Vapaus, March 7, 1950

              maalisk. 7 p. Tuesday, March 7
Port Ari*ar. — Joiafec^ pc/ikausa. . K u i a i a monen ; suurempiin rauhan JKtiöifciin myö.
ovat naiset taas y a l ^
znSiäa Jtaniainyäiistä/ojUstcnpälvä^J^^t raakaan pöil^nisä imme ne:
jota on vleitettjr i p M i 40 v u o t t i ' tämistä, jöki lepää kaukana vierssn
m
. 1 ^ Torcnton naisille
<KQ: kunnia-aila, että naisten nume-s-
crn o n nu^äs kirjoituksia täältä, siksi
keskustelimmekin siitä kerhon koko<
uI&ss£sa.^Minu^^ suorat s a -
ijPB.t,;että Isirjoita kerhon toiminnasta
; JQ^in.: .! K o e t in ^ puolustutua sano»
; paUa> että lehdte^sä 9)1 kaikki mitä
'kerho o a tehnyt ja vähän tulevista-
>Uih. No, kirjoita sitten "omasta pääs*
tä8r^ Siinä tulikin älyn väläys. Tä-
Vjtnä,';mihun nimittäin: on hyvin
f8r«ä esine eikä löytyisi palfon k i r -
litscn alhette.* Ensihätään olin
puulla päähän lyötynä.
yrntH^. näin perästäpäln ajatellen pel-bäln
pahaa ettei tästä taida selvitä^
'•^ ' t€«Jhme kerhossa toivotto-
^^^^^^^^'^'y^^ että mitä meidän
f iuÖ^l .telidä saadaksemme suiuremmat.
Joukot toimintaan, miten pitäisi va-f
i » » M Emme ota huomioon to-i
^ - ' ' " " v e r i e n perhe-, työ- ja terveystihteita.
"fctsKalkkl eivät ole yhtä avomielisiä tuo-
: : ^ n j u l k i Jokapäiviäslä huoliaan!
^jatteletn2tt^j<sen en^ määräl-rA,?
femme w i j i ^ M i ^^
^ tämä j a tuo. t>uolustamme, että
bn!pakko niin tehdä. Onko meille
HP^Ötyä tällaisesta ?Joskus oikein py-
'sälidyn ajattelemaan monia kjrvyk-t^
over^ita/jptka olivat ennen
« n ' tolmii^iassä. He ovat kuin
eiieet ulos taakseen katsomiattä,
isiksi etteivät ymmärtäisi kerhon
ilminnan tärkeyttä ja välttämättö-
: l
ffilS bavda» St^ 1^ Torontoa Ont.
PuheUn WA. 8517
FINNISH STEAMB^THS
•r' 56-58 Widmer Street
I Toronto. Ontario
K'^!-- • •;MIEHET: •. .
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 Lp.
Pö-jäntalna 1-12 Lp.
lÄuahtalna li.p.»2a.p.
Sunnuntaina 8 a.p.-l Lp.
NAISET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 Lp.
Perjantaina ja lauantaina 1-12 Lp.
PUHELIN EL. 2571
mmi
m
iiii
m
iii
IB
Iiii;'
SUOMEN UiHETYSTÖ
LEGAT^ON OF FINLAND
1«0 Wellinfch^ StKct;
ottava, Ontario.
Puhelin 6-2389
' 1 -
•A
SVANTE MÄKI
\ ..edustaa-
Chevrolet ja . Oldsmobilc autoja
sekä Chevrolet trokeja. Myös
kaikkia tekoja käytettyjä autoja ja
trokeja. Kysykää nimellisesti
- ; : :.•>•••.„* ,v konttortsta:,
PdhcUn 5-5137
Port Arthur, Ontario
'(2-4-7-9y
myyttä. Päinvastoin he sydämessään
kärsivät sivussa olostaan. Jos suin­k
in pääsevät, käyvät Toronton naiset
melkein poikkeuksetta ansiotyössä.
Asunto olisi saatava velattcmaksi en­nenkuin
olemme täydellisessä pula­kaudessa
taas. Jotain olisi säästet­tävä,
että lapset voisivat jatkaa kou-lunkäjrntiä.
Sairaus, vanhuus ja kaik­ki
tuntuu pelottelevan ihmisiä. Tule­vaisuus
; ja epävarmuus huolestuttaa
mieliä. Työttömyys tihkaa Joka puo­lella.
' Tällaisessa tilanteessa ei ole
voimaa raskaan päiväntyön Jälkeen
mennä haalllle, Me suomalali>et
muuten asumme täällä hyvin hajal­laan,
että kaupunerin reunoilta ottaa
lähes pari tuntia tulla katuvaunulla.
Nuorempia, Joiden pitäisi vielä Jak­saa,
cn. n i in helppo syyttää kaikessa.
