Vapaus, April 9, 1949

              il Sivu 2 Lauantaina, huhtikuun 9 p., — Sat. April 9
— mofprnrtmt
itgan of Flnntsb Oanmllima.
iabllshed Nov. 6Ui U I J . AgtfiotlT-^
as ti»pfftKl claaB-BuUI bjr tbc Bpst
omce Department, Ottava. Pob-
Usbed^thrtoe weeU]r: Tuesdays,
musd^a and Saturdaya bf Vapaus
PubUsUsg Company Ltd.. at 100-108
iEbxt et W^ Sudbory, Qntn Canada.
Teiepbanet: BarinM» Offlee 4MaM.
EditorM Offlee
K.8ukiL BdttarW,
addreaa Box 69, Sodbaxy, Ootaild
Advertisfiig zates tqnn appUc
TramTation tree << cfaanga.
TXLAuaBxmrAT:
Canadaaa: i vk. $JOO « kk. 3^
) kk. 21»
Tbdysval^iina: l vk. 7J00 6 kk. 3.80
SuaneasaF 1 vk. 6 kk. 4.25
Iii'- ^
illjls
il:.;:
Iiii
faidustrialisti ja työttömi^svakuiitiis
Vähänkin yhteiskunnallisia asioita seuraavat henkilöt tietävät
että. työttömyys nostaa taas rumaa päätänsä. Erikoisen uhkaavaksi
on työttömyystilanne kehittynyt Ontarion metsätyöläisten keskuudes­sa.
Pohjois-Ontarion suurista metsäteollisuuskeskuksista saapuu nyt
päivittäin uutisia siitä, että pelastusarmeijan majatalot, poliisilaitokset,
veturitallit ja muut sellaiset paikat ovat öisin täpötäynnä työttömistä
ja varattomista metsätyöläisistä. Mitä kaikkea inhimillistä kärsimys­tä,
alennusta ja vieläpä rikollisuuteenkin ajautumista tähän työttö-jnyystilanteeseen
sisältyy, sitä eivät voi kuivat tilastotiedot kertoa.
Sen voi ymmärtää vain työläiset, jotka jonakin aikana oVat itse
olleet työttöminä tai nähneet lähimmät toverinsa työttöminä. Mutta
kuinka vakava tämä työttömyyskysymys on, se ilmenee parhaiten siitä
kun muistetaan, että Canadassa arvioidaan nyt olevan noin neljännes­miljoona
työtöntä. •
Kuten tiedetään, metsätyöläisten imio (LSMWU) on vaatinut,
iettä Ontarion metsätyöläisetkin saisivat työttömyysvakuutuksen tar­joaman
avun työttömyyskausien ajaksi. Jokainen ajatteleva ihminen
ja ennenkaikkea jokainen metsämies käsitttää, että työttömyysvakuu­tuksen
avulla metsämiehet voisivat kaikkein pahhnman tilanteen lä-
Väistä, Mutta "Industrialisti" — joka saa miltei kaiken canadalaisen
kannatuksensa Ontarion metsämiehiltä — näki sopivaksi julkaista
ina^iskuun 30 pnä pitkän artikkelin, missä polemisoitiin alusta lop-ijuun
asti Canacjan työttömyysvakuutusta vastaan. Sen ilmeisenä
y tarkoituksena, oli yleisen mielipiteen muokkaaminen metsätyöläisten
tmiota vastaan, sen vaatiessa työttömyysvakuutusta Ontarion metsä-miehllle.
"Industrialisti" esiintyy tässä sataprosenttisesti kapitalistien
asi^lä, sillä juuri kapitalistit ja heidän hallituksensa ovat kieltäytyneet
työttömyysvakuutuksen myöntämisestä Ontarion metsamiehille, joi-iden
elintasoa metsäparoonit yrittävät painaa alas, jotta saataisiin
taas paljon "halpaa" työvoimaa markkinoille.
"Industrialisti" ei tietenkään puhu kapitalistien puolesta suoraan.
Sensijaan se esiintyy ultravallankumouksellisten fraasien suojissa ja
julistaa; että "mitä tahansa lain turvaamia uudistuksina vallass^olevien
luokan-taholta voimaan asetetaankin, ovat ne kaikki harkiten laaditut
kurvaamaan järjestelmän etuja. Yksi tällainen on työttömyysvkuutus,
joka Canadassa voimaan saatettiin kesällä-1941 . . . " Ja kun työttö­myysvakuutuksen
tarkoitus on "turvata järjestelmää'', "''n se on
luonnollisesti pahasta ja niinmuodoin union vaatima työttömyys­vakuutusmaksukin
on pahasta!
Tässä on.ainoastaan se vika, että "Industrialistin" argumentilla
tehdään sekä historialle että käytännölliselle elämälle väkivaltaa eli
^ r y y t t ä , Canadan työttömyysvakuutus voitettiin työväenluokan
tpimesta katkeran taistelun tuloksena. Kriisivuosien työttömien mie­lenosoitukset
ja liikehtimiset johtivat siihen, että militanttisimmat
työväenjohtajat (Canadan kommunistisen puolueen 8 johtohenkilöä
sekä satoja unionisteja ja työttömien färjestöjen järjestäjiä) raahattiin
>^ankilaan. Näin yriteltiin terrorisoida työttömät tyytymään mahdol­lisimman
vähään. Mutta tosiasiat Ovat itsepäisiä. Työväenjphtajien;
vangitsemisista huolimatta jatkui työttömyys ja työttömien tyytymät­tömyys.
