Vapaus, September 17, 1949

              Stanley:
itä runoiiija ai
lykyisestä maailmasta
_ -Todellinen atomivoima
^_i£a on Neuvostoliitto. Se on
ioska Neuvostoliitossa o n l u o tu
; jbjninen. neuvostoihminen." Näin
' i Pablo Neruda. Hän suostui a n -
.-ninulle erikoisen haastatte-jia
s j u r i chileläinen r u n o i l i ja
"juuri lanne vleraUumatialtaan
7ostoliitosta Ja useista uuden d e -
' stian maista j a hän viettää m u u -
päiviä Prahan lähellä sljaitse-kirjaiiijoiden
palatsissa ennen
rauhankongressiin matkus-kansalle
huomatlavimpana
enominaisuutena o n tyyneys j a
uus. Sen kansan luonteen-niisuus
on myös voima j a r a u h a l -
I lujuus."
i o!J Nerudan ensimmäinen v l e -
atka Neuvostoliittoon. Hän o li
Pushkin-juhlissa, v i e r a i l i useis-ftojpungeissa
sekä tehtaissa j a p u -
vapaasti ihmisten kanssa. "Koko
ita oli tullut P u s h k i n i n pyhättö",
sanoi. " E i koskaan historiassa
TkirjaUijaa nostettu sellaiseen ase-kansan
elämässä. Pushkinin
_ a julkaistiin miljoonia kappalei-jokaisen
elokuvateatterin edessä,
^ijessa yleisessä rakennuksessa,
'apä maaseudullakin, j o t a i n muis-lerkkejä
oli esillä. K a i k k i a l l a näh-mainostelta.
kuten amerik-
Cpca-Colan. mutta sillä erol-i
niissä oli otteita P u s h k i n i n t e -
a, eikä kehoitettu ostamaan j o -
\sm Leningradin j a S t a l i n g r a d i n " ,
oi Neruda. -Traktoritehtaassa L e -
dissa, jossa vierailin, tuotanto
uj samalla tavalla k u i n ennen s o -
Sodan merkit ovat hävitetyt. E i
i minkäänlaista naerkkiä siitä joka
aisi kuinka paljon L e n i n g r a d on
Se on arvaamattoman suuri
Iratus ja se symbolisoi Neuvostolii-neuvostokansan
vitaalisuutta,
likkialla näkee runsautta. M a a -
parhaimpiin konsertteihin ja
jttiesityksiin saapuu täydet h u o -
. Kaupat ovat tavaroita täynnä.
Suurin elämykseni tällä matkalla
1 satojen nuorten ihmisten, jotka
lapsina jättävän Espanjan k a n -
dan aikana, tapaaminen. S u u -
heistä oli työläisten poikia ja
!5jä. He olivat s i l l o in 10 t a i k k a 12
, ikäisiä. Nyt he ovat ammat-
„ joilla on suuri tulevaisuus,
i päivänä k u i n v i e r a i l in heidän
I sai eräs 22-vuotias tyttö säh-nöörin
päästötodistuksen. Hä-tehtäväksi
tulee sähkötehtaiden
ntamisen valvonta.. Toiset ovat
aian erikoistuntijoita) agro-leja,
ekonomisteja j a e r i alojen
örejä. Kaikki ovat suorittaneet
otutkinnon.
.Juurimmalla osalla on vielä per-
Ittensä jäseniä Espanjassa. Heiltä
jee usein kirjeitä. Näistä kirjeistä
pitsee sen kuilun joka vallitsee f a -
pin ja sosialismin välillä. Erään
i kiillottaa kenkiä, toisen slsko on
hepalvelijana ja kolmannen veli
J työtön maatyöläinen. Tässä on
pn perheen jäseniä F r a n c o n j a s o -
psmin alaisuudessa."
Ferudaan oli erikoisesti vaikuttanut
[ovostoliiton j a uuden demokratia-hutn
kulttuurielämän erikoinen k e -
p. "Kirjailijan asemaa näissä
psa", sanoi Neruda, " e l voida v e r -
p länsimaailman k i r j a i l i j o i d en ase-pn.
Esimerkiksi Unkarissa k u n k l r -
m haluaa kirjoittaa novellin, a l i s -
[hän suunnitelmansa tutkittavaksi
pa vapaan matkan s i i h en p a i k k a an
phän haluaa kirjoittaa sen.
paikista niistä maista joita olen
mi", hän sanoi, " P u o l a n elämä
iNUcein eepillismtä. Ilman mate-
Rja. raunlokasasta. sentimetri
pnentrihä rakentavat he k a u p u n -
P Tiilimurskasta j a kivistä t e h -
p uuden tyyppisiä tillejä j a a s u n -
p rakennetaan hajonneiden tilaUe.
povan vanhaa osaa, j o k a kokonaan
pettun, rakennetaan suuren i t a -
P»n taidemaalarin Caneletton 18.
pa<lalla tehtyjen maalausten m u -
P Ei tumaakaan maata ole kään-ptä;
Sellaista näkyä ei näe
kuin suurina h i s t o r i a l l i s i na
fusä.
P^ndemokraattiset maat s i l r t y -
l^opeasti uuteen elämään. Valtio
^ sen edistymiselle dynaamista
r ^ - Ei mikään voi sitä pysäyttää.
F »e, jotka tahtovat ne pysäyttää,
F^at sotaa. Siinä he eivät önnis-
Neruda kuvasU sitä eroavaisuutta
mikä on kansandemokraattisten mai­den
elämän välillä j a m i l l a i s t a se on
hänen omassa m n n « p p n Chilessä j a
koko Etelä-Amerikassa. "Vierailin
tshekkiläisen työmiehen kodissa", hän
sanoi. "Se p i i hyvä, kaunis uudenai­k
a i n e n asuntotalo. Minun isäntäni,
j o k a o l i ammatiltaan mekanikko, ker­toi
minulle ettei hän oUsi osaimut
uneksiakaan saavansa asua j o l l o i n k in
sellaisessa asunnossa.
