1950-10-17-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
laen kalojen ja i • irlMtaidfin num todennut niin hy uin-vsOkuai^iessai i yleensä pideti stoina". tapahtm > sisäistä uudälef 3&n on tarkoin i < tuossa elollisen ilsessa, jonka tm «""oaaUnen, ytöi Bolu. Eikä d onnistunut aiki kehitustapahtUQ tten olosuhteissa opuolellakin viel i vahvistukEt 1 elokuvanauhalle tasarja elollisen sa solim muotoon ; munasolun suin 5a hedelmoittynii a- eläinsohijen ; cisen jakautua! niainen kehltysk i erään verratoi Inmuodon, hydJ a; joka. oli jaulia i lisen avulla eroti ista. Eristetystä udelleen tämän ^ lessaan vihdoin oista: täysl-ikfi^ \ ainlajeilla Ii^)eä] i Eolut j a solujen T i jotka saavat alki n, syntyvät sohit \ loka täyttää haai jydessä. ratUKSET sä lienee syytä pu; in tutkimuksiin, m. ovat suorittani isten sxmhteen. | i Jäisiä, "ultramDB j iiheuttaJia'Vpideti Ikälisinä — ja rab nättfiniinä — aii i k i n elävässä eii3 lisääntymään, nän merkkejä ssa niitä liimitel nän rajatapa Uti määritteli todellisuudessa hakteerit ym. m dinaiheuttajat oi raavalla sivulla) AKETTIEN NNAT tettäkää ÄLin aisillelnne tavillenne 3 lahja syntymS-äitä, juhlia ja iviä varten. TYPE "A" FA $10.80 ihviä ilk. riisiä uiy. hedelmiä V. luumuja . Sweet 3£iker's Kaakaot avukkeita n sukkia PE **B" fTA $7.60 ihvia Ik. rusia iv. hedelmiä V. luumuja caneelia ailio 11 pättBM TYPE " C " PTA $6;15 laa kahvia Itö muutoksen alali* ;tinne tänään mellU 1 Agency A S U K S I «ttu-asiainie» . Sodbmy. OBi sUtä yllätyksestä, rijrs, Kulmalaa ja nisistä, jiiamisist» Qdbergille runosU lapua tilaisuuteen. Ontario jättiiäisksniineja jä Vgtilsbiä ihmeiehmiä yiläolevalla otsikolla Mrjoittaa H e l mer Holmbarg ruotsalaisessa "Norrs-kensflanmian"- lehdessa: Venäläisen tiedeauesvaltuuskunnan käydessä Jokm aika sitten Ruotsissa ilmoitettiin, etta Neuvostoliitossa on kehitetty uusi lehmaxotu; joka lypsää aina 55 litraakin päivässä. Jokin aika sitten lehdet julkaisivat samantapaisen senasatiouutisen. nimittäin tiedon, että ruotsalaiset tutkijat ovat onnistuneet samaan aikaan jättilais-kanlineja; Täysikasvuiset kaniinit, jotka ovat painaneet 2,5 kg. ovat saaneet 5,5 kg painavia jälkeläisiä. Nykyism tällaiset sensaatiot eivät ole harvinaisia. — Uskotteko aaveisiin? kirjoitti k-srran eras ruotsalainen sanomalehtikirjeenvaihtaja johdannoksi Mitshurmm kokeilupuutar-hoja koskettelevaan reportaashiin.- Niin mielikuvitukselliselta hänestä tuntuivat tutkijoiden saavuttamat tulokset. Ei, kysymyksessa eivat ole aaveet, vaan todella elävät jauilais&aniimt, ihmelehmät ja 19 kilölset kaalinkuvut. Nämä oEoittaTOt että ihmisillä on k y ky "järjestää tai muuttaa luontoa niin että se yhä enemmän ja paremmin . tyydyttää yhteiskunnan tarpeet" kuten professori Stoletov lausui eräässä esitelmässääri. Mitä ihmetöitä ihminen • osaakaan suorittaa! Itlitä ihmeellisiä-mahdollisuuksia voidaankaan loihtia esiin, huomioitaessa, että tutkijat jo nyt voivat moninkertaistaa eläinten ja kasvien tuotannon ja kun nyt jo tunnetaan keinot, joilla atomien suunnattomat voimavarat voidaan vapauttaa! • Mutta mitä me teemme jättiläiska-niiheillä, kun jo nyt hävitetään lihaa sen viiökäl, että ei die ostajia? Mitä kannattaa kehittää lehmiä, jotka voivat antaa enhätysmääräisiä xhaito-inääriä .kiih toisaalla kaadetaan maitoa iherefeh; j?alkka samanaikaisesti mutitäjriieh kiicmetrfen päässä kuolee aliravittuja laiJsiä. Kiitä rne teemme sillä suunnattomalla energian lisäyksellä, jonika atomien hajoittaminen on aikaansaava, kun jo nykyisin voimalaitokset ajoittain käyvät ^aih puolella teholla sen vuoksi, että on k r i i - ..sejä; tehtaat seisovat, liikenne on pysähdyksissä ja työttömiä-on monia kymmeniä miljoonia?' Mutta me tiedämme mitä pitää t a pahtua, jolla tiedemiesten työskentely: ei jaisi tiu'haksi. Me aikaansaaniihe työllämme j a taistalullamme sosialis-mm. Myöskm se oli kauan tiede, teoreettinen yhteiskuntatiede. Mutta enemmän kuin 30 vuotta sitten vahvisti käytäntö taman tieteen laskelmat — ja aivän samoin on asianlaita kysymyksen ollessa niistä teoreettisista tutkimuksista ja johtopäätöksistä, jotka ed-2lsivat jättiläiskaniinlen ja kos;romalfehmien syntyä. Nyt me sen vuoksi tiedämmekin soveltamalla käytäntöön sosialismin teorioita, etta tama yhteiskuntamuoto antaa ihmiskunnalle mahdollisuuksia, joita se ei koskaan voi saada riiin kallan kuin kapitalismi säilyy. Sosialistisissa yhtsiskuntaololssa el koskaan VOI muodostua tuotantokyvyn j a ' kulutusmahdollisuksien vastakohtaisuutta. Kaikki tiedemiesten keksinnöt ovat tervetulleita sen vuotsl, etta miden avulla voidaan yhä parem min toteuttaa ihmisten toivomuksia. SosiaKstiseii karisah keskuudessa ön täysin mähdotöh äjätiis, että tarvitsisi kärsiä nälkää sen vuoksi, että tavaroita on liian paljon. Vielä mahdottomampaa on näiden ihmisten mielestä se, että jollekin voi välähtää päähän mieletön ajatus käyttää atomivoimaa hirvittäviin joukkomurhiin ja aiheelliseen hävitykseen, kim se tiedemiesten avulla voi tulla ihmisten onnen ja hyvinvoinnin välikappaleeksi. • • Mutta jo nyt useat maat, joissa on kaikkiaan n. 800 miljoonaa ihnistä ovat astimeet sosialismin tielle ja var- Tnasti suurin osa maapallon väestöstä taistelee määrätietoisesti sellaisen y h teiskuntamuodon puolesta, jossa tier demiesten keksinnöt voidaan käyttää kokonaan ihmiskunnan hyväksi. Hevonen tulee hyljä^ksi 1913, JdUOiii pidettiin Mnsaläväll-nen atitatofiilpallu Surinybrookin^ar-miUa Yorkin kaimtlssa, o l i ainoastaan yksi traktori antamassa talsteliihaas-teen hevosille. Silpalluun