Niinpä sitten rautakorko-jBennett oli lopulta pakoitettu
tnyöhtämään edes kurjan työttömyysavustuksen työttömille, vaikka
hän-aluksi siitä jyrkästi kieltäjrtyi. Silloin työväenluokan liikehtimi­nen
aiheutti monta unetonta yötä Canadan porvareille ja sen paina­jaisunen
välittömänä seurauksena meillä on nyt työttömyysvakuutus.
Se kruunasi työttömien järjestöjen johdolla käydyt taistelut 30-luvtm
nälkävuosina.
' Mitä taas tulee "järjestelmän turvaamiseen" niin tässä on kysyt-täyä
"Industrialistilta", että mikä "turvaa" kapitalistista järjestelmää
paremmin, sekö, jos hallitus käyttää kansalta perimänsä verorahat
työttömyysvakuutuksen ja muun sosiaalisen huollon hyväksi, vaiko
se että nämä rahat käytetään sotatarkoituksiin, armejjan varustami­seen,
poliisilaitoksen vahvistamiseen, työväenvastaisten urkki jäin
paikkaamiseen jne? .\inakin meidän mielestämme on sita parempi,
mitä suurempi osa työtätekevien työn tuloksista saaduista verotu­loista
käytetään tavallisen kansan elintason parantamisen hyväksi.
'Luonnollisesti Canadan työttömyysvakuutus on vielä aivan riittä­mättömän
pifni ja sen yhteydessä on lukuisia muita paheellisia il­miöitä.
Mutta työttömyysvakuutusta tarvittaessa ei sovi heittää las­ta.
ulos pesuveden mukana, vaan sensijaan on vaadittava, että työttö­myysvakuutuksen
määrää lisättäisiin ainakin 50 prosentilla, ja että
tätä työttömyysvakuutusmaksua on annettava_ensimraäisestä työttö-m^
päivästä lukien kaikille työläisille, mukaanlukien Ontarion met-sätjöäiset.
Kaikenlainen muu "radikaalisuus" on valhetta ja por-h
r O ' •
MMM-liisit"
i
Mitä muut sanovat
BOTXBUIN SANOIVAT
JUNAMIEHET
Charehfl], Maa. — K u n Canadan
kenraaUkuverndM loordl ASexaader
kuljetti junan The Pasista Churchil-
Uln, niin junamiehet ilunetteUvät sitil
kuinka Joustavasti hän pani veturin
liikkeelle ja pysähdytti sen. Loordl
Alexander seutu. id;tä hän <9sd tämän
ammatin Britannian rautattetyöläls-ten
lakcm aikana v^ 1928. — Torcmto
Starissa alunperin julkaistu uutistie
to,
• • •
ATLANTIN FAKTIN T U O -
LCSTU8LUONNE-Tämä
herättää hienon kysymyksen
siitä, mikft muodostaa byndcäyksen.
JOS ITALIAN KDMMUNitfiTi' JA
HEIDXim UrrrOLAZSBNSA VA-SEMMISTOSOSIAUSTIT
VOITTA-TAVAT
SEUHAAVI^SA VAALEISSA,
muodostaako tämä hyökkäyksen Ve­näjän
toimesta- — DUlon ÖXeary.
Vancouver Sun-Iehdessä viitatessaan
Atlantin' paktin neljänteen artiklaan.
• -k-: it
JUGOSLAVIAN TIE
voidaanko luottaa että. Titosta tu­lee
lännen liittolainen? — [&fontreal
Daily Starin neljän palstan otsikko
jutussa, ndssä vastataan kysymykseep
osittain myöntävästL • • *
MUTTA ONHAN MEILLÄ
/ . . . Banskan sotamahti, Luxemburg!
/Ulantin paktin antimien arvoa on
minun mielestäni tutkittava kahden
pääseikan puitteissa, hiiomioopottaen
kommunistlväbenunistiin voima j|i
vaikutusvalta sekä Banskan sotavoi­mien
heikkous. Olisi tyhmää panna
Illan suuri arvo tälle avulle, -r Sir
Shuldam Redfem. Lontoo.
• • •
fLUMMALLINEN "BAUBAN" JA
"NAAPUBUUDEN" PAKTI
Kaksiosainen hyökkäys Venäjälle
pohjoisesta Norjan kautta ja etelästä
Turkin kautta — lUttyen tämä pldä-tystoimlin
Beinilla ja itä-Italiassa —
vältettäisiin Napoleonin ja Hitlerin
v i r h e e t . . . — Hearstin Joumal-Ame-rican.
vaoen käsiin pelaamista, sekä työväen parhaita etuja vastaan.
<«£ff Pf of. Laski ja puhevapaus
*''*^''iime torstaina julkaistiin lehtemme uutisosastolla lyhyt mutta
paljon puhuva ja vakavaa harkintaa aiheuttava tieto siitä, että Bri-tahnian
työväenpuolueen teoreetikko Harold Laski on toistamiseen
estetty puhumasta Yhdj's vai loissa. Professori Laski on mainitim uu-tistiedion.
mukaan "kommunistimielinen" ja siksi häneltä evättiin
Cambridgessa, Mass. puheoikeus.
