Vapaus, May 16, 1950

              m tn t
1 f4ä
1 l\
' '^'^ ::/^"'VV^'!-
1 ,1^, 'M
I t i i i i
Tiistaina, toukokuun 16 p, — Tuesday, May 16
iis
l i
m
tem^/ifj^ef oitnffMumme johtaja
^ hänen 60^i)ttatisena synty
Pikaisia tervehtymistä, jälleen n ja edel-
; l^ työtä näyttämötaiteen hy'
r^Vjäksi toivovat omaiset; ystävät
.-ii...
Hulda Virtanen
Kiillervo Virtanen
Kimmo Virtanen
tJlla, Robbie ja Bob Dollin
Elsa Romanoff
Taimi ja A. Nummi
Aino ja U.Oksanen
Milka ja F. Sjölund
Ester, Hilda ja Yrjö
Jaakkola
Jeri jät^n^Hjbrth
^Walter klochko
Saima ja Reino Taipalus
Irma, Hilda jä O, Liatvala
Martha ja Y. Tamminien
-Seidi ja E. Erkkilä
- Maiju ja E. Pirttinen
Helien ja E. Tarvainen
Myra, Elma jaL. Semelius
V Martha Böhm
N. Riritarnäki
W. KÄHÄRÄ
Ellert ja N: Linden
Kerttu ja O. Hautala
J. Nissinen
O. Tyyskä
Lyyli ja L. Mäkelä
Martta ja K. Kujanpää
Elma ja H. Pesonen
Hulda ja Th. Repo
Ainoja G. Gustafson
Edith ja R. Pitkämäki
Alli ja A. Latvala
Martta ja V.Turkia
Helmi ja J. Latva
Jussi Kiviranta
Carly Aho
Ida ja A. kettuncjo
Eliisa ja Y.Rönh
Tekla Vuori
Sylvi ja J , Niemelä
Lynn Sheverie
Irenö Öezeöri
Nähcy, Hilma ja M,
Rasmus
Helmi jä A. Tervola
Martta jä J. Tuovinen
Anni ja C:"Höbor
Ailio ja R.Grönvall
Elli ja L. Latva
Arne Oksanen
Thpra Neil
A. Kinnunen
Ester jä V. I^eskinen
Mary Pesola
Katri Hytönen
Annikki jai O. Numminen
Aino Häkkinen
Sally. Billy ja W.
Heikkinen
Vilma ja E. Ristonen
Hilma ja E. Luoma
Lempi Serra
Sigrid Lahti ^
Alma ja»0. Saine
Helga Gröngvist
Hanna ja K. Tarvainen
Senja ja V, Järvis
Lauri Penttinen
Henry Rönty
Elina ja K. Salminen
G. Sundqvist
k. Lehto
CSJm PORT ARTHURIN OSASTON NÄYTTELIJÄT
t CSJm SUDBURYN OSÄSTpN NÄYTTELIJÄT
HUHTIKIJUN 29 PrNÄ 195p
TORONTO, ONTARIO
YSTÄVÄT JA TOVERIT!
Teitä o l i pitkälle kolmattasataa kättu, auttamassa minua y l i
60-vuotlsen ikärajani. Josta sairas sydämeni s a i uutta e l i n v o i ­maa
pumpätakseen vielä vuosia h i i l l o s t a s i i h e n yhteiseen k u l t -
l u u r i a h j o o n . jota n i i n monet vuodet olemme yhdessä lietsoneet.
N i i n moni teistä pelkäsi pila läsnä tässä harvinaisessa yllä*
tystilaisuudessa. sen a i h e u t t i mahdollisesti lääkärini pelko,
jöiika luvalla v a i n puoli t u n t i a o l i s i n saanut viettää keskuudes­sanne.
Mutta n o i n vähinerin saapuessaime. pelkoon ci o l i si
o l l u t s.vytä. Se päinvastoin p i r i s t i Ja elävöitti henkistä j a f y y -
siUistä minääni. V o i n k i n v a k u u t t a a teille seisovani nyt täällä
60-vuotisen r a j a n takana vankalla maaperällä, jossa lääkärien
ennustusten mukaan aukeaa minulle uusi huoruus. Se n.s.
" i n t i n kesä" (?>. Lupa k u i t e n k i n ' toivoa.
Apunne o l i arvaamaton, edelliseen viitaten — ja sillä suurella
r a h a l a h j a l l a n n e h a n k i n n i i n v a r m a n l a W a n . että se kt^taä v ä ­hintään
40 v u o t t a t.5. l o p u n ikääni. Teille i l l a n emännät Ja
Järjestäjät, teidän *'nami"-kahvipö>'tänne kukkatarhaksi k o r l s -
teltti. jossa " k o t i k u t o i s t e n " leivoston keskellä Toronton p a r h a i ­den
ammattituotteiden leivokset häpesivät omia makujaan —
j a sinä toveri j a veli Ale.x Nuinmii lääkärin veix»ihwi puhuja
sydiintautiselle sekä portarthurilaiset niij-ttelijätoverlt,"lÖtko
vielä 15 VTicden takaa muistitte s)'ntymäaikani vuosineen o n -
nittelusähkeellänne. Teille k a l k i l l e en löydä v a s t a a j i a sanoja
tästä suomalaisesta sanavarastostani, tulkitakseni k i i t o l l i s u u t ­t
a n i n i i n täydellisesU k u i n haluaisin. Olen onneksi oppinut
k u i t e n k i n jo n i i n p a l j o n "engeliskoo". että v o i n sillä täydentää
tällaisia vajavaisuuksia. Pilrränkln siis n i a a n kielellä t v h j e n -
tävästi k i i t o l l i s u u t e n i : ' .
