Vapaus, January 13, 1949

              Torstaina, tanmiik. 13 p. — Thursday, Jan. 131
— JadtpeDOeat Labor nnmtft OaniidlMMi EB-Htnr.
eth U I T . Anth<irtTw»
daas » a i l tiy the Post
jMitmait^ Ottawa. P u b -
tbtiee wedEly: T u c s d a y s,
i and Satördaar» by Vapaus
j Gompaoy. L t d , at lOO-iQZ
. audbnty. Om., Canada.
Telephones: Business Office 4-42M.
Editorial Ofrice 4-4265. X^nager
E. Suksi. Editor W. Kktqnd. Mailing
address Bo» 68. Sodbuay, Ontario.
AdvQtistng rates upoa applicatlon.
Itanslation free of äiazse.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 6.00 fr j£k./3.25
3 ktf, 2 00
Yhdysvalloifisa: 1 vk. IM 6 kk, 3Ä)
Suomessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4J25
esitti todellisen ohjelmansa
gk' P***^ esitti viime maanantaina \TidyävaUain his-
'-t^jpan, suurimihan rauhanaikaisen soiabudjetin vuodelle 1950 ja
1^ > äMUHa hän antoi tietää,'että sotamcnot kasvavat jatku vaati kuin
i:iÖS$r3rvä lumipallo suojailmalla. si))a vmenot wU)deUe J95I ovat
^ijtitääuäkoisesti suuremoiat kuin vuodelle 1930'.
Fceadentti Trurnanin nyt esittämä menoarvio on lähes $42,000
:iiä|ponaa, di tasaluvuin noin $2,000 miljoonaa suurempi kuin v,uoden
S^. menoarvio ja toinen puoli tästä .suunnattoman suurena raha-ixPäSuäslä
käytetään vuoden aikana Vhdysvakain .sotavoimien hy-
''***sir—taistelussa kommuni.smi^ kuten meille on kerrottu.^
SlfNTyMÄ.
PAIVIA
Tänään täyttää Soossa tunnettu
suomalainen veteraani, räätäli J o -
.'x-ph Antcp Heinonen 74 vuotta. Hei­nonen
on tullut ensin Yhiäysvaltoihii!,
.siirtynyt sieltä sitten Port Arthuriin
' ja Sault Ste. Marieen. jossa hän on
; asunut lähes 40 vuotta,
j Pappa Heinonen on vaziha työväen-
: liikkeen uranuurtaja. Korkeasta läs-
I tään huolimatta hän tekee joka päivä
! työtä c.Tiassa räätälinliikkeessään^Ja
; on hyyLs-sä voimissa. Yhdymme c n -
liitteluihin j a toivomme päivän san-j
karille monia syctymäpälviä j a m a i -
; niolta kalailmoja ensi kesänä. •
• • •
i Huomenna perjantaina täyttää South
I Porcupinessa CSJ:n osaston haalin
; vahtimestari Ananias Aaltonen 70
: vuotta. Päivän sankari on 'työsken-
S U
ioita
n
^ ' i nsllyt tällä mantereella Ollessaan r a -
T^hän koinmunismivastai.sen lai.stelun rahastoon kuuluu $14,300 ] kennuksUIa. metsissä, satamissa ja
II .imtjoon^ ($2,000 milj. enemmän kuin edellisenä vuonna), mikä me- ' laivois.sa, ollen vielä ikäiseksean hyvin
^ S ; g ^ ; : J ^ asevoimien pohjattomaari kukkaroon. Marshallin
* • iKnui"rafaoittamiseksi käytetään lähes $7,000 miljoonaa, multa presi-pirteä
j a terve.
j : , -^totti sanoi, että kansainvälisen taantumuksen avustamista jä aseis-
I • painista varten pyydetään myöhemmin lisää rahaa. Rauhanajan |; p6|/|äJU^^ varten Truman esitti $600 milj. rfiäurärahaa ja $525 mil-p-'
löanaa ns, strategisten materiaalien vara.stoimi5ta ja $725 miljoonia
Itfmueiiergian kehitystä varten.
I Yhdymme lukuisiin
! tänä merkkipäivänä,»'
onnitteluihin
•»SÄÄ
sraelih tilanteesta
Lehtemme uutisosastolla kerrottiin viime tii.staina, että Britannia
OQ prqtestoinut sen johdosta kun 5 brittiläistä sotilaäloutokonella
^ammuttiin alas Egyptin ja Palestinan rajalla. Samassa yhteydessä
jjiedoitettiin, että brittiläiset keskittävät sinne .sotalaivoja ja sotar
Joukkoja protestinsa tueksi.
; Israelin hallitus hylkäsi empimättä Britannian protestin. Se
myönsi, että 4 tai S brittiläistä lentokonetta jummuttiin alas kun ne
tulittivat juutalaisten asemia Negebin alueella. Juutalaisten edustaja .P^SIp avoimesti, että 12 brittiläistä lentokonetta hyökkäsi juutalaisten
"^'T^vfiHl lieljää taistelukohetta vastaan. Israelin viranomaisen selityksen mu-
|:aan alas ammutuista brittiläisistä lentokoneista putosi Palestinan
))uolelIe ainakin kolme.
MM
k-V:.>S':-y;'f.
l i S i
s »
m
mi
:^ Mikä on sitten totuus näissä ilmei.sesti erilaisissa väitöksissä?
.^Brittiläisten ja Israelin selostusten yksimielinen toteamus on se, että
k.Q. brittiläiset lentokoneet ammuttiin alas Egyptin j a Palestinan r a ­ajalla—
eivätkä^brittiläiset viranomaiset ole kieltäneet sitäkään, etteikö
Itolme heidän sotilaskonettaan pudonnut Palestinan puolelle. '
: Selvää siis on, että brittiläiset .sotilaslentokoneet olivat luvatto-.
