Vapaus, March 7, 1950

              aiset ovat osallistuneet
keiskunnalliseen taisteluun
31 m-i.
huolehtia
estääa.
f^a ja
ttä
nalst«n eteenpäin pyrki-
• ^ e l u t parenunan elämän ja
puolesta ovat täyttäneet
leUtiä monen merkityk-t
^ v ä n eteenpäin viemJses-fuad
me naiset tänään saamme
'^Canadassa? Siihen on oma
iloman
kahvilla
alle ia
m tjöi
äoä
me kohda
oikeus
sivulla,
n kuukaa
an.
KÖISI&
fcäytetty»
se on (S
kut*n muuallakin päin
oUvat naiset alkaneet pyr-
Seea pois orjuudesta. Mitä he
Sttivat? Naisella ei oUut oi-
^Zjjsmn. miehillä vain. Ei
J^insa nähden heillä ollut mi-
^Ssta. Jos joku nainen roh-ojainita
heidän ala-arvoisesta
sai hän kuuUa, että nai-jji
liiäaakin oikeuksia. Mitä
De iiikaoikeudet kun nainen ei
edes olla yleisissä tehtävissä,
en omistaja, ei Usa-arvoi-jBJehensä
kanssa. Heidän yhtei-un
täaäjlomaisuutetn ja sen käsittelyyn-
. . . Jir ^. alisella ollut mitään sano-ei
tasa-arvoisuutta opinteillä
Cä he kelvanneet oikeuteen to-ajaksikaan.
Hänen palkkansa
niiehelleen, samaten heidän
äänioikeutta edes vähim-
^ inuodossa.
työläisäiti illalla odotteli mles-
[n työstä palaavaksi, h ä n järjesteli
Uhusi lapsensa valmiiksi lähte­kö
yötyöhön. Mitä ajattelivat nä-
[hyrät ja helläsydämniiset äidit
l joutuivat lähettämään lapsensa
[Sjnniiseen tyttöjä) yötyöhön. He
kivat Ja kun valittivat saivat he
alla, että se oli jumalan tahto,
istoj ja lasten piti olla kuulijaisia
totdla. Se herätti heissä ajatuk-
I uskonnon vapaudesta. He olivat
jliaarassa. Heidän piti löytää tie
«npaan, itselleen ja lapsilleen, jot-aatoivat
60 tuntisia työviikkoja,
B, saaden koko viikon palkaksi 80
ttisL Tuo edellä mainitsemani lap-ristä
löytyy Canadan kuninkaalli-kofflissionin
antamasta raportista
!ta 1888.
ei ollut tilaisuutta kehittyä
yjgj^ _^ijontiellä. Vain aniharvat työläls-ihemmat
osasivat lukea, mutta l i -
I dlukeneet ja opinteillä olevat nai-
™tunsivat myös painostuksen har-n.
Heille olivat myös naisten
;det tuntemattomia ja päästäk-eteenpäin
pyrkimyksissään opin-heidän
piti saada oikeutta
Jos me osaamme tehdä teh-to
kuten miehetkin, miksi emme
«n ole tasa-arvoisia ? Missä on oi-itemme?
Me haluamme äänenmie
Biluvlin!
ficuka oli se nainen Canadassa, joka
tätä asiaa viemään eteenpäin?
oli tri Emlly Jennings Stowe.
asui Torontossa ja jo viisitolsta-ina
hän oli tullut opettajaksi,
hän sitten myöhemmin halusi
lisää ja tulla lääkäriksi niin
vuonna 1872 kiellettiin pääsy
Kirj.* Helen Espeland
Toronton yliopistoon. Hän meni New
Yorkiin missä h ä n läpäisi tutkintonsa
lääkeUeteen alalla. Palattuaan opin.
noUtaan h ä n o l i ensimmäinen nainen
Cffnadassa. joka . o l i lääkärin alalla.
Hänellä oli tytär Augusta, joka alkoi
opiskelemaan lääkäriksi Toronton y l i -
opistossa 1886. irdih tuli hänen hen-kilcikohtäinen
taiistelu korvatuksi,
mutta h ä n o l l u t tyytyväinen tähän
Emily halusi lisää oikeutta naisille.
Hän jä ^ t t ä r e n s ä Augusta rfivat jo
l •
perjasliii!
onnistanet
fön (did
Ikas
irysta,
Ien
aikaisempina vuosina tehneet raken­tavaa
työtä naisten oikeuksien puoles­ta,
olivat järjestäneet erilaisia
pienempiä järjestöjä, jotka taistelivat
naisten äänioikeuden puolesta. Vuon­na
1885 Ontarion naiset saivat pieniä
oikeuksia kunnallisvaaleissa, koskien
se vain veroamaksavia leskinaisia ja
ikäneitoja. T^^^^ Stowen tytär, tri
Augusta Stowe Gullen, oli ensinunäi-nen
nainen, joka valittiin Toronton
koululautakuntaan vuonna 1892..
