Vapaus, February 7, 1950

              i^dessämine on aikaisemmin
I ,jkaista nntida j » artibkeleita,
S^on sdvitetö^ Nenvo^rtiiton
JJ^iaum kiytlÄ tärkeldeii
^^iguitaloadellisten probleemien
rttoJs«°^seen. Ohedlisena J o l -
^Janme artikkelin tästä fcysy-;
gjksestf, j<*a on otetta Helsinls&i
Vapaat sanasta.
tietojen mukaan
^gvtettiiii viime'heinäkuussa jQS-
^ Uralin takana atomiponmiL E i
Emaitettu. saivatko amerikikalal-
Stäniän salaisuuden selville Noakin
E^^a Araratin vuoristossa etsif&eK;
Ututkimusretkikuntansa avulla j a
Sa^ttö~heldän havaintonsa seis-
Eten vaiko radioaktUvisuutta mitr
E l kojeiden todistukseen,: mutta
UdiB toteamukseensa on yleisesti
Uottu. eiiä sitä ole Neuvostoliiton
pjoita kumottu.
piJiin suurta kohua Ikuin tämä tieto
L otaailman herättikin, se on
_ painunut varjoon Itä-Berliinin
löen viime päivinä julkaisemien
n rinnalla. Jos ne pitävät paik.
niin Neuvostotiede' on ehtinyt
_ iistä vielä paljon^ pitem-ja
pystynyt kehittämään mene-jolla
atomivoimaa voidaan
valtavatehoisiin rakennus-räjäyttämisiin^
j a jonka
,nina Neuvostoliitto, on - ryhtynyt jo
ratkaisemaan sitä valtavaa tä-
Sljsmaantieteellistä ongelmaa, mikä
unnetaan Aralin-Kaspian painan,
een kultlvoimisen, ailjelj^ser» saat-
_ nimellä. Mainitut lehdet
Ittävät, että mainittu räjähdys ei
mikään pomminpudotuskoe vaan
lusteknillinen räjäytys Turgain
Bdenjakajalla Uralin vuoriston kaak.
olspuolella.ja että tämän räjäytyk-tarkoituksena
on kääntää Länsi­h
ä n jokien vedet KaSpian altaa-len.
Sanalla atomivoima on maagillinen
Jos olisi kerrottu mainitim,
[euvostoliitossa jp kauan pobCdltun
in ongelman ratkaisemisesta t a -
tekniUisin menetelmin, sillä
kai länsimaissa omaksuttu joku-rivi
tieteellisissä julkaisuissa, nyt
Itä on tullut suuren yleisön puheen.
Ja sen se ansaitsee.
I Hiroshiman atomipommin v^ijsytus
an jä maailman kehlttyxbi;.
1 kannalta jää p^uiäksi paukkiie-t
sen rinnalla mitä Kaspia^me-takana
tapahtuu, '^j ' , ; ,
SPIAN ALTAAN ONGELMA
|uppeinkin kansakoulun 'maantied,on
pfidrja tietää, että iMailman' s ^^
nman järveii niidai ön Kaspianmeri
, että tämä järvi pn y l i l,2Öa7kJn'
|tkä ja .300-400 &m.. l e M . , "Sen
isirannikolla ovat Kaukaasian vubr
; ja myöskin Bakun valtavat öljy-
€t. Etelään kiertämällä joudu-i
Persian lyhyelle rantakaista,leel-
\ sieltä idän puolitse pohjoiiseen npii,
alla Turkmenian ja- Käsakstanih
Biaa- ja aroalueille. Pohjoisessa
at Volgan suistoon liittyvät aro-
«t, jbtika lähtökohtaan, Kaukaasi,
vuoristoon palates?^ muuttuvat
asumaalueen yhä kuivem-paikoteilen
suola-aavikon t a -
Bi aroseiiduiksi. Lisäksi kertoo
lupojankin oppikirja, että Kaspian
Iltamalla on Bakun lisäksi muita-i
suuria öljyalueita. tavallisen suo.
i lisäksi siellä esiintyy runsaasti
keitä mineraalisia suoloja jä usei-kemlalliselle
teollisuudelle arvok-pta
raaka-aineita.
parvet yleensä laskevat jotakin tie-
Imereen, mutta Kaspian merellä ei
yiaäkua, koska sen keskikorkeus on
! metriä alempana lähimnoän me-alahden,
Mustanmeren pintaa. J a
Utettavasti Kaspianmeren veden-pta
on säännöllisesti laskemassa,
1932 tämä lasku on tehnyt
I sm. Se on madaltanut laivaväy-
^ saattanut satamia kuiville j a teh-t
suurta haittaa Kaspian meren k a .
"ajUIe, Korostettakoon, että K a s -
meri on maailman kaläislmpiä
t<Q pohjoisosastaan, minne V o l -
LUral, Emba j a monet pienemmät
"i tuovat siksi runsaasti suolatonta
vettä, ettei Kaspianmeri ole päässyt
muuttumaan suolajärveksL Sen suo.
lapitolsuus on pohjoisosassa vain. 1.6
pros. tom taas eteläosan suolapitoi­suus
on n i i n suuri, että vain harvat
kalalajit siellä viihtyvät. Järven itä­rannalla,
osapuilleen Bakua vasta­päätä.'
on luonnonihmeenä kuulu S a ­r
a Burgasin lahti, jonka suolapitoi­suus
on 18 pros., joten siinä ei ole
lainkaan elollista elämää. Tämän
lahden haihtuvaisuus c n n i in tavaton;
että lahteen johtava leveä salmi itse
asiassa muodostaa suolaan kosken
jaksamatta silti täyttää kaiken nie­levää
lahtea, joten vaikuttaa aivan
siltä kuin K a r a Burgasin pohjassa
olisi vastaava vuoto kuin kylpyam­meen
pohjassa. Kiaspianmeren ve­denpinnan
alentuminen, järven t a ­vaton
haihtuvaisuus, e i ole ainoastaan
kalastus- Ja liikennekysymys. Mitä
matallammalle Elasplaiuneren pinta
laskee, sitä laajemmalle leviävät jär­veä
ympäröivät hedelmättömät aavi­kot.
