Vapaus, October 17, 1950

              laen kalojen ja i
• irlMtaidfin num
todennut niin hy
uin-vsOkuai^iessai
i yleensä pideti
stoina". tapahtm
> sisäistä uudälef
3&n on tarkoin i
< tuossa elollisen
ilsessa, jonka tm
«""oaaUnen, ytöi
Bolu. Eikä d
onnistunut aiki
kehitustapahtUQ
tten olosuhteissa
opuolellakin viel
i vahvistukEt
1 elokuvanauhalle
tasarja elollisen
sa solim muotoon
; munasolun suin
5a hedelmoittynii
a- eläinsohijen ;
cisen jakautua!
niainen kehltysk i
erään verratoi
Inmuodon, hydJ
a; joka. oli jaulia i
lisen avulla eroti
ista. Eristetystä
udelleen tämän ^
lessaan vihdoin
oista: täysl-ikfi^ \
ainlajeilla Ii^)eä] i
Eolut j a solujen T i
jotka saavat alki
n, syntyvät sohit \
loka täyttää haai
jydessä.
ratUKSET
sä lienee syytä pu;
in tutkimuksiin,
m. ovat suorittani
isten sxmhteen. | i
Jäisiä, "ultramDB j
iiheuttaJia'Vpideti
Ikälisinä — ja rab
nättfiniinä — aii
i k i n elävässä eii3
lisääntymään,
nän merkkejä
ssa niitä liimitel
nän rajatapa
Uti määritteli
todellisuudessa
hakteerit ym. m
dinaiheuttajat oi
raavalla sivulla)
AKETTIEN
NNAT
tettäkää
ÄLin
aisillelnne
tavillenne
3 lahja syntymS-äitä,
juhlia ja
iviä varten.
TYPE "A"
FA $10.80
ihviä
ilk. riisiä
uiy. hedelmiä
V. luumuja
. Sweet
3£iker's Kaakaot
avukkeita
n sukkia
PE **B"
fTA $7.60
ihvia
Ik. rusia
iv. hedelmiä
V. luumuja
caneelia
ailio 11 pättBM
TYPE " C "
PTA $6;15
laa kahvia
Itö muutoksen alali*
;tinne tänään mellU
1 Agency
A S U K S I
«ttu-asiainie» .
Sodbmy. OBi
sUtä yllätyksestä,
rijrs, Kulmalaa ja
nisistä, jiiamisist»
Qdbergille runosU
lapua tilaisuuteen.
Ontario
jättiiäisksniineja
jä Vgtilsbiä ihmeiehmiä
yiläolevalla otsikolla Mrjoittaa H e l ­mer
Holmbarg ruotsalaisessa "Norrs-kensflanmian"-
lehdessa:
Venäläisen tiedeauesvaltuuskunnan
käydessä Jokm aika sitten Ruotsissa
ilmoitettiin, etta Neuvostoliitossa on
kehitetty uusi lehmaxotu; joka lypsää
aina 55 litraakin päivässä. Jokin aika
sitten lehdet julkaisivat samantapai­sen
senasatiouutisen. nimittäin tie­don,
että ruotsalaiset tutkijat ovat
onnistuneet samaan aikaan jättilais-kanlineja;
Täysikasvuiset kaniinit,
jotka ovat painaneet 2,5 kg. ovat saa­neet
5,5 kg painavia jälkeläisiä.
Nykyism tällaiset sensaatiot eivät
ole harvinaisia. — Uskotteko aavei­siin?
kirjoitti k-srran eras ruotsalai­nen
sanomalehtikirjeenvaihtaja joh­dannoksi
Mitshurmm kokeilupuutar-hoja
koskettelevaan reportaashiin.-
Niin mielikuvitukselliselta hänestä
tuntuivat tutkijoiden saavuttamat tu­lokset.
Ei, kysymyksessa eivat ole aaveet,
vaan todella elävät jauilais&aniimt,
ihmelehmät ja 19 kilölset kaalinkuvut.
Nämä oEoittaTOt että ihmisillä on k y ­ky
"järjestää tai muuttaa luontoa niin
että se yhä enemmän ja paremmin
. tyydyttää yhteiskunnan tarpeet" ku­ten
professori Stoletov lausui eräässä
esitelmässääri.
Mitä ihmetöitä ihminen • osaakaan
suorittaa! Itlitä ihmeellisiä-mahdolli­suuksia
voidaankaan loihtia esiin,
huomioitaessa, että tutkijat jo nyt
voivat moninkertaistaa eläinten ja
kasvien tuotannon ja kun nyt jo tun­netaan
keinot, joilla atomien suun­nattomat
voimavarat voidaan vapaut­taa!
•
Mutta mitä me teemme jättiläiska-niiheillä,
kun jo nyt hävitetään lihaa
sen viiökäl, että ei die ostajia? Mitä
kannattaa kehittää lehmiä, jotka voi­vat
antaa enhätysmääräisiä xhaito-inääriä
.kiih toisaalla kaadetaan mai­toa
iherefeh; j?alkka samanaikaisesti
mutitäjriieh kiicmetrfen päässä kuolee
aliravittuja laiJsiä. Kiitä rne teemme
sillä suunnattomalla energian lisäyk­sellä,
jonika atomien hajoittaminen on
aikaansaava, kun jo nykyisin voima­laitokset
ajoittain käyvät ^aih puo­lella
teholla sen vuoksi, että on k r i i -
..sejä; tehtaat seisovat, liikenne on py­sähdyksissä
ja työttömiä-on monia
kymmeniä miljoonia?'
