1949-01-04-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^ Sivu 2 Tiistama, tammikuun 4 p. — Tuesday, Jan. 4 mmm r; Telcplunet: PnrtnrM O M «-«M.' EäittirUd otaot*-4aa, mmm addriess BoK flV. '6iuIbiii3r/'4]iBnm. tsblf Khed Nov. 6tb 1917. Aotbbzlzed rMMoand dass xnall by the Post ^Qce^, ISiqpartxueDt, Ottaint. Pub-liafciM j U im Tuesday8, rrb#iSB^ 'läid Satordays by V i^us PuvNäiiv öoxopfloy i<td, at ipo*ifle SbD St. W., Sudbury, Canada. Translatlon ftee pf chaxge. TXLAUeBlNMAT: Canadassa: 1 vk. 9M9kk.3SS ' 3 kSi. 2 i» Ybdysvallolaa: 1 vk. T4Q 0 IdL 3^ Suomessa: 1 vk. 7Ä) 6 kk. Mitä muut iuuiovat Kim. yuodai tpiv<)mii« UuddJe vuodelle lähdettäessä lehtemme Vapaus liittyy kaikkiin niihin tavailtiin ihmisiin, jotka -toivovat uudelta vuodelta parempaa ja onnellisempaa elämää. - Mutta parhaatkin toivomukset ovat ainoastaan toivomukaa, joille tulee, merkitystä vain sikäli kuin niiden toteuttamisen hyväksi toimitaan ja taistellaan. Tässä mielessä meidän toivomusterame jiuettelon ensimmäisellä ja tärkeimmällä paikalla oti halu edelleen parantaa ja elävöittää Vapauden sisältöä. Kuluneen vuoden aikana Vapaus sai paljon enemmän kiitosta ja tunnustusta kuin moitteita ja arvostelua. Sitä on pidettävä hyvänä ja rohkaisevana merkkinä. •Mutta pJeni mehestys ei saa juovuttaa Vapauden väkeä. On omaksuttava tinkimättä se kanta, että parantamisen varaa on paljon jä ar- ^ motta paljastettava heikkoudet ja virheet, sillä vaikeammatkin esteet on raivattava pois edistyksen tieltä. Myönnettäköön vielä sekin, että varattomana pikkulehtena tapaus kut/en muutkin työväenlehdet — kohtaa voittamattomia teknillisiä esteitä ja vaikeuksia suurlehtiin verraten. (Ei voida hankkia ja ylläpitää ajanmukaista kuv^alve-lua, eikä lähettää omia kirjeenvaihtajia tärkeitä tapahtumia seuraamaan paikan päältä, jne.) Mutta jos lehden toimitu.s ja johtokunta, sekä kirjeenvaihtajat, asiaipiehet ja koko lukijakuntalpuhaTtäv^t yhteen hiileen, jos ei luoteta laiskuuteen ja lyöväenliifckeel|e v^ralfeeen omavaraisuuteen, eikä "levätä laakereilla", vaan toimitaan päättävästi ja johdonmukaisesti, niin me voimme huomattavasti parantaa lehteämme, pitäkäämme siis Vapauden sisällön parantamista nyt alka- . ....jlieen vuoden kaikkein tärkeimpänä tehtävänä! r Vapaus ei suinkaan ole, eikä saa olla tarkoitus itsessään- ^IHä ^- hyötyä olisi siitä, vaikka meillä olisi ••teknillisesti" vaikka kuinka "Jhy-p vä" lehti, jos se olisi huonolla asialla tai jos sen "hyv^s" ei palvelisi lukijakuntaansa ja edesauttaisi maanmiestemme yhteisiä ja myös r yksityisiä pyrkimyksiä yhteiseksi hyväksi? Vapaus on luonnollisesti tiedonvälittäjä eli peili, mistä lukija- ; kunta näkee avaran maailman ja sen tapahtumat. Samall;^ Vapaus • on yhdysside Canadan suomalaisten työläisten, farmarien ja liike- ': miesten välillä. Tämän lisäksi Vapaus on ja täytyy olla gse eli ^ välikappale, jonka avulla ja kautta edistysmieliset maamniel|en»ine - korotSavat kollektiivisen äänen rauhan, yhteiskunnallisen edistyksen ja paremman rtulevaisuuden puolesta. Vapauden juuret ylettyvät syyälle kjEnsan keskuuteen. Xoin tuhannen kansänlUrjeen ja Siatojen yfcsllyiisluohtoisten kirjeiden kautta Vapaus imee vuosittain elin- ; voimansa kansanjoukkojen syvistä riveistä, suoran "ruohon juures-ta" kuten sanotaan, tekee niiden avulla yhteenvedot hse elämästä r; saatujen Kokemusten perusteella ja siten tulkitsee polttavisÄ^ päivän f: kys3Tnyksissä lukijakuntansa tahtoa ja pyrkimystä. Tässä mielessä r voidaan oikeutetusti sanoa, että V.apaus on yhteisesti huollettu ja l: toimitettu kollektiivinen johtaja ja tien näyttäjä. Tässä mielessä on helppo ymmärtää, miksi Vapaus tuomitsee lahkolaisen ryhmäkiihkoi- ; iun ja eripuraisuuden maanmiestemme keskuudessa ja pyrkii kehittä- • l mään yhteisymmärrystä ja yhtenäisyyttä edistyksen hyv&^sl. Jtturi • tällaisen yhteisymmärryLsen saavuttamisen >yvaksi Vapaus supsitte- - lee maanmiehillemme jäseniksi liittymistä sellaisiin järjestöihin kuin . ovat CSJ, SCAUL, CSJ:n naisten kerhot, edistysmieliset-osuusliik- ; keet, marxilainen työväenpuolue ja ennenkaikkea kunkin lukijan I oman alansa unio. / Canadan suomalai.set tarvitsevat Vapaus-lehteä kaikissa yhteis-pyrifinöissä yhteiseksi hyväksi. Mutta voidakseen parhaalla mah-maanmiehiämme yleensä, tukea kannattaja-ÄMEKIKdtKkl Tiedätteko, kuminan kinkun'valitsette jotdukJtnlcuks^ olette herkkusuu? Aro^kkatoinrn nudcaäcspertti oo: siitä antanut neayon'ja t y h ^ t ä - vän' selityksen: Valitkaa vasen, se on paljon mureampi kuin cikea. T^imä parempi ase rauhan asian, yhtenäisyyden ja yhteiskunnallisen edistyksen hyväksi! Kumoamaton tpsiaffia Yksi tosiasia, minkä historia o» monta kertaa vahvistanut, tulee esiin mr. Church'illm kirjasta "'nie Gathering Storm" ja se on tämä:^ Sodat eivät ala tyhjästä — ne ovat sotaan osallistuvien maiden johtajien hengen ja käyttäytyinisen tuloksia . . . Voimapolitiikka joh^a maailman räjähdykseen, eikä parempaan maailmaan r l , . , Ylläoleva TorontO' Daily Starin liberaalisen avustajan Charles Herbert Huestisin vuodtn