Kaspianmeren vedensaanti on
suunnaton talousmaantieteellinen on­gelma,
jonka ratkaisun löytäminen
pelastaisi mittaamattomia viljelj^-,
asutus, j a teollisia arvoja.
. Tämän ratkaisun kimpussa neuvos-totiede
on ahertanut jp lähes köline
vuosikymmentä. KaiiKkia mahdolli­suuksia,
on huolellisesti tutkittu, joten
viime sähkösanomissa mainittu i n s i ­nööri
Davidovin suunnitelman poh­jalta
tehty ratkaisu ei suinkaan ole
mitkään äkillinen neronleimaus, vaan
perusteellisten laskelmien ja valmiste­lujen
tulos, . • . ; . ;
Päiväliinen järjes­tetty
Don-haali le
tk. 19 päivänä
Toronto. -—Kävin tässä eräänä i l ­tana
Don-haalilla j a siellä tuntui ole­van
kiire kuin maailman lopun edellä.
Ajattelin, että mitähän se kaikki tar­koittaa
. O l i nimittäin kuorojen har­joitus
ilta, kun miehet harjoittelivat
n i in silloinpa naiset menivät eri huo-
- (
VAIHTOEHTOJA JA
SIVUBAmAISUJA
kaspian meren pulmaan Uittsrvlä
tutkimuksia on Neuvostoliiton tie­teellisissä
julkaisuissa monesti valais­tu,
Vucden 1947 kansantajuisessa tie­teellisen
aikakauslehden "Snanie-silä"
cneto on voimaa) marraskuun nume­rossa
telki insinööri G . .1. Gxirevitsh
näistä tutkimuksistac yhteenvedon,
jonka pohjalta Vapaan Sanan lukir
jat voivat nyt asiaan perehtyä.
Kaspianmeri tarvitsee ehdottomasti
' vöttä, siinä kaiken ydin. Jos järven
ipinta vielä, laskee nelisen metriä, n i in
järjen suolapitoisuus, kiäy niin suu­reksi,'
että kaikki elollinen ^kuolee, j o -
tapaitsl kpkq'.kaspian j a Arälin läheis
koko 'Ihiroöpan kokoinen painanne
uhkaa vähitellen kayttaältäan inuut-tua^
Göbia lähenteleväksi erämaa-alu-
'eeksi.' '
'.Paljonko' Kaspianmeri'sitten saa
vettä'ja .paljonko se sitä tsaryitsee?
.., Lumena ,ja, iyetenä.iBäspianmeren
.iasi:etaan alueeltaan suoraan saavan
vettä, j i . 71 kuiitiokUometriä, Pahja-vesiyirtojen
kautta vedeiisaanti oh n .
5 kuutiokilometriä j a järveen laskevat
. jcet tuovat .yhteensä 324 .'kuutiokilo­metriä,
tästänaäärästä Volga yksin
252 kuutiokilometriä. K u n kuutioki-ioEoetrin
suuruiseen vesialtaaseen voi­si
hukuttaa Mo.skovan kaikki raken­nukset,
niin voi 'käsittää, miten
valtavasta määrästä ön kysymys. J a
kuitenkaan tuo määrä el riitä pitä­mään
Kaspianmeren vesitaloutta t a ­sapainossa,
meren luilhtuvalsuus on
vieläkin suurempi Vajauksen täyttä­miseen
tarvitaan ainakin 50 kuutio­kilometriä
lisää,
Kaspianmeren ja samalla sen l a a ­j
a n vaikutusalueen on siis saatava
lisää vettä, mutta mistä? Lähim-"
mältä tieltä näyttää "Kaspianmeren
yhdistäminen Mustaan mereen kana­voimisen
kautta. Kaukaasian vuoris.
toh pchjoispuolelia oleva tasanko oh
nykyaikaisen tekniikan ylitettävissä.
Sen haHil virtaa kaksikin jokea, län­tinen
ja itäinen Manytsh. Töinen las­kee
Doniin Rostovin yläpuolella, toi­nen
Kasplanmereri taholle, mutta en­nen
perille pääsyään uupuu hleta-aa.
vlkkoon pieniksi suolalammlkolksl.
Näiden jokien välinen vedenjakaja el
ole kuin 25 m. Mustanmereij veden­pintaa
ylempänä. Voisi rakentaa k a .
navan Asovan merestä Doniin länti­sen
Manjrtshln suun kohdalle, nos­tattaa
tämä virta kääntymään itään
j a yhdistää se kaivannolla itäiseen
neeseen kokousta pitämään ja siellä
sitten keskusteltiin puoleen ja toiseen.
Päätettiin pitää laatikkopäiväUinen
tk. 19 p:nä. Olen varma, että siellä
on montaa eri lajia herkkua,.joten
silloin kelpaa tulla, sillä jokainen saä
ottaa, mielensä mukaan • nUn paljon
kuta haluaa. Tulot^käytetäänmatka­rahoiksi
tulevlUe laulujuhlille. K i r j o i ­tan
tämän siksi, että kaikki tietävät
tulla suurella joukolla. Onhan täällä
paljon Vapauden lukijoita, siis otta­kaa
tämä huomioon. Päivällinen tar­joillaan
klo 1 alkaen. K u n on soittoa
koko ajan. nun ruokakin maistuu vie­lä
paremmalle. Siellä siis tavataan!