'TI/.iXK VOU TOO MVCII"
P a r h a a l l a toveruudelLi :
TYKO VIRTANEN
39 ChesterhUl jRd. . ' Toronto, Ontario
r J
Suunnitelkaa ensin
ja sitten £ylväfcää
SoTtonitt^leäixfDen knlkee toiminnaxi
edellä. H u o ^ f f i s e s t i suunniteltu k a s r i -
maa ei rafa*tuota perheelle ruoan
apua. vaiai, c s m a l l a sen hoitaminen
mtiodostuu ilbbä, v a l k k a k i a raskaak­s
i tehtäväksi, ^ i s a ä l t a taas, jcä kasr
I i t istutetaan m i t e n s a t t u a , k ä y p s e i n -
k i n n i l a . , « t t ä Traivannafeö e i t u o Qfy-dyttäviä
tuloksia. N i u k k a lamioättami-nen.
a r v a l l a siitä, mit«n jyrään fiie-
Tulvaf aiheuttavat sauria
meneiybiä Nanifobaji farniareiile
Red Biverin v a r r e l l a , Manitoban
v a n h i m m a l l a j a r i k k a a l l a f a r m i a l u e e l ­l
a , ovat tulvavedet tehneet tuhoa ja
hävitystä farmareille. Emer«mln, L e -
t e l l i e r t n . St. J e a n i n . M o r r i s i n , S t .
Agathen, 8L Adolphen j a S t . N o r b e r -
t i n hevosid, lehmiä, s i k o j a j a k a n o ja
uhkaa perikato.
Y l i 10,000 farmiafiukasta c n j o i c o l -
matta v i i k k o a taistellut t u l v a n vaaro­j
e n torjumiseksi. F a r m a r i t ovat y h t e i s,
tydssä keskenään yrittäneet £<Hituve-
I neideh avulla k u l j e t t a a tulva-iälueelta
j pois v i l j a a . eläUniä j a ihmisiä vähän
< turvaUisimmiUe alueille.
Yhteistoiminnassa farniiarit yrittä­vät
auttaa Use'its€ään, eivätkä h e t ä ­hän
mennessä ole saaneet paljoakaan
apua niiltä, Jotka ovat vastuus-sä t ä l -
iaisista onnettomuukslste^^^^
Tulvavedet ovat levinneet 5, 10 j o pa
15 m a i l i n leveydeltä R e d K i v e r i n ä y ­räiden
y l i . Parmaus ei V a i n ole pysäh.
dykalssä, niutta sen lisäksi tulvavedet
ovat vieneet miljoonien d o l l a r i e n a r ­vasta;
parasta ruokamultaa.
M a r k k i n o i t a «varten
Vebnänviljelijät odottava^ kylvöiie--
eonkla Ja pysyttelevät v a r t i o p a i k a l la
kotimaan vaikka tulvavedet ftsrvälle-vät
heidän uunejaan keittiössä. 3£ani-toiian
jokaisesta kahdestatoista far­m
a r i s t a , on 1. sellainen, Joka näkee
t u l v a t i l a n t e e n 'aiheuttavan hänelle
euurfa tappioita tänä vuonna. '
Kuokka seinälle
naulaan kesäksi
Liian .paljon vettä
^ hiidnoä betonia
Älkää panko Uian p a l j o a vettä s e ­menttiä
sekctettaessa, älkääkä, käyt'
täkö seulomatönta. soraa.
K a t t a k a a tänä vuonna peiteaineella
kasvimaanne. Sitten voitte' vapautua
kovasta työstä.
T a i s t e l u rikkah-johoja vastaan cn
k u i n lypsäminen Jä i ^ t i a i n pe;^eminen
— se e i m i l l b l n k a a n lopu. Mutjta k u n
fcasvlinaallä on peltekerros.BUla'rikka
mohbn täppamlrien o i i löppiihuti
K a t t f i m i h e n estää^ kasvlfiqaan p i n -
Eian kulvumji9ta aifringoiii "kuumasti
helottaessa ja k a i k k i ' s a d e menee
ö^^n sisään .sensijaan, ettjä virtaisi
pois p i t k i n maapplntaa.
Peit« pitää veden niaa^an J a sällyt-kasvattavat
4 tää tasaisen lämmöh^^^j^ Jiiurien
puutarhurlD. pitävät melko varmanaIj y, mi.^ r, istöss.ä . -J osi ai.n itte a l u e e l.l a.,. cnis-täydellistä
epäonnistumista tänä ^ » ' " » ^ " ^ kiusaa kesäisin, chdotto-vuonna,
iJaitumella olevaa teuras- Ja
lypsykarjaa on j a t k u v a s t i työnnetty
fylävemmllle palkoille.
