1950-03-14-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m9 Jr ' Sivu 4 Tiistaina, maalisk. 14 p. — Tuesday, March 14 CSJ:ti Toronton asaston näyiclmäsciira esittää kuuluhan , 3-näytdksisen huvinäytelmän FARMARIEN « l i i i i n K i r j . Rislakki Don-haaliUäy Torpjritossa Simmm alkaen kello 4 iltapäivällä JA TOISEN KERRAN Sunnuntaina htihtik^^ Z pmä Tässä näytelmässä esiintyvät seuraavat henkilöt: HUGO ELLMEN, 6lG ILOMÄKI, OLA Vi LATVALA. YRJC> TAMMINEN, HARRY TULONEN, ANNIKKI AUVINEN, G R E T A SJÖMAN, E L S A JALONEN, R A A K EL TAKAOJA ja OLIVIA TOLVANEN Ohjaus: EINO TARVAINEN TuU^aa katsoviaan tätä hmluis^^ (IIUOiM! Lauantaina t . k .M p:nä iulkaLstuiisa Umoituksessa oli kuukaudet ja päivyt virheelliset, Jotka iässä tatcn oikaistaan.) Kannattaa uuden mallisia raivaus-menetelmiä Britif;h Columbian maatalcudcn laajsn;ami.styon johtaja Wm Mac- Giliivray ianoi resurs.iasioita tutki-i neessa kDnferemsiisa.että maälitjnta-hallitutoen pitäisi raivata uudisasukkaille riittävästi maata hyvää alkuun-i; ääi;yä varten. . BG;n kCckuW'n ICO fci^^kerinalan farmilta pltäiii raivata viljely^isc-lle 60-80 ieey.i:crinalaa, iillä tjmiioii pionin taloudellinen yksikkö tällä alueella. >•;•• ' MacGillivray .selitti, että British Coiumb;as.sa cn .saatavana 6,000,000 cckkerinalaa farmimaata ja sanci, että "hanitu.s tarvitssc ;elvän olajclman tiud!Ea.tustiiiti varten''. . . "Jotkut ih"ii-^et' olettavat, ettei u u - disa.';utu.';ta pitäusi roh:<ai.sta farmi-tuotteiden myyntivaikeuk-sien takia", sanoi hän edelleen ja .•;elitti: British Columbia, tuottaa vain 42 prosenttia raavaanlihastaan, 27 pro-licnttia lampaanlihastaan, 22 pro.sent-tia va.sikanlihastaah ja 2 prasenltla sianliha.staan. Se on omavarainen vain maidon, kananmunien, joidenkin kä.sviksien ja hedelmien tuotannossa. Näiden seikkojen perusteella hän kat-ms SAULT STE. MARIEN, DYNAMO U'-,'/^^'V'-, '••esittää. (3-näyt. huvinäytelmä lauluineen ja tansseineen) KirJ, Larln-Kyöatl Sunnuntaina maaUskuun 19 p:nä alkaen kello 7.30 illalla STEELTON-HAALHJLA III •S? lii i i flENKILUT: Sameli Snunnusta, laivanrakentaja, "mestari" Ilma, liänen tyttärensä , . . . . . . . . . . . . , . . . . . . . . .. ; Ancenflii l>änen sisarensa i i . . . . ; . . . ; , . . . . . . . . . Tepka Sipri, tullimies :l(;aridlliia, hänen vaimonsa ; . . ; , . . . •: M .......... ....:..'.,., MQUlLounäCp^^ kalastajan vaimo . . . . . . . . . . . . .. . E n s o . hänen poikansa , ,.. fUlsmalin iUseri, salakuljettaja löhh' Boman, kruunun perämies / Kopperin KUkc ;v.Sanna, Suurmustan palvelustyttö ' . . S ^ r a , virolainen, kalasta ja ,.... ... : S ^ r e n poikia Ja tyttöjä ESITTÄJÄT: . . . . . . . . E i n o Mäki . . . .Irene Hlllberg • i . S i i r i Autiomäki ..Helkki Kulmala ...Alma Merisalo .Howard kulmala . . . . . . . L y d i a Ke.stl ...Tauno Hilltjerg . . . . . E v e r t Perälä , . . , ; B U 1 Lehtinen ...Helkki Alikoski ..Ilma Tuumanen ... .Eino Muhonen . . . . . Oynamolaisia sei omeutetuksi rolikaista uudisasutusta Peace Rivcrin ja Caribcon alueilla. mi£.sä on paljon maata. Ja myös jossakin määrin Kootenayssav Vancouverin saarella* Queen caiarlottCEsa la Lower MaihlandLssa. Maatamnan maaseutuväestön pitäi-si saada, ensim-mäiseii mshdollisuuden J a sitten, vasta muut cänsdalaiset sekä yiidysvälta- Jajtet, hcllantUalHct, sveitsiläiset ja Itämsren maista tulleet. , Kc:;o tämä suimnitelma pitäisi tc-tcuttaa nykyaikaL-jella tavalla siten. 