osallistui 31 hevosvaljakkoa. . Kuusi vuotta myöhemmin hevosten ylivalta oll vähentynyt, sillä J i i l i p a i - luun csalllstul 51 parivalja!kko3i'.ja 40 metalllhlrviöta. Vuonna 1949 hevoset Jäivät Jo a l a kynteen. Kilpailuun osallistui vain 244 hevosta ja 939 rautahepoa/ Allisonissa viime: viikolla pidetystä aurauskilpailusta ei ole vielä: tilastotietoja käytettävissä — mutta hevo* set pelkäävät pahinia. isella aliieestä , (Jatkoa eoeUiseltfi sivulta) kuitenkin ni&r p i e n i i eltS iiUt&kUi on "vaikea nähdä Ja tutkia". Kyt oh B D ^ j a n julk&ls^t iutlci-ntUte^ tis^ ä§ist& j^yxbyfeästä to^ts-anovat PYYDYSTÄJÄT, TURKISELÄINTEN KASVATTAJAT, VÄLITTÄJÄT JA FARMARIT. Nyt olemme tilaisuudessa antamaan teille nopean ja tehokkaan palveluksen sekä korfeeimmat h l n - naT>., .teidän turkisnahoistanne. Oletnme avanneet konttorin North Bayssä. 108 Main St. E., toisella lattialla. Ottakaa huomioon nyt — m i l loin teillä on turkisnal&oja myytävänä, lähettäkää tai tuokaa ne meille. Me ölenurie, täällä ahtaaksemme teille kprkeimmat hinnat .ia parhaimman palveluksen. HUbSON'S BAY COMPANY , RAW FUB »EPT., 108 Main St. East N^bftli £^y> Ontario Ottawa,—-Pelätsn epävarmaa tulevaisuutta Canadan perunan kasvattajat aloittivat viime viikolla tälstelim raliallisen avustuksen saamiseksi h a l litukselta, : • Perunankasvattäjaln edustajisto, jenka puhemiehenä oli Prince Edward l i l a n d jn maatalousministerin apulainen W. R. Shaw, on täällä ottamassa .selvää siitä kuinka myötämielinen h a l litus on sille, että penmoiUe myönnettäisiin hintatukirahoja. Ensimmäisenä päivänä, vaikkei v i rallista lausuntoa annettuikaan, edustajiston uskotaan Jääneen vastausta vaille, mutta maatalousministeri G a r - dinerin uskotaan antavan myöhemmin vastauksensa. Yleensä ollaan kuitenkin sitä mieltä, että hallitus haluaisi vähentää peru-nain tuotantoa Canadassa, jotta voitaisiin ratkaista jokavuotinen pulma perunamarkldnain suhteen. Tämän vuoden perunasato arvioidaan 90,000,000 busheliksi ja viranomaiset Ovat sitä mieltä, että Canadan pörunasato ei saisi nousta 73,- 000,000 buSheiin y l i . Shtihelttafauti nuorissa Yhdysvaltalaisen Comell yliopiston silpllärjaosastolta on annettu vai:ol-tas,- etta laboratotrlaan on saapufaiit eräitä kanoja, joissa on slnihelttatau-ti. Koska nyt on se aika^ Jollpih tänöä tauti ilmestyy, kanalaan^ n i i n maihl-tun silplkarjäosastön Johtaja tri .JLe-vlne keholttaa kanafarmareita - mi% suurimpaan varovaisuuteen, vairsihkin silloin kun puletit alkavat munia t ai niitä siirretään munivien kahteen huoneeseen. Välttäkää kalkkia äkkinäisiä niuti-toksia ruokinnassa. Jos vaihdatte ruokintajärjestelmää, tehkäär se as-teettaln. . . ,^ Puleteillä ttiiäe olla ailia jä kalkkina aikoina riittävästi iältlstä vettä; • j o s epäilette taudin päässeen'PUlet-i tienne keskuuteen, ryhtykää heti i » - rannustolmenplteislln, mutta hahkld-kaä taudin määrittely mahdollisimman pian. Tri Levine kertoo, että laboratoriossa on havaittu useita suo-listo- coccidiosis-taudin iimlöitä. Jotka ovat näyttäneet sinihelttataudin oireilta. ^ ^ _ .1.-., Kahta: li/aMhnusnäeh^tieii^ tään. EttitliaUe asetetaan seitriaävB Yksi ruokaluslkaUlnen murlate pf pov tash "aineitta sekoitetaan Jokäiseeft gallonaan juomavettä. Tätä vfettä käytetään neljä vuorokautta,;, Jonlsä jälkeen murlate of Potash aine jätetään pois vedestä, mutta sekoltetaati kuivaan mäskiin,, noin puoliiipista paunaa 100 mäskipaunäan. Syöttäkää tätä' mäskiä l a päivää; ^-äikäÄ syöttäkö Jyviä tuona, aikana; Tohieri parännuskutiri 'onX:^l*uöM kupillista mcdassia jokalsäen fjal^^ naan juomavettä. Kun rubkajfiaiu a l kaa palata, jätetään molassl pois/tVe-t ä ^ kokema!^>; ^ttä vihlkset ja mik-iTbblt ^'vHb saman eloIUäSb-bH i & ^ t b - ja. VUriiksst xhbtittuiiÄt niläöbelksi — UälOVa^toiti. ^ vaitfe^JäA kmit-to. JoUOIh ferSfissä valheessa mtititfds-tuu kitefta. Jdtka ovafpaijain slUaih- ^äA nahtaviB. B a n «n äikakns^anjat näitä - muutoksia suuntaan Ja toiseen kymmenlltäin Jatodlstanut täten, etteivät tähänastiset käsitykset sterlU-SQlnnlsta' Ja immunisoimiBesta pida palkkaansa, koska usein vain kyseisbi eliömuodon lubnne muuttuu, mutta ei niin paljon, että se menettäisi kykyh- Efl.sopeutua uusiin olosuhteisiin, so-peutumlskyvynr joka vixusmuodoila saattaa. oUa kokonaan toista suurutis-luokkaa kuin mlkroblmuodoUa. N i menomaan mainitta kldemuotoin^n •vaihe ..on erityisen kestävä ulkoisia vaikutuksia vastaan. ijtrsiEitf iuTHSÖrtisi^E^ iBo-ftE^ ttmBk JÄ K i t t t A N l ^ d L f c i - iLepeshiiis^jah Ja hänen koulukuntansa ttitkimusten tärkeimmät Johtb-pääiQbBet volianen kiteyttää suurin piirtein seuraavaan: Elävän organlsinin soluissa on tai niistä ei-ittyy itse soiuja huomattavasti y^Uikeirtaisenipid biologisia rökbh-hemiiötoja (ko^brvaatteja, thonexoi-ta), Jols^ iimehöe kaikkia «lattialle kutilbviä tunhusmeiickejä Ja Jotka sisäliävät iiägetisä Häjaänttihfe&ha yaihalhgita. i^äihä elolliset öisäset rhutiittivat ileltyjeh eäeUytJrst&H vall i t i t fiekä tibttyjfeh lainmiikalöt^n vaiheiden kautta tumallisiksi sblbik-si^- I*attsi sitä, että tiämä asettaihnkset Vääjääinättöäiästl ktihlbavät^ Vhifchöi wlii ttiähetut, köhityksetlvästäi^^ "teoriat" itse soliiopin alalla, niiilÄ brt arväaöiattöttiati sUUH ftierkltys muU-lakhi aibiäai sekä tedt^ettisiessä että käytänt^l&essä inielessä.