Ennen me tehtiin niin Ja n i i n . Ja
paljon sitä telitiinkin ja paljon vielä
Jäi tekemättä. Nykyajan nuoret eng­lanninkielen
taitoisina pystyvät ke­hittämään
itseään vielä varsinaisten
koulujen jälkeen, ottavat opintoja
Ammattialoille terveydenhoidossa, t a i ­teensa^
JjäkaikehlEUsUlcjo^^
hyödirillsilie aloille. Vanhemmat,
Suomesta tuleiha kielentaitamattöml-na.
eivät ole pystyneet paljonkaan
opiskelemaan. Säiraanholtokurssi on
ainoa Joka täällä pystyttiin Järjestä­mään.
Naisten monipuoliset tehtävät vaa­tivat,
että osaamme monta tärkeätä
alaa. Osaamme kasvattaa lapsia, h o i ­taa
sairaita, laittaamokaa, neuloa jä
tehbä muita käsitöitä sekä lukemat,
tornia multa tehtäviä. Kaikenlaatui­set
kxirssit olisivat t e i T pllsI
saataVa vain selville mihin lajiin olisi
enemmän haliiläcaita. Seri Jälkeen
voisimme laittaa näyttelyltä Ja kilpai­lujakin.
Käsitöiden teko on meille
monelle Jo ennestään tuttua Ja silksi
olisikin helppoa ottaa osaa vaikka
maata käsittäviin Icansallisiin näytte­lyihin
jo ensi syksnyä. Meillä olisi
siinä tilaisuus tehdä joukkojamme
t u n n e t i ^ i . Tällaisessa kaikessa on
virkistystä ja. vaihteluakin sekä s a ­malla
saada suurempia Joukkoja m u ­kaamme
toimintaan. Tärkeätä olisi,
että me itse aikalslmmc uskoa ja näh­dä
suomalaistenkin naisten tekemäs­sä
jotain suurta ja arvokasta eikä
siinä olisi mitään, •höpeämlsen syytä.
"Jesseri", silloin me kilvottellslrame
kuka pääsee edustajaksi joukostam­me,
vaikka koko maata käsittäviin
naisten konferensseihin. Emme, s l l
loin häpeäisi puhctaitoammckaah.
Yhtymällä suurempiin Joulckoihin mte
olisimme tilaisuudessa vaatimaan
lapsillemme parempi koulutus, parem­pi
huolto vanhoille ja sairaille sekä
työtä työttömille, asuntoja asunnotto-mlle
Jä mikä olisi tärkeintä, pysiyväl»
ncn rauha kaikille. ~ L. M .
Clara Zctklnlh aloitteelta. Tl^xDä
vanha yetbraani 11lmoitti tien naisiile
edistysmiciisiBeij maallm» J i ^ t s : i n u k -
I eer?n sekä'^^^^^
^ rmah cläioän^ . siitä'
M vuo-is3'teJa ' Täpä 'vuqn-oa
vietämme nafMenpälvää iäbempä-oä
sodan vaaraa kuin vuosi aikaisem-
Olin.. TämShvucde;) aikana on-Ifet-
. enemmän. Me olemms saaneet Icuul-l
a monta, kertaa päiväsisä .-radiossa
sottu;, sotahysteriaa vielä enllst^^
puhuttavan niistä käutielsta mui^a-koneista,
atcaiijjofDmista, vetypoopi-mlsta
sekä monista muista sotavarus­tuksista,
että aivan hirvittää kuim-nella.
Me olemme saaneet elää tätä
rauhan alkaa.vasta viisi vuotta, mutta
siitä huolimattauutta sotaa lietsotaan
ja sota-aseiden valmistuksista kovasti
puhutaan. £ikö valtakuntain väli­siä,
asioita völtalst' muuten ratkaista
kuin sotimalla j a maailmaa hävittä­mällä?
Jos kaikki ne varat J a niiden
korkeasti. opi;>indd<e%il6d6ffli« työi
kohdistettaisiin maailman jä ihmis­kunnan'
hyväksi mitä uhrataan sota-tarvikielslln,
n i i n ItaikiUa oUsr pa­rempi
elämä mitä tänäpäivähä on.
Eihän sodalla mitään voiteta, jot­kut
harvat siitä vain rikastuvat. Nä­mä
harvat saavat lisää-entistä enene­män
kassaliblveihinsä suuria rikkauk­sia.
Eltiän kukaan tahdo sotaa; onhan
viime maailmansodastakin vielä ikä­vät
muistot, crittälnicln niillä, jotka
mazh miill3;'sa, jcssa el a i t l voi cdci
käydä polkunsa hautaa koristamessa.
v a l i i a . suurella i:alp2 u i t e l l a sen t2-
Tämän naistenpäivän tärkein kysy­mys
cn hu:mi6;da xnitpn saisloiinc
rauhan Vclmlnnan edistäm^sea voi-makltaammaks}.