Muistatteko, ,mitä tapahtui trakto­rillenne
yrittäessänne kyntää länsi­puolella
tarmiahne sijaitsevaa peltoa
koneen ollessa kolmannessa "kiirissä"
Teidän o l i sihrettävä toiseen " k U r i i n"
suurin osa ajasta. Ihmellinen asia,
sillä t r a k t o r i n ollesisä uusi voitte k y n ­tää
m e l k e i n k a i k k i pellot, kolmannessa
Ja vieläpä neljännessäkin. kertoo eräs
f a r m a r i Ja j a t k a a : '
E i k a u a n s i t t en veimme traktorim-r
me korjauspajaamme. Se kuulosti,
t o i m i v a n koko hyvin, m u t t a "testasi"
v a i n 25 hevosvoimaa k i m valjastimme
.sen koneen eteen.
E t t e v a r m a a n k a n usko. k u n sanom­me,
että kohotimme hevosvoimaviisa-r
i n 31 : e en vähemmässä k u i n 30 n ^ -
huutissa. K a i k k i mitä teimme o l i se,
että puhdistimme pölyn j a l i a n pois
ilmanpuhdlstajasta.
S i t e n saimme traktbriiti 9 hevos-volnuia
lisää yäheounässä k i l i n tunr
hissa. '
Tiedättekö, k u i n k a p a l j o n i l m a a k o ­ne
käyttää? Noin 9,000 gallonaa j o ­k
a i s t a poltu>anegallonaa kohti. J u u ­r
i sen t a k i a i^manpuhdistaja o n y k s i
p a r h a i t a l a i t t e i t a ; Jonka avulla v o i ­daan
vähentää traktorin, auton t ai
kuorma-auton koneen kulumista.
K u n ilmanpuhdlstaja o n . t u k k e u t u -
nuti kone saa hengenahdistuksen ja
sen voima vähenee. Sillä o n vastuk­sia
yrittäessään imeä i l m a p i i h d i s t a j an
kautta, j o t e n se Imee enemmän gaso-
Ihiia .säiUöstä. ' '.
K a r b u r a a t t o r l tleenkin v o i oUa y h -
l ä paha. Kalvakao eslUi o h j e k i r j a ­nen,
ellette ole varma, missä "kuor-mitussäänhöstelyruuvi"
sijaitsee. V o i t ­te
h y v i n k i n tuhlata d o l l a r i n edestä
gasolinia päivässä jos tämä ruuvi oh
edes puoli kierrosta väärässä, ^uuvi
voidaan asettaa oikeaan asentoon seu­raavasti.
\, •', \ -
A j a k a a traktorilla koneen ollessa
" k a l k k i aulci." Kääntäkää kuormi-tusviisarla
kiinni niin kaiian että j _ , , • i . - x
moottori alkaa yskiä, sen Jälkeen) Teuraskarjan hmnat
masti k a t t a k a a kasviniaanne. '
' K a t t a m i n e n ei tule tolliiksi. Siinä
voitte käiyttää m e l k e i n mitä tahansa
jäteainetta — o l k i a , v a n h a a heinää, ja
yksipä pieneksi JaUhettiiJa malssinkä-
( p y j ä . ; ••
I Hyvä peite samalla muodostaa h y ­vän
paikan tomaateille, kiakuille,
mansikoille, y j n . Se s i i o j e l e e " niitä
Ukaantiiiniselta. K u r a i s i a salaadin-lebtiä
j a p i n a a t t i a ei enää tiile. ole­maan
kasvimaalla.
Jä kun käännätte peitteineen v a ­koon
^ksyiiä kasvionaan kyiitäessän-ne,
lisäätte humusta triaaha^^^
P a n k a a peite kasviinaane n i i n pian
k u i n m a a o n lämminnyt.
M a n s i k o i l l e pannaan peite syks>'ilä,
mutta yadelmajiensaat saavat* kat­teensa
kevkäilä n i i n pian k i i i n uudet
vesat ovat iliriestyneet. yiihi^^ale-pensaat,
raparperit, v i i n i m a r j a ; j a k o r -
vialsmarjapensaat katetaan varbalii
keväällä.
J o t k u t panevat kahdlen tuuman k e r ­roksen
peitettä perunamaalle. P e h i -
nataimet tulevat >erx läpi.'' Mitään
kultiveeraaimista, eikä m i i l i i t t a m i ^ t a ei
t a r v i t a . . - ' , ' - . ' ' r.'-'
J u i u l i s t t i t e t u t kaalintaimet, tomaa^
tit, pippurit, j n e . k a t e t a a n heti jkun
Istuttaminen o n suoritettu. M a ^ a
tiUee kiiltiveerata ennenkuin peite-kerros
levitetäÄn sillä, s i t en saatdaan
sen Jutiristo voimakkaammaksi. '
M u u osa itosvimaasta voidaan i)e||t-tää
n i i n p i a n k u i n kasvit ovat n i in
s u u r i a että ne voidaan kultiv^M.lä
y h d e n kerran. M a a n tulisi olla
teata, mUtta ei märkää sillöiii ' k un
peitekerros levitetään.
Slvulahhoitus yoidaan suorittaa e n r
nen peltekerroksen levittämistä, m i U -
ta hyviä tuloksia tuöUaa sekin, jos
lannoitusaine levitetään peitteen pääl­le.
Sade k u l j e t t a a sen jmaahan,
Heinä näyttää' olevan parhainta
peiteainetta.