3ttä uudisasukkaiden käytettäviESä on '.:on'iisto3, .selitti liän. Se aika on mennyt jrlloin: voimme odottaa suurien met.sämaiden fceliittämU^tä rajoitetulla pääomalla. MäcGillivrayn mielessä on stiunni-telma, niihin si.sältyy ilmaiseksi annettava maa ja minkä mukaan uudls-uiukas maksaa raivauskustannukset 20 vuoden aikana antaen käteismak-fiuk. si ehkä noin 15 prosenttia, Alku-raivaas tehtäisiin hallituksen laskuun. Si-n jälkeen uudisasukkaiden Itäytet-tävlssä olisi koneistoa, mistä he makr 'cavat noin 25 prosenttia käteisellä Ja lopun 5 vuoden maksuajalla. "Parrallista" kevätvehnää Canadan viljaekspertit ovat h,yväk- .syneet preeriamaakunnLssa levitettäväksi uuden ksvätvehnälajin. Sitä .sanotaan "Les" vehnäksi, mikä on kehi-t D t t y Minnesotan yliopistossa Yhdy.s-vaUain maatalousdepartmentih avustuksella. Lee on "parrallista" kevätvehnää millä on hyvä vastustuskyky lehtiruostetta kohtaan. Sen sanotaan erikoisesti sopivan Manitcban ja Sas-kathcewanin olosuhteisiin. Tämä pitkähköjä okaita kasvava Lee vehnä on ristisiitos.Hope ja Timstein vehnästä. Vuoden tai kahden kuluttua näitä .siemeniä voi olla yleistä käyttöä varten. Neuvostolii Suomelle Ilelsinki. — S-S) — Neuvostoliiton vastaus Suomen antamaan selitykseen M . luovuttamiskysymykscssä jaettiin ^ e n aamulla hallituksen ulkoasianvaliokunnan jJisenlUe, mutta sitä cl ^3e tähän mennessä vielä virallisesti Kisltelty. Ulkoasiaihministeriön ta-pii:' FINNISH STEAM BATHS 56-58 W i ^ e r Street Toronto, Ontario MIEHET: ^Keskiviikkona ja torstaina 3-12 l.p. Perjantaina 1-12 i.p. •Lauantaina 1 i.p. - 2 a.p. -Stuinuhtaina S a.p. - 1 l.p. NAISET: Keskiviikkona ja torstaina 3-12 l p . Perjantaina ja lauantaina 1-12 i.p. PUHELIN EL. 2571 holtä ilmoitettiin, etjtcl nootin sisältöä julkaista. - ' Asiantuntevalla taholla huomautetaan, että nootti on sävyltään lähinnä poleeminen eikä merkitse aikaisempaan verraten kärjistymistä. Neuvostoliiton hallitus pitää Suomen vastausta epätyydyttiivänä ja toistaa väitteen, että Suomi rikkcö rauhansopimusta sekä ystävyys- ja avuhantoso-plmusta. Nootissa e.sitetään vastaväitteitä Suomen hallituksen antamien yksityiskohtaisten s<;lvityksen johdosta. Suomen hallilukisen torjuttua mm. Grcmykoh muistion •väitteen, että viranomaisemme varustai.sival lucttclcssa mainittuja rikollisia viiu-rlUä henkilöllisyystodistuksilla, iicu-vostonootissa nyt vältetään, että Suomessa liikkuu henkilöitä, jotka csiin-tyvnt jopa ncljiillä tai viidellä nimellä. Mitään vaatimuksia cl Ncuvostoliitop vo.stausnootissa esitetä. Lehmien sijoitus . Tulisiko lehmät .sijoittaa navettaan siten, että niiden pää on ulospäin, vaiko päinvastoin? Tuo kysymys kiusaa kaikkia farmareita, jotka suunnittelevat uuderi navetan rakentamista tai vanhan sovittamista uuteen asuun. Eräässä Vanhoissa navetoissa lehmät katselevat .sisäänpäin Jä uusissa ulo.späih. Ohion Farm and Home Research julkaisussa .sanctaan, että viimeksimainittu tapa cn parempi. Siinä esitetään seuraavia väitteitä. Noin 80 pros. a.sk?.reihin navetassa kulutetusta ajasta jä 75 kävelyajasta tapahtuu lehmien takana. "Koska neljä kertaa eiiemmun aikaa käytetään lehmien takana kuin niiden cde.s.su, niin lehmien sijoittaminen siten, että ne katselevat ulospäin näyttää muodostuvan työn kannalta paremmaksi." Ehkäpä lehmätkin tykkäävät paremmin seistä ilckunlin päin ja saada sitä hyötyä,-jotxi koituu sLsään tulevasta auringonvalosta. Monissa navetoissa Ishmäl joutuvat clem.ian koko tn Ivcn hämärässä. ' • j Vanhatkin teoriat [ovat hyviä Liittohallituksen maatalousdepart- I mentin ä.skettäin julkaisemassa v i i - i kcttaises.sa "Egg and Poultry Market Report" bulletiinlssa on ajankohtainen huomautus siipikarjan hoitajille. "Perusseikat ovat tänään samat" otsikolla siinä julkaistaan otteita Lenark Countyn Ont. siipikarjalnstltuutin v. 1907 kirjoittamasta raportista. Siinä sanotaan: ''Yhtä varmasti kuin on toisia tuottoisampia rotuja, samoin on yksilöitä, jotka tuottavat keskinkertaista enemmän!; • •, V -r-^-c-' • "Munatuötänto on yhtä paijori;riip-puvalnen hermostosta kuin oin maltor tuotantokin ja tästä johtuu, että kanoja ön käsiteltävä