Vapaus, September 16, 1950

              Iiaiiaritäiha> syys^ Satiirday, 8^/16
CUBEBT7) ^ Independeni Labor
Oi8än of Finnish Canadian». ES"
täbllsbed^ov;!»!}; m ? , ' i t e i t b o ^^
aa i s e ^ ^ daisa iJnafl^ 63?; ftBei^ Port
OffiM Deimttanez^^^ Ottawa. 'JPotH'
lisbed ttarioe weekbr: T n e s d a y s,
.llnirsdasv and SattEirdays^^^l^ Vapaus
Publifibing CompaiqrLta^ a i lpÖ-202
Telephone»: Bnsiness Office 4*4261
Editoilal Offlee A-^SSit Mafisser
E. SuIcsL Edlt<ar W; Ekhind. Ibflib^
address Box CT, Sadbnty. Oatatto;
Advenisin^ rates^upon ^ppllcatloa
Canadaua: 1 vk. 6JOO e kk. 3 25
:V-^^^:;^>>::/ rt^:^-^^3-kk.
midysranolssa: 1 ^ TXK» 6 kk. ^
m
i l P
S/ 4
Atlantin pakthnaiden^^kolnjfe
Erhest Beyin; Ranskan tilkoministeri Maurice Schunaan ja Vhdywal-tain
valtiosihteeri Dean Adieson — ovat New Yorkissa pitäneet lu­kittujen
ovien takana salaisia kokouksia, joissa isäntä löi nyrkkiä pöy-kolmen
suuren" kokous oli valmistava ko-alkaneelle
Atlantin paktimaiden uiko-jÄinisterieri
k o k ö ^ ^ suuren^^ icesken, lu-rkittiijin
o ^ lavastetaan suu-
Yksi^^ m pantava seikka tässä yhteydessä^ meii^ri
f^s::''yapäa^' lehdistömme^ ei näe rhitäan pahaa näissä kalaisissa ko^
10^^^ ineiiettelyinup-toöh
kuuluvana asiana. ''Vapaiden lehtien'' nöyrät liirjeei^^^
^dött^ii^t siel lijk^oklia. — jä 1^ sitten
iehdiih^n niitö propäga^ heille siiyittiih istuntojen
! Toinen merkillepantava seikka on se, että
kuhniaä'^ loukataan ainaj jollei sitä kutsuta
edustajana 'Yhdys^rältain sotalipun kanta-hiBUVonpitoihin,
tyytyy; liylp^^^ mitä isoi-lukJttujen
ovien tÄana suunnittelerot. • i ^
sittiBii ön todella kysymys näissä salaisissa kokouksissa?
;^meiseäti siltä, e
pii iiimittäin; muistettava, et^^
listinen hyökkäysppiitiikka/ vasta^
fV^rta nöiisee sitä ^ j a tämä vastarin­nan
lisääntyminen aiheuttaa sen, että "liittolaisetkin" menettävät inr
ribstuitaäh ja tulevat niskottelevaisiksikin: Ottatäamme neljä nyky­hetken
polttavinta päivänkysymystä, joista innoitettujen huhutieto-ijen
«it^^
S SiksanäsMstaminen, Kiinaa tunnus^ ja Yhdysvaltain sotaseik-f
föiiu Forhiösaksia, sekä Korean kysymys ja h;s. tänsi-Euroopan ar­meijan
muodo[Stuminen. . • •. • - •:
Yleisesti tiedetään, että Yhdysvaltain hallitus vaatii Länsi-Saksan
uudelleen aseistamista. Mutta AP:n New Yorkin uutisessa kerrot-
'['J'>\ tiin syyskuun 13 pnä: ^
. ,'*Bpyin (Britannian ulkomiriisien) suKt^^^
p|i||f I Ilehtimiesko^ kylmäkiskoisesti, Sajksan uudelleen aeistamis-l
kysymykseen. Schuman (Ranskan ulkoministeri) h^^^
•märfajatuksen (Saksan aseistamisen) maanantaina . ; ."
^ Mutta saman. uutetiedpfi m ^Yhdys^ltain edtiistajä vaatii
isännäii äänellä,1 ett^v^ Saksa on aseistetia^a;> ;ei saksalaistenZeikä
maailman rauhan hyväksi -vaan Wall Streetin välikappaleeksi, eli
I, kuten yllämainitussa uutistiedössäsanötaä^^
^'^ Yhdysvallat ole kiintynyt Saksan sotakoneiston rakentamiseen, yäan,
' ^ I että se vaatii Saksan miesvoiman käyttöä."
Ifiil Saatujen tietojeii perusteella voidaan melkoisella yärmuudellia "en-
^ - i nustaa", että,niin Britänhiäh, Räriskah kuin iLänsi-Saksank^^ marshal-ioiiiut
halUtuk^
^ I t a i a määräysten edessä, sillä - - muuten ei tule Mat-shallin "avun"
dollareita! Sivumennen mainiten voidaan todeta, että YMysvaltain
imperialismi yrittää "käyttää saksalaisia" hyväkseen samoilla perus­teillä
joilla toisen maailmansodan edellä aseistettiin Hitlerin sotako­neisto.
Neuvostoliittoa ja kaikkien maiden sosialistisia pyrkimyksiä
•vastaan, eikä ole mitään merkkejä siitä, etteikö tulos ole tästä yrityk­sestä
yhtä hedelmätön kuin aikaisemmastakin.
suhteen vallitsee sellainen tilanne, että Britannia on tunnus-
Kansantasavallan hallituksen, mutta Ranska ja Yhdys-
Tämän lisäksi Yhdysvaltain hallitus on korkean oma­kätisesti
sekaantunut Kiinan sisäisiin asioihin julistamalla, että sen
seitsemäs laivasto tiilee puolustamaan Chiang Kai-shekin klikkiä For-mosan
saarella kiinalaisia vastaan. Britannia on esittänyt heikkoja
toivomuksia, että Kiinan Kansantasavalta pitäisi hyväksyä YK :n jä­seneksi
ja että Formosan sotaseikkailusta pitäisi luopua. Ilmeisesti
nyt on tarkoitus hieroa mr. BevinPä niin paljon, että hänet saadaan
perääntynfiään näistä f kerettiläisistä" kannanotoistaan, joko avoi­mesti
Oiiang Kai-shekin ja Wall Streetini puolelle tai ainakin "piio-iucet^
oirtaksi". Me olemme valmiit 'ennustamaan",, että mr. Bevin
taivutetaan kiltiksi "puolueettomaksi" WaH Streetin hyväksi.