Unilla teillä. Jos juutalaiset olisivat lentäneet Britannian yllä ja siellä
^puneet brittiläisiä sotila.skoneita, niin silloin olisi Israelin ta.savalta
Ilman muuta sjyllinen yleisen mielipiteen .filmissä. ^Mutta nämä
brittiläiset lentokoneet ammuttiin taistelualueella ja suurimmalta osal­l
a juutalaisten alueella, m i h i n niillä ei ole mitään oikeutta mennä. \'e-täköön
"sosialisti'* Eevin lentovoiman.sa. sotalaivansa ja sotajouk­konsa
pois Palestinan taistelualueilta, tai muussa'tapauksessa hän
|)aljastaa itsensä imperialismin avuliaaksi palkkarengiksi.
ifc|r'> f Ilman muuta on selvää, että Lontoo, Washington ia Otta\vakin
^vat "huolissaan" imperialismin otteen heltymisestä Lähi-Rlässä. B r i -
|||||||* selvästikin tullut vakuuttuneeksi, että sen arabialaiset sotiias-
1^ 1 . . , liittolaiset eivät voikaan kukistaa Israelin tasavaltaa, kuten oli tar- lipllil; i ^ i t u s . Siksi Bevin heittää naamiot pois j a lähettää brittiläisiä sota-aroimia
terrorisoimaan Israelin tasavaltaa j a vaikeuttamaan sillä maail-ii^
ll^i^S^™'*^^**'^^ käytäviä neuvotteluja. Bevin'haluaisi pitää Israelin edel-
' . Jeenkinpuolsiirtomaana j a ennenkaikkea Xeuvöstoliittovastaisena sota-
' r ll&iasemana. .Amerikan öljy-yhtiöt ovat perusc
;|^|||pS|nidtä Bevin vain sillä edellytyks
il l i
olemukseltaan samaa
ksellä, että ne saisivat
=:?SPy|^riistää Israelin luonnonrikkauksia j a määrätä " t a h d i n " minkä rau-
Israelin pitäisi tanssia.
j,^^^^^^^^^^^ tilanne on kieltämättä tukala. Ulkopuolinen painostus sen
1. r''^Vr^tS^näisyyttä vastaan on todella »suuri j a epäilemättä Israelin rajojen
^0'l^::-^!MfniJOileilakm on omistavan luokan keskuudessa voimia, jotka ovat
Jl^A V-'Valmiit tekemään lehmäkauppoja ipiperialistien kanssa oman maansa
J:|(£^'s^^^ todellisista eduista välittämättä. Tässä tilanteessa Israelin
.:, , ^tasavalta tarvitsee kaikkien oikeamielisten ihmisten tuen ja kanna-
•Atiksen.
Mitä muut sanovat
* U . Kiiti sitten muistetaan, että nämä sotamenot korvaavat vain
ifivgi^AeBSodsffi valmistelusta koituvat kustannukset, että lisäksi on mak-
09f^^ ja toisen maailmansodan aikana kertyneiden
;;f'iöaiu-ten vdkojen kallii korot j a pääomakuoletuKset. sekä näiden so-
;^^t||!n ail^euttamat muut menot, niin silloin voidaan todeta kaJ^i hyvin
Xoin neljä viidettä osaa Yhdysvaltairi hallituksen
^kyJÄfstä-menoista on sotamenoja, vanhojen ja uu-sien sotien kustap-
*''^|- - BtlSten peittämiseksi. Toisinsanoen veronmaksajien jokaisesta v i i -
neljä dollarial 2) .Näyttää
siltä, että Yhdysvaltain sotamenot lisääntyvät suhteellisesti
ns. rauhanomaisiin menoihin verraten^ Yhdysvalloista
; militaristinen maa sillä seurauk.sella, että
huojentamisen asemesta presidentti 'Jruman vaati nyt
^^^^^^^^^^''y^^ noin $6,000 miljoonalla. Mitä tällainen veroli.säys
({: '^^^oitiaa. — ja huolimatta siitä miten se peritään, .kansanjoukkojen
täytyy sen loppukädessä maksaa työnsä tuloksilla — se näkyy ehkä
y^^^j^Boh^ien siitä jos muistetaan, että Yhdysvaltain nykyiset sotamenot
vji:;;Ovat. jo keskimäärin $100 jokaisia miestä, naista j a lasta kohti vuo-
Vertailun vaoksi mainittakoon, että Canadassa on vastaava
^^^^ " J jokaista miestä, naista ja lasta kohti ja tämäkin summa
: rasitusta veronmaksajien kannettavaksi.
•^^•^ PresidenttiTrumanin esittämä sotabudjetti edustaa kaikessa alas-
'^^^^^^^^ hänen todellista ohjelmaansa. Puhues-saan viikko sit-uuden
kongressin istunnossa "liittovaltion asioista"
{{residentti Truman käytti paljon Rooseveltin jjäiviä muistuttavia
-^'HXttäeparsia ja radikaalisilta tuntuneita määritelmiä. Mutta yksityis-il^^
fajtatsetnpi tutkimus osoittaa, että hänen puheensa oli silloin harkitun
:^<<^|]^ääräinen ja välttelevä luvattujen sosiaalisten uudistusten suh-teen.
Presidentti'Truman lupasi esim. kumota Taft-Hariley-orjalain,
j ^ ; m hengenvedossa hän riensi ehdottamaan VVagnerin
; muutoksia, että se täyttäisi oleellisesti Taft-Hartley-
\ la^A paikan! Näin tapahtui muidenkin uudistusehdotusten suhteen.
^Mutta kun presidentti Truman puhui nyt pakollisesta sotapalveluk-i
raudan aikana, sotamenojen lisäämisestä ja Euroopan taahtu-
- ^usvoiimien avustamisesta — .sekä amerikkalaisten verokuorman l i -
|k|;;ji<^SflMSesta tämä ohjelman hyväksi, niin tällöin ei ilmennyt mitään
|t;^|l^[^inääräisyyttä,^^^^ mitään takaportteja,
tentti Truman on puhunut.
I T A L I A N S I S S E I L LÄ
OLI O M A T K E I N O N S A;
L O P E T T I V A T M i ; $ S O N S Y N N IT
Muuan amerikkalainen kirurgi pp
cstanut julkaisuoikeuden niihin ylLSjDO
rakkauskirjeeseeo,' jotka Mussolini
kirjoitti italialaiselle naliselle, signpra
Margherita SarfattiUe, jonka kansaa
hän 30-luvun keskivaiheilla ojl s u h ­teissa.