Mutta me tiedämme mitä pitää t a ­pahtua,
jolla tiedemiesten työskentely:
ei jaisi tiu'haksi. Me aikaansaaniihe
työllämme j a taistalullamme sosialis-mm.
Myöskm se oli kauan tiede, teo­reettinen
yhteiskuntatiede. Mutta
enemmän kuin 30 vuotta sitten vah­visti
käytäntö taman tieteen laskel­mat
— ja aivän samoin on asianlaita
kysymyksen ollessa niistä teoreettisis­ta
tutkimuksista ja johtopäätöksistä,
jotka ed-2lsivat jättiläiskaniinlen ja
kos;romalfehmien syntyä.
Nyt me sen vuoksi tiedämmekin so­veltamalla
käytäntöön sosialismin
teorioita, etta tama yhteiskuntamuoto
antaa ihmiskunnalle mahdollisuuksia,
joita se ei koskaan voi saada riiin
kallan kuin kapitalismi säilyy.
Sosialistisissa yhtsiskuntaololssa el
koskaan VOI muodostua tuotantokyvyn
j a ' kulutusmahdollisuksien vastakoh­taisuutta.
Kaikki tiedemiesten kek­sinnöt
ovat tervetulleita sen vuotsl,
etta miden avulla voidaan yhä parem
min toteuttaa ihmisten toivomuksia.
SosiaKstiseii karisah keskuudessa ön
täysin mähdotöh äjätiis, että tarvitsisi
kärsiä nälkää sen vuoksi, että tava­roita
on liian paljon. Vielä mahdot­tomampaa
on näiden ihmisten mie­lestä
se, että jollekin voi välähtää
päähän mieletön ajatus käyttää ato­mivoimaa
hirvittäviin joukkomurhiin
ja aiheelliseen hävitykseen, kim se
tiedemiesten avulla voi tulla ihmisten
onnen ja hyvinvoinnin välikappaleek­si.
• •
Mutta jo nyt useat maat, joissa on
kaikkiaan n. 800 miljoonaa ihnistä
ovat astimeet sosialismin tielle ja var-
Tnasti suurin osa maapallon väestöstä
taistelee määrätietoisesti sellaisen y h ­teiskuntamuodon
puolesta, jossa tier
demiesten keksinnöt voidaan käyttää
kokonaan ihmiskunnan hyväksi.
Hevonen tulee
hyljä^ksi
1913, JdUOiii pidettiin Mnsaläväll-nen
atitatofiilpallu Surinybrookin^ar-miUa
Yorkin kaimtlssa, o l i ainoastaan
yksi traktori antamassa talsteliihaas-teen
hevosille. Silpalluun osallistui
31 hevosvaljakkoa.
. Kuusi vuotta myöhemmin hevosten
ylivalta oll vähentynyt, sillä J i i l i p a i -
luun csalllstul 51 parivalja!kko3i'.ja 40
metalllhlrviöta.
Vuonna 1949 hevoset Jäivät Jo a l a ­kynteen.
Kilpailuun osallistui vain
244 hevosta ja 939 rautahepoa/
Allisonissa viime: viikolla pidetystä
aurauskilpailusta ei ole vielä: tilasto­tietoja
käytettävissä — mutta hevo*
set pelkäävät pahinia.
isella aliieestä
, (Jatkoa eoeUiseltfi sivulta)
kuitenkin ni&r p i e n i i eltS iiUt&kUi on
"vaikea nähdä Ja tutkia".
Kyt oh B D ^ j a n julk&ls^t iutlci-ntUte^
tis^ ä§ist& j^yxbyfeästä to^ts-anovat
PYYDYSTÄJÄT,
TURKISELÄINTEN
KASVATTAJAT,
VÄLITTÄJÄT JA
FARMARIT.
Nyt olemme tilaisuudessa anta­maan
teille nopean ja tehokkaan
palveluksen sekä korfeeimmat h l n -
naT>., .teidän turkisnahoistanne.
Oletnme avanneet konttorin North
Bayssä. 108 Main St. E., toisella
lattialla.
Ottakaa huomioon nyt — m i l ­loin
teillä on turkisnal&oja myytä­vänä,
lähettäkää tai tuokaa ne
meille.
Me ölenurie, täällä ahtaaksemme
teille kprkeimmat hinnat .ia par­haimman
palveluksen.
HUbSON'S BAY
COMPANY
, RAW FUB »EPT.,
108 Main St. East
N^bftli £^y> Ontario
Ottawa,—-Pelätsn epävarmaa tule­vaisuutta
Canadan perunan kasvatta­jat
aloittivat viime viikolla tälstelim
raliallisen avustuksen saamiseksi h a l ­litukselta,
:
• Perunankasvattäjaln edustajisto,
jenka puhemiehenä oli Prince Edward
l i l a n d jn maatalousministerin apulai­nen
W. R. Shaw, on täällä ottamassa
.selvää siitä kuinka myötämielinen h a l ­litus
on sille, että penmoiUe myönnet­täisiin
hintatukirahoja.
Ensimmäisenä päivänä, vaikkei v i ­rallista
lausuntoa annettuikaan, edus­tajiston
uskotaan Jääneen vastausta
vaille, mutta maatalousministeri G a r -
dinerin uskotaan antavan myöhem­min
vastauksensa.
Yleensä ollaan kuitenkin sitä mieltä,
että hallitus haluaisi vähentää peru-nain
tuotantoa Canadassa, jotta voi­taisiin
ratkaista jokavuotinen pulma
perunamarkldnain suhteen.
Tämän vuoden perunasato arvioi­daan
90,000,000 busheliksi ja viran­omaiset
Ovat sitä mieltä, että Cana­dan
pörunasato ei saisi nousta 73,-
000,000 buSheiin y l i .