.Korean kysymyksessä, missä nousee suuttumuksen myrsky Yhdys­valtain
imperialistista solaseikkailua vastaan, paktimaiden ulkominis­terejä
vaaditaan hyväksymään kenraali MacArthurin julkilausuma
imperialistinen vallöitusohjelmayjo^^ mukaan 'Syngman Rheen mie­hiä
"autetaan'' menemällä 38:nnen leveysasteen yli Pohjois-Koreaan.
s Tarkoitus on siis vallata koko Korea ja niin katkera pala kuin tämä
5 onkin varsinkin "sosialistien" julkisesti nieltäväksi, me ennustamme.
Ml
m)
'm»
mm
1;
että isännän ääntä on paktimaiden kuultava tässäkin mahdollisimman
pienillä murinoilla.
Mitä taas n.s. 'Länsi-Euroopan" aseistamiseen tulee, niin tässä suh­teessa
on isännän tahto tehty täysin tiettäväksi jp viikko sitten, jol­loin,
ilmoitettiin, että Yhdysvallat lähettää lisää sotajoukkoja Länsi-
Eurooppaan ja vaatii, että Britannia ja Canada menettelevät samoin.
•Tarkoitus on perustaa n^.Länsi-Eiifoopahyhteineii armeija, jonka
yjipääiiiköksi tulee luonnollisesti joku ani kenraali. Kuul­tuaan
isännän määräyksen, Britannian laborhallitus ilmoitti, että va­litetusta
köyhyydestä huolimatta brittiläisiä sotajoukkoja lähetetään
lisää Eurooppaan.
Canadassa sen sijaan on ilmennyt vähän niskottelua, joskin suurin
varauksin. Esimerkiksi pääministeri St. Laurent sanoi viime keski­viikkona
alahuoneen istunnossa, ettei tämän maan asioista määrätä
Churchillin puoluetoimistossa. Hurskaasti ehkä toivoen, että Wall
Streetin miehet tyytyvät siihen, jotta Canadasta lähetetään miesten
asemesta aseita Eurooppaan, pääministeri St. Laurent sanoi, että ''Ca­nada
ei ole tähän mennessä" harkinnut sotavoimien lähettämistä Eu­rooppaan.
Hän jätti siis vankan varauksen, että hallitus voi asiaa
harkita huomenna. Edelleen pääministeri sanoi, ettei. Canadalta o|[e
vielä vaadittu sotajoukkojen lähettämistä Eurooppaan ja omana mi^'.
lipiteenään hän sanoi katsovansa ettei '"Canada voi parantansa antaa
lähettämällä sotajoukkoja Eurooppaan", sillä parempi on aseistaa
ja syöttää armeijassa niitä eurooppialaisia miehiä"joita on muutenkin
syötettävä". Miitta kaiken tämän jälkeen hän kiirehti sanomaan:
"Ilmeisestikin tämä ei tarkoita, että ulkoministeri (mr. Pearson) me­nee
Pbhjois-.^tlantin NeuTOston kokoukseen suljetuin, mielin, ja ettei
hallitus harkitse huolellisesti kaikkea sitä mitä se mahdollisesti eh-dottaa.
..." • . •
Tässäkin näyttää siltä, että niskottelu, todellinen tai teeskentelevä,
loppuu silloin kuin isäntä lyö tosissaan nyrkkiä pöytään ja sanoo: Te
iiiiiiil ©aBiovat
ÄDOI<F, MCS80 JA
MANNEBHEIBf-VEBINEN
jruusnvAT 8 / ^ ^ -5
> ; i Vr. Tämä j ^ t f i s (vasbmnistolais-ten
häätö TLC:n kohventionlsta) teh­tiin
siinä mielessä, että kommunistit
puhdistetaani lopuUisesti ppia ; > j
Globe atid Mailin uutistieto^ Montze^-
ilsäa' kokoontuneesta TLC:'n koiivän-tionista.
V
KOTONA OU8IPABEMPI
kolme maailmankokousta viitoittaa
Canadan roolin — CP:n uutisotsikko.
KUNHAN NIIN OLISIKIK . . .
. : Tässä maassa se saattaa tulla
yUätyksehä Joillekin; mutta olen var­ma
ettei monelle, että päätökset Ca­nadan
asevoimien muodostamisesta Ja
käytöstä tehdään yhä Canadan halu­tukseni
Ja alahuoneen toimesta. Jotka
ovat vastuuvelvollisia canadalaisiUe
valitsijoilleen.' ,
Canadan - haUitus ei täim kertaa
suunnittele Canadan asevoimien muo­dostamista
Eurooppaan lähettämistä
varten , . . - - Pääministeri St. Lau­rent,
alahuoneen istunnossa syysk. 13
piiä 1950.
. . . M U T T A KÄYTÄNTÖ
VIITTAA TÄHÄN
. . . Tämän kysymyksen ratkaisu ei
riipu yksinomaan Canadasta. Liitty­mällä
Atlantin paktiin, me olemme
luopuneet: osasta suvereenisuudestam­me
militaarisissa asioissa liittolaissuh­teissamme.
