Vapaus, May 16, 1950

              kuluja
, Diedncfes. joka lokakuussa
• IXBtanL^ta työntökänyfllä
j^jirnatkansa, on n yt
Kapkaupunkiin t«bnst
7- 135 ffisUia.
"[jto koitunut Imnelle
^ iniin alun p e n n o l i t a r -
j£iä lähän mennessä bäneltä
• ^a5'r>itu kaitafilmikamera,
' ^ramcfooni ja 22 puntaa
l TröEtöiänyt sensijaan ovat'
Porvarillisen valh^edemokratian
intialainen muunnos
T a m m i k u u n 26 pivänä 1950 Delhissä
t o i m i t e t t i i n Juhlamenot I n t i a n J u l i s t a ­misen
Johdosta ' ^ p p u m a t t o m a k s i d e -
n i b k r a a t t i s e k s i tasavaUaksi". I n t i an
h a l l i t s e v a t luokat eivät säästäneet v a ­ieta
j
is oli 1
aiti. esi
ta
asT?iii ,
«ttöj'
utkäaa.'
n pap
iaastL]
ityi
kalideni
in eloa.
i, se-;
tahnan
10 per
n nuori,]
lalaatle päivästä _t<Mseen
7 niaamme työkansan
apiä kysymyksiä, niin
V A P A U S .
parantunut
r»in 9-11 päiviä Snomecn
Cöleborgin-Takholman
reittiä
uutta, matkustamisen
;;;;tä' uudistetussa . ' G R I P & -
^mSSA- tai - S T O C K H O L M I S -
i- Eneaunän tilaa — enemmän
svTiuksia — enemmän palvelua
ISYYSLOMA S U O M E S SA
Pariuita paikkoja saatavissa ,
Elok. 9
E l o k . 2 5
30LM
30LM
?OLM
30LM
i O LM
TOUI
30LM
WIM
JOLM
Syysk; 2
Syysk. 20
Syysk. 27
Lokak. 18
. Lokak. 21
Marrask: 15
Jouluk. 4
Jouluk. 11
sat-loseon
kovin
ilipalcaa
• Täim
aio joii
kka se
utsttua
J paljon
sesti pai)
matkalippu New TorUsta
Göteborgiin on S180
linja tulee avustamaan m a t -
tostajia inatkan järjestelyssä
Göteborgista Suomiaen.
JIatka-arkut'ja raskaampi m a t -
iatsvara voidaan nyt luovuttaa
Sw Yorkin satamalaiturissa
kiliöön SUORAAN S U O M E EN
lähetettäväksi. (Ei tarkastusta
eiiä matka-arkkujen uudelleen
lähettämistä Ruotsissa).
J) Saomeen menijät toimitetaan
rövytyks^ttä junassa Götebor--
gäta suoraan; Tukholmaan
(vain 5-7 tunnin matka).
Ijnjan saomeapuburat m a t k a -
i ojipaat seuraavat matkustajia
Göteborgista Suomecq.
I Talvikuukausina L i n j a n suosit­tua
"Kastelholmia" käytetään
hotellina Tukholmassa niille
matkustajille, jotka odottavat
höyrylaivayhteyksiä Suomeen.
r o j a eivätkä v a i v o j a saadakseen Juhlan
näyttämään " k o t o kansan riemulta".
P o r v a r i l l i s e t lahdet ylistelevät h a l l i t ­sevien
puolueiden Johtajien v a l m i s t a ­m
a n I n t i a n perustuslain a n s l d t a . E n g ­l
a n n i n " ' p o r v a r i l l i n e n lehdistö puoles­t
a a n ylistejee I n t i a n vallanpltSjleh
" v a l t i o v i i s a u t t a " .
Sillä m e l u l l a . Jonka e n g l a n t i l a l s - i n -
t i a l a i n e n p o r v a r i l l i n e n lehdistö o n h c s -
t a t t a n u t I n t i a n peruslaista, o n a i v an
määrätty tarkoituksensa. I n t i a n h a i - mien tehtaiden rakennustyöt o n uskot-listamista
t u n n u k s m a Joukkojen pet-1 k a xakentuvat samalle periaattfeelle
tämiseksi. o n n y t lubpunut siltä eikä f k u i n keskuselimetkin. : :
vaadi edes. etta s u u r i n osa osakkeista
vaikkapa v a i n muodollisesti säilytet­täisiin
i n t i a l a i s t e n k a p i t a l i s t i e n käds-
S&: Ulkomaisen pääoman osuutta te<^
bllisuudessa, a v a i n a l a t k i n m u k a a n l u ­ettuina,
ei- millään laUIa rajoiteta.
M t i t t a amerikkalaiset monopolit ovat
e h t o i h i n nähden etuoikeutetussa ase-niassa:
niillä o n oikeus muuttaa voitot
dollareiksL Vuonna 1948 Uudet u l ­komaiset
pääomasijoitukset käsittivät
51 miljoonaa r u p i a a . Ja vuonna 1949 n e
nousiTOt jo 169 m i l j o o n a a n ruplaan.
K a i k k i e n I n t i a n h a l l i t u k s e n r a h o l t t a -
Utsevat luokat Ja n i i d e n selän t a k a ­n
a seisovat E n g l a n n i n imperialistit
tahtovat tällä m e l u l l a peittää tämän
Jos ette voi lähteä nyt, lähettä-laä.