" M i n u n maani on h y v i n r i k a s " , hän
j a t k o i , " m a t t a ei työmies saa koskaan
elää sellaisissa olosuhteissa. Y l i puo­l
e l l a 5 miljoonasta Chilen asukkaasta
ei ole l i h a a . Ravintokysymys on n i in
kireä, että ihmisten keskipituus jat­kuvasti
laskee.
" K u n mr. Acheson puhuu vapaudes­t
a , n i i n hän ei koskaan mainitse m i ­tään
Etelä-Amerikan tyrarmeista",
sanoi Neruda. "Hänen edustamilleen
voimille o n e d u l l i s ta pitää heidät v a l ­lassa.
Nämä diktaattorit pitäävät
varansa .että heidän aarteensa on
A m e r i k a n pankeissa säilytettävänä.
K u n heidät syöstään vallasta he l e n ­tävät
M i a m i i n . Tämä o n yleinen t a ­pa
— loppamaksu.
" K u n Chilestä löydettiin öljyä, n i in
Export-Import pankki kieltäytyi aut­tamasta
C h i l e n h a l l i t u s t a tarpeellisen
koneiston ostamiseksi. Siltä taholta
i l m o i t e t t i i n , että varoja voidaan a n ­t
a a vain yksityisille toiminimille.
"Anaconda Copper yhtiön täytyy
maksaa amerikkalaiselle kaivostyöläi­selle
8—10 d o l l a r i a päivässä. Chil&ssä
kuparikaivostyöläinen saa vain 50
senttiä päivässä.
" S u u r i n vaara amerikkalaisille y h ­tiöille
on palkkojen nousu. Näitä tais­t
e l u i t a palkankorotusten puolesta joh­t
a a kommunistipuolue.' Tästä syystä
Imperialistien politiikka on hävittää
kommunisUpuolue h i n n a l l a millä h y ­vänsä.
Tästä syystÄ he keskittävät
hyökkäyksensä n i i h i n maihin, missä
kommunistipuolueet ovat voimak­kaimpia,
ChUe«i, B r a s i l i a a n Ja K u u ­baan,
S u u r i n sorto kohdistetaan näitä
m a l t a vastaan. Imperialistit toivovat,
että k u n kommunistipuolueet Juliste­t
a a n laittomiksi n i i n he voivat raahata
nämä maat sotaan.
Huolimatta tyranniudesta j a sorros­t
a Neruda uskoo, että taantumus E t e ­lä-
Afiierlkassa heikkenee, eikä voimis­tu.
"Totuus on", hän s a n o i . " että
puolentoista vuoden aikana se k y y n l l -
Unen poUUIkka. Johon Chile syösUln.
ei ole menestynyt.
Hän esitti esimerkkinä Lotan t a ­pauksen,
jossa 4.000 työläistä 17.000:-
sta erotettiin kaivoksesta j a tilalle
t u o t i in soslallstipuolutien värvääpfiät
lakonrikkojat j a maaseudun takapa­juiset
ainekset. Kolme kertaa perät-täln
ovat kaivostyöläiset vaUnneet
johtajakseen vangittuna olevan Ja s e l ­laisen
johtokunnan. Joiden Jäsenistä
enemmistö on l e i m a t tu h a l l i t u k s en t a ­holta
kommtmlstelksl.
" C h i l e n kommunistipuolue on s y n ­tynyt
taistelussa", sanoi Neruda. S en
perusU Etelä-Amerikan suurin kan­sanjohtaja
Louis EmlUa Recabaron.
K a n s a ei ole koskaan epäillyt s en k a n - •
s a l l i s t a luonnetta. Kun,kommunisti­puolueen
pääsihteeri kuoli osallistui
hänen hautajaisiinsa 65.000 Ihmistä.
Hänen imlonsa 140,000 Jäsentä alle­k
i r j o i t t i hänen kuolemansa muistolle
omistetim adressin. Nämät ovat tap­piolta
Imperialisteille,:
"Imperialismi o n ; t u o m i t t u kuole­maan
Etelä-Amerikassa", sanoi Neru­d
a lopuksi, " j a Imperlallstlien suunni­telma
oq myöskin tuomittu kuole-
B U T B JOHNSON
radloUrjaUiJatar Ja. näyiteUJätir
esiintyy ratUo-ohJelmassa "Kinder-
(arden of the Air>' Joka maanantaista
perjantaihin keUo 1«.15 — 10.S0 ap. lä­hetyksessä.
Chaplin suunnittelee
uutta filiniä
Hollyvood. — C h a r l i e C h a p l i n on
sanonut, että hän o n valinnut erään
kertomuksen, jota on heitelty sinne Ja
tänne HöllywoodIssa eikä k u k a a n ole
huoUnut sUtä. -tehdäkseen silt-1 f U -
mln. Chaplin ennustaa, ett% siitä
tulee k a l k k e i n pcras mitä h»n o n kos­kaan
valmistanut.
^aicU ja ^Lx nmdU Ud
PRAHAN KEVÄT
KIRJ. IVAN BOMANOFF MinuUe oU mltilyttAviift JiKhtaa
maan."
SUUREN GOETHEN SAKSA
JA VÄKIVALLAN SAKSA
Saksalaisen suuren k i r j a i l i j an
J o h a n Wolf£rang von Goethen
syntymän 200-vuotismuistoksi k i r ­j
o i t t i nimim.: " V . H . H . " a r t i k k e ­l
i n Suomen Palkkatyöläiselle, Jon­k
a oheisena Julkaisemme.
Saksalaisen k i r j a i l i j a Goethen runo
Prometheus — E i n o L e i n o n suomen­tamana
. o n a i n a ollut työväenjuhll-emme
suosituimpia lausimtaiimneroi-t
a . Lukemattomissa juhlatilaisuuk­sissa
o n heräävän työväenluokan tie­toisuutta
tehtävästään Julistettu sen
vanhoja jumalia uhmaavin, kaiken
alistumisen j a armon kerjäämisen
hengen tuomitsevin säkein.