Taistelu naisien äänioikeuden puo­lesta
yhä vain kasvoi ja kokosi jouk­koja
ympäriileen. Useampia lähetys­töjä
kävi hallituksen ja maakunta hal­lituksen
puheilla vaatien hälsille ää­nioikeutta.
Torontossa v. 1900, noin
1,000 ihmistä, melkein kaikki naisia,
marssivat Queens t ä r k k i i n vaatien
äänioikeutta naisille. Heidän joukos­saan
oU myös muutamia suomalaisia.
Ammattiuniöt olivat innokkaasti mu­kana
antaen tukea naisoikeuksien
taLsteiussa. Anomuslistoja naisten oi­keuksien
puolesta kierteli mihin tu­hannet
ihmiset kirjoittivat nimensä.
Vuoteen 1914 mennessä oli liikehtimi­nen
tullut niin voimakkaaksi Toron­ton
kaupungissa, e t t ä kaupungin hal­linto
antoi äänioikeuden naimisissa
oleville naisille. Tästä johtui e t t ä 33
kunhassa Ontariossa Tiaiset saivat sa­mantapaisia
oikeuksia itselleen. Mut­ta
Ontarion maakuntahallitus ei vielä
sittenkään suostunut täydelleen ih­misten
vaatimuksiin. V. 1918 antoi
Canadan hallitus äänioikeuden kai­kille
niille naisille, joilla entuudestJaan
oli äänioikeus maakuntavaaleissa.
Vuonna 1920 äänioikeus hallituksen
vaaleihin annettiin kalkillei 21 vuotta
täyttäneille naisille, jotka olivat Ca­nadan
kansalaisia, katsomatta siihen
jos heillä oli tai ei äänioikeutta kim-nällis-
tai maakuntavaaleissa.
Naiset kuitenkin ipvat nopfeasti tul­leet
huomaamaan ettei taistelua vielä
oltii voitettu sillä vieläkin tänäpäivä-nä
ovat ovet kiinni naisilta kun tulee
kysymys korkeimmista viroista. Koko
Canadassa on vain naisia seuraavasti
erinaisissiä viroissa: hammaslääkärei-tä
45. laki- j a ^ i a r i a j a j l a 129, lääkä-reitä
ja kirurgeja 384/ arkltehtlä 16,
profkoreja ja koulun johtajia yhr.
teensä 277: On vain kak^ alaa missä
koulutetaan naisia ja heistä on puu­te.
Ne ovat eafraanhoitajattarlen ja
opettajattarien alat. Uykyälln Cana­dassa
OD noin 34,000 ;kouIuutettua ja
kykenevää sairaanhoitajatarta Ja tu­hansia
tarvittaisiin Usiää mutta eri­koisen
huonot harjoitqsolojen. pitkien
työpäivien ja kohtuuttoman alhaisten
palkkojen takia e i löydiyroppUaita. C a ­nadassa
on 79% siis Oi.«65 nai^qjetta-jaa
ja heille maksetaan. .jv(ih<^pi;sa>;
mosta työstä kuin >imiesopettajille.
Naisopettajat ovat tehneet piUjq^.vaa­timuksia
j a menneet lakkolhtnkin. joi­den
kautta he ovat saaneet Joihinkin
vaatimuksUnsa pieniä korjauksia.
Canadas.sä tiaiset oyat rinnan mies­ten
kanssa ottaneet osaa tuoneen, eri
taisteluun, joissa: on monen haisen n i ­mi
txillut.mainittua ja tae ovat myös
olleet johdossa monessa taistelussa;
Voimme katsoa taaksepäin aina v-tio-teen
1891 W^UJnigtonUn B . C : n . missä
h U l e n k a i v a j a F ^ a t lakossa ja lak-kovahdissa
olevien päälle; hyökättiin
ja joita hakattiin ja vangittiin. Mut­ta
vahtilinja ei heikentynyt sillä h i i -
ienkaivajien vaimot astuivat miesten­sä
paikalle. Näiden urhoollisten nais.
ten joukossa oli suomalaisia. He oli­vat
miestensä kanssa tulleet sinne ja
jo V. 1890 tiedetään suomalaisten h i i -
lerikaivajien kuuluneen hillenkaivajl-en
unioon Wellingtonissa, B.C. Taas
myöhemmin v. 1913 samolila alueilla
sadottain kaivostyöläisiä vangittiin ja
naiset jatkoivat taistelua sotllastyran-n
l u t t ä vastaan. . Sotilaat oli British
Columbian maakuntahallitus lähettä­nyt.'