lopulla julkaisema lausunto on nyt hyvin ajankohtainen. Socl^t.,övät ihmisten, nimenomaan soiia siitiäyän ja synnyttävän kapitalistisen järjestelmän johtavien ihni^sten su|y|linitte-lemia, valmistamia ja aiheuttamia kansainvälisiä. onnettomuuk3Ja. Toinen tärkeä seikka muistettavaksi on se, että -sod^ietsojat aseistuvat ja muokkaavat j^leistä mielipidettä sotaa varten poikkeuksetta kansallisen puulustusvalmcuden kohottamisen nimis$ä. Niinpä esimerkiksi AP:n uutistoimisto tiedoitti joulukuun 29 pnä '^'ashing-tonista, että Yhdysvallat voi antaa Lansi-Euroopan komniLunismivas-taisille iiittolaisille $2—3,000,000,000 arvosta sota-aseita ensi'^(1949) vuonna. Tämä koramunismivastaisten liittolaisten aseistaminen tehdään luonnollisesti maan "puolustuksen'nimissä. Canadan puolustusministeri Brooke Claxton tiedoitti joulun ja uudenvuoden pyhien välillä, että Canadassa ryhdytään yahnista- 'OTaan viimeistä mallia olevia yhdysvaltalatsia jet-taistelukonerta ja että pian ryhdytään rakentamaan anti-submarine-saattplaivoja; Canadan laivatelakoilla. Torontolainen plobe and Mail lehti, mikä tunnetaan sotaisena torylehtenä, tervehti tätä tiedoitusta suurella innostuksella, koska se osoittaa, että tämä maa aloittaa "teollisen valniiu- ^,^en ohjelman' sotaa varten. Mutta sotavalmistelut—huolimatta siitä missä .nimissä ne. tehc^än • — eivät johda rauhaan, vaan sotaan, kuten on niin n>onta kertaa ihmiskunnan historiassa todettu. Muistaa vain sopii, että tuleva "vihollisemme" Neuvostoliitto on. ,>'K:n istunnossa ehdottanut aseistuksen kolmanneks^lU, vähentämistä '•^ja kaikkien atomiaseiden laittomaksi julistamista ja bavittämistS. '•Yhdysvaltain ja Canadan edustajat äänestivät YK:n yleiskoköi^sessa tätä aseistuksen vähentämisehdotusta vastaan ja sellaisenaan näiden maiden valtiomiesten puheet ••puolustuksesta'' joutuvat hyvin q>äilyt-tävään valopn. kun muistetaan, että sodat eivät tule tyhjästä, vaan johtavien * Ihmisten toimenpiteistä, niin se avaa toisenkin näköalan. Jos kourallinen sodista hyötyviä ihmisiä on voinut valmistaa ja^lottaa, ihmiskuntaa raatelevia sotia, niin silloin on mahdollista sekin, että rauhaarakastavat kansanjoukot yhdistävät rivinsä ja ehkäisevät sodanlietsojien suunnitelmat. Uusi sota ei ole eittämätön, sillä sätamiljoonaiset rauhaarakastavat kansanjoukot voivat estää sotasuunmtelnifit! Mitä tarvitaan on se, että me kaikin, jotka emme hyödy sodasta Ijijitään,,multa menetämme siinä kaikkemiÄe SiK^tamiB|'3fkjsitJ^^ "^ä yhteisesti oman vaatimattoman osamme rauhan 6yväks1 ti^ävijssa jobtuti siltft. että sikfi krapzuttaä itsehän'sä^ inÖliisesU oikealla iakasor-kalläaii, ia sitä tefadestöän lepSä vasemman kin^lfyn»» päällä, ja tästä syystiTon väseti'kinkku aina mtream-pl kuin oikea. — Magdalena, Työk&u-san SaiUHnat.' PUOILESTA VAIKÖ VASTAAN? International News Servicen vahvistamattomassa uutistiedossa sanotaan, että Britannia, Ranska Ja lännen muut siirtomaavallat yrittävät ehkäistä YK: n tuomitsemasta BoUatmin Indonesian välirauhan rikkomisesta. Eurooppa ja Amerikka ovat nyt kpetinki-veliä satojen miljoonien aasialaisten filmissä. Jos maailman valkoihoiset ihmiset hyväksyvät Hollannin hyökkäyksen Kauko-idässä, silloin kommunistinen propaganda edistyy nope-anunin Intiassa, Burmassa, Malayas-sa. Siamissa ja Kiinassa... JQ,? Britannian hallitus menettelee tyhi^sti Tunwise) ja tukee Ilollantia kun Indonesian kysymy« tulee YK::n turvallisuusneuvoston /käsiteltäväksi, niin Canadan ja Au$traalian pitäisi liittyä Yhdysvaltoihin vaikka tämä toimenpide vetäisi ne Neuvostoliiton yh-t^ teen... Canada ei vienyt johtavaa o ^ Hollannin vapauttfunLsesEa vain 'siksi, .että Hollannin kansa voisi orjuuttaa 4Q miljoonaa, ij^onesialai^ta maailman toisella puolen... — Toronto Daily Star. o « tj. AfU|ST.UTU$ HOfLANMN SOTA8AN9L^E| i | iE "Töjjo ja 6 niMut^ hirtetty foklQ^sa" — iNS:n' uutistieto Japanin sotasyyllisten telotuksesta Jouiufc. 23 pnä. Howard Fast: Puhuessamme nykyhetken Amerikassa vailltsevasta terrorina taantumukselliset yliolkaisesti hymähtäen lausuvat, ettei Yhdysvalloissa vainota SODANUETBOJIEN PAINAJAISCTNTA VjPahaenteistä- hiljaisuutta <. rintamalla; — voi anoa rau^a KlinöUe" — Olobe and Mail-lehden yiisivun otsikko elusivuila, joulukuun 23 pnä 1948. » o « TULEVA "O-nTTOLAISEMME" • AN NTT KARKEISTYOSSÄ Wa5hingtonista-tledoitettiin Jouluk. 22 pnä, että Yhdysvaltain hallitus i l. inaisi' terävästi vastalauseen Hollannin sotatoimia kohtaan Indonesiassa ja lopetti MarshalUn-avi^^ indonesiassa oiville hcUantllaf-- sjile.".: MtlttA ^sen kääi ei tiedä mitä' olkea tekee ja siksi toisessa /VVashing-tonin uutis>essa kerrottiin seuraavaa: "Canadan, Britannian, Ranskan, Belig[ian, Hollannin Ja Liucembut^tn lähettiläät aloittivat' uudelleen salaiset neuvottelut CAtiantin sötasoplmuk-sesta) Yhdysvaltalh v.t. valtiosihteeri Robert Lovettin kanssa." — (AP:n uutinen Jouluk. 