Vapaus, September 22, 1949

              ävu 2 Torstaina, syysk. 22 p. — Thursday, Sept. 22
TekptaooH: B i K n — O O M
K S n k r i . a d t t o r W . a i n n d . I f t f t BK
•ddrea B f f m, SodbHf; OolMlai
taUUtaed Nor. etb 1917. AaXbaitaed
u MootMl c l u i m»ii bj (jje Post
Omoe DQNtftment, Otumt. P u b -
ttlbed tbrtee wedcl7: T u e s d a j s ,
Hmndajra and SAturdays by Vi^Mtas
Pabltahlng Camvtaj Lt<L. » t 100-lOS
B m St. W., embury. Ont.. OumOM.
f* : \
Advertliloc n t « npon » p p n f ttop
S kk. I M
T t a d n r a l l o l m : l f k . TJOO • kk. I M
S a o o c m : 1 t k . 7 M 6 kk. C2S
SY^^TMÄ
PÄIVIÄ
Vilf Lampfnen Saralasta täytti 50
vaotta Tlime sunnuntaina tie 18 pnä.
Omaiset, toveri; ja ystävät yhtyvät
onnitteluihin.
Foster kn
Punnan arvon alentamina
Britannian "työväenhallituksen" rahaministeri sir Staf­ford
Crippsin kerrotaan sanoneen, ^ttä punnan arvon noin 30
prosentilla alentaminen aloittaa uuden ajanjakson kansain-
' ^välisessä yhteistoiminnassa talousprobleemien ratkaisemisek-isi.
Tämä pitää paikkansa vain sikäli jos on puhe brittiläisen
'imperiumin ja kaikkien marshalloitujen maiden alistamisesta
Wall Streetin pankkiirien kriisiä ratkaisemaan. Yksinkertai­nen
totuus nimittäin on, että Englannin punnan ja muiden
maiden rahayksikköjen alentaminen Yhdysvaltain dollariin
verraten ei ole mitään muuta kuin Wall Streetin johdolla teh-
'ty yritys kaikkien marshalloitujen maiden kansanjoukkojen
jpalkkojen ja elintason alentamiseksi. Nyt suoritettu joukko­mittainen
rahan arvon alentaminen Yhdysvaltain dollariin
verraten tarkoittaa sitä, että marshalloitujen maiden työtä-
;tekevät ihmiset joutuvat tuottamaan enemmiän ja saavat suu-
Temmasta tuotannosta omaksi hyödykseen — palkakseen —
;^ntistä vähemmän, samalla kun Wall Streetin pankkiirit ja
heidän hyväkseen toimivat eri maiden vientikapitalistit rikas­tuvat
entistä enemmän.
* Tämä on Wall Streetin ohjelma kapitalistisen maailman,
It.s. ennenkaikkea Yhdysvaltain kapitalismin talouskriisin siir­tämiseksi
miljoonaisten kansanjoukkojen elintason huononta­misen
avulla.
Punnan arvon alentamisesta puhuttaessa on huomioitava,
• että se ei luonnollisestikaan tarkoita elintason 30-prbsenttista
'huononemista, sillä elintaso huönenee pääasiassa siinä suh-teessä,
missä on Britannian ja Amerikan välinen kaupankäyn-
:ti muiden maiden ja Britannian väliseen kaupankäyntiin ver-
•rattuna. Mutta itse sir Stafford Cripps joutui myöntämään,
että hinnanylennyksiä on tulossa. Esimerkkinä hän mainitsi
että 4»/^ penceä maksanut leipä maksaa nyt 6. Jauhojen hin­nat
nousevat parin viikon sisällä ja näin jatkuu tämä punnan
arvon alentamisesta alkanut hintojen kohoamisvyöry — en-
-siksi niiden tavarain suhteen, joiden valmistamisessa käyte­ttään
dollarimaista tuotettua raaka-ainetta jne.
Että punnan arvon alentaminen todella tarkoittaa Britan­nian
työtätekevän väestön elintason huononemista, sen myön­tävät
porvarilehdetkin. Esimerkiksi Toronton Globe andMail
•kirjoitti tiistaina toimituspalstallaan:
"Että punnan devalvoiminen $2.80 aiheuttaa joitakin
kärsimyksiä Britannialle, se on jotakin sellaista mikä pi­täisi
käsittää tässä onnellisessa maassa. Sir Stafford sa­noi,
että ainoa kiertämätön htnnankoroti^s on leivän hin­nan
korotus . . . Tämä hinnankorotus näyttää pieneltä,
• mutta joissakin työläisperheissä, missä syödään paljon
enemmän leipää kuin vastaavanlaisessa perheessä Poh-jois-
Amerikan mantereella, se aiheuttaa huomattavan
muutoksen perhebudjettiin , . . Elinkustannusten nousu
ei mahdollisesti ole suuri; mutta se (elinkustannuksen
kohoaminen) tapahtuu . .