Täytyy tässä välillä mahiitä, että
vain muutama vuosi ennen t ä t ä v i i -
: meksi mainittua Weliingtpnin B.C.
hiilenkaivajlen lakkoa, Amerikan puo­lella
New Yorkin kauiiungissa maa-lisk.
8 p. 1908 20,000 neulomatyöläis-lä,
enimmäkseen naisia; menivät yleis-kaalakkoon.
Se oli kauheaa terro­ria.
Naisia ja tyttöjä hakatUin ja
vanglttUn joukottaln. Tämän johdos­ta
2 vuotta myöhemmin Kansainvä­lisen
Soslalistlkongressin kokouksessa
Köpenhamlnassa 1910. 'jo^a Lenin
myös oli läsnä, naisedustaja Clara
Zetkin ehdotti, e t t ä maallsk. 8 päivä
timhustettalslin K a n s a l n v aliseksi
Naistenpäiväksi. ; ' • ? •
Samana vuonna 1908- syksyllä oli­vat
kaksi suomalaista naista edustaji­na
Canadan Sosiallstipuolueen Onta­rion
maakunnan osastojen edustaja­kokouksessa.
He olivat Aino Suomi ja
Sanna (Kallio) Kannisto. Jälkimäi­sestä
t u l i Canadan suomalaisten työ­läisten
ensimmäinen puhuja ja orga-niseeraaja.
Hän aloltti.työskehtelynsä
tällä alalla 1918. Häyn&Tnatkansa
. • • V H E L V I , . L A I N E " •
Saomen Naisten DemokraattLseh l i i ­ton
sihteeri. '
Naistenpäiväjuhla
oh Torontossa ensi
sunnuntaina klo 4 ip.
K I I
at ovat
12 pnä
talilla.
-Välitti
aalla-M • • • .
uleetla I "jydän julkilausua syvimmät kiitokseni kaikille ystävUleni, tovereilleni ja
Isilleni aina Yhdysvaltoja myöden, jotka ovat niuistaneet minua tämän
sairauteni aikanai jonka tähden lopuksi jouduin Torontoon. Sielläkin
viikkoja ennenkuin pääsivät selvUle missä on vika. "Tumor",-vikahan se
päässäni. Leikkaus. onnistui hyvin, josta kiitokseni Toronton lääkäreille,
etin muistini niin huonoksi, e t t ä on aikoja joita en muista laisinkaan.
!, joka oli siellä kanssani osan ajasta, lausun erikoiset kiitokset. Hän
liRtutte'»» miiTille 'lipMä oloamme i a on naljon tärkeitäkin asioita joita en
Tovereille, jotka pyysivät ilmoittamaan mihin sairaalaan menen,
sanoa, etia oim min sairas jo loppu aikana, e t t ä en enää oikein sel-inut
ajatella. En muista enää niitä päiviä selvästi.
kiitokseni Toronton Naistenkerholle lahjoista j ä samoin tovereille
stä tuomisista. Kiitos tovereille, jotka lahjoittivat verta hyväkseni,
li niin suuresta merkityksestä minun tervehtymiselle. Kiitän tovereita
_ monista vieraskäynneistä, kun kävitte minua katsomassa Jo ennen se-
[lq)okodlssa ja sairaalassa lahjoineen. Sain niin paljon kortteja ja lahjoja,
en osannut muuta kuin ihmetellä. Tekee n i i n hjrvän Vaikutuksen, kun
muistavat sairauden aikana.
m Naisten Käsityökerholle ja C S J : n Timminsin osaston jäsenille
monet sydämelliset kiitokseni, kun olette niin monta kertaa minua
it sairauteni aikana. Yksilöinä ja kerhoina, niin monta eri kertaa
; minua lahjoineen syntymäpäivinä ja joulut mukaan luettuna,
muistivat minua Torontoon useamman kerran,
niin hauska tulla Arvon kanssa kotiin, kunmökki oli puhdistettu lat-kattoon
asti ja vaatteet myös.
"itumaan päin tässä ollaan varmasti, vaikka se ottaa vähän enemmän
jär]&-
Altonquln Blvd. W.
Teitä kaikkia sydämellisesti kiittäen,
ELSA VniKKALA
Timmlns, Ontario
HiumiuMJiHiiiuiRiiiiiiiiiroHUHuiimiiiiiiimiittiuiiniui
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET
C8J:n Wanapin osaston kuukau- CSJ:n Sndboryn osaston kokoukset
^kokoukset pidetään jokaisen pidetään jokaisen kuukauden en-
«uukauden viimeisenä sunnun- simmäisenä sunnuntaina. Pu-
^ klo 1 ip. osaston haalilla. helenjohtaja Oscar m n n l s t ö . slh-
^teerin osoite: Voitto Lehti, teeri Hilma Mäki. osoite Box 354,
wanup, Ont. Sudbury. Ontario..
