Vapaus, June 16, 1949

              f.-n edustajakokouksen päätöksiä
mm
(Jatkoa toiselta sivulta)
yjja" eri paikkakunnille selvittämään jotakin määrättyä
tti kvsymystä. Näiden "lentävien kurssien" päätarkoituk-on
kJitenkin se, että ne innostaisivat kerho- ja opiskelutoi-paikallisesti
ja järjestöllisesti.
ALUEJUHLAT
juejuhlat ovat tulevana "kesänä tavallista tärkeämmät sen
i kuii tänä vuonna ei pidetä laulu- ja soittojuhlia, jotka ovat
rgtaneet kesätoimintanMne keskipisteen viime A-uosien ai-
Aluetoimikuntien, osastojen ja jäsenien yleensä pitäisi
järjestämään eläviä, innoittavia ja suuria joukkoja puö-vetä\
iä aluejuhlia. Tavoitteena tulee olla kansan lähei-vat,
sitä tehokkaammin Ja vSfaemmin voimia haaskaavaksi nii­den
molempien täiminta tulee. Tässä mielessä Jäijestömroe
antaa edelleen kaÖ^Wraalisen ja aineellisen tukensa SCA-UL:
n johtamalla #^aen urhetlutoinunnalle.
Toisella puoläi on huomattava, että nuoarisomme joukossa
on huomattava määrä myös sellaisia nuoria miehi» ja naisia»
jotka ovat enenunän kiintyneet nayttäniötyöhon ja musikaali*
seen toimintaan sekä yleensä työväen kulttuuripoUittisun rien­toihin.
Erikoisesti tätä nuorisoa ja jo varttuneempaa nuorta
väkeä varten on avattava Järjestömme ovet selko selälleen. Nä­mä
nuoret ihmiset ovat lukemattoman monella tavalla osoitta­neet
,että he haluavat osallistua Järjestömme kulttuuritoimin­taan.
Heitä nähdään näyttämöillämme, kuoroissamme, soitto^
kunnissamme ja erinäisissä komiteoissa ja muissa järjiestöorgaa-neissa
aina johtokuntiin. Vapauden henkilökuntaan ja tpk:n asti.
Tämä osoittaa, että Canadan suomalainen nuoriso kunnioittaa
Torstaina, kesiUc:: 16 p..
SUOMEN
Tksi kaikkein rakentavin edustaja­kokous
mitä järjestöllämme on olhif'
inhimilUnen lämpö ja demokraattisuus, mitkä ovat luon- a= eiia ».anadan suomaiamen nuoriso kun
" ^ ^ . ^ i r t P i t ä ia piirteitä JJä-^rjeessttöömnimmee kkuuilttVtuuuurriittööiimniiihhnraiascs^sa vyllpeepnns.ä. . avokkaita kansallisia kulttuuriperinteitään ja yhdistää ne tosi
Nuorisotoiminta
7. edustajakokous katsoo, että nuorisokysymys — nousevan
olven järjestÖprobleemi — on järjestöpiirissämme yksi
tärkein kysymys mille on jatkuvasti annettava huo-ieidän
Järjestömme vastustaa jyrkästi kilpailevien nuoriso-stöjen
perustamista ja korostaa entistä enemmän läheisen
Dttamuksellisen yhteistoiminnan tärkeyttä SCAUL:n käns­iltä
läheisemmäksi näiden järjestöjen väliset suhteet tule-anJt
läytyy poimia vihreinä,
> eivät kypsy lainnolllsesti puis-niitä
yritetään kypsyttää
niin me mieluimmin mätäne-j
kypsyvät. Kun ne poimitaan
ä muuttuu niissä oleva tärkke-ierlksi.
niik= tekee hedelmän
[TOCKHOLM
RUOKALA
St. Vancouver,
PulieUn PA. 0538
B. C.
Ainoa suomalainen
uokala Vancouverissa.
htuuiliset hinnat
palvelus.
ja hyvä
ICRYSTAL
STEAM BATHS
AUKI JOKA PAIVA
Suomalaiset omistajat
Mr. Ja M n . L. Loflund
[CRYSTAL i
BEAUTY SALON , : ,
Omistaja, Marfret
PUHELIN HA. D094 '
E. Hastinss SL
. Br. Colombia
J A T K A A ISÄNSÄ TYÖTÄ
C S J : n tpk:n varapuheenjoiitajana
toiminut Lauri Latva valittiin Sudbu-ryssa
viime maanantaina päättynees.
sä CSJ:n 17. ednstajakokoulisessa
korkeimmalla äänimäärällä uudelleen
Järjestön tpk:n Jäseneksi. Laurin isä
John Latva on C S J : n perustajia Ja pn
yhä edelleenkin akUivisesti mukana
Järjestön toiminnassa. Kummatkin
asuvat Leasidessa, noin C mailin etäi­syydessä
Torontosta.
patrioottisensa hengessä Canadan nousevaan ja kehittyvään
kulttuurielämään.