SAL:n lahjapaketti, joita
on saatavissa Tanskaa, Suomea
]a Ruotsia varten. Valittavana
tolmehlaisia paketteja sisältäen
kshvia tai muita niukasti s a a ­tana
tavaroita $10.65; $8.05 t a i
ultavasti t|l|j750 riippuen koosta: jä sisällös-
! i Hintaan sisältyy Euroopan
rnllL El lisämaksuja. Todellinöi
igoUineail lahjapaketti.
sitten Bm
i. iskuja
L :
•tilauksia ja lahjapaketteja
kääntykää matka-asiamle-le
puoleen iHänen palvelunsa
kokemukseen perustuvat neu­vonsa
ovat Teidän ilman llsä-lOja.-,
•
iSUTEDISH AMERICAN
LINE
1255 PhiUips Square
Montreal 2, Que.
perustuslain kansanvastaisen olemuk-r
sen. Ijevottomina kansanliikkeen k a s ­vusta
h e laskevat voivansa pettää I n ­t
i a n Isahsaa. Afaa ilmanherruuden
uudet ta voitteli j a t i W a l l Streetin r a ­h
a r u h t i n a a t , j o i d e n sininnitelmissa I n ­t
i a l l a o n s i j a n s a imperialismin t u k i ­k
o h t a n a Aasiassa, pyrkivät Johtamaan
A a s i a n kansoja harhaan Ja k o h o t t a ­maan
I n t i a n yallassaolevien p i i r i e n a r ­vonantoa
h i i d e n silmissä. '
Minlcälainendn s i t t en todellisuudes­sa
I n t i a n perustuslaki?
T u n n e t t u a o n . että p o r v a r i l l i s t e n p e ­r
u s t u s l a k i e n tärkeimpänä. perustana
ovat k a p i t a l i s m i n periaatteet, sen t ä r ­keimmät
tuldmriväät: maan. metsän,
t e h t a i d e n Ja m u i d ^ tuotantovälinei­den
yksityisomistus; ihmisen h a r j e l t -
tama toisen ihmisen r i i s t o J a riistäjien
sekä r i i s t e t t y j e n olemassaolo: työtäte­kevän
enemmistön t u r v a t o n asema y h ­teiskunnan
toisella puolen, työtäteke-mättömän
m u t t a turviatun vähemmis­tön
ylellisyys toiseUa puolen Jne. J u u ­r
i tälle perustalle o n rakennettu I n t i ­a
n perustuslaki. A r t i k l a 31 sisältää
vartavasten varauksen, että "mitään
omaisuutta, i r t a i n t a t a i kiinteätä, s i i ­h
e n l i i e t t u i n a myös osakkeet k a u p p a -
t a i teollisuuslaitoksissa t a h i näitä l a i ­toksia
vallitsevissa yhtiöissä, c i v o i da
ottaa' h a l u t t a v i k s i eikä y h t e i s k i m n a l l i -
s l i n t a r k o i t u k s i i n . . , ellei l a k i edelly­tä
korvausta tästä omaisuudesta^"
Näin siis perustuslaki vahvistaa
tuotantoväliheiden yksityisomistuksen.
Nykyisissä oloissa se merkitsee y r i t y s ­tä
I n t i a n talouden siiitomaaluonteen
ikuistamlseksi. Nykyisin käsittävät
ulkomaiset, pääasiallisesti e n g l a n t i l a i ­set
pääomasijoitukset Intiassa 9
m i l j a r d i a r u p i a a . M a a n talouden k a i k ­k
i tärkeimmät alat ovat e n g l a n t i l a i s ­t
e n monopolien valvonnassa. E n g l a n ­t
i l a i n e n pääoma valvoo J u u t t i - , k l v l -
h U l i - J a teeteolllsuutta m i l t e l n koko­naisuudessaan.
Avainasemat Intian
taloudessa öva,t e n g l a n t i l a i s t e n mono­poliyhtiöiden,
78 yhtiötä valvovan A n ­drew
Y u l e and Ck}mpanyn, Ölllanders
tu ulkomaisille yhtiöille.." Taatessaan
ulkomaisen omaisuuden ja lilkoihais-^
t en pääomien koskeinattomuuden pe­rustuslaki
vahvistaa ulkomaisten i m ­perialistien
h a l l i t s e v a n aseman I n t i a s ­sa,
••'
Englantilaiset j a amerikkalaiset m o ­nopolit
anastavat valvontaansa ne t e -
ollistmdenalat. j o i l l a o n sptilaallinein
merkitys, j a asettavat samaan aikaan
esteitä I n t i a n teollistamiselle. Intia
pysyy E n g l a n n i n maatalous- j a r a a k a -
ainelisäkkeenä isekä menekkimarkki-noina
ja muuttuii Yhdysvaltojen
m a r k k i n o i k s i . Perustuslaki l a i l l i s t aa
tämän olotilan.
I n t i a o n ensi tilassa maatalousmaa.
Vuonna 1949 teollisuudessa työskenteli
vähehunän k u i n 1 pros. koko väestös­tä.