^^^ 1 ^ shlnskaja itse on hätinyt Ja arvioliiliit sangen terävästi tutitimustenSa ylei- ^ h ; Jopa id^öibgiisghkltt kähtävtiude^^^^ Tätklötilstfeiisä käirläfihÖUli^estä Äei"kltykäestä puiiuesäääh L e p ^ h i i i - skaja kbtttstää eiiisiihhiäis&ksi hlidietii J y f ^ ä flätlrlitäliiiiittä tV^lsmärtn- MÖl-gäiUn j?eMHiiblllsyysöplh kättäsi. Kiitoka; äslä vWsl äiuiillfe tävbta ol&^ kääti? meltäähäh ntälhlttU fShnälis-tilieti kädta •'^iBi-ihnöllisyyaälireeh' bletnäisöäbiöh Äiju&lla kuin krbincso-; tni&lsEä^ Leiiehhinib^ tutklhntkiB)^ taas kävi lliölj että teilfcki «lölllhbti aine öii i n u i d ^ dmlhälsbuk^tiensa l i säksi Itseäärl utlslhtavaä, ts, siiiieh ^ ^ ^ ^ LUkelaitokslUe, järjestöUle Ja yksityisille , Kirjapainossamme tehdään ensiluokan päifibtöitä nopeasti Ja kohtuullisella hhmalla, " Tarvitessanne &IBiEL03IAKKEITA KmiEKUOBIA l ^ S K l l I i O I t f A K K E I TA Tn.IOTTEITA KXtNTIKOBTTEJA OVmPFUJTA MAINOSnUUOiTIJKSIA JUHLAOBJEL3IIA KCTSCSOBTTEJA H X A K U T S U J A YJtt. lähettäkää tilauksenne: V Ä l ^ S P t J B ^ S B ^ COMPANY LIMITED Befx &t SttOtatt, out. Huono konsti on juottaa mehiläisiä Lontoo, r.^ Juottaa mehiläiset Juovuksiin on perin _ huono Jtonsti. Sen tulivat matkustajat, tullivirkailijat Jä sivusta töUistelijät kokemaan eräällä Lontoon lentokentällä sen jälkeen kiin eräs hiatkustaja ulkoilmassa oli pudottanut konjakkipullon maahan niin 'että se särkyi. Et aikaaiuaii niin konjakille lensi sankka parvi mehiläisiä Ja hetken päästä ne tuUvat hurjalle Cim-lelle Ja tekivät alhaisen tason lento- ja pistinhyökkäyksiä kaikkia lentokentällä olevia ihmisiä, vastaan, joiden oli hyvässä Järjestyksessä peräydyttävä. destä, mutta sitä käytetään^i»^ kasteluaineena seitolttamallä liöln"4 paunaa mölassla 6 mäskipaiuiaa& Murlate of Potasli on häipäliintais-ta eikä pilaannu. Sitä vöi^tm'eä^ kaikista kaupoista, joissa «nyydääfl lannokkeitä. Sitä, tulisi olla alnaitarr peen varalta, Tri Levine kuvaa sinUielttaläuila seuraavasti: Se iskee yhtäkkiä;^ saa kanat lakkaamaan syöihästa Jäihtina-tuotanto alkaa heti |^skea/;^ÄiuS8a heltat saattavat olla tulltKuiisia, mutta muuttuvat myöhemmin; tumhäksl, melkein purppuran värisiksi Ja.slttoi alkavat kuihtua. Ahissa saattaa ' i l metä joltakin kuoleniantapäu^ia, mutta tavallisesti kuolevaisuus alkaa vasta sitten kun tauti on valUnntit muutamia päiviä, • Miekkosen sydän sykkii hellästi — Traktorille Virglanlan valtiossa Yhdysvalloissa ihnestyvässä Progress-nimisessä lehdessä julkaistiin seuraava ilmoitus: "Halutaan: Farmari, ikä 38 Titotta, lialoaa tavata noin acO-vnotiäan naisen, joka omistaa traktorin. O l kaa hyvä i a lähettäkää kirjeen mokana traktorin kiiva. Osoita Box 19 tämän lehden konttorL" KAEVATON' V A S I K K A TAEVIT8EE V t t L A T A K IN Mootrie, Ga. — P- E- Wirt tledölt-taa. että hänen farmillaan syntyi vasikka, joka On aivan -karvaton, p a i t si pää ja sorkkien rajat, Mrs. Wlrt «anoi, että hän amtod tälle karvatto- Kananmunien särkyiiuneii kanafanharitkaah. Jotka dVät Jatkuvasti kosketuksissa kähantitutiien kanssa, ttiskin voivat aavistaa^, j n ^ ^ suiu-l rahälllheh vahlilkb fcoltuiiVfiäf-kyhelstä kanahmunista, YksLstään New Jerseyn ^^Itibssä költtlu fiiftä kar! nafarmareille miljoonan doiiarih van hlnko joka vtiosi. State Pötdtry ius-sociation osoittaa; että tävällih^ ka^ nafarmari, joOaön 2,000 kahaä/ifol kärsiä vuosittain 250 tarSfl» dollarin vahingon särkyneiden Icanannuinito takia. Tutkimus 132 kah^fsuiiinia osoitti, että tipin 7'pros. numlsta;Sär; kyy. •• ' Kolme l^ptMisi Vai d^Chissa Vai d'Or. — l ^ l l ä <vangittil9 viime lauantaina kaksi naista Jä y^i mies llikehteen häiritsemisestä fcim j i e y - rittivät pitää ulkoUmakoktnista. Tähän mennessä oti-vaattu 39 paistia ulkpilmaJtunalähpaivelulKeii toi-kla, - r-^y.[--^-,':^ Vangitut ovat ndss Helen H a l l , miss Elleen Veals Ja mr^Mattrice Bolilat. Tulirokkoepidemia, Tukholma. Täällä iUnoitettan viime perjantaina, että tuUrokköa. s a i rastavat ovat täyttäneet ealräalai Noin sata tapausta Ilmenee joikaiäi^ pährä. ' liiltyir äiila, Jbttä kä yhhiaikääri olisi elävää -matertaä; tUö perlnnöllihen ömiaalsuus. ''Perlhtöalriettä", Jos sitä enää sellaiseksi voi kutsua; on ftojk-kialla; thiissä dn elämää. Lfepeshlhska- Ja sahoiJ: "Säävuttämlfeftime kokecl- Itetenv titfpsteh pertisleellä hitiddbllis-tehiiRoeettkköjen bn^^^^k^^^^ tär-kastcittaya metäfyysllliset äsätt^muk-öensä .eikä unohdettava; että jos so-lälllä oh önia' fishlty6iL'stdriänsä, öma lajis JS yksllököiltyksertsS; niin myös-itih tobpipBomeJai scrtim organoidi^ja Pitää tutkia iiiiden kehityksen, nlidfen l a j i - ja ylisiiökehltyksen kannalta." Sfekä edelieeii: ''Kromosomit soiuh ör-ganoldelna , sUriyvkt Itse jieilhtbhä Huten ;kaikkl muutkin elimet orginls-missa Jä ;Söivubksl niiden luonnollisesti liitää olla kullekin yksilöllä e r l - kölshiiieJta Ja yksilöityneitä. . Perih-riiJllisetomhiaisuudet eivät sUrry krc-tnPsöttilehainiila;- vaan koko solun, sen efeiUsehv aineen^ sen kemlaliij-biolo-gisen cakenteeh ja erikoisuuksien •Ävulja^''-;' : jEdelfeen Lcqpeshlnskajan korostaa tässäkin ihtej^dessä ulkoisten olosuhteitta ratkaisevaa osuutta kehltysta-tapaiitiimaani "Vieläpä sosiaaliset olosuhteetkhi, jotka vaikuttavat Jo-käiseeii (»i«anismlhi, ovat eräänä tekijänä^.., jolta vaikuttaa perinnöllisten oixltoaisuuksleh muuttumiseen" Nä^a!mie siis, miten läheisesti koko uusi; soitintuUclmus Neuvostoliitossa liittyy mitshurlnllalseBn, aktiiviseen maatalptisblölpgiäaii. Onhan niillä moieiiiÄllia^^^ "irlhollhien" vas^ssaäh: >lrchpwilai^us thaödos-tw etääa iveishianh-aiorgahlsmirt t u - kipylväistäl '-^-V ; ' ' . Tattemiisten , teoreettisesta merkl-tyksest^ pdhiiessäatt Lepeshlnskaja tähd^tää niiden kohdte^ kbko-fläisefeh tinöhdettumx ofiaäri Darwiriht