V a i k k a k a s v i m a a l l a o n k i n peite, n i in
vielä s i l l o i n k i n tulee suorittaa ' y ä t ön
r i k k a r u o h o n kitkemistä kasvien Juuril­t
a , mutta sehän täytyy tehdä s i l l o i n -
k u n kuokkaa käytetään.
Saattaa ottaa vähän aikaa ennen­k
u i n tuo peitekerros tyydyttää teitä
keväällä, m u t t a k u n heinäkuu j a e l o ­k
u u o r a t käsillä, n i i n s i l l o in tunnette
vaivanne tulleen palkituksi.
' Tämän neuvon a n t a a S w i f t C u r r e n -
t i s s a , Sask; sijaitseva koefarmi. missä
kiinnitetään erikolsbuomio farmien
insinöörialaan k u u l u v i i n seiickoihin.
A j a t e l k a a tiiliseinää. T i f l e t pidetään
siinä r u t i k l n a v u l l a k i i n n i . l i i l a n vetelä
m u k i valuu p<^ j a seurauksena on
h e i k k o seinä. Betoniseinä o n monessa
suhteessa verrattavissa tiiliseinään,
s e n " k a t e i t a osia pitää koossa m u k i .
Tässä tapauksessa m u k i tulee sannas­t
a . P o r t l a n d l n sementistä j ä vedestä;
Edellämainitut sekataan saimanalkai-sesti
karkeamman m a t e r i a a l i -kanssa.
Serhenttiseoksen lujuus, sen k u i v u ­misen
-jälkeeh, r i i p p u u siitä, k u i n ka
p a l j o n o h käytetty vettä' sementtiin
verraten. P a n k a a m e r k i l l e tämä kohta.
E r i k o i s e n tärkeä tekijä o n sie,''kuinka
p a l j o n käytetään v^ sementtiin
verraten.
VälUtäjä, jolta sementtiä ostatte,
voi a n t a a teille hyödyllisiä k i r j a s i a o h -
jeeksl betonin sekottamlsesta j a käy­töstä.
Pyytäkää k b - j a s i a " Q u a l i t y C o n -
c r e t e " j ä " W h a t P a r m e r C a n I t o W i t h
Cancxein^'. N e ovat P o r t l a n d Cement
A s s o c i a t i o n i n k u s t a n t a m i a.
• S u o r a a n sorakuopasta tuotu sora
j k a n n a t t a a seuloa. Tämän jälkeen k ä y .
tetään l i i a n p a l j o n hienoa santaa k a r ­keaan
materiaaliin verraten, s i l l o in
t a r v i t a a n enemmäri sementtiä. Swiffc
C i u r e n t l n ; sorassa ön yleisesti l i i an
p a l j o n hienoa a i h e t t a . Siellä todettiin,
että soran seulominen k a n n a t t a a i t ­sensä.
Hyvä työmies v o i käsitellä t i m .
nissa n i i n j ^ l j o h soraa, että se säästää
säkin sementtiä.
Oikeat määrät h i e n o a santaa j a s o ­r
a a , oikeat määrät v^^
ahtaa' mirilmlmaksusta tiivistä j a l u ­j
a a betonhiä. ^
men t u l i s i i s t c i t a a j a mitöx s u u r i t u l i ­s
i o l l a r i v i ä i väli — nämä ovat t a v a l -
] l l s i a h t i o l i m a t t o m a n k a s v i m a a n iioita»
; J a n virbeitä- '
J Ottakaamme znaan lannoittajninen.
E i tarvitse mennä kaualksl h u o i n a t a k -
seen tämän laimullyönnin- Mtmet
käyttävät p a r h a a n maansa i^äsatola-jeille
j a se mikä s a i t U u olemaan l i i ­k
a a , v a r a t a a n kasvimaaksi.
K a s v i m a a k s i tulisi v a l i t a tasainen
maa, jossa e i ole syöpjhhisen vaaraa.
Uusi m a a t u l i s i 5 i y v in l a m i b i t t a a m u u ­tamana
ensimmäisenä vuotena j a m i s - ,
sä tämä e i (rie mahdoUista; sieUä tuli.,
s i käyttää sellaista kuiri olkia, j c ka
käännetään vakoon tarkoituksieila s a a ­da
m a a h a n h i m i u i s a i n e t t a . S e n lisäksi
m a a h a n levitetään t ^ o l a n t a a — el
säkkiä j a k a h t a eekkerille, v a a n 10 j a
Jopa 20 säkkiä.
jotkai£täJi3fiviryhznää'tutkin j a v a l i ta
sellaiset l a j i t . J o t k d £Ov«It^yat mää­rättyyn
TTntafran j a Smastoozu £ r f k a s ­t
o i t folee j^IväS s o p i v a a n osaan
maasta. V a h i n s o B i s t a o n «»dmerkiksi
i s t u t t a a k a a l i t m o n t a k e r t a a peräkkäin
samaan kohtaan, ^ j o v a ^ a t s i s k ta
t a r v i t s e v i a l a j e j a , k u t e n e^xncrkäsi
syön^imaisäa, ei s a i ä J^lyä^ ^axioi-ssea
p a i k k a a n . Toivosi säi^teti^viä
kasveja, k n c e n e s i n t loutleja, e l talisi
Istuttaa a i k a i s i n kevälQä;
Milloin on kjivettära?