" M u n sua k u n n i o i t t a a ! Miksi?
Liensitkö vaivoja milloinkaan
sa ras'kautetun?
Pyyhitkö kyynelet milloinkaan
sr. ahdistetun?
M u a elfcö mieheksi tehnyt
k a i k k i v a l t i a s aika
j a ikuinen kohtalo,
h e r r a minun j a -sinun?"
Meidänkin työväestöname o n t a i s ­telutiellään
tarvinnut nmsaln mää­r
i n tätä uhmaa j a Itseluottamusta,
mikä antaa Prometheus-runolle sen
uljuuden j a t a i v a i t a tavoittavan len­non.
Näin vaikuttavat ihmiskunnan t o ­d
e l l i s t en suurmiesten, sen henkisen
kehityksen viitolttajain, ajatukset
kauas y l i heidän oman aikansa, s u ­k
u p o l v i i n . Jotka elävät toisenlaisessa
maailmassa j a edustavat pyrkimyk­siä,
joiden kanssa nämä suitret mie­het
eivät Itse voineet joutua ainakaan
suoranaisesti tekemisiin, koska niiden
a i k a el heidän eläessään vielä ollut
t u l l u t . Johan Wolfgang von Goethe
j o n k a syntymän 200-vuotlsmulstoa
koko kulttuurimaallma j u h l i i tk. 28
pnä, e l ollut . s u i n k a a n sosialisti.
M a r x i n j a E n g e l s in kuuluisa manifes­t
i ilmestyi vasta 15 vuotta" hänen k u o -
lemansa jälkeen, j a Jos hän o l i s i k in
elänyt s i l l o i n , ei ole suinkaan sanot­tua,
että hän o l i s i ymmärtänyt sen
ajatuksia j a antanut niille kannatus­taan.
Mutta hänen jättämänsä hen­k
i n e n perintö o n s i l t i oUut suuressa
määrin myös työväenluokan vapaus-t
a l s t e l im pohjana.
Ranskalaisten ja englantilaisten
valistusfilosofien j a r u n o i l i j a t a eläh-
LIIKKEENHOITAJA
HALUTAAN
Sekatavarakauppaan halutaan liikkeenhoitaja.
Henkilön tulee tuntea kirjanpito ja olla kykenevä
hankinxaan $5.000.00 takauksen, josta lUke maksaa
kului.
Hakemukset tulee olla sisällä syyskuun 30 päl*
•ään 1949. osoilteella:
CONSUMERS' CO-OPERATIVE STORE
COMPANY LIMITED
NIPIGON ONTARIO
dyttävä keskiajan sumuja hälventä­vä
vaikutus u l o t t u i 170d-luvun p u o l i ­välissä
Saksaankin, missä Preussi
j u u r i o l i F r e d r i k i l i p ' yoitoilisten so-t
i en ansiosta kohoamassa sum^aUak-sl.
Uutta voimantuntoa henkivän
isäiunaallisuuden rinnalla alkoi
esiintyä myös avoliita olevien olojen
arvostelua, huoml(m ItiinnitUlmlstä
.yhteiskunnallisiin epäkohtiin Ja eten­k
i n Rousseaun oppien vlrlttämää v a ­paampien
olojen j a vapaamman y h ­teiskuntajärjestyksen
kaipuuta. J y r ­k
i n j a tulisin vapaudenrakkauden
edtistaja oU Saksassa Goethen aika­lainen,
häntä ainoastaan kymmenen
vuotta nuorempi runoilija Schiller.
P r a n k f i u U l a l s e n neuvosherran poi­k
a Goethe, joka e l i koko Ikänsä t u r ­vallisissa
oloissa j a menestyksen suo­simana
Ja h o i t i kirjallljantolmensa
ohella korkeita v a l t i o l l i s i a vlilcoja, e i
ollut läheskään yhtä kumoukselllnöi.
T o s i n hänen vanha M u s t i n s a o l i sitä
mieltä, että "vapaassa maassa tulee
asua vapaan kansan", mutta jo r y h ­tymällä
W e l m a r i n herttuan sOta- ja
r a h a - a s i a l n ministeriksi hän osoitti
suurin p i i r t e i n hyväksyvänsä valllt-sevaii
järjestyksen. Tämä el k u i t e n ­kaan
estänyt häntä edustamasta
ajassa l i i k k u v i a humanistisia aatteita
j a tulkitsemasta niitä sellaisella s y ­vällisyydellä
j a voimalla, Joka vielä­k
i n tekee vaikutuksensa. Niinpä hä­nen
määritelmänsä isänmaallisuu­desta.
Isänmaallisesta toiminnasta on
kuvaava. " K u n r u n o i l i j a " , hän s a ­noo,
" o n koko Ikänsä ponnistellut
taistellessaan vahingollisia ennakko-
1uuk}ja vastaan poistaessaan ahtaita
mielipiteitä, valistaessaan kansansa
henkeä, ptihdlstaessäp sen makua j a
jalostaessaan sen mielenlaatua ja
ajatustapaa: mitä ,parempaa hän
voisikaan tehdä j a miten' hän voisi
toimia Isänmaallisenunln?" Hän k a t ­soi
siis a i n a eteenpäin, hänen p y r i t l -
myksenään oU ajatusten vapauttami­nen
koko kulttuuritason kohottami­seksi.
Laajatietäm^lsenä, j<a!a s i ­vistyksen
eri alojen hallitsemisessa on
tuskin myöhemminkään oUut ver­taistaan,
häneöä on tähän erinomai­set
edellytykset. Ja n e r o l l a an hän
kohosi tämän laajan tietämyksensä
yhtenäiseksi, meUle nykyajankin i h ­raisille
svtant&a. antavaksi maailman­katsomukseksi.