Kirurgi sanoo haluavansa, etta
amerikkalaiset naiset näiden kirjeiden
välityksellä oppisivat tietämään m i l ­laisen
mahdin nainen tarvitsee
naakseen miehen hartiat mattoon, -r-
Rooftian uutiskirje.
• • •
R I K O L L I S E T K I N P U O L U S T A V AT
T O I S I A A N M U T T A H A R V O IN
ASLAA " Y M M X B R E T J U N ^'
NÄIN H Y V IN
Selvä todistus eurooppalaisten ko
dittomien (DP:n) halusta noudattaa
lakia ja ylläpHää mainettaan hyvinä
kansalaisina Canadassa saatiin viiine
viikolla Thessalonln polilsioikeqde^ta.
K u n eräs koditon (DP) väkijuoman
vaikutuksen alaisena raivostui Jossa­kin
määrin Ja aiheutti $886 vahingot
pienen asunnon huonekaluille Ja pot­kaisi
Jalkansa auton ikkunan läpi, niin
el vähempää kuin 120 muuta koditonta
(DP:ta) antoi kirjallisen takeen, että
vahingot Icorvataan-. . . Sudbury
Daily Star.
" U S K O O " V A I N J U O P U N E I S I IN
H U O N E K A L U J E N R I K K O J I IN
. . . Mrs. Agnew (Mrs. Gordon Agnew
joka psallistul kirkon edustajana B u ­dapestissa
pidettyyn Demokraattisten
Naisten Maailmanliiton rauhanko­koukseen)
Ja typerä vanhus, Canter­buryn
punainen dekaanus yrittävät
$itoa villaa demokraattisteh kansojen
silmien eteen. Me emme usko kum-
4)aanlcaan heistä. — Sudbury Daily
Star.
• •
»REHELLISYYS M A A N P E R H ­ON
T U N T E M A T O N R A S I TE
. . . Y l i 30,000 henkilöä on Jo tuUut
Canadaan . . . On sanottu että noin
60,000 koditonta (DP:ta) voidaan tuot­taa
Atlantin poikki vuoden 1949 a i ­kana
. . . Hyvin ymmärettävästi mo­net
pakolaiset . . . ovat olleet valmiit
sanomaan sellaista minlcä luulevat
miellyttävän Canadäh viranomaisia.
Halifaxiin päästyään yksi latvialainen
sanoi, että monta hänen ystävänsä
hyljättiin korkeamman koulukasva­tuksen
vuoksi, ja" että hän valehteli
oman koulunkäyntinsä suhteen Ja te­keytyi
yksinkertaiseksi Jotta hänet v a ­littaisiin
tuotavaksi tähän maahan
. . . — Toronto Daily Star.
• • *
TYÖMIEHEN J A TALONPOJAN
YHTENÄISYYS
Kapitalistit noudattavat "hajoita Ja
hallitse"-periaalfetta. Se on hetlle
välttämätöntä säilyttääkseen vähem­mistönä
valtansa enemmistön y l i .
Paitsi sitä, että heidän apulaisinaan
hajoitustyössä erikoisesti työväestön
keskuudessa toimivat oikeistososiall-demokraatit,
pyrkivät he lukematto­milla
eri keinoilla pitämään toisistaan
erillään myöskin työväestön j a työtä­tekevän
talonpoikaisten. Kun oikeis-tososialidemokraateilla
ei ole erikoisen
suuria menestymisen mahdollisuulcsia
K u t ^ monilla muillakin taloudelli- ,
aen etämin aloUla näyttää katsaus
tämän teoinsuudep vuoden 1949 suh­danteisiin
hyvin täplikkäältä. Ei ole
enää epäilystäkään,siitä, että olemme
j p sivuuttatrat sodanjälkisen nousu­kauden
huippukohdan j a että talou-delhnen
elämämme on laskusuun­nassa.
Nyt on entistä vaikeampi p u ­hua
tilanteesta "yleisesti" koska jot­kut
teollisuudet j a palkkakxmnat ovat
vielä nousukauden tUassa j a toiset Jo
lamakaudessa.
Koska metsätöistä saadaan raaka-aine
kolmea tuotantoalaa varten
(puutavarat, puumassa j a 'päp^ri) on
tarjjeellista luoda katsaus jokaisEen
Riistä.
Klrj. Bruce Ma^^iuson
X U M B E B A N D S A W M I IX
W O R K E R S U N I O N O N T A R I ON
N E U V O S T O N S I H T E E RI
PUUTAVARATUOTANTO
Vientikauppa on ollut hyvin tärkeä
tc?kijä n i i n tuotannon kuin hintojen­k
i n kohoamisessa sodan jälkeen. Suu­r
i n osa viennistä suuntautui 3Rglan-tiin
mutti vienti sinne on vähentyny»
Jonkun alkaa. Kaikkien metsän tuot­teiden
(paperi mukaanlaskettuna)
vienti Englantiin oli tämän vuoden
9 k k : n aiicanä yhtesnsä 79.1 miljoo­naa
dollaria verrattuna 92.4 miljoo-,
naan edellisen vuoden vastaavana a i ­kana.
Itä-Canadan puutavaran tuot-hajoitustyön
suorittamisessa talonpoi­kaisten
keskuudessa, käytetään siihen
maalaisliittoa. Se yrittää uskotella
t y ö t ä tekevälle talonpoikaistoUekin.
kuink^ sen edut muka ovat risiirii--
dassa palkkatyöläisten etujen kanssa.
Ss uskottelte, että maalaisliitto ajaa
koko talonpoikaiston etuja ja koettaa
siten hämätä sen tosiasian, että maa­laisliitto
ajaa vain suuromistajien
asiaa. — Suomen Työkansan Sanomat.