Tässä on taas lisätodistus siitä, että nykyiset hyökkäykset Yh­dysvaltain
kommunistijohtajia vastaan ovat todellisuudessa suurbis­neksen
hyökkäyksiä .\merikan kansan perusoikeuksia vastaan. Oi-keuskuulustelu
Yhdysvaltain kommunistisen puolueen yhtätoista joh­tavaa
jäsentä vastaan ei ole vielä päättynyt, mutta nyt jo nähdään,
että tätä kommunistipeikkoa käytetään prof. Laskin tapaista sosiali­demokraattiakin
vastaan: Ja jos Yhdysvaltain kommunistinen puolue
julistetaan nyt laittomaksi, niin varmaa myös on", että sen jälkeen lei­mataan
kaikki valtapiirien arvostelijat, kaikki parempaa palkkaa
pyytävät työläiset, kaikki elintasonsa parantamista vaativat farmarit
ja- keskiluokkalaiset "kommunisteiksi" joiden paikka on keskityslei­rillä.
Näin tapahtui Euroopan fasistimaissa kommunistisen puolueen
laittomaksi julistamisen jälkeen. Näin tulee tapahtumaan tälläkin
mantereella jos tämä fasistinen suuntaus s ^ jatkua.
Meille mahdollisesti sanotaan, että tämän mantereen kapitalistit,
joiden avointa luokkavaltaa fasismi luonnollisesti edustaisi, ovat "sivis-tyneempiä"
ja siis "pidätty\^isempiä" kuin heidän eurooppalaiset aa-teisänsä.
Tästä ei meillä ole kuitenkaan mitään takeita. Päinvas­taista
on havaittavissa. Muistetaanhan vielä miten esim. Toronton
GJobe and Mail kertoi myötäillen (ja sanallakaan arvostelematta)
Sucrtrien talvisodan aikana, että 2,000 Suomen kommunistia pantiin
seinää vasten ja ammuttiin koneki\'äärillä. Sama Globe sanoi viime
k^kiviikkona toimituspalstallaan, että rauhan aikana täytyy työväen­liikkeen
oikeistojohdon tapella kommunisteja vastaan, mutta lisäsi
heti: "Jos tulee sota . . . heitä (kommunisteja) tullaan käsittelemään
ja Jcäsitellään summassa voimakeinoin. Rau}ian oloissa/heitä on koh­deltava
muilla keinoin." Vab raaka peto, eikä sivistynyt ja pidätty­väinen
ihminen, puhuu näin.
puolessa vuodessa
WInnipeg. — Täkäläisen Feople's
Co-operatlven viime vuoden toisen
vuosipuoliskon myynnit lisääntyivät
edellisen vuoden vastaavaan aikaaii
verrattuna' 30 prosentilla, oUen yh­teensä
$985470 todetaan osuuskunnan
puollvuoslkokoukiselle esltetyisft ttll-kertomuksessa.
Vaikka maidon myyn­nit
xähenlvät Suur-Wlnnlpcgln alu­eella
lisääntyi osuuskunnan maidon
myynnit neljällä prosentilla ja läm-mltysalnelden
myynnit 17 prosentil­la.
Osuuskunnan'varat olivat vuoden
lopulla yhteensä $514,455. OsuiiskUn-nan
presidentti W, A. Kardash i l ­moitti
kokoukselle, että vuoden kulu­essa
ostettiin uutta meijerlkoneistoa
noin $50,000 arvosta ja että tämän
vuoden aikana rakennetaan lisää ra­kennuksia
noin $1004)00 arvosta.
Vuonna 1048 aloitetun jäsentet^an-kintaryntäyksen
johdosta saatlln^noln
1,200 uutta jäsentä, jotka sijoittivat
liikkeeseen osuusmaksuina $63,000.
Suunnitelmat edellyttävät, että tämän
vuoden aikana hankitaan ostmskun-taan
lisää jäseniä siinä määrin, että
osuuspääoma lisääntyy 100,000 dolla­rilla.
Kokouksessa hyväksyttiin myös pää-täslauselma
Atlantin sopimusta vas­taan.
Siinä kehoitetaan liittovaltion
hallltiista palaamaan "rauhallisen
neuvottelun tielle kansanvälisten r i i .
taisuuksien sovittamisessa "yKm ra­joissa".
Tuloveroja koskevassa päätös,
laiiselmassa esitetään vaatimus vero­vapaan
tulorajan korottamisesto 1,500
yksinäisiin ja 2,500 dollariin perheel­lisiin
henkilöihin ja että lapsiin näh­den
annettaisin verovapautta $300 ku­takin
lasta kohden. Kolmannessa
päätöslauselmassa vaaditaan kahdek­san
prosentin myyntiveion poistamis­ta,
että osuuskimtien kolmen prosen­tin
pääomavero polstettaisim ja että
yhtiöiden kohtuuttomien voittojen ve­ro
saatettaisiin liudelleeh voimaan.
