Vapaus, April 16, 1949

              Sivu 2 Lauantaina, huhtik. 16 p. — Saturday, April 16
n ) - > Indepebdem Libor
of Pfnnltfi OiiMUllM».
Ixof. eth m7. Antfaortze4
«<r>it0Riid BuOl bf flie Post
M e e , OcptttBMot, Otteim. Fob-tbflce
«eekly: T o e c d s y s .
irhnniäasv « I d SaturdaTs by V ^ M U I I
I fäft at W.. BDdbmy. Ont. Ottiads.
TelqdMDai: TTtiatttf OfOee
Edttottel QfZlea 4-!iGM6.
SL Sakit. Edtto^ W. IfelltiKL M i f BV
addrtM Box <i, B^dbuiy, OottaSo.
AdverUitag t»te» upoa •milratlcMi
TTMnlatton free of cäuttge.. :
TZLAUSBIMNAT:
Canadassa: 1 vk. 6JOO 0 kk.
3 VL 2JOO
TbdyBvaDolsaa: l vk. 7J00 « kk. 340
1 tfk. 7JO 9 kk. 425
puolesta sotaa vaisitaaii''
r Huomenna vietetään vanhinta kristillistä juhlaa, pääsiäistä, Jee­suksen
ylösnousemuJcsen juhtaa.
; *'MutU niin merkitsevä seikka kuin se onkin, pääsiäinen ei ole
ki^oastjianuskonnbllinen juhla", selitti torontolainen Globe and Mäil-tehti
pitkänäperjantaina ja jatkoi: "Se ulottuu ihmissuvun kaukaisen
pakanalliseen menneisyyteen, pitäen vieläpä nimensäkin niiltä alku-kantaisiltä
ajoilta. Se on traditionaalisesti pukujen uusimisaika m i k l
«ntaa monelle ihmiselle mielexfylennystä ja itsekunnioituksen uusiin-jltnnista.
Lapsille pääsiäinen on miellsrttävien tapojen aikaa,/sisältyen
;^ä!iiip kaniinit, kananmunat ja pienet kananpojat mystillisissä roo­leissaan.
Ilmassa vallitsee hyvä tahto mikä antaa ensimäkua ke-
Jväästä.. . " ^
l • t^bsä hengessä pääsiäistä on todella totuttu viettämään. Jo krls-khnaikok
dkuajoista lähtien pääsiäinen on ollut iloitsemisaikaa. Oli­han
paastokin ohi ja varakkaammat jakoivat hyvän talitönsa ösoituk-
«Beksi almuja köyhille ja tarvitsevillev Aikaisemmin pääsiäinen oli
^uiltalaisten suuri juhla Israeliin kansan egyptistä lähtemisen muistok-rT
(Passah) snutta kristinuskon alkuvaiheessa pääsiäinen sai laajem-ja
sy^lisemmän merkityksen — se oli osoituksena että ristiin-
»aeditsemisen, surun ja ktioleman jälkeen noösee uusi elämä iloineen
Tana pääsiäisenä on koko verta vuotava ihmiskunta kanii^ai-lemassa
sen hyväksi, että se voisi nousta ylös sodan hirsipuun kuole-msstz,
hävityksestä ja surusta. Tämä tie sodan Golgatalta elämään ja
rauhaani suinkaan ole tasainen ja helposti kuljettavissa. Päinvastoin
»äyttää sillä että juuri "kristillisyydestään" ylpeilev^ hallitukset
pelkäävät rauhantilan ylösnousua ja yrittävät valmistaa ihmis­kunnan
kantiettavaksi kolmannen maailmansodan ristinpuun.
- Tämä ^onnettomuus ei saisi miirään hinnalla tapahtua, sillä tie­teen
ja tekniikan nykyisessä kehitysvaiheessa xrasi sota voisi hyvin-kiii
tarkoittaa koko isivistysmaailman tuhoa — jos -käytetään molem-inin
puolin atomiaseita ja niitäkin tuhoisammiksi kuvailtuja iiusia
90t|i^neitä, kuten taudinbasillien levittämismenetclmiä jne. Jos
pääsiäiselle annetaan vähänkin muuta arvoa kuin vain uudet puvut ja
värjätjrt kananmunat, niin sen täytyy huutaa "ftlämän puolesta sofea
vastaan", mikä tunnus isää nyt lisääntyvää kannatusta kaikkialla
inaxulniassa. Pääsiäinen on ilon juhla nimenomaan siitä syystä kun
se kilvaa elämää ja ylösnousemusta, Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja
kooleman jälkeen. Sodan— Joukkomittaisen ja järjestetyn ihmis-teurastuksen
— jälkeen ihmiskunnan pääsiäinen on rauha, vakiintu-liut
tauha. Siksi on tänä pääsiäisenä enneVi muuta tuomittava sota­hysterian
lietsonta, sotavalmistelu ja suuret sotamenot. Pääsiaistun-niiksena
olkoon: "Elämän puolesta sotaa vastaan!"
*1Cöyhyy« ei ole rikos"
poliisituoraari Bigelow julisti aivan oikein tällä
t«kolIa, että "köyhyys ei ole rikos" ja vapautti 23-vuotiaan William
€leV6rdonin häntä vastaan nostetusta petossyytöksestä. •
Totontolaisen uutistiedon mukaan mainittu nOorukainen oli varat­tomuuden
takia jättänyt maksamatta buuden viikon vuokran ($10
Mikolta) ja muuttanut kaikessa hiljaisuudessa pois, koska hän häpesi
näyttäytyä rahattomana talon emännälle, joka oli sj'ytteen nostanut
•sillä perusteella, että mies oli jättänyt lupauksensa täyttämättä.