\ Toronto Daily Star esitti saman asian seuraavasti:
"TodelUspalkkojen merkeissä, Britannian työväen-miehelle
voidaan tulevaisuudessa maksaa vähemmän . . . "
. Mutta Walter Lippman, Wall Streetin tähtipropagandisti,
'puhui todellisella "isännän äänellä" kun hän tiistaina antoi
Britannian työväenpuolueen hallitukselle seuraavanlaisia
.ohjeita:
\' ". . . Mutta devalvointi yksinään ei tasaa tilejä ellei
hyväksytä sitä kipua aiheuttavaa tosiseikkaa tai toteuteta
sitä, että todellispalkkojen täytyy laskea . . . Britannian
todellispalkkojen täytyy laskea jos devalvoimisesta (pun-
/ nan arvon alentamisesta) halutaan enemmän kuin het­kellistä
etua . . . "
Ja että Britannian työväenpuolueen oikeistolainen johto
'käsittää, mitä isäntä vaatii, se ilnienee Harold J . Laskyn seu­raavasta
lausunnosta:
"Nyt on selvää Bridlingtonissa pidetyn Trades Union
Congressin perusteella, että sir Stafford Cripps voi luottaa
,'uniojohtajien tukeen ohjelmalle mitä hän Washingtonin kon-ferenssissa
edusti.
"Uniojohtajilla on kova työ, ei vain siinä että voivat
itse käsittää tämän kansainvälisen probleemin merkityk­sen,
vaan myös siinä, että saavat rivijäsenet käsittämään,
jotta jonkin aikaa heidän täytyy hyväksyä "Crippsin
ohjelma", mihin sisältyy palkankorotustenpa sosiaalisen
huollon parantamisen siirtäminen huomattavaksi ajaksi
. . .
Näin punnan alentaminen aiheuttaa ehkä asteettain,
mutta varmasti kehittyvän hintojen kohoamisaallon ja työ­kansan
todellispalkkojen alenemisen. Se on oikeistososiali-demokraattiscn
työväenpuolueen ratkaisu lähestyvän kapita­lismin
kriisin tuonnemmaksi siirtämiseksi siten, että otetaan
pois niiltä, joilla kaikkein vähemmän on, ja annetaan lisää
voittoja suurkapitalisteille, erikoisesti Wall Streetin raha­ruhtinaille.
Asia on sitäkin vakavampi kun muistetaan, että
tämä ei ole mikään väliaikainen hätätoimenpide eikä sellainen
teko, että se takaisi edes joskus kaukaisessa tulevaisuudessa
paremman toimeentulon brittiläisille. Kylmä tosiasia nimit­täin
on, että punnan arvon alentaminen on suunniteltu pysy­väksi
toimenpiteeksi ja mitä hyvänsä hetkellistä kaupankäyn­nin
elvyttämistä sc aiheuttaneekin, pitkän päälle se pahentaa
ja syventää kriisiä edelleen.
Mitä muut sanovat
VAPAUDESSA KANNATTAA
ILMOITTAA
Monen harvinaisuuden joukossa,
mitä tapahtuu Icadonneiden ihmisten
toimistossa, seuraava on vähän t a ­vallisuudesta
poikkeava: Helsingistä,
Suomesta saapiu)een tiedustelun jäl­keen,
Canadan suomalaiseen Vapaus-
Jehteen pantiin seuraava tiedustelu:
. . Syntynyt . . . 1908. Vanha äiti
ei voi muistaa osoitetta On huolis­saan.
Muutaman päivä kuluttua saatiin
seuraava sähkösanoma: "Olen näh­nyt
ilmoituksen missä tiedustellaan
minua; kirjoitan äidilleni heti." f N i -
mi ja osoite.)
Tällaiset tapaukset tekevät todella
tämän työn hyödylliseksi. — Pelastus-
Kirj. Hairy Raymond
New Yorfc. — Yhdysvaltain kommu­nistisen
puolueen puheenjohtajan Ja
Amerikan johtavan marxilaisen W i l -
liam Z. Fosterin selvät sanat kaikui­vat
perjantaina YlK^htvaltain jriiriöT-keuden
istunnossa kommunistijohta­jien
puolesta. Fosterin todistus otet­tiin
hänen, sairasvuoteensa ääressä,
missä hän on ollut vakavan sairau­tensa
vuoksi viime "syksystä lähtien.
r>ally WoTkerin toimittaja John
Gates luki ^ o ^ ^ n toiöstukseai.
armeijan virallinen äänenkapnattaja,
The War Cry, syysk. 24 pnä.
• • • , ' •
SALAT J U L KI
"Minua syytettiin Parisin rauhan-kongressissa
pitämäni puheen johdos­ta
miltei maanpetoksesta kun sanoin,
että Canadan pohjoisilla alueilla val­mistellaan
hiljaisuudessa pommittaja
asemia hyökkäystä varten Neuvosto­liittoa
vastaan. Eräs korkea hallitus-viranomainen
vihjaiji, että minun
väitteessäni ei olisi ollut sanaakaan
totta. CBC manltsi siitä maanlaa­juisessa
uutisselostuksessaan minua
vastaan väritetyllä tavalla, kysymät­tä
minulta asiasta mitään.