kylvöaika riippuu etui^ä:»ä iasyi-lajin
vaatimasta itämislfimm&Ttä t a i
taimien hallana^rfeandesta.! 'Xleensä on
^ I v o tehtävä k u l k t k i h k a s v i l l e s o p i ­v
a l l a kylvöajalla mahdolHsiniTTian a l ­imaiseen,
siBä a l k a i ^ e l i a kylvöllä s a a y i i .
tetaah monta e t i i a : f f l t e^
men tubi^eseen maahgn. j o t e n s e päS-see.
ltäinlsen älkutui. j a t a i m e t ehtlyÄt
keMtt^-ä e n n e n yni. t i r -
i i o l a l s t en esiintyniistä kestääkseeh s i ­t
e n paremmin näiden a i h e i i t t a m ia
vaiurioita: K a s v u a i k a myös pitenee j a
nelön ^ i s v i t i j b ä l a o n pitkä kiasvual-kc:.
saadaan korjuuseen ennen m a h ­dollisesti
sattuvia syyäiailoja j a - s a ­teita;
Alkais(reta kylvöstä tavallisesti
saadaan'parempi j a tasaisemmin t u ­leentunut
sato.
5 y v m likkamohaiäila
myöhäinen kylvö bni
kosika « i tm ehditään eaaea!
ttttääriäSkarudhoja ja
<|5!iyöstä noussut t a l m a ^ l
oopeanusin. voittaen siten •
b o t h e l p o m m t a '
te kjrtvte o n toiselta pajge,,
^ ' J o s kevätkj^rö csäa: i '
tehdäari «snnenfadn n a a o a ,
kmvumit, kcvettmi
n i h t että taönet eivät
päälle,
p«at ano i T S ?
i j r t S just <5
ijpratotheJ
PABMABIN VABORCs
'^Eräsfarmäfi lähettää
.^^l^^^^y?:** äiuomautukseni^
• PitS&ää kananne polsa i ^ .
kasalta, j o s aiotte h a u c b t j^
n u u i l s t a poikasia. Snoiiöji
rihtöitä äcanahuoneessaiii
häärivät ympärilläni
kaakattaen. K u n sahasin 1 ,
^ v ä t kanat syömään saSaj
P a n i n isitten 12 mimaa kanani
tavaksi- V a i n kolmesta
piat^nen — kahdella oli
kolmannella pölkkypää.
. — J o s h a l u a t kaloja, nliasiji
puuhun. — K i i n a l a i n e n!
kääntäkää sitä t a k a i l i n kunnes moot­tori
a l k a a käydä tasaisesti.
Yrittäkää s i t t en yetää kuormaa. E l ­lei
se j u u r i j a j u u r i sitä kykene teke­mään,
kääntäkää viisaria y k s i kuudes­toista
osa kierrosta. Se o n asenne,
Jossa s u u r i n osa traktoreista saa k a i k ­kein
enimmän voimaa gallonasta gaso­l
i n i a . „• • •
Mahdollisesti voitte saada trakto­rinne
käymään vieläkin pienemmäl­lä
gasollnlmääräliä. Mutta el k a n ­nata
o l l a l i l a n säästeliäs. X i l a n l a i ha
s e i o l t u s on l i i a n kuumaa moottorin­ne
fclsiteltäväksi — se p o l t t a a välvejä.
Huonot välvit antavat mennä 5 h c -
vcKVoimaa tUossyöttöputkeen s i l i n t e ­r
i n asemasta ermenkuin useimmat
meistä huomaavat mitä o n u i » h t u -
nut. Tasoittakaa välvit säännöllisesti
j a pitäkää tapetit säännöllisinä, n i in
silloin e i teidän tarvitse h u o l e h t i a s i i ­tä,
että 6 t a i 7 gallonaa gasolinia t u h ­l
a a n t u u päivässä.
V f i l v i e h kylmänä pitäminen kaipaa
puhdasta radiaattoria. Pankaa sinne
Torontossa
N u o r i a j a l i h a v i a sonneja m y y t i in
v i i k o n lopulla $26^0—127 sataa pau­naa
k o h t i j a kevyempiä sonneja 2450
—26 sataa paunaa kohti. Hyvistä'hie­hoista
s a a t i i n $2ö—$27 sadalta p a u n a l '
ta. Keskikokoisista" hyvistä l e p i s tä
s a a t i i n • $19—-$20^0 sadalta paunalta.
Hyviä suuria sonneja myytiin''$20i50
—$22 sataa paunaa kohti. P a r h a l^
vasikoista s a a t i i n $27.50—$29 sadolta
paimalta.
S i k a i n hinnat nousivat Toronton
m a r k k i n o i l l a 73 sentillä j a .\ l u o k an
s i k o j a m y y t i i n $27.75—$28 sadalta pau­n
a l t a . • •
Mufiankuoret lujiksi
kalsiiunillä;'
RIittäyä määrä kalsiumia^ j o t a s a a ­d
a a n plsterinkuprieh t a i k i v e n k a u t -
ia, on miinatuotannplle yhtä välttä-niätön
k u i n mikä i n u ruoka-järjestelmän
osa. Kananmunan, k u o ­resta
p h 94 osaa k a l s i u m i a . N c r m a a l l r
oloissa paljon kaldumia sisältävä
k a l k k i k i v i t a i o i s t e n n k u o r i mucdostaa
suunnilleen 5 pros. siitä rehumäärästä,
j o n k a muniva: k a n a s j ö . Tämä t a r ­k
o i t t a a sitä, että y k s i k a n a syö s e l ­l
a i s t a a h i e t t a n o i n 5 p a i u j a a vuodessa.
