n toiselle­k
i n pijolelle.
' K u t e n k a i k k i tietävät, s u r r e t t i in
;|aan vähä
i&ipalaams
P u o l a a n , k u n s eh p i t o e s t e t t i i n E n g ­lannissa.
D e m o k r a t i a n j a r a u h a n rakkauden
nimessä P u o l a n h a l l i t u s — muistakaa,
että Puola • l ä n n e n "demokraattien"
vakuutuksen mukaan lukeutuu ' r a u -
t a e s i r i p i i h " m a i h i n — ei asettanut
yhdellekään edustajalle pääsyesteitä, ^
ei edes vaatinut minkäänlaista v i i s u ­mia.
PääsyyU; riitti heidät v a l i n n e i ­den
i h m i s t e n v a l t a l i i r j a t.
J a entä.kckous itse? Siellä s a i j o ­k
a i n e n vapaasti lausua mielipiteensä.
Siltä- o n todistuksena se, että esim.
K o r e a n a s i a s t a ; r i e h a h t a ^ u t A m e r i k an
edustajistoon lukeutuva Ö. J o h n R c g -
ge, entinen . , 5 ^ d y s v a l t a i i i h a l i i t u k s en
v a p a a i n i e i i i i e n oikeusaisiamies .7- ehkä
n y k y i n e n k i n _urr t r o s k i l a i h e n Jugos­l
a v i a n T i t o n "terroridemokratlan"
i h a i l i j a , sai siellä vapaasti soittaa
suutaan. ^
häntä vastaan.
R a u h a i m e u v o s t c n valinnassa R o g -
gen korottama "sorahuuto" ^kiiului
vieläkin eneznmän pihisemällä,Jcun.
hän v a s t u s t i ' j i i g o s l a v i a l a i s e n T i t o -
vastaisen kenraali Pöpivodah v a l i n ­taa.
Tässä kysymyksessä hän e i - s a a -
nut m u i t a k u i n itsensä k a n n a t t a m a an
"soraääntään". .
M u t t a puhua j a äänestää äiJä s a i
mielensä mukaan. J a P u o l a n h a l l i ­tus
j a kansa kohteli häntä v i e r a a ­naan,
kuten k a i k k i a m u i t a k i n icon-gressin
edustajia.
O l i se;sentään toista, k u i n esim.
t a l v i s o d a n aikana tässäkin maassa
pidetyissä suomalaisten manneirhei-m
l a kannattaneiden "demokraattieh"'
kokouksissa. Niissähän e i s a l l i t t u j ö s -
kuskaan M a n n e t h e i m i a arvostelleen
henkilöön puhua sanaakaan, v a i k ka
olisi Cfeilloinijuolestakin puhunut. Pa
h u m k t t a k a a n s i t t en Mannerheimin
s c t a r i k o l l i s e n T a n n e r i n silloisista tas
t u s t a j i s t a , j o i l l e a r v ^ e m a t t a t a^
t i i n "demcteratian'* puolustamisen
inessä liyrkikiä silniää
S i t t e n toinen esimerkki.
K i i n a l a i s e t — Intian. Neuvost«lii
t o n y m . k a n n a t t a m i n a — ovat vaati
neet, että 450 öiiljoonaiselle -KSto»
kansalle, sen valltsemaUe Kansanha
l i t u k s e l l e , kuuluisi a n t a a paikka,?*
distyneiäeii K a n s o j e n järjestössä. . B H
tä se k u u l u u ehdottomasti sille.
•Mutta .Yhdysvaltain /valtiodepart
m e h t t i j a sen käskyläiset sanovat^
tälähsinialssn "elämäntavan" ja " «
m o k r a t i a n " mukaan se kuuluu
Kai-Ehekille, j c k a ei edusta ketään.
K i i n a l a i s e t välttävät, että
ja demokratian .^turvaämis^
saari hsUlä täytyy o l l a oikeus ha!
k a i k k i a ESinah Osia, suojella rai'
j a a n j a määrätä oma hallitusmuati
Mutta, Amerikan "demobraatit
Euuurrahamiehiä edustavat
sen puhemiehet sanovat, että " d
k r a t i a ' ' voidaan ttirvata vain
k u n Amerikan armeija pitää
s a a n K i i n a l l e kuuluvaa Pönnosa»
a f a c A r t h u r i n divl^iohat saavat . W
bassa miehittää iBainan raja-"
sdcä alituis«!ti *uhafca p
K i i n a n kansaa j a s en rakenn
S e l l a i s t a se o h demokratia ja
i n o k r a t i a " . Erö niillä o n kuin
j a päivällä, v a i k t o moJemmat
j o s t a v a t k ^ korvaan yhtä OUJ^^^Jt.
J o s ' J a i t i a t . arirbisa l u l d j a ,
detäokratiaa. i<Äa v a l l i t a ^ i n i -
h a n voimien kokouksessa, xäixi
t a u h a n j ^ b l t t s t a j l ^
M u J s t a ii«fös;'läMetc^^^
-rauhan a s i a a puolustavaa
pauden joulunumeroon- — B U U B » " -
.Onni
: li m
Ottteen
• Ida j a
lOTdij
Belmi
Ed<
Hazel j
Mrs. A
., VUi L a
Martte
Ed. Ft<
Täi
Oloni]
on sa
Enj
tässä
dassa
jaha
keä o
V
P.O.