Kuten muidenkin liitto­laisten,
Canadan tulee antaa sellaisia
voimia Ja ^sellaisena aikana Ja sellai­siin
paikkoihin, mihin yhteisesti halu­taan.
Ulkontlnlsterl Pearson on tä­nään
New Yorkissa saadakseen tar­kasti
tietää Atlantin paktimaiden
konferenssista mitä Canadalta pyy­detään
Ja mitä siltä otetaan . . . —
Globe and Mail, syysk. 14 pnä.
Puolustakaa
rauhaa ja
vapautta
BAUHAN KOKOU8 FT. ABTBUBIN
ITAUÄN HAAtnXAvTK;; 19. PNÄ
Port Arthur. —Länsi-Ontarion rau-hanneuv<
»ton toimesta pidetään ensi
tiistaina, 19 pnä, kello 8 illalla rau­hankokous
Italian haalilla^ South AI;-^
goma kadulla. Puhujaksi tähän ko^:
kpukseen saapuu tunnettu canad^Iai-nen
uniojohtaja Bob Haddovr Toron­tosta,
sekä paikallisia unioiden .Johta­jia.
Täällä Järvien päässä on-meillä
ollut monet suuret rauhan kokoukset
Ja samaten nytkin taas kaikkia^'tau*:
haa' rakastavia ihmisiä Ja toisia' mu­kaan,
kehoittaen tulemaan kuulemaan
Bob Haddowta. ,
Rauhan liike on saavuttanut kaik­kialla
valtavan suurta kannatusta Ja
vainotoimenpiteitä huolimatta tulevat
rauhanpuolustajat kaikkialla paljasta­maan
sodanlietsojien "aikeet. Tietöi-'
suusiauhanliikkeen.voimasta Ja mer­kityksestä
innoittaa laajempia piire­jä
antamaan tukensa rauhanasialle.
Kirjoita nimesi rauhanvetoomuksen
alle! Tuhannet Ja tuhannet JuUsJseh
elämän edustajat ovat Jo alleUrJoitta-neet
rauhanpuolustajain maailman
komitean Tukholmassa hyväksymän |
] vetoomuksen. Kaikille meille sotaa
on yhteinen vihollinen, siis älä anna
ajan vierähtää ibnan ettet teldsi Jo­tain
irauhan eteen, kerää nimiä rau-hanvetoomUksen
alle.
Henkilöltä Joilla on täysinäisiä raur
hanvetoomus listoja, pyydetään pa­lauttamaan
ne tässä tilaisuudessa Ja
samaten otetaan vastaan lahjoituksia
maaUman rauhan kongressiin mene­vän
edustajan matkakuluja varten!
Tulkaa kalkki rauhankokoukseen.
— H. E.
CSJ:ii Pori Ärihurin osastolla olluf
kulHuiirifoiminnassa saavutusten vuosi
issa
Alkuvalmisteluja tehdään
vuoden 1952 suuria
Liitti^jiihliä vartan
Port Arthur. Ont.— I^lin kyUä se
on tosi, että me olemme täällä alka­neet
valmistautua vastaanottamaan
Suomalais-Canadalaisen -' Amatöörlur-heiluUiton
v. 1952 Liittojuhlia. Ei se
ole liian aikaista, kim huondoi isen
suuren työn Joka on edessänimeJ 711
15 vuotta sitten ryhdyttiin hankki­maan
urheilukenttää Ja myös se saa­tiin,
inutta todellisuudessa urheilu­kenttää
ei ole meillä.vielä ollut slhiä
ymmärryksessä, että se olisi vastannut
tarkoitustaan muuta kuin osittaisesti.
Kenttämme on kyllä kauniilla paikal­la
Ja varsinkin Juhlatilaisuuksien
viettopailckana se on mainio.
Meillä on nyt hyvällä alulla jouksu-radan
Ja urheilukentän korjaustyöt,
sekä alkuvalmisteluihin pohjatyön
suorittamiseksi käyttövaroja $500.00,
joka käytetään konetyöhön. Yllämai­nitusta
kentän korjaustyöstä huoleh­tii
8-henkinen komitea. Uusi urheilu­kenttä
valmistetaan niin, ettei se tule
häiritsemään autolUkennettä juhla­paikalla.
Kentän mittasuhteet tule­vat
myöskin vastaamaan kohtuullisia
vaatimuksia. Juoksurata tulee ole­maan
400 metriä ympärlmitaten, Jossa
neljä rinnakkaista rataa laitetaan
kilpailukuntoon. Kentän mitat ovat
70K9O metriä. Jos meiUä kestää hyvää
innostusta, niin uskon, että voimme
olla ylpeitä saavutuksistamme vas-taanöttaessamme,
mahtavan vieraile­van
urheiluarmeijan Isku kentällä v.
1952., \.'
Tämä kaikki ymmärrettävästi vaa­tii
varoja, työtä sekä lujaa.uskoa vai­keuksien
voittamiseksi, ^oten valitun
kenttäkomitean täytyy kääntyä suu­ren
yleisön puoleen yhteistyön ai­kaansaamiseksi.
Tulemme Jatkuvasti tiedoittamaan
paikkakuntamme uutisissa lehtemme
palstoilla rakennustyön eteenpäin me­nosta.'.
Iskun voimisteluharjoitukset ovat
myöskin alkaneet ja tarvitsemme vain
suurilukuisen voimisteli ja joukon nuo­ria
ja vanhoja, poikia sekä tyttöjä.
Älkää unhoittako saapua harjoituk­siin.
— George. Salvo
Unionisteilta pääsy
Ceyloniin kielletty
..Colombo. — Keskiviikkona ilmoi­tettiin
Ceylonin ikeltänesn viisumit
Itä-Eurocpan kansandemokraattisten
maitten unioiden edustajilta, Jotka
aikoivat tulla sinne osallistuakseen
Ceylonin Trade Union Federationin
kokoukseen.