hiljaisesti siten, että niitä häiritään mahdollisimman vähän. , "Veren jatkuvan parantamisöj l i säksi cn vastaavasti parannettaya, hoi-, toa, ja ruokintaa tai niuussa;, tx^ii^' sessa edistys on epävarmaa." Miesjoukossa keskustellaan monenlaisista asioista. Kerran tehtiin mi-nulle sellainen kysymys. Joka pani minut ajattelemaan osuustoiminnan syntyjä syviä. Fuhekaverini yhtäkkiä 2£ysyl: "MllEä ero c n International osuusliikkeen j a Peoples €k)-Ott. Societyn väUllä. Molemmat liikkeet ovat vaan kauppallikteitä. Toinen myy toista tavaraa ihiukan halvemmalla ja toinen toista" i 'Minä en kerennyt vastaamaan fcy-symykseenmitään, kun. kolmas s i vusta vastasi, että kyllä niillä c n isokin ero, sUlä toinen on poliittinen l i i ke ja toinen on mitä sattuu. Siitä s u - keutui miesjoukon yleinen keskustelu ilman Järjestystä. Ailayasa väiteltyään jpuhe siirtyi tolsUn asioihin j a kes-kiastelu Jäi vastaukseksi kysymyksel- ' V - Minä dllä kertaav vapauduin vastauksesta, mutta saivaristoonl Jäi 3ia-lu ruveta miettimään kysymystä tarkemmin. Todellakin pinnalta katseen näyttää siltä, että ne molemmat ovat vaan kauppaliikkeitä. Tavaraa mjry-dään kuluttajille, kilpaillaan hinnoissa niinkuin yksityiset&hi liikkeet. L i i k keiden työläisiä pannaan pois työstä ja toisia otetaan. Toisia työläisiä k i i tetään maasta taivaaseen Ja toisia moititaan. Ero ön vaan siinä, että yksityistti liikkeessä on liikkeen o-mistaja ^s£ih,;Joka jakaa kiittötsensa ja moittieemä* työläisilleen. Osuusliikkeissä sitävastoin osakkeenomistajat Jä kuluttajat Joukolla kuttäyät tai moittivat 'omia liikkeitään, toisinsa- ,noen jc-kaiuen asiakas pitää itseään oikeutettuna sanomaan sanansa liik-. keen asioista,. ' Joukkotoiminnan kannalta katsoen, se o n oikein, sillä joukkoliikkeen elinehto lQ)ää juuri siinä miten valveutunut Joukko on l i i k ^ e n . takana, Sa-, notaan, että mistä pai joo pidetään, siitä paljon puhutaan. Siis osuustoi-roinnastakin, yhtenä apuvälineeziä ^öväenliikkeessä, pidetään koska s i i tä puhutaan, imhäväklset ihmiset^ puhuvat sen puolesta, : Y k s i ^ k i l p a i - lun Uiailijat Ja' osa pääomaa vailla, olevat porvarit puhuvat sitä vastaan. Lähtiessämme' tarkastamaan yllämainittujen llikkeideh erilaisuutta cn hyvä ottaa lähtökobdaässi erään kir-, Jalllja Stevensih lausunto: ' ^ , , lämän • todlstelim vikana on, ettei se osaa erottaa satmulaisia seik-, koja oleellisista.,." Stevensin lausunto ei suoranaisesti kcskettele osuustoiminta-asioita, mutta mielestäni; se hyvin soveltuu tähänkin. International osuusliikkeen, s a - imja^ KYLLÄSTYI KANAMAISUUTEEN Eräällä Gotlannissa sijaitsevalla maatilalla oli kanalassa oikea loisto-kana, joka oli paras muni ja,, koko joukossa. Mutta eräänä kauniina päivänä se alkoi osoittaa merkkejä,väsy-niisestä kanan ammattiin. Onöstäja kuuli sen muuttaneen ääntään ja kiekuvan kuin kukko.;Sitten se alkoi kyllästyä niunimiseen ja samalla siUe a l koi kasvaa hiienot kannukset jalkoihinsa, ja pyrstöön ilmestyi oikein kpr moita ja koreita kukontöyhtöjä. Ja nyt se täyttä päätä kilpailee kanalan alkuperäisen kukon kanssa valta-asemasta. • m Iiii-' • u a c i il- Sadat tuhannet käyttävät vuosittain RUSCI TREATMENT STOMAgI REMEDY-lääkeltä Oletteko seuraavien tautien Ja kipujen uhri: umpitaudin, ruoansulatushälriöitten, maksavian, sappi- tai keltataudin, tunnetteko turvotusta aterian jälkeen, painostavaa kaasua r i n tanne alla, kipua kylkilulttemie alla. selässänne. vatsanne o i kealla tai vasenunalla puolella, epätavallista happoa vatsas-saime, tunnetteko kipua munuaisissanne tai vU-tsarakossanne, eristävätkö sappenne tai virtsatiehyeenne vieraita ameksia, tunnetteko katkeraa ja hapanta makua suussanne, pääkipua tai huimausta, ruokahaun puutetta, kärsittekö peräpukamista epänormaalin