"Sen jälkeen julkaistiin useimmis­sa
canadalalslssa lehdissä seuraavan­lainen
Associated Pressin uutinen:
'Yhdysvallat suunnittelee napaseudun
pommitusasemia pommitushyökkäyStä
varten. Tänään tuli päivän valoon
tähän saakka salaisena pidetty suun.
nitelma eräässä varovaisessa viralli­sessa
vihjauksessa, että . . . Yhdys­valtain
llmalluasemilta ilmaan nou­sevat
lentokoneet voivat jatkaa mat.
kaansa pohjois-Canadassa sijaitsevil­ta
väliasemilta jne saavuttaakseen
mahdolliset Eurasian mannermaan
sydänmailla sijaitsevat kohteet'." —
James G. Endicott, The Canadian
Far Easter Newsletter. ^
••• • • ••
•VAATIMATON" TOKOI J A
FAGERHOLMIN HALLITUKSEN
" L U J U U S "
Sattuipa tuossa käsiini Raivaajan
syysk. 2 pn nimiero. Sen sisäsivull»
ottaa huomattavan tilan kirjoitus:
"Oskari Tokoi kirjoittaa Suomesta
viimeaikaisista tapahtumista ja so-sialidemokratien
Messuhallin suures­ta
kokouksesta.
Kirjoituksen alassa lansau To­koi
mm. seuraavaa: "Matkani
tänne sattui kerrassaan kohtalok­kaaseen
aikaan ja Sös. Dem puo­lue
on nyt suuresti kiitollinen ja
saa ollakin siitä kun satuin tule­maan
tänne, jolloin apu todellakin
näyttää olevan tarpeen."
. . . N y t kuitenkin näyttää kuin tä­mä
ihana yhteisynimärrys olisi jou­tunut
arvostelun ja vaaran alaiseksi
ja vieläpä koetteellekin jä juuri het­kellä
jolloin "SOS. dem puolueesta on
tullut valtapuolue, jolloin sillä on
kaikki valtaohjakset käsissään ja
jolloin se sieltä ylhäältä, ikäänkuin
Jostakin satumaailmasta, jtilistaa
dekreettejään: "Yhteiskunnan ja
kaikkien kansalaisten etu vaatii nyt
sitä. että teidän palkkojanne on las­kettava
siten, että sen seurauksena
voidaan säilyttää yksityiskapitalismin
riisto-oikeudet..." — Kotkan Poika,'
Eteenpälssä. • • •
TUNNUSMERKIT OVAT
HYVIN TUNNETUT
Bukarest — Venäläinen kirjailija
Ilja Ehrenburg Idrjoitti tänään ko-minformin
julkaisussa, että Yhdysval­lat
on suukumin ja autoilu-sukupuoli­suhteiden
maa missä B-36 pommitta-jalentokone
on rauhan kyyhkynen ja
atomipommi olivipuun oksa. — A P :n
uutistieto, syysk. 16 pnä.
Puolustuslakimies Harry Sacher hdci
ensin Fosterille välittömästi esitetyt
kysymykset. Todistajan paikalla o l ­lut
Gates luki sitten Fosterin vas­taukset.
Gates luki selvällä Ja k u u ­luvalla
äänellä.
Todistus alkoi selostuksella, että
Foster syntyi Tauntonlssa Mass., hel­mikuun
25 pnä 1881 James Ja EUza-ijeth
Fosterin perheessä, missä hän oli
yksi 23 lapsesta.
Hänen muodollinen koulunkäyntin­sä
rajoittuu kansakoulun kahdeksaan
luokkaan sanoi Foster. Vuonna 1891
hän meni työhön kuvanveistäjän op­pilaana
ja sen jälkeen hän työskenteli
26 vuotta eri teolltsuuksissa, lukeutu­en
tähän kemikaali-, rakennus-, lai­vaus-,
farmaus- ja kaivosteollisuudet.
"Vv. 1901—1904 minä olin merimie­henä
purjelaivassa" selitti Foster
jatkaen "ja purjehdin maailman ym­päri
ja pistäydyin satamissa Afri­kassa,
Australiassa, Etelä-Amerikassa.
Euroopassa ja sen jälkeen minä olen
tehnyt monta matkaa Eurooppaan, l u ­keutuen
tähän useita vierailuja Neu­vostoliittoon."
Kysymys: Puhutteko .ja luetteko
mitään muuta kuin englanninkieltä?
Vastaus: Minä luen Espanjaa. I t a ­liaa,
Ranskaa, Saksaa ja pintapuoli­sesti
Venäjää. Minä puhun Ranskaa
ja Saksaa hyvin hajanaisesti.
K : Oletteko osallistunut mihinkään
toimintaan sosialismin, uuden yhteis­kunnan
hyväksi?
V: Kyllä. Minä kuuluin tmioihin.
Minä kaimatin erinäisiä lakkoja ja
kehittyneitä neekeriliikkeitä.
Foster sanoi olleensa unionistisen
liikkeen jäsenenä koko aiktiisen elä­mänsä
ja että hän on "kiinnittänyt
erikoishuomiota unionistisen liikkeen
ctigelmiin.
"Kun minä lUtyin työväenliikkee­seen,
tilarme oli sellainen, että maan
suurteollisuudet, hyvin harvoja i>oik-keuksia
lukuunottamattai olivat koko­naan
järjestymättömiä ja ne pidettiin
järjestymättöminä työnantajain toi­mesta
mitä kovimman painostuksen
avulla.
" M i n u sU tuntui, että tämä oli suu­ri
vapaiiksien kielto näiltä työläisiltä
ja myös vakava loukkaus tämän maan
demokraattisia laitoksia kohtaan."