esim Hearstln osaston kuukausi- cSJ:n Vancoaver^osasion No. S5
kokoukset pidetään jokaisen kuu- knukausikokoukset pidetään
kauden toisena sunnuntaina klo
3 lp. Clinton-haalilla jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 i.p. Johtokunta kokoontuu
CSJ:n Spmcedalen osaston No. 30, puolitoista tuntia aikaisemmin.
kuukausikokoukset pidetään jo-
««en kuukauden ensimmäisenä C S l : n Kaposkasingin osaston kuu-omnuntaina
kello 2 ip. Johto- kausikokoukset pidetään jokal-
«mta kokoontuu tuntia aikai- sen kuukauden toisena sunnun-taina
klo 2 i.p.
^v!ilt!'°,'* Arthurin osaston kuu- CSJ:n Saolt Ste. Marien osasto t«!r5.^. pidetään jokaisen No, 5 työkokoukset pidetään Joka
kuukauden ensimmäinen ja kol­mas
sunnimtai osaston omalla
talolla, 321 John St., alkaen klo
8 illalla.
iffli
s
«ukauden ensimmäisenä keski-
Tnw'^ ^ " ^ " a . 316 Bay St.
Johtokunnan kokoukset pidetään
j ä i s e n , kuukauden viimeisenä
«sklyiiKkona klo 7 illaUa samas-fia
laikassa. Kirjeenvaihto osoi-
Tyyne Siilman, 316 Bay St.,
Port Arthur, Ont. •
Sn°J°^°*"° osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään jo-öKen
kuukauden ensimmälsöiä
maanantaina kello 8 Ulalla osas-
«>ti huoneistolla Don-haaUlla.
CM:n_ Tinuainsin osaston kuukau-g
»*oukset pidetään jokalsäi
5 ^ « d e n ensimmäiseiÄ 6un-
»«otaina kello 7 illalla-
CSJfm Vai d'Orin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään j 4 ^ i s en
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
klo 2 i.p. Sihteerin
osoite: Lempi Ojanen, Box 856,
Vai d'Or, Que.
C S J : n Beaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään joka kuu­kauden
t o i s e n a siinnimtalna
klo 1 päivällä osaston haalilla.
Kirjeenvaihtajan osoite: Wm.
Eönkä. R. R . 1. Worthington, OnL
suomalaisten keskuudessa Canadassa
rannasta rantaan ovat olleefc luktilsat
j a satoa tuottavia suomalaisten luok­katietoisuuden
h e r ä t t ä n e e s s ä . . Suuri-merkityksellistä
on ollut hänen työn­sä
monivuotisella taipaleellaan Ca­nadan
suomalaisen työväestön kult­tuurielämän
eteenpäin viemisessä.
Paljon myös on ollut Ja on vieläkin
rohkeita suomalaisia naisia, joiden n i ­met
monasti ovat vain jääneet oman
paikkakuntansa tai lähiseutujen asuk­kaiden
huomioon ja muistiin. Vuosien
varrella heiltä on riittänyt Jatkuvaa
taistelutarmoa kaikissa eteen ^llelssa
taisteluissa Ja pyrkimyksissä työväen­luokan
hyväksi ja he ovat työnsä
ohessa hoitaneet kotinsa, lapsensa
ja ratkaisseet monen monet pulmat.
sr ainoastaan työläisnaiset Ja työ­läisten
vaimot ole pistäneet nimeään
taisteli j ä in kunnialistalle edistyksen
eteenpäin viennissä, mutta myöskin
farminaiset. Farmarin vaimo Louise
McKixmey, Albertosta oU ensimmäi­nen
nainen Canadassa, joka valittiin
maakuntahallitukseen j a se tapahtui
Albertan maakunnassa 1917. Ensim­mäinen
Canadan parlamentin Jäsen,
Agnes MacPhail, Joka myöhemmin
liittyi C C P : n oli farmarin vaimo. V.
1921 mrs. Wälfcer Parlby oli Albertan
farmarien työväen halljtuksessä. Muis­tamme
kuka oli se n a i n e n . Joka pula­vuosina
nähtiin Reginan ja Ontarion
nälkämarsseissa^ avustuslakolssa, Es-tevanin
kaivostyöläisten lakossa, missä
RCMP surmasivat 3 kaivostyöläistä —.
ja tämä nalstoveri sai 2 vuotta van­keutta
^ hän oli Annie Buller.
Pohjols<>ntarion i4 et^ä työläisten
lakon aikana näpättiin/^Jiean Corbin
rautojen taakse, missä hän menetti
terveytensä ja se toi hänelle ennenai­kaisen
kuoleman muutama vuosi Jäl­keenpäin.