vatsanne toiminnan takia, tai tumietteko reumaattista pakotusta? Älkää odottako huomiseen — vlivj-ttely on vakavaa — vaan kokeilkaa paikalla K U SCI T B E A T M E NT STOMACH BEMEDY-lääkettä Ja ottakaa sitä teelusikallinen* ämen jokaista ateriaanne Ja mennessänne levolle, välttääk-senne enempää vakavaa sairautta. Jos vllvyttelette, on parhaimmankln mäkkeen käyttö mahdolUsesll liian myöhäistä. RUSCI T B E A T M E NT S T O M A C U B E M E D Y poistaa epänormaalin kaasun ja vieraat, aineet vatsasta, sapcsta, munuaisista, virtsarakosta Ja virtsatlehyelstä. Jonka jälkeen olette menossa kohti parempaa terveyttä. Jo ensimmäinen pullollinen antaa tuloksia. Hinta $6.00 pullollinen postimak*ulneen. Salva, jonka miljoonat tuntevat MIZARH-SALVAA Vaivaavatko teitä reumaattiset-, nivel- sekä lihas-pakotukset tai kivut, selkäkipu, kivut olkapäissä tai lapaluissa. Jäykkä niska, kipeät käsivarret, kyynärpäät, ranteet, kipu tai kylmyys rinnassa, luuvalo, lannesärky, kipu polvissa, nilkoissa tai muissa jäsenissä. Jalkojen kylmyys tai tunne, että muurahaiset kävelisivät ihon ja nahan väUssä? Käyttäkää M I Z A B U - S A L V A A , ainoastaan aikuisille. M I Z A B H on vastaärsyttävä salva* mikä vetää märkää sisältäviä näppylöitä ihon pinnalle. Ja siis heti ensimmäisen käytön Jälkeen lievittää.reumaatUsia pakotuksia Ja kipuja. Mitään tänmnkaltalsta salvaa ci ole markki- .ncdlla. Tölkki salvaa kestää teille pitkät ajat. Käyttäkää sitä vain kerran fiätsemässä päivässä. Hinta on nyt $5.00 tölkillinen postunaksuinecn. ^ l y y d ä ä n teidän palkallisessa rohdoskaupassanne kautta Canadan. Jos b«OIä ei ole varastossa, niin kirjoittakaa suoraan meille. Eänme lähetä ivaatlmuksella (COD). uom! Emme lähetä mitään lääkkeitä ulkopuolelle Canadaa. LIISCOE PRODUCTS LIMITED ^"»»immsi « T B E I E X XÖBONTO 4, O N T . CASiADA Hevonen pitäisi vahiientaa kevättöitä varten - Kevätkylvöt eivät ole enää kovinkaan kaiiiiana ja siäii .sietää kiinnittää huomiota inyö.5 hevosten kuntcon. Ontuvat hcvojct ja K c i l a i s e t . joiden olkapäät on rikki, eivät ole kcvätkii-rciden aikana suureksikaan hyödyksi. Talvikuukausien aikana, jolloin niillä cl ajeta, hevoset "pelimenevät" ja niiden kaviot .särkyvät usein niin pahoin,'että ajoon jouduttua ne rupeavat ontumaan. Kaviot olisi vuoltava ja "oikaistava" aikai.sin, että hevosten jalat ovat 'hyvässä kunnos.s3 kevätkylvöjen aikana. Hevosst pitäisi totuttaa a.steettain raskaaseen työhön ja jo ennen töiden alkamista olisi parannetuira ruokaa siten, että hevoset Uhoaisivat jonkin verran. Länget pitäisi huolella kiinnittää kaulukseen. Hevosten pitäi-i •aada usein levätä peltotöissä ja niiden hionneita clkapäitä pitäisi usein hieroa. Mikään muu e i riko hevosten olkapäitä niin helposti kuin likainen, löysä kaulus, mikä hieroo lian märkiin olkapäihin. Jotkut varotoimenpiteet aikaisin keväällä kunnostaa hevoset raskasta työsesonkia varten ja se maksaa hyvin, vaivan. Sukupuolettomat kaksois vasikat Columbusta. Ohicsta tulee tieto, että sikäläinen yliopi.slo on adoptoinut kol- -mc v.asikkaa, joiden nimet ovat "Knick". "Kr.ack" j-i ••Kno:k". Nämä va.sik.1t ov.it kolmcset ia n i i den syntymistä pidetään ainutlaatuisena tapauksena nautakarjaraaail-inassa. Kaksi näistä vasikoista on sukupuolisesti epätäydellisesti kehittyneitä lehmänalkuja ja kolmas on somil. Mikäli tlsdtään. tämä on ensimmäinen tunnettu tapaus missä leh-mji on synnyttänyt sukupuolitiomat kaksoset. Alaskassa kasvatetaan perunaa ja muutakin Alaskan farmarien sanotaan kasvattavan riittävästi perunoita ja kasvik- .sia siellä olevia sotajoukkoja varten. Vain IG mailin päässä Alaskasi^ olevassa Sangissa. minkä pitäisi olla C a nadan kylmimmän paikan, kasvatettiin viime vuona vähäti kukkia ja kas-viiisia. Sato' ei ollut erikoisen siiuri, rnutta