Vika on vain siinä, että nämä aktiiviset nuoret «ivat osallistu
riittävän suuressa määrin osastojemme hallinnollisiin tehtäviin,
niiden kokouksiin jne. Tämän vuoksi edustajakokous ehdottaa,
että nuorisolle on annettava yhä lisääntyvässä määrässä osasto­jemme
vastuunalaisia tehtäviä siten, ettei vanhempi polvi suin­kaan
jää sivuun vaan että johtoasemiin asteittain nousevalle
nuorelle väelle annetaan Icaikki mahdollisuudet ja käytännölli­nen
tuki jokapäiväisessä järjestötoiminnassa. Jottai nuorisonune
voisi helpommin syventyä Järjestömme sisäiseen elämään, olisi
kokouksemme pyrittävä saamaan vähän formaalisemmiksi mi­hin
nuori väkf on muissa canadalaisissa järjestöissä (unioissa,
osuusliikkeissä jne) tottunut. Kaikissa osastoissa j a niiden or­gaaneissa
on annettava nuorille oikeus käyttää sitä kieltä, mitä
he paremmin osaavat, nimittäin englanninkieltä, ja rohkaista-vakin
käyttämään heidän omaa ki^tään. Ja missä olosuhteet
sitä edellyttävät, osastot voivat perustaa vallan englanninkie­lellä
toimivia jaostoja.
Järjestön keskuksen työvoimaa lisättäessä on tpk:n annet­tava
ensi tila tässä maassa syntynyttä nuorta väkeä edustavalle
miehelle tai naiselle, jos sopiva henkilö suinkin löjrtyy.
Lasten järjestötyö
•^iULiLiLitO-0X0-0-g-0-0-0-Q-PJL0jL»J>-!
SUOMkLAINEN
KELLOSEPPÄ
Tekee huonomthastakin kellosta
hyvän keilorij •
öikoNSÖN-s WATqH
711:JJail Hastinifs s t ' •
Vanepuver .,, :.,|lr.Xpliunbia
Edustajakokous katsoo, että kuudennentoista edustajako­kouksemme
päätökset ja suunnitelmat varhaisnuorisotoimin-nan
elvyttämiseksi ja tpk:n johdolla tehdyt teknilliset valmiste­lut
sen hyväksi, ovat perusolemukseltaan oikeat tämän ongel­man
ratkaisemiseksi. Syy lasten järjestötoiminnan heikkou­teen
löytyykin pääasiassa tarpeellisten välineiden ja toiminta­paikkojen,
sekä ohj aaj avoimien puutteesta ja yleisestä kokemat­tomuudesta.
Tämä seitsemästoista edustajakokous toteaa, että nykytilan­teessa
me emme voi järjestää lasten toiminnan kaikkia haaroja
niin voimakkaiksi kuin pitäisi ja haluaisimme. / On siis osattavQ
vetää kaikkein tärkeimmältä'renkaasta. Ja koska lasten VfUii-
Vempieh yleisenä toivomuksena on, että lapsille opetettaisiin
suomenkieltä, niih otettakoon tämä äidinkielen opetus lastepi
toiminnan perustaksi, jonka ympärille voidaan, Jisätä ja raken­taa
muuta lasten toitnihtaa ^iaikallisten tilant^den (mukaisesti.
Oh rnuistettäva,' että lapsbt itsei hyötyvät suomenkielen oppir,
misesta jfe antaväH; aikuisiksi tultuaan tunnustuksensa siitä opistot
ininkäme voimme'hifille nyt antaa. Siksi olisi ensi syksynä ^.
järjestettävä vakituiset suömeyikielen oppjkoultitl lap^i»; y^ji^Pt j^^M?J!'<*l"MH^9 ^*^P^t
AI -'IMVC
UUSIA
LAULU- JA SÖITTÖLEVYJÄ
SAAPUNUT SUOMESTA
filathaa heti, sillä varasto ei kestä kauan
No. 350—Sorrento, valssi, laul. E. Malmsten
Sydämeni ääni, valssi, laul. E. Malmsten
No. 535—Tyttöäni muistellessa, valssi, laul.