Kokous hyväksyi myöskin siylilivapa-uksia
koskevan päätöslaoselmän. jos­sa
esitetään että CBC:n pitäisi suo­da
edistysmielisille kommentaattoreil­le
tilaisuus mielipiteidensä ilmaisemi­seen
ja että Lacrolxin lakiehdotus oli­si
hyljättävä.
Atlanfin pakti on
sofasopimus eikä
rauhansopimus
P M Artfanr. — Järvienpään ran»
hankomiteaa toimesta on täällä Jär­jestetty
kaksi arvokasta puhetl|ajy
suutta rauhan puolesta. ^Imme
koulia i r i Endlcottln kiinnostavan se,
lostuksen KUnan kansan elämästä,
taisteluista ja voitoista, lii Endl-cott
on miellyttävä itersoona ja {uhit-ja,
jonka esitystä el voi väsyä kuule-maan
koska hän asettaa asiat kuull-
Jain eteen selvinä a helposti käsitet­tävinä.
Hän selosti ndhm sodanliet­sojiin
nykyinen kiihkoilu tähtää. Se
sota mitä nyt kuunieisella kiireellä
valmistellaan on tähdätty Neuvosto-
Uittoa Ja kommunisteja vastaan. Jos
joku ryhtyy vastustamaan sotaklih'
koilua, leimataan hänet summanmu'
iUufisa kommunistiksi. Toisaalla y r i .
tään kommunistit kuvata niin pelot'
tavin värein, että jotkut saattavat kä,
slttan sen .raatelevaksi pedoksi. Joka
tuhoaa koko maailman. Jos se pääS'
tetään irralleen.
TM Endlcott selosti hjrvin realisti­sella
tavalla Kiinan kansan orjuutta­mista.
Pienillä lapsillakin teetettiin-
<töitä. drjavoudin ollessa selän taka­na
valmiina ruoisklmaan Jos lapsu­kaiset
väsyivät. Lapset pakotettiin
Äskettäin tuhoutui lentokone lähellä Londonia ja viisi maikustajaa kuudesta sai siinä surmansa.
nyppimään silkkikultuja kuumasta ve.
destä, jonka vaikutuksesta kynnet pu
tollvat heidän sormistaan. Jo neljän
vuoden Ikäisinä myrkytettiin lapsi»
opiumllla ja muilla aineilla, että jäi
sivät kitukasvuisiksi kääpiöksi, jotka
soveltuisivat työhön ahtaissa maan
alaisissa kaivanto-onkaloissa. Köy
hlä maatyöläisiä^ verotettiin mutta
rikkaat maanomistajat Ja miljonee'
rit olivat vapaat -vaoista.
Kun Kiinan kansa nousi taisteltnm
moisia olosuhteita vastaan uhrattim
Yhdysvalloissa tuhansia miljoonia
dollareita Chiang Kai-shekin vallan
pitkittämisen hyväksi. Mutta keliäci
on ollut ftrhaa sillä Kiinan kansa on
ollut kansanarmeijan puolella. -Hän
kiunosl. myöskin väitteet siltä, että
Neuvostoliitto olisi sekaantimut tä­hän
taisteluun.
Puhuja todisti myöskin, että At­lantin
sopimus el ole mikään sopi­mus
rauhan pucdesta vaan sotasopi
mus kommunismia ja Neuvostoliittoa,
vastaan.
Port i^:thurlssa pidettiin kokous.
Sons of England-haalilla ja Fort Wil.
liamissa kaupungintalolla. fMoIemr
(missä oli saapuvilla yhteensä noin
700—800 henkeä. Kummassakin ko­kouksessa
kerättiin runsas kolehti^
raubantyt^i) Jatkamlsto varten.
Kummassakin kokouksessa jaettiin':
myöskin lupauskörtteja rauhan työ
hön osallistumista varten.
BAUHA PANNASSA
Tässä yhteydessä lienee kilimosta-vsia
tietää, että paikallinen News
Qhroniple-lehtl ei ottanut paistoIUeen
paikallisen rauhankomitean selostus
ta Port Arthurissa pidetystä kokouk.
sesta ja että tri Endlcottllta klellet'
tlln myöskin tilaisuus puhua radioon
— siis täydellinen pannaklelto rau­han
asiaa vastaan.
ÖllsI muuten suotavaa, että tämän,
laatuisia tilaisuuksia voitaisiin' jär-
Jestää usein ja että niihin saataisiin
mukaan etupäässä nuorta väkeä, joka
on kouluissa ja muualla saanut aika­moisen
annoksen sotapropagandaa
Neuvostoliittoa ja kommunismia vas
taan, jota lietsotaan myös alituisesti
^sanomalehdistössä Ja radiossa.
TAS.
Kansainvälisen naisliikkeen
un
Työläiset järjestäneet
suuren mielenosoituksen
Oslo — (ALN) — Norjan työläiset
protestoivat maansa osallisttunlsta
Pohjois-Atlantln militaripaktin alle-
Naisten KansainTälisen Demo­kraattisen
Liiton varapnheenjohia-jana
on Espanjan Kommnnistisen
puolueen pääsihteeri Dolores Ibar-rori
— L a Fassionarla, jonka työ
Espanjan kansan hyväksi ja toi­minta
.maaUman .edistyks^Usessä
nais liikkeessä on ollut suurenmois­ta.
Tässä kerrotaan lyhyesti hä­nen
eläinästään.