Rauhan työ kuuluu
kaikiUe, inutta etupäässä .£e kuuluu
nalsUle, äideille. Mutta ykiijönä el
kukaan voi mitään, j a siksi c n llityt-
\ ävi joukkotoimintaan, korottamalb
ääntään kukin omalta -kohdaltaan.
Me emme halua sotaa, me haluamme
elää rauha.ssa. tehdä, työtä rakenta­malla
yhteiskuntaa j a kasvattaa lap­siamme
.saadaksemme heistä' tukea
j a turvaa itsellemme vnhuiiden päi­vinä.
Pj'syväisen rauhan säilyttämi­nen
on kaikkien yhteinetl.asia. Siinä
el saisi olla mitkään suiintaviivat e i ­kä
eroavat mielipiteet esteenä. Täällä
Canadassakln on rauhin'; toimintaa
tebcstettu etupäässä Järjestönalsten
taholta. Joskin se c n vielä heikkoa
itjlih siinäkin on syynsä köäka naisilla
on jokapäiväiset velvollisuudet kodis­saan
jä perheensä huoltamisessa.
Näin ollen on a i ka jäänyt lyhemmäl-le
yhteiskunta-a.sIoihin kiintymiseen
nähden. Kummliikin rauhan asiaa
ymmärtävänä tämänkin paikkakun­nan
naiset ovat ottaneet osaa naisten-kerhon
toimintaan voirftinsä mukaan,
jossa yhtenä toiminnan ohjelmana cn
ollut pysyväisen rauhan työ keskuste­lun
alaisena ja kerho öh osallistimut
M2 elämme ennen iuulumattomisn
^ r k e ^ e n eLnkustannuzsien aika-i:
iutta, j o i t a periirlden äidit joutuvct
eniten :sä:simään siLäältiilen kodis­sa,
ruuan valmistaa perheelleen, M0.1I
äiti c n tänäkin talvena : suruissaan
katseUut ksuppain n^tsiskuncita.
:oi«ia c n katmlUti J3rje3t3ttyn4 kai­kenlaisia
hniä -ja. ravitsevia .ruo>a-tarpeitä.,
mutta millä ostaa? -Jc.s per­heen
isä ; n satunnaisten töiden v a ­rassa
tai tyotiömänä niinkuin moni
mies on nykyään, mom lapsi kärsii
aliravittuna j a fyyslllisesti heikkona
vitamiinipitoisten. ruokain puutetta,
koska äiti « i voi näin korkeiden h i n -
tain vallitessa ostaa j a valmistaa ruo­kia,
ninUttäin kasviksia, vihanneksia,
hedelmiä, puhiunattakaan maidosta
Ja liha-aterioista perheensä ruokapöy­tään.
Vaikka perheen isä olisikin vie­lä
siinä onnellisessa asemassa, että
saisi käydä joka päivä työssä nihi sU-tä
huolhnatta on nykyinen palkkata.
(m Uika pieni korkeisiin hihtbihin v e r .
ratsuna. Miehen tuntipalkka tuskin
riittää yhden kahvipaiman ostoon kun^
ottaa vielä huomioon k a l l i i t lämmitys-aineet,
vaatteet ym. jokapäiväiset
välttämättömät tarpeet.
Naiset Ja äidit, olkoon tunnuksem­me
tänä kansainvälisenä, naistenpäi­vänä
herättää kaikkien naisten m l ^
Uin,. joille ihmiskunnan hjrvinvoihti'
j a maailmanrauha on kallis asla, että
sen puolesta kannattaa taistella.
Nalstenpäivätervchdyksin: Olga.
Hiridand Laken naisten käsityökerho.
— Ontarion maakunta on n i in suuri
pinta-alaltaan kuin Yhdysvaltaln,£eu-raavat
^laltlöt yhteensä: New York,
Mälnc. New Hampshire, Vcrmont,
Massachusetts, Rhodc Island. Con­necticut,
New Jersey. Pennsylvania.
Ol^o. Michigan. Indiana. Illinois ja
Wisconsin.
p l i | f j |
mi
Eli - S ,-•
i i
im
iffi: mimt
#1
PV
KANSAINVÄLINEN
Sunnuiitama maaliskuun 12 päivänä klo 4 i.p.
OHJELMA:
SOITTOA
TERVEHDYSSANAT
TAIDSTANSSIA . . ..
RUiVO . . . . . . . . . . . ..
LAULUA
TANSSIA . . . . . . . . . . ..
SOOLOLAULUA ......
KUOROLAULUA ...
PUHE
VIULUSOOLO
SOOLOLAULUA . . ..
TERVEHDYKSIÄ ..
PIANOSOOLO
MATrOLIIKKEITA sornoA .........