Shtihelttafauti
nuorissa
Yhdysvaltalaisen Comell yliopiston
silpllärjaosastolta on annettu vai:ol-tas,-
etta laboratotrlaan on saapufaiit
eräitä kanoja, joissa on slnihelttatau-ti.
Koska nyt on se aika^ Jollpih tänöä
tauti ilmestyy, kanalaan^ n i i n maihl-tun
silplkarjäosastön Johtaja tri .JLe-vlne
keholttaa kanafarmareita - mi%
suurimpaan varovaisuuteen, vairsihkin
silloin kun puletit alkavat munia t ai
niitä siirretään munivien kahteen
huoneeseen.
Välttäkää kalkkia äkkinäisiä niuti-toksia
ruokinnassa. Jos vaihdatte
ruokintajärjestelmää, tehkäär se as-teettaln.
. . ,^
Puleteillä ttiiäe olla ailia jä kalkki­na
aikoina riittävästi iältlstä vettä; •
j o s epäilette taudin päässeen'PUlet-i
tienne keskuuteen, ryhtykää heti i » -
rannustolmenplteislln, mutta hahkld-kaä
taudin määrittely mahdollisim­man
pian. Tri Levine kertoo, että la­boratoriossa
on havaittu useita suo-listo-
coccidiosis-taudin iimlöitä. Jotka
ovat näyttäneet sinihelttataudin oi­reilta.
^ ^ _ .1.-.,
Kahta: li/aMhnusnäeh^tieii^
tään. EttitliaUe asetetaan seitriaävB
Yksi ruokaluslkaUlnen murlate pf pov
tash "aineitta sekoitetaan Jokäiseeft
gallonaan juomavettä. Tätä vfettä
käytetään neljä vuorokautta,;, Jonlsä
jälkeen murlate of Potash aine jäte­tään
pois vedestä, mutta sekoltetaati
kuivaan mäskiin,, noin puoliiipista
paunaa 100 mäskipaunäan. Syöttä­kää
tätä' mäskiä l a päivää; ^-äikäÄ
syöttäkö Jyviä tuona, aikana;
Tohieri parännuskutiri 'onX:^l*uöM
kupillista mcdassia jokalsäen fjal^^
naan juomavettä. Kun rubkajfiaiu a l ­kaa
palata, jätetään molassl pois/tVe-t
ä ^ kokema!^>; ^ttä vihlkset ja mik-iTbblt
^'vHb saman eloIUäSb-bH i & ^ t b -
ja. VUriiksst xhbtittuiiÄt niläöbelksi —
UälOVa^toiti. ^ vaitfe^JäA kmit-to.
JoUOIh ferSfissä valheessa mtititfds-tuu
kitefta. Jdtka ovafpaijain slUaih-
^äA nahtaviB. B a n «n äikakns^anjat
näitä - muutoksia suuntaan Ja toiseen
kymmenlltäin Jatodlstanut täten, et­teivät
tähänastiset käsitykset sterlU-SQlnnlsta'
Ja immunisoimiBesta pida
palkkaansa, koska usein vain kyseisbi
eliömuodon lubnne muuttuu, mutta ei
niin paljon, että se menettäisi kykyh-
Efl.sopeutua uusiin olosuhteisiin, so-peutumlskyvynr
joka vixusmuodoila
saattaa. oUa kokonaan toista suurutis-luokkaa
kuin mlkroblmuodoUa. N i ­menomaan
mainitta kldemuotoin^n
•vaihe ..on erityisen kestävä ulkoisia
vaikutuksia vastaan.
ijtrsiEitf iuTHSÖrtisi^E^ iBo-ftE^
ttmBk JÄ K i t t t A N l ^ d L f c i -
iLepeshiiis^jah Ja hänen koulukun­tansa
ttitkimusten tärkeimmät Johtb-pääiQbBet
volianen kiteyttää suurin
piirtein seuraavaan:
Elävän organlsinin soluissa on tai
niistä ei-ittyy itse soiuja huomattavas­ti
y^Uikeirtaisenipid biologisia rökbh-hemiiötoja
(ko^brvaatteja, thonexoi-ta),
Jols^ iimehöe kaikkia «lattialle
kutilbviä tunhusmeiickejä Ja Jotka
sisäliävät iiägetisä Häjaänttihfe&ha
yaihalhgita. i^äihä elolliset öisäset
rhutiittivat ileltyjeh eäeUytJrst&H val­l
i t i t fiekä tibttyjfeh lainmiikalöt^n
vaiheiden kautta tumallisiksi sblbik-si^-
I*attsi sitä, että tiämä asettaihnkset
Vääjääinättöäiästl ktihlbavät^ Vhifchöi
wlii ttiähetut, köhityksetlvästäi^^
"teoriat" itse soliiopin alalla, niiilÄ brt
arväaöiattöttiati sUUH ftierkltys muU-lakhi
aibiäai sekä tedt^ettisiessä että
käytänt^l&essä inielessä.^^^ 1 ^
shlnskaja itse on hätinyt Ja arvioliiliit
sangen terävästi tutitimustenSa ylei-
^ h ; Jopa id^öibgiisghkltt kähtävtiude^^^^
Tätklötilstfeiisä käirläfihÖUli^estä
Äei"kltykäestä puiiuesäääh L e p ^ h i i i -
skaja kbtttstää eiiisiihhiäis&ksi hlidietii
J y f ^ ä flätlrlitäliiiiittä tV^lsmärtn-
MÖl-gäiUn j?eMHiiblllsyysöplh kättäsi.