Kymmenen vuotta sitten, eräänä
tammikuun yönä 1039 kohosi Valen­cian
lentokentältä ilmaan kaksi vii­meistä
tasavaltalaisten konetta fasi^^
tien jo miehittämästä kaupungista.
Viimeisenä astui koneeseen Dolores
Ibarruri. Verta itkevin sydämin hän
näkee kotiseutunsa katoavan pimey­teen,
mutta hän tietää, että vaiicka
Espanjan kansa onkin hävinnyt, se ei
ole voitettu.
Hän ori kansansa tytär. La Passio-naria,
innoittaja kuten häntä kutsu­taan.
Biskajassa, erään kaivosaukon
läheisyydessä on talo, jossa hän on
syntynyt. Jo varhaisimpina vuosinaan
hän oppi tuntemltah kaivostyöläisten
puutteet ja Vaarat, jotka antavat lei­mansa
heidän elämälleen ja jo aikai­sin
häh löysi tien työlälspiirelhin; jot­ka
etsivät ulospääsyä näistä puutteis­ta.
Kaivostyöläisen vaimona hän
osallistui työläisten taisteluun parem­man
elämän puolesta. /
, Dolores, vaimo ja äiti, timtee kan­sansa
puutteet ja huolet. Pimaista
lippua voimakkailla.käsillään kantaen
hän johtaa vappuna 1931 joukkojen
mielenosoitusta Bilbaon kaduilla -
eikä poliisi uskalla hajoittaa mielen­osoitusta.
Hän pelastaa haavoittu­neen
toverin Ja piUoittaa hänet san­tarmeilta.
Ja kun Asturian kalvos-tjröläiset
syksyllä 1934 ryhtyvät avoi­meen
taisteluun ja hallitus verisesti
nujertaa heidät, on hän heidän kes­kuudessaan.
Hän auttaa heidän val-mojaah
ja lapsiaan ja valaa rohkeutta
ja luottamusta vangittujen sydämiin.
Ja vihdoin hänen onnistuu yhdistää
koko Espanjan kansa, koko sen edis-tystahtolnen
aines yhdeksi kansanrin-tamalcsl,
joka taistelee vapaan, demo­kraattisen
Espanjan puolesta.
Helmikuun 16 p:nä 1930 saavutetaan
suuri vaalivoitto. Nyt oh tie avoinna
uudelle Espanjalle. Valitaan demo-
"Olkaa hyvä ja siirtykää
peremmälle"
Jo siitä saakka, kun Noak lastasi
eläimiä. arkkiinsa, on lause "Takana
on paljon tilaa" I ^ i n tuttu kaikille
yleisissä tran^xnttivälineissä, varsin­kin
busseissa matkustaville kaikkialla
maailmassa.
Bussiajurien "Olkaa hyvät ja siirty­kää
per^)amälIe"-kehoitus on hyvin
kulunur lauseparsi. Sen varmaankin
huomasi eräs Londonin Ont bussi-ajuri,
koska hän eräänä aamuna toisti
sevat, vankiloiden ovet avautuvat.
Innostus ja elämänilo valtaavat maan.
Kaksituhatta Andalusian taIonpo|-
kaisnaista kirjoittaa Dolores Ibarrii-
'p^y^sä«y't"t;lvra?tT kila.l°k'k?i '?k^a^tu^v*afu*n^u-t ^p^aka-r aattI;i^e n hallitus. Kaikki riemuit-kaupungissa,
Oslossa, kahdeksi mi­nuutiksi
Ja pitivät mielenosoituksen.
Johon osallistui 10.000 ihmistä. Työ-maastewardit
Norjan suurlnunlsta in-slnöörlla:*
oksissa, Akers Mekaniske
Vfeikstadlssa, laativat yhteisen julis­tuksen,
jossa vadltaan ei sotaa, mut­ta
parempia ystävyyssuhteita Neuvos­toliiton
ja muiden euröoppalaisten
maiden kanssa.
EI OLtVT VARAA
(Macin vaimo oli sairaana ja Mac
juoksee kovalla hädällä hautaantoi-mittajan
luo. Välillä tulee tuttava
vastaiin ja kysyy, minne Macilla sel­lainen
kiire on. Mac kertoo asian.
"Mutta ethän sinä hautaantoimit-tajaa
tarvitse, vaan lääkärin."
"Minulla ei ole varaa turvautua vä­likäsiin",
sanoi Mac ja paineli tiehen­sä.
• •
tuon saman lauseen useita kertoja i l -
vasxu että sUtä olisi ollut sanottavam­paa
apua. Hän. pysäytti bussin, kään­tyi
matkustajiin päin ja sanoi:
"Hyvät naiset ja herrat! Liikkeem­me
johto on pyytänsrt minun Umoitta-maan
järjestäneei^ siten, että tämän
bussin peräosa saapuu alakaupung^e
samaan aikaan kuin etuosakin. Siis
pikaa hyvät ja siirtykää paremmalle."
Matkustajat siirtyivät.
rille ja pyytää häntä luokseen organi­soimaan
heitä, ' auttamaan heitä
löytämään tien, jota hän itse kulkee.