AmmattluniQicjtai taisteluis­sa
meille on tullut tutibiksi^sellalset n i ­met
kuin Madeleine Parent kutoma-työläisten
lakessa Valleyfieldissä Ja
Lachutessa Quebecissa' sekä lisäksi
Leah Roback ja Danielle Cuislnier
Quebecista. Jean Leslfc Ja Pearl
Wedro Ontariossa voivat johtaa Isom­matkin
lakot y h t ä hyvin kuin kuka
hyvänsä anunattiunioiden johtajat.
Mable Mayne oli ensimmäinen nainen
Joka Canadassa valittiin uniolden
puolesta presldentUöl,-0£hawan CC-L
: n Councillin. .•' •
Meillä on ollut joItakin,byyin «dis-tysmielisiä
L P P : n naisia.yleisissä v i ­roissa
kuten Doris Nielsen Saskatehe-wanista.
BQn on ollut Canadan par­lamentin
jäsen vuonna 1945. Helen
Anderson on ollut ^ u n i l t o n i n kau-^
piingln hallinnossa sekä Bdna Ryef-son
Toronton kaupungin koululauta­kunnassa.
Ne kokemutixet j a taistelut
mitä he ovat saaneet kokea edustaja­na
ploaikanaan virkavallan sorron
alaisina ja hajoittajien kiihtyvien
hyökkäyksien ki^teena eivät ole vä-ttääkään
kyenneet l a n n i ^ m a a n hei­d
ä n taistelumieltään^ r;yan<xmver^^
1947 E l f Ie Jones o l i byvin lähellä p ä ä s -
Torbnto. — Kuten tässä lehdessä
olevasta, ilmcltuksesta saatetaan
havaita vietetään kansahmLUhen
naistenpäiväjuhla Dpn-haalilla en­si
sunnuniiaina^ alkaen klo 4 Ip.
Tähän Juhlaan on onnistottu
saamaan ohjdmaa niin runsaasti,
e t t ä yleisö ei joddu missään' suh­teessa
pettyneelisi. Ohjelma käsit­t
ä ä monia korkean taiteellisen ta­son
cmaavia esityksiä n i i ^ yksi-tyis-
llä henkilöUtä kuin joukkueil­takin.
.
Olga iSuIa saapuu Sudburysta
juhlapuhujaksL Arvatenkin tu­lemme
kuuntelmaan häntä kiih-nostuneena
sillä hän on osallistu­nut
täällä sitä ennen pidettyyn
naisten kongressiin.
Tervehdyksiä oh myöskin ohjel­massa.
Ne Usää\'ät vannaankin
juhlamme arvokkuutta. Kaikki
ovat tervetnlleet!
Suomen naisten tervehdys
Lähetämme Teille tänä tydlätsnabten Kansainvälisenä piUvänä lomptanat
talst^oterveisemme. tietoisina sUtfi, että edessämme olevat tditävät velvolt-tavat
meitä naisia yhä voimistamaan kansainvälisiä yhteyksiäoune Ja taistoa
laa ihmiskunnan vihollisia, uuden maailmSnsodan vafanlsteUjoita, työtä»
tdievien elämän bnrjistajia vastaan.
M«'ranhaa rakastavat, edistykselliset naiset Suomessa tunnemme vas­tuun
sUtä, e t t ä maatamme el koskaan käytetä astinlautana sodassa Neo.
vostolUttoa vastaan. Olemme tietoisia siitä, mlkji on kansamme Ja koho i h ­miskunnan
kohtalo. Jos sodanvalmlstelijat onnistuvat katalxssa aiheessaan Ja
sen vuoksi valmistumme täyttämään osuutemme rauhanrintamassa tuhon
estämiseksL
Tosin Suomenkin kapitalistit halaavat "Unohtaa" kansamme enrnunls.
tön vakaan rauhantahdon Ja voimakkaan halun ystävsryden lajlitamiseen
maamme Ja Neuvostoliiton kansojen välillä. Mutta me tulemme uudelleen
viridstämään heidän muistiansa yhä esiintymällä rauhan puolesta. Suomen
Ja Neuvostoliiton ystävyyden lujittamisen puolesta, sotaa, nälkää Ja tyfitto-myyttä
vxstaan! ,
Tänä Kansainvälisenä Naistenpäivänä kokoomme edlstyksellLset kan-samme
naiset muodostamaan lojan yhteisrintaman näiden tunnusten toteut­tamiseksi.
;
Tehtävämme ei ole helppo, mutta yhdessä teidän ja koko edistyksellisen
maailman kanssa tulemme tehtävässämme onnistumaan ja estämään Ih-mispetojen
katalan aikeen, uuden maailmansodan sytyttämisen.
Suomen Naisten Demokraattinen Liitto Ry.
Ilelmi Laine, sihteeri.