kehitysojrista: 't)i)pimme soni^ Ehtymisestä elollisesta aineesta el pte vain .sopusoinnussa I>anrin^ opin kahssa, vaan on sen täydentämistä ja edelleenkehittämistä, koska siltä puuttuu solun Ja elollisen aineen kehityspro- SCSSl,", • ^ , • . . Ahtakaamme. vielä lopuksi Leues shinskajah sanoa sanansa tutkimus-teiieä yleistieteellisestä j a Ideologisesta ptiblesta: ioikaj» olisi sUhen Pikeu-t c t t i i r p l k y n JuMrl iiäii. -aicidän teätävSnähime e! ollut dialektisten UMSeti vttäMtteti luontoon utlccäqr^. vaan rilitfen-'löytäminen sUnä i& kelilttamlnett jgilta. —iSe oletttäie tittkiif^t j t P l ^ sen liikkeessä; seri kehHjrkseöäi." ^'SaMdän tutkthnikdllknm^ bn vielä; » että se dh taistelua vaUanknmöukseiUseh; manUIaisen IdeolC^tt pttPlästai, idecOogian, Joka 'ei anna vanhojeti Ja tunnustettujen jdhtajloi - Itsetyytyväisinä nDkeutus tieteen - y l ^ p p i e n , tieteen: monopo-listifen IjuöteeiL." Kun Ärd^laii niemimaalla oh fl&h-ty r % a l t a öljylöytöjä, bn tuo valtava hletaerämaa shelkkelneen, bedull-nelneen Ja pyhine Kaaban kivineen äkisti tuUutkhi tärkeäksi tekijäksi maailmanpoUittisessa elämässä.. Arabian niemimaalla. J o i ^ p i n ta- ala on 3 m l l j . km. suurin. pituus 2,700 mk- Ja leveys 1.000 k m . asuu seitsemisen miljoonaa henkeä. Slelr lä on kaksi itsenäistä valtlomuodos-iusta, Saudi-Ärabla Ja Jemen. Edelliseen kuuluvat (Nedshldshin Ja H i d - shadln kuningaskunnat ynnä Asirln emUrikunta, iNarJhtin ruhtinaskunt a sekä pari puolueetonta aluetta I r a - khi Ja Kurveitsin : rajalla. Jemenin imaajnlkunta on laajuudeltaan 75,00C km. j a asukkaita 3.5 m l l j . (Perslanlaihdella harjoitetaan tuottoisaa helmei^alastusta, johon': osallistuu n. 5,000 alusta j a n. 7S,0O3 henkeä. Oljykenttfä. on pääasiassa B a h - relnln saarilla Ja a i Hasassa. ainä niertlmaan ääriviivat, TTs-konnoUisestl Ja kielellisesti Saudl- Arabla on osa arablalalsmaaUmasta, Joka leveänä nauhana kiertyy Ravun kääntöpiiri ympäri Intian valtamerestä AtlantUn. Egyptistä länteen olevat . (Pohjois-Afrikan'^ arabialals-ttiaat — Libya, Tunisia, Algeria ja Marokko — eivät vielä koskaan ole saavuttaneet valtiollista itsenäisyyttä. : Poliittisesti Ja taloudellisesti Saudi- Arabin on osa Lähl-Itää, "The Near East" kuten englantilaiset jä amerikkalaiset sanovat, siis Vähää- Aasiaa Ja sitä rajoittavia alueita. Tämä jakö selittää Psäksl sen tosiasian, että käiksi tekljM täysbi haiutSsfee Afabiah hykyelämää. Toh nen on kuuluminen äTabimaaUmaah sihäV^ä, aräblatähien olskohnolllskie-iellinen hatsionällsmij; pähätiabtalal-ilen liike, jokä sai a l k u n s a mkalts-kuuisa 1943 perustetusta arabiliitosta johon kuuluivat SaUd-Arabla. Jethen, Transjordania, syjpriai » a k j ä Libanon. Tämä ähtot yllykettä myös PöhJ.-Aifrikan äratoimaideri Itsenä I-syyspyrJljlmyksllle. Toinen hallitseva tekijä ön Arabian strafteglhen asema ja maassa tehdyt rikkaat Öljy-löydyt, Arabiasta on tullut suurpoliittinen solmukohta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa lÄhl-Itää hallitsivat turkkilaiset, mutta kun Turkki taisteli sodassa Saksan puolella, se menetti kalkki eurooppalaliset Ja aasialaiset alueensa. Intk, Tranisjördania Ja Palestiina t u - Uvat KänsalnliltPn alaisiksi brlttliaf-slksl mandaateiksi, Syyria ranskalai-jseksi. Arabia taasen, monien helmojen ja lahkojen maa, yhtyi lukuisien taistelujen jälkeen itsenäiseksi shelkkl A t t Säi^dlft aiafeeha. . Ibh Säird öll bUceastäah Rtdshädln vanhabllttilaisen dynastian nimenä Rldshäd dn Ax^bläh thipuiiilheh pälä-kaupunkl, ja nykyinen i bn Saud, A b - dul^Asis H I , kukisti Ibn Rashldlh dy-riistiah V. 1932 jä tiähestä tuli SaudI-Arablah kuningas. Hän pn säilyttä-hyt ysbävyVdeh , aigiärttlih, häh on kukistanut kaphiäiliset bedullhiilel-m6t Jä peinistantit satäktlntä määh-vlljfeiyissllrtoiaä. jiUrydiipaiafsehä heuvönäntajähäan hänellä bn kärry St. John JPhliby Ja ii&h feeui-aa tarkoin YliSysvaltaln ä3*ylsta taloudellista Johtoasemaa maalimassa. Aitiblaläls-ämiBilkkalälheh _ ö 1J y - yhtiö, Jökä bn ätandä^iöllln älal-lifeh, tuottaa nykyisin 30 hillj. litraa päivittäin, Persianlahden rännälle ön rakennettu suuri öljyhpuiidlsta-mo, ja sieltä .«Juöihalaisetkln turikki-laWät kuljettavat Öljyä niaähamme. Myös Ph siliirihlttelllä öljyiiutklston ifäkentämlhch sieltä Välimeren räh-halie. Kun Itsäkisi eräiltä Arabian leritökentiltä oh vaih jiarln tunnin lentomatka Neuvoistoliiton rajalle, n i i n on Aräblä ^hemmäh kuin koskaan ennen tullut maailmanpplitll-käh keskipisteeksi, öljy öh tehnyt monesta paimento-lalsshelkisbä upporikkaita miehiä, iNllnpä 55-vuötlas Kuryeltsto »helkk i . S i r Abdulla, ansaitsee nykyisin 4 milj- puntaa vuodessa Ja hänen omaisuutensa arvellaan pian nouse - vahlOO mllj, puntaan; Kurveltlssa on ehcmmän öljyä kuin vettä, ja uskottavasti enemmän kuin millään muulla vastaavansiruruiselia alueell a koko maalimassa. Kohnena viime vuoteniä on erämaahan kohonnut nylQraikainen kaupunki, kivitaloilleen, tennlskenttlneen Ja teattereilleen. Suurenmoiset tlskmsialtteiet 'hankkivat juoma Ja pesuvettä asuk-kalUe, Shelkki Abdulla, Joka. el tupakoi e i kä käytä alkoholia, oh rakennuttanut isalraaloita Ja kouluja. Ja vaimoilleen hän on ostanut ompelukoneita. Äskettäm hän tilasi Englannista 50,000 polkupyörää, Shelkin alamaiset olivat vielä Jokin vtiosi sitten teltoissa asuvia palmeh-tplaisla, mutta nyt on öljy tehnyt heistä kaupunkilaisia radioineen, ne^ ohyaloineen Ja Jäähdytthnineeh. i a Kuveit on vain yksi niistä seitsemästä tai kahdeksasta arabiälals-vaitidlsta. Jotka ovat joutuneet öljyn