Teemu Grönberg
Ritari Ja Linnanneito, Balladi, laul.
Teemu Grönberg
No. 734—Argentiinan kuu, tango, laul.
Teppo Raikko
Surullinen kuu, Slow-foxtrot, laul.
Teppo Raikko
No. 735—Hetken haaveita, valssi, laul.
G. Malmsten
Tumma Dolores, tango, laul. G. Malmsten
No. 743—PajuiÄllt Slow-fox, laul. G. Malmsten
Tuuti — iuuti pientä, valssi, laul.
Teppo Raikko
No. 815—Marien Klänge, vaissi, (säv. J . Strauss),
orkesteri
Havalii-unelmSa, valssi, (säv. K . Johnson),
orkesteri
No. 840—Pelimannin polkka. Sointu-orkesteri
Metsän humina, jenkka, Sointu-orkesteri
No. 4008—RomanMi. tango, laul. Sulo Sala ja
Metro-tytöt
Luonani aln'.;Foxtrot,,laul. Sulo Sala,ja
Metro-tytöt ;>
HINTA $1^5
l A H E T Y ^ U L U I N E E N .
VAPAUS PIBLISHINe COMPANY
LIMITED
' Sudbury, Onl.
~~ • JA — • :
VAPAUS BRANCH OFFICE
Bay Street Port Arthuir, Ont.
Tcsikkien osastojen toimesta: '' Siksi;: pitäisi Vapauden v hankkia
höti tarvittavia stiomehkielisiä' kirjoja .alkeisopetusta vaaten.,
Siksi pitäisi tpkin mahdollista työvojmalisäystä, jtkarkitessaan p i ­tää
mielessä sitäkin, että tämä henkilöi voisi antaa osaraikansa
yhteisen lastenkomitean hyväksi. . J a miss^ on jsolton, laulun,
leikkien, voimistelun, käsitöiden, piirustuksejn jms. opettajia,
siellä voidaan laäten-toiminta laajentaa heti^ mutt^ «ehdottoman
välttämätöntä on saada-suomenkielen oppikoulut käyntiin. He-tikohtaisena
kiireellisenä tehtävänä on se, että järjestetään hy­viä
kesäleirejä lasten omaksi iloksi, nautinnoksi ja hyödyksi.
Järjestömme rakentaminen
Canadassa on vielä huomattavan suuri määrä Suomesta saa­puneita
ihmisiä, jotka ovat ulkona kaikesta järjestötoiminnasta
Heidän keskuudessaan on monia sellaisia jotka periaatteessa
hyväksyvät Järjestömme toiminnan ja joista osa antaa toimin­nallemme
kannatuksensakin. Ja tällaisten ihmisten lukumäärä
lisääntyy aina sikäli Kuin he erilaisten tärkeiden kysymysten
yhteydessä tulevat näkemään Järjestömme oikean asennoitumi­sen,
sellaisen kuin kysymys rauhasta, korkeista hinnoista jne.
Monet heistä ovat voitettavissa Järjestönune jäsenyyteen.
Mutta meidän ei pidä jäädä vain yksinkertaisesti odotta­maan
heidän Järjestöömme liittymistään. Meidän on työsken­neltävä
heidän voittamisekseen. Meidän tulee lähestyä heitä,
selostaa heille Järjestömme tarkoitusperiä, sen erilaisia toimin­tamuotoja
ja kehoittaa heitä liittymään Järjestömme jäsenyy­teen.
Me emme voi odottaa mitään suuria, äkkinäisiä nousuja
Järjestömme jäsenmäärässä, mutta jatkuvalla toiminnalla voim­me
pysyttää jäsenipäärämme ja kohottaakin sitä jossain määrin
yksistään Suomesta saapuneen väestön keskuudessakin. Tämä
takaa Järjestöllemme arvokkaan ja tärkeän työvainion vielä mo­niksi
vuosiksi.