Tätä tapausta voidaan pitää yhtenä ajan merkkinä ja varoituk-
S(5toi siitä mikä ^ tulee lisääntyvässä määrässä tämän maan
nuorison kohtaloksi.' Inhimilliseltä ja oikeudelliselta kannalta katsoen
poltisituomari Bigelow oli tuhannesti oikeassa julistaessaan ettei köy­hyys
ole rikos. Mutta kuinka monta nuorta miestä ja naista onkaan
sortunut rikoksen tielle köyhyyden takia? ' Kun nuori ihmisvesa kas­vaa
suurten toiveiden lumoissa ja joutuu sitten odottamatta ja ilman
mitään omaa syylä työttömäksi, niin silloin saattaa käydä siten, että
'olnan kehnon talousaseman halaaminen johtaa epätoivoisiin tekoihin
siinä toivossa, että jahka pahin on sivuutettu, niin sitten kuljetaan jäl-f
l l ^ taas kapeata ja kivistä rehellisyyden ja itsekunnioituksen tietä
piitkin. juuri tämä oman köyhyyden häpeäminen ja sen tilapäis­ratkaisu
on johtanut lukemattomia nuoria ihmisiä turmioon.
Mutta mitä voidaan sanoa sellaisesta olotilasta, missä nuoret, ter­veet
ja eteenpäin pyrkivät miehet ja naiset joutuvat ilman mitään
omaa T^tään työttömien armeijaan, missä heidän pitää asioita ym-m&
lämättöminä hävetä omaa köyhyyttään? Mitä voidaan sanoa s i i -
t% *tlä nousevalle nuorisolle löytyy hyödj^llinen työ ja toimi vain
sodan aikana, mutta ratihan oloissa joutuvat yhteiskunnan hylkyka-salle?
Kun ajattelee kaikkea sitä mitä tähän torontolaiseen tapaukseen
pienoiskoossa sisältyy, niin pakostakin tulee mieleen, että eikö sitten­k
i n olisi parempi, jotta sotaliittojen ja sotamenojen asemesta ryhdyt­täisiin
tositeolla rakentamaan asuntoja asunnottomille, toteuttamaan
St. Lawrencen vesitiesuunnitelmaa ja muita sellaisia rauhanajan pro­jekteja,
jotka yhteishyödyn lisäksi antaisivat työtä tuhansille työttö­mille
j a sekä mahdollisuuuksia ja itseluottamusta nousevalle nuorisol­lemme?
^ Köyhyys ei ole, eikä voi olla rikos, mutta rikollista on se kun suu­ressa,
nuoressa ja luonnonrikkauksista kuuluisassa Canadassa on
jälleen kehittymässä tilanne, missä osa nuorisosta on tuomittu työttö­mien
armeijaan, köyhjy teen jä epätoivoon.
- Mutta kaiken muun yläpuolella tämä tapaus tähdentää nuorison
^järjestötoiminnan tärke>ltä työväenliikkeen riveissä. Nuorisolle on
kerrottava peittelemättä totuus siitä, mikä tauti yksityisjTitteliäi-
^yyden y)iteiskuhtaa nyk\'vaiheessa jäytää. Se on ensimmäinen hoito­menetelmä
köyhvyden häpeämistä ja siitä johtuvia persoonakohtaisia
tragedioita vastaan. Nuorison ja koko kansakunnan etujen vuoksi
^nousevan sukupolven velvollisuus on ryhtyä entistä voimaperäisem-
'pään toimintaan köyhyyttä ja puutteen olotilaa vastaan ja paremman
^toimeentulon puolesta. Tämä on toinen hoitomenetelmä. Nuorison
rtulevaisuuden puolesta on käytettä%'ä yleisen mielipiteen painostusta
»m&ä voidaan toteuttaa vain monipuolisen järjestötoiminnan, kulttuu-rir*,
urheilu-, unio- j a puoluetoiminnan a\'ulla. Tämä on kolmas hoito-dBenetelmä.
Ja vanhemman väen velvollisuus on tukea j a rohkaista
iHUorisoa tässä kaikkisisältävässä toiminnassa siten, että nuoret ihmiset
osaavat siitä vankan selkänojan oikeutetuille vaatimuksilleen.
Mitä muut sanovat
^ i i k i d e i i sbtilasasia-ildes
F^igerholmin
«dabissa fcutsuissa
'•'•.'^Uä^bM. — D l i P r n tiedon mukaan
linhut, että päät&inisteri Fagerholm
JiriBsi helmikuun 2 4 p:nä, eli beti edus-iflftfnasigt
tapahtuneen vällkysymys-k
ä i s ^ jälkeen Jär-
Jeet&nyt kotonaan kutsut. Joissa oli
läsnä täkäläinen Yhdysvaltain sotilas­asiamies,
pitävät paikkansa.
Toistaiseksi ei ole varmuutta,, miksi
kutsuista ei ole ilmoitettu JulklsUndes-sa.
Salamyhkäisjryden arvellaan joh­tuvan
siitä, että l^gerholnän hallitus
koettaa yleensä pitää SGiIassa sellaiset
tosiasiat, jotka ovat ristitiidassa m i ­nisterien
Julkisuuteen antamien lau­suntojen
kanssa.
KAKSI MAAOStAA
Kaksi erilaista maailmaa eroittuu
nykyään toisikaan: toOMLsRa, k a p i t a -
Ustinen maailma. Joka hoij^nnt uut­t
a talooQitaaa' köUdea. Ja ymtää pe-la
«tua t&stä valmlst^Imalla icunmei-sesti
uutta sotaa. TSSie maailmalle
hionteenomaista on kultttnuin tar­peiden
hautaaminen sotilaallisten
jäämäärien varjoon, kultttrarin edu»-
sivlstystä j a tervettä Järkeä vastaan
«uuntantuvlen poliittisten, filosofis­ten
j a esteettisten opinlcapp^lelden
levittäminen.
Päinvastaisen kuvan tarjoaa sosia-iismin
Ja demokratian maailma. S i l ­le
on ominaista kuHtuurto saavutus­ten
inttäminen tyiKätekevan kansan
laajojen Joukkojen ulottaville Ja v i r ­keä
työ näiden saavuttäten omaksu­miseksi,
koulujen Ja muiden s i v i ^ s -
Utttoisten rakentaminen Joukko&Utai^
iSL, Öeteen Ja taiteellisen maailman-katsonraksen
arvoesemft sekä k u l i -
tuurin työntekijäin osaksi tuleva rak­k
a s i Ja huolenpito . . . Työkansan
Sanomat. Helsinki.