Peuranpyynti alkaa
pohjols-alueilla
lokakuuni pnä
Toronto, -r- Vastikään Julkaistujen
säädösten mukaisesti alkaa peuran-pyyntikausi
Ontarion pohjoisimmllla
alueilla, jotka sijaitsevat entisen
Grand Trunk-rautatien pohjoispuo­lella,
lokak. 2 pnä Ja päättyy marrask.
25 pnä.
Edellämainitusta alueesta etelään
sijaitsevalla alueella alkaa pyyntikau­si
kaksi viikkoa aikaisemmin eli maa­nantaina
lokak. 6 pnä, päättyen myös­kin
marrask. 25 pnä. Tämän alueen
eteläinen: raja alkaa Quebecin rajal­ta
seuraten Brethour- ja HilUard-townshippien
etelärajaa Englehartili^,
sieltä edelleen Westreen tietä seura­ten
Westreen esemalle CNR:n var­rella.
Jatkuen CNB:n rautatietä Rue-liin.
Josta raja kulkee suoraan etelään
Windy Lakelle, Jatkuen sieltä edelleen
länteen, sen jälkeen luoteeseen ja lo­puksi
länteen Superior-Järvelle, kul­kien
ACR:n yli noin sadan mailin
etäisyydessä pohjoiseen Soosta.
Seiu-aavalla eteläisemmän^ alueella,
johon kuuluvat huomattavimmat osat
Algoman, Sudburyn Ja Nipissingin
piireistä;, allcaa pyyntikausi marras. 1
pnä ja päättyy marrask. 25 pnä. Tä­män
alueen eteläisenä rajana ovat
Mattawa- ja Prench-joet, Georgian
Bayn ja North Channelin pohjoisran­nat.
Manitoulin saaren alueella alkaa
pyynti marrask. 10 pnä ja päättyy
marrask. 25 pnä.
Pyyntiaika alkaa marrask. 6 pnä ja
päättyy saman kuun 18 pnä alueella^
joka käsittää Woodin Ja Muskokan
piirit (Medoran ja 'Woodin town5hip-peja
lukuunottamatta) sekä sen osan
Nipissingin piiristä. Joka on etelään
Mattana joen ja Trout Laken pohjois­rannasta
Ja West Ferris townshipin
pohjoisrajasta, . kuin myöskin Parry
Soundin piirin, lukuunottamatta Car-ling,
Harrison, Shawanagan ja Wall-brlgen
townshippien niitä osia, jotka
sijaitsevat maantie no. 69 länsipuolel­la.
.Tähän pyyntialueeseen kuuluvat
myöskin seuraavat kauntit: Carlton,
Dundas, Frontenac (mutta ei Howe
Island). Glengarry, Grenville, Jtali-burton,
maantie no. 7 pohjoispuolella
oleva Hastingsista, Lanark, Leeds,
Lennox & Addington, Peterboro, Pres-cott,
Renfrew, Russell, Stormont, Vic­toria
ja se osa Ontario kauntista, jo­ka'
sijaitsee Thorah townshipin poh­joispuolella.
. Thorah kuitenkin mu­kaan
luettuna. -
Maakunnan muissa eteläisissä osis­sa
on pyynti kielletty, ellei visseihin
alueisiin nähden anneta erikoista hal­linnollista
määräystä.
Puofivuosikö&Qiis i»äitti
tukea^rauIlan: i^tä ja .
Vapauden kampanjaa
Fort Artbor. Ont. — Syyi^uun 6
päivänä .pidettiin. 8J:n osaston iDo-kons,
Joka^,samana:\)U osaston .jmoU^^
\-uosikokous. Jossa kuultiin tiliselos-tukset
rahastonhoitajalta sekä näyt­tämö-
Ja huvitolmikunnalta, .Jotka
katsottiin tyydyttävän Jäsenistöä. Et­tä
toimintamme ota ainakin srahalli-sesti
ollut hyvä, sen osoitti Juhlatili Ja
samoin näsrttämötyö Josta puolen vuo­den
aiiEana oli kertynyt nät^i swxma.
Kalkki tilit hyväksyttiin. Muuta toi­mintaraporttia
ei'osaston, toiminnasta
esitettykään, sillä koska nyt' on Jo
pian vuosi lopussa niin saadaan sitten
kuulla koko vuoden toimintaselostus
samalla kertaa; Jo näin etukäteen voin
mainita, että osastomme kulttuurilli­sella
toiminnalla on ollut suurten saa­vutusten
vuosi, kuten osoittaa ensin­näkin
laufujuhlat. Jotka olivat suu­rimmat
mitä vielä milloinkaan CSJ:n
historiassa on vietetty Ja suiurimmat
mitä on ollut täällä Port Arthurissa
maanmiestemme keslcuudessa.
Kokouksessa käsiteltiin lisäksi mo­nia
eri toiminnolta Ja kuultiin raport­tia,
että on tehty työtä keräten nimiä
rauhan adressiin^ Mutta vielä painos­tettiin,
että sitä tulee edelleenkin Jat­kaa,
sillä se työ kuuluu jokaisen rau­haa
rakastavan Jäsenen työksi. Myös-lcin_
päätettiIn_lahJoittaa $10 palkalll-
Vapäuden tilaajille:
ja kannattajille'
selle rauhan komitealle, sekä sen l i ­säksi
järjestää osaston puolesta toimi­van
rauhantyön komitean taholta t i ­laisuuksia,
joista saaduista varoista
tullaan tekemään lahjoitus suomalai­sen
edustajan lähettämiseksi rauhan
kongressiin lokakuussa.
Vapauden taloudellisen aseman tu­kemiseksi
lahjoitettiin $100.00. Osasto
kehoittaa kailtkia jäseniä ottamaan
huomioon Juuri käynnissä olevan Va­pauden
rahastamiskampanjan Ja va­rojensa
mukaan tekemään lahjoituk­sen;
sillä Vapaus on meidän jokaiseh
oma lehti, jota ilman me emme tule
toimeen.
