Vapaus, December 5, 1950

              JuaikKem ylinnä liaiuan rauhaa, raimaa, raubaa!'
lebec haluaa
»taja Rkhard
^$xsan. — isällä pidetyssä R a u -
ressissa sanoi Quebecista,
saapunut Tanskalainen e-ja
Jean-Pul Richard:
!<Sato bistorlanune on ollut osoi-meidän
rauhan tahdostamme.
iflUsellä tyyneydellä on kansam-jkina
asettunut vastustamaan so-il'gnään
jolloin sodanvaara taas
läheinen, vakuutan minä teUle
että Quebec tulee toimimaan
ettei sitä voida vetää uuteen
sanoi, että jos kaDtki que-
; olisivat läsnä tässä kokouk-niin
varmasti he suurella e-
;t<Mlä hyväksyisivät k a i k k i kon-päätöksen
ja rauhanliikkeen
liin viikon lyhyt-ii'.
f ftjömen Yleisradion k^^ viikon
li^Uiato-ohjelmaali on tehty sel-
Ibien muutos, että ihuomenna, keski-lähetetään
Kansällisteatte-tklo
450 lp. Suomen itsenäisyys­juhlan
ohjelmaa ja englan-len
katsaus esitetään klo 5
iiSastaln ohjelmaan tehty muutos
että kouluneuvos Arvi
esitelmä Matti Kurikasta
4aaveilljana ja " organisaattorina"
klo 1230. ip. eikä klo .4;55 ip.
jbten aikaisemmin ilmoitettiin.
jPttjantaina klo 4.20 ip. esitetään
Sibeliuksen 8i5-vuotispäivän johdosta
BJdlkkia koko perheelle, klo 5.25 ip.
esitetään kotimaan tervehdys sävel-ttJSmestarilleen
j a klo 5.2ä ip. esittää
PiHiarmoninen Orkesteri S i -
hMsen sävellyiksen Lemminicäisen
i t o t •
i^&m päivän iltana klo 10.20 esi-yaltioneuvoston
järjestämä
liläipnsertti Sibeliuksen e5-vuotis-
Pvän johdosta.
rr
laorel Springs^ N . J . — K u n nuori
jaSTO marraskuim 28 cpäivänä rosvosi
pS& pankin, slel>pasi toän mukaan-ajiden
kassatytöistä. käyttäen hän-
|1 Ulpenään mahdollista ampumista
'iutaan paetessaan autoonsa. Ajet-vähän
matkaa päästi hän ty-
}2Q palaamaan kotiinsa.
uma Elsa" esillä
ensi sunnuntaina
So. Porcupinessa
Käsitypmyyjäiset ensi
lauantai-iltana
South Porcupine. — Vain kiireen
kaupalla mainitsen tässä niistä ensi
sunnimtain ajan kemuista, joita vie­tetään
haalillamme. Lauantai-ilta on
naisten oma ilta. johon kehoitetaan
miesväkeäkin saapumaan oikein suu­rella
joukolla. Siellä myydään naisten
valmLstamia .käsitöitä ym. sekä hyvää
suuhunpantavaa. Myös siellä pela­taan
monenlaLsia ajanvietepelejä. R a ­vintolassa
on sapuskaa runsaasti tar­jolla,
ettei kenenkään kuivin suin tar­vitse
istua, vaan saa tyytyväisenä
-aijhäilKi j a kaivella hampaitaan.
Sunnuntai-iltana. sitten esiintyy se
"Elsa". Sitä onkin kauan odotettu,
'.TTiutta nyt .se " r a v a h t a a " . Tiiona i l ­tana
tietenkin kaikki lähiympäristön
suomalaiset jättävät kaikki arkiset
a.>kareet ja rientävät sankoin joukoin
haalinemme. J a mitäpä arkisia aska­reita
niitä nyt sunnuntaina kenellä­kään
olisi. Farmaritkin tekevät joka-ipäiväiset
työnsä tavallista nopeammin
ja yrittävät joutua .puoli kahdeksaksi
haalille. Kiitos vain täsmällisyydestä!
Tällä kerralla en jouda arvailemaan
ketä sitone mahdollisesti tulee tätä
"Elsaa" katsomaan, mutta sen tie­dän.
sanoa, että kenenkään aika ei
siellä tule pitkäksi, sillä on se Elsa s i ­tä
sorttia nainen joita harvemmin
näkee, vaikka olisi nähnyt joskus pa­hojakin.
. Tulkaa ihmettelemään! — H.
Elinkustannukset
Canadassa korke­ammat
kun yS:ssa
Toronto. — Ottaen vertailun koih-teeksi
"Yihdysvaltain iialituksen laati­man
Yhdysvaltalaisen työläisten bud­jetin
havaitaan, että elinkustannukset
Torontossa ovat kalliimmat kuin mis­sään
niissä Yhdysvaltain- kaupungeis­sa
mistä vertailu on saatavissa. Mont­realissa
ovat elinkustannukset myfc
korkeammat kuin yihdysvaltalalsissa
ikaupungeissa, lukunottamatta New
Yorkia, Seattlea ja •Washingtonia.