— I. T .
Työväen Säästöpankki
Helsinki. — Helsingin T^
Säästöpankta viime- vuoden tilikerto-mus
osoittaa pankin viime vuoden
puhtaaksi voitoksi' kaikkien kulujen
jä poistojen jälkeen :i3,300.00ö mark­kaa.
Pankin omaisuus oli vucden lo­pulla
kaikkiaan i,50i,20D.O0{>.markkaa.
jota -vastaan oli 1,443,800,000 talletuk­set..
Omat varat, olivat vucden lopiulla
kuluneen vuoden voitto, mukaan las­kettuna.
55,400,000 markkaa.
C$J:n Vancouverin osasto päätti
kaikkein toimintarikkaimman vuoden
yanconver; — JäsenJstSn aiTcalBem»
pia toivomuksia sihnäUäpltäen oU
johtokunnat -jäljestäneet haaliyhdls*
tyksen, Finnish Societyn j a Canadan
Suomalaisen Järjestön .Vancouverin
osaston vuosikokoukset pidettäväksi
samanaikaisesti tammikuun 29 p. a l -
PORT ARTHURIN NUOREMPIKAARTI esittää
hauskan 1-näytöksisen .laulunäytelmän
CSJ:n Port Arthurin osaston haälissa
helmikuun 11 päivänä klo 8 illalla
HENKILÖT: ESITTÄJÄT:
Aatu JussUa . . . . . . . . . . . . ; , . ^Alf. ,Widgren
wvari Leena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kerttu Koski
Reino Koski
SS? P«älä Lauri Hietala
p i ^ , Arnold Beck
Wm. Hakspik
11.5. . Tanssijohia esiintyvät Morris Nazarek j a Anne
" « * s i näytelmään kuuluu vielä lisäväkeä seuraavat: Laila HiU.
Vaatelnen, Elmer KareU, Susi Ojala, Marion Lbd, Ero H i l l
ja Bertha Quinn.
yieia)hjaus Kerttu Koski - Laulut säveltänyt Jack k o s k i
Säestää: A. Laakso, pdano j a o. Wickström, viulu
Näytelmän jälkeen yleinen tanssi
Sisäänpääsy 50c
Tulot Canadan Sooniaialsteh
Saapukaa kannattamaan nuorten esitystä .
ManytshiM. Muttö^^ se
paha puoli, että Mustanmeren vesi on
liian suolaista.; S e n vaikutus lisäisi
Kaspian meren suolapitoisuutta ja
tappaisi varmasti kaiken kalastuksen,
jotapaitsi kasteluvaikutus olisi heikko.
Suolainen lisävesi-ei^autäT
Entäpä jos Donin kääntäisi kulke.
maan kaivannolla Manytsh-jokia
myöten kaspian mereen? Donista ei
riitä vettä muualle. Se tarvitaan Ros-tovin
j a Asövah alueen •viljelyskelpoi.
seha pitämiseen, jotapaitsi sen var­relle
olevat suurkaupungit vaativat
valtavan osan sen vesimäärästä. On
laskettu, että'Rostovin-Asovan alueen
kulttuuria yaarantaiflatta Don voisi
vesdmäärästään . luovuttaa vain 12
kuutiokilometriä, mikä ei läiiimain-kaan
riitä täyttämään Kaspläri altaan
tarvetta, •
• Tämä pakottaa kääntämään kat­seen
itään Kaspian altaan pulman
ratkaisua yritettäessä. Simie vilkais­taessa
nähdään; heti suuri Aral-jär-veh
vesiallas, johon Syrdarja vuosit-'
tain tuo" 13 kuutiokilometriä j a Amu-darja
42 kuutiokilometriä vettä. M u t .
ta Syrdarjan kaikiki mahdollisuudet
on jo tarkoin käytetty Usbekistahln,;
Tadshiklstanta j a ;Kasakstaniri tar­peisiin,,
jotka nekään eivät vielä ole
täysin tyydetyt. Amudrajaa sen s i ­jaan
el vielä ole imetty kuiviin. On
mahdollista patoamislaittein kääntää
ainakin osa Amudarjan vesivaroista
joen vanhaan uomaan, joka Usboin
nimisenä vielä näkyy siinä tuhannen
kilometrin mittaisessa erämaassa, jö..
ka nyt erottaa Amudar j an Juoksun
Kaspianmerestä. Mutta Neuvostolii­ton
kansantaloudessa Amudarjalle on
jo.varattu tehtävänsä Tadshikistanin,
Horesmin j a Tedshenin alueen ruok­kijana.
Täältäkään e l sUs tule apua,
Volgan "äidinmaidon" rikastutta­mista
on niinikään ajateltu. Pätevien
laskelmien mukaan voitaisiin pohjoi­seen
laskevista Vytshegrasta johtaa
4 kuutiokilometriä j a Petshorasta 13
kuutiokilometriä Kaman ja Volgan
kautta Kaspianmereen, Kara Burga­sin
lahden sulkeminen olisi puoles­taan
keino Kaspianmeren häihtuvai-suuden
vähentämiseen. -
Keinoja siis ei puutu. Mahdollises­t
i ryhdytään n i i h in kaikkiinkin. M u t .
ta sitä ennen on tarjolla vielä tur­vautuminen
Länsi-Siperian valtaviin
jokiin, josta juuri nyt on puhe.'