"Hänen lämpimässä,
syvällisessä j a laajassa InhlmlUlsyy-dessään
ovat minulle olleet edustet­tuina
k a l k k i modernin ihmisen elä-mänongelmat**,
hionnehtll Goethen
merkit j * s e n muuan - meidän timne-tulsta
kulttuurihenkilöistämme.
Goethen elämänvaUiclsIln j a -työ­hön
e l meOlä ole tässä mahdollisuutta
yksltyisirohtalBemmin puuttua. Nii­den
asiain tunteminen kuultni siihen
yleissivistykseen. Joka nykyajan i h ­misillä
yleensä edellytetään olevan,
mutta Joka vahtettavastl jää n i i n k o ­v
i n pinnalliseksi. Tavallisen Itenisen
elämään-häneUä t u s k i n o n a en s u u -
tempaa osuutta toUn esim, Shakes-pearella.
vaikka hän epäilemättä o n
nykyajan kannailta paljon tärkeäm­p
i . Hänen ajatukdlnsa kannattaa
k u i t e n k i n mentyä. Ja se. jpka. näkee
tämän vaivan, bupmaa, löytävänsä
niistä laajoja näköatoja.
Canadalaista taidetta
Italiassa
Lethbridge, Alta, — Plorencessa,
Italiassa, o n o l l u t nuoren c a n a d a l a l -
sen taidemaalarin näyttely. Taide­m
a a l a r i Rolof Beny p n siltä k i r j o i t ­tanut
vanhemmiileeh, jotka asuvat
täällä.
Bensm taide edustaa expresslonlstis-ta
suuntaa. Hän a i k o o tänä syksynä
järjestää, taidenäiyttelyn Roomaan,
Venetsiaan j a P a r i i s i i n .
. Tämän k i r j o i t t a j an ovat päiväjär­jestyksessä
olevat Goethe-mulstot
Johtaneet ajattelemaan erästä
meidänkin aikojemme ratkaisevia t a ­pahtumia
koskevaa asiaa. Tutustu­essamme
"saksalaisten humanistien
pitkään sarjaan — Goethesta S c h l l -
leristä', Herderlstä. Klelstlstä j a L e s -
singlstä heidän perinteittensä h u o -
matuimpaan nykyiseen edustajaan
Thomas M a h n l l n saakka — emme
voi o l l a Ihmettelemättä, m i t e n vä­hän
heillä o n itse aslaEsa ollut v a i ­kutusta
oman maansa kohtaloon j a
sen historiaa h a l l i n n e i h i n aatteisiin.
K u i n k a voi sellaisten vapauden l a u ­l
a j i en kuin Goethen, S c h i l l e r i n j a
Heinen maasta tulla se väkivallan, j a j
kansallisen sorron pesäke. Joka o n
kahdesti syössyt maailman suurso­taan?
Kuinka ei Saksan monessa
suhteessa ihailtava sivistys estänyt
tätä maata vaipumasta historian
suurimpaan tyrannluteen k e ^ c l a l k a l -
slne "veren j a maaperän' oppelmUn,
keskltysleirelneen j a muine mlelet-tömyyksineen?
Mikä p a h a voima on
tehnyt jatkuvasti tyhjT^ksl k a i k k i ne
jalot j a ylevät pyrkimykset. Joille
Saksan parhaat henkiset voimat ovat
työnsä uhranneet?
Kysymykseen voi o l l a valkea antaa
k i i s t a t o n t a vastausta. Historialliset
tosiseikat kuitenkin valaisevat sitä.
Saksan yhteyttähän, el saavutettu
vallankimiouksen eikä demokratian
etuvartlotalstelujen avulla, vaan
preussilaisen milltar.lsmln aseilla Ja
venäläisen tsaarlvallan suojissa. K o ­ko
valtakunnan olemassaolon pohja­na
o l i a l u n p e r i n vieraiden k a n s a l l i ­suuksien
alistaminen sen määrättä­viksi,
väkivallan käyttäminen j a räi­keän
m i l i t a r i s m i n ylläpitäminen. T ä ­mä
väkivaltaan perustuva valtajär­jestelmä
o l i a l u k s i menestyksellinen,
j a kansa oppi sen alaisena luotta­maan
väkivallan Ihmeitä tekevään,
" l u o v a a n " voimaan. Se a l i s t u i u l k o ­naisen
menestyksen tähden tunnus­tamaan
tämän voiman käyttämisen
myös sisäisessä elämässään. Se on
o l l u t aina pakkovallalla Johdettava
j a sen hyväksyvä kansa. Se e l ole
koskaan kokenut sellaista yksilöllisen
vapauden, parlamentarismin. Ja d e ­mokratian
koulua k u i n Englanti, sen
mieleen ei o le myöskään tullut etsiä
uusia teitä lEUten Venäjä. Se o n a i ­na
uskollisesti tavoitellut mahdotto­muuksia.
M u t t a mistä johtuu, ettei tämän
kansan selvänäköisin, sivistynein, h u ­m
a a n i s i n aines ole pystynyt estä­mään
sitä näistä mahdottomuuksis­ta?
Viettäessään sutu-imman r u n o i l i ­jansa
£o^tymän 200-vuotlsmulstoa
Saksan kansa o n jälleen suticutelta-vassa
asemassa. Sen taikauskoinen
luottamus väkivallan kaikkivoipai­suuteen
j a v a l t i on k a i k k i v a l t a a n o n
jälleen osoittautunut pettäväksi. K o ­ko
JEuroopan täirtyy toivoa että Sak­sa
vihdoinkin pääsisi selvyyteen i t ­sestään
Ja luopuisi p o l i i t t i s en men-t^
lsyyteiulk k i ^ t a l o k k a a s t a perinnös­tä.