Tiislaina, maalisk. 7 p. — Tuesclay» March 7 Sivu 3,
on
haudattu tk. 1 pnä
So. Porciipinessa
Sogth Forcuplne. — Helmik. 27 pnä
levisi täällä maämiestemme (keskuu­dessa
Järkyttävä tieto ja surusanoma.
Juuri kaivosmiesten työhönlähdön a i ­kaan
oll kalvostyömies Antti Koskela
saanut surmansa oman käden kaut­ta
kotonaan Pottsvillessä, Whitney
townshipl£sa. Syytä epätoivoiseen te­koon
el tunneta mutta toisaalla tie­detään,
että vainaja oli sairastellut
koko tämän talven ajan, y r i t t ä e n vä­lillä
mennä työhönkin vaikka h ä n ei
slQien pystynytkään. Tämä tervey­den
huonontuminen saattaa olla syy­nä
hänen epätoivoiseen tekoonsa.
Kosiela cli kuollessaan 46 vuoden
ikäinen ja kotoisin Kiauhavalta. Lä­hinnä
jäivät suremaan vaimonsa Sen­ja,
iä-v. tytär. Eila ja 5-v. poika,
Douglas; kaksi veljeä j a sisar Suomes­sa
sekä useita serkkuja y.m. siikulaisia
tässä maassa; jä laaja tuttavapltri,
•etenkin tällä perukalla, jossa h ä n oli
asunut noin 20 vuotta, työskennellen
viimeiset 14 vuotta Pamour-kaivan-nossa.
Hautajaiset pidettiin CSJ:n paikal­lisen
osaston haalilta kauppalamme
uuteen hautausmaahan tik. 1 pnä.
Vainajan sukulaisia, tuttavia ja työ­tovereita
oli kokoontunut runsaasti
haalimme juhlasaliin, jos^a suoritet­tiin
kaunis ja mieliin Jäänyt surujuh-lachjelma.
Kun oli veisattu virsi no. 258 puhui
pastori I. A. Heinonen suomen Ja eng.
lännin kielellä aiheesta "Minä olen
ylösnousemus ja elämä". Sen jäi-,
keen vainajan pitkäaikainen tuttava
Ja työtoveri E. Telkkinen lauloi kau­niisti
"Ruusu haudalla"-nimisen lau­lun.
Laura Kuisma lauloi toisen su­rulaulun,
"Katkera kaihoni" Ja CSJ:n
sekakuoro esitti "Syysyö"-nimisen
laulun R. Vuorimäen Johdolla.
Seppeleitä Ja kukkalaitteita oli kym­meniltä
eri perheiltä Ja muilta tutta­vilta,
mnu. C S J : n täkäläiseltä osas­tolta
ja jatkckoulUlaisten ensimmäi-ten
luokan oppilaskunnalta.
Virrenveisuun Jälkeen oli suruväel-lä
viimeinien tilaisuus luoda katseensa
vainajaan. Sen Jälkeen lähti, sxun-saatttie
hiljalleen hautatismaata koh.
ti. •
Kantajina toimivat August Lof,
Reino Annala, Anton Passi. August
Korkeakoski, Urtio Perttula ja Ernest
Toppari.—H.
Trout Lake. — Tätä naistenpäivän
erikoisnumeroa on moni naUien klln-noUa
odottanut ja miehetkin haluk­kaasti
lukevat tämän lehden, jossa
saavat havaita, e t t ä "el se minunkaan
vaimoni ole turhaa niitä iltoja kulut­tanut
kun kokoukseen on lähtenyt".
Kerran vuode.ssa meillä naisilla pn
oikein oma Vapaus-lehden numerom­me,
mutta eikö olisi jo tarpeellista,
että naisilla olisi naistenpalsta, Joka
Ilmestyisi vaikkapa kerran kuukau­dessa?
Tämä on minun toivomuk­s
e n i '— sillä sanomalehti on mahti.
Joka avaa ikkunat elämään, uuteen,
elinvoimaisempaan elämään.
Yrittäessään saada naisia innostu­maan
järjesto- ja opintotoimintaan,
kuullaan sangen usein sen Johdosta
huomautuksen, e t t ä heillä ei ole aikaa.
Heidän työnsä Ja huolenpitonsa kodin
ja lasten hyväksi vaatii kalkki heidän
aikansa ja ajatuksensa, e t t ä heille el
jää aikaa edes lehden lukemiseen,
vielä vähemmin kokouksien käyntiin
tai opiskeluun. Ja vieläpä tällaisen
selityksen annettuaan pitävät Itseään
parempina kodin naisina — mutta
onko asia aivan näin? Ei, hyvät toye-rlt,
el ole.
Meidän päiviemme nainen. Joka el
lue omaa sanomalehteä Ja hyödyllisiä
kirjoja on poliittisesti ja sosiaalisesti
lukutaidoton ja niinmuodoin kykene­mätön
kansalainen yhteiskunnassa.