plirihi. Persianlahtea itäähpäto Baiirenln shelkki S i r Sulman/ajaa kfrktcaaa^ vfrtaviivait^ ^ttt^ssaan viJcastoonsa, Jossa hän suunnittelee uusia teitä, kouluja Ja terveydenhoidon parantamista saarivaltiossaan. Joka on puolta pienempi kuin Ahvenanmaa. Känen veljenpoikansa on cnshn-mätnen babrenllalnen. joka oniskel ameHkkaIaIs'e^a yliopistossa. Shelk-kk itse himusUui vääcolätien aasien feasvättamisra, vaikka öljy tuottaakin hänelle 006,000 :^uhnan vuositulot. Vielä itäänpäin on JE^lItiixiätläti Ja Omänih stklttaahik^ta. Johka 40-: vuoUas hallitsija mxs<see 700,000 puntaa v u d s l t t a l h ; i ^ öh i^iem ver-^ rattnha Hänen h&ai^tuiehsa tuloihhi, towtä kumnhnkln .paireaipl kaih se arislo. mikä hänellä vielä Joklh^Vudsl tdtten oli m);ydessääh taateleita Ja mutta hedelmä. käAenfähin naapurinsa Shardshahbi äielkkl oh et!e^ vä Uikemies^ slim hän ansaitsee länsimaalaisilta V öljymlehUtä tuh&nsia puntia vuosittain salliessaan näiden vain etsiä öljysuonia maastaan. Transjordählan Icohlngas I6n KUs-teln kylpee hykylsin myös öljyssä, tlän on tehnyt englantilalä-lrakilal-sen öljy-yhtiön kailssa' 78 vuoden jso-plmuksen, valkkaamaa on vielä Aeljä vuotta sitten on rutiköyhä Ja sai Englannilta avustusta vaivaiset 15.-: 000 puntaa vuodessa. Nykyisin e m i i ri on pääkaupunkiinsa . Ammamlin rakenhuttahut pälUfon moskeijoita Ja itse häh kuluttaa aikaanpa tutkfihal-la arabialaista runoutta. Lädslmal-sla vieraitaan hän Ilahduttaa sälly-tölllä Grape-hedelmlUä Ja arabialaiseen tapaan vartaassa paistetulla kokonaisella l(unpaalW, Jonka kuusi miestä kantaa rubkasalllnf - VarakkaUi on kuitenkin. Ibh Saud itse. Vielä V. 1933. asiantuntijat p i tivät Arabiaa kuivana Ja^ÖIJyttömähä maana. Nykyisin I bn Saud; anialtsee öljyllään 8 hliij. puntaa vu'osIttam. Pienoisena slvutuloha hän säl äskettäin 2.5 mllj. puntaa ihyöntäessään oikeuden rakentaa putklverkostön maansa 15pl. Ibn säud on rakennuttanut itselleen uuden palatsin kalkikine nykyajan mukavuidcslneen, pehmustettuina huonekaluhieen, hisselneen Jne. M a m i n tbkon mukaan saa miehellä olla neljä laillista Valmloa ynnä lukematon määrä haarenÄiialsla. Nykyinen kunli^as on TO-vu'ottäs, mutta kun hänen nuoruudessaan sodassa sakhiahsavämhiah takia 6n valkea liikkua, on hän häai-emlhsa ympäri rakennuttanut ajotljen vaU-nulnecn, niin että hän est«ettÖmästl voi mennä . aina kulloinkin, Vallts<E!> mansa lempivaimon luo. — K . o. Chaseh IJntted farkössa, 's^kiSntil&p^£'l'^, - ^ Sols^iua, B. C. m Chäsej B. Ct ParJidinta .onnea ja menestystä yhteKelihiämei tatpideella toii^ottavat suUilldiset^ ysfefejpr .'| M i » .Äiiii' M i tovent. K I I T O S Täteh haluamme lausua sydämelliset klitolksex^meslt* ' - t^f suuresta psanotosta hälttemme vlel^tooR kär&dssa. J a > samoin fllaUa Cambien haalilla,, ^„ , , ,, . ; RauMlt kutokset niistä- a r v o & l s t a / a k a l l i in I d k - ' Joista, Jolta olemme saaneet vastaanottaa. Kiitos raba» . lahjoista. . ^ - ' ' Kiitos Chascn suomalaisiDe sUtä y|lätysU)asta, .Jonka " JiUrjestUte melUe syyskuun 15 pnä mr. Ja noa. Fhuqfc Etouvetten, kodissa. Se oli meiUe toslyllätys. saitos niistä arvokkaista lahjoista. Joilla meitäi ffiolstlttö M&esSi tilaisuudessa. • w ^^-.-^..^v.» - KUtos teille kaikille, Jotka vaivojanne ^äästSmattä autoitte näiden tilaisuuksien onnlstumlsessav Ja tarjoilussa. NOTCH H I L L BBTnSH COLUBHäit \ Humania ei hyväksy YK:n päätdstä ihiliii^fHkebkisistä Bukarest. Rumania o n lähettänyt Y K : l I e protestin sen Johdosta, että kysymys ihmisoikeuksista Rumanias-sä. trnicarissa Ja Bulgariassa on l i i tetty ^^YK:n ^yleisistunnon työjärjea-tyikseen, lUnoittI Ihimantän:t^^ totcimisto vilthe lauahtaiha. Aihnahia vaatii, että,tämä kohta ^ttjäl'Jestykse8tä. poistettaisiin, mania myöskin Ilmoittaa, ett{i se e i hiyv^ksy^ miltääh ))äätöstä mitä Y K tässä asiassa tekee. Viisi kommunistia vankeuteen Ranskassa M a r s e t U e , Ranska. — Täällä tuomittim viime f auahtaitta vlfel kohi-munistla vuodesta 15 kuukauteen Vahr keuteien sotämateriaaiieh kuljetuksen saboteerauksesta. syytetyt Johtivat satamatyöläisiä, Jotka kieltäytyivät lössaamasta Ja lastaamasta sPtamaterlaalejä. Rosyo vei $10.000 Lbhdbnissa London.— Viime lauantaina rosvo kaappasi täällä kahdelta pankin lähetiltä $10,000 Ja katosi rahojen kamsä. Kun Clarence McKonney Ja M a r i lyn Wcod kuljettivat rahapussia Bank of Montrealista Huron and Erie Companylle, n i i n rosvo tuli takaapäin ja kaappaii rahapussin ja juoksi tlehöi-sä. Poliisit kutsuttiin palkalle, mutta tähän mennessä el ketään ole pidätetty ryöstön johdosta. Canadian i^äapuneiden suolinälaiäiteii siirto* lalsfert htkUthääifä , Ottawa.-~ . kujattaan, ilmestynyt "Canada Year Book i950",tptcaa. että Cähadaan on saapunut,viime vuosien aikoina perin vähän sjiiomalalisa i l r - tolaislia. Vtiohna 1946 saapui tähän maahan 56 suomalaista v siirtolaista, seuraavana vuonna .oli heidän. luku-n^ ränsä 81 Ja vuonna 1948 ybteehiEÄ 227 heniceä. T4teh on kolmen vuoden aikana;, Canadaan saapunut: ainoastaan i46 -^uömateista slh-tolaista, Jotka öyat olleet etu^ää£|4 tässä maass a ; ehiuudestaan öl^Iclen omajsla ia pieni r^hmä Staicsästa saapuneita D P - hiiehlä Jä -naisia. VABokAA iiifkfk , New^irbrk.