Pitemmälle katsottuna riippuu Järjestömme tulevaisuus k u i ­tenkin
entistä enemmän siitä, kykenemmekö voittamaan tässä
maassa kasvaneen nuoremman polven suomalaiset Järjestömme
yhteyteen. Kuten tälle edustajakokoukselle esitetyt selostuk­set
osoittavat, on siihen olemassa kaikki mahdollisuudet kun
vain lähestymme iböitä, esitämme Järjestömme ja sen toiminnan
heille oikealla tavalla ja varaamme heille riittävät mahdollisuu­det
toimintaan omalla tavallaan ja kielellään.
Yhdistäen nämä toimenpiteet tarmokkaaseen työhön Järjes­tömme
yleisen toiminnallisuuden kohottamiseksi ja tehostanu-seksi,
voimme varmuudella katsoa Järjestömme tulevaan kas­vuun
j a laajenemiseen. Tässä mielessä tämä edustajakokous
kutsuu kaikkia osastoja ja koko jäsenistöä jatkuvaan työskente­lyyn
uusien jäsenien voittamiseksi Järjestöömme. Tämä työ on
katsottava kaikkien jäsenien ensimmäiseksi Velvollisuudeksi
järjestöään kohtaan ja se on pidettävä jatkuvasti kaikkien osas­tojen
ja muiden järjestöorgaanien työjänestyksessä. Näin kun
menettelemme ja kiinnitämme uudet jäsenet heille sopiviin ja
mieluisiin tehtäviin, on Järjestömme tulevaisuus taattu ja me
voimme katsoa toivorikkaina tulevaisuute»».
Kokous jaUul auananUi-aamuna
keUo yhdeksän. PuheeiUohtaJao»
ttOrn Onni Tervo.
Eri komiteain laatimat ponnet ed-tetUin
seuraa v i s u asioilta: Järjes­tömme
kulttuuritoinUnU, Nucrlsotol-minu.
Lasten Järjestötyö. KansaUi-suuskysymys.
Rauhan puolesu. Jär
Jttttoune rakentaminen. Nateten toi­minta,
AmmaUlUnen lUke, Osuustoi­minta,
Farmiosastot. Oikeuksien Uki.
Ja Jouppouspahetta vastaan. Päätös­lauselmat
Julkaistaan erillisinä.
I*ä&täslauselmlen Johdosta käydyn
keskustelun Ja niiden yksimielisen hy­väksymisen
Jälkeen otettiin päiväUis-loma.
Päivällisen Jälkeen edustajat tar­kastivat
Vapauden talon, sen latomon
Ja kirjapainon. Vapauden henkilö­kunta
esitteli vieraUle (isännille o i ­keastaan)
eri osastojen laitteet Ja n i i ­den
toiminnan. Vierailun Jälkeen pa­lasivat
edustajat Jällera Pinnish-haa-
Jille työpöytiensä ääreen.
ILTAPAIVAI8TUNTO
MAANANTAINA
Utap&iväistunto. Jonka puheenjoh­tajana
toimi Aku Korhonen, alkoi
kello 3.15 lp. Ja ensimmäisenä asiana
tuli ratkaistavaksi Jäsenveromerkklen
hinta. Ensimmäiseksi kuultUn finans-sikomltean
raportU mistä ilmeni. e tU
suuri enemmistö osastoista kaiinattl
JäsenveroJen korottamista 60—100
prosenttlsesU, mutta oli myös osas
toja Jotka halusivat pitää veromerkit
ennallaan. Kaksolsveromerkkien suh­teen
oli pieni enemmistö niiden vol-massapltämlsen
kamuilla. Tässä U -
lanteessa finanssikomltea suositteli
otettavaksi huomioon kaikki mielipi­teet
Ja ehdotti "kompromissipäätös-tä',
Jonka perusteella kaksoisveromer-kit
Jäävät edelleenkin voimaan, mutta
tilanteen vaatimusten pakosta vero­merkkien
hintaa nostetaan 10 sent­tiä
Jokaista Jäsentä kohden kuukau-deäsa.
terkolttaen sitä, että korotetut
hihnat ovat 35o yksityiset J» ,4&c kaje-solsveromerklt.
Asian Johdosta, käy­k
i n vUkas keskustelu Ja käytettiin yU
120 puheenvuoroa ja lopuksi hyi^ik-syttiln
suurelle ^h^hunlstöpäätökiMlä
<lft ääneUft J« 4 vastaan) tehty* ehdo-tus
JäMPyeromerkHlep korotUuo^eet(«i.