Mutta vaikka elinkustannukset Ca>
nadassa ovat korkeammat kuin Y l i -
dysvallolssa, ovat palkat 24—81 pro­senttia
alhaisemmat.
Suomen historiaa
vuosilukuina
(lajipalai-
Bob McFarlane maan
monipuolisin mies
yleisurheilussa
numuiiiuiiiiinitiuiiiitiiiiiiuiiii!;
Onnea ja menestystä
IRENE JA
JOHN LAMMIN
niiteen iB^Uii toivottavat:
Ida j a Hugo Koski
lyydi j a Frank Salo
Bämi j a Hilmer Haapala ja
Eddy
HazeljaArvo
A..Lammi
Vili Lammi
»brtha ja Onni Hill
Ed. Preeman
Joulukuun 3
Capreol
1950 I
Ontario!
Montreal. — Amateur Athletlc
Union of Canadan "57. vuosikokouk­sessa
annettiin Norton H. Crowen
kiertopalkinto Canadan monipuoli­simpana
urheiUjana Bob McParlanel-le
Westem Universitystä. Tämä kier­topalkinto
annetaan joka vuosi maan
huomatuimmalia yleisurheilijalle. M c -
Farlanen nimissä on nyt yhdeksän
Canadan ennätystä ja .sen lisäksi,hän
on mainio jalkapaliopeluri. Hän on
myöskin ehdokkaana Lou Mar&hin
kiertopalkinnon saamista varten ja
Helms World Foundationin kiertopal­kintoa
varten. Edellinen annetaan
myöskin maan huomatuimmalle yr
leisurheilijalle ja jälkimmäinen poh-
1 jois-Amerikan parhaalle vuoden ui;-
heilljalle.
Kenraalikuvernööri, varakreivi
Alexanderin kiertopalkinto vuoden
parhaalle nuorten sarjan urheiUjaUe
annettiin Jackie Carrollille Montrea­lista.
McFarlane sai myöskm W. Davies
Cupin vuoden parhaana rata- ja
kenttäurheilijana. Hän oh voittanut
.sen kerran ennen haltuunsa.
Jackie Carroll edustaa Montreal
Track and Field Clubia ja saavutti
tänä vuonna uuden ennätyksen nuor­ten
sarjan neljännesmailin juoksus-
.sa. Hän opiskelee parhaUlaan M i c h i ­ganin
yliopistossa Ann Arborissa.
Olemme saanet pienen määrän
SEVERI ALANTEEN
SUOMALAIS-ENGLANTILAISTA
S A N A K I R J A
FINNISH-ENGLISH
P i C T I O N A R Y
Tämäisanakirja käsittää 957 sivua, ollen täydellisin ja
»monipuolisin Suomalais-Englantilainen sanakirja mita
' On saatavissa
^^Englanninkielen oppimiseen suomalaisille f}ripl^Me
^ maassa ja on se kieltämätön sanavahne. Myös Cana­dassa
syntyneille suomalaisille lapsille jotka harrastavat
ja haluavat säilyttää äidinkieleni, on tämä sanakirja tar-feä
olemassa.
Hinta $9.50
* Tilatkaa Osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
J'-O.BÖX69 SUDBURY. ONTARIO
5,500 e. K r . — Ihminen
nen .saapui Suomeen.
4,000—1,400 e. K r . oli Suomessa k i ­vikausi.
1,400—500 e. Kr. oli Suomessa
pronssikausi.
500—1,300 j . K r . oU Suomessa rau­takausi.
100 j . K r . siirtyivät suomalaiset hei­mot
Etelä-Suomeen.
1154 ensimmäinen ristiretki Suomeen
Ruotsista.
1187 karjalaiset hävittivät Sigtunan
kaupungin Ruotsissa.
1191 tanskalaisten ristiretki Suo­meen.
1202 tanskalaisten toinen ristiretki
Suomeen.
1220 oli englantilainen Tuomas
Suomen piispana. ^
1237 hämäläisten kapina kristityltä
vastaan.
1249 Bhger Jaarlin risttetki Hä­meeseen.
1256 Aleksanteri Nevskin sotaretki
Hämeeseen.
1278 venäläisten rankalsuretki K a r ­jalaan.
1292 növgorodilalsten hävitysretkJ
Hämeeseen.
1293 ruotsalaisten kolmas ristiretki
Suomeen — Karjalaan.
13Q0 vihittiin Turun tuomiokhlcko.
.1311 venäläisten köstoretki Suomen
sisämaahan. ,
1318 venä>älsten sotareitki Turkuun
saakka. -
1323 Pähkinäsaaren ranha Venäjän
kanssa.
13S2 saivat suomalaiset Oikeuden
osallistua Ruotsin kuninkaan vaaliin.
1438 puhkesi Ylä-Satatoinnassa t a ­lonpoikaiskapina,
'f '
1444 teki Kaarle Knuutlnpoika V i i ­purin
Ijnnasta hävitysnetk^n Venäjän
rajalle.- fj'^:"^'-':'
1457 kutsuttiin Suomen säädyt kool­le
vahvistamaan kuninkaan vaalin.