87 pros. I n t i a n asukkaista asuu
maaseudulla. Vuodesta vuoteen h a -
& i t l a n uusi perustuslaki laillistaa
englantUalsten siirtomaaorjuuttajien
y o i n ^ a n s a a t t a m a n h a l l i i m ( d l i s a l J a o n ;
Jolla e i «ol^ mitään yhteistä kahsBllIs-t
« i valtioxajojen kanssa j a j o k a h ^ -
i i t s e e kansakuntien l u j i t t u m i s t a . E s i ­merkiksi
B e n g a l i n kansa. Joka Jo m i i u ,
t e n k i n o n jiakaantunut I n t i a a n ; Jä P a .
väittävissä oleva kylvöpinta-alan s u ­pistuminen,
sadon väheneminen, e l i n -
tarvikeyajauksen lisääntyminen, jouk­k
o j e n nälänhätä Ja m a a t a omistamat­tomien
talonpoikien lukumäärän a l i ­t
t a e n kasvu, k a i k k i tämä todistaa
maan maatalouden rappiotilaia. V i ­r
a l l i s t en tietojen mukaan talonpojan
keskimääräinen vuotuinen tulo o h 30
r u p i a a (sodan edellisen r a h a n arvon
mukaan laskettuna), k i i n hän p u o l i -
nälkäiseenkin toimeentuloonsa tarvit­sisi
200 r u p l a a vuodessa. V a i n feo-daalisuhteiden
hävittäminen, muutos
I n t i a n maaseudun yhteiskunnallisessa
rakenteessa Ja m a a n luovuttaminen
työtätekeville talonpojille voivat rat­k
a i s t a maakysymyksen Intiassa. M u t ­t
a perustuslaki Ideltää maiden otta­misen
t i l a n o m i s t a j i l t a i l m a n korvaus­t
a j a l a i l l i s t a a vallitsevat maanomis­tussuhteet
Ja n i i n m u o d o i n I n t i a n t a -
lonpolkalston kurjuuden.
I n t i a n perustuslaki ei millään l a i l ­l
a estä l i l k o m a i s i a monopolikapitalis-tcija
eikä i n t i a l a i s t a suurporvaristoa ja
feodaaUtilanomistajia riistämästä työ­tätekeviä
Joukkoja. Mutta se r a j o i t ­t
a a työtätekevien ' o i k e u t t a taistolla
r i i s t o a vastaan. Perustuslain 23, a r ­t
i k l a aiitaa viranomaisille oikeuden
taata pakkotyö yhteiskunnalliseen
tarkoitukseen", SO. c i k e u d e n käyttää
ArbUthnotIn, (70 yhtiötä), Octa-vlus'rlkkureitä Jokaisen lakon k u k l s t a m l -
S t e e l i n (57 yhtiötä), McLeodto ja
eräiden muiden hallussa.
I n t i a n porvaristo, joka o n dcmago-gisesti
käyttänyt teollisuuden k a n s a l -
kin on i
ijassa
kain nsui
Sydämelliset onnlllelummc
ja P. Vaahteralle
heidän uudessa jarmikodissaan
nyötän
juksea!
päivän.
at nimJ
Mr, Ajal pmo rs.w. Mäki v i r t a j a
^fr- ia mrs. A . Öhman j a p o j at
A. ja A . K a i p a i n en
Hylda ja Tuomas
l^?:i'o^'äki ja perhe
. ^ v ^ a m r s . E d ; W i i k .
fSrPaS.?^"^-^:^"V
M a P.Ritvanen
^^•jamrs. J.Tolonen
a m r s u . H a r j u
mrs.L. Luoma
; ^ J a A . S u n d e l in
ji:-]amrs.A.K>TÖjärvi
^ • : a m r s . ; v n i . Oras j a perhe
I s a k Palomäki
M r . j a xnrs. P . GreenhUI
Z. B . B u c h t j a pertie
M a x M a g u s
G . mu
M r . j a m r s . Y . S t a n l c k l
M r . J a m r s . J . Gandaas
T o n y j a NeUie L e m i e n J a perhe
J o h n j a S e p l e t a B a b l y J a perhe
M a y J a M i k e Hujcenko Ja perhe
Wm. P u r i ch
Steve S l o n i c ki
W i h n a S t a n l c kl
M r . Ja m r s . W . H u k k o l a
M r , j a m r s . E . B r o l j e r
M r . Ja m r s . J . Hmmlsto
H . Ja E . H a r j u J a perhe
E l m a J a J u s s i Lähde
ntava,
, d i a ;
Ttyrääi
[3,ca '
KIITOS
nä^S-^ sj-dämeUiset kUtokset toverelDe, k u n t u l i t t e meitä
S n m ? " uudessa lärmlkodissamme. Monet kiitokset i D an
E«et olla l ä i j ^ * ^ ^ ' ottaneet osaa. v a a n ette v o l -
ToveruudeUa \
. AINO ia PAUU
/ ^ v i U e . Ontario toukokaun 5 pmä 1950
seen.
Sanomalehdistön vapaudesta ei p e ­rustuslaissa
ole puhettakaan. Tosin
sen 19. a r t i k l a s s a o n m a i n i n t a sanan-,
kokoontumis- j a yhdistyinisvapaudes-t
a . M u t t a sama a r t i k l a tekee -kaikki
nämä vapaudet mitättömiksi varauk­sella,
j o k a sanoo, että n i i d e n toteutta­minen
" e i s a a j o h t a a voimassaolevien
l a k i e n rUdcomiseen'', s6. etiglantUaisteh
sUrtomaaorjuuttajien ; voimaansaatta-mien
kurlstuslakien rikkomiseen, Jot­ka
tähtäävät lehdistön vapautta ja
kansan muita demokraattisia Vapauk­s
i a j a oikeuksl^r vastaan. Nämä lait
eivät estä ampumasta joukkokokouk­s
i a , käyttämästä kyynelkaasua mielen­osoittajia
vastaan j a kieltämästä m i n ­kä
tahansa puolueen j a y h t e i s k u n n a l ­lisen
järjestön toimintaa.