Meille oli hyvä esimerltki siltä Juuri
rautatielakon aikana, kun saimme ol­la
niin pitkän ajan ilman Vapautta,
niin jo elämä alkoi olla ihan kuhi sä­kissä
olisi kulkenut. Meidän täytyy
tunnustaa, että Vapaus tuo meille
kaikkein todellisimmat tiedot m a a i l ­man
tilanteesta Ja Juuri nyt meidän
on taas seurattava aikaamme, kun
mustat voimat pyörivät ympärilläm­me
kaikin keinoin Ja sotahullut aiko­vat
viedä leipäpalankin suustamme
kootakseen varoja miljoonien Ihmisten
tappamista varten.
SUs tee lahjoituksesi Vapaudelle Ja
teese tänään. Jos et lähetä lahjoitus­tasi
suoraan Vapauteen niin voit sen
tehdä Helien EspelandiUe Port Arthu­rissa
olevassa Vapauden konttorissa
tai Tyyne Siihnanille, siUä nämä kak­si
henkilöä on valittu keskeisiksi hen­kilöiksi
huolehtimaan tästä työstä. —
TAS.
Lehtemme tämaD,iälrän mme-ro
—^-Ja efab» vielä montams «en-,
raavabin nomero — ilmestyy ne-
Jislvniseiia'! Qrystavkan ei ole firsir-voisen
lehden preeria bäytettävls-sänune.
Radtatlelakon tsM» on
rabtttavaralOkentcees^rudikan-toraa
ja niin on lehtlliikbeemme-
Idn jontnnat odottamaan pitkän
alkaa JOiCnnen^IaklHMktilaftaa pa­peria,
mUttä ci ole sitä saannt. t
Valitamme asian Johdosta slUä
tänäänUn jää pol^ löitakln tärkeir
tä osastoja ja kirjoitäksia lehdes^
- tämme, mntta siR^ ei nylKyoIoissa
voida mitään.. Onnäui.on'fcäytet-.:
täv&ssämme jonkin verran i-aivtd-sen
lehden •paperi^- että voidaan
Vapana julkaista. Heti kun saa­daan
sopivankokoista paperia;. Va-
• paos ilmestyy. taas säännöllisesii
6-slvnIsena lehtenä 3. kertaa vii­kossa.
<' .
9 professoria erotettu
Califomian yliopistosta
San Francisco. — Yhdeksän profes­soria.
Jotka eivät uhkauksesta huor
limatta ole antaneet uskollisuiisvalaa,
eivät enää ole Califomian yliopiston
palveluksessa, sanoi yliopiston piihe-mies
. viime tiistaina. Samalla me­nettävät
he eroamlspalkkion. Joka t a ­vallisesti
maksetaan yliopiston opet­tajille-
kun he eroavat.
Unio ei anna tukeaan
pormestari Reaumelle
IVIndsor. — UAW:n lokaali 240 jä­senistön
kokous kieltäytyi (hyväksy­mästä
Johtokuntansa ehdotusta kos­kien
kannatuksen ahtamista pormes­tari
Arthur Reaumen uudelleen va­linnalle
ensi Joulukuussa.
Tätä päätöstä ei tehty siksi että u -
nion Jäsenillä olisi mitään Reaumea
vastaan, vaan siksi, että se ei halua
sekaantua politiikkaan. . .
Windsorin Järjestyneiden työläis­ten
toimintakomitea on äskettäin
päättänyt tuikea Reaumea vaaleissa.
Kiinan talouselämä
paranee
Kalkutta, Intia. — Kiinan Kansan­tasavallan
lähettiläs, kenraali Yuan
Chung-Hsing"sanoi täällä viime maa­nantaina,
että Icaikki ulkomaalaisen
hallinnan, feodalismin Ja byrokratian
rippeet on poistettu Kiinasta. Uusi
hallitus on huomattavasti paranta­nut
maan ,taIoutta Ja on saavutta­massa
tasapainon maata' budji^tissa.V
Fasistiliulikaamt
piesseet pakolais-nuorukaisia
' VIMvnuräla juutalals]^öiäs&
huomiomaan, että he.^vät qUeet
paa^eet pakoon mpäkyjoäb&diteiisten
vainoa ^ pahoinidteiyiH noustessaan
maihin Yhdysvanoissa,kmi^^joutuivat
ÄrownsvilIessa ^boklyiUh' lähellä
hoin SS^kristilliseQ rintaman bulikaa-nin
paholnpideltäviksl!'
Provosoimaton hyökkäys ^ näitä'pa^
kolaisia vastaan tepahtul<viime viikon
tiistama. Tksl hyökkäyksen ulucista
sai päähänsä nilh' pahan vtunman,
että hänet oli vletävai sairaalaan'. Toi­set
saivat ^pienempiä vmnmojer. j ^"^^
- Hän joka olTsaanut Iskun päähänsä
pampusta, sanoi aivan samanlaista^
ta^ihtuneen itselleen '< 'Mjmchetaissä;
Saksassa, silloin kun Hitler, oli nouse­massa-
valtaan. "Minun poikani ei tul­lut
Amerillaan' saadakseen päänsä'
puhki" sanoi tämän nuoren mielKn
äiti. ' ' ^
Ketään hyökkäykseen osallistuneis­ta
hulikaaneista'el' ole asetettu syyt­teeseen
Ja tiedusteluihin- on vastattu,
että poliisi ei tiedä asiasta mitään.
Kuitenkin heti tapahtuman Jälkeen
useita poliisiautoja ajoi paikalle ja
eräs poliisi kutsut puhelimella 'ambu­lanssin
viemään - vertavuotavan /nuo­rukaisen
sairaalaan.