E i s en s i lU tarvitsisi menettää
itsetuntoaan, sUlä läpi sen k a i k k i en
synkkien vaiheiden, y l i sen itselleen
j a mulll« tuottamien kärsimysten
loistavat sen historiassa suuntaa
vUtoIttavina sen monien m a l n e i k ^ i -
den jäsenten, tieteen, talteen, k u l t ­t
u u r i n suurten 'edustajien nimet
K a i k e n pahan ohella se o n antanut
t h a a i l m a l l e ' p a l j o n sellaista, millä o n
Ihmiskunnan kulttuurikehityksessä
oleva pysyvä arvo. M u u n muassa se
bn antanut meille Johan Wolfgang
von Goethen.
Maailmassa o n h y v i n harvoja paUs-koja.
j o t k a tekevät n i i n pysyvän v a i ­kutuksen
ja Jossa o n n i i n magneetti­nen
voima k u i n Prahassa. Vasta s U -
l o ln kun m i n u l t a l^sytään vaikutel-nUanl
huomaan k u i n k a kokemuksista
rikas minulle o n P r a h a ollut 27 k u u ­kautisen
okMtikananl.
Mikä saattoi minut valitsemaan
Prahan?
S a i n vaikutteita k u n meidän l a i ­vaston
viihdykeryhmä vieraili e r i
puolilla Eurooppaa sotavuosien a i ­kana.
Kuten monet muut o l i n minä­k
i n erikoisesti Innostunut k a i k k i a l la
havaittavaan kulttuurin korkeaan
tasoon sodan aiheuttamista puut­teista
huolimatta. Kaikissa pääkau­pungeissa,
olipa se sitten Lontoo,
Amsterdam eli Bryssel tapasi ensi­luokkaisia
orkestereita Ja hyvä m u ­s
i i k k i oli n i i n kysyttyjä, että konsert­teja
täytyi toistaa, Jotto k a i k k i h a ­lukkaat
pääsisivät kuulemaan.
Canadalalselle muusikolle o l i se
niin Innostavaa, että se k i i h o t t i pa­laamaan
takaisin. Laivaston vlUi-dykeryhmä
päätettiin lopettaa 1946
Ja s i l l o in päätin, että l U i i t u l e v a i s u u -
de&sa vierailen Euroopassa.
Jo kauan ennen sotaa o l i m i n u l l a
salainen h a l u opiskella Prahassa, j o ­t
a Jo vuosikymmeniä o n pidetty E u ­roopan
kulttuurikeskuksena — j a k e ­väällä
1947 t u l i tästä toiveesta tosi.
OU onni. että saavuin Prahaan
j u u r i silloin kun siellä v a l m i s t u t t i in
kansainväliseen - musiikkijuhlaan.
(Tätä, el pidä sekoittaa maailman
nuorisojuhlaan, joka p i d e t t i in sama­na
kesänä.)
Praha o l i enslnunälnen kaupunki
joka sodan jälkeen järjesti tällaisen
Juhlan, johon k a l k k i e n maiden muu­sikkoja
keholtettlln osallistumaan.
Tällaista Juhlaa kutsuttiin " P r a h an
kevääksi" j a sen järjestäminen mer­kitsi^
että P r a h a o l i jälleen Euroopan
m t i s i i k in keskus — Ihmeellinen saa­vutus
k u n o t t a a huomioon, että m a a
o l i 7 vuotta natsien miehittämänä.
. Tähän juhlaan osallistui johtajia,
l a u l a j i a j a nykyajan säveltäjiä m u ­siikkimaailmasta.
Milkana o l i k a n ­sainvälisen
maineen saaneita kuten
Honneger, Munch, Shostakovlch,
i O i a c h a t u r l a n , Menuhin, d s t r a c h,
Odnoposoff mainitakseni vain m u u ­tamia.
O l i n hämmästynyt Ihmisten käyt­täytymisestä
" P r a h a n kevät"-juhlls-sa.
He menevät konsertteihin vaka-vakasvolslna,
vaatimattomina ja
h a r t a i n a , mutta yhtä täynnä Innos­tusta
kuin Canadan jääklekkopelin
yleisö.
Neuvostotaiteilijat olivat kansain­välisen
yleisön huomion kohteena.
U l k o i a l a l l l e vieraille olivat konsertit
kohc^ h t l a . Dmitri Shostakovlch Ja
D a v i d Olstrach olivat k a l k k e i n p o -
puläärlsimplä.
M u i s t a n Shostakovlchln äärettö­män
viehättävän ja poikamaisen
esiintymisen (hänen 8. sinfoniansa
esityksen Jälkeen) k u n hän Ilmaantui
näyttämölle j a sen ujon tavan millä
hän vastaanotti, haltioituneen ylei­sön
v i l l i t suostonosoitukset.
Samaa voidaan sanoa David O l s -
t r a c h i s t a , joka antoi kolme valkeaa
konserttia illassa. Hänen konsert­tinsa
oli " m y y t y ulos" ennenkuin I l ­moitukset
olivat tuskin ehtineet k u i ­vumaan.
T a l v e n aikana o n siellä vla-aillut
useita neuvostoklertuelta. kuten M o s ­kovan
Taldeteatterl. Molsejevin b a ­l
e t t i - j a kansantanssiyhtye, Obraz-tsoyln
3iarIonetteteatterI, Leningra­d
i n B a l e t t i j a m o n t a muuta.
Siellä ei o le riittävän suurta s a l i a,
joka volBl vastaanottaa sitä suurta
yleisömäärää k u n A . V , Alexandrovln
" P u n a l l p p u " - n l m l n e n kuoro- ja
tanssiyhtye saapuu Prahaan, Tämä
probleemi ratkaistaan järjestämällä
useimpia ulkoilmakonserttia T a l v i ­palatsissa
(samassa Jossa Canadan
jääkiekkojoukkue pelasi huonosti)
t a i k k a Maatalousparakissa.
T&m& Punaisen armeijan yhtye
hypnotlseerasi l a i k u i l l a a n j a tans­seillaan
yleisön kolmeksi tunniksi. O n
tarpeetonta muistuttaa, että yleisö
suorastaan v i l l i i n t y i j a v a aU jokaisen
numeron toistamista ennenkuin se
t y j n t y l .