1,500 urheilijan
sisäurheiluhalli
Leningradiin
Zurich. — Tänne saapuneiden/tie­tojen
mukaan. rakennetaan Mihailo-vin
ratsukoiUim alueelle Leningrsidiin
Neuvostoliiton suiurin sisäurheiluhalli,
jossa voidaan harjoittaa kaunoluiste-lua,
jääkiekkoilua, koripalloilua, verk-kopalloilua
j a yleisurheilua. Päivit­täisen
harjoittelutilan lasketaan r i i t ­tävän
1,500 lu-heiluhharrastajalle.
Katsomoon mahtuu' 5,000 henkeä.
tajilla ei ole tuskin lainkaan britti­läisiä
tilauksia toimitettavani v. 1949
Ja sen on Jo alh?uttanut metsätöiden
hupm^tavan vähentymisen.
B. C:sta ilmoitetaan saadun eräs
brittiläinen seitsemän miljoonan dol­larin
tilaus V. 1949 varten, jcsta 100
miljoonaa lautajalkaa on toimitettava
vuodan alkupuoliskon aikana. Vuo­den
1048 kuuden ensimmäisen kuu­kauden
aikana vietiin ainoi£t:fan 179
miljoonaa lautajalkaa Douglas P i r -
tuotteita.' Ilmeis:sUkin kärsitään län­nelläkin
huomattavan brlttiläistsn t i ­lausten
vähenemisen johdosta.
Optimistit toivovat yhdysvaltalais­ten
tilausten korvaavan tämän v a ­jauksen.
Tällainen päätepaikan
muuttuminen aiheuttaa uudelleen jär­jestelyn
teollisuudessa Ja edellyttää,
että menneinä aikoina vallinnut hy­vä
yhdysvaltalainen kysyntä jatkuu
edelleen. Mutta nyt j o on havaitta­vissa
merkkejä, että asianlaita ei ol&'
siten. Yhdysvalloissa varastoissa ol^i
leen puutavaran määrä on kohonnut
viime aikoina seuraavasti:
Lokak. 1947 6,040 milj. jalkaa
Elok. 1948 6,606
Syysk. 6366 , " "
Lokak. 7,200 " "
Hinnat ovat jo laskemassa YhdysV
valloissa. Vaikka Douglas F i r - t u o t -
teiden hinnat ovatkin olleet kiinteät'
heinäk. lähtien ovat etelän männystä
Ja Ponderosa-männystä valmiistetut'
tuotteet saavuttaneet kohokohtansa
Jo elokuussa. Se merkitsee Yhdys­valtain
markkinaln kuivumista, eikt
niitä voida pitää siitä syystä "rajatto­mina
mahdollisuuksina (Canadan me'
hettämJen brittiläisten, markkinoiden
korvaamiseen.
Koska vientimahdollisuudet ovat r a ­joitetut
vaikuttaa se kotimaisten
markkinain hintoihin Jyrkästi ja ras­kaasti.
Koska canadalalset puuta­varan
hintatilastot ovat vanhoja, ei­vät
viralliset hintaindeksit osoita vielä
laskua. Asuntojen kysyntä on viime
vuosien aikana ollut hyvin kireä ja
jos asuntojen rakentaminen pysyy
nykyisellä tasollaan merkitsee se hy­vää
puutavaran kysyntää. Mutta r a ­kennustoiminnan
perusala, uusien
tehtaiden j a liikelaitosten rakenta­minen,
on Jo vajonnut sodanjälkei­sen
kauden huippukohdan alapuolelle,
eikä kestä kauan ennenkuin sillä on
vakavat seuraukset koko talouteemme.
Joillakin alueilla saattavat "puQlus-tustyöt"
ehicäistä sen joksikin aikaa,
mutta el. yleisesti eikä asuntojen r a ­kentamiseen
nähden. Asuntojen r a ­kentamisen
nykyinen korkea taso r i i p ­puu
suuressa" määrin hallituksen vä­lillisestä
toiminnasta, Central Morti-gage
and 'Housing Corporationin palk­kioista
ja takuista. Ellei hallitus r y h ­dy
^joukkomitassa tukemaan halpa-vupkraisten
asimtojen rakennutta­mista,
niistä ei ole mitään merkkejä
tällä erää, saattaa nykyinen keski-luokkalaistyyppisien
asuntojen raken­nuttaminen
tyrehtjrä, minä hetkenä
tahansa kun yksilöiden ansiomahdolli­suudet
joutuvat pilveen.
Mikäli puutavara on kysymyksessä
on näistä sjnstä vuoima 1949 odotet­tavissa
hmtain laskeminen Ja tuo­tannon
vähenetnlnen. LuoimoUises-tlkin
koskee se. ensiksi pieniin tuotta­jiin.
Suurtuottajilla on parhaat yh­teydet
ja pitkäaikaiset myj'ntLsopi-mukset
j a kiristävät urakoitsijoitaan
tuotantonsa Ja voittojensa ermalläan
pitämiseksi. Mahdollisesti saattavat
jotkut pientuotajat tulla pois pyyh­käistyiksi.
j a ja Yhdysvaltain j a Canadan tulo-
' verotasoa ja suhteita.
PAPERITUOTANTO
Yhdysvaltain hienon papsrln tuo­tannossa,
joka vaikuttaa Canadan
puumassan kysyntään, vai sinkin k im
on. kysy;inyksessä erilliset yhtiöt, on
laskiikausi jo havaittavissa. Marr2sk.
29 päiväit New York Journal cf Com-merce
kertoi seuraayaan tapaan:
"Paperin tukkukauppiaiden ja
kuluttajien ke-kuudsssa on oUut
havaittavissa virtaus ostojen ja v a ­rastojen
rajoittamiseen. Se on v i h -
jaukssna laajalle levinneestä käsi­tyksestä
että hinnat ovat laske­massa.
Tähän mennessä ovat k u i ­tenkin
useimmat hirmanalennuk-set
koskeneet pääasiassa huono­laatuista
paperia, josta on tah­dottu
päästä eroon hyvän kysyn­nän
vallitessa.
Sanomalehtipaperin k y s y n tä
näyttää saavuttaneen huippukoh­tansa
ja on epäiltävää"onko h i n -
• tain korottaminen lainkaan mah­dollinen.