MITX PARHAIMPIA "
V1MH)EKI73IIPPANEITA .
f Eris Starin l u k i j a on kiinnittänyt
huomiota harvinaisen suorasanaiseen
uutlstietoon mikä Julkaistiin Tele-gram-
Iehdessä tasan vuosi sitten —
huhtik. 20 pnä 1948. Sen oma k i r -
Jeenvaihta^ kirjoitti Obta^asta:
"Varsinaista Uittda ei tehdä kan­sallisen
konservatiivipuolueen Ja Dup-lessisin
Johtaman Quebecin trn'on N a .
tionale-ryhmän välillä. IMutta Tele-gräm
on saanut tietää, että on pääs­ty
taktilliseen yhteisymmärrykseen
siitä, että Quebecin maakuntavaaleis­sa
mitkä otaksutaan pidettävän kesä­kuun
äo p : n tienoissa, koko konser­vatiivipuolueen
koneisto työskentelee
englanntaklelisten valitsijain kanna­tuksen
saamiseksi iDuplessisin h a l l i ­tukselle.
Vastapalkkioksi itir. D u p -
lessis kehoittaa Järjestö&än kaikissa
ranskankielisissä vaalipiireissä tuke­maan
konservatiivipuoluetta tulevissa
llittovaalelssa . .
Ontarion maakunnassa mr. Drew
Oconservatlivipuolueen k a n spllinen
Johtaja) on suuri iti4)erialisti samal­l
a kun mr. Sabourin (lyan Sabourin,
konservatiivipuolueen maalcttntajohta.
Ja Quebecissa) «J*li Jsolationistisia
nuoria. J a Ontarion konservatiivien
pitäisi suikea «ilmansa sille mitä on
m e n o ^ . — Toronto D a i l y Star.
• • •
tSSKO THDTSVAIJLAT
VNHOrrTANUT lilDICEN?
P r a h a . - r Natsien tuhoaman tshek­koslovakialaisen
Lidice-kylän naisten
komitea syytti t ä i j ^n länsivaltoja tä­män
tragedian unhoittamiseista. U -
dlcen naiset esittivät tämän syytök­sen
Partsin «Uihankortfercnssin hv-väksl
toimivalle orgaanille lähettä­mässään
kirjeessä . . .
"Juuri Amerikassa j a Englannissa,
vuoden 1942 jälkeen, kaikki huusivat:
"Eläköön Lldice!' Nyt ovat kaikki
huomattavat' kansalaiset poistuneet
Lidice-yhdistyksistä, mitä länsimaissa
perustettiin . , . He ovat unhoitta­neet
lildlcen ja yrittävät pUloittan
sen nimen yleisöltä", sanotaan kir­jeessä
j a jatketaan: ^
" L i d l c e on vasta nousunsa alkuvai­heessa
Ja lännessä saadaan kuulla
aseiden kalsketta j a tunntislauseita
jotka me tunnemme niin hyvin S a k -
NKDL:n pääsihteeri
inadame Vaillant-^
Couturier
PaitK — "raällä V. 1945 marraslams-sa
pidetyssä Naisten Kansalnväliaen
Demokraattisen Liiton perustavassa
kiduksessa valittiin liltcn pääsihtee­riksi
yksi maailman hucmatiiiimpia
nuoreen .polveen kuuluva nainen, m a -
Onnistunut iitö^
tajlto köhdJstuvÄ k l l h ^ ä vatoo sekä.j^iame Vaillan-Couturier. Hän onQrn-tynyt
Parisissa v. 1912 lääkäiän kodis­sa.
Jossa hän Jo lapsuudfstaazk-alfceEen
sai vaikutteita työväenliiickeestä,
Enmn sotaa hän oli yksi Ranslcan
nuorten naisten unionm viide^ä i ^ - .
teeristä. Huhtikuusta v. 194Ö allmen
hän otti osaa laittomaan liilckeeeeen
ja toimitti salaisia julkaisuja. V, 1942
hänet pidättivät Petäintn poliisit vas­tarintaliikkeeseen
otanistumisestaah
ja luovuttivat saksalaisille natseille.
Häntä pidettiin 5 kuukautta .sellivan-keudessa,
jonka jälkeen hänet siirret­tiin
panttivankien leiriin j a viimein
tammikuussa 1943 Puolaan Auschwit-z
in siUToUisenkuuluisaah keskitysleiriin
yhdessä 230 muiu» pidätetyn ranska­laisen
kanssa, joista sittemmin vain'49
on päässyt takaisin Ranskaan.
Elokuussa v. 1944 hänet siirrettln
Auschwltzista Berlinin pohjoispuolella
oDeeseen Ravensbruckin leiriin, joka
oli fimnettu naisten pidätyspäikka.
Öieltä hän vasta vapautui vasta piina-armeijalaisten
.<5aapuessa seudulle,
mutta jäi vielä vapaaeiitoisesti Itah-deksi
kuukaudeksi leiriin huolehtiak­seen
niistä leirin asukkaista, jotka o l i ­vat
n i i n sairaita, ettei heitä voitu s i i r ­tää
j a saapui Ranskaan vasta v. 1945
kesäkuun lopussa.
Sen jälkeen on madame Vaillan-
Couturier ollut jä.senenä Ranskan
kansalliskokouksessa ja sen» jälkei^s-sä
edustajainkamarissa, myösldn i i y -
Icyisessä. Hänet on nimitetty kunnia-legiohan
ritariksi vastarinnan liikkees­sä
ja keskitysleireissä suorittamansa
työn takia.
Pääpiihujana-tilaisuudessa LSWU:n Ontarion^
sihteeri Bruce Magnuson Sudburysta
'^iaxst, Ont — Sunnuntaina tk. 10
p:nä oli täällä Orange-haalilla L . &
S.W. tJnioa ,l>x:al 2d95:n ' kutsuna
metsätyöläiä^en Joukkökokdus, jtohon
puhujpcsi olivat saajnmeet L . & 8.