VÄLIAIKA
. . . . . . . . . . . . . . . . Mr. Lcshley
.. Lempi Jokinen'
. . . . . . . . . . . . . Kaija Leshlcy,
Säcstuii Mr. Lcshley'
; . . Helmi Tervola;
. . . . . . VcnäläLsten Naiskuoro,
Joht. Mary Pashko
Ukrainalainen lansi>ijoukkue
Joht. Waldcr Balol
K a l j a Le^hley
Säestää Mr. Ltshley
. . . . . . . . . . "Finlandia" kuoro:
/Olga Sula;
Lulu Laine
, Elma Semcllus
Säestää Amiikki Numminen
. . . . . . . . . . . . . . VieralllJoUtä
Margit Ronn
Rocky ja Melvln
Mr. Leshley
TERVETULOA!
BeaVer Lake. — BeavM Laken nals-^
ten kjerho «n olhittoijailnnasBa vasta
pari vuotta. Jäsenmäärämme ei ole
korkeai. ollen, tällä kertaa' kymmenen
Jäsentä; Vaikka jqii6;kcm^mV, onkin o l ­lut
pieni niin siitä huolimatta olem­me
toimineet ripeästi. Tän&sl-lltamia,
ohjelma- jä markkinälltamla piemme
Järjestäneet usein. Yksi kokoUlan
näytelmä or» naisten kerhon toimesta
esitetty nim. "Veljekset Taverna", jol­la
myöskin. kävintme yleralluJtla Siid-buryssa
Jä Wanupissa. Yieisö on aina
antanut hyvän kannätiiksen kaikille
tilaisuuksillemme, olkoon . se sitten
ollut lahjoitustefi muodossa tai muu­ten
iltama uhrauksina.
K u n C 8 J : n osaston haali oli h a l l i ­tuksen
toin^esta suljettuna 3^j vuot­ta,
silloh) rakennus rappeutui huomat-ti^
vastl Ja ttiln ollen S J : n osastolla on
ollut suuret rahalliset, menot kumios-taessaan
haalia siedettävään kuntoon.
Niinpä naisten kerho onklQ alusta a l ­kaen
ojentanut auttavan käiensä, haa­l
i n kcristaniisessä vUbtyläämpään a -
suim. Olemme Iskhjoittaneet haaliUe
"velorivei^hot" Ja esirplusr,. jotka tuli­vat
maksamaan yli'$3<I0.. Myöskitt. säh-köistäiniseen
lahjoitimme $lOO. .
Silloin samalla kUh haalimme sul­j
e t t i in vietiin CSJitt plänö. toistei^ t a ­varoiden
mukana cikä| sitä koskaan
ole tuotu takaisin. Joten olemme saa­neet
olla ilman pianoa näin monet
vuodet. Nyt on naisten kcfrho taasen
tarttunut-asiaan aivan kaksin M s ln
selostamaan konferenssin asioita ja
päätöksiä.
Kansainvälistä naistenpäivää viete­tään
Beavcr Lakella naisten kerhon
toimesta tk. 18 pnä.. Ohjelma on mo­nipuolista,
lauluja, soittoa^ tanssia,
nmoja. Mrs. Olga Sula tulee puhu­maan
Canadan naisten konferenssin
asioista ja sitten cn vielä kappale
"Kaim^s myllytyttö". Lopuksi tans­sia
V Mannisen soitolla. Sisäänpää­sy
vapaa.
Eihän meidän toimintamme niin
suurta ole vaan kuitenkin koetamme
volntlmihe mukaan. Toveruus ja y h -
teisymmärrys on keskuudessamme
kiitettävä. Jokainen jäsen on tehtä-täyänsä
täyttänyt tunnollisesti. P u ­heenjohtajana
on toiminut Lisi T i l l -
man, rahastonhoitajana Ida. Mäki­nen
ja sihteerinä allekirjoittanut.
Hartain toivomuksemme olisi, että
kaikki Beaver Laken emännät tulisi­vat
joukkoomme. Siellähän voisi r u ­patella
niin ilonsa kuin surunsakin
qsastotovereiUeen. Moni sanoo, että
heillä ei ole aikaa mutta kyllä sitä
äentääii: farmarin eukollakin täytyy
olla kaksi •"piikapäivää!' kuukaudes­sa
sillä naisten kerhon kokoukset ovat
joka toinen torstai-ilta.
Parhainta vointia teille kaikille!
— Mari.
ruokaa on
ja parhaillaan katsella:an mistä saa­taisiin
sopivalla . hinnalla ostetuksi
piano. Rahaa cl meiUävielä ole n i in
paljoa vaan kyllä, ne kyUUäisct ovat
meitä auttaneet j a "morketlsta" l u ­nastaneet,
joten kyUä ne tekveät sen
nytkin. Sitä todistaakin se' suiirl lah­jojen
määrä, joitä naisten kerholle
on lahjoitettu myyjaläiä varten, Jotka
pidetään huhtikuussa pianorahaston
kartuttamiseksi.