Tämä edustaa sellaista ihäärää, että
sen s e k p i t t a m i n e h niäskiin e i o l i s i suo-slteltj^
voa. E n s i k s i k i n , se t e k i s i mäskhi
l i i a n raskaaksi ja toiseksi, se e i s e -
.kaantuisi mäihiin riittkyän h y v i n . Ja
k a i k e n l ^ k s i se saattaisi tehdä mäs­kin
mauttpmaksi; ;
. Tämän lisäksi o n o t e t t a v a huomioon
se s e i k k a , että toiset kanat munivat
enemmän k u i n toiset ja siis t a r v i t s e ­vat
eheuunän k a l s i u m i a . Tästä syystä
6a suositeltavaa, että k a l s i u m i a pide­tään
erillisenä a i n a k a n o j e n saatavis­sa.
Sellaisen aineen puuttuininen
s a a t t a a alentaa munatuotantoai lisätä
heikkpkudristen m
j a ' s a a d a kanat §yÖ muhia.
Taataksenne sen, että k a n a t saavat
riittävän määrän k a l s i t u n i a:
1. Varatkaia riittävästi t i l a a k a l l i k l -
a v e n t a i tjlsterinkuören syöttöpaikal-
2.. S i j o i t t a k a a nämä a s t i a t e l i k a u k a ­lot
s e l l a i s i i n p a i k k o i h i n , mistä kanat
ne helposU löytävät.
3. Pitäkää kaukalot a i n a täytettyinä
karkeaksi särjätyllä a i n e e l l a ; niiden
kpko riippuen siitä, minkä kokoisia
kanat ovat. ,
4. S e k o i t t a i u a a i n e t t a u s e i n.
U s e i l l a koeasemilla toimitetut k q k e i -
l u t ovat todenneet, että munatuotänto
saadaan nousemaan runsaasti kaliu­m
i a sisältävän k a l k k i k i v e n t a i oiste-r
i n k u o r e h syöttämisen avulla. J o s o i s -
tertn k u o r t a käytetään k a l s i u m i n l ä h ­teenä,
on s i l l o i n annettava kanoille
myöskin kovaa kiveä, sellaista k u in
g r a n i i t t i a .
Kananmunain hinnat
Torontossa
MaaseutuvälittäjUle maksettiin v i i ­k
o n l o p u l l a Torontoon tuotuna l a j i t e l -
l u i s t a munista setu^ avat h i h n a t:
Qrade A isot 38 ' i — 3 9 V; senttiä
tusina, G r a d e A keskikokoiset 3 7 - ^
5
Grade A pulletit 35, G r a d e . B 35 j a
puhdistusainetta j a puhdistakaa k a i k - j G r a d e C 32 senttiä tusina. -. -
k i l i k a - Sen jälkeen t ä y t t ä k p r a d i - i Tukkuliikkeiden hinnat vähittäis-a
a t t o r i p e h m e äM vedellä, sellaisella { m y y j i l l e olivat:
kuhi sadevesi. Kaivovedessä olevat
j n d n e r a a l i t saavat r a d i a a t t o r i n näyt-
Grade A isot 42—43 senttiä .tusipa.
Grade A kesklkckoiset 40—41. Grade
Ir!l stiäsmusatäan. saPmananklaaai serlatda i akautitno rtieienp oannnnuons >• 3A5 speunlltettilät t3u9s,i Gnar a, d e B 38 j a G r a d e C
mostetta ehkäisevää ainetta, jotal • •
j saatte mistä tahansa autotarpeiden j — K o r p i t ovat imitfbiaUa maaOmas-
'fcoupasta. .'sa m u s t i a . — K i i n a l a i n e n sananlaskua
Vehnän kylyöalue
ei vähene paljoa .
; C P R : n maatalousedustajan Bob
Almeyn"julkatsejna ehsimmhihen m o a -
i a l o u s r a p o f t t i tänä keväänä v i i t t aa
s i i h e n , että aavikkomaakuntien v e h - } |
nähvilJe^salan suhteen ei tapahdu
mitään huomattavampaa vähennystä.
P r c e r i a m a a k u n t i e n f a r m a r i t kylvävät
26,490,000 eekiterinalaa Vehnälle^ e l i
3S.420 eekkerinalaa Tähemmän k i i in
vuonna 1949, j o l l o i n vehhänvUjelysala
pii ennätystascssa.
Vehnäh Isylyöt^ ei yleisesti r y h ­dytä
ennenkuin t o i ^ k a i u n puolivälis­sä.
^ V u o n n a 1948 kylvötyöt olivat y l e i ­sessä
käynnissä toukokuun 12 pnä M a - |
n i t d b a i ^ . U>ukb£ 13-priä Saskatche- i
\vanissa j a toukok. 23 p n ä Albertossa.