Tähän kuuluisaan yhtyeeseen on
l i i t e t t y ryhmä tyttöjä. Jotka ovat y h ­tä
k a u n i i t a k u i n vitaalisiakin. K u n
tämän yhtyeen näkee, n i i n sitä el
unc^Kla.
Lisäämisen arvoinen maininta on
u u s i t t u P l a t n l t s k l n yhtye. Joka h e -
räui m y r s k y n k u n se ö l l n t y i M a a t a ­lousparakissa
kansantanss^ytöksls-
Bä, johon osallistuivat Neuvostoliitto,
Bulgaria, R u m a n i a , Puola Ja Tshek­koslovakia.
Prahassa on kaksi oc^iperataloa
neljä sinfoniorkesterla j a lukematto­mia
teattereita. Joiden esitykset ovat
korkeaa luokkaa. Yksi populaarista
näyteknl» viime sesongin aikana o l i
B e r n a r d Shavmp " J o a n of Ar<r.
K a i k k i nämä taidelaitokset k u u l u ­vat
valtiolle Joten niillä el ote r a h a -
valkeidcsia.
TAttaiaeasa, fcultttuirlaktUvIsessa i l ­mapiirissä
t u n t u u elävölttyvän Ja i n ­nostuvan.
tshekkien filharmonista orkesteria
Canadan M a a i l m a n Nucrläokomltean
puolesta Ja esittää meidän canada-lalsten
sävelUJlen — WelnEwel«in.
PenUandln, Flemingin Ja Somersln
— Sävellyksiä.
Tshrickiläiset muusikot osoittivat
suurta mielenkiintoa kaukaisen C a ­nadan
uutta m u s i i k k i a k o h t a a n Ja
kuuntelivat sitä mielellään. Tämä
erikoinen konsertU otettiin äänile­vylle
Ja l a a J a l l e t U ln useita kertoja
n i i d en kuukatislen aikana kun o l in
sleUä. E n koskaan tmohda toimies­sani
tämän mainion soittokunnan
kanssa. t
P r a h a n Taideakatemian oppilaana
pääsin oppilaiden j a opettajien tut­tavuuteen.
Josta syystä jättäessänl
P r a h a n o l i k u i n o l i s in jättänyt k o t i ­maani.
K u i t e n k i n palattuani t a k a i ­s
i n Canadaan j a tavatessani vanho­j
a tuttaviani tunnen olevani todella­k
i n kotona.
Tällä k e r r a l l a sen täytyy o l l a P r a ­ha
" n a shledanou — kunnes tava­taan.
Suomalainen taidenäyt­tely
lähtee Euroopan
kiertueelle
HelsInkL — (8-S-) — Suomalainen
taidenäyttely, Joka tulee kiertämään
a i n a k i n viidessä Euroopan maassa, on
nyt saatu lopullisesti järjestetyksi ja
lähtövalmiiksi. Asla p a n t i i n liikkeelle
opetusministeriön aloitteesta, j a nyt
on 161 työtä, niistä maalauksia 117 ja
loput kuvavelstotöltä, kotimaisen y l e i ­sön
nähtävänä, minkä Jälkeen alkaa
n i i d e n lähes vuoden kestävä Euroo-panvaellus.
Näyttely alkaa G a l l e n - K a l l e l a n se­kä
E d e l f e l t in maalauksista j a n u o r i m ­pana
on m u k a n a T a p a n i R a i t t i l a . No^n
60 työta on A t e u m i n kokoelmista
muut yksityisistä. Valinnan on suo­r
i t t a n u t Suomen Taideakatemian
h a l l i t u s yhteistoiminnassa Suomen
T a i t e i l i j a s e u r an Ja Suomen K u v a n -
velatäjälUton kanssa. Näyttely koko­naisuudessaan
kuvastaa hillittyä suo­malaista
luonnetta, sillä k a l k k i a ää-rlnunäisyykslä
on valinnassa vältetty.
Tämä on ensimmäinen suomalainen
taidenäyttely, Joka lähtee matkaan
eduskunnan päätöksen mukaan j a sen
myöntämien varojen t u r v i n.
Näyttely lähtee matkalle syysk. 23
pnä h l . " A r c t u r u k s e s s a " Ja m u k a n a
seuraa näyttelyn komissaari, rehtori
Heinonen. Ensimmäinen näyttely-p
a l k k a on Bryssel, Jonka taldepalat-slssa
opetusmlnltserl Oittinen avaa
näyttelyn lokak. 6 pnä. Sitten ovat
vuorossa Haag, Praha, Varsova, s en
jälkeen ehkä Jokin toinen kaupunki
Tshekkoslovakiassa, sitten Firenze,
jossa näyttely on PalazaBo Strozzlssa.
Näyttely viipyy kussakin maassa y h ­den
kuukauden ajan. Edelleen on
mahdollista, että taidenäyttely siir­tyy
myös Sveitsiin j a P a r i i s i i n , sillä
molempien kanssa ovat neuvottelut
p a r h a i l l a a n käynnissä. Mikäli koko
tämä ohjelma toteutuu, kestää näyt-telyklertue
aina ensi kesäkuuhun
saakka, jonka 25 pnä se* suljetaan
Pariisissa.
Lauantaina, syysk. 17 p. — Sa,turday, Sept. 17 > j ^ v u 8
Berliinissä Kalevalan
100-vuotisjuhla
B e r l i i n i n Itäsektorilla v i e t e t t i in k e ­säkuussa-
myös Kalevalamme 100-
vuotlsjuhlaa. Tapaus o n merkittävä
erikoisesti eenvuokal, etta j u h l a a vie­t
e t t i in Suomen Ja S a k s a n t u H t u u r l -
suhteiden uusimisen merkkinä. Juh­l
a n järjesti j a k s a n Demokraattinen
K u l t t u u r i l i i t t o mutta aloitteen oli
tehnyt B e r l i i n i n Y l t o p l s t on saksalals-
Buomalalnen työyhteisö, j o k a o n l i i t ­tynyt
K u l t t u u r i l i i t t o o n , J a joka h a l u ­si
tehdä K a l e v a l a - j u h l a s t a alun u u ­teen
rauhanomaiseen kulttuurlvuoro-valkutukseen
Saksan j a Suomen vä­lillä.