^~ Pian i u l c c uiös kaksi uutta dbkunienttäarista Ulmiä, Jpisfa yUfitetä^h .amerlican ihmisten: ^htä kaliifxeln vlha^uiniä ninieä f - Plnker-tohia — Jota tuskiti kannattaa mennä katsomaan. Köliltt Fort vmMssmmmsmfi^. Ja v^A^mmmmm^^m&mi een yläkmassa. S i ^ u n B ^ I W : H ^ kat täytyi sulksea siksi fcu mxt hk/fe^r ^ sl aiheutti oli tm\&'^^a0a!liä^^ mitä ^^xxa^»is^:::i^ia^^ 103 astetta lämpöä. Entinetf ^ijra=:%> oli 102astetta' " NYT ON TILAISUUS SAA£»A Biiniä$1.2S kapiiale Ostajan maksettava lähetyskulut DY-IOO Viimeinen markka — Polkka, Vanha RUnupenkki — Foxtrot Laulanut Eugen Malmsten DY-201 BaalU pyyfcklrannalla. — P Ö ä^ M I I ^ mrmttkseii lieltii pois---lenkfca Laulanut Matti Jurva S35 Tyttöäni moiafellesaa — r - V ^ Biiarf J» linnanneito - - - l l a l l a a dl Laulanut Teemii Otönberti 734 SoniUineo k a a 8 1 o w - f o z Argentiinan koo — Tango Laulanut Tet>po Balkko 743 Too^l tihiti iMehfä — Valssi PajdtrfUI — 8l6w Fox Laulanut Teppo Ralkfco : 910 ' Ehkä iä«iä tule» fskelitia — F ^ t r o t l i t o Santa CmzIsM,-~ Slow Fox Laulanut Olavi Virta B 2093 Ken Uenetiiään — Tango ÄOkä yö — Swlag fox Laulanut Henry Theel I DY-270 WlenHaiimakrtsfa — Vafiait VVienUälstä verta Johann Straus iiY-155 Lotus tango . , ^ Soittokappale — Ramblers Otftesten SD-5069. Unelmien •linna — v F o r t r o^ Linna . - , ^nnfflfnen. beUU ---.Sldir lauLBlirstl Hurme SD-5005 Pälvllstä palvaan — Fox «R^^ «•fiolMlo Laulanut Henry Theel T-M103 Taiileii' viemä ^ - Focx Tirfvefango Laulanut Henrjr Theel DY-CÄ 8t 161 Ee^ySn valssi VfZ 6ä ItaavoTt neito SolttokajTpale CI dnhiole i d i ^ — 1 ^ ^ ' Laulanut Henry Tbeel ^^«2^ (AH mjm^gi^^ SblttokappaKl -Mi^M^^^&iyhMMS^ DY-271 J a ä b y v ä s a a t n M o: NoNo —Tän^o Laulanut O l a v i V m a - Rajoitettu määrä ;;. lähettäkää tilauksenne, heti VAPAUS fmUiklHG eOMI^ANY BOX 69
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 17, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-10-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus501017 |
Description
Title | 1950-10-17-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
laen kalojen ja i
• irlMtaidfin num
todennut niin hy
uin-vsOkuai^iessai
i yleensä pideti
stoina". tapahtm
> sisäistä uudälef
3&n on tarkoin i
< tuossa elollisen
ilsessa, jonka tm
«""oaaUnen, ytöi
Bolu. Eikä d
onnistunut aiki
kehitustapahtUQ
tten olosuhteissa
opuolellakin viel
i vahvistukEt
1 elokuvanauhalle
tasarja elollisen
sa solim muotoon
; munasolun suin
5a hedelmoittynii
a- eläinsohijen ;
cisen jakautua!
niainen kehltysk i
erään verratoi
Inmuodon, hydJ
a; joka. oli jaulia i
lisen avulla eroti
ista. Eristetystä
udelleen tämän ^
lessaan vihdoin
oista: täysl-ikfi^ \
ainlajeilla Ii^)eä] i
Eolut j a solujen T i
jotka saavat alki
n, syntyvät sohit \
loka täyttää haai
jydessä.
ratUKSET
sä lienee syytä pu;
in tutkimuksiin,
m. ovat suorittani
isten sxmhteen. | i
Jäisiä, "ultramDB j
iiheuttaJia'Vpideti
Ikälisinä — ja rab
nättfiniinä — aii
i k i n elävässä eii3
lisääntymään,
nän merkkejä
ssa niitä liimitel
nän rajatapa
Uti määritteli
todellisuudessa
hakteerit ym. m
dinaiheuttajat oi
raavalla sivulla)
AKETTIEN
NNAT
tettäkää
ÄLin
aisillelnne
tavillenne
3 lahja syntymS-äitä,
juhlia ja
iviä varten.
TYPE "A"
FA $10.80
ihviä
ilk. riisiä
uiy. hedelmiä
V. luumuja
. Sweet
3£iker's Kaakaot
avukkeita
n sukkia
PE **B"
fTA $7.60
ihvia
Ik. rusia
iv. hedelmiä
V. luumuja
caneelia
ailio 11 pättBM
TYPE " C "
PTA $6;15
laa kahvia
Itö muutoksen alali*
;tinne tänään mellU
1 Agency
A S U K S I
«ttu-asiainie» .
Sodbmy. OBi
sUtä yllätyksestä,
rijrs, Kulmalaa ja
nisistä, jiiamisist»
Qdbergille runosU
lapua tilaisuuteen.
Ontario
jättiiäisksniineja
jä Vgtilsbiä ihmeiehmiä
yiläolevalla otsikolla Mrjoittaa H e l mer
Holmbarg ruotsalaisessa "Norrs-kensflanmian"-
lehdessa:
Venäläisen tiedeauesvaltuuskunnan
käydessä Jokm aika sitten Ruotsissa
ilmoitettiin, etta Neuvostoliitossa on
kehitetty uusi lehmaxotu; joka lypsää
aina 55 litraakin päivässä. Jokin aika
sitten lehdet julkaisivat samantapaisen
senasatiouutisen. nimittäin tiedon,
että ruotsalaiset tutkijat ovat
onnistuneet samaan aikaan jättilais-kanlineja;
Täysikasvuiset kaniinit,
jotka ovat painaneet 2,5 kg. ovat saaneet
5,5 kg painavia jälkeläisiä.
Nykyism tällaiset sensaatiot eivät
ole harvinaisia. — Uskotteko aaveisiin?
kirjoitti k-srran eras ruotsalainen
sanomalehtikirjeenvaihtaja johdannoksi
Mitshurmm kokeilupuutar-hoja
koskettelevaan reportaashiin.-
Niin mielikuvitukselliselta hänestä
tuntuivat tutkijoiden saavuttamat tulokset.
Ei, kysymyksessa eivat ole aaveet,
vaan todella elävät jauilais&aniimt,
ihmelehmät ja 19 kilölset kaalinkuvut.
Nämä oEoittaTOt että ihmisillä on k y ky
"järjestää tai muuttaa luontoa niin
että se yhä enemmän ja paremmin
. tyydyttää yhteiskunnan tarpeet" kuten
professori Stoletov lausui eräässä
esitelmässääri.
Mitä ihmetöitä ihminen • osaakaan
suorittaa! Itlitä ihmeellisiä-mahdollisuuksia
voidaankaan loihtia esiin,
huomioitaessa, että tutkijat jo nyt
voivat moninkertaistaa eläinten ja
kasvien tuotannon ja kun nyt jo tunnetaan
keinot, joilla atomien suunnattomat
voimavarat voidaan vapauttaa!
•
Mutta mitä me teemme jättiläiska-niiheillä,
kun jo nyt hävitetään lihaa
sen viiökäl, että ei die ostajia? Mitä
kannattaa kehittää lehmiä, jotka voivat
antaa enhätysmääräisiä xhaito-inääriä
.kiih toisaalla kaadetaan maitoa
iherefeh; j?alkka samanaikaisesti
mutitäjriieh kiicmetrfen päässä kuolee
aliravittuja laiJsiä. Kiitä rne teemme
sillä suunnattomalla energian lisäyksellä,
jonika atomien hajoittaminen on
aikaansaava, kun jo nykyisin voimalaitokset
ajoittain käyvät ^aih puolella
teholla sen vuoksi, että on k r i i -
..sejä; tehtaat seisovat, liikenne on pysähdyksissä
ja työttömiä-on monia
kymmeniä miljoonia?'
Mutta me tiedämme mitä pitää t a pahtua,
jolla tiedemiesten työskentely:
ei jaisi tiu'haksi. Me aikaansaaniihe
työllämme j a taistalullamme sosialis-mm.