Y l e i s e s t i odotetaan s i n i r t a ^vastoin­käymistä
heinäsirkoista tänä vtum-n
a . Ne tekevät nopeasti tuhoa J o i l ­l
a k i n a l u e i l l a . . . / ,
Qrfaig sister
j and viT
[ ^ b d s ever
_ ali.
Iiftl: thundei
vjäij. and Wc
. the broo:
- tas öied d(
P J an Just lis
Is. .Af'.er tiiä* *•
I jC£5 Walsh :
ccme
Her mot]
igvhad a sma
I Here Jt- is ä^'
t iuH iiaven't
tna:..
Hs.^ i5 a :
».'aey ffas aski
|a'questions.
f alier. peop
: Y(
Bef(
Onnea ja jatkuvaa terveyttä ^
yO-vuotiaalle päivän$ai4<^rine
Uoimny
Janey:
itev du5i?
Y
j£ney: .Weil
ANTTI KA
tpivpttayat omaiset, ystävät ja toverit
imniHuiiiinimuuiiniiuuiiiiiuiiiiimuiuiiiuminiunuiiinniiiuiiiuiuiiiininnmiuuiiuiniuiniuunui miniiiuiinnanniiiufanmiimmiinmDiuuminnr<iiniuuu:iHiiiMii;-imifflimiaitSima
K u n syimyit tänne maailmaan,
ei o l l u t i^äUäs paitea.
Sä heti aloit vaatimaan,
äidille. p r o t e s t i a laatimaan.
N U h h i i i i s i t sä täyttä k u r k k u a :
en nää, e n nää, e n nää!
Ja e i t i s im i t k u s i srmmärsi,
5ulle .povensa valkean p a l j a s t i,
n i i n tyytyväisenä sähyn^IUt,
pikkukädellä äidin p o v e a ' •
hyvälUt.
N i i n vierivät vuodet edelleen,
ikääkin k a r t t u i pojallen.
K o t i tanhut r a k k a a t jäädä s a i ,
kauväks' seilasit taate^
- u l a p p a i n .
Kävi r e t i e s l kimnaille vieraan
• • • ,i • maan,
siellä M i m m i n sättUit:
. . . timtemaan.
Oman yhöeisen pesän h e '
• penisti,
siinä lapsiparven kasvatti.
Taas lapset ne suvu-iksi
t u l t u a a n ,
eri suimnille kaikosi
vuorostaan. *
Näin elämän rata jaticaa
k u l k u a a n ,
kylvää t i e l l e s i i l o j a j a surujaän.
iitiiiniTunHuinnnuintinuinutiiitunfunnnnnuinniiinuutunninnn
70-vuotispäivän
sankarille
Antti KariUe
Kirj. ja l9jus!unut Tyyne
S i t t e n vierivät vuodet.
miehuuden,
työn melskeessä liuiihassä
touhuten.
O n elämän l a k i k o v i n a n k a r a,
sen A n t t i k i n saanut on tuntea.
M u t t v sentään a i k a a o n riittä­n
y t A n t i l l a,
edistyksen vainiota r a i v a t a.
Vuoskymmenet monet siUe
aikaanpa i i h r a t i n u t,
kekoon yhteiseen kortchsa
kantanut.
Olemme nähneet hänet usein
täällä lavaUa,
sitä eimen jo monessa m u u a l l a .
On näytellyt, n m o i l l u t,
f lavilanut,
nyös l e h t i e n palstoille a j a t u k ­sensa
piirtänyt.:
Nihipä sitten melskeessä,
klhreessä, elämän työa, |
tuli vanhus hiljaa hiipien,
mtaiksi kävivät jo askeket,
sjrys heitteli hopiaa hiuksjQ]a|
Vuosi seitsemänkyaunratä.
O n eipä Ihmelcään, että T«]2I«
^ tla täytyy jo hiljentJi
O n lapsuus, nuoruus ja vit-
"tiaijs Jäänyt aikojen taa^
a j a n k e l l o iltaa raksuttaa.
Me juhlimme nyt Antin
. 70-vuotisjniIa
j a toivomme sulle Ihanaa «ioi
•••il»».
E l elämän taistoja, huolia.
' vaan p a r h a i n t a mitä elämä voi
. tarjota.
Ota vastaan rehti kiitos •
työstää j
jota kanssamme yhdessä
ahersit I
E l o n päiviä sulle toivomme
e n u e i t o i k k e a hyvää vointia.
Ole vieraana meidän tänä
lltaca. j
tämän yhteisen majamme
V • suojissa.
J a me k a l k i n toivomme onca
70-vuotispälvän sankarille, ^
• . . AntU Kan»!