SIPERIALAINEN RATKAISU
Saapuneissa sähkösanomissa on
Insinööri Davldövin suimnltelman
yleispiirteitä valaistu aika l a i l la tark,
kaan. Todettakoon, että lähimpänä
olevasta Öb-virrasta, joka on maail­man
viidenneksi suurin joki, jonka
vesialue on lähes miljoonaa neliökilo.
metriä j a jon3£a vesivarat ovat lähes
yhtä suuret kuin Volgan, on kaksikin
reittiä johdettavissa Aalin-Kaspian
laakioon- Näitä reittejä ovat" Obin
läntiset sivujoet Toboi ja Irtysh. O n
vain murrettava Turgain korkea ve-denja&
aja, joka Uralta jatkona kul­kee
Tshalkar Tenin j a Balkashin järr
vien pohjoispuolitse luoteesta kaak­koon.
Tältä vedenjakajalta lähtee
useitakin pikku jokia Aralta-Kasplan
painannetta kohti. Leikkauksen sy­vyys
on satoja metrejä, leveys erältä
kymmeniä kilometrejä, Jotapaitsi tar­vitaan
aika pitkiä kaivantoja jtxklurlen
yhdistämiseksi. Obln patoamtaen l U t,
Qry omana suurtyönään tähän järjes­telyyn.
Kukaties on apua haettava
aina Jenisei virrasta saaklca, josta
muuten on jo kanavayhteys Obito
tämän joen oikeanpuolisen sivujoen
Ketto kautta- Mutta ovatpa Vaikeu­det
miten suuret tahansa, n i t a neu-vostotiede
on ilmeisesti päättänyt
voittaa ne.
Atomiräjäytys TUrgaln vedenjaka­jalla
tulee ä&anaan saamaan päte­vän,
kenties tähänastiset tiedot k u ­moavan
selityksensä. Tässä olemme
vain valaisseet sitä taustaa. Jolta
berliiniläiset säh^sanomat ovat läh­teneet
Ja Jonka tunteminen kenties
auttaa asian oikeaa oivaltamista.
kavaksi klo 12 päivällä.
K o ^ kaikki tolmtata on tapahtu»
nutCSJm-csaston kautta, h i to hy^äk-syttitajohtaväiksi
ajatukseksi, että r a -
porUt yleensä käsitellään csaston y-leistä
toimtataa koskevien asiain y h ­teydessä.
Puheenjohtaja Y. Mutta kysyi, jos
kokous hyväksytään laUl^äksi j a kun
kellään e i ollut muistuttamista l a i l l i ­suutta
vastaan julisti kokouksen ava­tuksi
j a l u k i työjärjestyksen, joka hy-väksyttlta.
Tämän jälkeen nostettita
kysymys Societyn sääntömääräisistä
menetelmistä ja hyväksyttita että
yhdistyksen vakinainen puheenjohtaja
Y. Mutta j a sihteeri Minie Vainio
toimivat vuosikokou&eu virkailijoina.
Tämän jälkeen päätettiin, että aino-astaan
Societyn jäsenillä on äänioi­keus
johtokunnan valinnassa.
M. Saari esitti organlseeraajan ra­portista
Societyä (kokevan osan j a E,
. wilen, rahastonhoitaja A. Nurmen
puolesta tillraportm. Molemmat ra­portit
hyväksyttita lyhkälsellä keskus-
: telulia. • •
Johtokuntaan tuli valituksi Matti
saari, Hilda Saari, John Gröhn. Minie
Vainio j a Mikko Terävä, jotka myös­k
i n tulivat myöhemmällä valituksi
C S J : n osaston johtokuntaan. Tämän
jälkeen käytita käsiksi C S J : n osaston
asioihin.'/.- • V.- ;
yallttUn puheenjohtajaksi P. Hol­mes
ja pöytäklrjurlksl A. Puttonen.
Sen j ä i k in puheefnjohtaja luki edelli­sen
vuosikokouksen pöytäkirjan, joka
pienellä korjauksella hyväk^ttiin.
Hilda Saari esitti johtokunnan r a ­portin,
joka hyväksyttiin. Kuitenkin
Ilmeni johtokunnan raportista, että
seuraavat toverit: Albert Salo, Helga
Nyberg, Vilho Niemi Ja EmlUa Salmi
olivat vuodenkuluessa poistimeet joii-kostanime
kuoleman kautta. Puheen­johtaja
esitti hetken hiljaisuuden vai­najien
muistolle.
Osaston rahastonhoitaja Manda
Ranta esitti tiliraportln, joka hyväk­syttiin.
Kuitenkin nostettita kysymys
tanssien kannatta vaisuudesta, mutta
se osa lykättiin r avintolakomltean
raportto yhteydessä keskusteltavaksi.
Y. Mutta esitti raportto rappaus-ryntäj^
omltean puolesta. Tänaä
ryntäys lienee ollut osastomme^ viime,
vuoden toiminnassa eniten voimia ja
varoja kysy vä liomma. Kuitenkin tö-dettlta,
että osastomme muu toimin­ta
el ole isuurenunasti käreinyt, vaik­ka
hanklttiinkto uusi kuori haalimme
ulkopuolelle. Ryntäyksen menestys
totesi sen mitä voidaan saavuttaa suu-rissakto
yrityksillä kun tosissaan pan­naan
toimeksi j a puhalletaan Joukolla
yhteen hiileen. Lausuttiin erikoinen
kiitos ryntäyskpmitealle j a erikoisesti
niille jotka olivat eniten uhranneet
varojansa sekä keksineet tehoisia ta­poja
ja käyttäneet^ eniten sdkaansa
ryntäyksen onnistumiseksi. Todettiin
kuitenkin, ettei kaikkia ryntäyksen
asioita saatu läpi vuoden vaihteeseen
mennessä, joten raportin esittäjä
dotti, että lähitulevaisuudessa järjes­tetään
rappausryntäyksen päättäjäi­set,
jossa esitetään lopullinen raportti
sekä ryntäys lopullisesti päätetään.