P A N K I N LAUSUNTO
Viime jouluk. 23. päivätty Montrea­lin
pankin "Business Review" sisältää
seuraavat havainnot puutavaran ja
paperin suhteen:
,1fa^lss:iz KoT:k.°alaatuisen puuta­varan
kotimainsffl kysyntä on pysyn^
kiint^boä vaikkakin hinnat osoitta-
'.at heikkes3misiär- Mitään tärkeitä
vientisapimuksia brittiläisille mark­kinoille
ei oje iimäantimut. Paperi-putrrarastot
riittävät tyydyttämään
kysynnän: Eapei^-^ j a puumassateh-taisiin
nähdgn an':'Jbavaittu vähäinen
vauhdin pysähtyminen.
B. C:ssa: J o u l u k . " i l p. p ä ä t ^ s i -
der:' neljän yiOcoxi' aikana toimivat
sahat keskimSpTfej^.1 prosentilla nor­maalisesta
tuotantokyvystään, verrat­tuna
84.7 prosenttah edellisen vuoden'
vastaavana aikana.
Atlannln rajnnilM^la: Korkealaatui­sen
puutavaran j a kuorittm paperi­puun
kotimainen kysyntä on kiinträ.
Vientimarkkinat ovat epävarmat ja
tämän talven katkaisu on entistä vä­häisempi.
- -
Tämä tilaime arvatenkin on syynä
pankin asenteeseer^puiitavaratUotan-non
rahoittaminen nähden täiiä
vuonna, josta Canadian Lumbermen*s
Associationin pääii^les W. J . Leclerc
mainitsi Montreal Gazetten marfask.
9 päivän numefön mukaan seuraaval­la
tavalla:
"Englannin m^kkinöiden aiheut­tama
viivytj's oprio^tanut siihen, että
tuottajat elyätj ^ k e n e ' suunnittele­maan
tuotantoaanV Jotkut yritykset
riskeerasivat j a ryhtyivät katkaisutta-maan
viime vupnha mutta, he eivät
kykene tekemään sitä tänä vuonna
uudelleen, koska pienyrittäjät' eivät
saa, asiain r ^ k y i s d j ^ h olles.3a, pank­kien
rahallista-apurf."
Mielipiteeni Uniorista ovat radiioali-
, sanoo mrs.
l^voato. — Mrs. Qordcn Agnew, j o ­ka
oli edustajana Naisten JBCantain vä­lisen
Maaihnanliitpn konferenssissa
Budapestissa, saxu3i tääBä, että kirkot
n i i n Prahassa kuin Budapsstissakin
toimivat "vapaasti ja avoimesti", eikä
ole näkyvissä minkäänlaista jrritystä
kommunistisen hallitusvallan taholta
!r:>rtaa uskontoa. "Minä kävin katoli­sessa
katedraalissa ^Prahassa j a kato-
J i s e ^ a kirkossa Budapasttea ja
lemmat pUvat auki j a hjrvihvoipia",
sanoi hän. -
sella lapsella oa tasavertainen mah-
M.p. Agnew sanoi liavainAeensa a i ­noan
erimielisyyden sen takia-, kun
Unkarin halU"tusQn ottanut kouluope­tuksen
haltuunsa j a katolinen kirkko
vastustaa katoUsten^koulujen kontrol­l
i n luovuttamista valtiolle. . ^
Hän sanoi lähteneensä Unkarista
ennenkiiin kardinaali Mindszenty
vangittiin, eikä näin oUsn tiedä syy-
Jtä. vangiteeipiseenV:^!^^ sanoi kysy­myksen
kontrollista icpulujfn y l i mah-dölUsesti
j o h t a n e e kardinaalin van­gitsemiseen,
sanoi, ettei hän h a -
,v'ainnut missään viiiamieli^Trttä, vaan
ehkä häinipäst^stä koulukontrolliky-symykssssä.
Sallituksen Ja protes­tanttisen
kirkon väliUä häh sanoi val­litsevan
täiydfilliseii yhteistoiminnan
j a hän s a i sellaisen yailoituksenr ettei
hflliitus halua "astua kenenkään, var-dollisuus
j a jskainen, jpBa on kykyä ja
h a l u ^ voi mennä yliopistoon valtion
kustannuksella. BCinä tapasin erään
tarontolaisen pojan ja .kaksi muuta
canadalaista Budaa>esti£sa, jossa yksi
opiskeli musiikkia j a teiset täydensi-,
vät opintojaan yliopistossa j a heidän
täj'tyi maksaa vain ruoastaan.
Päinvastoin kuin, mitä..sanotaan us-iccntovastaisen
toinuimän kasvami­sesta
kommunistisissa maissa, mrs.
Agnew sanoi . U n k ^ i n hallituksen
hankkivan i^elloja niihin roomalais-katolisiin
kirkkoihin, joista natsit vei-
7ät k-ellot miehityksehsä aikana.
. Mrs. Agiiew. o l i sitä:inieltä, että jos
Unkaria voidaan pitää yhtenäisyyden
ja korkean moraalin esikuvana "rau­taesiripun"
takana, niin-"olisi silkkaa
idioottimaisuutta j a pelkkää Itsemur­haa
länsivallOilis ryhtyä sotaan kom-muqististen
maiden kanssa. Minä clen
sitä mieltä,^että ainoa millä voidaan
-taistella kommunismia vastaan on
tarjota jotam parempaa".
Budapestissa oh tuskin ikkunam-uu-tuakaan
jäljellä Sodan loputtua, eikä
ainoatakaan siltaa kaksoiskaupunkien
Budan ja Pestin välillä. Neljä siltaa
oh jo rakennettu ja viides valmistuu
ensi vuonna.