Dolores tietää, mita tämä aivan kaik­kein
takapajuisimpien piirien elpymi­nen
merkitsee. "Kaksituhatta naista",
kirjoittaa hän. "jqfka eivät halua olla
orjia, kal^ituhattia naista on kohot­tanut
päähsä, joka heidän syntymäs­tään
lähtien on oHut kapitalistisen
riiston ikeen painama . . .
Mutta vielä he' eivät kuitenkaan
saaneet kohottaa päätään. "Koko
Espanjassa vallitsee, pilvetön sää", tie-doittaa
Madridin . radio heinäkuun
ISinnen ja 19:nneh päivien välisenä
yönä 1936. Se on merkki Francon
kenraali- ja fasistiklikille, .se on merk­ki
kapinalle, joka puhkeaa Espanjan
laillista, kansan valitsemaa hallitusta
vastaan. •
Yli kolme vuotta kestää Espanjan
kansan sankarillinen, fasisiminvastai-nen
taistelu. Dplores on kaikkialla.
Hän Jakaa rohkeutta Ja uskoa taistell-joiUe
rintam8Wa-r„/.'Siellä, missä sinä
olet, on voitto kanssamme", sanovat
taistelijat.
Hän järjestää Espanjan lasten avus­tamisen,
kehoittaa, maalimaa esittä­mään
vastalauseen fasisteille, jotka
raukkamaisesti pommittavat rauhal­lista
sivUliväestöä.
Dolores Ibarruri tietää mitä sota ja
hävitys ovat. Äitinä ja naisena hän
on kokenut sodan kurjuuden. Hänen
poikansa kaatuu Sialingradissa taiste_
lussa fasisteja vastaan: Kun Dolores
Ibamuri vapautuksen jälkeen palaa
etelä-Ranskaan elääkseen niin lähellä
kotimaataan kuin mahdollista, antaa
hän kaiken voimansa, koko intohi­moisen
tarmonsa, taistelulle rauhan
säilyttämiseksi ja . asettuu naisten
maailmaa käsittävän rauhaa ja demo­kratiaa
puolustavan liikkeen johtoon.
Ensimmäisessä kongressissa valittiin
hänet Naisten Kansainvälisen Demo-kratatisen
Liiton varapuheenjohta­jaksi.
Syksyllä 1947 hän vierailee Tukhol­massa
Naisten Kaiisainvällsen Demo­kraattisen
Liiton toimeenpanevan ko­mitean
kokoontuessa.
Sairaus esti Dolores Ibamuia osal­listumasta
Uiton toiseen kongressiin,
joka pidettiin Budapestissa viime sykr
synä. Hän kirjoitti kirjeen kongres­sille,
jossa hän kertoo Espanjan nais­ten
taistelusta. Hän kertoo 74-vuo~
tiaasta talonpoikaisnaisesta, joka pii
loittl partisaaneja Francon vainukoi­rilta
ja joka mieluummin uhrasi oman
ja perheensä' hengen kuiri ilmoitti
partisaanien kätköpaikan.
"Espanjan naiset ovat kaksitoista
pitkää vuotta taistelleet Francon fa­sistista
hallitusta vastaan, he eivät
ole hetlcekslkään luopuneet taistelus­taan
eivätkä he tule luopumaan siitä,
ennen kuin he ovat voittaneet. He ovat
vakuuttuneita siitä, että Espanja on
pian oleva vapaa, demokraattinen
maa!"
Hän on erclttamattomasti liittynyt
taisteleviin sisariinsa. Dolores Ibar­ruri,
rauhan ja demokratian, ihmis­kunnan
paremman elämän, onnelli­semman
tulevaisuuden lannistumaton
esitaistelija. — Terä.
Suomalaisia osuustoi-mintamiehiä
halutaan
palvelukseen
Helsinki. — (S-S) — Kansainvji
nen Työtoimisto Genevessä on
tanut haettavaksi osuustoimintaja
tonsa tutkija-assistentin toimea
sistentin tehtävänä on mm. kerätä J
esittää c5UUEtoiminta-alaa
tietoja, analysoida tällainen materjj
li käytettäväksi tutkimuksissa ja;
porteissa SQkä laatia luonnoksia (
toimintaa koskeviksi tiedonanno:
Tj'ötoimiston julkaisuja varten,
sistentiksi halutaan suomalaista,
on hj^vät yleistiedot osuustci
liikkeestä, sen rakenteesta ja per^i
teista sekä taloudellisista ja .scsij
sista puolista yhdessä tai usea
sa maassa. — Paikka ori vakinain
mutta niriiitys tehdään. aluksi
den ajaksi, mitä aikaa pidetään!
aikana.
— Lontoossa on nyt kolme pys
oopperayhtiötä, jotka toimivat'
Gardsnissa, Sadlers Wells- ja Ca
bridge-teatterissa.
ALERTSfN TOIMINTA
ON OLLUT RIPEÄÄ
Kulunut talvi on ollut työn ja toi-^tamaah kinteimistöä. Ainoasta
minnan talvi Alertsin urheiluväen trustiisimenetelmällä voitaisiin kai?.!
keskuudessa. Tulevan kesän aikana
on-sen kaikkien elinten oltava myös-
Idn mukana saadaksemme kalkki kun­toon
siksi' kim liittojuhla alkaa. Ei
riitä, että oman seuramme asiat ja
kenttä ovat kunnossa, vaan on myös­kin
huolehdittava, että toisten liit­tomme
alaisten seurojen voimistelun-ohjaajat
ovat selvillä yhteisyoimLste-luohjehnasta,
saadaks^me liittojuh­lasta
muodostumaan yhtenäisen ja
onnistuneen urheilujuhlan.