Perustuslain 21. a r t i k l a l u p a a kansa­laisille
vapauden vangitsemisista i l ­man
oikeudenkäyntiä j a tutkimuksia
Seuraava a r t i k l a edellyttää k u i t e n k in
"ennakkovankeutta" epämääräiseksi
a j a k s i eikä velvoita viranomaisia a n t a ­maan
mitään selityksiä vangitsemisen
syistä, jos h e ovat sitä mieltä, että se
" v a h i n g o i t t a a yleisiä etuja'%: Tunnet­t
u a on, että I n t i a n yankUolssa on jo
vuosikausia virunut i l m a n oikeuden­käyntiä
j a t u t k i m u k s i a , i l m a n seUtystä
vangitsemisen syistä kymmeniätuhan­sia
ihmisiä. Jotka ovat käyneet e t u r i ­veissä
taistelua I n t i a n kansan etujen
j a oikeuksien, maansa vapauden puo­lesta.
J a täUaiset varaulcsilla nmneUutkln
"vapaudet" voidaan mUlä hetkellä t a ­hansa
Ja k u i n k a pitkäksi ajaksi t a ­hansa
kumota saattamalla, voimaan
perustuslain ^ellyttämä poiickeustila.
K a i k k i porvariUiset perustuslait ova:t
tunnetusti perusteiltaan haUitsevien
l u o k k i e n j a haUitsevien kansakuntien
perustuslakeja. Sellainen o n myös I n ­t
i a n uusi perustuslaki.; Muodollisesti
I n t i a on JulisteUu Uittovaltloksl. 28
osavaltion Uitoksi. Mutrta U i t t o e i ole
vapaaehtoinen. Osavaltioilla c l ole
oikeutta vapaasti e r o t a Uitosta. K a i k ­k
i valtiovallan peniskysymykset rat­kaisee
keskushalUtus. SiUä o n myö6
oikeus "erikoisten olosuhteiden vaUl-tessa"
(artUda 352) o t t a a käsUnsä täy­d
e l l i n e n h a U i n t a missä osavaltiossa t a ­hansa
(arUkla 356).
kIstanUn. o n Itse InUassa jaettu n e l ­jään
valUoon: Länsi-Bengaliin; B i i -
h a r i l n . O r i s s a a n Ja A s s a m l i n : ztiarat-h
i t ovat Jakautuneet B o m b s y h i n . M a d -
hyä PradeschUh J a ' H a l d a r a b a i i i n:
ändhra-kansa M a d r a s i i n Ja H a l d a r a ^
bUn, Intialainen sanomalehtimies
S u n d a r am toteaiakih, että I n t i a n ka l i -
salUskongressln kleltäytynUscen l i a l -
l i n n o l l i s e n Jaon tarkistuksesta o n s e -
Utyksenä haUitsevien luokkien p>T-kimys
estää omien etujensa täliden
maakuntien muodostaminen klelipe-r
i a a t t e en pohJaUa.' Perustti^laki ei
tunnusta e r i kieliä tasavertaisiksi ja
tyrltyttää kaikille kansaUisuuksUle
h i n d u j e n kieltä, Joka o n y l i 200 m U -
joonaUeasukkaaUe vieras, P a r l a m c n t -
e d u s t a j a t k l n saavat käyttää puheis­saan
äidinkieltään yhin puhemiehen
luvaUa, I n t i a n viraUiseksi k i e l e k s i l ä ­h
i m p i e n 15 v u o d e n ajaksi perustuslaki
o n julistanut sen o r j u u t t a j i e n kicleii
e n g l a n n i n , v a i k k a v a i n 1 pros. i&oko
väestöstä halUtsec tämän kielen.
H i n d u j e n Ja muhamettilaisten u s -
koimoUisen eripuraisuuden kelnote
k o i s t a lietsomista ImperiaUstlvaUat
käjrttävät cdeUeenkin tärkeänä aseena
pbUtiikassaan Intiassa j a P a k i s t a n i s ­sa.
Provosoimalla Ja p a i s u t t a m a l l a t ä ­tä
eripuraisuutta E n g l a n n i n hallitus'
saattoi vuonna 1947 säUyttää käsissään
ylimmän herruutensa Intiassa J a j a ­kaa
I n t i a n kahteen dominioon sensi­j
a a n , että olisi antanut sille r i i p p u ­mattomuuden.