Päätettiin ryhtyä Johtokunnan va­lintaan
j a äänenlaskun aikana mennä
nauttimaan emäntien tarjoamasta
mojakasta.
Nautittiin maukkaasta hemekeitos^
ja palattiin Jatkamaan edeilleen
sen meno 3f9Qsityi£lkohtia myöten. Va-littita
kaikki tarpeelliset toimikunnat
tulevaa toimtatakautta varten. Ko­koukselle
esitettito aluetoimikUnnfln
kirje, jossa kiinnitettUn huoihlota sii<
hen että Vanoouverta osaston jäsen­määrä
oli kuluneen toimtatakauden
aikana päässyt jonkunverran laske­maan.
Asian ikorjaamlseiksi-ehdotet.
tlto pidettäväksi perheiUanvletto. jos­sa
arvioitaisita tilannetta j a sen k o r .
jaamlsta. Täysto maksaneltten jä­senmäärä
UmoitetUta olevan 217. mut­ta
iällä kertaa ei kaikki jäsenet oUeet
täysmmaksaneita kuten vuosi taka­perin.
Joten todeUtoen jäsenmäärä on
edelleen huomattavasti suxirempi.
• Jäsenkirjuri Inga Said yritti kiel­täytyä
t^tävästä. mutta koska hänet
oli edellisenä vuonna tunnustettu jär­jestön
parhaaksi Jäsenkirjuriiksl nita
emme voineet hänestä vata nita luo­pua.
Valittita hänelle k ^ apulaista
maksujen keräämistä varten Ja l u ­vattiin
kaikki mahdolltaen apu Ja
nita saatiin Inga edelleen suostumaan
tehtäväänsä.
Uskomme tämän vuosikokoukseoi
päättäneen kaikketa menestykselli-slmmän
vuoden CSJ : n Vancouverin
osaston historiassa. Ottaen lukuun,
että pääsinune läpi nUh suuresta työs­tä
kuin haalimme rappaus, synnyttä-:
mättä velkoja. Vieläkin enemmän:
ettei osastomme yietoen toiminta suu.
remmasti kärstayt tästä kampanjasta.
Kokous oli kylläkin pitkä, Kestäen
lähimaille 7 tuntia, lukuunottaen ruo-lailuajan.
Se kuitenkin käsitteli san­gen
paljon asioita j a Joht<^uiman hy­vää
asiain valmistelua, sekä puheen­johtajan
(kyvykkyyttä voidaan pitää
tärkeänä tekiänä aslato käsittelyn
nopeistuttamlseksJ. Kpkousyleisö cl
myöskään käyttänyt pitkiä, eikä tar­peettomia
puheenvuoroja. Kaikki oli­vat
hyvällä tuulella Ja koko koko­uksen
ajan vallitsi hUpeä mieliala.
Jcä:u laski silloin tällöin pienen suk­keluuden.
Joka piti nauruhermojam­me
vireissä. Mutta eihän hyvän saa-vutuksen
päälle kukaan voi murjot­taa
» .
Lopuksi Ilmoitettlta näyttätnömme
uutteran työntekijän nu-s, Saxbefgta
olevan sahraana useita viikkoja ja to­vereita
kehoitettUn käymään häntä
katsomassa. Hänen hyväkseen kerät­t
i in kolehti. Joka tuotti $23.6iB.;
Kymmentä mtouuttla vailla 7 :n pu­heenjohtaja
Julisti (kokouksen päätty­neeksi
j a k a i l ^ näytti tekevän ta>tla-
Oähtöävirke^ällä mielellä, — E . W.
Eciiolla kokous ja
iiarjoitusliiitidot
tk. 12 päivänä
Bonnd Lakfc — Täten kehoitan
kaikkia seuramme Jäseniä saapumaan
toimlntahuoneellemme tk. 12 pnä klo
12 päivällä. siUoln pidetään Echon ko­kous.
Siellä tulee olemaan tärkeitä
asioita keskusteltavana, esimerkiksi
hiihtäjiemme lähettäminen mesta-ruuskllpaUulhln,
jotka pidetään K i r k -
land Lakella tk, 18 J a 19 pnä.' Siksi
keholtankin kaikkia Jäseniä saapu­maan,
että voimme Joukolla päättää
milä kyydlUä sinne mennään, ettei
kenenkään tarvitse olla epätietoinen
siltä miten stane pääsee.
Talviurhellukomitean puolesta h a ­luan
ihnoittoa jokaiselle hilhtäjäUem-me.
että samana päivänä pidetään
horjoltushlihdot, jotka aloitetaan heti
jälkeen kokouksen. Hiihdettävät mat­kat
tulevat olemaan samat kuin mi^
kä on tulevissa mestaruuskilpailuissa.
Komitea on järjestänyt nämä kil­pailut
siinä ymmärryksessä että jokai­nen
saapuu, sillä aikaa ei ole hiäcat-tavlssa.
Muistakaa siis tytöt Ja pojat, että
jokaisen on. mestaruuskilpailuissa o l ­tava
vetokunnossa ja ilman kovoa
harjoitusta ei meistä kukaan siihen
kuntoon pääse. Siis Jokainen ladulle
tk. 12 päivärO. — Geo.