ne kasvoivat kuitenkin. Canadan hallituksella on koeasema Bear Crcekin lähetty Viliä 90 mailia White-horsc. sta pohjoiseen. Farmarin vaimon 'arvosta Professorit ovat uudelleen ryhtyneet jauhamaan vanhaa kysymystä — - minkä arvoinen — rahassa — on farmarille häneji vaimonsa? Noin 4 vuotta sitteii Minnesotan y l i opiston professori George P^nd piirsi farmarin vaimon hintalappuun numerot S69.000. Illnoisin yliopiston professori Mosh-er. jcka sanoo analysoineensa tuhansien farmarien muistiinpanoja, on t u l lut mellcein samaan johtopäätökseen. Hän on saanut selville, että lilnölsin valtiossa asuvat naimisissa olevat farmarit saavat keskimäärin 2.400 dollaria \-uodessa enemmän tuloja kuin sellaiset farmarit, joilla ei ole vaimoa. Tämä luku on syntynyt 10 vuoden ajalta ja laskee professori sen tekevän yhteensä 60,000 dollaria. Toisin sanoen 60.000 dollarin sijoituksesta, jos voitto on 4 pros. karttuu 2,400 dollaria vuodessa. Prof. • Mosher sanoo edelleen, että mitään suurta eroa el ollut farmin .suuruuden, maanlaadun tai muun seikan välillä, vaan kaikki eroavaisuudet johtuivat siitä oliko farmari niimis,sa tai naimaton. Kaikissa topäuk-^issa vaimo lisäsi farmarin t u loja, ei vain oman työvoimansa, vaan myöskin pelkän läsnäolonsa aiheuttaman kiilioltuksen avulla. HYVIN OLIVAT "Hyrinkö ovat kananne munineet?" "Hyvin ovat, ei ole yhtään tarvinnut autUia..." Lannoltusaine on hyvää kasveille, sen Jokainen tietää. Mutta se on hyvää vain silloin, jos se asetetaan o i keaan paikkaan oikeana aikana. Hämmästyttävää on nähdä, kuinka monet ihraiset eivät saa kaftkea sitä, mitä he voisivat saada rahasta, jonka sijoittavat lannoitusaineisiin Tain siksi, että eivät tiedä, mihin kasviravtoto tulisi sijoittaa. Mihin se sitten tulisi sijoittaa? Yhdysvaltain valtioiden maatalous-opistot ovat 25 vuotta kokeilleet l a n - nokkeilla Ja tulleet johtopäätökseen: Eroa cn siinä mittkälaista on maa Ja minkälaista lannoitusaiiietta käytetään. : 'Mutta yleisesti voidaan noudattaa semraavia ohjeita: MAI3S1LLE • • . Jos maissipeltoon levitetään lannp-ketta sen jälkeen kun siemen on ikyi-vetty ja lannoitetta käytetään vähemmän kuin 300 paunaa eekkerille, t u lee lannoke panna sienjenen melle, puolen tuuman tai tuuman päähän .^fyästä,; Jos lanhpke levitetään koneella Jä vähemmän kuin 300 paunaa Ikäyte-tään eekkerille, laainoke levitetään Jonona, mutta sekin puolen tuuman tai tuuman p ä ^ ä n jyvistä.^ Kokeiluissa oh saatu parempia t u loksia silloha kun lahhoke on levitetty vähän alemmaksi siementasoa, mutta sellaiseen tehtävääni sojiivia koneita ei ole vielä, saatavissa. ; K u n lanhöketta. käytetään 300 Jä 600 paunaa eekkerille kylvetään se koneella kahteen Jonoon molenunin puolin maisslrlviä niin että lannoke-jonon ja maissirivin väliä on vähhi-täin kaksi tuumaa. Jos käytätte tavallista enemmän^ lannöitusainetta pidättäkää nohi 300 paunaa eekkeriä, kohti j a kylväkää se maisslri^dn viereen silloin kun maissi Istutetaan. Muii lannoke kynnetään vakoon. Levitt^ää se niaalian ennen kyntäniistä tai vakoon kyntö sen aikana. Pitäkää maissia tarkasti silmällä alkuke^stä. Jos lehdet alkavat kellastua, levittäkää sivulaiuiokkeena typpeä (nitrogcn) kuitlvoidessanne maissia. Pankaa typpi hoin 2 tuumaa syvälle, välttäkää panemasta s i tä liian lähelle maiisintaimia. sillä muussa tapai^ksessa se; polttaa maissin juuret, PIENELLE V I L J A L LE Kylväidiä lahiioke siemenen mukana maahan. Vaikka lannoke voikin hiukan hidastuttaa siemenen itämistä, niin se e l ole vakavaa j a sato on suurempi kuin siinä tapauksessa, jos lannoke. pannaoin maahan ennen k y i . vöä tai sen jälkeen. Levittäkää typpeä pintalannokkee-na myöhään talvella tai aikaisin keväällä, HEINÄLLE J A NURMISADOLLE Näihin luetaan laidunmaat j a a l falla. Kylväkää