W. l A d o n Ontarion eotinsUin «&J^eri
^ruce.-' Magmison Sudburysta> sekä
osasto 2995 presidentti ^Mfurc, lieclerc
ja sihteeri Harry Raketti Timminsia
ta. ^ Tilaisuudessa oli läsnä jonkin ver­ran
toista sataa metsämiestä, ranska­laisia,
suomalaisia, slaavilaisia j a raot-salaisia.
Kokouksen avasä osaston sihteeri
Harry Raketti, selostaen missä tarkoi­tuksessa
kokous oli kutsuttu, sekä esi­tellen
yleisölle iiokouksessa esiintyvät
puhujat ja osasto 2995 keäcuskomitcan
jäsenet, jotka kahta lukuunottamatta
19 p:na Port Arthurissa pidetyssä L S .
W. Union Ontaridn coimsilin kokouk­sessa
todetöha i u u r e n vaaran olevan
siinä, «ttä Vielä on olemassa lukuisia
lähetystöä j a näitä vaatimuksia tuke­maan
tulee pyrkiä saamaan 'eri k a u -
pimkien ja kimtien hallinnot. Edel-metsätyöyhtiöitä,
jotka eivät rfe t u n -
nmtaneet uniota ja joiden työmailla
malcsetaan paljon huonompia palkko­j
a , tehdään'pitempää työpäivää ja pe­ritään
ruoasta huomattavasti korke­ampi
maksu, kuten esim.-Pine Laitd
Tin:. Co:n kämpillä $2.25 päivässä,
i^önantajat laskevat, että he voivat
näiltä alueilta hankkia halpaa työ­voimaa
j a 'häihin vetcamalla alentaa
palkkoja myöskin niillä alueilla^ joUla
nyt on sopimuksen mulcaisst korkeam­mat
taksat voimassa. Vaikka mitään
sutula varastoja ei tällä kerralla ole­kaan
olemassa- paperitehtailla, niin
puiden katkaisulla ei pidetä mitään
nuson, joka alulcsi antoi kuvan n y l ^ -
sestä tilanteesta. Hän esitti, selväta-julsesti,
Icuinka ms nykyään olemme
BC:n kaivosyhtiön
voitot $54,713,094
vuoden 1948 aikana
san fasistien ^ u s t a lähteneinä . .
AJätuskanta on lännessä tehnyt suu­ren
muutoksen. iUdicen naisten k a t .
santokanta ei ole koskaan muuttu­nut
. . . axeidän paikkamme on Venä­jän
puolella, rauhan Ja edistyksen l e i ­rissä."
— 'ÖP:n uutistleto huhtik. 11
pnä.
Vankilaoiiskureita «
oikeudessa Suomessa.
HdshikL — Sonkajärven käräjlUä
13, 3. oli esillä syjaejuttu vanginvarti­joita
Kalle Korhosta ja A r v i Leinosta
sekä vankilan esimiestä Juho Ihalaista
vastaan Sukevan varavankilassa vuo­sina
1943 jä 1944 suorittamiehsa vanki­en
p a h o i n p i t ^ j e n ja virkavlriieitten
johdosta. Käräjille oU kutsuttu k a h ­deksan
todistajaa, joista vain kohhe
oU paikalla. Oikeuden puheenjohtaja­na
toimi tuomari Helander.
T^adistajain kertomuksista kävi sel­ville
mm., että kun Söömäisten kes­kusvankilasta
vuoden 1944 alkupuolel-la
oli tuotu Sukevalle Kiiskinen-nimi­nen
vanki, pahoinpideltiin häntä h y ­v
in raa'asti ja osallistui pahoinpite-lyyn
mm. esimies Ihalainen. Kiiskisen
pahoinpitely oli ollut niin raakaa, että
hän sen vuoksi tuli vajaaälyiseksi..
Todistajain kuulustelun jälkeen k i h ­lakunnanoikeus
siirsi jutun syyskä-räjUn.
Montreal. — C P R : n kontrollolmäri
kaivantoyhtiön, Consolidated Mining
and Smelting C o : n vilm6 vuoden voi­tot
kohosivat uuteen ennätysmäärään,
ollen kaikkiaan $54,713,094 sen jälkeen
kuin oli tehty rimsaat poistot ja kuo­letukset
Sekä varaukset verqja varf|^.
Puhdas voitto lisääntyi lähes 50 pro­sentilla
sillä edellisen vuoden voltfö
ÖU $3Y,278,341, ' - • nr-'
. • - 1 , - ••
Yhtiön icaivannot sijaitsevat pääasir
assa B C : n maakunnassa. Viime vuo­den
aikana tutkivat yhtiön geoToogit
noin sata väitettyä mineraalilöytöä,
joista neljä ostettiin ehdoUissstl. ,,
Yhtiön palveluksessa on noin 8.5Ö0
työläistä, joiden ansaitsemat valtavat
voitot mehivät 14,212 osakkaan taskiii-.:
h i h .
Yhtiön viime vuoden tuotanto käsitti:
Lyijyä 160,107 tonnia
Sinkkiä 146,378 tonnia
Kultaa . . . 48,389 unssia
Hopeaa 6,344,701 unssia
Caditunia 309 tonnia
Bismuttia HO tonnia
Antomia 155 tonnia
Tinaa 346 tonnia
Lannotteita 547,586 tonnia
sinkkiä, kultaa, hopeaa ja cadiumia
tuotettiin enemmän kuin edellisen
vuoden aikana, mutta kaikkien m u i ­den
metallien j a lannottelden tuotan­non
määrä väheni. Siitä huolimatta
lisääntyi yhtiön piihdas voitto lähes 50
prosentilla.
olivat saapuvilla.
Ensiminäisenä j a samalla tilaisuu-| kiirettä, koska yhtiöt otaksuvat, että
den pääpuhujana esiintyi Bruce I f a g - nykyisen sopimuksen päätyttyä niille
' käy mahdolliseksi saada puita pienem­millä
kustannnkalla ja siten lisätä
voittojaan vieläkin suurenuniksl.