LietsomaUa I n t i a n Ja
P a k i s t a n i n välistä vihaa Englannin
i m p e r i a l i s t i t ovat saaneet a i k a a n sen,
että I n t i a n ja Paidstanin välinen
tcauppa itse asiassa oh tyrehtynyt. Se
o n edullista e n g l a n t i l a i s i l l e monopoli-r
yhtiöiUe, j o t k a pyrkivät valtaamaan
P a k i s t a n i n markkinat. M u t t a Intian
juuttiteollisuus o h P a k i s t a n i n r a a k a -
a i n e t t a v a i l l e Jä-ltyään Joutimut v a l ­keaan
asemaan, Intian j a P a l d s t a n in
"kauppasotaa" hyväkseen käyttäen
amerikkalaiset trustit puolestaan pyat
j o ennättäneet v a l l a t a enemmän kuin
Icolmanneksen maailman juuttimark:
k i n o i s t a . Intian, joka oh Jäänyt U -
man t u o n t i a P a k i s t a n i s t a , o n pakko l i ­sätä
amerikltalalsen vehnän j a jopa
p u u v i l l a n k i n t u n t i a . J a P a l d s t a n tuot­t
a a n y k y i s i n kivUiUltä e i enää I n t i ­asta,
v a a n Etelä-Afrikan L i i t t o v a l t i o s ­t
a , Intian Ja P a k i s t a n i n : v i h a m i e l i ­syys,
j o k a on e d u l l i s t a imperialisteille
j a heidän I n t i a s s a Ja P a k i s t a n i s s a töl-mivIUe
asIamlehUleen, johtaa k u m -
m a n k m maan työtätekeväUe kansalle
r a s k a i s i i n seurauksiin llsätessään-työt­tömyyttä
j a köyhyyttä, I n t i a n taän-ttunuksellisten
l u o k k i e n k a n s a U i s k l l h -
ko, j o s t a imperialistit hyötyvät, on
saanut Ilmauksensa myös perustuslais­sa,
joka muodoUisesti JuUstaa uskon­not
tasavertaisiksi^ m u t t a tosiaslas.sa
a n t a a e t u s i j a n hindulaisuudelle. P e ­r
u s t u s l a i n 25. a r t i k l a esim. määrää; v a l ­t
i o n eUmet ryhtymään toimenpiteisiin
h i n t u j e h uskonnollisten laitosten u u ­distamiseksi
" h i n d u j e n k a i k k i e n l u o k ­k
i e n j a l a h k o j e n " eduksi. 31. a r t i k l a a n
lUttyvä varaus salUl muhamettilals-pakolaistcn
omaisuuden takavarikoi­misen.
Uusi perustuslaki j u l i s t a a " k a s t i t t a -
saarvoislksi". Tämä on myönteinen
tosiasia. M u t t ^ tämä j u l i s t u s on m u o -
dolUnen. Väestön "takapajuisUle"
kerroksiUe annettavan avun veruk­keella
perustuslaki cdeUyttää paikko­jen
"säilyttämistä" 10 vuoden ajaksi
lakiasäätävissä eUmlssä n.s. "koske­m
a t t o m i l l e " l a i l l i s t a e n näin j a o n " k o r -
keampUn" Ja " a U i a i s e m p i l n " kastei­h
i n . .
(Jatkuu)
Tpttömien lukumäärä tulee pyspää^
suhteeillsesfi korkealla tasolla
janotaan Työttömieti Kansallisen Kongressin
johtajien Torontossa antamassa lausunnossa
Toronto. — T^öttömäln KansaUisen
•Kongressin p r r s i d e n t t l R a y CoUette Ja
'^slhteeri^-rohastoiihöitaja Charles F l ne
ovat taäUä antaneet sanomalehdistöl­l
e j a työttömäln järjestöiile seuraa­v
a a n lausunnon äskeisten tapausten
johdosta Ottawassa,
National Congrcss 61 Unemployed
( N C U > pelustcttlUi O t t a v a s s a huhtlk.
26. 27 ja 28 pnä pidetyissä kokouk­sissa,
j o l h t a osallistui edustajia J o k a i ­sesta
Canadan huomattavimmasta t e -
bllisuusk(skuksesta. Kcngrcssln pyr­kimyksille
o n s a a t u kansan kannatus
Ja t u k i . Vaatimukseihmc ovat "Työtä
k a l k i l l e milon palkoUla. rUtläVä työt-tömjysvakuutus
iMikUle työläisille k o
ko työttömyyden ajaksi j a ellei sitä
voida tehdä o n saatava r a l i a - a p u a ."
Meidän järjestöämme vastaan on
suunnattu vissejä syytöksiä " p a r l a ­mentin
halveksimisesta" koska sc c n
pyrkinyt eslttäh^än vaatimuksensa
pääministerille j a liaUitukseUe alahuo­neen
parvekkeelta.
On tärkeätä tehdä vissit asiat t u n ­netuiksi.
Me uskoimme meiUä ole­v
a n demokraattiset: oikeudöt esittää
kansan oikeutetut vaatimukset h a l l i ­tukselle
— me edustamme lähes 500,000
työtöntä miestä j a n a i s t a — j a yritäm­me
kolmen viikon a j a n ennen kon­gressiamme
päästä pääministerin p u -
heUle mutta emme saaneet mitään
vastausta pyyntöömme. K a k s i päivää
ennen kongressiamme yritimme jäl­leen
pliä.stä hänen puheilleen O t t a ­vassa
mutta jälleen turhaan,
: K a i k e n lisäksi a j e t t i i n lähetystöm­me
väkivaltaisesti ulos työministeri
M i t c h e l l i n toimistosta peUcästään s i l ­tä
syystä, että halusimme puhutella
häntä Ministeri M a r t i n sopi lähe­tystön
kaiussa siltä, että hän o t t a a i l ­l
a l l a vastaan valitsijapllrihsä työttö­mien
lähetystön j a - N U C : n presidentin
mutta hän c l o l l u t k a a n p a i k a l l a sovit­tuna
aikana eikä esittänyt mitään s e l ­vitystä.
,
Meillä on syvällinen vastuunalai­suuden
tunne n i i d e n satojen tuhan-s'i(^
n perheiden kohtalosta, j o t k a elävät
ttlehnuksen tUassa työttömyyden t a k i a -
Heidän oikeutetut vaatimuksensa työn
t a l i riittävän toimeentuton saannista
ovii tärkeät nlhi työttömäln kuin
kansan yleisen h y v i n v o i n n i n k a n n a l ­t
a k i n katsoen. Siltä syystä Ja k un
k a i k k i normaaliset keinot o l i käytetty,
olimme lopulta pakoltctut esittämään
vaatimuksemme pääminii^iUe J a
h a l l i t u k s e l le alahuoneen parvekkeelta,
pierin räuhalllseUa tavalla, J«eidän
sei&<Bmän edustajamme joutuivat v S -
kivälian eteen j a Joissakin tapauksis.sa
alahuoneen vartijoiden raakuuksien
kohteeksi.