1495 kaksivuotinen sota venäläisten
kanssa.
1550 Helsinki perustettiin.
1563—1570 "Seitsenvuotinen sota"
1570—1595 Sota Venäjäa^astaan
1596—1597 Nuijasota. ' '
1605 Oulu perustettiin. ,
1606 Vaasa perustettllnr
1609—1617 Sota Venäjääv vastaan,
1640 Turun Yliopisto ^entistettiin.
1642 Koko Raamattu ilmestyi S|uomen
kielellä.
1695—4697 Suuret nälkävuodet Suo­messa.
17ÖC—1721 Suuri Pohjan sota. 1700
Narvan taistelu.
1710 VUpuri venäläisten haltuun. Iso­viha
alkoi.
1741—17^ Pikku viha. Turun rauha.
1779 Tampere perustettiin,
1782 Kuopio perustettiin.
1738—'1790 Sota Venäjää vastaan.
1£08—1809 Suomen sota. Haminan
ratiha. j
1809 Suomi sai autonomian.
1811 Viipurin lääni yhdistettiin Suo­meen.
•
1867—18Ö3 Katovuodet.
1888 Ammattikuntalaitos lalckautet'
tUn.
1879 Teknillinen korkeakoulu perus­tettiin.
1886 Metrijärjestelmä otettiin käy­täntöön.
1893 Bobrikov Suomen kenraalikuver­nööriksi.
18^ Helmik. Manifesti ja suuri lähe­tystö.
1901 Osuustoimlntalakl vahvistettiin.
,1906 Suurlakko ja marraskuim o i a n l -
festL
1906 Annettiin uusi valtiojälvärjärjes-tys.
1907 Suomen Ammattijärjestö perus­tettiin.
1903 Uusi sortokausi allcot
Toimikaa rauhan
puolesta liyt!
Toronto. — "Presidentti Trumanla
iune torstaina esittämä bäikäilemä-
;dn ja kylmäverinen uhkaus atomi»
ommin käyttämise.stä' Korean ja
l i i n a n kansoja vastaan aiheutti va>
'avan krUsin". sanotaan LPPzn k a n "
sallisen johtajan T im Buckln viikon
opulla täällä antamassa lausunnossa.
•TOn kärjisti tata k r l i s i i edelleen
.perjantaina kohgr^Ule eslttämäs-aän
kithoittavassa lausunnossa. Nä-
,:ä kaasi presidentti Trumanbi uhi-aava
la.usuntoa. kenraali MaoArt-itirin
alituinen vaatimus saada oikeu:
l i i n a n kaupunkien pommittamiseen
ia ne Yhdysvaltain senaattorien lau­sunnot,
j o i s ^ kehoitetaan atomipom-
^nin käyttämiseen, paljastavat iraitett
^ähää vailla Wasmngtonin mieilpuo-et
ovat hukuttaakseen maailman Ih-nlsktuuian
atomisotaan", sanoi mr.
audk edelleen. Hän sanoi lausunnos-
Aan edelleen mm:
Tämä kauhun Ja kuoleman uhka
vaatU. että vastuuntuntoiset mleihet
Ja naiset omaksuvat kaikkialla selvän
asenteen.
Demokraattisten kansanjoukkojen
^anvastainen Ja erlkolsestlkln ato-
Jiippmmln käytön vastainen painos­tus
pakotti' Britannian hallituksen
julHisesti vastustamaan . Trumanln
lausunnoissa vihjattua ohjelmaa. I l ­meisestikin
on Ranskan hallitus s a ­manlaisen
painostukseji kohteena.
Canadan deniokraattineh yleinen
mielipide edellyttää, että St. Lauren­tin
hallitus omaksuu selvän Ja J u l k i ­seni
asenteen näitä mielipuolia vas­taan.
Jotka yrittävät Washingtonin
vallasta humaltuneen klikin avulla
saada liittolaisensa j a laiceljaasa raa­televaan
bnperialistiseen sotaan.
Britannian hallituksen asenteen I l ­moitetaan
olevan, että "sota Kiinan
kansaa vastaan on vältettävä hinnal­la
miUä tahansa". Jos se on päämi­nisteri
Attleen se asenne. Jonka puo­lesta
hän taistelee Wa£hlngtonlssa,
niin I P P kannattaa häntä. M e kehol­tamme
kalkkia, rauhaa rakastavia c a -
nadalaisia painostamaan, että 8t.
Laiu^ntln hallituksen on kannatetta­va
ohjelmaa: E i sotaa K i i n a n kansaa
vastaan! Rauha voidaah pelastaa.
Taistelut Koreassa voidaan lopettaa.
Pohjols-Amerlkan demttoaattlsten
voimien el pidä sallia, että sitä käy-tettäisUn
tekosyynä Soimannen maa-ibnansodan
aloittamiseen.