Yhdysvaltain' Labor Partjm osaston
virkailijat, Jotka ovat vaatineet toi­menpiteitä
hulilcaane^a vastaan, ker­tovat
Juutalaisnuorukaisten seisoskel­leen
kulmauksessa rauhallisesti kes-
(kustellen, kun faulikaanlt hjrölckäsivät
heidän kimppuunsa alkaen kutsua
heitä törkeilläni^tyksillä^ kuten " l i ­kaiset
Juutalaiset'^ Jne. Kaikki nämä
17_-19 vuoden Ikäiset i&uorukaiset
opiskelevat iltakoulussa.
Koko Browsvillen väestä on hälyyn-tynyt
tämän juutalaisvastaisen hyök­käyksen
Johdosta ja kannattaa vaati­musta
tutkimuksen toimeenpanemi­sesta.-•
' • - 'iife
Rosvot ovat vieneet
$233,000 Keswickih
TÄTÄ.
Yhdysvaltalaitien
tiedemies neljäksi
vuodeksi vankilaan
Los Angeles.— Tiedemies Sidney
Weinbaum tuomittiin täällä neljäksi
vuodeksi vankeuteen väärästä valas­ta.
... ' . . . ..
Lautakimta antoi tuomion sillä pe­rusteella,
että Weinbaum valehteli
kim hän sanoi armeijan tutkijakomi-tealle,
että hän ei ole ollut Califpr-lUan
Teknillisen Instituutin ikonunu-nistiosaston
Jäsen.
Weinbaum työskenteli salaisessa
reaktiotutkimustyössä, josta hänet
erotettiin viime vuonna.
Kiinan rahan arvoa '
nostetaan'
Tokio.' .— .Pekingin radio ilmoitti
viime keskiviikkona, että Kiinan
pankki kohottaa Kiinan dollarin ar­voa.
YlEsi-Amerikan dollari oli ai­kaisemmin
32,000 Kiinan dollaria
mutta nyt se on 31,000 Kiinan dolla­ria.
Sosialidemokraatit
muodostavat Taiiskan
Hallituksen
Kööpenhamina. — Kuningas Fre­derik
pyysi keskivUkkona sosialide­mokraattien
johtajaa Hans Hedtoftia
muodostamaan hallituksen. , .
Sosialidemokraattisella puolueella
on 59 edustajaa 151 edustajasta val­tiopäivillä.
Kuninkaan pyyntö teh­tiin
senjälkeen kun eri puolueet neu­vottelivat
uuden hallituksen muodcs-tamisesta.-
Kesvick. ~ Ont. -u. Torstaiaamuna
havaittiin täällä Canadian Bank of
Commercen rakennuksessa, että ros­vota
olivat' tunkeutimeet .pankkiin ta-ka-
akkunan kautta Ja räjäyttämällä
murtaneet. kassakaapin auki vieden
mukanaan $33,000 edestä-käteistä ra­haa
Ja .arvopapereita 200.000 arvosta.
Poliisit sanovat,;että ryöstö oli am­mattitaitoisten
työtä. ; •
Ryöstö^ havaittiin vasta 7.30 aa­mulla.
Ityöstöjuskotaaxi tapahtuneen
kello 3 aikaati Jälkeen vpuolen yön;
sillä lähellä asuvat Ihmiset olivat'
kuulleet heikon räjähdyksen - niihin
aikoihlon. T-. •
ViUne kuussa ryöstettiin Ca'hadian
Bank of Commercen Beavertonin haa-rapankki,
josta vietihl $363,000 käteis­tä
rahaa Ja arvopapereita 4a>'viikko
sitten saman pankin Einbrookin haa-n
^ n k k i . Josta vietiin $14,000. Po­liisi
uskoo, että sama rosvojoukko on
tehnyt kaikki nämä murtovarkaudet.
Kuolemantuomio
poliisin murhasta
MontreaL' — Viime keskiviikkona
tuomittiin täällä Thomas Rossler
kuolemaan kuninkaallisen ratsupolii­sin
Alex Cramman murhasta. ,
Syj'tetty puolusti itseään sillä, että
kun hän yritti ryöstää, panlckia viime
toukokuun 25 pnä.Montrealissa, niin
Gamman hyökkäsi hänen kimppuun­sa,
Jolloin hänen- aseensa^ jota hän
käytti vain peloittaakseen,"lankesi.
Oikeudessa todettiin ,että Rosslcril-la
qli pitkä rikosluettelo.' '
VKLAKIf ENEBIBUN* '
Lääkäri seUttI lihnihayttelijättä
relle, että hän on menossa ahann
ja tarvitsee siksi vaihteiua
-vaihtelua'', huudahti nä^telijätär
"Tiedättekö, em viimeksi kulunea
18 kuukauden, aikana on minulla oi
lut kohne miestä, neljä autoa, köime
Jalokivhyöväystä, yksitoista itokfaiL
kaksi avioeroa ja seitsemän talonS
tää.* Mitä muuta vaihtelua esitätte»"
• • • .. .•
OTTAKAA LEPO
' Kaksi rekryyttiä oli' enslaunäisU
kertaa vahdissa. Kun he havaltävat
jonkun liikkuvan pimeässä huusi toi.
nen:
"Seis! Kuka siellä?"
' "Päivystävä upseeri."
RekryyUt joutuivat ymmälle ja «].
kolvat: kuiskaiUen keskustella keske­nään.
"Eteenpäin, eteenpäin", komend
viimein upsseri, "olenhan seiHmut
täällä.asennossa kohta 5 minuuttljL»
Taas kuiskailuja ja sitten laukesi
komennus: .
"Päivystävä upseeri, ottakaa lepo."
SJ:n Port Ärihurin
OS. naiset tukevat
rauhankampanjaa
Tanssit syyskuun
20 päivän iltana
Port Arthur. — SJ :n Port Arthurin
osaston naisten käsityökerhon kokous,
Joka piti olla syyskuun 8 päivänä epä­onnistui^
s4, että vaan joitakin ker­hon
jäseniä oli saapunut ja näin ollen
ei voitu järjestää alkavaa syystoimin-taa.