Kiitoka; äslä vWsl äiuiillfe tävbta ol&^
kääti? meltäähäh ntälhlttU fShnälis-tilieti
kädta •'^iBi-ihnöllisyyaälireeh'
bletnäisöäbiöh Äiju&lla kuin krbincso-;
tni&lsEä^ Leiiehhinib^ tutklhntkiB)^
taas kävi lliölj että teilfcki «lölllhbti
aine öii i n u i d ^ dmlhälsbuk^tiensa l i ­säksi
Itseäärl utlslhtavaä, ts, siiiieh
^ ^ ^ ^
LUkelaitokslUe, järjestöUle Ja
yksityisille ,
Kirjapainossamme tehdään ensi­luokan
päifibtöitä nopeasti Ja koh­tuullisella
hhmalla,
" Tarvitessanne
&IBiEL03IAKKEITA
KmiEKUOBIA
l ^ S K l l I i O I t f A K K E I TA
Tn.IOTTEITA
KXtNTIKOBTTEJA
OVmPFUJTA
MAINOSnUUOiTIJKSIA
JUHLAOBJEL3IIA
KCTSCSOBTTEJA
H X A K U T S U J A YJtt.
lähettäkää tilauksenne:
V Ä l ^ S P t J B ^ S B ^
COMPANY LIMITED
Befx &t SttOtatt, out.
Huono konsti on
juottaa mehiläisiä
Lontoo, r.^ Juottaa mehiläiset Juo­vuksiin
on perin _ huono Jtonsti. Sen
tulivat matkustajat, tullivirkailijat Jä
sivusta töUistelijät kokemaan eräällä
Lontoon lentokentällä sen jälkeen
kiin eräs hiatkustaja ulkoilmassa oli
pudottanut konjakkipullon maahan
niin 'että se särkyi.
Et aikaaiuaii niin konjakille len­si
sankka parvi mehiläisiä Ja het­ken
päästä ne tuUvat hurjalle Cim-lelle
Ja tekivät alhaisen tason len­to-
ja pistinhyökkäyksiä kaikkia
lentokentällä olevia ihmisiä, vas­taan,
joiden oli hyvässä Järjestyk­sessä
peräydyttävä.
destä, mutta sitä käytetään^i»^
kasteluaineena seitolttamallä liöln"4
paunaa mölassla 6 mäskipaiuiaa&
Murlate of Potasli on häipäliintais-ta
eikä pilaannu. Sitä vöi^tm'eä^
kaikista kaupoista, joissa «nyydääfl
lannokkeitä. Sitä, tulisi olla alnaitarr
peen varalta,
Tri Levine kuvaa sinUielttaläuila
seuraavasti: Se iskee yhtäkkiä;^ saa
kanat lakkaamaan syöihästa Jäihtina-tuotanto
alkaa heti |^skea/;^ÄiuS8a
heltat saattavat olla tulltKuiisia, mut­ta
muuttuvat myöhemmin; tumhäksl,
melkein purppuran värisiksi Ja.slttoi
alkavat kuihtua. Ahissa saattaa ' i l ­metä
joltakin kuoleniantapäu^ia,
mutta tavallisesti kuolevaisuus alkaa
vasta sitten kun tauti on valUnntit
muutamia päiviä, •
Miekkosen sydän sykkii
hellästi — Traktorille
Virglanlan valtiossa Yhdysvalloissa
ihnestyvässä Progress-nimisessä leh­dessä
julkaistiin seuraava ilmoitus:
"Halutaan: Farmari, ikä 38 Titot­ta,
lialoaa tavata noin acO-vnotiäan
naisen, joka omistaa traktorin. O l ­kaa
hyvä i a lähettäkää kirjeen
mokana traktorin kiiva. Osoita
Box 19 tämän lehden konttorL"
KAEVATON' V A S I K K A TAEVIT8EE
V t t L A T A K IN
Mootrie, Ga. — P- E- Wirt tledölt-taa.
että hänen farmillaan syntyi
vasikka, joka On aivan -karvaton, p a i t ­si
pää ja sorkkien rajat, Mrs. Wlrt
«anoi, että hän amtod tälle karvatto-
Kananmunien särkyiiuneii
kanafanharitkaah. Jotka dVät Jat­kuvasti
kosketuksissa kähantitutiien
kanssa, ttiskin voivat aavistaa^, j n ^ ^
suiu-l rahälllheh vahlilkb fcoltuiiVfiäf-kyhelstä
kanahmunista, YksLstään
New Jerseyn ^^Itibssä költtlu fiiftä kar!
nafarmareille miljoonan doiiarih van
hlnko joka vtiosi. State Pötdtry ius-sociation
osoittaa; että tävällih^ ka^
nafarmari, joOaön 2,000 kahaä/ifol
kärsiä vuosittain 250 tarSfl» dollarin
vahingon särkyneiden Icanannuinito
takia. Tutkimus 132 kah^fsuiiinia
osoitti, että tipin 7'pros. numlsta;Sär;
kyy. •• '
Kolme l^ptMisi
Vai d^Chissa
Vai d'Or. — l ^ l l ä <vangittil9 viime
lauantaina kaksi naista Jä y^i mies
llikehteen häiritsemisestä fcim j i e y -
rittivät pitää ulkoUmakoktnista. Tä­hän
mennessä oti-vaattu 39 pais­tia
ulkpilmaJtunalähpaivelulKeii toi-kla,
- r-^y.[--^-,':^
Vangitut ovat ndss Helen H a l l , miss
Elleen Veals Ja mr^Mattrice Bolilat.