Hän sanoi rauhankonferenssin ol­leen
niiden naisten kokouksen, jotka
ovat päättäneet, että. "elleivät miehet
IQ miljoonan
dollarin apurahat
urheilua varten
; Ol^tawa. — Täällä viime viikolla
koolla ollut eri urheilujärjestöjen edus­tajien
Ja asianharrastajien kokous on
päättänyt alistaa eri järjestöjen hy­väksyttäväksi
ehdotuksen että liitto­valtion
hallitusta .pyydettäisiin käyt­tämään
kolmen vuoden aikana kymr
menen miljoonaa dollaria urheilu­kenttien
ym. edellytysten parantami­seen
Canadassa j a että kansainvälisiin
kilpailiiihm osallistumista vartan
myönnettäisiin $300,000 vuotuinen
apuraha. Canadan olympialaiskomi-tean
presidentti A. Sidney Dawes eh­dotti,
että eri järjestöt ilnioittaisivat
iyväksymisestääri mahdollisimman^
pian, että pyyntö voitaisiin esittää
hallitukselle niin varhain, että määrä­rahat
voitaisiin sisällyttää hallituksen
tämän vuoden inenoarvioon, joka esi­tetään
alahuoneelle tämän kevään a i ­kana.
Ammattilaisten hocke>--järjestöjen
edustajat kannattaisivat kymmenen
miljoonan dollarin apurahan pyytä­mistä,
mutta olivat $300,000 • vuotul-ssn
edustusmäärärahan pyytämistä
vastaan koska se merkitsisi heidän
mielestään hallituselinten tarpeetonta
sekaantumista lurheiluasioihin.
Neuvottelukokous, päätti valita
myöskin kolmimiehisen komitean har­kitsemaan
amatöörikysymystä, kutka
ovat amatöörejä ja kiitka ammatti­laisia.
Kokoukseen osallistui 28 eri urheilu­järjestöjen
johtavaa jäsentä etupääs-
Talkoot^ tanssit
ensi lauantaina
Port Wellerissä
st. Catharines Paikallinen v.- ja
u.-seura päätti viimeksi pidetyssä ko­kouksessaan
suorittaa korjaustöitä
seuran huoneistossa Port Wellerissä.
-Työ onkin nyt täydessä käynnissä.
Viime lauantaina j a suimuntaina oh
talkoot j ^ ensi lauantaina tarvitaan
jälleen rajaton määrä talkooväkeä et­tä
sa,ataisiin kaikki työt \'almilksi i l ­taan
mennessä silla saman päivän i l ­tana
pidetään sitten railakkaat tal­kootanssit.
Sitten ei tarvitse pelätä,
että selkään puhaltaa»tuuli koska haa­li
on sisustettu uuteen asuun. Se on
nyt vallan toisenlainen kuin ennen.
Toivottavasti jokainen saapuu u t e l i ­aisuudesta
katsomaan miltä haalim­me
nyt näyttää ja antamaan samalla
kannatuksensa tehdyn työn johdosta.
Tämä korjaustyö tiili maksamaan aika
ison summan sillä me luotimme ympä­ristön
suomalaisiin, että saamme hei­dän
kannatukisnsä yhä edellsenkin.
Seuran jäsErtistön huomioon! Seu­ramme
vuosikokous, pidetään tammik.
viimeisenä suimuntaina Port Well^ris-sä.
Asiasta kerrotaan yksityiskohtai­semmin
myöhemmin tässä lehdessä
julkaistavassa ilmoituksessa.
Talkootansseissa siis tavataan! —
— U . H .
sä itä-Canadasta. Heidän lisäkseen oli
sEiapuvilla noin 30-havainnoitsijaa eri
järjestöistä.
- —— '
osallistuneen 500 naista 54 eri maaist^
j a '.'kaikki minun ennakkomiellpiteeni
sorrosta, epäyhtenäisyydestä j a sisäi­sistä
'ristiriitaisuuksista kcmmunisti-sessa
Unkarissa ovat rapikaallsesti
muuttuneet. Minä'en koskaan kuvi­tellut
näkeväni sellaista mitä näin,
hyvää tahtoa ja tyytyväisyyttä ihmis-ten*
kesktpd8ssa, k im he kiireisesti jäl­leenrakentavat
tuhoutunutta pääkau-puniclaan''.
Hän ei havainnut missään ilmene­vän
.sellaista, että byrokraatit yrittä­vät
näyttää vierailijoille _^vain sitä;
mitä hallitus haluaa heille näytettä­vän.
Päinvastoin, aina kysyttiin: M i ­tä
haluatte nähdä? "Minä sain tar­kastaa
koulut j a sotaorpojen kodit,
joihin minulla oli erikoinen mielen­kiinto."
Mrs. Agnew sanoi, ettei hän nähnyt
ainoatakaan venäläistä sotilasta -vii­den
päivän vierailunsa aikana Buda­pestissa,
eikä neljän päivän vierailul­laan
Tshekkoslovakiassa.
"Minä olin erittäin hämmästynyt
nähdessäni mitä on tehty täsrä pie­nessä
maassa (Unkarissa)- kansanva­listuksen
suhteen j a myöskin sadoille­tuhansille
sotaorvoille", sanoi hän.
"Jos kansan keskuudessa olisi havain­nut
epätoivoa ja onnettomuutta, niin
sitä olisi varmaankin tavannut näi­den
lasten, keskuudessa. Lapset eivät
osaa peittää tunteitaan ja he eivät voi-o.
soittaa innostustaan ja tyytyväisyyt­tään,
ellei se ole odellista. Lasten kes­kuudessa,
ilmeni spontaanista innos­tusta
kouluohjelmaansa kohtaan." /
Hän kertoi, kuinka häntä jatkuvas­ti
muistutettiin k u n hän mainitsi or­pokodeista.
"Viranomaiset muistutti­vat
minua jatkuvasti, että ne ovat ko­teja,
sillä n i i n paljon on uhrattu n i i ­den
muodostamiseksi kodeiksi näiden
sodan onnettomien uhrien hyvinvoin­nin
kehittämiseksi. Mitään ei ole l a i ­minlyöty
kodin ilmapiirin muodosta­miseksi,
onpa vielä, hankittu niihin
kotieläimiäkin, kuten kissoja j a . k o i -
ria."
Unkariii opetusohjelma on erikoi­sen
huomattava, hän sanoi. "Jokai-paiile"
vaan haluaa tasoittaa kaikki
erimielisyydet.