K a u k a n a sUtä, että olisimme h a l u n ­neet
loukata p a r l a m e n t i n menettely­tapoja
me k u n n i o i t t a e n väitämme h a l ­lituksen
olleen velvölUsen ottamaan
vastaan vaatlmusklrjelmämmc j i r j c s.
töitä,' Joka edustaa huoinatUvaa osaa
kansasta j a että h a l l i t u s on islten itse
loukannut pitkän a j a n käytännössä o l ­lutta
demokraattista käytäntöä.
Sääntöjemme seitsemännessä l u v u s -
.sa sanotaan: "Täriiä kongressi eikä
.siihen kuuluvat järjestöt eivät s a a m i l ­lään
tavoin diskriminoida ketään
työtöntä työläistä roUmsa, m l e i i p l t e l -
d e i L s ä , värinsä, sukupuolensa, uskon­non,
poUiUlstcn kiisi tystcn t a i yhteyk-
.slcn t a k i a . " Siltä syystä otamme m u ­kaan
jokaisen työttömän olipa hän
kommimistl, sosialisti, liberaaU t a i t o -
r>. " K o m m u n i s t i e n vaikutusvaltaa"
koskeviin syytteisiin mc vastaamme
kat^goorlsesti, että meidän poUtUk-kammc
on töiden saannin p o l i t i i k k aa
ja kaukana sUtä, että järjestömme oH-
.si '•koramunlstlcn vaikutusvallassa" mc
oIen)me edelleenkin varsin volmak-kaa.
stl nälän Ja turvattomuuden v a i -
kutasyallassa. Me kannatamme m i ­tä
ix>lUttIsta puoluetta tahansa mikä
Piimii töiden s a a n n i n ohjelman hyväk-den
j a vaurauden olosuhteet, j o t k a t e ­kisivät
Järjestömme tarpeettomaksi.Se
on meidän vUpitöntolvoname.; M u t ­t
a k a i U d merkit v i i t t a a v a t s i i h e n , että
SO-vuodien nälkä\'uodet ovat Jälleen
tulossa, ellei kansa Ulty yhteen uutta
lamäämiuskautta vastaan. M r . A b -
b o t t h i budjettipuhe on mainittava
tö^yhteydejBä sillä hJ\h c m n t e i i ; e t ­tä
uudet työiisaantlmahdoillsuudct e i ­vät
Öle~ tarpeeksi suuret voidakseen
tyydyttää työvoiman ILsääntymiscn.
Y k s i n k e r t a i s e l l a tavalla puhuen se
merkitsee sitä, että työttömyys tulee
pysymään suhtcclllscötl kotkcaUa ta­solla.:-
•
Mc olemme pyliittäncct itsemme sii­hen
tehtävään. Josta hänen k u n n l a n -
arvolsuutciLsa Mackcnzlc K i n g sanoi
Quebec Cityssä 1945: "Tämän maan
lait pitää muodostaa s?Ualsiksl. että
JokalseUa työkykyisellä J a -halulsellai
miehcUä Ja naisella o n tilaisuus työn
s a a n t i i n i "
Tiistaina, toukokuun 16 p. •-- Tuesday>,May 16 SJnt 3
Kuka kukin on?
43-\'uotlas chicagolainen, Ullscs A .
S a n a b r l a o n äskettäin palannut hää­m
a t k a l t a a n Plorid8.sta nuoren rouvan­sa
kanssa. Aslassahiih e l sinänsä o l i ­si
mitään merklilistä, cUcl nuori rou­va
olisi aikaisemmin ollut naimisissa
herra U l i s e n pojan.kaiussa.
Nuorella rouvalla oli häätnalkalta
p a l a t t u a a n mukonaan v'astn>syntynyt
tyttärensä JPamcla. Jokn on U l l h cn
Joko tytär t a i tytärpuoll e l i pojantytär.
U l i s e n poika, Robert, erosi entisestä
rouvastaan j a nykyisestä äitipiiolcs-t
a a h 26 pnä syyskuuta. Seuraavana
päivänä viettivät miniä j ä appiukko
häitänsä. Nuori rouva cl ole hakenut
elatusapua tyttäreUe entiseltä mie­heltään.
Nuoren roiivn Sanabrlnn vanhem­mat
ovat sangen tyttyyälsiä asiain
saamaan onnelliseen käänteeseen.
CSJ:n TORONTON^OäASTON
- U . S, »
Don-kaalilla Torontossa
Victorian päivänä
Toukbkliuir 24 p: riä; ateaem k ^ 3 i.p^
alkaen klo 6 i.p.