Hän esitti sitten, että nämä suun­nitelmat
voidaan torjua valmistumal­la
mahdoliisiniinan hyvin seuraavaa
neuvotlfelukaiutta varten. Tähän v a l -
mistumistyöhön' tulee osallistua niin
hyvin Union jolidpn kuin jpkaisen Jä­senenkin
j a oh sitä tehtävä kailckialla,
sekä kämpillä että kauptmgeissa olles­sa.
Muun valmistumisen lisäksi on
ryhdyttävä keräämään lakkorahas-toa,
Jonka olemassaololla neuvottelu­jen
aikana on s u i r i merkitys.
Nykyisen työttömyystilanteen joh­dosta
hän esitti h3rväksyttäväksi pää­töksen,
jolla tJnion keskuskomitea, e l ­lei
kahden viikon kuluttua aukea työ­maita,
valtuutetaan järjestämään lä­hetystön,
joka menee liittohallituksen
työministerin piiheille esittämään a)
että liittohallitiis myöntää tJikaisesti
varoja työttömien-huoltoa varten, b)
että uusien siirtolaisten tuottaminen
Canadaan lopetetaan sUssi kunnes on
taattu työpaikka entisille Canadan
työläisille jk myjökin uusille ilman et-
151 on ilmoittautunut
Bostonin maratooniin
Boston. — VUme torstal-iltaan men­nessä
o l i Bostonin 53. maratoonijuok-suutk
ilmoittautunut kaikkiaan 151
Juökäjaa Ja vielä tiedetään saapuvan
lisää osanottoilmoitiäcsia. Vuonna
1928 oli tässä juoksussa ennätysmäfi-
TS miehm, kaikkhian 2 8 6 juoksijaa.
K i l p a i l u n 1947 voittanut korealainen
J m i Bidc Shuh Ja Korean ennätyksen
omaaja, Choi J u n C h i h , ovat T o k i ­ossa
odottamassa iUnakyjUä Bosto­n
i i n . Kilpailu tapahtuu tiistaina h u h .
tOe. 1 9 phft Ja Juostava m a t i u on 2 6
mailia 385 Jaardia. !Ropklntonista Bos­toniin.
Osuustoiminnallinen
päivälehti lakannut
ilmestymästä
HVinnipeg. — Täkäläinen osuustoir-minnallinen
päivälehti Winnipeg C i t i ­zen
ilmestyi viimeisen kerran t.k. 13
pnä, ilmestyttyään noin 13.5 kuukau­den
ajan aamulehtenä. Lehden etusi­vulla
oli tiedonanto, jöSsa ilmoitettiin
lehden julkaisemisen lopettamisesta
koska 3rrityksen johto oli kykenemä­tön
saamaan tarpeeksi varoja velkojen
ja tappioiden maksamista varten. Y r i ­tyksen
ilmoitetaan tuottaneen noin
$130.000 tappion.
Lehden otsakkeessa mainittiin, että
sen "omistaa ja kontrolloi lukijat",
jotka olivat keränneet viiden dollarin
osuusmaksiiista kaikkiaan noin $150,-
000 pääoman. Lehden viimeisessä n u ­merossa
väitetään sen olleen maail­man
ensimmäisen osuustoiminnallisen
päivälehden. Sen jtQkaisija oli " W i n -
nipeg Citizen Co-operative E>ublishing
Oo.
_ y —
Helsinki—Praha 5-3
Puola kunnioittaa
Rooseveltia
^eisinkL — Messuhallissa maalisk.
21 pnä suoritetusta Helsingin* ja P r a ­han
välisestä nyrkkeilumaaottelusta
selvisrtyi Helsinki voittajana 5—3 vas­taan
vlisltuhantisen yleisön seurates­sa
otteluja Helsingin joukkue ei ollUt
paras mahdollinen sillä simä oli p e l ­kästään
S N L : n miehiä.
10 huomattavassa työttömyystilantees­sa,
mutta emme kuitenkaan sellaises­sa
joukkotyöttömyydessä kuin se mikä
011 joitakin vuosia etuien sotaa. Hän
kuitenldn osoitti, että ellei pian tehdä
huomattavaa muutosta asioiden hoi­dossa,
n im ennen pitkää olemme t o ­dellisen
joukkotyöttömyyden komissa.
T>'öläisten uniot tahtovat järjestää
tuotannon niin, että siitä tulisi suu­rempi
osa työläisten hyödyksi, muita
ne eivät voi määrätä hallituksen ja
työnantajain menettelyä j a siksi on t i ­lanne
kehittymässä aina huonommak­si.
Edelleen hän osoitti, kuinka osa
omistavan luokan jäsenistä näkee a i ­noana
ulospääsynä valmistxmiisen so­taan,
joka samalla merkitsee kulkeu-tuntista
fasismiin, kuten Euroopassa
ennen viime maailmansotaa.
Sote merkitsee sumta riskiä kapi­talismille,
koska .£Utä voisi olla seu­rauksena
uusien sosialististen valtioi­den
sjmtyminen kuten vihne sodaste-kin.
mutta koska näiden kysymysten
rauhallinen, ja työväenluokkaa tj^rdyt-tävä
ratkaisu mericitsisi suuromista-jain
luopumista, ainakin osasta voi­toistaan,
niin ne ovat valmiit otta­maan
tämän riskin.
Edelleen hän selosti melkoisen laa­jasti,
kuinka; nyt pyritään ottamaan
typläisUtä pois kalkki mitä sodan A I -
kan^,^pud»tt^Jn.,^antamaan, kx^Ska sor-dan
voittoon vtemfteksitiurvitti^ työ­läisten
yksimieliltä" apua. "Sen Iisak­si,
että paljon uusia työn nopelstut-tamismenetelmiä
on otettu käj^n-töön,
on myöskin aloitettu hyökkäys
palkkoja vastaan ja työpäivän piden­tämiseksi,
vaikka työläisten palkat,
sen jälkeen k u in hintakotttrölli ym. r a -
joituicset poistettiin, eivät riitä k u n ­nolliseen
elämään. Hän myöSkln toi
esimerkkejä, kliinka Canadan osallis­tuminen
Marshall-suunnitelmaan es­tää
Canadan tuotteiden ulkomaille
vientiä, esim, sahatavaran vieimin
Englantiin, koska Englannilla ei ole
dollareita sen ostamiseksi.