22 pnä) KTSYKXAPX ASIAA ^ OAIAiSlLTANNE 81JOMESTA "Hyvä uutinen Suomesta. Suomen Ammattiliitto <sos.dämien kontrolloima — Vapaus) on ilmoittanut peruut-tavansa sen yleiseif. i>alkankorotus-vaatimuksen minkä se esitti muutama kuukausi sitten. Näjtden vaatimusten sanotaan saattaneen Fagerholmin hallituksen hyvin traikeäan asemaan..,^" — Toronton Vapaa Sana, •• ' ' • - • "PAIffiMMINKIN VOISI OlijLA"! Puhuen pääkirjoituksessaan Fag^- .holmin hallituksen kkhdesta tappiosta, nimittäin veroalennuksen myöntämisestä ja lääniojakoasiassa, toteaa pieni .suomalaincsn Suupohjan Sano-raat- lehtl seinraavaa:^ HaUitus suhtautuu kärsimlhi^^ vas-toinkäymisiih rauhailisesti ja hanit-see edelleen. Eduskiuman porvarillinen enemmistö katsoo hallituksen toi-iiehpiteitä "pahemminldn-voisi-olla"- kannalta ja tyytyy antamaan hallituk-selle silloin täjlöih muistutuksen "kuolevaisuudesta" . . . VAROITTAA TSHEKKOSLOVA-KIAN KIRKKOTAANTUMUSTA iPraha. — . . . Kitjoltuksessaan Ne-jedly (Tshekkodovakian ko^uminis-terl Zdenek Nejedly) valitti, etk "kaikki vaitioyajtalset tiet johtavat luostariin, kirkkoon^tii pappiin . . . Luettelo papeista. Jotka ovat tehneet vakavia rll^bksia ll^ddcoäoväklaa vastaan^ täyttäisi monta pitkää, arkkia. Yhdessäkään tapauksessa arkiu-piispa (Most Rev:'Joseph Beran, Prahan arkkipiispaa ei ole. korottanut •äähtääi»mlitä vastaan. Jotka kätkevät salamurhaajan veitsen papinkäapun-sa taakse ... . — AP:n tfUtlstietb, Jouluk. 29 pnä. K Y I x k KAI SEKIN. MVIJTETAAN Oa^miellyttävää tletää.se, että vaikka luemmekin kuinka, Rtmska on alistettu Slarshallin sutumitelman alaiseksi, eivät raxukalaiset ole muuttaneet kansallislauluaah "Marseljeesia*' fMarshalliseesiksi". ^-».tr. E. News. o» * • • <MIAISC1}S ON PYHXX 'Tientsinhi garnisoonin (Kuomin-tangln) komentaja kenraali Chen Ghang-Chlh Julii^, että kaupungin ympärille on sijoitettu 40,000 miinaa. Hän myös lupieisi Amerikan, Britan-ziian ja Kiinan teoUlsuusmlehille, että hänien jöukkcma. "eivät n^ssään ta-pauksesj^ a" toteuta kprvennuspqUtiik-kaa'. . . — Nankingin uutistieto Jou-lufc: 28 piÄ. ' ketään pditsi ehlcä muutamia kommunisteja, joita multa kohdellaan heidän ansaitsemallaan tavalla. Neekerien lynkkaaminen'"Etelävaltioissa j a heidän vainoami^enea. pohjoisvaltioissa ovat taantumuksellisten vakuuttelujfen mukaan ainoastaan sangen vanhanaikainen, vaiklcakin. tyypillisesti amerikkalainen "lieik-kous", joka tulee alkaa myöten häviämään, Icuniian siihen vain ei kiinnitet ä ' liiltaa huomiota; mitä taas tulee lakkolaisten pahoinpitelemiseen Ja murhaamisaen niin ne ovat samaisten taantumuicsellistcn sanojen mulcaan jolco seurauksia "kommunistisesta k i i - hpltulcsesta" tai nykyaikaisen teollisuuden kehityksen välttämätön siyuil-mlö. ' Terroria harjoitetaan kuitenkin paljon laajemmissa mittasuiiteissa kuin sen yllämainittujen pahaenteisten i l menemismuotojen perusteella vöital-. s l ln päätellä. Totuus on, e t t ä kylmä terrori ja mitä säälimättömlmmät pakkotolmenpiteot. riehuvat Icaiilta kolco njaan.' Tämä el ole mikään edesvastuutto-mastl lausuttu korkealentoinen fraasi. Tieteen, taiteldeii 'ja vapaiden ammattien harjoittajien kansallisheu-vos'. o on ryhtynyt tutkimaan eräällä amerikkalaisen elämän alalla, nimitt ä i n korkeakoululaitoksessa, esiintyviä terroritapauksia. Nii.;tä ei ole olemassa minkäänlaista tilastoa. Sancma- Ishdistö el kiinnitä niihin juuri mit ä ä n huomiota. Suunnattcmia vaikeuksia vastaan tais.ellen, huolellisest i tarkistaen kaikki tällaisia tapauk- Suurta huomiota on herättänyt kai^^la kun Yhdysvalloissa, Mississippin valtiossa tuomil^tfi sotaveteraani I*avis.Knight viideksi vuodeksi vankifaafi siksi kun häh oli mennsrt naimfeiiri v?dkoisen naisen kääSsa. Mutta Anaf-^ rikassa ei vainota vain neekereiitä, vaant^H^a Y^P^^^I^ lisiä ihmisiä. Jnlkaisejxune tunnefuB''ä??aikkal£us^ kirjailijan H6ward.Fastin kirjoituksen jo^ä^I^:osoittaa,kviih-ka ennen viimpisiä Yhdysvaltain presidentin vaaleja vainottiin yäiDäämielisiä inti^Iektuaaleja; r . ' . ; saattantet todeta seuraavat tpsita-1 j a teologian pj^^tta jana Indianan val-pauk: et. Ja meillä on täysi syy olettaa, e t t ä ne muodostavat ainoastaan osan kokonaiskuvasta. Tri Clarence Athern, Pennsylvanian valtiossa sijaitsevan Leacomingin kol-leegion filosofian Ja sosiaalietiikan profcHsori menetti virkansa koska oli liittynyt edistyspuolueeseen. Georgian valtion yliopiston professori James Barfcot erotettiin virastaan, koska h ä n oli hyväksynyt edistyspuolueen tarjoulcsen h ä n e n asettamisestaan ehdokkaaksi mainitun valtion kuvernöörin virkaan. Tri Leonard Cohen Junior, Floridan valtiossa sijaitsevan Miamin yliopiston professori, menetti virkansa, koska h ä n aktiivisesti Jtannatti Wallacea. Professori Daniel D. Ashkenaz erotettiin Miamin yliopiston palveluksesta samasta syytä. » Professori Don We3t menetti oppl-tuoliiisä Georgian valtiossa sijaitsevan Oglethorpen yliopistossa, koska h ä n oli aktiivisesti osalllstimut edistyspuolueen toimintaan. Professori Clyde Miller erotettiin Columbia-yliopiston opetl ajakclleegi-osta h ä n e n liityttyään Waliacen presidentiksi valitsemisen hyväksi toimisia koskevat huliutiedot ja kerätcta tie- mivaan kansalliskomiteaan. toja suoraan yliopistoista olemme T r i George Parker toimi filosofian tiossa sljai^sevli» Evansvillen m&.