lannoke koneella 3 tai 6 tuuman syvään Joko siementäessä tai sitä ennen. jos pannette runsaasti lannoketta kovaan kiviseen maahan tai teillä on hankaluiiksia pitääksenne koneen kyllin syvällä maassa, niin kyntäkää puolet lannokkeesta vakoon ja l e vittäkää loppuosa koneella Joko siementäessä tai sitä ennen. Pintalonnoitus aikaisin syksyllä; myöhään talvella tai aikaishi keväällä moin ktm kaikkien TYÖVÄEN osuusliikkeiden oleellisena pyiikimyksenä on avustaa työväenluokkaa sen taistelussa kapitalistiluokan sortoa vastaan. Satunnaisia keinoja ovat tavaroilla kaupahkäjmti.kuluttajiensa taloudellisen tilanteen välillinen ttike-xninen. Ennenkaikkea kasvattaa j ä senistönsä j a kuluttajapiirin hyviksi Joukkotoimitsijoiksi, jotka tarpeen tulien ovat valmiit joukkona toimimaan vähäväkisen enemmistön v a pauden pyrkiinyksissä. N.S. puolueettoman osuustoiminnan oleellinen päämäärä on pyridä puhtaasti . kaupallista tietä parempaan maailmaan. Heidän toimintansa perusoppina p h osuustoimiimallista tietä vallata kaikki taloudelliset ja kaupalliset alat. Sitten kun ne on vallattu, järjestää tuhatvuotinen valtakunta yhdessä vanhojen yksityisten vastustajiensa kanssa. Välillisinä keinoina he käyttävät työväen luokkaiiikkeen piarjaamista, toimien käsikädessä siinä työssä samojen ainesten kanssa, mitä vastaan he muka kaupallisesti ovat taistelevihaan. Mitä taas poliittiseen toimintaan t u lee, tiiin on oikeastaan t<Jkeröä vastata yliolkaisesti, että toinen ori poliittinen liike Ja toinen ei ole. Todettu tosiasia on, että ei ole minkäänlaista taloudellista, kaupallista tai kultturellista liikettä, mikä toimisi ulkopuolella poliitliisten pyxikimyksien. Kaikkiin niihin: OB. kiteytynjrt; politiikika. Siiriä suhteessa ei o l e ^ d a i l a istujia. Laajat työläisjoukot taistelevat oman politiikkansa puolesta. Toiset taas tap-joko kjflvökoneella tai lannokkeen levittäjällä suoritetttma ori suureksi avuksi; PERUNALLE Jos käytätte enemmän kuin 1,000 paunaa eekketille ja Jos maanne on raskasta, säästäkää 1,000 paunaa lannoketta levittääksenne sen Ii^lvöai-kana. Pankaa kaikki se, initä aiotte levittää yU tuhazmesta pamusta,^ p^ runapenkkiin eniufn sieznoien istuttamista.. KylTöalkana levittäkää kaksi l a n - nckejonoa 2 trxtmoan päähän eieme-nlstä ja vähän^ siementä, aiemmaksi. Kahden lannokejonon väUä tulee olla G tuumaa. pelevat hallitsevah luokan ipolitiikan puolesta. Mieille on väen voimalla koetettu istuttaa ajatusta, että taide olisi puolueetonta, Sentähden sitä olisi varauksetta jokaisen palvottava. Asia^ todellisuudessa on se, että taide.; k i n kapita^tisessa maailmassa palve-. lee sutuin piirtein (hallitsevan luokan pyrkln^nksiä. Aniharvat ovat taiteensa alistaneet palvelemaan, työ-väenlucikan pyrkimyksiä, josta palkakseen ovat saaneet joko salamur-baajan kubllnisktm. tai nälkäkuole- Meillä on nyt selviönä se, mikä 'man, ; kummankin osimstoimintasuimmap o-leellinen pyrkimys on, että p o l i i t t i ^ - sa yimnärryksessä kumpikin suunta kynsin hampain ovat mitkana yhteis-kurmallisia kysymyksiä käsiteltäessä. Kajotkaamme lyhyesti myöskin siihen, miten kumpikin suimta käyttää satunnaisia seikkoja hyväkseen. '^olueeton osuustoiminta ka&issa maissa, on kirjaimellisesti yhtynyt hallitsevan luokan kanssa lietsomaan sotahysteriaa Jdemökraattisesti ajattelevaa m a a U m a a v a s ^ Sen johto sanojaan, säästämättä pelottelee j ä senistöään '. kbmmimistisuudella. He leimaavat kaikki sellaiset ihmiset, ketkä koittayat saada edes jonkinlaisia paraimtiksia oleviin oloihin, suoralte kädeltä vehkeiliöiksi hallitusta vastaan. Maalaavat 'kaikennäköisiä inör-kökuvia työläisten taisteluista. Ylenevätpä niinkin pitkälle, että syyttelevät työväen cstmsliikkeitä, vapaan kilpailun ja yksityisyritteliöiden sortamisesta. Kerta