Vakinaista sairaskomite^a ei ole o l ­lut
paikkakunnallamme pitempään
aikaan, n i in kovin tärkeä elin kuin sc
onkin. Naisten. kerho Joulun aikana
muisti pienellä lahjalla sellaisia paik­kakuntalaisia,
jotka ovat joutuneet
vuoteenomana. sairastelemaan. Nyt
kerhomme viime kokouksessa valittiin
varsinaisen sairaskomltcan. johon tu­livat
Ida Mäkinen, Irma Reinikainen.
Elsi Johnson ja Viitaa Lehto.
"Parasta lapsille". C S J i n naisten
ke?kU5jkomitcalta oU tullut kirjelmä,
Jorsa kchoitctaan lähettämään vaatc-lähctykslä
Suomen puutteessa oleville
lapsille. M6 jokainen olemme k>llä
viime Miosicn aikana saaneet lähet­tää
paketteja Suomeen.omaisillemme
enempi kuin pussimme oikein olisi
kestänytkään vnan sittenkin siellä
Suomen saloilla on tuhansia Ja tu­hansia
pieniä orpoja ja köyhyyden
keskellä värjötteleviä lapsukaisia. Jot­ka
eivät ole kcekaan saaneet Ameri­kan
sedältä tai tadUta minkäänlais­ta
pakettia, NJUllc tällasiUe lapsu-'
kaislUe ''Parasta lapsUlc*'-yhdisty5 ke­rää
vaatteita ja vetoaa myöslcin mei­hin.
Jcs teillä, majajärvclälsct. oU£i
ahtaa käytettyjä tai misla vaattcUs
niin veisitte ne Mandi Salolle, joka
mielihyvällä ottaa ne vastaan, olkoon
ne suuria tai pieniä. Naisten kcrhcn
jäsenet joukolla sitten huolehti^•at pa­kettien
määräpaikkaan lähettämises-
Beaver Laken naisten kerho el voi­nut
lähettää edustajaansa Canadan
naisten konferenssiin, jokia pidetään
Torontossa tk., 9, 10 j a II päivinä,
vaan päätlmine pyytäii Lockexbyn
naisten kerhon edustajaa, mrs.. Olga
Sulan, tulemaan p.<ilkkAkunnalcmmc
Tam^reen Hves voitti
jlläkiekkomestaruuden
HelsinkL — Tampereella hcbnik,. 13
pnä suoritetuissa kahdessa viimeises­sä
ottelussa voitti Tampereen. Ilvek­sen
joukkue Suomen jääkiekkoliiton
mestaruuden voittaessaan TPK:n
Joukkueen tuloksella 9—3 ja puhtaal-
Fä pelillä. Tamperelaiset ovat myös­kin
Johtavassa asemassa T U L : n jää­kiekon
mestaruussarjan otteluissa. T -
UL: n pelureilla on myöEkin käynnis­sä
" L i i t on sarja" ja nuorten sarja.
Kummassakin c n kymmenittäin jouk­kueita,
joka todistaa jääkiekon muo­dostuneen
Suomessa entistä kansan­omaisemmaksi
urheiluksi.
South Porcupine, Ont. — Talvi jat­kuu
täällä' yhä yhtä ankarana. Lunta­kin
on jo n i i n paljon, että on ihme jos
se sulaa.; heinäkuuhim mennessä.
Tämän ankaran talven kourissa
syntyi tämä "Ykkösryhmä" CSJ :n tä.
kalaisen csaston Jäsenistön keskuu­teen.
Se on jo saanut koneistonsa
toimintakuntoon j a pyytää koko seu­dun
kansan kannatusta toiminnalleen
— eikä rahakaan pahaa tekisi.
Taman ykköjayhmän emännät
ruokkivat etisl sunnimtalna koko ky­län
väestön j a vaikkapa' ulkopuoliset­kin.;
Eikä kahdella kalalla j a muuta­malla
leivällä vaan runsaan pöydän
antimiUa. "Kesän iu<^'ut":oh kuule­ma
pantu penkkiin j a saatiinhan tällä
perukalla niitä pottujakin viime kesä­nä.
Emännät ovat valmistaneet o i ­kein
pltoruöat — kaikkine jälkimei-ninkelneen.
Joo! Tämä on sitten kutsu kaikel­le
kansalle osallistua meidän Juhla-ateriaamme
— j a se koskee niitäkin,
jotka purasevat kunnolleen vain ker­ran
päivässä. Kysymyksessä on näh-kääs
oikea vanhanaikainen maha-kaupalla
syönti eU:ä mikään jonnin­joutava
"lunssaus". Emäntämme e i ­vät
halua vaivautua turhan takia
vaan antavat kuin vanhurskaat, h a ­luten
nauttia antamisen onnesta ja
riemusta.