!LPP korostaa kuitenkin, että maa­ilman
rauha on Jatkuvasti vaarannet­tuna
n i i n kauan kimnes Washingto-nln
maailman iherruutta tavoittelevat
li^UltsiJat pakoitetaan neuvottele­maan
Kiinan kansanhallituksen ja
kalkkien maaliman sosialistisen osan
maldten kanssa sellaisin ehdoin, Jotica
edellyttävät sosialististen Ja icapita'
llstisten yhteiskuntien rauhallista Jo
rinnakkaista olemassaoloa. Ackelee
na sitä kohden olisi kaikkien rauhat
mkiuitavien canadaLxistsn palnostet
tava S t Laurentin hallitusta omaksu
l i a o n Julkisen asenteen, kannattaer
ehdotusta viiden suurvallan <Y2idys-
7ailat. Britannia. Ranska. Neuvosto
liitto ja ^kansan-Kiina) kokouksen p i -
tämistä* normaalisten .suhteiden Jr
ythteistoiminnan uudelleen aikaan­saamiseksi
YK:npenL<iklrJan pohjal­la.-
:
. L P P kehoittaa k a i ^ a rauhaa ra<
.kastavia Ihmisiä nykyisessä kireässä
tilanteessa toimimaan nyt caoliaii
pnolesta. Sodanlietsojia ei voida
kiistä ellei iieldän suunnitelmieiisa
vastustamista tehdä tunnetuksi hyvin
erehtymättömällä* tavalla. «Maailman
rauhan liU±een yhä kasvava painos­tus
yhdessä Britannian lialUtuksen
MacArthiu-ln seUckailupolltilkan pelon
kanssa ovat saattaneet Ttumanin a l ­keet
kyseenalaisiksi. Enemmän voi-dsaxi
Ja tulee tehdä Canadassa rau­han
hyväksL
Asettukaa heti alueenne parlament­tiedustajan
kanssa yhteyteen. Joko
puhellmeUa. sähkeellä, lähetystöllä tai
henkUökohtalsella vieraUulIa j a pai­nostakaa
häntä esittämään julkisen
pyynnön pääministeri St. Laurentille,
että Canada kannattaa heti seuraa­vaa
toimintaa: -
Taistelujen lopettaminen Korean
raiUuillisia .•neuvotteluja varten. Jois­sa
kaikilla asiallisilla on täydellinen
edustus.:
' K i i n a l l e on myönnettävä palkka
turvalllsuusneuvosto.ssa.
Viiden suurvallan kokous Ja rau­hansopimus.
Atomipommin pannaan Julistami­nen
ja sotarticoUiseiksi se hallitus, jo­ka
käyttää sitä ensiksi mitä kansaa
vastaan t^u^nsa.
(Pääministeri S t . Laurentin on men­tävä
Washingtonlin Attleen siellä ol­lessa
j a toimittava edellämalnittujeh
v$atbnusten puolesta.
ipaihostakaa parlamentin, maakun­tien
iainlaätijakuntien Ja kunnanval­tuustojen
Jäseniä sekä unlolta vaati­maan
Ottavaa rytitymään pikaiseen
toimintaan.
Taistelut on lopetettava Koreassa!
. Tuomitkaa iVumanln atomisota-,
sminnltehnal
Tohnikaa rauhan puolesta nyti
PUHUU TORONTOSSA
Canadan Jähelyston kotiinpaluun
ehdosta niaa^lihan toisesta raaban-toncressisfa
Järjestetään To onton
"aulianneuvoflton toimesta suuri vas-aänottojnhla
Massejr-haalissa san
nontalna tk. n pnä.- Tämän kbkouk'
itn johtavina ^puiuijlna ovat Cana­dan'Banhankonjpriessln
pulieenjohtaja
tri f G. Eindicotl Ja sihteeri Alaiiy
Jenniison sithä 'Jean-JuI Ittcliard.
< Jatkoa edelliseltä sivulta)
Englannin sinä päivänä Jolloin sota
syttyy. ^
, Täten mhiä tiUen uudeUeen B r i ­tannian
armeijaan Jonka (hyväksi h a l ­litus
on tänä vuonna myöntänyt
suhteettoman paljon varoja huoml-conottaen
maamme resurssit. On
totta, ettei meitä pyydetä tuottamaan
aseita, taL mikäU tuotetaan niitä, se
on st&ieelllsen vähäistä, sillä aseet
tulevat A n ^ k a s t a . Mutta tämäma­teriaalien
Ja asevoimien potentiaalin
lisääminen, sensijaan että vapautui­simme
enemmän Amerikasta, antaa
meidät käsistä Ja Jaloista sidottuina
AmerikaUe. Mhiä selitän miksi:
Sen tosiasian lisäksi, että t&mä at-meija
on muodostumassa amerikka­laisten
teknikkojen Ja neuvonantajaln
kautta kylmän sodan, tai lämpimän
ja muutaman icuukauden kuluttua
kuuman sodan välikappaleeOEsl Ja sa­malla
kertaa Amerikka lujittaa otet­taan
meidän maassamme, eväten
meiltä henkilökahtaisen itseaiottei-sauden
ja halllntayallan omissa asi­oissamme.