J u h l a s s a mukana ollut toimittaja
P r i e d . Ege setostaa B e r l i i n i n H u m -
b o l t - Y l i o p i s t on professorin Dr. W o l -
fang S t e i n l t z l n pitämää juhlapuhetta
jossa puhuja kuvaili nw*aahsatem-paavastl
K a l e v a l a n ^ n t y ä j a olemus­ta
realistisena todelllsuuskuvauksena
Ja rauhanomaisena kansan eepoksena.
Esitykseen lUttyI lukuisia näytteitä
Kalevalasta ylioppilaiden esittäminä.
Prof. Stelnlte päätti puheensa manoi­h
i n : '"Kalevalan merkeissä Jacob
G r i m m 100 vuotta sitten l o i k u l t t u u ­risuhteet
Saksan j a Suomen välille ja
tällä hetkellä haluamme Jatkaa näitä
suhteita edistyksellisessä hengessä...
rauhaa rakastava Saksa rauhaa r a -
'tastavan suomen k a n s s a . . . "
Suuria juhlallisuuk­sia
A. Järnefeitin
ou-vuotispaivana
Takhirfma. — Ensfanmttinjm hovi-kapellimestari,
professori Aimas Jär­nefelt,
joutui elokuun M pnä. joUoln
hän täytti 80 vuotta heU aamusta a l ­kaen
Juhlinnan kohteeksi. Enslm-tnäinen
v i r a l l i n en lähetystö saapui klo
10 nimittäin hoviorkesterin edustajat,
jotka jätUvät kukkalaitteen.
M i n i s t e r i GrlpeiUKrg esitti presi­dentti
Paasikiven onnittelut j a ojensi
samalla Suomen Leijonan r l t a r i k t m -
nan s u u r r i s t i n .
Ruotsalaiset ystavät o l i v a t «olmeen-panneet
keräyksen j a ojensivat n y t
professori JärnefeltiUe kalastusmajan
peruslevyn. Samalla säveltäjä N a t a -
nael Berg k i l t t i merldctpälvän viet­täjää
tiiman ainutlaatuisesta j a lois­tavasta
panoksesta Ruotsin m u s i i k k i ­elämän
hyväksi.
Lähipäivinä professori Järnefelt
Joutuu johtamaan useita Juhlakon­sertteja.
SkansenlUa o n t i i s t a i n a j a
keskiviikkona konseVttl j a vltaieksl-m
a l n l t t u n a Iltana vielä suuret päi­välliset.
Oopperan juhlanäytäntö on
syyskuun 6 pnä.
Armas Järnefelt on syntynyt V l l -
puris.sa. kouluvuodet kuluivat pääasi­assa
Kuopto.ssa j a musikaaliset opin
not a l u k s r Helsingissä M a r t i n Wege-
Uuksen j a P e r r u c i o Bu.sonln Johdolla
sekä myöhemmin Berliinissä Albert
Beckerin j a P a r i i s i s s a Jules Masse-n
e t ln luona. VuosLsadan vaihteessa
suuntautui toiminta useallekin eri ta­holle.
Eritylse."jtl o n muistettava hä­nen
arvokas työskentelynsä V i i p u r i s ­sa,
jossa toimi orkesterUiJohtaJana vv.
189a—1903. Toimittuaan jonkun vuo­den
kätiellimestarlna j a m u s i i k k i o p i s ­ton
johtajana pääkaupunglsso, hän
s i i r t y i Tukholman Kimlnkaallisen
oopperan kapellimestariksi. Hänen
panok.sensa harvinnlsta voimaa n a a -
purlmaununc m u s i i k i n hyväksi todlf-taa
o.sultaan .sekin, että hän j o 1911
t u l i hovlkapelllmc-jtarlksl i a kymme-nLsen
vuotta myöhenuntn mann e n ­simmäiseksi
hovikapelllmestarlksi.
Canadaialsia £dm-burghin
juhliiKsa
ganbnrg. — Can»dal>Wa o s a y t a i:
tänä vuonm täiitt pidettyyn nif«glk-i
kljuhlaan. Su-.u1nta httomiota imgnxt,
Jean. WatBon. 8t. lliomaslsta, CJntJi
Joka lauloi Ulrican osan Verdin jui^'
perästä ^Un Ballo In Maschera"..^» i
Ottawa Drama League^ttl^^llö-I
bertson Davlesin kirjoittaman *Viti»
At Breakfast", Jolla näytelmAl£'se,
voitti Canadan draamakilpallut' v.
1M8. ;p
Vancouverin Elgar-kuoro antoi lak->'
Bl konserttia.
Edinburghin taidejuhlat pidf}|Mto
jokainen vuosi Ja niihin osallistuu tai­teilijoita
eri osilta maapalloa. '
Masarykin kuoleman
muistojuhlaa vietetty
Praha. — Täällä vietettiin Tsjiek-kcslovaklan
tasavallan ensimmäisen
presidentin Thomas G. Masarykin
kuoleman 13. vuosijuhlaa. Tasaval­lan
nykyinen presidentti Klemetit
Gottwald ja hänen vaimonsa laskivat
seppeleen Masarykin haudalle.
Kaksi neuvostofilmiä
esitetään Torontossa
yhden viikon ajan
Toronto. — K a k s i neuvostoliitto­l
a i s t a filmiä (Volga-Volga Ja Tämä
o n vihollinen) esitetään täkäläisessä
K i n g - t e a t t e r i s s a College j a M a n n i ng
katujen kulmauksesso yhden viikon
ajan. alkaen perjantaista syysk. 16
päivästä. Kummassakin filmissä o n
englanninkieliset selostukset.