toisensa jälkeen v a rottelevat jäsenistöään ja kulutta- Jiaan pysymään ierossa kiihottajien paidoista.. Mikä kbht^^^^^ Liike, joka pe-riaattieessa' jiälalllsesti julistaa taistelevansa • yksitjrisyritteliäisyyttä vastaan, joka joukkoliikkeen avulla pyrkii valtaamaan tuotannon ja kulutuksen kansan käsiin, sama liike käytänn ö t taistelee kaikilla keinoilla kansanjoukkojen yhtenäistä taistelua vastaan. Poliittisella rintamalla tukee varauksitta hallitsevan luokan taistelua työväenluokkaa vastaan. O n neksi kuiterikin siellä Ja täällä heidän omat Jäsenjoukkonsa ovat alkaneet liikehthnään johtajiaan vastaan. Selvimpänä' edmerkkinä voidaan pitää u ^ i r i mainitim Suomen osuusliike "Elannon" hallintoa. SieUä viimeisissä hallintoneuvoston vaaleissa Tan_ nerin Johtama oikeistolainen suunta sai vaari vähäisen enemmistön hallinnossa ja senkin nähtävästi Fagerhol-miii halUtijisen suosiollisella avulla. Tietäe;^mme työväen osuustoi-^ mlnnan oleellisen pyrkimyksen, luokaamme silmäys sen satunnaisten seikkojen hyväkseen ^yttämlsestä. Työvsum Iculub^ ovat pä- Scotetttija tbimbxixian suuressa määrässä kapitalististrä^^l^^ alaisena j a samana kilpailijoiden ympäröimänä. Sanalla sanoen, kaupallisesti toimia sutena susien joukossa, Työväea osuusliikkeiden toiminnan kysymyksen minä olisin .tialukas' asettamaan seiuraavastL Osuusliikkeen toiminta on luovimista kahden vastaVkftlsen voiman, kapitalistisen järjestelmän ja joukkoliikkeen välillä. Pitäen silmällä lUkäeen oleellista i^ämä^ää tao luoviminen vaatii avainaseeaissa olevilta yksilöiltä erikoisen monipuolista toimintaa, käyttäen aina satunnaisia seikkoja hyväkseen. Avainasemissa olevien henkilöiden pitäisi liikemiehi. nä pystyä liikemaailmasta volttaji mahdollisimman paljon taloudellisia etuja omalle liikkeelleen. Siinä menestyäkseen asia vaatii henkilön olemaan vaan liikemiehen, pyrkiä saamaan selville kaikki liikemaailman salaisuudet ja käyttämään niitä cvcmi liikkeeri menestymiseh hyv^:sl. Toiselta puolen taas joukkoihin kohdistuvan akitatsioonin avulla p i täisi pyrkiä paljastamaan kapitalisti-sen liikemaailman keinottelu. EH-, jattain Vapaudessa olleessa osuustoi-mintapaklnassa. hallituksen tutldala>r mitean tiedonannolla todettiin, että erään ketjuliikkeen invertaario näytti liikkeellä olleen 2 pros. enemmän t a varaa mitä se oli ostanut. Normaali-isessa liikevaihdossa tavallisesti mit-tatappioksi lasketaan 2—ö pros. Mitä tuo hallituksen tokumentti osottaä? Se csottaa sen, että mainittu liike oli myynyt ikuluttajilleen tyhjää ilinaa noin 4 pros, Laskekaapas miljoona* liikevoihdosta mitä se tekee dollareissa. Lukemattomien muiden satunnaisten seikkojen oikein käyttämisellä me voimme saada toiselta puolen jotjkkojen jakamattoman kannatuksen liikkeen tukioiksi j a oikein menetellen myöskin liikemaailmasta t a loudellista etua. sillä liikemaailma timtee vaan dollarin mahdin, ottaa sen mistä saa antaen vastapalkkioksi vaikka oman sielunsa. — Losojätkä. Viimeinen huomautus "Rumasta Elsasta" torontolaisille Toronto. — Älkää unohtako kiinnostavaa "Buma £Isa''-nliaistä. näytelmää, joka esitetään toron. toIaisiUe ensi sunnuntaina Dbn-haalilla, alkaen klo 4 ip. Voi professoripariiaa kun rakastuu ensin äitiin ja sitten tyttäreen. Koska äidillä on enemmän rikkautta kuin rakkautta niin äiti siinä taistelussa kuitenkin voittaa. Tulkaa nauttimaan j a nauramaan! — Ö. luettakaa Se on ihanteellinen bvl syntymäpäivien, merkteS !sie?j» häiden, paäsiäiseaS muiden juhlapäivien yfeH dessa. SALin - X " LahJapafafel » a l a $8135^ (Tammikuun 1 p : ^ VSbj^] 6, i^ia^a kahvia ' Koljonaispainb 10 pau^ KAKSI mu cänadalaisilie lähettäjiQg TYPE "A" HINTA $10,95 6 paimaa ksJivia 5 faunaa valk. riisiä 2 tjaJtetUa kuiv. hedelmiä 1 paiina kuiv. hiumuja i % iijisisia kaneelia Kokonaispaino 19 paimj| TYPE "B" HINTA, $7.70 4 paunaa kahvia 2 paunaa yalk. riisiä 1 paketttlhijv. hedelmiä 1 patina kuiv. luumuja unssia kaneelia Kokonaispaino 11 patoaj ^Hinnat Ja sisältä muutoksenila^ Tilatkaa pakettinne tänSän wSM Travel Agencyi E D W I N S U E SI Valtuutettu asianlM. Box 69 VANCÖUyER: "JUURAKON HULDA" Swedi8h Community ^all, 1320 E. Ha^tings St. tiistaina, maalisk. 