Soittaa Hiinhakko ja Tutkia
VAPAA SISÄÄNPÄÄÖY
il
i i i i
mmi
•.•"•.•:i>;N;
Uutisia 6C:n
Traditioita
E n g l a n t i l a i s e t ovjat — k u t e n tunnet­t
u a — traditioista lujasti kiinnipitä­vää
kansaa. Nimenomaan vanha y l i ­opistokaupunki
Oxford suorastaan
herkuttelee t r a d i t i o i l l a . Niinpä sattui
tässä eräänä, päivänä, että ylioppilas
tenttiä suorittaessaan pyysi professo­r
i l t a l a s i n portvllnä. Professori tarjo-sl
sensijaan lasin vettä. Mutta y l i o p ­pilas
t o d i s t i , että 1400-luvulln j a y hä
voUnassa olevan ylloplstosäädöksen
mukaan hänen ofi saatava p p r t v l i n l n -
Bä — Ja hän s a i sen.
M u u t a m i a päiviä myöhemmin pro­fessori
tapasi kävelyllä ollessaan s a ­maisen
ylioppilaan J a sakottaa rap­s
a u t t i ylioppilasta viidellä punnaUa.
ispo-luvulta peräisin olevan säädöksen
mukaan ylioppUaan olisi t u l l u t u l k o ­s
a l l a Uikkucssaan pitää kenkiensä ko-.
ristecna hopeasolkia. J a k u n näin c l
oUut, s a i y l i o p p i l a s maksaa sakon.
— Sanomalehti on ikkuna ulko­maailmaan.
Tilatkaahan siis
VAPAUS.
Meidän kansaUliicn kongressimme
onV vasta äskettäin muodostettu ja
meidän tarkoituksemme on luoda n i in
pian k u i n mahdoUista sellaiset tcrvcy-
I n t i a a n kuuluvat osavaltiot eivät ole
rakenteeltaan samanlaisia. 10 o s a v a l ­t
i o l l a e i o l e l a i n k a a n paikallisia v a l i n ­n
a i s i a elimiä^ J a niitä halUtsee kes­kusvallan
ediistaja. Yhdeksän osa­v
a l t i o t a o n ruhtinaskuntia t a i r u b t l - .
nasktmtiea liittoja. Joissa r u h t i n a i d en
jicslnTaltiusoikeus o n s y y t e t t y . J a
v a i n 9 osavaltioUe, Jotka kuuluvat n&
A-xyhmään. perustuslaki edeUyttää
p a i k a l l i s i a lakiasäätäviä elimiä. J o t -
YHDYSVALTAIN VELJESLEHTIEN
KUSTANTAMA JULKAISU
1950
46 sivua ja kannet — Hinta SOft
Arvokas ja sisältöirikas julkaisu.
Runsaasti kuvitettu.
Tilatkaa osoitteella:
VÄI>ÄU$ PUBLISHING CO. LTD.
BOX 69 SUDBUBY, ONTARIO
"Ruma Elsa" esite-tään
Vancouverissa
ja W. Cornersissa
Vancouver, B.C. — Huomio Ja k a t -
scet tännepälnl Me näimme j o a l k a i -
semmlh Suomesta tänoc tulleen vähän
pahankurlscn naisihmisen nimeltä E l .
sa. Jota Santuksikin k u t s u t t i i n sekä
r u m a k s i paneteltiin. Miten ollakaan,
E l s a näyttäytyi meille k e r r a n j a s i t t en
pakkasi sanottavansa sievään pakct-tUn
j a matkusti Itä-Canadaan, e s i i n ­tyen
Sudburyn suomalaisille y.m.
O n k o h a n tämä lännen i h a n a kevät­i
l m a oUut vaikuttimena, sitä emme
jetsuUccn tiedä, mutta sen tiedämme,
että kylmässä Idäfsä käynyt "Ruma
E l s a " esiintyy taa,sen läntclälilllc, t i e ­tysti
entistä kckcnecmpana ja osaa
antaa entistä purevampia vastauksia
kysymyksiin j a toisekseen osaa käyttää
naisellista tenliovolmaansa kiehto­vammin.
Tottuuhan sitä Ihminen
kalkkeen Ja ystävämme E l s a c l toslr
aankaan ole mlMäh pölkkypää.
K a l k k i ne V a n c o u v e r i n 8uomalat';ct,
Jotka eivät olleet tUalsuudcssa näke­mään
näytelmää " R u m a E l s a " ensi­esityksenä,
voivat saaviittaä menctcr
t y n , saapumalla C l l n t o n - h a a l l l n tou­kokuun
21 p , U t a n a k e l l o 7, S i l l o i n on
s i m n u n t a l - » t a ' j a kaiken nautinnon,
n i i n henkisen kuin VuumliUiKenkln,
saa 75 sentillä, r a v i n t o l a l l p p u makeaa
tuon summan.
• • .• • • • • '
N i i n f Eipä E l s a jätkäkään esiinty­mistään
n i i n vähälle koska o n tottunut
näyttäytymään. Hän matkustaa m a a -
latescrkkujenkin luokse, nimittäin
C S J : n "Wel)sters p o m e r s l n osaston
h a a l l l n . Lauantaina toukokuun 27 p.
i l t a n a sieUä näkee E l s a n yhtä m i e l l y t ­tävänä
k u i n kaupungissakin. Elähtä­neitä
vanhoja poikia vain haluamme
v a r o i t t a a , etteivät rakastuisi Elsaan,
«illä hänellä c n k u i t e n k i n oma " P c r t t -
sukkansa" Joka hänet lopulta saakin.
E s i t y s alkaa täsmälleen k c l l o 8, j o ­ten
pistäkääpä sauna aikoinaan läm­piämään,
että ehditte aikanaan teke­mään
tuttavuutta E l s a n kan^^a sillä
C a m b l e , B : c .— Pikku tlcdoltuksla
tuas taattukin pltkä.stil alkaa. Onko
h a n musteet olleet jäässä v a i missä
lie vika o n o l l u t kun koko talvena cl
ole k u k a a n uskaltanut h i i s k u a h a l k a l s -
t u a sanaa.