Myöskm se oli kauan tiede, teoreettinen
yhteiskuntatiede. Mutta
enemmän kuin 30 vuotta sitten vahvisti
käytäntö taman tieteen laskelmat
— ja aivän samoin on asianlaita
kysymyksen ollessa niistä teoreettisista
tutkimuksista ja johtopäätöksistä,
jotka ed-2lsivat jättiläiskaniinlen ja
kos;romalfehmien syntyä.
Nyt me sen vuoksi tiedämmekin soveltamalla
käytäntöön sosialismin
teorioita, etta tama yhteiskuntamuoto
antaa ihmiskunnalle mahdollisuuksia,
joita se ei koskaan voi saada riiin
kallan kuin kapitalismi säilyy.
Sosialistisissa yhtsiskuntaololssa el
koskaan VOI muodostua tuotantokyvyn
j a ' kulutusmahdollisuksien vastakohtaisuutta.
Kaikki tiedemiesten keksinnöt
ovat tervetulleita sen vuotsl,
etta miden avulla voidaan yhä parem
min toteuttaa ihmisten toivomuksia.
SosiaKstiseii karisah keskuudessa ön
täysin mähdotöh äjätiis, että tarvitsisi
kärsiä nälkää sen vuoksi, että tavaroita
on liian paljon. Vielä mahdottomampaa
on näiden ihmisten mielestä
se, että jollekin voi välähtää
päähän mieletön ajatus käyttää atomivoimaa
hirvittäviin joukkomurhiin
ja aiheelliseen hävitykseen, kim se
tiedemiesten avulla voi tulla ihmisten
onnen ja hyvinvoinnin välikappaleeksi.
• •
Mutta jo nyt useat maat, joissa on
kaikkiaan n. 800 miljoonaa ihnistä
ovat astimeet sosialismin tielle ja var-
Tnasti suurin osa maapallon väestöstä
taistelee määrätietoisesti sellaisen y h teiskuntamuodon
puolesta, jossa tier
demiesten keksinnöt voidaan käyttää
kokonaan ihmiskunnan hyväksi.
Hevonen tulee
hyljä^ksi
1913, JdUOiii pidettiin Mnsaläväll-nen
atitatofiilpallu Surinybrookin^ar-miUa
Yorkin kaimtlssa, o l i ainoastaan
yksi traktori antamassa talsteliihaas-teen
hevosille. Silpalluun osallistui
31 hevosvaljakkoa.
. Kuusi vuotta myöhemmin hevosten
ylivalta oll vähentynyt, sillä J i i l i p a i -
luun csalllstul 51 parivalja!kko3i'.ja 40
metalllhlrviöta.
Vuonna 1949 hevoset Jäivät Jo a l a kynteen.
Kilpailuun osallistui vain
244 hevosta ja 939 rautahepoa/
Allisonissa viime: viikolla pidetystä
aurauskilpailusta ei ole vielä: tilastotietoja
käytettävissä — mutta hevo*
set pelkäävät pahinia.
isella aliieestä
, (Jatkoa eoeUiseltfi sivulta)
kuitenkin ni&r p i e n i i eltS iiUt&kUi on
"vaikea nähdä Ja tutkia".
Kyt oh B D ^ j a n julk&ls^t iutlci-ntUte^
tis^ ä§ist& j^yxbyfeästä to^ts-anovat
PYYDYSTÄJÄT,
TURKISELÄINTEN
KASVATTAJAT,
VÄLITTÄJÄT JA
FARMARIT.
Nyt olemme tilaisuudessa antamaan
teille nopean ja tehokkaan
palveluksen sekä korfeeimmat h l n -
naT>., .teidän turkisnahoistanne.
Oletnme avanneet konttorin North
Bayssä. 108 Main St. E., toisella
lattialla.
Ottakaa huomioon nyt — m i l loin
teillä on turkisnal&oja myytävänä,
lähettäkää tai tuokaa ne
meille.
Me ölenurie, täällä ahtaaksemme
teille kprkeimmat hinnat .ia parhaimman
palveluksen.
HUbSON'S BAY
COMPANY
, RAW FUB »EPT.,
108 Main St. East
N^bftli £^y> Ontario
Ottawa,—-Pelätsn epävarmaa tulevaisuutta
Canadan perunan kasvattajat
aloittivat viime viikolla tälstelim
raliallisen avustuksen saamiseksi h a l litukselta,
:
• Perunankasvattäjaln edustajisto,
jenka puhemiehenä oli Prince Edward
l i l a n d jn maatalousministerin apulainen
W. R. Shaw, on täällä ottamassa
.selvää siitä kuinka myötämielinen h a l litus
on sille, että penmoiUe myönnettäisiin
hintatukirahoja.
Ensimmäisenä päivänä, vaikkei v i rallista
lausuntoa annettuikaan, edustajiston
uskotaan Jääneen vastausta
vaille, mutta maatalousministeri G a r -
dinerin uskotaan antavan myöhemmin
vastauksensa.
Yleensä ollaan kuitenkin sitä mieltä,
että hallitus haluaisi vähentää peru-nain
tuotantoa Canadassa, jotta voitaisiin
ratkaista jokavuotinen pulma
perunamarkldnain suhteen.
Tämän vuoden perunasato arvioidaan
90,000,000 busheliksi ja viranomaiset
Ovat sitä mieltä, että Canadan
pörunasato ei saisi nousta 73,-
000,000 buSheiin y l i .
Shtihelttafauti
nuorissa
Yhdysvaltalaisen Comell yliopiston
silpllärjaosastolta on annettu vai:ol-tas,-
etta laboratotrlaan on saapufaiit
eräitä kanoja, joissa on slnihelttatau-ti.
Koska nyt on se aika^ Jollpih tänöä
tauti ilmestyy, kanalaan^ n i i n maihl-tun
silplkarjäosastön Johtaja tri .JLe-vlne
keholttaa kanafarmareita - mi%
suurimpaan varovaisuuteen, vairsihkin
silloin kun puletit alkavat munia t ai
niitä siirretään munivien kahteen
huoneeseen.
Välttäkää kalkkia äkkinäisiä niuti-toksia
ruokinnassa. Jos vaihdatte
ruokintajärjestelmää, tehkäär se as-teettaln.
. . ,^
Puleteillä ttiiäe olla ailia jä kalkkina
aikoina riittävästi iältlstä vettä; •
j o s epäilette taudin päässeen'PUlet-i
tienne keskuuteen, ryhtykää heti i » -
rannustolmenplteislln, mutta hahkld-kaä
taudin määrittely mahdollisimman
pian. Tri Levine kertoo, että laboratoriossa
on havaittu useita suo-listo-
coccidiosis-taudin iimlöitä. Jotka
ovat näyttäneet sinihelttataudin oireilta.
^ ^ _ .1.-.,
Kahta: li/aMhnusnäeh^tieii^
tään. EttitliaUe asetetaan seitriaävB
Yksi ruokaluslkaUlnen murlate pf pov
tash "aineitta sekoitetaan Jokäiseeft
gallonaan juomavettä. Tätä vfettä
käytetään neljä vuorokautta,;, Jonlsä
jälkeen murlate of Potash aine jätetään
pois vedestä, mutta sekoltetaati
kuivaan mäskiin,, noin puoliiipista
paunaa 100 mäskipaunäan. Syöttäkää
tätä' mäskiä l a päivää; ^-äikäÄ
syöttäkö Jyviä tuona, aikana;
Tohieri parännuskutiri 'onX:^l*uöM
kupillista mcdassia jokalsäen fjal^^
naan juomavettä. Kun rubkajfiaiu a l kaa
palata, jätetään molassl pois/tVe-t
ä ^ kokema!^>; ^ttä vihlkset ja mik-iTbblt
^'vHb saman eloIUäSb-bH i & ^ t b -
ja. VUriiksst xhbtittuiiÄt niläöbelksi —
UälOVa^toiti. ^ vaitfe^JäA kmit-to.