Seuraava huomattavampi asia oli
tosta.—Lyhyessä Ja harkitussa p u ­heessaan
Salminen kuvasi valkutel-miaan
kokouksen menosta Ja sanoi.
tettiin edellisessä edustajakokouksessa
hyvaksyttylitln sääntöihin sellaisia
teknillisiä muutokda, jotka veltloSSh-teeri
toivoo niihin tehtävän. : enäen
näiden uusien sääntöjen laillistuUai
mlsta. Tpk valtuutettiin, • telemaan
nämä tarpeelliset muutokset.
Samalla edustajakokous fdUitU nyt
saatujen kokonusten perusteelii, eitä
tpk :n tulee Uedoittaa 90 päivää (en-e
t u se oU "yksi kaikkehi rakentevin
edusujakokoui, mitä Järjestöllämme
on oUuf - . Ja Järjestön vanhana Jä-aenenä
hän puolestaan tervehU lämpl-mäsU
uutta suunntstUDiista nuorisoa
kohu. Puhuja viittasi siihen, e t u
Järjestömme on oppinut käsittele­mään
vaikeitakin asioita Jousuvam-min
Ja siksi työkin tulee rakentavam­maksi,
liopuksl hän lausui toivomuk-sen.
että voisi osallistua seuraavaan­kin
edusUJakokoukseen.
Tämä sellaisenaan tulkitsi varmaan
monen edusUJan tunteet sillä U l l a i -
s l s u edustajakokouksista on Järjestö­toiminnan
elvyttämisen ohella myös
oppia Ja nautintoakin Jokaiselle edus-
Ujalle.
Kun oli asianmukaisessa Järjestyk­sessä
valittu edusUJat Vapauden y h -
Uökokoukseen Ja vaUnlstettu laiUiset
valtakn-Jat helUe, uudelleen kansaUl-seksi
sihteeriksi vaUttu O. Sundqvist
kiitti häneUe a n n e t u t luottamus-tehUvästä
Ja lupasi UytUä sen nUn
hyvin kuin suinkin voi. Sundqvist
sanoi luottavansa siihen, että edus­tajakokous
teki rakentavaa työtä Ja
löysi oikeat ratkaisut monille valkeil­lekin
kysymykaille. Edustajakokouk­sen
tekemät "erilaiset päätökset Joh­tuvat
siitä, että me olemme toimUt-nassamme
JotalUn oppineet Ja siitä,
että tilannekin asettaa meille uuden­laisia
tehtäviä", sanoi Sundqvist sa­malla
korostaen. e tU hyvätkUi pää­tökset
tulevat hJEKlelmäUlsiksi vasta
sitten kun nUtä ryhdytään toteutta­maan
Järjestötoiminnassa.
Viimeisen puheenvuoron piti pu­heenjohtajana
toiminut Aku Korho­nen,
Joka korosti, että "Umä oli kai­kin
puolin esimerkillinen kokous" Ja
kiltti edustajia erikolsesU siitä hyväs­tä
yhteisymmärryksestä mikä on ko­kouksen
ajan vallinnut.
Kokokou» loppui innostuneen mieli­alan
valllteasa kello 6 illalla.
Rauha on vaalien
ii
sanoi Tim Biick
Toroota — " K a i k k i inuue pupi)ieef
Johts|V»t Canadan sotaan", ^ sanoi X>-
P P . n johtaja T im Buck, Jo&a on eh­dokkaana
. täkäläisessä Trinltyn va-litsijaplirlssä.
Häh puhui tiUtalna
radioon tk. 27 pnä pidettävien liittOr
vaalien Johdosta Ja sanoi rauhan ole­van
kalkkein tärkeimmän kysymyk­sen
vaaleissa.
Muut puolueet puhuvat myöskin
tisen flO pn asemesta) aikaisemmin | ^^^^^^ ^^^^ ^„
edustajakokouksen kokoontumisesta,
että Jää rilttäväsu aikaa alustavaa
keskustelua varten.. Samalla päätet­tiin,
että osastojen viralliset ehdotuk­set
on lähetettävä tpk:Ile määräpäi­vään
mennessä Ja sen Jälkeen mah-dollisesU
tehtävät ehdotukset eivät
tule enää sen edustajakokouksen kä­siteltäväksi
osastojen viralUslna ehdo­tuksina.