ödis-tisessa yksitViskolleegiosra. Kaksi päivää sen jälkeen kim hän oli toiminut puheenjohtajana edistyspuolueen, paikallisjärjestön vaaliko-koulcsessa koileegion johtokunta vaati h ä n t ä eroamaan virastaan. Tämän vaatimuksen perusteluna oli Parkerin "poliittinen-icpminta". ProfeHsori'5i^Knah R. ]^radley, New Yorkin yliopiston muinaisgermaanls-ten kielten toppatuolin entinen haltija, erotettiin virastaan siitä syystä, että h ä n oli työskennellyt an.ifasististen emigranttien avustamiseksi. Nämä ovat kuten jo mainitsin ainoastaan kaikessa kiireessä kerättyjä otteita lyhytaikaisen tutkimustyön tuloksista, jotka, sisältävät ainoa-staan viime aikoina- sattuneita tapauksia. Samanlaisia, tositapauksia koskevaa aineistoa saapuu Jatkuvasti, mutta on selvää" että monissa tapauksissa ihmiset jouduttuaan painostuksen kohteiksi menettävät rohkeutensa; tällaiset tapaukset jäävät kokonaan rekisteröimättä. Niinpä esim. 25 North- Western yliopisjton professoria pakoi-tettiLn lopsttamaan aktiivinen toimintansa edistyspuolueessa, j a Washing-tonin valtion yliopiston eräitä professoreja peloiteltiin uhkaamalla saattaa h e i d ä t edesya-stuui^n gpäamerik- Xaialsta toimintaa tutkivan komission edessä. Voidaan Icuitenkin e s i t t ä ä esimerkkejä siitä, kuinka korkeakoulujen johtajat ovat kieltäytyneet hyväksymäst ä tällaista törkeää menettelyä. Erikoista huomiota' ansaitsee W i l - liamsin koUeegion edistykselliseh professorin Frederick L. Schumanin tapaus. Erääif taantum.uksellisen abi-t u r i e n t t i r y h m ä n vas^dlltua Schuma-nia eroamaan kolleegion johtaja Baxter teki selvin sanoin tiettäväksi, että vaikka korkeakoululta uhattiin rangaistukseksi l i s t ä ä 25 miljonan dollarin apuraha n i i n h ä n tulisi puolustamaan professori Schumania j a iämän sananvapautta. Tällaiset tapaukset, joissa korkeakoulujen" johtajat ovat osoittaneet rohkeutta ja itsenäisyyttä, ovat kuitenkin melko harvinaisia. Millaisia ivaa onlcaan puhua vaalir vapaudesta tällaisten olojen vallitessa! Vai olemmeko jo siinä määrin tottuneet vainotoimenpiteisiin, että tuollaiset ilmiöt jäävät meiltä huomaamat; Kaikenlaisen roskan j u l - Kysymys: »öten enUnen A lainen nainen, joka on insnnvt'"'"^ s ö n ulkomaisen miehen kans-^* takaisin Canadan kansalaisuu^; Vastaus: Canadassa sj-ntyncea ^ . sen, joka pn tullm jonkin loiseni' ' kansalaiseksi mentyään naiini.C'' komaisen miehen kaiKsa enn^K ^ Canadan kansalaisuu-laki fuji"""' maan '.ammikuun l p:nä 1947 haluaa iaada takaisin Caiia<4ai^!: salaisuuden, tul.e hakea kansalat keuksia oikeuslaitcksen kautta J!2 la tavaUa kuin kuka hyvänsäT^ maalainen. Hän ei ole yhtään CM oikeutetummassa ascma^^atäc^ä 1 teess^ huolimatta silta, vaikka on ollutkin ennen Canadan kansail nen. — CCB( DSS. TImminsin naiset kokoontuvat ensi leriafifai-ilfana Timmins. - Tännekin on vihdo tullut talvi vaikka näytli kauan aik; sUa kuin- talvi ei_tulisikaan täni kaiiemiseen käytetään palstamäärin pohjoiseen. Joulukin on jo JUTJJ tilaa sanomalehdissä, mutta samalla tsttu, jonka johdosta paikallineniiai oh se pohja, jolle perinteemme raken- ten kerho aloittaa jälleen toimintanj tuvat, liukumassa " pois jalkojemme Ensimmäinen kerhon kokous pidetä' alta. , I perjantaina t.k. 7 p. iltana samaan ii Muistammehan sen .saksalaisen por- \ ^ » a n kuin ennenkin. Ottakaa iiu mestarin, joka teki itsemurhan sen- ""oon ja saapukaa silloin «-.uureiia jo-jälkeen kun amerikkalaiset sotllaihen-kllöt olivat näyttäneet hänelle, miltä hltleriläinen keskitysleu-i näytti sisältäpäin. Pormestarilla el ollut minkäänlaista käsitystä'siitä, mitä keskitysleirissä oli tapahtunut,^ vaikka se sijaitsi hänen kaupunkinsa välittömässä lähelsj^dessa. Olisiko meidän kuljettava samaa t i e t ä? uineji syytettynä ll$A:ssd namja Alinneapolis. — Minnesotan suomalaiset ovat perustaneet Arvo Hallbsr-gin puolustuskomitean, joka on ryhtynyt keräämään rahallista avustusta tämiän supmalaispei^uisen mlehen'piib-lustpst^ telua varten. Ml". Halll^^e^g CGust Hall), pn yksi niistä 12 Yli<^s-; yaltain konmiun'stlpUoiueeri \puofiie-; komitean jäsenistä, joita ei syytetä "mistään rikolcEesta, v a a n - s i l t ä bttä kommunistipuolue opettaa marxilal- 'suutta", icuten komitean julkaisemassa vetoomuksessa sanotaan. 'Tuhannet suomalaiset, niJh nuoret kuin vanhatlcin MinnösotasJb, ^ i s - conslnlssa ja Michiganissa tmitevöt h ä n e t . ' H ä n on synty Ayt Cheri^sfeh (Iron), Minnesotassa. ' Hän on kasva^ nut työväenluokan riveissä rautarensr sillä. Hän on toiminut C l O i n orgä-niseeraäjana Ja työskennellyt kaivcs- Ja teiästyöläisten järjestämLshommls-sa. ATvb pn ollut' luja taistelija ja Johtaja työläisten j a farmarien etujen puolesta'', sanotaan komitean lausunnossa. "Yhdysvaltain perustuslaki ei lUel-lä niinkään aatteen opettamista ja syytetyt eivät ole syyllisiä kahteen mukaisesti. Mutta heidät aijotäan teljetä vankiloihin puna vastaisen mielialan vallitessa, etteivät voisi olla Järjestämässä taistelua työväen ja farmarien etujen puolesta. Pyydämme t e i t ä l ä h e t t ä m ä ä n n i i n suuren lahjoituksen kuin suinkin mahdollista (jsoitt^elia Irene Pauli, Secretary, C i v il Rlghts Gommittee, 3815 Thomas Avenue, North Minneapolis, Minn." torstaina Toronto. — Kuuluisa yhdysvaltalainen radikaalinen kirjailija HoiVard Fast on Johtavana puhujana siinä rauhanjuhlassa. Joka pidetään Mas-sey- haalissa torstaina, tammlk. 