Tämän jälkeen Yhdysvaltain kom­munistipuolueen
johtaja selosti toi­mintaansa
International TinUjerwor-kers
Union (APL) järjestäjänä Tyy­nenmeren
rannalla, missä hän osallis­tui
aktUvisesä 15,000 työläisen järjes­tämisen
suunnitteluun ja järjestämis-työn
suorittamiseen. ^
Seuraavana seikkana selostettiin
Fosterin järjestäjätoimintaa 25,000
rautatietyöläisen joukossa v. 1916, j o l ­loin
hän oli Brotherhood of Railway
Car Men Union (AFL) seitsemän
osaston luottamusmiehenä.
Foster kertoi historiallisesti kam­panjasta,
mihin hän osallistui usean
unio-osaston yhteisenä sihteerinä
pakkaamoteolllsuudessa John Fitzpat-rikin
kanssa. Tässä kampanjassa Fos­ter
ja Fitzpatri<* järjestivät 200.000
työläistä Yhdysvaltain pakkaamolai-tokslssa.
Siinä tuli Yhdysvaltain en­simmäinen
järjestynsrt Joukkotuotan-toteollisuus.
Sitten seurasi kertomus Fosterin
onnistuneesta toiminnasta terästeol­lisuuden
työläisten Järjestämiseksi.
A F L : n 24. union kenttäslhteerlnä Fos­ter
jä komitean presidentti Samuel
Gompers, saivat lopulta järjestetyksi
367,000 terästyöläistä. Tätä seurasi
Fosterin johdolla v. 1919 käyty suuri
teräslakko.
"Syytökset, että kommunistit
suosittelevat Täkivaltaista siirty­mistä
kapitaliänista sosialismiin
on väärä," anoi Foster. "Jotta so­sialismi
voidaan toteuttaa. Ame­rikan
saaret kansanjoaiut on saa-teva
vaknotetoksi tämän mnntok-
« n farfMäBnmdesU Ja Mmxi —
enenuBistii T*ail*an mllliMillli
ymmfrniaBin. dti. hr k y i ^ r it
beUkohtalsesti «xriaBmHin liirty
iäisestä.
Täätet^yääa perustaa sosialisnin
joukot kääntyvät klertämättömästi
rauhan Ja demokratian tielle o i k ^ t e t -
tujen päämääriensä saavuttamiseksi.
Vallankumousten h l s C o ^ tocösta», e t ­tä
missä hyvänsä nJDden yhteydessä
tapahtuu väkivaltaa, se saa alkunsa
taantumuksellisten aloitteesta Jotka
jTittävät kaikin käytettävissä olevin
keinoin estää oikeuden Ja edistyksen
eteenpäin marssin."
Foster esitti esimerkkejä v. 1776
Amerikan vallankumouksesta, Ameri­kan
toisesta vallankumouksesta, sisäl-
Hssodasta vuosUta 1861—«5 Ja Venäjän
vallankumouksesta.
K : Oletteko lukenut Ja tutkinut
niistä marxilaisista klassillisista k i r ­joista
otettuja lainauksia, mitkä on
eiliseen mennessä esitetty todlstusal-nehlstoksi
oikeudessa?
V: Minä olen lukenut kaikki h a l l l -
tuken esittämät lainaukset.
K : Jos asla on niin, edustavatko nä­mä
lainaukset yksityisesti tai yhtei­sesti
Yhdysvaltain kommunistisen
puolueen nykyistä kantaa Ja opetus-linjaa,
marxilais-leniniläisiä periaat­teita
kapitalismin poistamisen suhteen
ja sosialismin perustamiseksi Yhdys­valloissa?
V: Eivät.
K : Jos ne eivät sitä tee, olkaa hyvä
ja selittäkää miksi ne eivät edusta o i ­kein
puolueen kantaa Ja opetusta?
V: Siksi kun ne on yleisesti kiskais­tu
hti varsinaisesta sisällöstä Ja käy­tetty
sillä tavalla, että ne antavat val­lan
vastakkaisen käsitylcsen siitä, m i ­kä
on ollut kirjoittajan mielessä; siksi
kun niissä käsiteUään vallan toisen­laista
tilannetta mikä vallitsee Yhdys­valloissa;
Ja siksi kun ne on Idrjoltet-tu
kaukana nykyisestä ajasta — vuo­desta
1949 — Jolloin meidän mtika p i ­täisi
suositella voimaa Ja väkivaltaa;
siksi k im ei oteta huomioon niitä pe­rusteellisia
m\nitoksia strategian Ja
taktiikan suhteen mikä on kehityksen
perusteella tapahtimut Yhdysvaltain
kommunistisessa puolueessa viimeksi
W I L L I A M Z. F O S T EB
kulimeen kahdentoista vuoden aikana.
"Tosia8i«. on, c^ä kommunistit
tässä rair^fli^. ' kuten mnlssaldn
maissa, ovat seuranneet sellaista
käytännön teniaa, että on mah­dollista
— fa^onin nousun jälkeen
maailmassa valita demolcraatti-sissa
maissa laldmaäiäisesti kansan
haOitnkset — hallitukset joilla on
kyky j a tahto kulkea sosialismia
kohti Ja käyttää l a i l l i sU valtaansa
sosialismin perustamisen hyväksL
Ja mukaanluettuna näiden demok-krsattisten
maiden joukossa, missä
tällainen kehitys on mahdollista,
on meidän käsltylcsemme mukaan
Xhdysvallatl
"Esitetyt lainaukset eivät ota vä­hääkään
huomioon tätä perusteellista
taktiikan j a jossakin^määnn strategi­an
muutosta, mikä on tapahtunut
kommunistipuolueen linjassa. Tämän
Johdosta, yhteen otettuna ne (lainauk­set)
antavat vääristellyn kuvan mei­dän
ohjelmastamme."