Tulirokkoepidemia,
Tukholma. Täällä iUnoitettan
viime perjantaina, että tuUrokköa. s a i ­rastavat
ovat täyttäneet ealräalai
Noin sata tapausta Ilmenee joikaiäi^
pährä. '
liiltyir äiila, Jbttä kä yhhiaikääri olisi
elävää -matertaä; tUö perlnnöllihen
ömiaalsuus. ''Perlhtöalriettä", Jos sitä
enää sellaiseksi voi kutsua; on ftojk-kialla;
thiissä dn elämää. Lfepeshlhska-
Ja sahoiJ: "Säävuttämlfeftime kokecl-
Itetenv titfpsteh pertisleellä hitiddbllis-tehiiRoeettkköjen
bn^^^^k^^^^ tär-kastcittaya
metäfyysllliset äsätt^muk-öensä
.eikä unohdettava; että jos so-lälllä
oh önia' fishlty6iL'stdriänsä, öma
lajis JS yksllököiltyksertsS; niin myös-itih
tobpipBomeJai scrtim organoidi^ja
Pitää tutkia iiiiden kehityksen, nlidfen
l a j i - ja ylisiiökehltyksen kannalta."
Sfekä edelieeii: ''Kromosomit soiuh ör-ganoldelna
, sUriyvkt Itse jieilhtbhä
Huten ;kaikkl muutkin elimet orginls-missa
Jä ;Söivubksl niiden luonnolli­sesti
liitää olla kullekin yksilöllä e r l -
kölshiiieJta Ja yksilöityneitä. . Perih-riiJllisetomhiaisuudet
eivät sUrry krc-tnPsöttilehainiila;-
vaan koko solun, sen
efeiUsehv aineen^ sen kemlaliij-biolo-gisen
cakenteeh ja erikoisuuksien
•Ävulja^''-;' :
jEdelfeen Lcqpeshlnskajan korostaa
tässäkin ihtej^dessä ulkoisten olosuh­teitta
ratkaisevaa osuutta kehltysta-tapaiitiimaani
"Vieläpä sosiaaliset
olosuhteetkhi, jotka vaikuttavat Jo-käiseeii
(»i«anismlhi, ovat eräänä teki­jänä^..,
jolta vaikuttaa perinnöllisten
oixltoaisuuksleh muuttumiseen"
Nä^a!mie siis, miten läheisesti koko
uusi; soitintuUclmus Neuvostoliitossa
liittyy mitshurlnllalseBn, aktiiviseen
maatalptisblölpgiäaii. Onhan niillä
moieiiiÄllia^^^ "irlhollhien"
vas^ssaäh: >lrchpwilai^us thaödos-tw
etääa iveishianh-aiorgahlsmirt t u -
kipylväistäl '-^-V ; ' '
. Tattemiisten , teoreettisesta merkl-tyksest^
pdhiiessäatt Lepeshlnskaja
tähd^tää niiden kohdte^ kbko-fläisefeh
tinöhdettumx ofiaäri Darwiriht
kehitysojrista: 't)i)pimme soni^ Ehty­misestä
elollisesta aineesta el pte vain
.sopusoinnussa I>anrin^ opin kahssa,
vaan on sen täydentämistä ja edel­leenkehittämistä,
koska siltä puuttuu
solun Ja elollisen aineen kehityspro-
SCSSl,", • ^ , • . .
Ahtakaamme. vielä lopuksi Leues
shinskajah sanoa sanansa tutkimus-teiieä
yleistieteellisestä j a Ideologises­ta
ptiblesta: ioikaj» olisi sUhen Pikeu-t
c t t i i r p l k y n JuMrl iiäii.
-aicidän teätävSnähime e! ollut
dialektisten UMSeti vttäMtteti luontoon
utlccäqr^. vaan rilitfen-'löytäminen
sUnä i& kelilttamlnett jgilta. —iSe
oletttäie tittkiif^t j t P l ^ sen liikkees­sä;
seri kehHjrkseöäi."
^'SaMdän tutkthnikdllknm^ bn vie­lä;
» että se dh taistelua
vaUanknmöukseiUseh; manUIaisen
IdeolC^tt pttPlästai, idecOogian, Joka
'ei anna vanhojeti Ja tunnustettujen
jdhtajloi - Itsetyytyväisinä nDkeutus
tieteen - y l ^ p p i e n , tieteen: monopo-listifen
IjuöteeiL."
Kun Ärd^laii niemimaalla oh fl&h-ty
r % a l t a öljylöytöjä, bn tuo valta­va
hletaerämaa shelkkelneen, bedull-nelneen
Ja pyhine Kaaban kivineen
äkisti tuUutkhi tärkeäksi tekijäksi
maailmanpoUittisessa elämässä..
Arabian niemimaalla. J o i ^ p i n ­ta-
ala on 3 m l l j . km. suurin. pituus
2,700 mk- Ja leveys 1.000 k m . asuu
seitsemisen miljoonaa henkeä. Slelr
lä on kaksi itsenäistä valtlomuodos-iusta,
Saudi-Ärabla Ja Jemen. Edel­liseen
kuuluvat (Nedshldshin Ja H i d -
shadln kuningaskunnat ynnä Asirln
emUrikunta, iNarJhtin ruhtinaskun­t
a sekä pari puolueetonta aluetta I r a -
khi Ja Kurveitsin : rajalla. Jemenin
imaajnlkunta on laajuudeltaan 75,00C
km. j a asukkaita 3.5 m l l j .
(Perslanlaihdella harjoitetaan tuot­toisaa
helmei^alastusta, johon': osal­listuu
n. 5,000 alusta j a n. 7S,0O3 hen­keä.