Mihin mennessä nämä ehdo­tukset
on tehtävä (15-30 päivää ennen
edustajakokousta) siitä päättää yksi-tyiskoh^
taisemmin tpk.
MuUu tärkeimpinä seikkoina mai­nittakoon
vielä se, että kokouksessa
kuultiin C S J : n Port Arthurin osaston
rakennuskomitean kirje Ja ehdotus,
mikä sai lämpimän vastaanoton.
Tlmminsin edustaja Paavo Vouti­laisen
esitys, että ryhdyttäisiin asian-mukaisUn
valmisteluihin Järjestömme
40-vuotispäivän viettämiseksi, Jätet­tiin
evästyksenä tpk:n haltuun.
ntnäB Jä!keen pidettiin mlnna-tla
hlljalsaas edostoiakokoasten
TäJIsJoill» kuolleiden CSJ:n Jiacn-ten
muiston ki
Hitlerin jahti
Amerikkaan
New York. — Hitlerin entinen buvi-purei
on Atlantilla tulossa Yhdysval­toihin
— ellei ole Jo saapunutkin.
Tämän aluksen ffiindtean olevan
suurimman j a loistavimman ytaitsi-sen
huvipurren maanmaiisa. Sen osti
Britannian amirB7Iteetllta Oeorge Ari-da.
eräs keskt-ftftUUnen teöUlatrasäties-
Htataa el ole ilmoitettu. Aitta on
47« jalkaa pitkä |a«e kulkee M solmun
nopeodtdla. Sen rakennaatannukset
nott^vat 4 mUJooaaan doUailin Ja
Hitler sai sen 'Oabjaaa Saksan kan­salta-.
Kun oU vielä käsitelty erältä plk-ku£
etkkoJa uusina asioina, sUrryttiin
kansallisen sihteerin valintaan Ja kun
ainoa vastaehdokas Aku Korhonen
pyysi kieltäytyä ehdokkuudesta, niin
O. Sundqvist tuli uudelleen valituksi
tähän täilceään tehtävään Ja sitä ter-vehdlttUnkln
raikuvilla suosionoeoi-tukslllft.
Sen Jälkeen siirryttiin ipk.n vaUn-taan.
Toronton osasto oU nimittänyt
kaikkiaan 12 ehdokasta. Joista valittiin
kahddcsan. Suurimman äänimäärän
— 21 ääntä — sai Lauri Latva. A.
Tervola aai 10 ääntä, Irja Mattila 17,
M. Rasmus 16. Suk> Salminen ,19, h.
Mäkelä 14, Eric Sjöman 14 Ja Helen
Ilomäki 13. Mukien ehdokkaiden ää­net
Jakaantuivat seuraavasti: E. Välk-kl
7, A . Latvala 6. R. Taipalus 7 Ja
V. Rinne 5.
Laajennetun tpk:n Jäseniksi tuUvat
valituiksi V. Kangas Montrealista,
Carl Hangas Sprucedalesta. O. Tervo
llmmiaslstä (17 äähellä vastaehdok­kaan
aaadessaan neljä ääntä). Aku
Korhonen Sudburysta (IS ääntä vas-taehdofcaa
kohne) Ja A , K a r i Port
Artburlsu ( f l ääneUä, vastaehdokas
10).
Tämta jälkeen kutsuttiin puhuja-paikalle
edustajakokousta koko ajan
seuraiuaaaaa ollut entinen 4>k:n mo-nlTuottnen
jäsen K. Sahnlnrn Toron-aotapolltUkkaa
sillä St. LaurenUn hal­lituksen
allekU-Jolttama Atlantin so­pimus
asettaa täysin selvästi C a ­nadan
Jänkklen tnistlen kylmän so­dan
puolelle, sanoi puhuja. "Sanoma­lehdistö
Ja radio on tul villaan propa-gandaa,
että välit on selvitettävä Ja
se selvitys merkitsee sotaa. Mitä
muuta varten halltus käyttää mil­joonia
J(Aa päivä soUvarustukslln?
Ja miksi suurpääoman äänenkannat­tajat
avoimesti myöntävät, että aino­astaan
sotavalmistelut pitävät teol­lisuustuotannon—
ne tarkoittavat luon­nollisestikin
voittoja — korkealla U -
solla?"