Sitten hän siirtyi käsittelemän e r i ­koisesti
metsätyöiäisten kysymyksiä.
Hän mainitsi kuinka v : n 1948 lakko
muutti kokonaisuudessaan Ontarion
metsätyöiäisten olosuhtieet ja kuinka
n y t , työnantajat kaikista merkeistä
päättäen valmistuvat riistämään met-sämiehiltä
heidän saavutuksensa. M i ­tään
syytä olosuhteiden huonontami­seen
j a palkkojen alentamiseen e i ole,
sillä esim. viime vuonna olivat |»peri-yhtiöiden
voitot sutiremmat k u i n m i l ­loinkaan
ennen. International Paper-yhtlön
voitto viime vuonna oli n o in 65
miljoonaa, Abitibin y l i 10 milj. j a s a ­moin
kaikkien toisten sumfenunat kuin
ennen.
Sitten hän selosti, kuten maalisk.
leen, että myöskin Ontar^cn maakun­tahallitusta
vaaditaan järjestämään
töitä tBTöttfoiille, kuten metsän per)
kausta,\ palaneiden ja matojen vioit­tamien
puiden ulosottemista ym.
Hän myöskin esitti protest:itavaksi
sen Johdosta, että äskettäin pidettyyn
metsäyhtiöiden ja hallituksen edusta­jain
kokoukseen, jossa keskusteltiin
tulipalovaaraan vähentämisestä met^
sissä ensi kesän aikana, ei kutsuttu
Uniomme edustusta, vaikka tämä k y ­symys
kiinnostaa metsätyöläisiä vä­hintään
yhtä paljon kuhi yhtiöitäkin.
Se että mainitussa kokouksessa pää­tettiin
lopettaa n.s. säklcärikämpät, oli
iEyllä oikea toimenpide, mutta joka te-pauksessa
tällaisiin kokouksiin tulee
kutsua myöskin työläisten edustajat.
Bruce Magnusonin jälkeen selosti
K. Salo samoja kysymyksiä suomeksi
j a Marc Le«lerc ranskan kielellä.
Puheiden jälkeen esitti kokouksen
puheenjohtaja Harry Raketti hyväk­syttäväksi
edellämainitut päätöslau­selmat,
sekä päätöslauselman meri-mieslakkolaisten
puolesta. Hän myös­k
i n lukiedellisenä päivänä Uniolle
saapuneen merimiesten sähkösano­man,
jossa mainittiin kuinlca sadat
hulikaanlt Halifaxissa ovat miehittä­neet
lakonalaisia laivoja j a ammuskel­leet
lakkolaisia, haavoittaen useita
vaarallisesti. Kailcki päätöslauselmat
hyväksyttito yksimielisesti.
Lopuksi jaettim kokouksen osanot­tajille
allekirjoitettaviksi Adressi-leh­tisiä,
joissa protestoidaan merimiesten
union sihteerin M . E . NuttaUin puoles­ta
Ontarion yliprokuraattorille siitä,
että hän on vaatinut M . E . Nuttallin
tuomion koventamista ja huomaute­taan,
että hän voisi paremmin palvella
demokraattista oikeutta vaatimalla
Canada Steamship Linesin virkaili­jain
Melville Murphyn asettamista u u ­delleen
oikeuden eteen, koska mainit­tu
virkailija ampumalla haavoitti viit­tä
merimiestä, mutta siitä huolimatta
Suomi osallishii
Hänsalnraliseen
ressiii
HelänkL — Maaliskuun hm,
koOTitui öiätytaloJfe eri j
edustajia neuvcttelemaan
t)isallistumisesta Pariisissa
sa pidettävään suureen
seen rauhankongressiia.
Tilaisuudessa oU edustajia mm
mi-Neuvostoliitto Seurasta.
naisJaostoBta, Naisten Kar
Rauhan ja Vapauden Lutön
osastosta. Kirjaili jaryhmä
mrj&iKJahitto Kontaktista, i _
S K P : s t a . S Y P : s t a ja HeUingiat
kunnasta. Järjestöjen edustafo
saksi oli läsnä useita yksitjiEiäi
löitä.
•niaisuuden avasi SNDL:n
johtaja kansanedustaja Anna Ne
nen selostaen WIDF:n toimintaa
han hyväksi. Kuten tunnetta
mainittu naisten maailmanlilttj
teydessä Sivistyneistön kar
yhteistyökomitean kanssa
aloitteen kansainvälisen ra-gressin
koollekutsumiseksi.
Tilaisuudessa asetuttiin läi
kannattamaan Suomen
kongressiin- Asiaa edelleen
mään valittiin 5-henkinen toii
johon tulivat Anna Nevalainsn.'
Peltonen, Toini Iversen, Erkki v«i
Mauri Ryömä.
tä se pitää ottaa heille entisiltä. Tätä, kävelee vapaana miehenä. — S-.
Työmiehen vuosikokouksessa
Superior, Wis. - r - Työmiehen 46.
vuosikoltous .pidettiin täällä viikon
vaihteessa. .Edustajia ja vieraita oli
saapuvilla kunamankin keskivaltion
monista kai«)ungel3ta j a kylistä, mm
Ironwoodista; j a Massista, jotka ovat
Michiganin valtion yläniemekkeen
avainkyliä, sekä.Virginiasta, Chishol.
mistä, Eveletistä, SebekBsta ja Duluth-ista.
-
Sen 'jälkeen kun Työmies Societyn
l)residentti Lauri'Kämäräinen avasi
kokouksen lyhyellä tervehdyspuheel­laan,
kokoukselle valittiin seuraavat
viiftailijat:. -Puheenjohtajaksi Lauri
Kämäräinen j a L y d i a Anderson, pöy-täklrJuriksi
Andrew 'Roine, valtakir­jain
tarkastajiksi LUy Kiilunen ja
John Salo, ponsikomiteaan G."-M.
Wä8tilä, Carl Lusikka, Matt H i l l , John
Erickson j a Bertha K u r k i.