Oljykenttfä. on pääasiassa B a h -
relnln saarilla Ja a i Hasassa.
ainä niertlmaan ääriviivat, TTs-konnoUisestl
Ja kielellisesti Saudl-
Arabla on osa arablalalsmaaUmasta,
Joka leveänä nauhana kiertyy Ravun
kääntöpiiri ympäri Intian valtame­restä
AtlantUn. Egyptistä länteen
olevat . (Pohjois-Afrikan'^ arabialals-ttiaat
— Libya, Tunisia, Algeria ja
Marokko — eivät vielä koskaan ole
saavuttaneet valtiollista itsenäisyyt­tä.
:
Poliittisesti Ja taloudellisesti Sau­di-
Arabin on osa Lähl-Itää, "The
Near East" kuten englantilaiset jä
amerikkalaiset sanovat, siis Vähää-
Aasiaa Ja sitä rajoittavia alueita.
Tämä jakö selittää Psäksl sen to­siasian,
että käiksi tekljM täysbi
haiutSsfee Afabiah hykyelämää. Toh
nen on kuuluminen äTabimaaUmaah
sihäV^ä, aräblatähien olskohnolllskie-iellinen
hatsionällsmij; pähätiabtalal-ilen
liike, jokä sai a l k u n s a mkalts-kuuisa
1943 perustetusta arabiliitosta
johon kuuluivat SaUd-Arabla. Jethen,
Transjordania, syjpriai » a k j ä Liba­non.
Tämä ähtot yllykettä myös
PöhJ.-Aifrikan äratoimaideri Itsenä I-syyspyrJljlmyksllle.
Toinen hallitseva
tekijä ön Arabian strafteglhen ase­ma
ja maassa tehdyt rikkaat Öljy-löydyt,
Arabiasta on tullut suurpo­liittinen
solmukohta.
Ennen ensimmäistä maailmanso­taa
lÄhl-Itää hallitsivat turkkilai­set,
mutta kun Turkki taisteli sodas­sa
Saksan puolella, se menetti kalkki
eurooppalaliset Ja aasialaiset alueensa.
Intk, Tranisjördania Ja Palestiina t u -
Uvat KänsalnliltPn alaisiksi brlttliaf-slksl
mandaateiksi, Syyria ranskalai-jseksi.
Arabia taasen, monien hel­mojen
ja lahkojen maa, yhtyi lukui­sien
taistelujen jälkeen itsenäiseksi
shelkkl A t t Säi^dlft aiafeeha. .
Ibh Säird öll bUceastäah Rtdshädln
vanhabllttilaisen dynastian nimenä
Rldshäd dn Ax^bläh thipuiiilheh pälä-kaupunkl,
ja nykyinen i bn Saud, A b -
dul^Asis H I , kukisti Ibn Rashldlh dy-riistiah
V. 1932 jä tiähestä tuli SaudI-Arablah
kuningas. Hän pn säilyttä-hyt
ysbävyVdeh , aigiärttlih, häh on
kukistanut kaphiäiliset bedullhiilel-m6t
Jä peinistantit satäktlntä määh-vlljfeiyissllrtoiaä.
jiUrydiipaiafsehä heuvönäntajähäan
hänellä bn kärry St. John JPhliby Ja
ii&h feeui-aa tarkoin YliSysvaltaln
ä3*ylsta taloudellista Johtoasemaa
maalimassa.
Aitiblaläls-ämiBilkkalälheh _ ö 1J y -
yhtiö, Jökä bn ätandä^iöllln älal-lifeh,
tuottaa nykyisin 30 hillj. litraa
päivittäin, Persianlahden rännälle
ön rakennettu suuri öljyhpuiidlsta-mo,
ja sieltä .«Juöihalaisetkln turikki-laWät
kuljettavat Öljyä niaähamme.
Myös Ph siliirihlttelllä öljyiiutklston
ifäkentämlhch sieltä Välimeren räh-halie.
Kun Itsäkisi eräiltä Arabian
leritökentiltä oh vaih jiarln tunnin
lentomatka Neuvoistoliiton rajalle,
n i i n on Aräblä ^hemmäh kuin kos­kaan
ennen tullut maailmanpplitll-käh
keskipisteeksi,
öljy öh tehnyt monesta paimento-lalsshelkisbä
upporikkaita miehiä,
iNllnpä 55-vuötlas Kuryeltsto »helk­k
i . S i r Abdulla, ansaitsee nykyisin
4 milj- puntaa vuodessa Ja hänen
omaisuutensa arvellaan pian nouse -
vahlOO mllj, puntaan; Kurveltlssa on
ehcmmän öljyä kuin vettä, ja uskot­tavasti
enemmän kuin millään
muulla vastaavansiruruiselia alueel­l
a koko maalimassa. Kohnena viime
vuoteniä on erämaahan kohonnut
nylQraikainen kaupunki, kivitaloi­lleen,
tennlskenttlneen Ja teatterei­lleen.
Suurenmoiset tlskmsialtteiet
'hankkivat juoma Ja pesuvettä asuk-kalUe,
Shelkki Abdulla, Joka. el tupakoi e i ­kä
käytä alkoholia, oh rakennuttanut
isalraaloita Ja kouluja. Ja vaimoilleen
hän on ostanut ompelukoneita.
Äskettäm hän tilasi Englannista
50,000 polkupyörää,
Shelkin alamaiset olivat vielä Jokin
vtiosi sitten teltoissa asuvia palmeh-tplaisla,
mutta nyt on öljy tehnyt
heistä kaupunkilaisia radioineen, ne^
ohyaloineen Ja Jäähdytthnineeh.
i a Kuveit on vain yksi niistä seit­semästä
tai kahdeksasta arabiälals-vaitidlsta.