Esimeikiksl me emme voi
enää vapaasti päättää jonkun armel-jayksilön
lähettämisestä siilien palk­kaan.
Jonka itse katsomme uhatuksi,
ellemme saa ensiksi Amerikan t a k t i l ­lista
hyväksymistä slUe!
Milloinkaan ennen Britannian l i i s -
toria^sa armeija ei ole määrlteUb^t u l -
ktyolitllkkaamme — se on ollut vain
ulkopolitiikan toteuttamisen välikap­pale.
Nyt se päinvastoin painaa Ity'
vin raskaana ulkopolltilkassanmie.
Johtaen Ja muuttaen sitä.
En tiedä olenko voinut esittää aja­tukseni
selvästi. Haluan korostaa, et­tä
mtoä en ole "antl-militartsti". M i ­nä
eh ole sotUasmikua kantava pasi­fisti.
Ainoa mitä minä toivon on se,
että armeijamme ottaisi entisen ase­mansa
maamme elämässä, osan mikä
mielisyykslensä ratkaisemiseksi. A r ­meijan
pitäisi palvella valtiota eikä
ulkomaan suunnitelmia. '
vielä tulee mieleeni toinenkin seik­ka
tämän mahdollisen sodan suhteen,
mitä valmistellaan sellaisella innos­tuksella
visseissä piireissä Ja Josta
minun maallani, Jolla e i ole mitään
alusvaltauksien . mahdollisuuksia, el
ole mitään voitettavaa, mytta kalkikl
menetettävää. Ajatus meidän sota-
Joukkojemme lähettämisestä Eurot^-
paan on vallan naurettava. Jos tulisi
Venäjän cyntäys — mitä minä pidäiT
ihyvln paljon mahdottomana — silloin
ei olisi mitään mahdollisuutta sen
pysäyttämiseen. Ounkirk oli ihmeta-paus
^— Ja historiassa tapahtuu vain
vähän Ihmeitä. Se oli sivumennen
sanoen ihme Joka maksoi Ranskalle
miljocnan vankia. Ne iiyvät saksa­laiset
divislonat, jotka me aiomme
muodostaa, eivät ole suureksikaan a -
vuksL Saksalaiset eivät taistele sen
paremmin !Euroopan k u i n Amerikan­kaan
puolesta. He taistelevat . . . Sak­san
puolesta. Tämän lisäksi heidän
edessään on omat veljensä Itä-J3a^-
Varsova. — Maailman Rauhankoh-gressin
valitsema 200-henkinen rau-hanneuvasto
(neuvostoon kuuluu kak­si
canadalaista.' tr. Endlcott Ja Arthur
Wray), valitsi täällä pitämässään ko-kotiksessa
Johtokunnan joka muodos­tuu
seuraavista: . ' •
Presidentti Pederic-Curle. Ran.«ka.
Varapresidentit: >l>letro Nenni, Ita­lia;
Eugenio Cotton, Ilanska: Joseph
Fletcher, Ylidysvallat; A. Fadajev;
Neuvostoliitto: K u o M o - j o . Kiina;
professori J . D . Bernal, Britannia; en­tinen
Meksikon presidentti kenraali
Cardenas; Arthur Lindqulst^ Ruotsi;
professori ' Infeld, Puola ja G.
D'Ari)OUssier, Ran$](an Afrikka.
Muiksi Johtokunnan jäseniksi: Y .
Farge, Ranska; Mrs. S u n Yat-sen,
K i i n a ; Blanca Fllalio. Brasilia; He­lene
Gleditsch. Norja; Jessie Street,
Austraalia; Louis Sailland, Ranska;
Ilja' £3irenburg. NeuvpstoltittO!; prof.
Jan Mukarovski, Tshekkoslovakia; J o ­se
Öiral, Espanja Ja pröf. kdsambi.
Intia.' •
Yleissihteeriksi valittiin ranskalai­nen
Jean Lafltte Ja muiksi sihteeris­tön
Jäseniksi: Fenoalten. Italia; G.
Chambrun. Ranska; pastori Daar.
Yhdysvallat; Guljaev, Neuvostoliitto:
Borsari. ^ Brazilia jel Ivor Mdntagu;
Britannia.. ,
TiislEaina, |ou1ukuun S — Tuesctay, giec: ^TT
Tämän tilaisuuden tarjoamme ainoastaan '
suomalaisille asiakkaillemme >
Yhden viikon aikana
PÄÄLLYSTAKKI ILMAISEKSI 'mm
Jokaisen tiiauspuvunmukom; .Myöskin väliittäismaksulla,'Jos n i i n cM
haluatte. E i mitään narripelläi-PäaUystaMusarttef^^V^
sesta varastostaimne. l>^Uoj3, solmiolta^^s^^
ostoksenne • meilta.;'-,r;v j^"?-;^
ZADUK A N D WILUAMS|;
MIESTEN. VAATTURIT $\
441 PAHLIAMEMT ST„ TORONTO PUH. RA. 0797 #;
Avoinna Icello 9 l i a l l a Joulnon astL ''^K.-
K AURÖ WUOH£LAi (omistaja) p
I l a A f lÄufänuI najaieiicpiiiyiijig^
.„. , . , .. . WWWW:§iW9:
Viisitoista lakanaa ja ikk|inaverhot ^'unohtuiieet" ^ {
erään lahjoituksia vastaanottaneen asuntoon ,*^-;<
Hiljattain vihittiin Alahärniässä
tervey.stalo, joka on rakennettu ruot­sinmaalaisten
lahjoitusten turvin.