Tähänkin ehkä Joku nainen vastaa,
että en minä ymmärrä politiikkaa.
Mutta' politiikkahan on • yksinkertai­sesti'taistelua
elämä.stä ja tämä poli­tiikka
on muutettava oikeudenmukai'
semmaksi .sosiaalisesti — tutustua
yhteiskunnallisiin toimenpiteisiin Ja
saada niihin parannuksia.
Totta tosiaan! On jo aika oppia
heittämään sivuun hyödyttömät tosi­kertomukset.
On aika oppia käyttä­mään
vapaa-alkama oman itsensä
kouluttamiseen, hankkimalla tietoja
uuden paremman yhteiskunnan ra­kentamisesta.
Joka auttaa näkemään
uuden maailman Ihmisten välise.ssä
yhteisymmärryk.sessä.
Olen nähnyt Vapaudessa, e t t ä useil­la
paikkakunnilla ovat naiset alka­neet
opintokerhon muodossa pitä­mään
kokouksia. On ilahduttavaa
eteenpäin menoa ja toivottavaa on,
e t t ä osanottajia on runsaasti ja Inr
nostus on jatkuvaa.
Rauha on monen haisen sydämen
pohjasta lähtenyt huokaus, mutta
huokauksilla emme rauhao saavuta
Se vaatii taistelua rauhan puolesta.
Naiset, äidit, voimmeko Istua kotona
rauhallisina valkenemalla koska tie­dämme
että tällä hetkellä niiataan
kietoa koko maailman myrkkypUvlin,
uhataan atomi- yjn. heivetllllslllä
pommeilla, jotka tuottavat kauheita
kärsimyksiä ja kuolemaa. Naisetl
meillä on oikeu^ kohottaa äänemme
ja vaatia pannaan miirha-aseet. Mei­dän
on yhteisvoimin noustava puol­tamaan
elämää, koska elämä lähtee
meistä. Vaatikaamme rauhaa.
ToveriHinen tervehdys kalkille Va­pauden
lukijoille ja erikoisesti lähe­t
ä n tervehdykseni Toronton naLsten
kerholle. Jossa viimeksi olen toiminut
— Elin,
BEAVER LAKEN NAXSICNRERHO
vlettfia
Kansainvälistä Haistenpäi^ää
CSJ:n BEAV£R LAKEN OSASTON HAALICLA
Lauantaina maaliskuun 18 päivänä,
alkaen kflllo 8.30 UlaUa
' OBJEIAIASSA:
Puhe Olga Snla« JouUioninob laulua» runoja, tansaja,
soittaa i a näytdmä
"KAUNIS MYLLYTYTTÖ" .
Lopuksi yleinen karkelo Mannisen soitolla.
it StSXXNPXXSV VAPAA -tt
T E R V E T U L O A 1 ' Beav«r Laken Naistenkerho
—Sanomalehti laajentaa yksilöi­den
näköpiiriä ja lähentää toisiin ia
eri ryhmiä. Tässä tekee VAPAUS
arvaamattoman palveluksen luki-:
töilleen.
Montrealin miehet
ovat liikekannalla
Vapauden hyväksi
Atontreal, Que. — TäiUlii torstai-iltana
pidetyssä Vapauden levitys,
kokouksessa vallitsi Innostunut
mieliala Ja yleinen käsitys, ettii
tehtävä tulee täytetyksi uusien U.
lansten hankinnassa Ja kalkki nyt
kaUieavat tilaukset uusitnksL
Vapauden asiamleston. C S J : n Mon­trealin
osaston Johtokunnan ja mui­den
asiaan kiinnostuneiden heiäcllöl-den
kokouksessa muodostettiin laa­jahko
levltyskomitea, kaikkiaan 11
miestä. Jonka tehtäväksi Jäi levitys-työn
yksityiskohtaisempi järjestely.
Levltyskomltean kärklmieheksl valit­tiin
yksimielisesti Nick Rajala Ja ko­kouksen
toivomus oli, e t t ä Vopauden
lukijat ja erikoisesti CSJ:n jäsenet
auttaisivat vointinsa mukaan sUnä.
e t t ä Montreal selviytyisi Udiuvln 11-
Kansansivistyksen
saavutuksia Romaniassa
Viime vuoden kuluessa avattiin Ro-manlasfia
valtion maatUoUla Ja kone­ja
traktoriasemllla ybteensft 252 kir­jastoa
eri aloj4 Mslttelevlne teoksl-neen
työläisten käytettäväksi.
Tutuovan piirikunnassa on tällä
hetkellä 148 ikulttuUritaloa. Jossa toi-mii
287 taiteilijaryhmää ja Joihin lUt-tyy
kuhunkin laaja kirjasto.