6 pnä. alleen klo 8.15 lp. Mr. Fastin esittelee ja lausuu tervetulleeksi Canadaan kansainvälisen kutdulsuuden saavuttanut canadalai-hen radioklrjalllja Lister Sinclair. JFtihlapuhujan tilillä on lukuisia suuren levikm ja laajan maineen saavuttaneita teoksia, sellaisia kuin "Tom Paine'', "The Unvanqulshed"'. "The American", "Clarkton" ja "My Glo-rlous Brothers". Tässä arvokkaassa tilaisuudessa e-sllntyy myöskin kuuluisa juutalaisten kansankuoro Emil Gartnerln johdolla. Varattujen lippujen hinnat ovat 75c, $1.00 ja $ l i O . Niitä myydään etukäteen Massey-haalin lippumyymälässä. Melkein kaikkialla Itä-Aasiassa on tulla hetkellä käynnissä kansalliseen riippumattomuuteen tähtääviä kan-sahliikehtimisiä. Ranskan Indo-Kli-na el eroa tässä suht;eessa muista Ita-assialaisista mafsta. Indo-Kilnan va-paasliikkeen kehtona voidaan pitää ^.-^enäLstä Vletnamm tasavaltaa. Joka ^perustettiin heti Japanin antautuminen Jälkeen j a ipnlfa; .silloisen pääministerin, tri Hotshimlnhin kanssa Ranska solmi sopimuksen maaliskuun 6 pnä 1946. Tässä sopimuksessa Vietnam tunnustettiin Ranskan Impe^ riuntiin täysin autonomiseksi osaksi. Indo-Kiinaii kommunistinen' ja kaasaUliien-liike, joka nyttemmin on saanut uutta eloa, e i . suinkaan ole syntynyt sodasta. .ja ^ japanilaisesta miehityksestä, vaan j o Ä vuotta sitten maan kommunistit vaativat Indo- Kiinalle itsenäisyyttä. Tämä vaatimus johti laajaan, kansannousuun, joka tukahdutettiin verisesti 1930. Huomattavaa on, e t t ä Ranskan emämaan kommunistit olivat silloin, kuten nytkin, Indo-Kiinan itsenäisyystaisteli-joiden puolella. Sivumennen mainittakoon, että tunnettu ranskalainen kirjailija Andre Malraux, joka nyttemmin on siirtynyt de Gaullen leiriin, silloin osallistui toimeliaasti Indo- Kiinan kommunistien taisteluim Itsenäisyyden puolesta. Kun Ranska ei pysynyt sopimuksissaan, puhkesi Indo-Kllnassa uUsia levottomuuksia vuonna 1946. Kansanliikkeen Johtajana oli tri Hotshiminh. El kulunut kauankaan ennen kuin kansanarmeija oli miehittänyt suurimman osan Vietnamia. Tällöin Ranska tm-vautui koeteltuun keinoon ja antoi kullan virrata. Vietnamin kaikkia puolueita edustavassa kokoomushallituksessa syntyi rakoilua. 20 pnä toukokuuta tänä vuonna Ranskan bulvaani, Kotshin- K i i n a n pääministeri, kenraali Xuan perusti Väliaikaisen keskushallitulcsen Saigoniirfja nimitytti itsensä valtion-pääksi. 'Ranska "tunnusti" hallituksen toukokuu»' 23 pnä ja kesäkuun 5 pnä kenraali Xuan solmi Indp- Klinassa- olevan Ranskan edustajan B c l l ^ r t i n kanssa muodollisen liittosopimuksen; "Ktfyaavaa on, e t t ä ' s o p i mus solmittiin Haifongln lähellä olevaan Alongiii lahteen ankkuroidun ranskalaisen risteilijän "Duguy-Trou-n i h " kannella' ranskalaisten tykkien varjossa. Sopimuksen vahvisti Irido- K l l n a n nukkekeisari Bao Dai, joka vuoteen 1945 oli ollut Annamin keisari. V Luonnollisestikin tn Hotshiminh kieltäytyi hyväksymästä tätä petosso-plmusta, jolla Vietnam myytiin Ranskalle. Siirtäen päämajansa jonnekin kenraali Xqanin maankava^ajaksi, joka aikanaan asetetaan sotaoikeuteen, ja kehoitti maanmiehiään voimistamaan taistelua ranskalaisia vastaan kaikilla rintamilla. Taistelutilanne tällä hetkenä on sellainen, että valtaosa Vietnamia on kansanarmeij a n hallussa. Lisäksi Vietnamin M i n - hin itsenäisyyspuolueella, joka on kansanliikkeen poliittinen elin, joka on voimakkaita suojelijoita Ranskan kansalliskokouksessa. Jossa eivät ainoastaan kommunistit, vaan ihmeelKstä kylläkin, myöskin kannatuksensa. Taistelut ovat vaatineet runsaasti ranskalaista verta, j a kansaliskokouk-sen järkevimmät jäsenet nähtävästi ajattelevat, e t t ä iaika aselevon solmimiseen tri 'Hotshimlnhin kanssa on kypsä. Kansanliike tuskin tulee suostumaan mlhinkääh sopimukseen n i in kauan kuin tanskalaiset pitävät k i i n ni liittoa jatuksfjta. Kansanliikkeen Johtaja, tri Hots-b a Gestapon mieiiet pantu "puiidista-maan" Beriinissä Berlin. — Länsi-Berlinin angloamerikkalainen päämaja on muodostanut hiljattain kolmimiehisen komission, jossa on kaksi entistä Gestapon jäsentä. Komission tarkoituksena on puhdistaa englantilaisten ja aipe-rikicäiaisteh' valvonnassa öleVässä kau-puhgihos" assa' toimiva rikosijoliisi käi-kis'. a hiukankaan demokraattisista a i - neicsista. Komission puheenjohtajana tulee toimimaan poliisitarkastaja K a rl Genzior, joka oli Gestapon palveluksessa VV. 1933—42 ja joka sai erittäin pahan maineen toimiesHaan.Oppelnin sctavankilefrillä. Nykyään h ä n on sosialidemokraattisen puolueen toimihenkilöitä. Komission toisena jäsenenä on poliisitarkastaja Otto Lorenz, joka myös palveli "Sisherheitsdienst" issä ^Gestapo) ja