"Minä sanon, että ellei Canadan
ulkopoUUlkkaa muuteta perin kään­teentekevällä
tavalla, meidän maamme
kulkeutuu Ihmiskunnan suurimpaan
sotaan. Jok» el ole oikeutettu sota
fasismia vastaan, vaan väärä sota,
taantumuksen sota sosialismia vas­taan.
On perin murheellista, että kaik-kieit
muiden puolueiden Joht^lat, l i -
t>eraallt, töryt. CC!P:n Ja Soclat Cr«-
ditin Johtajat kannaUavat kaikki tä­tä
sotaa. E i yksikään aUhuoneen Jä­sen
noussut puhumaan tai äänestä
mään Canadan sitoihlsta vastaan s i i ­hen
sotaan, Jonka ainoastaan Wash
ington Ja Wall Street saattavat aloit­taa.
' K a i k k i he kannattivat Atlantin
sopimusta", sanoi mr. Buck.
"Te saatatte 4äten havaita miten
monopollsUt ovat uhranneet meidän
kansallisen riippumattomuutemme
suurimmalle kapitallsvaltiolle. Yhdys­valloille.
Minä pyydän teitä ajatte­lemaan
näitä asioita ennen kesäk. 27
päivää ja antamaan sinä päivänä ää­nenne
valltsijaplirfnne L P P : n «hdok.
kaan hyväksi Ja missä L P P : h ehdo­kasta
ei ole. kirjoittamaan äänestys­lippuunne
yksinkertaisen Ja voimak­kaan
mielipideilmaisun uudelle h a l l i ­tukselle
Ja vastustuspuolueille: Keep
Canada Out of Warf — Pitäkää C a ­nada
erossa sodasta!"
Salama iski elokuva­teatteriin
CoiumbiM, <Hito. — Bexleyn esikau­pungissa
olevan Drexel-teatterin
asiakkaat pelästyivät tässä eräänä
päivänä, kun salama iski teatterin
rakennukseen, särkien 10 Jalan pätkän
40 Jalkaa korkeasta savupiipusta.
Teatterissa oU noin 75 henkilöä s a ­laman
iskiessä, mutta kukaan el louk-kaaotunut,
eOcä näytöstä kedceytet^.
UBMKILOLLUyVSTODUniilSKf
SlaiaslalnmlAiatertBata on ptntii
vUrellle kysymys benkUAlllcyystodiatuft.
ten ottamtaesto uudelleen käyttntöön.
HcMaglB Saaaant kirjoittaa asiaiU
mm.:
Kun sodan aikainen henkUöUlsyyt-todlstuspakko
kumottiin, todetuin pl-anUn.
ettei AUut nllnklin turvaUiaU
ULsut "kiyntikorUäU^ iuopiiii; l i i m^
koski ennen kaikkea poUlaln tolmltu-mlssa
taricastttkslsa pldätetAyM hen-kU(
UU. JoIUe koitui l^atkeuksla j a vU-vytyksiä
y r t t O e a a i n osoltUa henki­löllisyytensä.
I f u i s u ^ v a a t i jMlilslvl-raiuniaisten
taholta tftlUUn huomau-tettllnkln
sUU. miten tlrkeltJl tOaX
plUUL mukanaan henkiUiUl^yyatädiituii,
vaikka pakko siihen caikin poistettu.
Tältä osaiu muodostui valtiovallan
tolinenplde sen poistaessa todlstuspa-kon
puolinaiaeksl eleeksi, joka el oSer-kUinyt
täysbi slUi. mllUi se paperlUa
näytu. Järjestysviranomaiset ovat
hähULväsu. kuten Kemin kokous osoit-u
a . sitä mieltä, e t u tässä asiassa (dial
palatuva selvään Ja yksinkertaiseen
pellin Jo yletsön oman edun kannalta.
Toisaalta on huomautettava, että
useinunlUa kansalaisilla on aina muka-
'naan jokin paperi. Jolla riitUväsU voi
osoitua henkilöllisyytensä, mikäli
tarkastavat viranomaiset eivät heit­täydy
pikkumaisiksi.