Päätettiinkin pitää kokous syys­kuun
22 päivänä kello 2 päivällä sa­massa
paikassa kuin aikaisenuninkin
Ja toivotaan, että kaikki naiset jotka
ovat jäseniä tulevat silloin kokouk­seen
Ja uusiakin jäseniä otetaan mie­lihyvin
vastaan.
Vaikka kokoukseen ei silloin ollut­kaan
saapimut kuin Joitakin jäseniä,
niin keskusteltiin kuitenkin joistakin
tärkeistä kysymyksistä, kuten rauhan
työ Ja varojen hankkiminen tähän
tarkoitukseen. Päätettiin nyt 'ensin
lahjoittaa kassasta $10.00 tähän tar-,
koitukseen ja sitten syyskuun 20 päi­vänä
on haalilla. kerhon naisten jär­jestämät
tanssit, Joista myöskin tul­laan
käyttämään varoja samaan tar­koitukseen.
$10.00 lahjoitimme Va-|
pauden taloudeUisen aseman lujitta-]
miseksi.
. Olemäie päättäneet lahjoittaa $3.0D|
paikalliselle rauhan työn • komitealle 1
joka kuukausi ja meidän täytyy täten |
koota siihen varoja. Toivotaan,«
kaikki kerhon naisea myyvät
ovllippuja etukäteen, että saanunsl
mahdollisemman suuren joukon silloin |
tanssiin. Etukäteen lunastaen saa j
lipun halvemmalla, silla ovella se
maksaa 35 senttiä.
Kiirehtikää ostamaan lippunne
ajoissa. Sisäänpääsyn Iisaksi ovili-pim
kanssa saatte lahjaksi kaunlm
käsityön. Joita kerhon naiset mi
vahnistaneet. — TAS.
Rautatieläiset ovat
vihaisia johtajille
Hamilton. — Täkäläinen rautatie­läisten
lakon johtaja Robert Stevens
sanoi, että rivijäsenlsto menetti la­kon
johtaijensa ansiosta. Han teU
selväksi, että rivljäsenistö on viha­na
siitä, kun imien korkeat virjMi?-
Jat hyväksyivät hallituksen pakoni-sen
työhön takaisin lain. joka perus­tui
nfeljän sentin korotukseea :
Satu-Pekka on malliiirlieilija
Pyongyang. — Korean Kansan Ta­savallan
hallitus oh ilmoittanut, että
Pohjois-Koreaa koskeva 8 tunnin työ-^
aikalaki on ulotettu myöskin Etelä-
Koreaan.''.
lähetätte niin j'a niin paljon sotajoukkoja Eurooppaan, tai muuten tu­lee
mitä kuiiluu ja kuka käskee," ;^
Ylläolevat "ennustelut" eivät luonnollisestikaan oikeuta sellaista kä­sitystä,
että VVall Streetin miesten imperialistisille sotaseikkailuille ei
voida mitään, että dollarista on tullut kaikkivoipa maallinen jumala
jonka tahdon edessä on aivan turhaa vastustella. Päinvastoin on asia.
Kolmas maailmansota ja siihen tähtäävät sotaiset edesottamiset voi- ,
daan ehkäistä; Mitä voimakkaainmln rauhaa rakastavat kansanjou­kot
toimivat kautta maailman, sitä varmemmakd tulee, että sotasuun­nitelmat
kärsivät sittenkin tappion.
Valitettava tosiasia on vain se, että paktimaiden hallitukset ovat
taikinan tavoin yhdysvaltalaisen isännän vatkattavissa — ja se vai­keuttaa
rauhanpttöhistajain työtä, sekä vaatii monin kerroin tehosta­maan
toimintaa rauhan puolustamiseksi.
Entisenä urheilumiehenä ovat aja-tuksenune
kiintyneet Tshekkoslova­kian
armeijan kapteenin Emil Zato-pekhi
saannoksiin kilpailukentillä ja
muuallakin. Meistä tuntuu siltä, että
Satu-Pekka, jolla nimellä hänet Suo­messa
tunnetaan, on kaikin puolin
malUurheiUja. Joka kelpaa esimerkiksi
kenelle urheilijalle tahansa. ..Koska
lehtemme on Suomaiais-Canadalaisen
Amotööri-Urheiluliiton äänenkannat­taja
nhh olemme katsoneet taiijeelll-seksi
kirjoittaa tällä paikalla tästä
maihlosta ihmisestä Ja ehkä kaikkien
aikojen parhaasta kympin miehestä.
]. Takenrumnie asiaan ensinnä^n hä-
^nen saavutustensa kannalta katsoen,
koska Satu-Pekkä on parantanut
kymmenen kilometrin mäaitatianennä-tystä
kahden vuoden aikana kolmeen
kertaan Ja aikoo /uosta täniäh matkan
vielä alle 29 minuutin, vaikka hän ei
ole Julistanutkaan sitä maailmalle
stitirin sanoin ja dein. Hänen v i l -
meishi. Turussa elok. 4 pnä saavutta­mansa
tulos: oh sellainen, että sitä
ajatellessa näyttää alle 2» minuutin
aika mahdoUiselta, eihän sUtä puutu
enää muuta kuin vaivaiset 2.7 sekun­tia.
Varmaankm hän saa sen vielä
irti ' itsestään,' hyvien' siibmalaisten
jiioksumestarien Innolttamiana. '
Kun tarkastamme kymmenen kilo­metrin
ennätystaulukkoa vuoden 1921
ajoista lähtien. Jolloin Paavo Niumi
kuuluisa ''Lentävä suomalainen'
juoksi ensimmäisen ennätyksensä täl­lä
matkalla 30 minuutissa Ja 40i2 se­kunnissa,
niin havaitsemme Ville R i ­tolan
parantaneen sen jälkeen maail­manennätystä
kahteen toviin vuonna
1924. Samana vuonna paransi Nurmi
ennätystä vielä oikein rotevasti, 17 se­kunnilla,
kun hän saavutti 30.06.2
ajan. Sen jälkeen oli ennätys koske­mattomana.