Ruots.ilaiset ovat tahjoittianeet taloon
myö^ muuta tavaraa, kuten lakanoita,
j a Uckunaverhoja." Vihkiäistilaisuu­teen
saapunut ruotsinmaalainen lah­joittaja
el kuitenkaan nähnyt näyt­teillä
lahjolttamlaan ikkunayerhoja
eikä lakanoita, vaikka muuta tavaraa
oli asetettu Juhlayleisön ihailtavaksi^
Tästä nousi skandaali. Joka on aiheut­tanut
paikkakunnalla kiusallista huo­miota.
Tapausten kulku on seuraa­vanlainen
"Kansan äänen" mukaan:
Mainittu ruotsinmaalainen lahjoit­taja
on eräs rouva. Joko el olo vain
itse lahjoittanut, vaan kerännyt l a h ­joituksia
Alahärmän terveystalon hy-r
vaksi. J a kun hän sitten saapui kun­niavieraaksi
vihkliilslln, havaitsi hän
ihmeekseen, ettf hänen henkilökoh­taisia
lahjojaan; 16 j a l u n o a Ja i k l ^
naverhoja ei ollutkaan näyttelllepan-tujen-
lahjatavarbltten Joukossa. iHäh
alkoi kysellä niitä, jolloin syntyi t i ­lanne.
Joka oslahomälslile tolmihfin-kiloille
ci oUu^ kodehdlttava^i lop^ ^
kiiitenkiti erää iiiies^ J o ^ maintti|p*;p=
kirkon isännSltsiJäksl. lähti e t s i m ä . •
kadohheita tavaroita j a löysikii»ii|||||%
erään yksityisen henkilön kotoia.
temmin on selitetty, että tavarat q l i ?,
vat "unohtuneet" sinne. ' J'
Kuten sanottu, on tapaxis- hCTä^ö^ v
nyt kiusallista huomiota; paikkal^it-^^
nolla Jo sitä on yleisesti rinnastettu ^
törkeLsiin väaÄnkäytöksUii^^^
paon (Huollon toiminnossa ilmeni •sö-, -
tien aikana Ja niiden Jälkeen
puolilla maortomhie. AsIan:^yMey(^^
ml. Jonka kerrotaan ' t d l ^
mainitaan paikkakunnan rbvastin^iiSln , ~
elimessä, joko on vastaanottanut i;. ja '
säilyttänyt riiöt " - - - - ' -"^ --
ta.
i t s a l ^ i a V i t t i H J o ^^
U^eat palkkakuntaialsi^t öyiit^
neet lehdellenune tiedusteluja ^
suhteen Ja vaativat, että kyssröysluH
ko laojuudessaon on tutkittavd/^ä ' /
tutkimuksen tuldksista annettava.,
paikkakunnan asukkaille
mukioiimi ielostus.
»löKsJsta ^vonnewöW..;p^^
sukkoiUe totuUd^?
iset ovat
on laillinen j a tarpeellinen niin kauan
kun ei ole mitto menettelymuotoa e r i -
ldl7 Tsaarihallltus kukisteUiin maa-lisicuussa.
\
1917 Suomi itsenäiseksV-täjsavallaksi
6. 12.: • • • - , . '
1910 Kansalaissota aOrol tammik. 28
I^äivänä.'
1918 L a k i vuokra-alueiden lunastami­sesta,
1919 Vahvistettiin uusi kunnallislaki
1930 A l k o i lapuanliike.
1939 Aikoi tahrlsota 20. 11.
1941 Suomi liittyi Hitlerin sotaan
22, 6-
1944 Aselepo all^Joitettiln 4. 9.
1944 Välirauha allekirjoitettiin 19. 9.
1947 Parilsm rauha allekirJoltcttJio
10- 2.
sasta J a minusta tuntuu, että itäiset
divislonat saavat käännetyksi läntiset
meitä vastaan. Mikäli on puhe a m ^
rikkalalslsta, (he ovat todennäköisesti
tyytyväisiä maan "pehmittämlseen",
tjB, he hävittävät järjestelmällisesti
kaikki elämän r^ipeet 'Ja lähettävät
sitten muqtamla divisioneja "vapaut­tamaan"
sen palkan.
Minä en ole profeetta, Minä en
tiedä kuka voittaisi lopuksi — Ame­rikkako
läntisine satelUteetteineen
vaiko Venäjä satelUteetteineen. Mut­ta
Joka tapauksessa — Ja tämä on
minun vakaumukseni — tulkoon
sitten Amerikan tai Venäjän voit­to,
se olisi Suurtiritannlan loppu.