Seuran voimistelujoukkueen työn
tuloksia saimme nähdä vuosijuhlas­samme,
josta on annettava tunnustus
niin ohjaajille kuin voimistelijoille­kin,
jotka ovat saaneet niin paljon
valmista aikaan.
Koska enemmistö seuramme jäse­nistä
on nuoria, ovat teknilliset asiat
useinkin vaikeita päättää yleisissä ko­kouksissa.
Näistä tavallisesti selviy­dytään-
niiii, että ne jätetään johto­kunnan
tehtäväksi. Tällä menetel­mällä
onkm tultu ioimeen verraten
hyvin tähän asti, mutta viimeksipl-detty
johtokunnan kokous vaikutti sil­tä,
ettei se vielä ole ylin viisaus. Vai­kea
ratkaisu nimittäin on urheilu­kenttämme
esto SJ:n osastolta, joka
puolestaan on valmis luovuttamaan
kentän Alertsin omaisuudeksi ja erit­täin
halvalla kauppahiimalla. Mutta
vaikeuden synnsrttää. se, että littom-me
el ole rekisteröity ja näinollen ei­vät
urheiluseurat ole oikeutetut omis-pa
tehdä, mutta joka sen «fenet^liä
tuntee, -seki&'vaikuttaa ^otkuisglU
vaikealta järjestää niin, ettei äal
tulisi vaikeuksia tulevaisuudessa. Ti-I
mä asia jätettiinkin seuran ja SJi
osasiori johtokuntien ratkaistavaksi |
Liittomme iu"heiluseuroilla on
ollut tapana, että se seura, joka jL'l
jestää littojuhlan, voi turvautua rö(
jesseurojen sille tekemiin pieniin]
veluksiin. Tällaiset tehtävät ovat ter-l
vehdysten ja liikeilmoitusten keräyi^
set käsiohjelmaan sekä viime vuo
käytäntöönotettu tapa myydä tm
nappeja, joissa mainostetaan littojii]
laa. Seura lähettikin näitä mi
nappeja ja nimien keräj-slLstoja
seuroille siinä mielessä, että ne, joi
niitä myyvät ja ostavat, ymmärtäi2|
vät asian ja olisivat myötämieMI
täll^ toimenpiteelle. Olemme va
vastapalvelukseen kun toiset
vahnistavat yhteistä liittojuhlaama|
— U . KI
• — Ensimmäinen höyrylaiva joka t
kaisi mennä merelle ilman purj(
täi muuta apuvoimaa, oli Meteor-c
minen laiva, jonka rakennettiin
1892.
-j^ Kiinalaisten kotien seinillä o'.en
maalaukset ja kiehkurakoristeet vai
detaan määrätyn ajanjakson kulutti
että ne pysyvät sopusoinnussa sess-l
kien kanssa.
PÄiVÄH PAKmA
Älä tuhlaa
Kun prof. Läskiltä kiellettiin nyt puheoikeus Yhdysvalloissa, se
on uusi varoitus siitä^ että demokraattiset oikeudet on taattava kai­kille
kansalaisille heidän uskontoonsa/politiikansa tai väriinsä kat­somatta
sillä jos ne joltakin ryhmältä kielletään, silloin ovat kaBdcien
kadsalaisten/demokraattiset oikeudet ja vapaudet vaarassa. T ä s ^
on myös perussyy, miksi LPP:n kdckauttamiseen pyrkivä Lacroixin
paheellinen ja \^rämielinen lakteh.dotus on saatettava tappioon.
Globe and Mallin vakituinen kolum-nlsti
J . V. MfcAree oh viime toi^taln
ntunerossa katsonut tarpeelliseksi neu-'
voa ihmisille tikastunolsen taidon. Hä­nen
antanutQsa neuvo tosin ei ole
uusi, vaan vanha ja JäJtamitetty. Hän
neuvoo säästämään. ..
Saadakseen lukijansa vakuuttuneek­si
säästämisestä hän esittää saman
väitteen,-jonka niin moni porvari on
aiksisemmln esittänyt. Hän sanoo
edesmenneen öljykunlnkaan John D.
Rockefellerin sanoneen, että tarvitsee
k(Aeilla hyvm yksinkertaista keinoa
voidakseen määritellä voiko joku hen­kilö
menestyä elämässään. "Voiko
hfui säästää?" on kysyttävä ja jos
henkilö säästää niin menestys on
taattu.
Mr. J. V. McAree perustelee tätä
^perinpohjin laajassa kirjoituksesraan.
Bän luettelee useita tapauksia kuinka
ta miljoonia dollareita rahaa, siis r i ­kastuu
ylemnäärih. Jos me nyt vain
totutamme Ihmiset .säästämään, niin
kalkki köyhyy^robjeemlt olisivat rat­kaistut.
Siis hänen mukaansa* kaik-jbku
hänen ystävänsä on säästänyt
ja saavuttanut taloudellista menes­tystä.