Mrs. Agnew sanoi konferenssiin katsomme
mita vomune tehdä. Kokouksen mie­lipide
oli, etteivät nöEet enää koskaan
arma vastaansanomatta poikiaan ty-kiru-
uoaksi, jos maailman rauhaa uiia-
_tan". .
Mi-s. Agnew on toiminut 14 vuotta
ravintoalan luermoitsijana Länsi-Kii­nan
yliopistossa, missä hänen miehen­sä,
professori Agnew oli opettajana 25
vuotta, aina viime vuoteen saakka.
Molemmat oUvat "Xlidistyneen kirkon
lähettämät Kiinaan. Professori Agnew
tekee nyt tutkimustyötä ja IpennoI Ca-lifornian
yliopistossa.
Rautatieonnettomuus
CNR:n radalla
Ouimet, Ont. — Aikaisin lauantai­aamuna
suistui 24 tavaravaunua pois
kiskoilta Canadian National rauta­tiellä
noin 30 mailla Port Arthurista
itään. Tapaiis johtui särkyneestä
ratakiskosta. Muutamia viljavaunuja
tuhoutui täydellisesti.
Kesti kahdeksantoista tuntia en­nenkuin
kaksi nostokonetta sai niin
paljon tietä auki, että ensimmäinen
juna pääsi läpi. Matkustajajunat jou­tuivat
kulkemaan C P R : n rataa myö­ten
Red Rockin ja Port Arthurin vä­lillä.
Kuluu useampia päiviä ennen­kuin
kaikki särkyneet vaunut saadaan
pois. Tulkoon mainituksi, että onnet­tomuuden
aiheuttanut kisko oli vaih­dettu
Juuri muutama päivä aikaisem­min,
- r W.
Miina ajautui Helsingin
Merisatamaan ,
Helsinki. — (S-S) — Ajomiina ha­vaittiin
t.k. 2 pnä klo 11 Hernesaaren
j a Sirpalesaaren välillä, 50 metriä
Helsingin rannasta. Siitä miina ajau­tui
edelleen tuulen mukana rantaan
merisatamassa. Rannassa inerivoi-mien
toimesta sotilasmestari Urho
Kilpinen purki miinan. Miina oli sak­salaista
alkuperää ja lähtöisin sodan­aikaisesta
miinakentästä, josta se oli
ihmeellisesti kaikkien karien ohi pääs­syt
kaupungin rantaan.
PÄIVÄN PAKIUA
Kirkko rikkaitten asialla
PUUMASSATUpTANTO
Puumassan hinnat ovat olleet koko
inioden ajan kiinteät. Kysyntä on
hyvä j a vienti kohoaa. * Epäilemättä
tapahtxm suiurin osa US.\:n viennistä
yhtiöille. Jotka ovat suhteissa tuotta-jim.
Tämä tuotantoala tulee ole­maan
paljon varmenunaUä pohjalla
kuin puutavaran trujttajat, varsinkin
ne liikkeet, joilla on läheiset suhteet
Yhdysvaltoihta. Tässä tilanteessa el
puuinassan markkinahintain muutok­silla
ole suurtakaan merkitystä. Emä-yhtiö
määrää alayhtiöhi tuotannon
hinnat, pitäen sitä tehdessään taval­lisesti
slhnällä koko yhtymän voitto-
RoomalaiskatoUnen kirkko on jär­jestänyt
alaistensa sielunhoidon täällä
maan päällä paljon paremmin kuin
monet uskoimolliset ryhmät. Sillä on
Pyhän Pietarin seuraaja maan päällä,
joka valitsee harkintansa mukaan
sielut ikuiseen autuuteen tai lähettää
ne helvettiin kärveimettäviksi. Mutta
ennenkuin katolisen kirkon nykyinen
mahtava valta pystytettiin ja paavi
korotettiin valtaistuimelle, on seij his­toria
täynnä kertomuksia paavien,
kardinaalien ja piispojen sammumat­tomasta
vallanhimosta, taistelusta,
valtiovallan asioihin sekaantumiselta,
lahjomisista, kiristyksestä, rahanpal-vprmasta
ym. Vatikaanin pitäisi, k u ­ten
sen taholta selvitetään, pysyä po­liittisista
asioista sivussa,- mutta ei
koskaan ole vielä sattunut yhteiskun:..,
taa-järkyttäviä kansan vallankumouk­sia
tai muita kansanliikkeitä joihin ei
paavi olisi tavalla taikka toisella se­kaantunut
rauhan kauhtanan verhossa
kansanliikkeitä vastaan. Toisinaan on
sjmtynyt tilanteita, joissa paavin on
täytynyt toimia paljon suorasukai-semmin
Ja saanut siitä osakseen vie­läpä
katolistenkin vihan.
Paavin sekaantuminen Espanjan
kansalaissotaan Francon puolesta pal­jasti
s§lvästi kuinka Mikäilemättö-mästi
katolinen kirkko sekaantuu lait­toman
halUtuksen puolustamiseen kiin
on kysymyksessä maallisen mammo­nan
säilyttäminen katolisen kirkon
käsissä. Joukkomurhat, joiden u h ­riksi
joutui satoja katolisen kirkon
alempia pappeja, hiän siunasi lähettä­mällä
Francolle, Espanjani kansan
pyövelille erikoisen rukousnauhan lah­jaksi.
Sodanjälkeisessä,Itahassa "kommu­nistivastaisen"
taistelun etuneniä
on Milanon surullisen kuuluisa arkki­piispa
kardinaaU Schuster, joka\ nöy-räniskaisena
palveli sodan aikana f a ­sisteja.
Kasvatusministerinä palvelee.
kir£>lUnen hämärämies Gonella, joka
fasistien aikana toimi Vatikaanin
lehden Osservatore Romanon toimit­tajana.
Hän on julkisesti sanonut,
että Francolla bn ansiopuolellaan
"liucmattavia historiallisia palveluk­s
i a " ja siksi varoittanut "sulkemasta
silmiä niiltä eduilta, joita Francoti
hallinnon säilsmiinen Espanjassa mer­kitsee
vanholllisellie Euroopalle''. Y h ­dysvalloissa
ilmestsn^ä Nation äsket­täin
kirjoitti, että Italian viranomai­set
ovat useissa tapauksissa sovelta­neet
käytäntöön vanhoja fasistisia
lakeja supistaakseen uskonnonhar­joittamisen
vapauksia ei-katolisilta
siitä huolimatta, että uusi perustuslaki
takaa uskonnonvapauden kaikille.