— Canadan hallituksen tUaatotleto-jen
mukaan on Canadan tehtaissa
työskentelevien työläisten keskimää­räinen
vUkkopalkka $42.80. ;,
puin tästä levityskampanjasta.,.,
"Työkokouksen" jälkeen pidettiin
suhteellisen hy^in onnistunut yleinen
kokous, missä puhui paikkaikunnalla
vieraillut Vapauden toimittaja W. Ek­lund,
puheen Jfilkeen «sltettUn usel-to
kysymyksiä Ja käytettiin puheen­vuoroja
lehtemme asioista. ICokptjk-sen
puheenjohtajatiatolml V. KaPS&s.'
CSJ:n Lockerbyn Nalstenkerho
Venäläinen laulajatar Tamara K h a -
nun. Joka on kotoisin Uiaieglstanin
neuvostotasavallasta, laulaa kansan­lauluja
60 eri kielellä j a on siinä suh­teessa
*kai saavuttanut maailmanen­nätyksen.
Viimeinen kieli, jöpka Ta­mara
. pn oppinut ohjelmistoonsa, on
kiinankiell. '
tä, kaupungin majuriksi. Kymmeniä
muita voisi mainita. Haluan tässä lo­pussa
vielä mainita Beckle Buljayn.
mnet on n ä h t y missä ikinä on tarvit­tu
oikeuksien puolustajaa. Hän dn o l ­lut
pelkäämätön taistelija työläistoye-rlen
oikeuksien puolustajana j a kuin­ka
monta kertaa h ä n onkaan kehoit-tanut
meitä tiivistämään rivejämme.
toistelemaan yhtelsrintamasisa kalkki­en
työläisten kanssa sotaa Ja fasismia
vastaan sekä työväenluokan oikeuksi­e
n puolesta.
Tee kaikkesi rauhan säilyttämiseksi,
puhu rauhan puolesta, puhu sotaa vas­taan.
. Tcimi paikkakuntasi rauhan
liikkeessä Ja tunnussanasi olkoon " E i
enää sotaa".
Jälleen kaksi paikkakuntaa täytti ta­voitteen;
yhteistulos 58 uutta tilausta
Tervehiimme
Kansiinväii^
;. *»-
itä laistensiivaä
Kohdistukoon taistelumme!V
yhtenäisyyden ja pysyvän •
rauhan puolesta!
Arthurin Osasto
'|>prl Arthur Ostar^'
TERVEHDYS
änsdinvd isenä
dlVdnd
kaihille rautajasiskoille ja •veljille!
Miehet ja naiset, rakentakaamme yhdessä luja
rintama rikollisen sodan lietsojia vastaan!
LOCKERBYN NAISTENKERHO
LOCKERBY ONTARIO
•TK
Vapauden levitysrynlfäyksen vauhti vähän parani verrattu­na
viimeiseen katsaukseen sillä uusia tilauksia saapui kaikkiaan
19 ja yhteistulos on nyt 58 uutta tilausta.
Sudbury, South Porcupine, Vancouver, Malartic ja Wahna-pitae
ilmestyivät li.stalle.
Tilauksia tuli seuraavasti:
Wahnapltae, Ont. S. Haapoja 1 tilaus ja täytti osuutensa.
South Porcupine. Ont. E. Hankila 3 tilausta.
Sudhury. Ont. Eino Smith 2 tilausta, Victor Hurnasti 1 ti­laus,
Impi Tommila 1 tilaus ja tilauskomitealta 1 tilau.s. Yhteensä
5 tilausta. . - j
. Vancouver . B .C Elmer Ketola 1 tilaus, j
Sault Ste. Marie. Ont. Henry Kulmala 1 tilaus. Yhteensä 6
tilausta.
Port Arthur, Ont. T. Siilman 2 tilausta. A, Ruohonen 1 tilaus
ja P. Väänänen 1 tilaus. Tähän mennessä hankittu 20 tilausta,
Malartic. Que. L. Kauhala 1 tilaus ja täytti osuutensa.
Kuten näkyy Port Arthur on hankkinut 8 tilausta ppioiksi
ja siis näyttää tietä toisille.
Jos ryntäysvauhti pysyy edelleen samana hiin tavoite ylite­tään.
Jokatapauksessa vähäinenkin peräänantaminen merkit­see
sitä, että jäämme jälkeen. Siis edelleenkin toivomme pe­räänantamatonta
työtä. — Tarkastfi ja.
Tervehdimme
pysyväisen rauhan merkeissä!
Korkealla hulmutkoon rauhan ja vapau- -
den lippu tänä kansainvälisenä naisten- .
päivänäl
Naiset kaikkialla, yhtykää taisteluun
rauhan puolesta!
SUDBURYN NAISTENKERHO
SUDBURY ONTARIO .