Jotka ovat joutuneet öljyn
plirihi. Persianlahtea itäähpäto
Baiirenln shelkki S i r Sulman/ajaa
kfrktcaaa^ vfrtaviivait^ ^ttt^ssaan
viJcastoonsa, Jossa hän suunnittelee
uusia teitä, kouluja Ja terveydenhoi­don
parantamista saarivaltiossaan.
Joka on puolta pienempi kuin Ahve­nanmaa.
Känen veljenpoikansa on cnshn-mätnen
babrenllalnen. joka oniskel
ameHkkaIaIs'e^a yliopistossa. Shelk-kk
itse himusUui vääcolätien aasien
feasvättamisra, vaikka öljy tuottaakin
hänelle 006,000 :^uhnan vuositulot.
Vielä itäänpäin on JE^lItiixiätläti Ja
Omänih stklttaahik^ta. Johka 40-:
vuoUas hallitsija mxs<see 700,000
puntaa v u d s l t t a l h ; i ^ öh i^iem ver-^
rattnha Hänen h&ai^tuiehsa tuloihhi,
towtä kumnhnkln .paireaipl kaih se
arislo. mikä hänellä vielä Joklh^Vudsl
tdtten oli m);ydessääh taateleita Ja
mutta hedelmä. käAenfähin naa­purinsa
Shardshahbi äielkkl oh et!e^
vä Uikemies^ slim hän ansaitsee län­simaalaisilta
V öljymlehUtä tuh&nsia
puntia vuosittain salliessaan näiden
vain etsiä öljysuonia maastaan.
Transjordählan Icohlngas I6n KUs-teln
kylpee hykylsin myös öljyssä,
tlän on tehnyt englantilalä-lrakilal-sen
öljy-yhtiön kailssa' 78 vuoden jso-plmuksen,
valkkaamaa on vielä Aeljä
vuotta sitten on rutiköyhä Ja sai
Englannilta avustusta vaivaiset 15.-:
000 puntaa vuodessa. Nykyisin e m i i ­ri
on pääkaupunkiinsa . Ammamlin
rakenhuttahut pälUfon moskeijoita Ja
itse häh kuluttaa aikaanpa tutkfihal-la
arabialaista runoutta. Lädslmal-sla
vieraitaan hän Ilahduttaa sälly-tölllä
Grape-hedelmlUä Ja arabialai­seen
tapaan vartaassa paistetulla
kokonaisella l(unpaalW, Jonka kuusi
miestä kantaa rubkasalllnf -
VarakkaUi on kuitenkin. Ibh Saud
itse. Vielä V. 1933. asiantuntijat p i ­tivät
Arabiaa kuivana Ja^ÖIJyttömähä
maana. Nykyisin I bn Saud; anialtsee
öljyllään 8 hliij. puntaa vu'osIttam.
Pienoisena slvutuloha hän säl äs­kettäin
2.5 mllj. puntaa ihyöntäessään
oikeuden rakentaa putklverkostön
maansa 15pl.
Ibn säud on rakennuttanut itsel­leen
uuden palatsin kalkikine nyky­ajan
mukavuidcslneen, pehmustettui­na
huonekaluhieen, hisselneen Jne.
M a m i n tbkon mukaan saa miehel­lä
olla neljä laillista Valmloa ynnä
lukematon määrä haarenÄiialsla.
Nykyinen kunli^as on TO-vu'ottäs,
mutta kun hänen nuoruudessaan so­dassa
sakhiahsavämhiah takia 6n
valkea liikkua, on hän häai-emlhsa
ympäri rakennuttanut ajotljen vaU-nulnecn,
niin että hän est«ettÖmästl
voi mennä . aina kulloinkin, Vallts<E!>
mansa lempivaimon luo. — K . o.
Chaseh IJntted farkössa, 's^kiSntil&p^£'l'^, - ^
Sols^iua, B. C.
m
Chäsej B. Ct
ParJidinta .onnea ja menestystä yhteKelihiämei
tatpideella toii^ottavat suUilldiset^ ysfefejpr .'|
M i »
.Äiiii'
M i
tovent.
K I I T O S
Täteh haluamme lausua sydämelliset klitolksex^meslt* ' -
t^f suuresta psanotosta hälttemme vlel^tooR kär&dssa. J a >
samoin fllaUa Cambien haalilla,, ^„ , , ,, . ;
RauMlt kutokset niistä- a r v o & l s t a / a k a l l i in I d k - '
Joista, Jolta olemme saaneet vastaanottaa. Kiitos raba» .
lahjoista. . ^ - ' '
Kiitos Chascn suomalaisiDe sUtä y|lätysU)asta, .Jonka "
JiUrjestUte melUe syyskuun 15 pnä mr. Ja noa. Fhuqfc
Etouvetten, kodissa. Se oli meiUe toslyllätys. saitos
niistä arvokkaista lahjoista. Joilla meitäi ffiolstlttö M&esSi
tilaisuudessa. • w ^^-.-^..^v.» -
KUtos teille kaikille, Jotka vaivojanne ^äästSmattä
autoitte näiden tilaisuuksien onnlstumlsessav Ja tarjoi­lussa.
NOTCH H I L L BBTnSH COLUBHäit \
Humania ei hyväksy
YK:n päätdstä
ihiliii^fHkebkisistä
Bukarest. Rumania o n lähettänyt
Y K : l I e protestin sen Johdosta, että
kysymys ihmisoikeuksista Rumanias-sä.
trnicarissa Ja Bulgariassa on l i i ­tetty
^^YK:n ^yleisistunnon työjärjea-tyikseen,
lUnoittI Ihimantän:t^^
totcimisto vilthe lauahtaiha.