21 palva, kfo 7 ja 9 aialla. Clintbn-Hall. 2605 E. Pender St., tprsteina maalisk. 23 päivä klo 7 ja 9 lilalla. "KOSKENKYLÄN lÄU^U^' Swedi8h Community HalL 1.320 E. Hastlngs S!., maanantaina, maaUsk. 27 päivä Uo 7 ia 9 iUaU^ Clinton-Hall 260S E. Peixde^ St,- tiistaina, maalisk. 28 päivä klö 7 ja 9 illalla. "LOVIISA" S,wedish CommunUy Hall, 1320 E. ifastiags ^t, torstaina, huktikl l3 päivä, Hio 7 ia 9 illalla. ClintoorlialL 2605 E. I>end9r St., Pforjantama, fa^iUiU ''KALLE AALTOSEN kOBSlkN" Swedish Gommunily Hall 1320 E. Hasiings St» tiistaina, huhtik. 18 päivä klö 7 ia hillalla. Clinton-Hall, 2605 E. Pender St., torstaina, huhtik. 20. p^ivä, klo 7 ja 9 illalla. iplBSTERS GORNERS "JUURAKON HULDA" Finnish Hall, kesHviikkona, maalisk 22 p. klo 8 ip. "KOSKENKYLÄN LAULU" Perjantaina, maalisk. 24 päivä Mo 8 ip. "LOyilSA" . Keskiyiikkona, hubtik. 12 pä^^^ "KALLE AALTOSEN MORSIAN' KesM^nikkona huhtik. 19 päivä klo 8 ip. CHASE RIVER: "JUURAKON HULDA" Finnish. Hall, lauantaina, maalisk. 25 päivä, klo YANCOUVER ISLAND: "KOSKENKYLÄN LAULU" lauantaina, huhtiin 8 päivä klo 8 illalla. "LOVnSA" Lauantaina, huhtikuun 15 päivä, klo 8 illalla "KALLE AALTOSEN MORSIAN" Lauantaina, huhtikuun 22 päivä, klo 8 illalla. SOINTULA: "JUURAKON HULDA" , Finnish Hall, perjantaina maalisk. 31 päivä klo 8 ^ •'KOSKENKYLÄN LAULU" - , Lauantaina, huhtik. 1 päivä, klo 8 illalla. "LOVnSA" Simnvmtaina, hiditik. 2 päivä, M o 8 iUaU^^ " K A L L E AALTOSEN MORSIAN" Tiistama, huhtik. 4 päivä klo 8 illalla. Websters Corner, Chase River Ja Sointulan esityksien jätt«o tanssia, Fääsymaksq: Alfodset 75c J» lapset 23c rmtaeto. L E I K A T K A A IRTI TÄMÄ ILMOITDS f S'; : 0
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 14, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-03-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500314 |
Description
Title | 1950-03-14-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
m9
Jr ' Sivu 4 Tiistaina, maalisk. 14 p. — Tuesday, March 14
CSJ:ti Toronton asaston näyiclmäsciira esittää kuuluhan
, 3-näytdksisen huvinäytelmän
FARMARIEN
« l i
i i i
n
K i r j . Rislakki
Don-haaliUäy Torpjritossa
Simmm
alkaen kello 4 iltapäivällä
JA TOISEN KERRAN
Sunnuntaina htihtik^^ Z pmä
Tässä näytelmässä esiintyvät seuraavat henkilöt:
HUGO ELLMEN, 6lG ILOMÄKI, OLA Vi LATVALA. YRJC>
TAMMINEN, HARRY TULONEN, ANNIKKI AUVINEN,
G R E T A SJÖMAN, E L S A JALONEN, R A A K EL
TAKAOJA ja OLIVIA TOLVANEN
Ohjaus: EINO TARVAINEN
TuU^aa katsoviaan tätä hmluis^^
(IIUOiM! Lauantaina t . k .M p:nä iulkaLstuiisa Umoituksessa oli
kuukaudet ja päivyt virheelliset, Jotka iässä tatcn oikaistaan.)
Kannattaa uuden mallisia raivaus-menetelmiä
Britif;h Columbian maatalcudcn
laajsn;ami.styon johtaja Wm Mac-
Giliivray ianoi resurs.iasioita tutki-i
neessa kDnferemsiisa.että maälitjnta-hallitutoen
pitäisi raivata uudisasukkaille
riittävästi maata hyvää alkuun-i;
ääi;yä varten. .
BG;n kCckuW'n ICO fci^^kerinalan
farmilta pltäiii raivata viljely^isc-lle
60-80 ieey.i:crinalaa, iillä tjmiioii pionin
taloudellinen yksikkö tällä alueella.
>•;••
' MacGillivray .selitti, että British
Coiumb;as.sa cn .saatavana 6,000,000
cckkerinalaa farmimaata ja sanci, että
"hanitu.s tarvitssc ;elvän olajclman
tiud!Ea.tustiiiti varten''. .
. "Jotkut ih"ii-^et' olettavat, ettei u u -
disa.';utu.';ta pitäusi roh: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-03-14-04