Kirjoituksen alussa hän malmtsee,
että afiSstämisen tärkeys tulee njrt hy­vin
tärkiksi kys^ihyksäsl kbdta hal­lituksen
tuloverojen • veheranyksien
kautta kansamme saa vuosittain usei-kein
kirottiin ihml^uxman vitsaus oli­si
poistettu nälh yksinkertaisella ta­valla.
Myöntäkäämme : että sääst^äisy>'s
on hjrve. Ihmiset kuluttava* usein
turhaan rahaa. Esimerkkinä voisim­me
mainita, että.- mikä on järjettö­mämpää
tuhlaamista kuin esimerkiksi
,a Globe and MaQ taikka joku muu
vanhoillinen lehti... Jos eämerkiksi
vaikkapa lakossa.oleva merimies ostaa
Globe' and Mailin, joka on tehnyt
jakkensa ettei nierimies saisi edes
riiltävästl ruokaa ja kunnollisia vaat­teita,
puhmnattakaan rahasta. sääs^
töjä varten, niin eikö hän ole pääs­tään
vialla. Mutta "tuMaajapojilla"
olkoon oikeus, tällaiseenkin tuhlauk­seen.
Mr. McAree varoittaa ettei pidä an-tautiu
radiosHt ja sanomalehdissä
mainostettujen tarpeettomien tavaroi­den
ostoon ja kuluttaa rahaansa n i i -
Uh. Olisi ollut oittfiia s(9i<ra didot.<
taa Globe and^ Biaili» johdoUe. että
lakkaa ottamasta lehtensä palstoille
sellaisia ilmoituksia, kansan suojele­misen
nimessä, Jotka mainostavat
joutavaa tavaraa. Jos' häh olisi
tällaisen ehdotuksen tehnyt rehelli­sesti
ja hyvässä tarkoituksessa, olisi
hän saanut potkun työpaikastaan.
Kapitalistinen liikelaitos "tekee" ra­haa
keinoilla' millä hyvällä. Mutta
olettakaamme, että Globe and Mail
päättäisi ryhtyä suojelemaan lukijoi­taan
säästämisen nimessä ottamalla
ilmoituksia hikelaitoksilta, jotka mai­nostavat
vain välttämättömiä kulutus­tarpeita,
niin ei kestäisi kauan ennen-kiun
lehti olisi vararikossa. Sitä joitti
Yhdysvalloissa rikas sanomalehden
omistaja Marshall Field perustamalla
mm. "PM"-iaiden. Sen eteen tuli
vararikko.
Sitten mr. McAree, kun ensiksi va­roittaa
tuhlaamisesta, höräyttää seu­raavan
viisauden: "Se tarkoittaa, ly­hyesti
sanottuna, kieltää Itseltään jo­tain,
jota me tänään haluamme, että
me voisimme ostaa mitä me tarvit-seme
huomenna . . ."
Ottakaamme vaikka ontariolainen
työtön metsäinies. Ktm ensiksi on
ollut päivän taikka pari pennittömänä,
syömättä, nukkunut rautatievaunussa
ja sattunut saamaan muutaidan pen­nin^
niin McAreen -mukaan ei pitäisi
sitä heti kuluttaa, vaan säästää. Tällä
kaiketi ratkaistaisiin tjöttömyysprob-leemi?
Vai voiko alipalkattu suuri-perheineh
työläinen, jonka täytyy
asua slunomiosassa, ajatella säästä­mistä
kun lapset känivät jo aliravit-semisesta?
Eikö säästämisen ehdc5-|
tamirien ole suorastaan kyj-nillistä t
laisissa tapauksissa." Eikö olisi oikfij
denmukainen vaatia kimnollisia pöf
kojä, kunnollista vanhuus- ja pff|«|
avustusta säästämisen sijasta? Sitä f
ole Globe and Mail tehnyt, vaan S2r|
sijaan toiminut kapitalistien suurffi-j
pien voiton puolesta.
Palatkaamme J . D. RockefeIlerii2?|
hänen Standard Oil-trustiinsa.
hin hyvänsä tämä jättiläismäinen E i
kelaitos on tunkeutunut, niin kyllä 3j
pidetty huolta ettei työläinen ole
nut säästää, mutta sitä enemmän
Tikkauksia virranut tämän
toksen kassaholveihin.
Voimme myöskin lisätä, että jcsa^l
tiinkin yhdeltä puolelta jotain
huojennuksia, niin samalla valtiot^
pois tukirahan jauhoilta ja heti
van, joka on tärkein ravintoaine i
Iäisen pöydällä, hinta nousi,
ovat nousseet monien muidenkin
vintoaineiden hinnat. Siis
huolta on pidetty siitä ettei tya^
sUle, ei edes säästeliäimmille. lii*^"
rikkauksia kartu.
Kuxiluisa ranskalainen kir.
Anatole France irconisesti piU***!
porvarillista järjestelmää puolta'^
propagandisteja seuraavasti:
"Kapitalistinen järjestelmä i i ^
kaikessa puolueettomuudessaan
rikkaat kuin köyhätkin nai
siltojen alla ja kerjMmästä."
Me voisimme vain lisätä että '
and MaU kieMä niin rikkaat
köyhätkin tuhlaamasta. — Uoti. _ J