Älkää siis vaivautuko kotona ruokaa
laittamaan vaan saapukaa haalllle
juhla-aterialle — n i i n ykköset kuin
kakkosetkin.
Monet ovat jo kyselleet milloin se
"Pimeänpirtin hävitys"-nlmlhen filmi
esitetään täällä, jcs koskaan. Kyllä se
esitetään tääUäkIn, kunhan tässä e h ­ditään.
Nyt l o i n k i n ilmoittaa, että se t a ­pahtuu
Eteläpään haalilla tk. 22 pnä
ja Timminsin haalilla t.k. 24 pnä. So­pii
painaa mieliin nämä päivämäärät,
vaikka asiasta ilmoitetaan vielä myö­hemminkin.
— H.
— Sisiliassa oleva tulivuori Etna
tiedetään purkautuneen «O e r i kertaa.
Toronto.' — Vuonna 1939 eräänä
syyskumi varMisenä aam^
set lehd.etv julkaisivat uutisia, joissa
oli suuret .otsikot "Hitlerin armeija
hyökkää, sota oh alkanut". Täjnä tie­to,
varmaankin tjnrmistytti monet i h ­miset
jä saattoi heidät kysymään i t ­seltään,
että jälleenkö meidän täytyy
lähettää rakkaimplamme sodan i i h -
rciksL Samoin monen mielissä askar,
teli kysymys, että onko tämä todella­k
i n fasismin hävittänilstä? K a i k k i tie­dot
olivat hyvin ristiriitaisia.
Viikot vierivät ja kerrottiin, että
hyökkäys jatkuu monella eri suun­nalla.
Harjoitusleireillä tehtiin kuu­meisesti
• työtä. Värväystoimistot te­kivät
myöskin kiihkeästi työtä. Nuo­ret
olivat inhoissaan hyvistä lupauk­sista.
Saman vuoden marraskuussa olin
työssä tehtaassa aamuvuorolla. Pääs­tyäni
koneen ääreen työnjohtaja toi
paikallisen aamulehden jossa oli ot­sikko
"Venäjä hyökkää, Helsinkiä
pommitettu Ja 200 kuollutta,- pako­kauhu
vallalla". Samalla hän kysyi
mitä ajattelen tästä, eikö ole kauheaa
kun' n i in pienen maan päälle: hyökä­tään?
En vastannut siihen oikeas­taan
initään, sillä ajattelin ettei vas­taus
tällaisessa paikassa Hehe tar­peellista.
Kuitenkin annoin ymmär­tää,
että en usko asian olevan vallan
n i i n .
•Mielenkiinnolla seurattiin, scdan
kulkua eri puolilla maailmaa. Erikoi­nen
mielenkiinto tuntui olevan Suo­men
sodan suhteen. Suui'lehdet jat­kuvasti
tiedoittivat. Suomen armeijan
mahtavista voitoista.
Maaliskuussa 1940 tuli yllättävä tie­to.
Lehtien otsikoissa i^ähtiin tiedo­tus,
että "Musta päivä Suomelle" ja
että Suomi joutui tekemään pakko-rauhan
Venäjän kanssa. Tämän jäl­keen
vasta alkoi työmaallamme vil­kas
keskustelu siitä, että kuinka asia
vei olla tällainen suurten voittojen
jälkeen. Aika riensi j a edelleen leh­det
kertoivat Euroopan taisteluista ja
pommituksista. Suurimpana pcmmi-tuskohteena
oli Englanti. Ihmisten
mielet olivat sekavia ja ristiriitaisia.
Saman vuoden syyskesällä tiedoitet-tiln.,
että Hitlerin Joukkoja viedään
Ruotsin kautta Suomeen tiurvallisuus-syistä.
Talvi 1941 oli hiljaisempaa. Vuonna
1941 kesäkuussa tiedoitettiin, että H i t ­l
e r in natsi joukot hyökkäävät Puo­lan
j a Neuvostoliiton rajalla Neuvos-tolUttooiTja
Hitleri kerskulTettä kuu­den
viikon, kuluttua hänen joukkonsa
ovat Moskovassa j a Punainen armei­ja
on tuhottu. Tämä uutinen Järkyt­ti
harkitsevia ihmisiä vieläkin enem­män.
Lehdet tiedoittivat Punaisen
armeijan jatkuvasta perääntymisestä.
Jonkun aikaa näiden uutisten jäl­keen
tiedoitettiin, että Hitlerin armei­ja
yhdessä Suomen armeijan kanssa
hyökkää Leningradia kohti. Samaan
aikaan. Suomen silloiset johtomiehet
Julistivat, että me hyökkäämme u l ­jaan
Saksan armeijan kanssa voitok­kaasti
eteenpäin siihen saakka kun
saadaan kunniakas voitto.