Vieläpä niin pitkälle on eräissä lää­neissä
tdenty, että katoliset piispat
ovat julistaneet, pannaan useita teat­teriesityksiä
j a sellaisten maalhnan-kuulujen
kirjaihjoiden kuin'Plauber-tin,
Maupassantin ja d'Annuzion'
teoksia. ,
, Tässä on vain muutamia esimerk­kejä
"kuinka Vatikaani häikäilemät­tömästi
sekaantuu^ maallisiin asioihin
sielimhoidon asemesta. Ei ole ihme
jos Vatikaani, yhdessä koko taantu-musleirin
kanssa, pn parkunut sen
johdosta kun IJnkarissa vangittiin
kardinaali Mindszen|y. Kuten uuti­sissa
o n kerrottu, vangittiin hän sen
johdosta, että hän, osallistui urkin­taan
ja oli sitä varten saanut iilko-mailta
rahaa. Kaikesta tästä huoli­matta
intetään, että tämä osoittaa
kuinka Unkarissa harjoitetaan uskon­vainoa.
Kardinaali Mindszenty ei vain toi­minut
vieraan vallan palveluksessa,
vaan hän teki kaikkensa estääkseen
hallituksen toimeenpanemat uudistuk­set.
Hän myöskin taisteli kirkon ja
valtion erottamista vastaan. Huoli­matta,
että kardinaali Mindszenty
vastusti kaikkia haUituksen reforme­ja,
sai hän valtiolta palkan, joka oli
kaksi kertaa enemmän kuin mitä pää­ministeri
sai. Tätä ei suinkaan voida
väittää uskoimoliiseksi suvaitsematto­muudeksi
hallituksen taholta. Mut­ta
kardinaali Mindszenty on osoitta­nut
uskoimollista suvaitsemattomuut­ta
sillä, että ne katoliset opettajat,
jotka ryhtyivät opettajatoimlin hä­nen
vastustamissaan uudistetuissa
kouluissa, saivat häneltä potkut kato­lisista
seurakutmlsta.
Unkarin haUituksen suhtautumista
kirkkoon osoittaa Juuri Budapestista
palanneen 'Yhdistyneen Baurkon edusr
tajan nars. Gordon Ägnewn, jota ei
voida ainakaan kommimistisuudesta
syyttää, antama lausunto canadalai-sille
lehdille. Hän sanoi olevansa va­kuutettu
siitä, että kirkot saavat U n ­karissa
vapaasti harjoittaa uskormon
palvelusta j a että vieläpä haUitus aut­taa,
kirkko j a ostamaan kelloja niihin
takana saattaa kaikki
me kuuluvat ih-ja
olen varma,
meidän kansaam-kirkkoihin,
joista saksalaiset -veivät
ne.
Canadakin on vhallisesti sekaantu­nut
kardinaali Mindszentyu q^Iaaru
K u n Vatikaanin käskystä Ottawan
katolinen arkkipiispa Alezandre V a -
chon pyysi halutusta sekaantumaan
kardinaaU Mindszentyn vangitsemi­seen,
n i i n ipääministeri ilmoitti äsket­täin,
että se on ryhtynyt tutkimaan
asiaa. Vaikka haUitukselle e i vielä o l ­tu
esitetty tutkimuksen tuloksia, n i in
pään^nisteri St. Laurent kuitenkin s a ­noi
seuraavasti:.
• ' ^ t S raaimmat j a monet hyök­käykset
uskonnon Johtajia vastaan
rautaverhon
meidän si
mlset hä
että se i nh
m e . . .
Ehkäpä herra pääministeri ja ka­tolinen
hierarkia on hämmästynyt.
Canadassa on varmasti paljon ihmisiä
uskonnollisiinkin piireihin kuuluvia,
jotka eivät ensinkään hämmästy Un­karin
haUituksen toimenpiteitä.
On myöskin havaittavissa selyiä
merkkejä, siitä, että katolilaiset ihmi­set
katselevat asioita hiukan toisin
kuin viralliset katolisen kirkon yli­mykset.
Aivan äskettäin eroitettiiu
toimestaan Argentiinassa Buenos Ai­resin
Corpus Domini kirkon katolilai­nen
pappi Jose Maria Dunphy siiti
syystä, että oli arvosteUut presidentti
Juan D. Peronin hallitusta. KUD
kardinaaU CopeUon määräämä uus
pappi piti ensimmäistä saamaansa
Corpus Domini kirkossa, mm valo
kouraUinen seurakuntaa oU kuulemas­sa
sitä k u n taas suurin osa seurainin'
taa oU sanopiassa jäähyväiset eroite-tuUe
pappi Dunphylle. Tämä osoittsi
selvästi, että katolisen kfirköh yinff'
män johdon j a varsinaisen työtäteke­vän
seurakimnan väUt kiristyvät^
Jos joUoinkin, edes vahingossa, PS'
hän Pietarin sem-aaja j a hänen kar
dinaalinsa olisivat puolustaneet työ­tätekeviä
riistettyjä, n i i n siUoin voi-taisim
turmustaa, että he käjrtännS-lisesti
seuraavat vaiiahtajan oppi^
sitä eivät ^ultenk%an katolisen loh­kon
päät ole koskaan tehneet.
vapahtaja tuUsi nyt maan päälle, niiE
hän varmaankin tekisi köydestä ruos­kan
ja ajaisi herran temppelistä P&
ne, jotka ovat tehneet siitä kauppa­huoneen.
Katolinen kirkko nykj^ääc
on todella rilstäjähiokan tehokas
j a kuuluipa joku upporikas protestant­tiseen,
roomalaiskatoliseen tai
hjrvänsä, kirkkooni n i i n h ^ puol
taa paavin tekoja sUtä syystä, että
puolustaa, heidän luokkaetujaan.
Uoti.