Aihnahia vaatii, että,tämä kohta
^ttjäl'Jestykse8tä. poistettaisiin,
mania myöskin Ilmoittaa, ett{i se e i
hiyv^ksy^ miltääh ))äätöstä mitä Y K
tässä asiassa tekee.
Viisi kommunistia
vankeuteen Ranskassa
M a r s e t U e , Ranska. — Täällä
tuomittim viime f auahtaitta vlfel kohi-munistla
vuodesta 15 kuukauteen Vahr
keuteien sotämateriaaiieh kuljetuksen
saboteerauksesta.
syytetyt Johtivat satamatyöläisiä,
Jotka kieltäytyivät lössaamasta Ja las­taamasta
sPtamaterlaalejä.
Rosyo vei $10.000
Lbhdbnissa
London.— Viime lauantaina rosvo
kaappasi täällä kahdelta pankin lähe­tiltä
$10,000 Ja katosi rahojen kamsä.
Kun Clarence McKonney Ja M a r i ­lyn
Wcod kuljettivat rahapussia Bank
of Montrealista Huron and Erie Com­panylle,
n i i n rosvo tuli takaapäin ja
kaappaii rahapussin ja juoksi tlehöi-sä.
Poliisit kutsuttiin palkalle, mutta
tähän mennessä el ketään ole pidätet­ty
ryöstön johdosta.
Canadian i^äapuneiden
suolinälaiäiteii siirto*
lalsfert htkUthääifä
, Ottawa.-~ . kujattaan, ilmestynyt
"Canada Year Book i950",tptcaa. että
Cähadaan on saapunut,viime vuosien
aikoina perin vähän sjiiomalalisa i l r -
tolaislia. Vtiohna 1946 saapui tähän
maahan 56 suomalaista v siirtolaista,
seuraavana vuonna .oli heidän. luku-n^
ränsä 81 Ja vuonna 1948 ybteehiEÄ
227 heniceä. T4teh on kolmen vuoden
aikana;, Canadaan saapunut: ainoas­taan
i46 -^uömateista slh-tolaista, Jot­ka
öyat olleet etu^ää£|4 tässä maas­s
a ; ehiuudestaan öl^Iclen omajsla ia
pieni r^hmä Staicsästa saapuneita D P -
hiiehlä Jä -naisia.
VABokAA iiifkfk ,
New^irbrk.^~ Pian i u l c c uiös kaksi
uutta dbkunienttäarista Ulmiä, Jpisfa
yUfitetä^h .amerlican ihmisten: ^htä
kaliifxeln vlha^uiniä ninieä f - Plnker-tohia
— Jota tuskiti kannattaa mennä
katsomaan.
Köliltt
Fort vmMssmmmsmfi^.
Ja v^A^mmmmm^^m&mi
een yläkmassa. S i ^ u n B ^ I W : H ^
kat täytyi sulksea siksi fcu mxt hk/fe^r ^
sl aiheutti
oli tm\&'^^a0a!liä^^
mitä ^^xxa^»is^:::i^ia^^
103 astetta lämpöä. Entinetf ^ijra=:%>
oli 102astetta' "
NYT ON TILAISUUS SAA£»A
Biiniä$1.2S kapiiale
Ostajan maksettava lähetyskulut
DY-IOO Viimeinen markka — Polkka,
Vanha RUnupenkki — Foxtrot
Laulanut Eugen Malmsten
DY-201 BaalU pyyfcklrannalla. — P Ö ä^
M I I ^ mrmttkseii lieltii pois---lenkfca
Laulanut Matti Jurva
S35 Tyttöäni moiafellesaa — r - V ^
Biiarf J» linnanneito - - - l l a l l a a dl
Laulanut Teemii Otönberti
734 SoniUineo k a a 8 1 o w - f o z
Argentiinan koo — Tango
Laulanut Tet>po Balkko
743 Too^l tihiti iMehfä — Valssi
PajdtrfUI — 8l6w Fox
Laulanut Teppo Ralkfco :
910 ' Ehkä iä«iä tule» fskelitia — F ^ t r o t
l i t o Santa CmzIsM,-~ Slow Fox
Laulanut Olavi Virta
B 2093 Ken Uenetiiään — Tango
ÄOkä yö — Swlag fox
Laulanut Henry Theel
I
DY-270
WlenHaiimakrtsfa — Vafiait
VVienUälstä verta
Johann Straus
iiY-155 Lotus tango . , ^
Soittokappale — Ramblers Otftesten
SD-5069. Unelmien •linna — v F o r t r o^
Linna . - ,
^nnfflfnen. beUU ---.Sldir
lauLBlirstl Hurme
SD-5005 Pälvllstä palvaan — Fox «R^^
«•fiolMlo
Laulanut Henry Theel
T-M103 Taiileii' viemä ^ - Focx
Tirfvefango
Laulanut Henrjr Theel
DY-CÄ
8t 161 Ee^ySn valssi
VfZ 6ä ItaavoTt neito
SolttokajTpale
CI dnhiole i d i ^ — 1 ^ ^ '
Laulanut Henry Tbeel ^^«2^ (AH mjm^gi^^
SblttokappaKl -Mi^M^^^&iyhMMS^
DY-271 J a ä b y v ä s a a t n M o:
NoNo —Tän^o
Laulanut O l a v i V m a -
Rajoitettu määrä ;;. lähettäkää tilauksenne, heti
VAPAUS fmUiklHG eOMI^ANY
BOX 69