LUan pitkälle ammatiUlsessa innoa.
s» mennään, kun tahdotaan rikos­poliisin
työn helpottamiseksi ottaa
käytäntöön sormenjälJUlä vanutetut
henkilöllisyystodistukset. Paitsi sitä.
ytfnen on ykrtMHlrt» y>awl|iiHiiM|(j»
U ja : o m M i « r M v ^ l
lankeaa sUtl koko Biaui yA» Pp4<* i
taiuon teiaii. jok» «1 ote aoPlMib l n | ^
dto maineemmHtaatf' yiiflltrt-kräattisen
BUMfUMn tOaitftt;
henkUötodisttnpakin
on tietttvisU kobdunut
^eduskunuplirten UhdltA, M k i . . « t
farsitf luoanoUiatt. 8dAma]ilki«n
ottaminen pcrtatjfan kamaa k^kqnä-suikleaMan
jyrkkiin tMtahHMMt^Nifc
(TioA ybteyriMii oo isnMcttiiri.
etti Buomrt» nykyioen •t»imlrtlitiW'>t
öle kommunntl X«iiie, «man
«Mkmftt SimonMi. — ^r(4ai->
Tapio Rautamra
ei matkustakaaii
Amerikkaan
••'A-X.
M
(8-8) —
d
Bänea aatkant» aMol pMtevt^Jkfi
tk:D M pai IcMiMi Mtmm^'
lykkiiniyi ayt a i t r l l i M i i f i ik
ti •ImaUm-nmtf^ii^ mä^.:
vaaraa •alka«-«^^«IMt J i i j f i l^
w i w i Mr. S. A. r^\m* JMH^
kla ayysa «a JUtiayt U M kMJ-keo.
BaatavBMM kiilliUB, i l ^
kustaaitaaut OHyai»JahilMi
tca. •
— Tämän vuoden Ittihtlkttua 18
p.Qi sai Oanädan.balUtiikMiL.lf^
kallutolmlsto S,»37 tiaduiielua ttvlitt-kysymyksiati.
KIITOS
Täten Uhdbn klltUi Telu, ysUvät ja tuttavat, kun tutitta
minua yllätUimääh kesäkuun 8 p:nä ayntymipilvinl Jobdott*. tlio-den
tuUessanne syömiset Ja juomiset Ja arvokkaan miitotolähjan
Erikoisemmin tahdon kUttii Taimia ja KätrU, j(Hka timla
homman alkuun panivat Ja samalla pitivät huolen lllfui tujoUutt».
TelM kaikkia kilttien.
SYLVIA KARI
IS Ontario 81. Pari A M l M r . D l l.
mitm
onpnneeaa jJ&im meenn^^ttj^vsstiäayaklkaanntataiTiTlmlmeye^y hteiseltttMtljoh-''''^
' ddsta. ijSrjtot&i^ri'illan virkistäviin jiihlan Ja jftttttMit ;
*) i; meille muistokfii arvokkaan lahjan. { u, .,
SuurikiitosttilaisUuden Järjestäjille, KiitiifniJie, , t
Teitä kaikkia, jQtkaor^tte psag tähän yptykseen.
Toi'ohtbs^ä1^ - J
VERA Ja VÄINÖ SALO
' 251 «verley M , Töiröhiö, Ont.
J i J
Parhaat onnittelumme
MARTHA ja GORDOR
heidän yhteiselämänsä alkanusen
johdosta
Mr, ja mrs. John
Änderchuk
Mamie Änderchuk
Lempi ja Toivo Poutanen
Hilja ja Kusti,Mattila
Lily, Antton ja Ellen
Tyyne ja Jack Järvi
Kay ja Leo Nordman
Helmi ja Walter Kauppi
Johnny, Maria, Sally ja
Taisto Pellinen
Impi, Albert ja Aaro
Poutanen
Eino, Hilma ja Tauno
Autio
Martta ja Vester Rintala,
Anja ja Voitto
Anita, Taimi ja L.
Huhtala
Enni ia John Koskinen
Helmi Ja Svante Alakotila
ja pojat
Aino ja Arttu Viita
Kesäkuun 12 p. 1949
Airi, Vera ia Väinö
Lindholm
Fanny ja Arvo Pelkola
Kate ja Nick Dominick
ja pojat
Ida ja Lauri Kohtola
A. Kaisla
Sylvia ja Arvo Kuusisto
Mike
Elli ja Wm. Hankanen
E. Ylinen Ja perhe
Teemu Kontola
K. Järvi
Hilja ja Sam Laisi
Tyyne Ja H. Kangas
Dagmar, Fred Ja Bobby
Helvi ja Kauno
Mrs. Anna Solin
Wm. Kaven Ja perhe
Harry Kaven.
Sanni ja M. Ponne
Saara Ja Matti Niemi
Waluuipltae» Qnt