Fosterin oikeusjuttu on eristetty
Yhdysvaltain 11 muim kommunisti­johtajan
oikeuskuulustelusta lääkäri­en
lausunnon perusteella, että hänen
terveytensä ei nyt kestä oikeuskuulus-telun
kovuutta. Lääkärit tledoitti-vat
uudelleen oikeudelle viime perjan­taina
että Fosterin sairaustilanne on
vieläkin vakava.
Formosai
New York. — J A L N ) — Yhdysval­tain
ohjelma Kiinan suhteen, mikä
on mtnictimut entisestä liittosuhtees­ta
Japanin hyökkäystä vastaan "suo-
Jehikaeksi" K i i n a n kansaa omaa po-l
i i t t i s% valinta;» kohtaan, cn nyt
kehittynyt kateudeksi 'Kiinan saari-maaktmnan
Tal^anin (Formosan)
suhteen, ffn'^"'"^^****" vihjaus h a ­lusta
pelätä tämän 3>^ mllj. ihmistä
käsittävän alueen kanssajnissä on
avarat laivastotukikohdat Ja paljon
mineraaleja (Joihin sellaiset laitokset
kuin Reynolds Aluminum Co. ovat
jo päässeet käsiksi) tuli Washingto-nista.
Valtiodepartmentin puhemies
Michael McDermott sanoi Joitakin
Kirj. Israel Epstein
kuin se voidaan tehdä, noua
nollisesti mcnilta tahoilta
kuukatisla sitten, että "Pormosan koh­talon
lopullisen järjestämisen täjrtyy.
odottaa rauhansopimusta Japanin
kanssa".. Valtiosihteeri Acheson
huomautti itse, että kunnes tällainen
rauhansopimus on tehty, Formosa on
edelleen "teknillisesti Japanin aluet­ta".
Tällaisten lausuntojen merkitys on
yleisesti käsittämätön amerikkalaisille
kunnes J<Aaj Valkoinen K i r j a nostaa
taas vuosien kuluttua himtua. Mutta
kaikkia poliittisia suuntia seuraavat
kiinalaiset käsitUvät ne hetL Nope­asti
perääntyvä Chiang Kal-shekin
Joukko, Jolla K i i n a n mannermaalta
ulos työnnetyksi tultuaan ei ole enää
paljon muuta, ryöstettävää kuin F o r .
mosa, piti asiasta kiuvuliaan ääntä.
Kiinan uudet aiiktoriteeUt, jotka ovat
ajaneet Chiangin miltei mereen ja
det . . . on kielevä*ti jäteti
miconottamatta kaapataan p,
koulukunnan propagaadassa.-
propagandan sanotaan tulerai
rikan uutistoimistojen sisäpiir;
ta, jotka tulevat usein Toij
ilmeisesti jonkun virkapiinai.
mina".
Kaukoidässä tämä häpe
kampanja saa alkunsa kenraal
las MacArthurin "ra-sastaiaaa
rohitoa" leiristä. Kotona at
tävät. sellaiset miehet kuin 1
Albert C. Wedemeyer joka
1947 suositteli "Yhdysvaltam a
ta" Formosalle (katsokaa
Kirjasta sivu 3091. Tämän e]
sensa tueksi. Wedem3yerrapo
salaisesti, samalla kun hän jt
kehoitti Yhdysvaltoja aut
Chiang Kai-shekia Kiinan "]
jana", että Chiang suunnitt«l
(Pormosan) valkoiseksi riis
horjuvan ja mädän Nankingi
tuksen tueksi".
Tänään K i i n a ei enää kuijlu
gille. Se ei enää usko Ach
Wedemeyeriin tai Mac.^Vrthurl
he ovat epäitsekkäitä Kiina
Ja "kaapataan Formosa" kou
on valmis riskeeraamaan Yh
tain ja K i i n a n välisen sodai
nillisesti Japanin tittelin" allj
ei ole olemassakaan.
Tito takavarikoi
lyhytaaltoradioita
Rooma. — Italian sanomalehdistö
Ilmoittaa, että sen jälkeen kim sisä­ministeri
kielsi kansan kuimtelemasta
Moskovan radioa, lyhytaaltoradiot on
takavarikoitu j a Moskovan radiolähe­tyksiä
Jugoslavian kielellä häiritään
vakituisesti. Belgradissa on tapah­tunut
joukkoVar^tsemisla sen j o h ­dosta
kim työläiset väittävät Y h ­dysvaltain
$20 miljoonan dollarin
lainasta JugoBlävialle.