Näiden tapahtumien aikana Hitle­riä
vastaan sodan julistaneet maat
näkivät parhaaksi ryhtyä neuvottele­maan
Neuvostoliiton kanssa siitä m i ­ten
voitaisiin yhteinen vihollinen saat­taa
tappiolle. Mutta k im asioista so-v
i t t i i n , - n i in länsimaat tuntuivat, ole­van
vastahakoisia sopimusten toteut­tamiseen.
.
Ankaria taisteluita käytiin Neuvos­toliitossa
kuten Sevostopolissa ja mo­nessa
muussa paikassa. Mittaamatto­milta
tuntuivat molemmilla puolilla
kärsityt tuhot. Aikansa peräännytty-ään
Punannen armeija siirtjrl hyök-kaykseett.
Se valtasi yhden, kaupun­gin
toisensa perästä takaisia. Nyt
vasta liittolaiset rupesivat näkemään
Punaisen armeijan todellisen, voiman,
joten siltäkin taholta ruvettiin hyök­käämään
Hitleriä vastaan. Punainen
armeija vapautti useita pienempiä
maita. Suomi pakoitettlln tekemään
aselevon saavuttamatta mitään muu­t
a kuin vahinkoa itselleen. Lopuksi'
Suomi joutui ajamaan Hitlerin j q u -
kot pois pohjols-Suomesta kärsien
raskaita tappioita j a tuhoa. Ankarat
taistelut riehuivat joka suunnalla j a
päämääränä oli . B e r l i i n in valtaus.
Taistelun etunenässä oli uljas Punai­nen
armeija. Keväällä 1945 kohtasi­vat
liittolaisten airmeijat toisensa ja
löivät voiton kättä. Fasismin aseelli-jnen
valta oU murrettu
jota. hetkeä väsymättömät*
Jamme odottivat.
Monen-mieli paloi pääjtiL
hansa rakkaimpiensa hoht]
palasivat raajarikkoina
ten murtuneina. Useat
että tämä oli viimeinen
meidän suurin vihollinen
murskattu.
Mutta nito el kuiteökaani
Nyt taas puhutaan uudestsi
avoimesti j a kilpaillaan silti i
voimakkaimman ponunin
Jokainen päivä lehdet kertontl
valmistelusta.
'Mutta meidän tulee
heinme kolmatta
taan. Hyvin tuoreessa
vielä' viimeksi, käyty sota,,
tiin siinä hartaassa u5koss3.t
viimeinen sota.
Tuleva sota, jos sellataeni
el säästä ketään. Puhutaan ?
lusta puolustustarkoituksessa, j_
slUä tahdotaan vain saattqf
haan ihmisten mielet.
Rauhan puolesta
meillä ei ole syytä pessimisgj
Meidän tulee tiivistää vc
<aan.vastaisessa toimlimassaaiiiä
dän tulee avoimesti kertoa osia
lemime asian todellisen laldsnf
kitiskäämme voimamme:
rauhan ja paremman elämä&i
ta. Ei mikään ole senkaQ
jalonpaa. — Aino L.
Tänä vuonna kuten monta kym­mentä
vuotta sitten valmistuvat nai­set
viettäinään kansainvälistä hals-tenpälyää
kaikissa maissa j a sitä 0x1
vietetty joka vuosi erilaisissa suh­teissa,
erilaisissa muodoissa, moninai­sin
läheisin tunnuksin j a vaatimuk­sin,
kuten naisten tasa-arvolsuuderi
j a äänioikeuden puolesta sekä työtä­tekevien
haisten elämässä vallitsevien"
epäkohtien poistamiseksi.
Tällä kertaa kohdistuu meidän tun­nuksemme
etupäässä rauhan puoles­ta
ja taisteluun sotaa vastaan. Meillä
kaikkien maiden naisilla on tuoreessa
muistissa vielä miten suuria uhria
jouduttiin antamaan viimeisen maail­mansodan
aikana, joten kukaan sel­vällä
järjellä oleva ihminen e l sälli
näiden sodan aiheuttamien kärsimyk­sien
uudistuvan. '
K u n me seuraamme aikaa niin
huomaamme, että kaikkialla on t a ­pahtunut
nousua naisten toiminnas­sa.