Volga-Volga o n runsaasti l a u l u i l la
j a tansseilla höystetty huvinäytelmä
j a toinen f i l m i o n todellisuuteen pe­rustuva
kuvaus venäläisten sissien
osallistumisesta sotaan natseja vas­taan.
K u m m a t k i n f i l m i t ovat katso­misen
arvoiset.
Työttömyys lisääntyy
Englannissa
Lontoo. — Työministeri Julkaisi
talla viikolla raportin. Joka osoittaa,
etta työttömyys kohosi heinäkuun 11
päivän Ja elokuun 15 päivän väUseUä
ajalla 18,000. Registeröltyjä työttö­miä
on Britanniassa nykyään 261,000.
Työttömyys todellisuudessa on pal­jon
suurempi, kuin mitä viralliset tie­dot
osoittavat.
"Pushkin Gruusiassa"
elokuva valmistunut
Moskova. — Gruusian'elokuvastudio
on valmLstanut elokuvan, j o n k a nimi
on " P u s h k i n GruusiassB". Elokuvas­sa
esitetään niitä seutuja, j o i l l a P u s h ­k
i n oleskeli Gruusiassa. Huomattava
osa elokuvasta on omistettu T b l l l -
sLvää vietetyille P u s h k i n - j u h l i l l e.
Vain yksi Suomeen
HelMinki. — Täkäläisellä uiinasta-dioniUu
elok. 14 j a 15 pnä pidetyissä
pohjoismaisissa ulntlmestaruuskllpal-luls.
sa voltti Suomi alnoastaon yhden
mestaruuden (Juha T i k k a miesten
100 m. perhosuinnissa), ruotsalaiset
voittivat kahdeksan, tanskalaiset kuu­s
i , Islantilaiset yhden j a N o r j a el v o i t ­tanut
ainoatakaan mestaruutta.
V A P A U D E N
Lmvalipptttoimsto
B D W I N S U K S I
Trans-Atlantlc Passenger Confer
rencen valtuuttama asiamies
Edustamme melkein kalkkia joh-tavlmpla
valtamerillnjojs. Buun-nltellessanne
matkaa Suomeen tail
muihin Euroopan maihin, voitte
luottamuksella kääntyä puoleem­me
lippu- y.m. matkaa koskevissa
asioissa.
Paikkoja saatavana SUOBMM
matktutaville syys*, loka* Ja
marraskuun kulkuyuorolhliL.
VIETTÄKÄÄ JOULUNNE
SUOMESSA
Kaksi suurta ioulu-huvimatkaa
S U O M E E N
Järjestetään kuuluisilla moottoria.
laivolUu
OBIP8HOLM — Jottlnk. S p.
STOCKHOLM — Jonluk. B p.
Ainoastaan 10 vuorokautta ,
NEW YORKISTA 8UOMEBM
Ruotsin kautta ' '"-l
Muistakaa sukulaisianne ja.
ystäviänne
JBUOMESSA
SAL.N LAHJAPAKETILLA,
6 paunaa Jauhettua laatultaiivla
IlmatllvlBsä peltirasioissa pakattu­na
vahvaan kartonkiin, Jonka ym­pärillä
on teräsvanne.
Type " C . Bmttopsino^ M pannaa
Hinta: 16.25 siiiltMen tuUliA
Vapaus Travel Agenoy
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
P. O. Box 69 Sndbonr, OmU
Lääketieteellinen
opetuselokuva
KSpraltaiaiJis. — Mogens Pog, t u n ­nettu
t a t i ^ I a i n e n neurologi j a T a n s ­k
a n K c m m v n i s t l s e n puolueen johta­v
i a henkilöltä, o n tehnyt käsikirjoi­tuksen
lääieetleteelllseen opetuseloku­vaan
Ja t o i m i n u t a s i a n t u n t i j a n a sita
valmistettaessa, pUmln on tehnyt
M i n e r v a - F l lm Tanskan kuKtuudelo-kuvan
toimeksiannosta j a f i l m i esite­tään
ensi kerran kansainvälisessä
neur<rfogIicoDgreuissa. Joka pidetään
ParliKlasa fi—10 pnä syyskuuta j a j o ­hon
prof. P o g osallistuu.
MUSIIKKIVIHKOJA
sisältäen sanat ja musiikin
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
POLKKA SAARNIO, vihko No. 8 — sisältää 8 kpl. 65^
AÄNILEVYISKELMIA. vihko No. I — sisältää 17 kpl.
Henry Theelin ja Toivo Kärjen ohjelmistoa 7Bt
ISKELMÄ AITTA; vihko No. 2 — sisältää 24 kpl.
parhaimpia tanssiuutuuksia . 75^
POLKKA SAARNIO, vihko No. 7 — sisältää 4 kpl.
pianosovituksia 7St
3. ALFR. TANNERIN "SUOSITTUJA LAULUJA",
vihko No. 1 — sisältää 20 kpl. pianolle tai
harmonikalle ^ 1*35
J. ALFR. TANNERIN "KUOLEMATTOMAT KUPLE- '
TIT" — sisältää 103 kappaletta. sid, 3.80
POLKKA SAARNIO, vihko No. 9 — sisältää 8 kpl.
.säveleitä näytelmästä "Kaunis Veera" y.m ... 6Sf^
TAHTI-KOKOELMA, vihko No. 1 — sisältää 17
valikoitua menestysiskelmää 1.6S
KOKOELMA VALIOISKELMIA — sisältää 14 kpl. 1.80
ISKELMÄ KALENTERI — sisältää 19 kappaletta 78t<
T I L A T K A A O S O I T T E E L L A:
VAPAUS PUBUSHING CO. LTD.
Box 69 Sudbury, O&l.'