Mimmi . K a ri
E l v i K a r i:
L i l i , Angus, Tommy ja Tommy
Appelt
Irma j a Y r j ö K o s k i
M a r t h a j a J a c k K o s k i ja
Reimdnd
I d a A h l g r en
Tyyne, Herman j a L e i mu
A l l i . N i i l o j a L o la
Helien j ; ^ G u n v a l d Espeland
Hanna j a - A n t t i Pitkänen sekä
; lapset • •
H u l d a j a E d . L a h t i n e n
Hepc V a l t p h e h j a perhe
A n n i j a O t t o K a u h a n en
L i n n e a Steen
M r . j a M r s . L . Närvänen
Äiti Närvänen
H i l n i a j a " M a t t i K i u ru
M a r t h a jä J a c k LcÄ
A u l i - j a S a m '
M r . j a M r s . J . Mäki
Mrs. Kiiskilä
Mrs. L a n g i la
M r . j a M r s . J . P a lo
A i n o j a - G u i m a r Vickström
K a m j a Oslcar Mäkiin
PORT ARTHUR
JtnanpmiaBiinmuiiiimiinnmiiMmimannitiuHmintinuuttiuin^
Aino j a , S t a n l e y Heisholt
H e i k k i A h o
M r s . Paavo K a n g a s >
M r . j a M r s . M . K l e e m o la
M r . j a M r s . E . Hölsä
NiUo Mäkelä
Mrs. j a M r s . A . Mäki j a lapset
M r s . j a M r s . J o h n L a m p i :
M a n d i , j a A . K a u t t o
M r . j a M r s . J o h n L e h i k o i n en
M r . j a M r s . L . K y y n y
J e n n y j a A n t ti
H i l m a S i i l m an
oyyU j a V i l h o Toikko
Dtto H e i n o * ' .
K e r t t u j a E i no
V i l h o T a s a . -
Olga j a H . A l a n e n
Mary j a J a c k N e v a la
I l m i j a T . Syrjä
Isa j a P o i k a H o s t i k ka
Johanna Pennanen
L i i n a j a R i ku
A r n o l d ~B. Beck '
L j - y l i j a Oäcar
L y yU Mäki
M a t t i R a n ta
M r . j a Mirs. R . N i e m i j a perhe
M r . j a M r s . Mendelin
M r . j ä M r s . E . K o s k i
Ö. Nilvim j a perhe
M r . j a M r s . M . Mäki
N i c k S a a r i
P e k k a / . j a I l m i Wanson :
H j . l a m p i
L i l a Ja E r o H i l l
E i l a , E l v i j a E i n o Kyyny
Kaxikola W m . j a perhe
K u s t i Salmien
A. T . H iU
P. Väänänen
Wm. j a M a r t h a Laine
A i n o j a A n t U Pitkänen ;
Ida Leäito
H i l d a C ^ m an
Patihiy K o s k i
Ida j a Leander K u r il
Hehnl j a I v a r Salo
Mrs. Vesterback j a perhe
M r . j a M r s . S i i t e r i . _.=jt i
i f r . j a M r s . E . Lempiäla ja po)» i
V. Johnson j
M r : Ja a*rs. V . Koivuranta . .
K e r t t u •koski : i
Retoo K o s k i j a perhe
(S2ES or goir
h girl from
a':ri Hori sa
i r ' ' it is a
(D ever7 Saiuj
ill the cliildrc
fere and sin
cnä of music;
Fsiher and
b Huhta's.to
hTfhUe ago an(
tj Ousitalo's:
Isuessrilc:
Ev
Sil
cm
CSJ:n Wa]
slkokoults
kuukaude
taina klo
Shteerin
Wanup, (
CSJ:n Hea
kokouksej
kaudeh t
2 ip.
CSJ:n Spn
injukausil
kaisen ki
Eimnunta
kunta k(
semmin.
CSJ:n Port
kausikok(
kuukaude
viikkona
. Jolitokun
Jokaisen
kesMviikl
sa päikas
te: Tyyn'
Port A n i
CSJ:n Tor
nen kuuk
kaisen k;
maananti
toa huon
CSJrh Tun
sikokouki
: kuukaude
nuntaina
ONTARIO
Vilpitön k i i t o k s e n i , ystävät j a toverit, aina muistossa pysyvästä juhlasta, jonka ohtte
yllätyksellisesti järjestäneet p i k k t i h a a l h i t u t t u u n tupaan 70- vupden virstantolpan sivuuttanuseu
muistoksi. •.•:':. .•• • • . .
Y h t e i n e n h e r t t a h i e n kUtos k a i k i l l e i l l a n o h j e h h a n esittäjifie, j o t a csifettihi runoin. Jf"^^^
muistosanom. Notkuvan, k u k i n koristeUun kahvipöydän ääressä Saati r a t t o i s a s t i rnpateHes^J^
tuvantäyteiseh N i p i g d n i s t a ; P o r t TRTilliamista j a L a p i s t a saapuneiden ^ k ä p a l k a l l i s t en toven».
parissa. AhkeriHe i l l a n emännille k i i t o s • «n*^-
; .Tilaisuudessa s a i n vastaanottaa huozoattavanstmten zahalahjan. Josta k i i t o s mukana <"*jj ;
Ie tovereille. C S J : n P o r t A r t h u r i n j a l a p u i osastolle, Vapätalm^^^l^
sekä T o r o n t c n tovereille j a k a l k O l e n i i l l e l a h j o i t t a j i l l e ketkä eivät olleet tilaisuudessa nniöB»-
Klito»^CSJ:n toimeenpanevan komitean onnittelusähkeestä. ->,t«iä
; .Tilalsmjs o l i elämäni ensimmäinen a i n u t l a a t u i n e n j a sellaisenaan pysyy kirkkaana cam»»
muistossa elämäni lopptiajah. r
P o r t A r t h u r i s s a t o u k o k u u n 10 p : n ä 1^0.
ANTTI KARI
RUSC]
STOJL^CH
'^^te mena
^ tuloki
Tölk
fe2 ei ole
II
^ B A T H T