v. 1944 järjesti erikoisia kursseja johtavien Gestapo-upseerien kouluttamiseksi. Komission kolmas j ä s e n on sosialidemokraattisen puolueen virkailija Sukow, joka nykyään toimii länsi-Berlinin rikos-poliisineuvostössa. ' joi kolia kerhoon. Meidän edessämme m ainakin tää» lä pohjoisessa nähtävänä entlset%ei nettin ajan enteet. Täällä on suljet; paljon metsäkämppiä, jotka ovat ra« sikausla olleet käynnissä ympäri vu< den.. Täällä on jo nähtävänä työtL miä muistuttamassa siitä mitä ont lossa. Siitä syystä on vslvoUisuute: me lujittaa työväenluokan tai.stelujä, jestöjä taistelua varten työväen elii oikeuksien puolesta. Meillä oli kerhon myyjäiset iouluf* edellä ja ne onnistuivat oikein hyviiJfl Kaikki valmistetut käsityöt nienivill hyvin kaupaksi, joten kerhomme s j ys sievoisen summan rahaa jäsentenSigj r vaivojen palkaksi. . « Kerhomme 011 loppuvuoden-aiksirM t antanut C S J : n paikallisen» osastolJl v yli $2000 rahaa syystoimintamme tTi(n k loksena. Sen lisäksi olsmms valLni,;tr;o neet uudet pöyläliinat. jotka mafcoi-vat noin 25 dollaria. Kerhomme ty-' ei ole mielestäni mennyt hukkaan, ei" kä kenelläkään pitäisi olla syj'tä moittimiseen sen johdosta. ; Onnellista uutta vuotta Vapaudc i-hehkilökuhnälle ja kaikille lehtemn. ! lukijoille! — M; K. "i k r e v tl 01 ts ki d yi k( t€ et te tä himinh itse on vakaumuksellinen kommunisti. "Punainen tohtori", kuten h ä n t ä nimitetään, on erinomaisen suosittu kansan keskuudessa, paljon suositumpi kuin kenraali Xiian tai entinen keisari, jotka kansa on leimannut Indo-Kiinan quislingeiksi. Tällä hetkellä sotilaallinen ja poliitr tinen tilanne on Hotshiminhille suotuisa, mutta on luonnollista, että rjfiet-namin kohtalo riippuu suuresti siitä, minkä päätöksen Birman ja Malakan valtioiden taistelut kansallisen riippumattomuuden puolesta saavat. Ihmeellinen metsästys* tapaus Suomessa Oulussa ilmestyvässä Kansan Tahi/ dossa julkaistiin äskettäin seuraa^ 'r uutinen. (' Odottamattomat seuraukset oli sil! : laukauksella, jonka muuan metsämi- ', äskettäin ampui kohti lintila, LD. v ä ä r t i n Metsälässä. Laukaus ta,- , linnun ja lintu putosi erään atui ] toman talon sähköjohtoihin, .] koskettivat toisiaan. Seurauksena'; .;|r lyhytsulku, joka sytytti ikkuimverhif-i;_jjj j a seinäpaperit tuleen. Naapurit eh,, ^ tivät paikalle niin ajoissa, että talif, j^-^ saatUn pelast£tuksi palamiselta. Un--^^ tupaistista/*'olisikin muutoin tullut/-^^ kohtuuttoman kallis. '.. j^-^ ^ Ki täi - Oulu. — Marrask. lopulla toimit^i^ ™« tuissa Oulun osuuskaupan vaaleiss:^ annettiin S k D L : n ehdokkaille 23^1'J-^ ä ä n t ä , sosiahdemokraattien listan saifc dessa 1.647 ääntä. Erovuoronsa ollei^ ™ den hallinnon jäsenten tilaUe valf^f Joi t l in 13 SKDLrn edustajaa ja 7 sosj: ovi dem ehdokasta, joten SKDL:n edustu] koi lisääntyi yhdellä jäsenellä. EdeUisissf täi vaaleissa sai^SKDLm lista 1,615 j - . rill sosdem lista 1,081 ääntä. ..'j M l ' • ———i~ rlkl Osuuskauppavaalit PÄIVÄN PAKIHA Tiede ja propaganda Imperialistisen sodan valmistajat hyökkäävät täydellä voimalla Neuvostoliittoa Ja kansandemokraattisia maita vastaan. Tämä hyökkäys on käynnissä laajalla rintamalla ja -.kalkki keinot - ovat Uivalllsia. Äskettäin her ä t t i huomiota Neuvostoliiton tiedeakatemian 'Jäsenen prof. Trofim Ly-senkon teoria sukutleteen alalla. Koska tieteelliset tutkimukset eivät ole meidän kalkkein vahvimpia puolia, emme voi käsitellä' t ä t ä asiaa tiukasti Lääkärit eivät halua toimia maalla Helsinki — Suomessa on tällä hetkellä 1,757 lääkäriä, joista valtaosa, eli 763 toimii Helsingissä, jossa jokaista 496 asukasta kohti on yksi lääkäri. Oulun läänissä sitävastoin on 9,059 asukasta kohti lääkäri. Lääkäreitä on valkea saada yleisen terveydenhuoBon palvelukseen, kuten läänm-, kunnan- ja kaupunginlääkär i e n virkoihin.- tieteelliseltä kannalta, mutta asiassa on Ilmennyt sellaisia puolia, jotka eivät ole puhtaasti tieteellisiä, ja joita tavallinen kuolevainenkin käsittää. Asialla on poliittmen puolensa. Hyvin, kummallista on se, että B r i tanniassa ja Yhdysvalloissa on Ly-senkon kysymyksen yhteydessä väitetty, e t t ä tunnettu venäläinen tiedemies ja NeuvostoUltpn Tiedeakatemian presidentti Sergei VavUov on kadonnut. Ehkäpä monet. Jotka sattuivat kuulemaan,itämän syytöksen, ilunet-" televä^ kun prof. Vavilov joulukuun 30 p n ä oli puheessaan korostaniit, e t tä Neuvostoliiton Tiedeakatemia iaäettaa fyysikoille atomienergian tutkimisen etualalle. -T^mS el ole ensimmäinen kerta kun kapltalistilehdet ovat monta kertaa "kadottaneet" jonkim tunnetun. Neuvpstgliiton henkilön j ä kuitenkin henkjlö pn edelleenkin ollut julkisessa toimessa j ä hyvässä terveydessä. Lysenkon asiassa on huomiota her ä t t ä n y t Yhdysvalloissa ilmestyvässä "Saturday Revisv of Literaturessa" julkaistu prof. H . J . Mullerin kirjoitus Lysenkon teqrlaa-vastaan, kirjoituksessa sanotaan Lysenkon olevan "talonpojasta kehittyneen kasvien Kasvattajan" ja "p^ioskarin". Sikäli kuin olemme lukeneet Lysenkon teoriasta, n i i n se on vain Darwl-n i n ja Lamarckln teorian