13 vuotta ^kunnes;!, Sal­minen
paransi sitä 6/10 sekimnilla
1937. Sen Jälkeen kohensi Taisto
Mäki ennätystä seuraavana vuonna
3.6 sekunnil^ Ja jälleien 9.4 sekun­nilla;
vuosi myöhemmin. Hän on en­simmäinen
• mies, jökä Juoksi kympin
alle 30 minuutin. Se tiapahtui 1939.
Viisi vuotta myöhemmin tuli näyt-tämöUeVUjo
Hehiö, joka pudotti 1944
ennätyksestä pois kokonaista 172 se­kuntia
Juostuaan matkan 29.35.4. Tu­ma
ennätys pU .koskemattomana. Jäl-|
leen viisi vuotta kunnes. Satu^pekka
listul esiin näyttämölle' 1Ö49, jolloin
uusiintui 1924 historia, että maail-
Eoanehnätystä rukattiin samana vuon­na
kolmeen kertaan.
Ensin korjasi ennätystä Satu-Pekka
sitten Heino Ja sen jälkeen taas Satu-
Pekkaa Heidän ennätysaikansa olivat
29.282; 2927J) ja 29212. .
Mutta Emil Zatoitek el tyytynyt-kään
tähän sillä hän jU9ksi elok. 4
pnä. Timissa 'uuden- ennätyksen, kar­sien
entisestä ennätyksestään pois
kokonaista 18.6 sekuntia Ja hänen vii­meisin
ennätysaikansa (!2d.02.6) ei ole
muuta kuiri 2.7 sekuntia vailla alle 29
tninuutin unelmaa. , ^aail oli, by the
way, ensimmäinen mies. Joka on pa­rantunut
kympin maailmanerinätystä
kolme kertaa kahden vuoden kuluessa.
Nurmi, Ritola, Mäki Ja Heino ovat
saaneet tysrtyä kahteen rukkaamiseen.
Ihmisveturi'' Zatopek' lähtee taipa­leelle
varovaisesti ja hitaasti. BSn
parantaa vauhtiaan' - toisella ~ Ja kol­mannella
kilometrillä kunnes löysää
hiukanneljännellä, jonka jälkeen hän
taas ikiristääy menoa .seitsemänteen
kilometriin saakka.- Kahdeksannen
kilometrin , hän Juoksee miltei yhtä
hitaasti kuin ensiminäisenkin. Sen
Jälkeen hän: tiukentaa vauhtia lop­puun
asti. Nämä seikat ilmenevät hä­nen
Turun kilpailustaan otettiteta vä­liajoista.
Jotka ahtavat hänen ajoik-seeri
kullakin .kilometrillä seuraavat:
258; 2.53.9: 253.1; 2565: 2^5-5; 2 ^ ;
2 5 l i ; 257J5; 2JS5 ja,2.47.6.
2atopek; pitää kaikesta [ huolimatta
Nurmea kaikfiieri aikojen stnirlmpana
Pitkien matkojen -jUoksIjaha. koska
hän varsinaisesti keksi riykyislhi huip­putuloksiin
johtavan tiukan ja määrä­tietoisen
inidn^nnukseh jne.
Nyt olisi kajottava tämän'nrlieilu-
9ian toiseen puoleen, sillä; Zatopek' ei
ole ahloastaan. erinomainen Juoksija
Ja toverillihni kilpailija vaari •häiri«'s«fi
riäemme myöskiri yhteiskunnallisen
Ihmisen, Joka seuraa aikaansa ja elää
sen mukana. Ennen Turun kilpaUua
hän vieraili- Helsingissä, jossa^hfin
puhui ennen kflpattua BOtatehtaan
työläisille rauhantyön merkityk
Samana iltana hän juoksi 5.000
rillä toiseksi parhaan ajan maailmai-sa.
Seuraavana Utana hän puhui lo­russa
suurelle yleisöjoukolle rauhan­juhlassa
mm. seuraavaan tapaan:
'Tstävät, olen onnclUnen, «J-dessanl
tervehtiä teliä (aheUffiJ
ten ja slovakialaisten pnolesta. u-
Täi vain nrheiUjat taistele raota»
puolesta vaan kalkki, jotka to»»-
vat onnellista elämää. OI"
neninen sUtä, ettei ranhanl^öM»
ole vjrfmakasta yksinomaan
fcosIoVaUassa vaan myös Su
Olen varma, että knn iaO»
mat ovat yhdessä, voidaan «»
välttää, sillä amerikkalaisten»
inipomml on heikompi knto ka-
Trfvon työllenne menestysta
olen varma siltä, elia ^
työllämme saavutamme Toit«>-
Emil Zatopekissä ^o^^^^Ii^
heilijan esikuvan, ei vahi sdcnnt
Ja kUometreihin tuijottavan j«
Jan, vaari ihmisen, joka tietia
yhteiskunnan asettamat velvoi
Meillä on täten kunnia eatxa» •
tomihe JäseniUe Emil Zatope^««
merkktaiä mainiosta urheilija^,
ihmisestä- Ihminen on yksipuoi-yiiteiskunnan
jäsen jos hänj»^
elämässään mitään muuta. "
kuiri urheilun. Joka on
si sivu elämän monivaiheis<Ä3^
jassa: ranen esimerkkhisa M
että iriheilija voi ollä oiai^_
neri; jolia ori sydämellään P^'
riän onril ja hyvinvoinö.
urtieilijoita pitäisi liittomme
kasvattamaan sillä me emme
urliieirun vuoksi vaan ywe
onnejtcsl ja menesty ^
" 1 5 I |1 I I i