He pyrkivät toimintaan miesten
rinnalla, ei vain työn rintamalla,
mutta he ottavat osaa poliittisiin t o i ­mintoihin
myös. Monet heistä ovat
naisia, jotka eimen pitivät sotaa Ja
yleensä kaikkia politiikkaa miesten
asiana, että sellaiset asiat eivät muka
kiinnostaneet naisia. Mutta nyt jo
kaikkialla huomioivat naiset kuinka
paljon heille merkitsee niiten tätä
maailmaa johdetaan, etenkin naiset
tulivat viimeisen maailmansodan a i -
kana näkemään, että ^ naisten on f enää sotia, e l hävitystä vaai«
myöskm tarmokkaasti otettava kiinni luamme nuorlsoUemme tyota,
voimin luomaan sellainen
ta,- Jossa oltaisiin kaikki yi
sla, niin miehet kuin
kukaan.voisi taluttaa enää
tömänä kulkemaan nöjränä.
eikä määräämään, että sinun osj
njrtettävä j a kasvatettava
tyttäresi miten jaksat, mutta
ovat siinä iässä, että heitS
käyttää- kaiiuiman ruokana
mm tulee uhrata ne ilman
on'sitten oma elämäsi turvatta I
Tämä kansainvälinen ns
velvoittaa meitä entistä valtat
kohottamaan timnuksen, josal
rauha ja kansanvalta, eivät okj
nään korulauseena vaan voi
na velvoituksena ja toimlnt
män päivän tärkeimpänä
nä. Jokaiselle pitäisi saada
että pysyvä maailman rauha
tetaan vasta sitten kun,
nen kansanvalta todellisesti
kaikkialla.
I>ääomän keinottelijat huuUv
tistä' kiihkeämpänä sodasta,
tuhosta ennenkuin edellisen
sen ja tuhon jäljet ovat edes JB
tu. Siksi juuri kalkkien d(
tennaisten ja miesten toiminUl
sialla tulee kohdistua entistä
kaampana rauhan säilyttämisea]
lesta. Sc ajatus kanni
kaikukoon tänä kansainvällsei»»
tenpäivänä kaikkialla jokaisen
rakastavan naisen vaatimukseni:]
maansa johdosta, ettei heidän tietä­mättä
voida johtaa uudien sodan vaa­raan,
vaan että sitä rakennettaisiin
rauhan merkeissä.
Viimeinen maailmansota . avarsi
monen naisen katsontakantaa näh­dessään
j a kokiessaan ne suuret ulif
raukset. jolta heidän oli pakko antaa
sodan mclokialle. siksi nämä muis­tot
kannustavat heitä astumaan tais­teluun
rinta rinnan miesten kanssa
vaikka eivät kaikki naiset vieläkään
käsitä tätä järjestymisen tärkeyttä,
eikä huomaa sitä suurta sodan vaa
C;SJ:n Toronton osaston naisten kSsitySkerfao r. 1917.
llsella palkalla."
Olkoon nämä vaatimukset
valona tänäkin naistenpäiväni
massa demokraattisten B^istaJ
niintaa ja kannustakoon ne i
työhön rauhan ja. kamanvaDaal
lesta. — Tyyne Siitoan.
17-vuotias opiskelija
voltti 2 mestaruutta
. Baaff, A l U . — Quebecin I*'
opiston 17-vuotias Andre
voltti täällä Canadan me
raa johon tälläkin kertaa varustellaan j syöksyn yleisessä ja nuorten
kuumeisella kiireellä. Tuhannet lyö- sa viime viikolla. Han sy(*5n
läiihaiset kuikevat vielä herrojen ta- lentoista mailin pituisen radan
lutusnuorassa ja pitävät kiinni vää­räsiä
uskormosta. jenka avulla heitä
cn h?mätty •;'u:.situhän-ia. He eivät
vei nähdä sitä, että väärä uskonto <n
yksi ase. jonka ayulla yritetään p i .
mittää ihmistä näkemästä sitä suurta
nmrinkurisuutta, jota ympärillään t a ­pahtuu.
siksi olisikin nykyään mcnilla nais­ten
järjestöillä, j a juuri demokraat­tisten
naisten järjestöillä, suuri työ­maa
edessään voittaakseen Ja kasvat-taakseen
nämä naiset työhön todelll-sen
demokratian puolesta, voidakseen
toimia niiden pyrkimyksien edistämi­seksi,
jotka vapauttaisivat naiset vää­rän
kablpJstA. -capaAlirf TnäaTaamasT»
omasta päumuurustuän sekä yhteisin
dcssa minuutissa ja yhdessä
nlssa. saavuttaen siten 23
paremman ajan kuin. maa
tari. italialainen Zeno
ti Pohojis-Amerikan mestannsK^j
^malla radalla. Yleisen sarjan 1
lussa tuli itävaltalainen Gon *
toiseksi 3/10 sek. huonommaEa'
la.
Naisten sarjan syöksyn
mestaruuden voitU naisten
l u n maailmanmestari ^ ' ^ ^ ^ j
Itävallasta, joka suoriutui a»^
tuisesta mäestä Z03.2.
— Aasia on suurin noaano»^
muodostaa ylidrnkolmaiincfcen
pallon kuivasta pinta-alas»-
'Xi " i- jS:iS:a«li';r 5 . ; : , öpiFiiS