Vapauden levitysrynläykses^ on
työtä ja toimintaa kaikille
Vapauden. le vitysryntäys alkaa siis
ensi viikon lopulla lauantaina loka­kuun
1 pnä ja kestää koko lokakuun
ajan. Kuten levitysryntäysjulistuk-sessa
mainitaan, on tämän ryntäyk­sen
tarkoituksena hankkia lehdellem­me
300 uutta tilausta, mikä ei ole
mikään vaikea tehtävä Jos lehtemme
lukijatkin osallistuvat tähän ryntäyk­seen,
varsinkin sellaisilla palkkakim^
nllla. Joissa ei toimi C S J : n osastoja
ja niiden asiamieskoneistoa,
Ryntäysjiilistuksessa bn mainittu
yhteensä 112 eri paikkakunnan nimet
ja niiden liankittavaksi on asetettu
kakikiaan 283 tilausta. Loput 17 uut­ta
tilausta olisi hankittava niUtä
paikkakunnilta, Joita ei ole nimeltä
mainittu rjmtäysjullstuksessa Ja sel­laisia
paikkakimtia lienee toinen mo­koma
sillä 'vapaus leviää yli 200 eri
paikkakiuinalle Canadassa. Näillä
paikkakunnilla Ja metsä- yjn. työ­maina
on erikoisen mainiot edelly­tykset
iiankkla tuo 17 uuden tilauksen
määrä moninkertaisesti.
Keholtamme siis kaUdcla pienten
paikkakuntien ja kämppätyömaiden
tilaajia ryhtymään toimeen oman leh­tensä
levittämiseksi. Vaikka Vapaus
onkin kalkin puolin suurin, eniten l e ­vinnyt
ja monipuolisin suomalaisten
lehti Canadassa, tarvitsee se lisää t i ­laajia
ja lukijoita, kyetäkseen levit­tämään
valoa Ja tietoa mahdollisim­man
laajalle tämän maan suomalals-sen
väestön keskuuteen.
Vapauden tilauksen ottaminen on
hyvin yksinkertainen asia. Ei siinä
tarvita mitään erikoisia tietoja ja t a i ­toja.
Lehden toisen sivun vasem­manpuolisesta
ylänurkasta näette, et­tä
tilaushinta on kuusi dollaria vuo­dessa
j a $3.25 kuuden kuukauden t i ­lauksesta.
Kun olette saanut tilauk­sen
ja makstm siltä, voitte sen jälkeen
kirjoittaa jonkinlaisen kuitin tilaa­jalle
saadusta rabtista. Sitten on
raha lähetettävä Vapauden kontto­r
i i n yhdessä tilaajan.nimen ja osoit­teen
kera. Slamalla voitte ilmoittaa
oman* nimenne Ja osoitteenne, että
teille tiedetään, lähettää kultti saa­dusta
rahasta. Tämän kuitin voitte
antaa sitten' tilaajalle, jos lialuatte.
Kaikki kirjeet Ja.maksuosbitukset on
lähetettävä osoitteella: Vapaus, Box
69, Sudbiuy, Ont.
Sitten kun lokakuu on kulimut saa­daan
nähdä miten kunniakkaasti
"Muut paikkakunnat" ovat hankkineet
ne 17 tilausta. Jotka niiden hankitta,
vaksi on asetettu tämän ryntäyksen
a i k a n a .— Ent. metsämies.
Pormosan väestö. Joka haluaa työntää
Chiangia vieläkin kauemmaksi, esit­tivät
asiansa paljon selvemmin.
Uuden Kiinan tärkeimmästä kau­pungista,
Peiplnglstä, saatiin syysk.
2 pnä seuraava Innnoamaton väite:
Formosa on kuulunut ikimuistoisista
ajoista Kiinalle, kunnes Japanin ja
K i i n a n ensimmäisessä sodassa 1894-
95 Japani valtasi sen. Yhdysvallat
on luvannut sodan aikana, JoulUk. 1
pnä 1943 aimetun Kairon julistuksen
kautta, että "kalkki alueet, mitkä J a ­pani
on varastanut Kiinalta, kuten
Matshuria, Formosa Ja Pescadores,
annetaan takaisin K i i n a n tasavallal­le."
Heinäkuun 25 pnä 1925 anne­tussa
Potsdamin lausunnossa, missä
annettiin Japanille antautumisshdot
lausutaan: "Kairon Julistus toteute­taan."
"Sanomalla, että Taiwan (Formosa)
on tekni|Usesti Japanin aluetta rau­hansopimuksen
allekirjoittamiseen
asti, Acheson Ja kumpp. väittävät, että
Japanin Bainalta varastamat alueet
icuuluvat todellisuudessa Japanille. . .
<He yrittävät) muuttaa Japanin e h ­doitta
antauttunisen eUUolllseksi a n ­tautumiseksi",
syytetään Peiplngin
lausunnossa. Toisessa peipingiiäises-sä
lausunnosa, jonka allekirjoittanut
K i i n a n useat puolueet, syytetään, että
Yhdysvaltain suunnittelema rauhan­sopimus
pyrkii sivuuttamaan neuvot­telut
Kiinan todellisen hallituksen
K i i n a n todellisen hallituksen kanssa,
"ramä tarkoittaa, sanoi virallinen lehti
pisteliäästi toimituskirjoitukseissaan,
että "julistamatonta rauhaa Japanin
kanssa käytetään edelleen julistamat-tomassa
sodassa K i i n a a vastaan.
Pormosan Kansan Itsehallintoliitto
tuomitsi myös Yhdysvaltain "imperia­listisen
vehkeilyn Talwanta erottami­seksi
Kiinasta". Se Julisti antavansa
"täyden tukensa K i i n a n Kansan V a -
pausarmeijalle Taiwanin vapauttami­seksi"
Toisaalla "Amerikan sotilaallinen
mielipide, kuten 'New York Herald
Tribime raporteerasi Pormosasta syys.
kuim 11 pnä, vahvistaa ikiinalaisten
epäilyt paljon selvemmillä määritel­millä
mitä valUodepartmenttl käyt­tää.