JoUOIh ferSfissä valheessa mtititfds-tuu
kitefta. Jdtka ovafpaijain slUaih-
^äA nahtaviB. B a n «n äikakns^anjat
näitä - muutoksia suuntaan Ja toiseen
kymmenlltäin Jatodlstanut täten, etteivät
tähänastiset käsitykset sterlU-SQlnnlsta'
Ja immunisoimiBesta pida
palkkaansa, koska usein vain kyseisbi
eliömuodon lubnne muuttuu, mutta ei
niin paljon, että se menettäisi kykyh-
Efl.sopeutua uusiin olosuhteisiin, so-peutumlskyvynr
joka vixusmuodoila
saattaa. oUa kokonaan toista suurutis-luokkaa
kuin mlkroblmuodoUa. N i menomaan
mainitta kldemuotoin^n
•vaihe ..on erityisen kestävä ulkoisia
vaikutuksia vastaan.
ijtrsiEitf iuTHSÖrtisi^E^ iBo-ftE^
ttmBk JÄ K i t t t A N l ^ d L f c i -
iLepeshiiis^jah Ja hänen koulukuntansa
ttitkimusten tärkeimmät Johtb-pääiQbBet
volianen kiteyttää suurin
piirtein seuraavaan:
Elävän organlsinin soluissa on tai
niistä ei-ittyy itse soiuja huomattavasti
y^Uikeirtaisenipid biologisia rökbh-hemiiötoja
(ko^brvaatteja, thonexoi-ta),
Jols^ iimehöe kaikkia «lattialle
kutilbviä tunhusmeiickejä Ja Jotka
sisäliävät iiägetisä Häjaänttihfe&ha
yaihalhgita. i^äihä elolliset öisäset
rhutiittivat ileltyjeh eäeUytJrst&H vall
i t i t fiekä tibttyjfeh lainmiikalöt^n
vaiheiden kautta tumallisiksi sblbik-si^-
I*attsi sitä, että tiämä asettaihnkset
Vääjääinättöäiästl ktihlbavät^ Vhifchöi
wlii ttiähetut, köhityksetlvästäi^^
"teoriat" itse soliiopin alalla, niiilÄ brt
arväaöiattöttiati sUUH ftierkltys muU-lakhi
aibiäai sekä tedt^ettisiessä että
käytänt^l&essä inielessä.^^^ 1 ^
shlnskaja itse on hätinyt Ja arvioliiliit
sangen terävästi tutitimustenSa ylei-
^ h ; Jopa id^öibgiisghkltt kähtävtiude^^^^
Tätklötilstfeiisä käirläfihÖUli^estä
Äei"kltykäestä puiiuesäääh L e p ^ h i i i -
skaja kbtttstää eiiisiihhiäis&ksi hlidietii
J y f ^ ä flätlrlitäliiiiittä tV^lsmärtn-
MÖl-gäiUn j?eMHiiblllsyysöplh kättäsi.
Kiitoka; äslä vWsl äiuiillfe tävbta ol&^
kääti? meltäähäh ntälhlttU fShnälis-tilieti
kädta •'^iBi-ihnöllisyyaälireeh'
bletnäisöäbiöh Äiju&lla kuin krbincso-;
tni&lsEä^ Leiiehhinib^ tutklhntkiB)^
taas kävi lliölj että teilfcki «lölllhbti
aine öii i n u i d ^ dmlhälsbuk^tiensa l i säksi
Itseäärl utlslhtavaä, ts, siiiieh
^ ^ ^ ^
LUkelaitokslUe, järjestöUle Ja
yksityisille ,
Kirjapainossamme tehdään ensiluokan
päifibtöitä nopeasti Ja kohtuullisella
hhmalla,
" Tarvitessanne
&IBiEL03IAKKEITA
KmiEKUOBIA
l ^ S K l l I i O I t f A K K E I TA
Tn.IOTTEITA
KXtNTIKOBTTEJA
OVmPFUJTA
MAINOSnUUOiTIJKSIA
JUHLAOBJEL3IIA
KCTSCSOBTTEJA
H X A K U T S U J A YJtt.
lähettäkää tilauksenne:
V Ä l ^ S P t J B ^ S B ^
COMPANY LIMITED
Befx &t SttOtatt, out.
Huono konsti on
juottaa mehiläisiä
Lontoo, r.^ Juottaa mehiläiset Juovuksiin
on perin _ huono Jtonsti. Sen
tulivat matkustajat, tullivirkailijat Jä
sivusta töUistelijät kokemaan eräällä
Lontoon lentokentällä sen jälkeen
kiin eräs hiatkustaja ulkoilmassa oli
pudottanut konjakkipullon maahan
niin 'että se särkyi.
Et aikaaiuaii niin konjakille lensi
sankka parvi mehiläisiä Ja hetken
päästä ne tuUvat hurjalle Cim-lelle
Ja tekivät alhaisen tason lento-
ja pistinhyökkäyksiä kaikkia
lentokentällä olevia ihmisiä, vastaan,
joiden oli hyvässä Järjestyksessä
peräydyttävä.
destä, mutta sitä käytetään^i»^
kasteluaineena seitolttamallä liöln"4
paunaa mölassla 6 mäskipaiuiaa&
Murlate of Potasli on häipäliintais-ta
eikä pilaannu. Sitä vöi^tm'eä^
kaikista kaupoista, joissa «nyydääfl
lannokkeitä. Sitä, tulisi olla alnaitarr
peen varalta,
Tri Levine kuvaa sinUielttaläuila
seuraavasti: Se iskee yhtäkkiä;^ saa
kanat lakkaamaan syöihästa Jäihtina-tuotanto
alkaa heti |^skea/;^ÄiuS8a
heltat saattavat olla tulltKuiisia, mutta
muuttuvat myöhemmin; tumhäksl,
melkein purppuran värisiksi Ja.slttoi
alkavat kuihtua. Ahissa saattaa ' i l metä
joltakin kuoleniantapäu^ia,
mutta tavallisesti kuolevaisuus alkaa
vasta sitten kun tauti on valUnntit
muutamia päiviä, •
Miekkosen sydän sykkii
hellästi — Traktorille
Virglanlan valtiossa Yhdysvalloissa
ihnestyvässä Progress-nimisessä lehdessä
julkaistiin seuraava ilmoitus:
"Halutaan: Farmari, ikä 38 Titotta,
lialoaa tavata noin acO-vnotiäan
naisen, joka omistaa traktorin. O l kaa
hyvä i a lähettäkää kirjeen
mokana traktorin kiiva. Osoita
Box 19 tämän lehden konttorL"
KAEVATON' V A S I K K A TAEVIT8EE
V t t L A T A K IN
Mootrie, Ga. — P- E- Wirt tledölt-taa.
että hänen farmillaan syntyi
vasikka, joka On aivan -karvaton, p a i t si
pää ja sorkkien rajat, Mrs. Wlrt
«anoi, että hän amtod tälle karvatto-
Kananmunien särkyiiuneii
kanafanharitkaah. Jotka dVät Jatkuvasti
kosketuksissa kähantitutiien
kanssa, ttiskin voivat aavistaa^, j n ^ ^
suiu-l rahälllheh vahlilkb fcoltuiiVfiäf-kyhelstä
kanahmunista, YksLstään
New Jerseyn ^^Itibssä költtlu fiiftä kar!
nafarmareille miljoonan doiiarih van
hlnko joka vtiosi. State Pötdtry ius-sociation
osoittaa; että tävällih^ ka^
nafarmari, joOaön 2,000 kahaä/ifol
kärsiä vuosittain 250 tarSfl» dollarin
vahingon särkyneiden Icanannuinito
takia. Tutkimus 132 kah^fsuiiinia
osoitti, että tipin 7'pros. numlsta;Sär;
kyy. •• '
Kolme l^ptMisi
Vai d^Chissa
Vai d'Or. — l ^ l l ä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-10-17-05