Labrädörissa runsaat
mineraalirikkaudet
M o n t r e a L — . Puhuessaan täällä
Rotary Clubin kokouksessa sanoi C a -
hadian Metal Mtatag Associationin
toiminnan johtaja V. C. Vansbrough
Labradorissa Ja "UudessaV Quebecis­sa
löyty\'än runsaasti muitakin luon­nonrikkauksia
kuin rautaa. Hän sa­noi
raudan lisäksi tavatun rikkaita
manganeesl-, lyijy-, sinkki-, nikkeli-ja
kuparlesiintymisiä, joiden ylitey-dessä
on tavattu myöskin kultaa ja
hopeaa. Hän ennusti, että näitäkin
metalleja ryhdytään kaivamaan mai­nituilla
alueilla, Joka on rikas vesi­voimastakin,
Eaton Canyonissa on
käjrtettävissä noin 500,000 Hevosvoi­maa
j a Hamilton Fallsin vesivarat ar­vioidaan
1,500,000 hevosvoimaksi.
— Vuonna 1849 oli Montrealissa
mellakoita. Jolloin mm. parlamentti­rakennus
poltettiin.
Vuonna 1868 pohjoisen napapibln
alueiden Canadaan liittämistä koske-'
vat valtuudet annettiin.
kcacousta. Societjm Johtokuntaan v a ­littujen
henkilöitten lisäksi osaston
johtokimtaan tuli valittua Inga Salo,
Elma Stenberg, -Matti Varila j a A r ­mas
Puttonen, Varalle Lauri Rantala,
Kate Falk j a Jussi Sato.
Valistuskomitean raportti aiheutti
vähäisen keskustelun, jossa tcdettitn,
että valistustyön parantamiseen on
toivomisen varaa alkavalle tolmtata-kaudelle.
Samota ra vintolakomltean raportti
aiheutti keskustelun tanssien kannat-tavaisuudesta,
kuitenkta jätettiin j o h -
tokmman tehtäväksi tutkia tilanne ja
saattaa asianmukaiset parannukset
aikaan,
•Näyttämön j a laulukuoron toiminta
el myöhän hCTättänyt laajempaa
kieskustelua. Todettita, että näyttä­mön
Johtajana QU pääasiallisesti toi­minut
pitkäaikaisen kokemuksen
omaava toveri Vilho Nyberg ja kuoro
oli mrs. K e r t tu Viitasen johdolla suo­rittanut
menestyksellisen yksitoista-vuotisen
työn Ja antanut meille vuo-denvatateessa
syntymäpäivälahjanaan
ihanan konsertta Ilmoitettlta vielä,
että nuoret olivat hiljattain pemsta-heeit
oman kuoronsa, joka ilolla t u h -
nustettito vanhemman kuoron l a i l l i ­seksi
lapseksi täysUlä perintöoikeuk­s
i l l a .;
Naisten kerhoa koskeva raportti
osoitti, että pienestä jäsenluvustaan
huolimatta on sllläkta taholla oltu
toimeliaita. On osallistuttu rauiian-työhön
Ja monenlaisiin muihin kam­panjoihin.
Optatotyökln on alettu,
joka kuitenkaan c i vielä tähän men­nessä
ole päässyt oiketa vauhtiin.
Naisten voimisteluhomma on vasta
alussa: Josta el voi vielä paljon sanoa
miten se tulee edistymään- Täss|l
yhteydessä kuiteiödn ehdotettita, että
nuorille perustettalsita oma yoimlste-
Imyhmänsä. m i k e n kukkuraksi n a i .
set flmolttivat hankktaeensa Ja l a h ­joittaneensa
haalinrappausrynt&yk-seen
350 dollaria, •
Tnllsi l i l a n pitkäksi kertoa kokotik-
(Jatkoa edelliseltä slvuUä)
voi saavuttaa suurenmoisia poliittisia
voittoja. Beuhettta häviö v. 1035 oli
kommunistisen liikkeen suurin voitto
siihen mennessä. -
T im Buck osoitti kussakin valhees­sa
miten taistelu hetlkbhtaisten vaa­timusten
puolesta työmahdollisuuksien
ja palkkojen hyväksi on taottava
aseeksi minkä avulla työläiset edisty,
vät luokkana.
' • • •
TyöväenlUke on kiiteUlsuudenvelas-sa
T im Buckille. Canadan kaikkien
puoluejohtajien Joukossa vain hänen
rekordinsa kestää totuuden ja käytän­nön
kokeessa. Hänellä on pitempi
johtokausi kuin Canadan miUään
muulla puoluejohtajalla. Hän o l i C a ­nadan
Johtava kommunisti jo ennen
CCP:h perustamista. Tosiasiassa hän
edustaa omaatuntoa Ja voimaa kai­kesta
siitä mikä on porgressiivlsta
työväenliikkeessä. Hänen työnsä t u ­lee
kukoistamaan JoUota kaikld
woodsworthit, ooldwelllt ja lewlslt to­detaan
siksi mitä he todella ovat,
aikansa harhaanjohtajlksi.
T im Buck, mekanikko, joka sai en-simiriäiseh
koulutuksensa unlollkkees-sä,
kehittyi Canadan työväenliikkeen
johtavaksi marxilais-leninlläiseksi
teoreetikoksi. Hänen esimerkkinsä
osoittaa miten työläisten tulee ke-hittyä
unionistien katsantokannasta,
marxilais-leniniläiseen maailmankat­somukseen.