T a l v i oirmclllfttäälUllänncill sel­l
a i n e n ettei moista ole nähty tämän
.sukiipalvch aikana. YhtämittaUta p y -
1'yä j a pakkasta. Kyllä siinä puukasat
kyytinsä näkivät k u n yötä päivää t l y -
t y l korventaa lämmityslaitteita pysy­äkseen
.sulana. Vesijohdot m o n i n p a l ­k
o i n jäätyivät,ko.skanHta c l ele s e l l a i ­sen
pakkasen variiUa varustettu. N y t
ollsian talvesta oht, lutni s u l i pois m c l .
ko aikaiseen, vaan kesän tulo o h o l l ut
riutuvaa, kuivaa Ja kylmää. H i t a a s ti
nousee ruoho j a l e h t i p u i h i n , Pslto-työt
ovat täydessä käynnlcslf, osaksi
pantu j ö siement'! peltoon sen v a r a l ­t
a jos siitä vielä olkea kesäkin tulisi,
Valot t u l i ! J o l t a o n k i n vub»lavoa-d
i U u . Nokiset savuavat lampputiUkut
ovat saaneet siirtyä sivuun «ähkövolo-j
c n tullessa käytäntöön. O n h a n sekin
yksi uutuus meille maalalsUlc. Eipä
oUsl osannut U n i t a k a a n yU neljä*
kymmentä vuotta taaksepäin, että In­tia
o n l en metsäpolkujen asemesta tätä
jokilaaksoa halkoo liipi mantereen
kulkeva valtamattnlle. J a n y t läiiiä
viimeinen saavutus, sähköUnJa, Nc
ovat osoittamassa cttenmie enää asu
sydänmaassa, '
Siltä näyttämötoiminnastakin vä­häsen.
VUmc kesän a i k a n a vakaampi
väc&ib sai toimeksi, että s a a t i i n n i i y t -
tämöllc useita n ä y t e l m i ä , joitten
kanasa käväistiin vleralltuiäyilMmöUlä
naapurlkyJlsAäkln Ja voi sanoa, tyy­dyttävän
hyvällä hienestykseliä. I n -
nostuksen kipinä syttyi huorcraman'
k i n väestön ajatuksissa. Päättivät e t ­tä
keväällä l l n i a l n lämmetessä l i e k in
käyvät toimeen j a tUQvat näyttämölle
cnglatuUuklcUsIä näytelmiä. X l c k Ö i j^
nostuksen kipinä sammunut t y i ^ r
nääu k o s k a c i a i h a k a o h v i p i p l t m ^
tään toltninnästa h i i k y v l ^
n l o l i s i a i k a p i i t i a l t a a uusi tjiUitU^^
ettei homma Jälsi v a i n p e i k i U t s i a i ^
mukscksl. Siis aJslasta toimeen J ä h ! -
hat hcllunmon. .
Meillä o l i ensi k e r r a n Itaallllatnmö
tilaisuus nähdä suomalaisia ääuieto-k
u v l a h u h t i a . 25 p . E s i t e t t i i n ^-Jum^a-k
o n H u l d a " J a "KosStcnkyian Imilu"
sekä lisäkuvina "Purjelcntokotdu^^
•Mämljärvi", " K a l l i i t a \Moiä:'ii*j^il^^
comc t o : F i n I n n d ' ^ S a l b u h c ^ l i s ^
tehdä pikamatkan Suomeen;: Kats^f^
iimme Suomea Helslnjgistä ^ t i a i s p o h^
jölsocn, a i n a äärlmmälslUc^apIit^tu^
turclUc saakka. Yleisön aryöstelUni
mukaa n Icu v a i n cslty« oU hyvä j a i u d -
luväisuus moitteeton.
Tanjs on otettu ^tuo valönsäilsUiaajcii
käytäntöön. 1^
k i u s a l l i s e l t a k u n a a m u i s i n o n nousta­va
vuoteelta unen popperässä t|uitia
alkalficroinin j a i l l a l l a o n y a s t e n i^
Iistä mennä n u k k u m a a h ennen t o ^ f»
tua a l k a a . T u o l l a i s i s t a a i k a i n muutt^-
lemlsiHtä eivät pidä icihmätkään,;. ^
Kevätterveisin: J . L . K . ' Äti
i i i
\:''/V''{-''-yy'y'^iyi yyyk'^i-y^.
Mieheni Ja laoteniim) teäi^
l i v ,;.-^r
M U I S T O L L E
K u o U tiU J o s e p U o aalraalasM
Sudbuiyitsa toukpktiun 14 p n ä 1948
Lepää rauhasta isäf„i
K a i v a t e n mutotacn ,
VaJmf»! I d a J a jprnjat p e r h^
J
näppärät nal*ihmlset ovat luonteel­t
a a n täsmällisiä.
S i i s tervetuloa viettämään nautinto-r
i k a s U l a E l s a n j a hänen tuttaviensa
p a r i i s a . Hypelläänkö sieUä lopuksi
eitä emme tiedä vaan mitään esteitä
e i luoUekaan lystille liene. OviUppu-
Idn o n v a i n 50c. El«a, Jota r u m a k s i ­k
i n sanotaan, on näytelmä j o t a k a t ­soo
kahdestikin. Näyttämöterveisln
(—Mökin p o i k a .^