A m ^ k a n suomalaisen Keskinäi­sen
Avun Järjetön tpk:n ja Eteen­päin
lehden tervehdyksen esitti G . M .
Wästilä.
Työmiehen, vastaava toimittaja Leo
Matson esitti toimituksen raportin.
"Leimaa antava kuluneen vuoden
aikana toimitustyössä ovat olleet sel­laiset
kysymykset kuin rauhan asian,
työtätekevän vät^stön elinehtojen, de­mokraattisten
oikäU^ien j a kansalais­vapauksien
puolustaminen", sanoi toi­mittaja
MsAstm: 'iJutena kysymykse­nä
viime km&auslen aikana-on astti^'
hut päfväjärjestyfcseen tjPÖttömyys^
probleeman ja alkaneen talouskriisin
selostaminen . . . "
Kiinnittäen huomion kirjeerivaihta-j
i l n hän lausui: ^
"Toimitus haluaa mitä sydämelli-sinunin
kiittää kirjeenvaihtajiamme
siitä suUrmerkityk.selllsestä työstä, m i ­tä
he kuluneen vuoden aikana ovat
suorittaneet lehtemme sisällön mbni-puolistuttamiseksi,
rikastuttamiseksi
j a kansanomaistuttamiseksi ja toivon,
että' kurssi alkavan toimintavuoden
aikana vielä entisestään parantui­si
. . ."
Liikkeenhoitaja Hugo Paasikivi esit­ti
talousraportin.
"Vuosi 1948 oli raskas taistelun vuo.
sl taantumuksen myllertäessä keski-,
j a länshrallolssa saaden aikaan puna-kaxihua",
hän sanoi, « ä n totesi pien­tä
laskua tapahtuneen tuV>Issa j a sa­malla
pientä nousua menopuolella ja
jatkoi: "Liikettä oli seurattava erikoi,
sella huolella . . . mutta reippaudella
monta asiaa torjuttiin. Josta kiitos
'työmuurahaisillemme* ja yleensä
valppaudelle . . . "
Raportteja seiu*asi laaja keskustelu
Ja esitettiin runsaasti ehdotuksia. V a l ­takirjain
tarkastajain j a ponsikomi-tean
raporttien jälkeen vallttiip johto­kunta,
johon tulivat seuraavat: Lauri
Nelson-jiutussa syyte
120 henkilöä vastaan
Helsinki. — Laajaksi paisuneen
sonin lahjapeitijutun tut'
ovat loppuvaiheessa, ja sjTte
120 henkilöä eri puolilla maata,
muistetaan, suuntautui tämän:
kansuomalalsen Nelsonin liiketi
kahdelle suunnalle, nimittäin lah'
kettUähetyksiin sekä suoranalslla
halahjoituksiin. Juttuun on
timut myös erään pankin entija
nykyinen johtaja, prokuiisti ja
sanhoitaja. Pääasiassa kaka;
simainittua ovat hoidelleet N
täkäläisiä asioita, mutta johta
ovat olleet tietoisia toiminnan I
taisuudesta.
Syytteeseen asetettavien 120
lön katsotaan mm. syyllistyneen
sijassa puhtaaseen salakuljeti
mutta myöskin valuutt
rikkomiseen. Yhtenäistä
käyntiä ei jutun laajuuden \'uokg
jestettäne, vaan kukin tapaus i
lään erillisenä.
Piileskeli naiseksi
pukeutuneena 26 v.
, HelsinkL — Poliisiviranomaiset
sivät muutamia päiviä sitten'
& 26 vuotta naiseksi puksut"
piileskelleen' Ruben Torsten
min, joka aikanaan oli mennyt
alle" asevelvollisuutta pakoon,
holm oli pukeutunut naisen vaa"
siin, jalassa hänellä oli pehmeät
vikkaat ja kasvot voidellut
salvalla liidunvalkeiksi. Viran!!'
ilmoittivat Bergholmille, joka oli
leskellyt kodissaan, ettei hänen 1
nut pelätä mitään rangaistusta,
rikos oli jo aikoja sitten vanhen
Bergholinin kotitalossa asuivat'.
kaksi sisartaan, jotka hoitivat
Unkeskusta. Poliisi oli aikoinaan
siskellyt Bergholmia ahkerasti, (
sesti vuoden 1923 jälkeen, mutta
sette.
Kämäräinen, Oskar Rahkonen,
drew Roine, Charles Paaso, TolTo'
beck, Hugo Paasikivi ja Bertha
k i .
kokouksen lopulla keväryn"
käsiteltäessä lausui Paasikivi
vaa:
"Nyt tulee tiukka kysymys
tilauksista. Toimintamme ja le!
me keskittyy tiukasti rauha
m an puolesta. Emme ryhdy
lemaan kUotista, vaan valmisti'
me toteuttamaan mitä menety
sintä kevätkylvöä."
Unsimalsfa vapautta
PYHÄKOULUSSA
Opettaja: — Tiedättekö lapset, e t ö
pakanamaiden lapsilla ei ole ollen­kaan
mahdollisuuksia käydä pyhäkou­lua.
Mitä teidän pitäisi tehdä sääs^
törahoillanne?
Paavo: — lähteä pa
Vapautta tulkitaan monella eri t a ­valla.
Kapitalistit pitävät vapautena
nylkeä ihmisiä kun taas työläisten
mielestä on yhteiskunnallista vääryyt­tä,
että muuta«ia\ihhuheh'röistää m i l ­joonien
työläisten ^ ö t ä n a h ä ^ suun­nattomia
Voittoja. " ^
; >fykyään kuimiaah hyviö paljon vä-päiidestia.
KapitäiiStlnen suurlehdis-tö,
radio 3öm. propa^ahdaVälineet kers-ifivsii
länsimaisesta' vapaudesta ja
kiroavat idässä, erikoisesti Neuvosto-hitbssä,
muka vallitsevaa 'orjuutta.
Ikä,Vintä oh se, että vieläpä ti«Iäis-teSkin
keskuudessa toistetaifth tätä
kapitalistien ulvontaa, tfiiripä Intius-triallstlnkln
kirjeenvaihtaja "Agrico­la-'
mutisee-'•'Venäjän orjatyövoimas­t
a " .