I ^ n oh kasvattanut su­kupolven
unioihin kuuluvia työläisiä,
jotka ovat laajentaneet katsantokan­taansa
tehtaasta teollisuuteen Ja koko
luokkaan.
Tim Buck on vaihtanut mekanikon
kaliiberin kynään. Hän on mitä tuot­toista
Ja syvällisimmta asioita käsit­televä
huomioitsija Ja kirjoittaja nita
nykypäivän tapahtumista kuin suu­remmista
poliittisista liikehthnisistä
ja suunnistakin. Hän on esimerkki
siitä miten kirjoitetaan taisteltaessa
— mitä aivan liian harvat saavutta­vat.
Valiankumouksellisen kaukonäköi­syytensä
perusteella T im Buck voi
V. 1929 säilyttää perspektUvlnsä Ja
näki puiden lisäksi metsänkin. Marxi­laisena
hän näki että kapitalismi ei
ole paikallaan pysyvä, eikä hän ereh­tynyt
pitämään monopolikapitalismln
joltakin pUrteltä tekljöinäi Jotka eh­käisevät
lähestyvän krlista. Pätovas-toin
hän katsoi oleelliselta näyttä­vän
läpi Ja näki kapitalismta "sisäi­sen
liikunnan l a i t " . Jotka ajavat een
tuhoon.. T'oisin sanoen, hänellä oli
"uusi ajattelutapa", minkä vain mar­xismi
voi antaa.
• " *. •. •
Tänään, Jollota puolue juhlii tämän
20-vuotisen tanoittavan Johdon vuok­si,
T im Buck näkee myös tulevaisuu­den
kehityksen Ja näkee siinä kutsun
toimintaan — rauhan puolesta, t a - .
loufikrlisiä vastaan Ja demokratian
puolesta aikana jolloin maalima edis­tyy
nopeassa tempossa sosialismia
kohti, Kuten V. 1929, hän viitoittaa
tien eteenpäta ja korostaa taas puo­lueen
tarpeellisuutta, sillä ilman tätä
kärkijoukkoa, ilman työväenluokan
teoriaa Ja käytäntöä, meidän maam­me
saa rehkiä Ja kärsiä tarpeetto­masti.
Mutta toisin k u i n v. 1929 vuon­na
1950 tämä liike ön mittaamatto­man
paljon korkeammalla tasolla.
T im Buck on Canadan kommunis­tisen
30-vuotisen toiminnan korkein
tuote. Hän on tämän maan kommu­nistisen
puolueen perustaja. Hänen
vuokseen puoleen velvollisuus on säi­lyttää
poliittisen puhtautensa, ei Jon»
kin munkin tapaan vetäytymällä s i ­vuun
pahasta maailmasta, vaan
tunkeutumalla historian tepn pölyyn
ja kuumuuteen siten, että nähdään
hetikohtalseh hetken yli tulevaisuu­teen
mikä syntyy nykyisyydestä,
T im Buckin puolueen tulee ottaa
sydämenasiakseen Johtajansa vakau­mus
— käsitys että ihmiskunnalla
on nyt marxllais-lenlniläisessä ajatus-kannassa
toiminhan ohje mikä har­monisoi
inhimillisen toiminnan luon­non
ja sosiaalististen lakien kanssa
ja minkä avulla Canadan kansa voi
nousta korkeammalle tasolle, luokat­tomaan
yhteiskuntaan, jotta voidaan
poistaa kaikki Inhimillinen väkivalta,
työttömyys ja sodat ihmisten elämäs­tä,
' •
Tämä on se aate jonka hyväksi T im
Buck on työskennellyt kaikki nämä
vuodet Ja minkä vuoksi hän ansaitsee
kiitokset kaikilta sosialismin hyväksi
taistelevilta.
Canada on neljännellä
tilalla Aucklandissa
alkaneissa kisoissa
AncUaod. Uosl SeeUntl. — Täällä
lauantaina alkaneissa brittiläisen val­takunnan
kisoissa o l i Canada pisteissä
neljännellä tilalla ensimmäisen k i l ­pailupäivän
Jälkeen. Australia johti
68 pisteellä, Uuden Seelannin oUeesa
toisessa tilalla 41 pisteellä. Englan­nilla
oi 11 pistettä, Canadalla 10, Skot­lannilla
9 ja Nigerialla 5.
Ensimmäisenä kilpailupäivänä suo-ritettita
pääasiassa alkukilpaildja.
Naisten 440 Jaardin vlestinutanissa ja
miesten 880 jaardta viestinuinniissa s i ­joittuivat
Canadan joukkueet viimei­seksi,
edellisessä neljänneksi ja Jäl­kimäisessä
kolmanneksi. Australia
voitti naisten Ja Uusi Seelanti miesten
kilpailun.
—VAPAUS on plkkuleMi, mutta
ie on ktdtenkin johtava tuomenkU-
'inen lehti Canadc$sa. TiUUkaa
VAPAUS itsetUnne, siUoin saatte
ten säännoUhetth
4li i i i i!.^
•v.»....^...•,v.'...•|,•y./:.^7,>•.•.•.;;'(;/.^^v..-.,.t
mmmm
Tiistaina, heUnik. 7 p. — Tuesday. February 7 Simt
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKS^
C81:n Wanapln osaston kuukau­sikokoukset,
pidetään Jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 lp. .osaston hoalilla;
smteerta osoite: Voitto LehU.
Wanup, Ont.
CSJ:n Hearstin osaston kuukausi­kokoukset
pidetään Jokaisen kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
2 ip.
CSj':n Spmeedalen osaston No. 30.
kuukausikokoukset' pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
sunnuntaina kello 2 Ip. Johto­kunta
kokoontuu tuntia^ aikai­semmin.