Rheen nyk3^en
pääministeri on
vieras Koreassa
Nev Vorib — Syngman Rheen nuk­kehallituksen
uusi t^äminieteri t r i.
John M . Chang on hyvin vieras ny­kypäivien
Koreallle, Hän on Yhdys­valloissa
iunilutuksen saanut Ja ollut
täyllä Bheen halUtuksen lähettiläänä,
viettäen korkeintaan pari vuotta K o ­reassa
viime maaliman sodan Jälkeen.
Chang o l i Rheen ludmantena pää-ministesrfehdokkaana.
Ja sai tehtävän
kun tynkäpariamenttl hylkäsi kaksi
esinmmäistä.
Moskova. — Korean kansanarmei­jan
perääntyminen oli vain väliaikai­nen
toimenpide. Tilanne rlntainalla
on nyt nopeasti - parantumassa, lau­sui
Korean Kansantasavallan Johtaja
K i m Ir Sen puhuessaan Yhdistyneen
Demokraattisen Isänmaan Rintaman
keskuskomitean kokouksessa. Hän
sanoi, että yhdessä kiinalaisten va­paaehtoisten
kanssa Korean ylijohdon
alaisuudessa, on nyt jo saavutettu
huomattavaa menestystä.
K i m myöskin selosti, että voimak­kaita
sissijoukkoja on toiminnassa
monilla puolilla Koreaa. Tämä K o ­rean
johtaja, Joka sai^Utti mainetta
japanilaisia vastaan käyden slssitals-telun
ailtana. vakuutti kuulijoilleen,
että "tässä suuressa taistelussa me
emme ole yksin, me saamme apua ja
sympatiaa osaksemme kaikkialta
maailmasta".
Hän selitti kuhika heti sen Jälkeen,
kun kävi selväksi, että Amerikan i m ­perialismi
tahtoo käyttää Koreaa
hyökkäystxiklkohtana K i i n a a vastaan,
kiinalaiset vapaaehtoiset joukot y h ­tyivät
taisteluun Koreassa, Korean
ylijohdon alaisuudessa, hyökkääjiä
vastaan.
Hän kertoi satojatuhansia korea­laisia,
miehiä, naisia, työläisiä, ta­lonpoikia,
opiskelijoita Ja pikkuUike-mlehlä
on partisaanilkkeen mukana
eri puolilla Koreaa. Lopuksi hän kc-holttl
Korean kansaa pysymään yksi­mielisenä
j a lujana, kunnes voitto on
saavutettu.
9a«st tuliannei kftyttavttt vaoafttalD . .C
• •-bletteko:;«euraavienitai^^
ruoansulatiMhälriölttleniiiiJakBa^^
tunhettelui i\irvf>tu8tÄ attoten Jälkeeii, palnostev^^^^^
tänne a l l a / k i p u a kylkilulttehne alldi^ «l&fisäniie» v o t a » ^
kealla tai vasemmallo puoleUai epätavalllst» hami^m*m9x
jsanne. tunnetteko kipua muiiuatelasanhe tel virtro
eristävätkö sappenne tai ylrtaatlehyeeimö vie»itasiilnrfaW^
tunnetteko katkeroa j a hipanta ipakua «lussaön^
tai huimausta, ruokabatin puutetta; kOnittekö per^
epänomiaälln viatsanne tdmlnnofi takia, t a i t u n m ^ ^ ^ ^ ^ , ^
moatiteta pakotusta? Älkätt odottako touMutoeenij-^vli^^
on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla BOSCnVVKEAYME^
STOBIAOBBEMEDir-iaAlUittti Jaottakaa a l t f t t e e l i t ^^
enneii Jokolsta aterlaantie ^ a taeniiesBänne^ ' *
seniie enempää Vakovaia sairautta. Joa v l l w^
lääkkeen käyttö mahdoUltw«ti l i i a n m y ö l^
STOMACtt B E M E D Y polstea epänormaaUn kaaitun J a idmaf^^
easta, mpesto, munuaisista, virt6arakmta Ja virtsattebyeista^joDlu^^
olette menossa kohti parempaa terveyttä. : J o enslmmttlnfflpu] ^ .
antaa tuloksia. Hinta $6.09 pullollinen postimaksulneen. j :
Salva, Joai^ 1 ^ Imatera» .