" K a r t t a osoittaa, että tämä saari
(Formosa) on ilmeinen rengas Aasian
ttdcikohtien ketjussa Aleutianeilta F i .
lippiineille" kerrotaan mainitussa r a ­portissa,
"Ajatus siitö, että Yhdysval­tain
pitäisi kaapata Formosan silloin
Aino Koski kuollut
So. Porcupinessa
So. Porcupinc. — Paik
tamme yksi pitempiaikaisiät
kaista, mrs. Aino Koski kno
naan tlc 20 p:nä.
Mrs. Kosld oH Vapaos-lel
C S J : n perustavia jäsenli
paljon pidetty toveri tntt
joukossa.
Hautaus toimitetaan CSJ
kallisen osaston haalilta ]
taina, tii. 2? p:nä — H.
— Eurooppalaiset ensiksi r
Afrikassa olevan Orange-joer
18 vuosisadan keskipuolella.
— Kingston
p:nä, 1673.
perustettiin ke
f-SITÄ:
;TÄTi
Rakkaani, me olemme joi
taloudelliseen pulaan. Mutt
kestämme sen. Kulkekaamir
pystyssä kovan ajan läpi.
— Pää pystyssä! Vuoden
hattu päässä!
* * *
Pikku Maijan äidillä on
Puhelin soi ja Maija rientää v
maan. Sitten hän huutaa
leen:
"Isä kys>T, voiko hän tulla
vai onko täti Juttunen vielä t
* • ' •
Poika: Olen varma, että saa:
pikku veljen.
Tyttö: — Kivaa, mistä tiedä
Poika: — Viime vuonna saii
ren. Silloin oli äiti sairaana,
on sairaana isä.
• . • • • •
L O G I I K K AA
Meitä el kiinnosta paljoato
miten rikas mies pääsee taiva
vaan se, miten köj-hä mies voi
maailmassa. — Milton Gazette,
. * » • • •
KUUMAA HANKAUSTA
Mies, jonka kauppa paloi pi
sanoo tulen syttyneen hankau
— kiinnityslaina hankani vaku
vastaan. — Capper's Weekly.
PÄIVÄN PAKINA
''Oma maa mustikka, Amerikka
Fagerholmin ^^kokonaisratkaisu"
Me Suomesta jonkin aikaa pois olleet olimme vähän ym­mällä
siitä "kokonaisratkaisusta", mistä herrat Varjonen, Fa­gerholm
ja kumppanit Suomessa puhuivat viimeksipidettyjen
vaalien yhteydessä. Heidän selostuksensa mukaan "koko­naisratkaisu"
oli kaikki parantava patenttilääke, jonka ole­musta
ei tosin koskaan selitetty sen paremmin.
Nyt tämä "kokonaisratkaisu" on ilmeisesti tehty. Kun
otetaan huomioon se, että Fagerholmin "työväenhallitus" on
—Wall Streetin hyväksi — alentanut kesäkuim jälkeen kaksi
kertaa jo olemattoman pieneksi kutistuneen markan arvoa,
niin tämän luulisi lähentelevän sitä "kokonaisratkaisua" si­käli,
että työläisten, talonpoikain ja oppineiston täytyy rak­kaassa
syntymämaassamme kokonaan lakata syömästä. Min­käänlaiseen
muuhun lopputulokseen ei voida tulla kun muis­tetaan,
että kesäkuuhun asti sillä paljon parjatun Pekkalan
hallituksen markalla sai yhden amerikkalaisen dollarin, mutta
Fagerholmin "hyvä" työväenhallitus on laskenut markan ar­voa
niin paljon, että nyt amerikkalaisesta dollarista joudutaan
maksamaan 231 markkaa.
Mitä tämä devalvointi käytännössä merkitsee? Yksin­kertaisesti
sitä, että kaikki anx^iikkalaisten tavarain hinnat
kohoavat Suomessa. Jos Suomeen tuodaan amerikkalaisia
maatalouskoneita — niittokoneita, heinäharavia, traktoreita
combineja jne — kuten niitä tuotetaankin, niin markan arvon
alenemisen johdosta niistä joudutaan maksamaan kaksi kol­mannesta
korkeampi hinta kuin viime keväänä. Ja mikäli
näitä paljon kallistuneita amerikkalaisia tavaroita tuotetaan
Suomeen, sanokaamme esimerkiksi maatalouden palveluk­seen,
ne aiheuttavat tuotantokustannusten kohoamisen ja
myötävaikuttavat siis myös kotimaisten tuotteiden hintojen
kohoamiseen.
Voidakseen toteuttaa Wall Streetin raharuhtinaiden ja.
kotimaisten porvarien vaatirtiaa kansanjoukkojen elämän-kurjistuttamisohjelmaa,
Varjonen, Fagerholm ja kumppanit
puhuivat petollisesti "kokonaisratkaisusta", mikä jo on ai­heuttanut
monen demokraattisen uudistuksen menetyksen,
unionistisen liikkeen hajaannuksen ja joukkomittaisen työttö­myyden,
sekä uhkaa edeUeen pahentaa tilannetta aina koko-naissyömättömyyteen
asti.