CSJ:n Pori Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä keski­viikkona
klo 7 iUalla, 316 Bay St,
Johtokunnan kokoukset pidetään
jokaisen kuukauden viimeisenä
keskiviikkona klo 7 Illalla samas­sa
paikassa. Kirjeenvaihto osoi­te:
Tyyne Sillman, 316 Bay St.,
Port Arthur. Ont.
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
maanantaina kello 8 illalla osas­ton
huoneistolla Don-hoalllla.
CSJ:n TImmlnsin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
kello 7 illalla.
f
s ,
i ;
4 )
•
CSJ:n Stidburyn osaston kAkoiilEEel
pidetään jokaisen kuukauden
simmäisenä sunnuntaina. PQLV
beenjohtoja Oscar MSnnlstS. slbr-//
teeri Hilma ISSa, osoite Boac 3S4^r<
Sudbury, Ontario. '"'21
CSJ:n Vaoeoiiverin osaston Vlo,"lä^ \
kuukausiltokoukset pldetfiSa
CUnton-hoalilla Jokaisen kuu* -
kauden toisena sunmmtolna klo
2 i.p. Jcditokunta kokoontuu
puolitoista tuntia alkflisemmln. >
CSJ:n Kapuskasingin osastoa kuil''-^'
kausikokoukset pidetään jokG\,l> 1
sen kuukauden toisena sunium,»
taina klo a i.p.
CSJ:n Sanlt Ste. Uarien osasto, ^
No. 5 työkokoukset pidet&Bn Joka
kuukauden ensimmäinen Ja kolr.
mas sunnuntai osaston omalla
talolla, 321 John St, alkaen kto"
8 Illalla.
CSJ:n Vai d'Orin osaston kuU»'
kausikokoukset pidetiiän Jokatseii
kuukauden ensimmäisena sun­nuntaina
klo 2 t,p. Sihteerin
osoite: Lempi Ojanen, Box 880;"'
Vai d'Or, Que. , , 7.
CSJ:n Beaver Laken osaston kuu* '
kausikokous pidetään joka kuur\
kauden t o i s e n a sunmmtaina
klo 1 päivällä osaston hoaliUa.
Kirjeenvaihtajan osoite: Wm..
Rönkä, R. R. l , V^orthlngton, Oöt;*'-'
miimiui
KIITOS
Lausun parhaimmat kiitokseni sille ystttväjoukolle, Joka saapui,.v.,
syntymäpäiväkutsulhini tammikuun 23 p:nä 195q. Kiitos Illan emän» v v
nille. Kiitos niistä monista arvokkoista lahjoista, etenkta Xrenelle.vv
jonka lahja oli <neldän vanhainpoikain haaveiden täydellinen sym-^-r^;^
booli. Kiitos K, Peltomaalle runostic^ja mrs. Johnsonille runon ,
lausumisesta seka huoneesta, jonka hän luovutti tilaisuutta vartenf""
Kiitos naisille syntymäpdlväsuukoista. ,
Ystävyys ja sopu säilyköön edelleenkin. :. *
NIILO HANNULA "/C
GERALDTON ONTABIO ^
SKDL:n Taskukalenteri
Arvokas taskukirja Jokaiselle suomalateeUe
208 sivua Hinta fild. SSe ^
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69 Sudbuty» Ootavte
M.WI!SJ!P!JB!!gi8l8Bll8^
HYVIN VALMISTETTHJEN
98^ KAPPALE
Ostajan maksettava lähetyskulut'
R A J O I T E T T U V A R A S TO
Tilatkaa heti, että pääsette osalliseksi tästä alennuksesta. "
KAUNIITA SUOMALAISIA LAULU- JA
SOITTOLEVYJÄ
DY—60 Tonava kaunoinen — Valssi
Kultaa Ja hopeaa—- Valssi
Bolttolevy: Rytmi Pojat
DY—-62 Dolores — Valssi
Valesiunelma
Solttolevy: Rytmi Pojat
DY--I22 Wleniläis makeisia — Valssi
WIeniläiB verJa — Valssi
Solttolevy; Rytmi Pojat
DY--123 Iloinen leski — Valssipotpourl
Aarre Valssi
Solttolevy; Rytmi Pojat
DY—126 Sikermä Suomalaisia kansanlaluja Ja
tansseja, I ja II osa
Solttolevy; Rytmi Pojat
DY—139 Revontulten maa — Valssi
Kun tanssi pauhaa — Foxtrot
Laulanut Kaarlo Kytö
DY—155 Lotos Tango
Kuutamoyö AlsteriUa — Valssi
Solttolevy: Ramblers orkesteri ,
DY—175 Oh, Senorlta —' Vals?^
Pilvien Poika— Foxtrol
Laulanut Eugen Malmsten
DY—263 Unten kaunis maa — Foxtrot
Onnellisia päiviä —'Foxtrot
Laulanut Matti Jurva
DY—270 Jo Painuvl Päivä — Valssi
Surullinen Kuu — Slow--lox .
DY—271 Jätt hyvästi armas — Foxtrot
No—No Tango
Laulanut Olavi V i r ta
DY—280 Säveliä tuhansien järvien maasta,
I Ja II osa .;!;
Solttolevy
DY—281 Säveliä tuhansien Järvien maasta, r. ^
III Ja IV osa
Solttolevy ,
T I L A T K A A OSOITTEELLA;
¥APAUS PUBLISHIRG GOlHFAif
LIMITEd
Box 69 Sudbury«Ont.
I
"f
I
I
fi
I
« n »