Amerikkaa On pidetty Vapaudai esi­kuvana.
Onhan i»esidentti l i n c o ln
vapauttanut orjat. Menneisyydessä
Euroopasta sortoa < pakoon päässeet
ihmiset ovat löytäneet
Amerikasta.
Hyvin ajankohtaista on mviistaa
meidän suuria demokraatt^^sia esitais-i
e l i j o l i ^ n m ^ if>aplnefiuta Ja M a c K e n -
ziefa. K u n te «dst^hvat dtsntikiraat-tistien'
aattädäi jpuöle^ 19; vuosi­sadan
puidiyälissä/ n i i n heitä syytet-turvapaikan
t i i n punaisiksi'"ja" molemmat jouttii-
Vat pakenemaan taantumuksellisten
vainoa USA in^' Jossa heidät otettiin
avosylin vastearil *
Ne ihmiset, Jotkai nykyään taistele­vat
samojen aättöiden puolesta kuin
nämä Canääan'ä^ookratian isät, este­tään
nykyään pääsemästä Amerik­kaan.
Amerildtaon muuttxmut L i n ­colnin
Amerikasta Wall Streetin
Amerikaksi.
K u n sodaii päätyttyä estettiin Joi­t
a k i n ' vasem&iätolaisia unionisteja
pääsemästä Amei^kkaan, n i i n unionis­tien
oikeistosiipi, puhmnattakaan l i -
berafdeista.tervefiti tätä oikeana toi­menpiteenä."
' ^^nuhunistit". ovat
maah'turväläsutRieUe vaarallisia selit­tivät
Wali Streetin puhemiehet. K o -
kemiis onoäoittähut, että jos yhden
kansanludidui <^lkäuksia ruvetaan r a ­joittamaan,
ziiinS;tipaus'riistetään l a a ­jemmilta
jdikolltäl Hitlerin Saksassa
sosialidemokraatit ja liberaaUt kumar­sivat
l^fareräie kl^^yränä j a hyväksyivät
vainotioime^jgiiteettkommimisteja vas-tasm,
mutta ei:.itetansrt kattan k u n he
löysivät i t s e n i Buchenvaldin tai B i l -
«ehhi keslci^^äeiril^ Ja salvat kanmm-nistien
kanssa ic^ea. samat kauhut. .
Aivan samoin on käynyt täällä k u in
Hitlerin Saksassa. Monet vanhoilli­set
unionistit, jotka hyväksyivät va­semmistolaisten
unionistien pääsykiel-lon
Amerikkaan, ovat hämmästyneet
kun Amerikan rajalla on heidän
eteensä tipahtanut rautaesirippu.
Vaikka monet heistä ovat kädet leveäl­lä
selittäneet kuuluvansa jyrkimpiin
antikomm^misteihin, n i i n sekään e i ole
aina auttanut.
Yhä laajempiin piireihin ulotetaan
pääsykieltoa. K u n prof.-Barker Pair-ley
ja hänen vaimonsa matkustivat i n -
telldctuaalien rauhankonferenssiin
New Yorkiin, n i i n heidät pidätettiin ja
mrs. Pairleyn oli heti poistuttava
maasta. Samoin turmettu vancouveri-lainen
taiteilija John Goss sai poSut
ja hänen oli palattava Canadaan.
Neljätoista kanadalaista ylioppilasta,
jotka opiskelevat New Yorkissa Co­lumbian
yliopistossa, lähettivät C a ­nadan
poliittisille johtajille kirjeen.
Jossa mm. sanottiin sem^avaa:'
"Näj^tää johdonmtikaiselta, että
Amerikan hallitus halusi vaikeuttaa
konferenssia poimimalla Canadan
kansalaisia koäas^ se oletti, että ine-nen
naapurivaSan hallitus, joka on
Iraditionalistisesti ystävällinen t7SA:n
kanssa, ei halua ihnaista vastenmie­lisyyttään
tämän Johdosta.
f Sikäli kuin me tiedämme, minkään­laista
sy!rtöstä ei esitetty näitä cana-daHusia
vastaan, eikä minkäänlaista
todistasta esitetty miksi heitä iäti nähi
faflidella.T.
"Me emme khstii sitä etteikö Ame­rikan
liamtukse]lBoIiä\}Iha^ oikeutta
kuulustella näitä C^madan kansalai­sia,
mutta kuitenkaan me emme
väksy sitä tapaa miten kuulustela
meenpantiin, jonka tarkoituksen»
meisesti oli herättää mahdoU
pahaa mainostusta...
"Toiset canadalaiset. jotka ovat
lä taikka aikovat tulla USA:n.
tiedä mitkä syyt mahdollisesti i
tavat; saamaan määräyksen
maan m a a s t a . . ."
Todellakin nämä ylioppilaat
sata kertaa oikeassa. Sen todisti»
van äskeinen tapaus. Eilisessä
and Mailissa o l i uutinen, että
kari viranomaiset ovat estäneet;
mästä tunnetun canadalaisen:
lehtinaisen Margaret Gouldin
rikkaan ja lisäksi on ehdotettu
tämä pääsykielto pidetään jai:
voimassa. Kuka on Margaret
mn on Toronto Starin to'
jäsen ja hänen pääasiallisin
tässä lehdessä on ollut toimii
tusten kirjoittaminen.
Tämä osoittaa matoiosti kuinö
pauden valo hinunenee
maassa. Ensiksi kielletään
nisteilta i»äsy Amaikkaan, si»
ulotetaan xmfbnistien vasemman
ven edustajiin, myöhemmin
pääse oikeistosiiven unionistit j»
puksi tipahtaa rautaesirippa
tun litKraalin nokan edessä. J *
jatkuu,- n im kohta ei lasketa
Amerikkaan muita ktrin eversö
pääministeri Diq^lessis ja fassti
r i a n Arcand.
TSmä on sitä Wall Stieetiii
pantta!V Jotka, vissit ihmiset
nokkaasti kauppaavat. — Uo***