edelleen keh i t t ä m i s t ä ia sen oike-iksl toteamista. Mendelin-Mbrganln teoria väittää, e t t ä perinnöllisyyttä ei voida muuttaa. Sen mukaan "ihmisluonnetta ei voiHa muuttaa''. Todistetaan, että köyhät ovat olemassa "siltä syystä, e t t ä he ovat henkisesti heikompia. Lysenko välttää, e t t ä vaikka perinnöllisyydellä on tärkeä osa, nim ympäristön vaikutuksella on myös suuri vaikutus Ihmiseen ja kaikkeen elolliseen elämään. Siis köyhät eivät ole köyhiä siksi, e t t ä he olisivat henkisesti alamittaisia. K u n tietää prof. Mullerin menneisyyden, n i i n ei ihmettele vaikka hän onkin tilattu kirjoittamaan Lysenkoa vastaan. Tunnettu amerikkalainen tiedemies j a kirjailija Peter Stone sanoo Mullerin a i k o i n a ^ opiskelleen Leningradin yliopistossa. Niiliin aikoihin hän ilmaisi päinvastaisia ajatuksia kuin' nykyään. Stone lainaa seuraavan kohdan Mullerin aikaisemmasta kirjoituksesta: . ' Voidakseen oikeuttaa taloudelliset j a sbsiiaaiiset epätasaisuudet luokkien, rotujen ja yksilöiden kesken nykyisessä (kapitalistisessa) järjestelmässä, cn sen puolustajien täytynyt esittää nalvl oppi, että taloudellisesti hallitseva luokka, rotu j a yksilö on sukutieteelli-sestl ylempi . . ." Nyt h ä n tyrkyttää sellaista ylemmän rodun teoriaa, jota hän aikoinaan. vastusti. Prof. Muller on tunnettu trotsikilaisena j a ne ovat olleet kalkkein kiivaimpia Neuvostoliiton vastustajia. Eräissä tiedemiesplh-eissä on selitetty, että Mendelin-Morganin teoria on samaa kuin natsien rotuteoria. . Mielenkiintoista on se, e t t ä Lysenko on käytännössä todistanut teoriansa paikkansapitävyyden. Jo ennen h ä n tä tunnettu .venälähien kasvitletelUjä ^ ^ S ^ u r l n . .saav^ttl , ristisiitoksillaan hu6riia;«avla ttjioisla Lysenko on Mitshurinin oppilas ja on edsHeen ^* h i t t ä n y t uusien kasvilajien ieM mistä ja saanut aikaan hämmästytty:; me viä tuloksia. Mendelinin-Morga^^ shj teorian mukaan tällainen on tonta, mutta käytäntö on osoittag, ma sen oikeaksi. Joku aika sitten Ne^^ tuK vostolllton huomattava tiedemies wu Yakolev risteytti liiumun j ^ Pöskft^: laia j a tuloksena oli mainio uusi hedein^;; laji. Lysenkon teorian vastusti on merkille pantava se, että ta mus on ahia taistellut tieteen saa^ tuksla vastaan jos se vain on h^^M nut nUden olevan sen luokkapjyte. le epäedullista. . ..X Alkoinaan vainottiin «htiti^^-ä Kopernikusta m a a i 1 mankalla^ koskevista teorioistaan ja kun öa^_ Galilei väitti maapallon Pyö"'^^"^ h ä n sai vastata sutä ja muista ti^ejj lisistä v ä t t ö b i s t ä ä n oikeuden ed^j ja tuomittlm elinkautiseen vatf»^ teen. Kun vume vuosisadalla ^ englantilamen bioloogi Charles wm esitti lajien syntyä koskevan| rian.'niin musta taantumus nousi 1» tustamaan hänen teorioitaan, teellistä kehitystä on vcitu bit taa. mutta loppujen lopuksi ei sii» voitu estää. Taantumus ei vain vastusta kon teoriaa vain puhtaasti ^ slstä 'syistä, vaan siksi, etta k ä y t e t ä ä n keppihevosena neuvostovastaisen hysterian misessa. — Uoti. O CH
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 4, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-01-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490104 |
Description
Title | 1949-01-04-02 | |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright | |
OCR text | ^ Sivu 2 Tiistama, tammikuun 4 p. — Tuesday, Jan. 4 mmm r; Telcplunet: PnrtnrM O M «-«M.' EäittirUd otaot*-4aa, mmm addriess BoK flV. '6iuIbiii3r/'4]iBnm. tsblf Khed Nov. 6tb 1917. Aotbbzlzed rMMoand dass xnall by the Post ^Qce^, ISiqpartxueDt, Ottaint. Pub-liafciM j U im Tuesday8, rrb#iSB^ 'läid Satordays by V i^us PuvNäiiv öoxopfloy i | yvaksi Vapaus supsitte-
- lee maanmiehillemme jäseniksi liittymistä sellaisiin järjestöihin kuin .
ovat CSJ, SCAUL, CSJ:n naisten kerhot, edistysmieliset-osuusliik-
; keet, marxilainen työväenpuolue ja ennenkaikkea kunkin lukijan
I oman alansa unio. /
Canadan suomalai.set tarvitsevat Vapaus-lehteä kaikissa yhteis-pyrifinöissä
yhteiseksi hyväksi. Mutta voidakseen parhaalla mah-maanmiehiämme
yleensä,
tukea kannattaja-ÄMEKIKdtKkl
Tiedätteko, kuminan kinkun'valitsette
jotdukJtnlcuks^ olette herkkusuu?
Aro^kkatoinrn nudcaäcspertti
oo: siitä antanut neayon'ja t y h ^ t ä -
vän' selityksen: Valitkaa vasen, se on
paljon mureampi kuin cikea. T^imä
parempi ase
rauhan asian, yhtenäisyyden ja yhteiskunnallisen edistyksen hyväksi!
Kumoamaton tpsiaffia
Yksi tosiasia, minkä historia o» monta kertaa vahvistanut, tulee
esiin mr. Church'illm kirjasta "'nie Gathering Storm" ja se on tämä:^
Sodat eivät ala tyhjästä — ne ovat sotaan osallistuvien maiden johtajien
hengen ja käyttäytyinisen tuloksia . . . Voimapolitiikka joh^a
maailman räjähdykseen, eikä parempaan maailmaan r l , . ,
Ylläoleva TorontO' Daily Starin liberaalisen avustajan Charles
Herbert Huestisin vuodtn lopulla julkaisema lausunto on nyt hyvin
ajankohtainen. Socl^t.,övät ihmisten, nimenomaan soiia siitiäyän ja
synnyttävän kapitalistisen järjestelmän johtavien ihni^sten su|y|linitte-lemia,
valmistamia ja aiheuttamia kansainvälisiä. onnettomuuk3Ja.