Klelittelijät — joita Porin puolen
kouhipojat sanoivat etmenvanhaan
'%reetupytyiksi". ja joista ei ole enää
kovinkaan pitkää askelta ilmianta­j
i i n — eivät ole kunniallisten suo­malaisten
ke^uudessa koviidcaan
suuressa ttrvossa.
Niiden kurssi on tavallisen kansan
keskuudessa devalvoitu yhtä armot­tomasti
kuin sOinomaa Wfisbingtonii&
tläiyUevä ja kaittivoipaa dollaria
jumaloiva Pagerholmin "työväenhal­litus"
on devalvoinut 3uomen säälit­tävää
markkariepua.
. Mutta jotkut maamnielhanme ovat
"amerikkalaistuneet" jo n i i n paljon,
että ovat syöneet hävyltä hännänkin,
UDlKrifttaneet kaftki Buomalaiset k u n -
nlakäsltteet j a ylpeUevät nyt kieUt-telylläkin
— kreetuamisella jos saa l u ­van
sanoa — kuten menetteli Sivipe-rin
Pekka Idrjoittaessaan viime l a u .
antaina pakinapalstallaan mm. seu­raavaa:
ff
"...Siitä on aikaa lähes viisi vuot­ta
kun satuimme puheisiin Ontarion
CX:!!F:n presidentin Aaäievr Brewinin,
K. C. -kanssa, joUe siinä muun tohi­nan
välissä tokaisimme, että eikös se
EUcOnirylainfen' Robert Carlin ole p a l ­jon
lähempänä kommunisteja kuin
COPiää..."
Taricoitus oli Icaiketl lioksauttaa
mr. Brewlnia K . C , että sinun l a m -
ma.skarsinassasl on yksi vuohikin, j o ­ka
puolustaa enemmän työläisten o i ­keuksia
kuin kapitalistien vouhotuk­sia
työväen pään menoksL Ja nyt
tämä hoksauttaja iloitsee, että B r e -
'win K. C , o n vihdoinkin näimyt päi­vän
valon — ehkäpä oikein t&nän
iMiksauttamisen ansiosta!
Minkälaisia vinkeitä se itsekehu ja
itsekUtoksen hatax pane^caan teke­mään!
' « • •
Mutta .se suoms^aisten hyvien t a ­pojen
imhoittaminen ja villi "ame­rikkalaistuminen"
hinnpuukin alal­la
on levinnyt jo aina Lapin raukkoja
rajoja myöten mikäli Helsingin her­rat
siellä käyvät lent(dEonehiensa
"susljahdissa".
Parhain todistus tästä saadaan
Suomi-Seuran kirjeistä/ jotka on'
vallan virheeUlsestl kn-joitettu "Suo­men
kuuhimisia''-otsikon alle. Vä­hänkin
lähempi tutkimus osoittaa,
että Suomen valtion avun nauttimi­sesta
huolimatta Stiomi^Setiran u u -
•tiskirjeen otsikkona pitäisi olla
"Suomei^elisiä, Amerikanmielisiä
uutisia Helsingistä nähtynä".
Todistuksiako?
Vapaus sai muutama päivä sitten,
kuten muutUn täkäläiset suomenkie­liset
lehdet ovat saaneet, syyskuim 14
pnä päivätyn Suomi-Seuran lähettä­män
Amer&anmlelisen kirjeen. Siinä
on kaikkiaan haaskattu vajaa kolme
arkkia hyvää suomalaista paperia ja
vähän sitä, m l t i täällä amerikolssa
sanotaan *1cyynärpään rasvaksi",
mutta järkikultaa o n säästetty. T u ­loksena
on. ots&oista katsoen tällai­nen
nähtävyys:
"Suomi kiinnostaa yhäti amerik­kalaisia".
*«brpflakkoilu lopahtanut".
-Korpilakossa olleet liitot työtuo-mioistulmeen".
"KomxntmistUehdaie patnokantei-ta".
"Suomalaisaiheista ohjelmaa New
Yorkin radioon".
"29 suomalaista stipendaatti:
dysvaltoihin".
"Englannin parlamentin
ktmhan vierailu".
Miltei kaikissa jutuissa on ai
kalaisen suurpääoman sä\7 1^
men työmiehen ääni on tyilP
painettu äläs. Suomen kovaa
nut, kunniallinen työmies on
lakkolainen" jos se ei pDivistu i
valtiaan Amerikan .dollaria
edessä — ja kaikki Ihanuus on
YhdysvaUoissa ja Yhäysvsl^
litukassa!
Meitä "ulkosuomalaisia" on
naan syytetty epäisänmaallisa!
ja vielä pahemmastakin, mutt»
on sanottava sellaisL^ta suoma,
ta, jotka valtion apurahojen '
toteuttavat ohjelmaa "oma maa
tikka. Yhdysvallat mansikka" I
maattakaan nyt siitä, että y r ^
olla edes näön vuoksi tas3po«s
pysyttelisivät edes säädyUisJJ*
joissa itseään ja maataan k»?
lessaan rikkaaHe Seiä SamuIiH*.
Tiiman kirjoittaja olisi kovo
lissään, jos Suomi-Seura jritti^J
tuudenmukaisesti ja '.assjrfi'
välittää meille tietoja Suoai«B
san eri osien j a luokkien asiffi^
j a jättäisi pois typerän ameriBa
liehittelyn ja suomalaisia t p
iMukkamaise^i parjaavan P
gandan. — Känsäkoura.