MIZAHH-SALVAA , j
Vaivaavatko tdttt»iiiiu«ttl^^
pakotukset tai kivut, Mlkttklpu. kivut dllnpftUäll^:
lapaluissa, Jäykktt/iilska, kipeät kfiaivarret,' ~
pMt, ranteet, kipu tai Icylmyys rinai"
lanhesärky, kipu polvissa; idlkols^ta^^^
nlssä, Jalkojen kylinyyfl tai tunne; että
set kävellBlvät ihon Ja nahani yflllasa?=;
mzABH-SALVAA, ainoastaan aikuisille. H
on vastaäi^ö^tävä salva; mikä vetää märlcää
vlä näppylöitä ihonplnnalle Ja «Us heti ensin
käytön Jälkeen lievittää reumaattisia paliuttikida^
kipuja. Mitään tämänkaltaista aolvaa ei olelmarlE]
noilla. Tölkki salvaa kestää teille pitkät ajit^ Kfiyttäkfiäeits vain k ä x ^
seitsemässä päivättä. Hinta on nyt $5.00 tölkillinen postlmaksuineeiL
Valmistamme Ja joyymme yllämainittuja lääkkeitä. Emme lätietä Jälki-:
vaatimuksella (COD). . ^
Huoml E m i M lähetä mitään lääkkeitft ulkopuoleUe Canadaa.
S99 BATBVBST STBBET TOBONTO 4, ONT. CANADA
M
mm
18
:mB<-
m
CSJ:N OSASTOJEK!
— Vuonna 1770 amerikdcalaisten
byÖUcäys Canadaan kärsi tappion Ja
heidät ajettiin pois.
Binderillä suuret
mahdollbuudet
tulla valituksi
Montreal. — Harry Blnderin vaali­kampanjan
Johtaja John Svitzman
sanoi äsken; . " K a l k k i merkit viittaa­vat
siihen, että Harry Binder tulee
valituksi joulfikuun 11 päivänä pidet­tävissä
kunnallisvaaleissa, että häntä
kannattavat työläisvalitsijat tuleva'
saamaan murskaavan voiton,"
Hän edelleen sanoi, että tärkelnU
on tällä kerralla katsoa ettei jää te­kemättä
mitään millä vahvistetaar
voiton mahdollisuulcsia,
"Älkää jättäkö tekemättä mitään
mikä on mahdollista, jotta Harry B i n ­der
vallttaislhi Montrealin t y ^ i s t en
edustajaksi seuraavaksi kolmeksi vuo­deksi
kaupungin valtuustoon", varoit­taa
Svritzman.
C8J:n Wanaplo osactott kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 ip. osastoit haaUlla.
Sihteerin oisolte: Voitto LehU,
Wanup, Ont.
CSl:n HearsUn osaston kuukausi-kp^
oitkset pidetään Jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 lp.
CSl:n Sprocedalen «saaton No. 30.
kuukausikokoukset pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
sunnuntaina kello 2 lp. Johto­kunta
kokoontuu tuntia aikai­semmin.
CSl:n Port Artborin osaston k u u ­kausikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä keski­viikkona
klo 7 illalla, 316 B a y 8t.
Johtokunnan kokoukset pldetä&n
Jokaisen kuukauden SrUnelsenä
icesklvllkkona Ido 7 illalla samas­sa
palkassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
Tyyne Siilman, 316 Bay 8t.,
Port Arthur, Ont.
Cftl:o Toronton osaston varsliial-nen
kuukausikokous pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
maanantaina Icello 8 lilalta CUBM-ton
huoneistolla Don-taaatilla.
C81:a Tlmminslii esastofl knukau-sikokoukset
pldetAän 'jokaisen
kuukauden ensimmäisenä cuh-nuntalna
kello 7 illalla. .
C S I : n Sndboiyn osastoB kokonkiftt
pidetään Jokaisen kuukaudeii ett*
simmälsenä sunnuntaina; ~ Ptt-beenjohtaja
Oscar MäniolstO. slli^
teeri Hilma S O k l . osoite B o x 35|^
Sudlrury,Ontario.^^^^^^^^^^ ^^^^^^^i;
C S J : n VaneottTerin: öKuimiiEat^
, kauslkokoukset pidetään
ton haalissa. Joka kuukauden t i '
sena sunnuntaina, alkaen klo;2i
i.p. Kirjeenvaihto sihteerlllcf
Hilda Saari, ltd» B. Pender )^
Vancouver, B. C.
C81:n KapnsBMmcm osasfisa ktiUK
kauslkokoukset pidetään Jokai­sen
kuukauden toisena sumuni-talna
klo 2 l.p.
C81:n SanU Ste. Mariea
No. 5 työkokoukset fädetfij ^
- k u u k a u d e n ehsimmaihen Jä kdi]
mds sunnuntai osaston xttiiiäli
talolla, 321 John St., alkEieo
S i l l a l l a . ;;:.^-^V,v.j:v;t'-:;:';;-^
C 8 I : n : 1 ^ ' d'Oriii'^^'oicsu<i^
kausifcokoUkset pidetään ^
kuulcauden ensimmäiseiA
^ nuntaina ^0^2:f4t». E l h t ^ m^
a«olte: Lempi QJanäB,BdäC
V a l d ' O r ; Q u e . .
C81:ii'Beaver
kausikokous pidetään Joka. '
kauden t o i s e na
k l o 1 päivällä osaston: taaalintfJ
KirJ^hvaihtaJän osoite: J H .
nlkaihen. R. R. i , Wo
> ; O n t i . ^
'SK:'?-
PM
i-<?'\fv''.--- mm