Toinen tärkeä seikka muistettavaksi on se, että -sod^ietsojat
aseistuvat ja muokkaavat j^leistä mielipidettä sotaa varten poikkeuksetta
kansallisen puulustusvalmcuden kohottamisen nimis$ä. Niinpä
esimerkiksi AP:n uutistoimisto tiedoitti joulukuun 29 pnä '^'ashing-tonista,
että Yhdysvallat voi antaa Lansi-Euroopan komniLunismivas-taisille
iiittolaisille $2—3,000,000,000 arvosta sota-aseita ensi'^(1949)
vuonna. Tämä koramunismivastaisten liittolaisten aseistaminen tehdään
luonnollisesti maan "puolustuksen'nimissä.
Canadan puolustusministeri Brooke Claxton tiedoitti joulun ja
uudenvuoden pyhien välillä, että Canadassa ryhdytään yahnista-
'OTaan viimeistä mallia olevia yhdysvaltalatsia jet-taistelukonerta ja
että pian ryhdytään rakentamaan anti-submarine-saattplaivoja; Canadan
laivatelakoilla. Torontolainen plobe and Mail lehti, mikä tunnetaan
sotaisena torylehtenä, tervehti tätä tiedoitusta suurella innostuksella,
koska se osoittaa, että tämä maa aloittaa "teollisen valniiu-
^,^en ohjelman' sotaa varten.
Mutta sotavalmistelut—huolimatta siitä missä .nimissä ne. tehc^än
• — eivät johda rauhaan, vaan sotaan, kuten on niin n>onta kertaa
ihmiskunnan historiassa todettu.
Muistaa vain sopii, että tuleva "vihollisemme" Neuvostoliitto on.
,>'K:n istunnossa ehdottanut aseistuksen kolmanneks^lU, vähentämistä
'•^ja kaikkien atomiaseiden laittomaksi julistamista ja bavittämistS.
'•Yhdysvaltain ja Canadan edustajat äänestivät YK:n yleiskoköi^sessa
tätä aseistuksen vähentämisehdotusta vastaan ja sellaisenaan näiden
maiden valtiomiesten puheet ••puolustuksesta'' joutuvat hyvin q>äilyt-tävään
valopn.
kun muistetaan, että sodat eivät tule tyhjästä, vaan johtavien
* Ihmisten toimenpiteistä, niin se avaa toisenkin näköalan. Jos kourallinen
sodista hyötyviä ihmisiä on voinut valmistaa ja^lottaa, ihmiskuntaa
raatelevia sotia, niin silloin on mahdollista sekin, että rauhaarakastavat
kansanjoukot yhdistävät rivinsä ja ehkäisevät sodanlietsojien
suunnitelmat. Uusi sota ei ole eittämätön, sillä sätamiljoonaiset
rauhaarakastavat kansanjoukot voivat estää sotasuunmtelnifit!
Mitä tarvitaan on se, että me kaikin, jotka emme hyödy sodasta
Ijijitään,,multa menetämme siinä kaikkemiÄe SiK^tamiB|'3fkjsitJ^^
"^ä yhteisesti oman vaatimattoman osamme rauhan 6yväks1 ti^ävijssa
jobtuti siltft. että sikfi krapzuttaä itsehän'sä^
inÖliisesU oikealla iakasor-kalläaii,
ia sitä tefadestöän lepSä vasemman
kin^lfyn»» päällä, ja tästä
syystiTon väseti'kinkku aina mtream-pl
kuin oikea. — Magdalena, Työk&u-san
SaiUHnat.'
PUOILESTA VAIKÖ
VASTAAN?
International News Servicen vahvistamattomassa
uutistiedossa sanotaan,
että Britannia, Ranska Ja lännen
muut siirtomaavallat yrittävät ehkäistä
YK: n tuomitsemasta BoUatmin Indonesian
välirauhan rikkomisesta. Eurooppa
ja Amerikka ovat nyt kpetinki-veliä
satojen miljoonien aasialaisten
filmissä. Jos maailman valkoihoiset
ihmiset hyväksyvät Hollannin hyökkäyksen
Kauko-idässä, silloin kommunistinen
propaganda edistyy nope-anunin
Intiassa, Burmassa, Malayas-sa.
Siamissa ja Kiinassa... JQ,? Britannian
hallitus menettelee tyhi^sti
Tunwise) ja tukee Ilollantia kun Indonesian
kysymy« tulee YK::n turvallisuusneuvoston
/käsiteltäväksi, niin
Canadan ja Au$traalian pitäisi liittyä
Yhdysvaltoihin vaikka tämä toimenpide
vetäisi ne Neuvostoliiton yh-t^
teen... Canada ei vienyt johtavaa
o ^ Hollannin vapauttfunLsesEa vain
'siksi, .että Hollannin kansa voisi orjuuttaa
4Q miljoonaa, ij^onesialai^ta
maailman toisella puolen... — Toronto
Daily Star.
o « tj.
AfU|ST.UTU$ HOfLANMN
SOTA8AN9L^E| i | iE
"Töjjo ja 6 niMut^ hirtetty foklQ^sa"
— iNS:n' uutistieto Japanin sotasyyllisten
telotuksesta Jouiufc. 23 pnä.
Howard Fast:
Puhuessamme nykyhetken Amerikassa
vailltsevasta terrorina taantumukselliset
yliolkaisesti hymähtäen
lausuvat, ettei Yhdysvalloissa vainota
SODANUETBOJIEN
PAINAJAISCTNTA
VjPahaenteistä- hiljaisuutta <. rintamalla;
— voi anoa rau^a KlinöUe" —
Olobe and Mail-lehden yiisivun otsikko
elusivuila, joulukuun 23 pnä 1948.
» o «
TULEVA "O-nTTOLAISEMME" •
AN NTT KARKEISTYOSSÄ
Wa5hingtonista-tledoitettiin Jouluk.
22 pnä, että Yhdysvaltain hallitus i l.
inaisi' terävästi vastalauseen Hollannin
sotatoimia kohtaan Indonesiassa
ja lopetti MarshalUn-avi^^
indonesiassa oiville hcUantllaf--
sjile.".: MtlttA ^sen kääi ei tiedä mitä'
olkea tekee ja siksi toisessa /VVashing-tonin
uutis>essa kerrottiin seuraavaa:
"Canadan, Britannian, Ranskan,
Belig[ian, Hollannin Ja Liucembut^tn
lähettiläät aloittivat' uudelleen salaiset
neuvottelut CAtiantin sötasoplmuk-sesta)
Yhdysvaltalh v.t. valtiosihteeri
Robert Lovettin kanssa." — (AP:n
uutinen Jouluk. 22 pnä)
KTSYKXAPX ASIAA ^
OAIAiSlLTANNE 81JOMESTA
"Hyvä uutinen Suomesta. Suomen
Ammattiliitto |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-01-04-02