Vapaus, May 26, 1949

              Sivu 2 Torstaina, toukokuun 26 p., — Thurs., May 26
mmi
• l i -
l i i i i
m
'il' il
(UBEBTT) — Independent X^bor
Olgaa of Finnish Canadlsns. E»-
UMiffhM NoT. eth 1917. Authorlzed
as second dass mail by tht Post
Otflce Department, Ottam. Pub^
licbed tbrice weekly: Tuesdays,
IJsvusdays and Saturdays bf Vapaus
Ftmlishing Ccmpanf licL, at 100-102
^bh St. W., Sodbury. Ont.^ Canada.
T^hanes: Btatnem OCflee *-mL Edltorlal OCfiee 4-4386. Mkm^
address Baz 89, eodbozy, Ontulo.
Advertlslng rates npon appUcation.
TranBlatlon ftee of dbae^.
THIAUSQZNNAT:
Canadassa: 1 vk. 6.00 « kk. 3 ^
S.kk. 2^
Yhdysvalloissa: 1 vk. TiM 6 kk. 320
Siuanessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4^
Tuhat työtöntä Sudburyyn!
. 'Samalla kuin vanhojen puolueiden vaaliehdokkaat maa­lailevat
ruusuisia tulevaisuudenkuvia kylmä todellisuus työh-iyy
esiin uhkaavan työttömyyden muodossa.
Sudburyn nikkeliteollisuudessa — missä työnantajain toi­mesta
on erinäisten verukkeiden perusteilla viivytetty työeh­tosopimusneuvottelujen
alkamista — pannaan kesäkuun 1 päi-väiiä
joka kahdestoista mies pois työstä. Tämä suunnitelma
edellyttää, että tuotantoa vähennetään 20 prosentilla ja tuhat
miestä heitetään työttömien armeijaan. Näin työttömyys-probleemi
vetää mukaansa Sudburynkin missä sodanaikainen
"hyvä aika" on jatkunut näihin päiviin asti. Ja työvoiman
vähentämisen syyksi ilmoitetaan tuotteiden kysynnän vähene-niinen
kuten muillakin teollisuusaloilla.
. Näin Sudburyssa toistuu se mikä on ollut Canadan mui­den,
teollisuuskeskuksien vitsauksena koko talven. Suuressa
ja'rikkaassa Canadassa arvioidaan nyt olevan yli 300,000 työ­töntä
puutavaratyöläistä, kaivosmiestä, rakennustyöläistä jne.
Satoja työttömiä viettää yönsä Pohjois-Ontarion kaupunkien
vaflikiloissa. Torontossa arvioidaan olevan 14,000 työtöntä ja
paivälehdet julkaisevat kuvia leipälinjoilta.
' Samalla kuin työttömien määrä lisääntyy ja leipälinjat
pimenevät tulee jatkuvasti uutisia ulkomaakaupan supistumi­sesta
ja tavaravarastojen täyttymisestä. Toronton Trinity-vaalipiirissä
ehdokkaana oleva LPP:n kansallinen johtaja Tim
Buck on ylläolevan perusteella erikoisesti varoittanut, että
työttömyystilanne pahenee paljon ensi syksynä.
«lYksi huolestuttavin seikka tässä tilanteessa on se, että
työttömyysvakuutusmaksut ovat aivan riittämättömän pie­net.
Ontarion metsämiehet, jotka ensimmäiseksi joutuivat
idässä työttömyyden uhreiksi, eivät saa lainkaan työttömyys­vakuutusta.
Tässä on huutavan suuri epäkohta mihin pitäisi
saada parannus viivyttelemättä. Lisäksi työttömyysvakuu­tusmaksut
ovat aivan riittämättömät ja niiden antama "yli-mfeiiokausi"
on liian lyhyti Työttömyysvakuutusmaksuja olisi
nykyisten hintojen vallite.ssa korotettava ainakin 50 prosen­tilla
ja määräviikkojen asemesta työttömyysvakuutusta olisi
maksettava niin kauan kuin henkilö joutuu vastoin omaa tah-tc^
an olemaan työttömänä.
; Tosiasia luonnolli-sesti on, että parhainkin työttömyysva-ki^
utus voi täyttää vain hätätilanteen vaatimukset. Työväki
eij halua työttömyysavustusta, vaan luovaa työtä. Siksi työ­väenliike
vaatii, että tykkiohjelman asemesta pitäisi ryhtyä
rakentamaan asuntoja. Sen sijaan, että nyt käytetään Cana­dassa
lähes $2 rtiilj. joka arkipäivä tuottamattomaan sotava-r4steluun,
tällä rahalla pitäisi rakentaa asuntotaloja mikä an­taisi
luovaa työtä tuhansille miehille ja naisille.
*! Mutta vanhojen puolufeiden ehdokkaat ja hallitukset eivät
tiaista parannusta totputa. Siksi on välttämätöntä tulevissa
lijttovaaleissa valita voimakas ryhmä rauhan asiaa edistäviä
tjjöväenmiehiä, jotka puolustavat työtätekevien taloudellisia
e^ja.
I Paras vastaus siihen kun Inco panee tuhat miestä työttö­mäksi
kesäkuun ensimmäisenä päivänä on se, että valitaan
RJH. Carlin suurella äänten enemmistöllä parlamenttiin kesä-.
k(iun 27 päivänä. Se on kieltä, mitä porvarit ymmärtävät ja
samalla käytännöllinen osoitus siitä mitä kansanjoukot ajat­televat
sotaohjelmasta, mikä tuottaa työttömyyttä ja loppu­matonta
epävarmuutta huomisen suhteen.
Sinnikästä ^Väärin muistamista''
! Canadan Uutiset pitää ilmeisesti lukijakuntansa intellek­tuaalista
tasoa niin alhaisena, että sille voi kaikista tosiasioista
välittämättä "muistaa" aivan läheisiäkin asioita väärin. Ca­nadan
Uutisten kaikki totuutta rakastavat lukijat tunsivat
varmaan vastenmielistä kuvotusta sydänalassaan kun he vii­me
viikolla lukivat lehtensä toimituspalstalta erään brittiläi­sen
sanomalehtimiehen Parisin rauhankongressissa esittämän
lausunnon: "Minä kysyn vain tämän kokouksen jäseniltä, ha­luatteko
Kiinan kysymyksen ratkaistavaksi ilman enempää
sotimista" ja sen jälkeen Canadan Uutisten oman huomau-tafisen:
«A- "Kokouksen jäsenet tähän esitykseen huusivat valtavia
'eJJ^iuutoja, joka siis osoitti ,että he halusivat sotaa silloin kuin
r^E^a olisi ollut saatavissa. Tässä oli tilaisuus kommunisti-j(^
ajilla ottaa käytäntöön rauhallinen asiain ratkaisu, vaan-heH'alitsivat
sodan . . ." On todella kummallista, että mikään
lOTrti voi suhtautua lukijakuntaansa niin halpamielisesti, että
li|£nainsa paremmista tiedoista välittämättä yrittää selittää
y ^ päiväksi t.s. rauhaa kannattavia kiinalaisia sodan lietso-jijtsi.
Canadan Uutisten lukijat muistavat kenenkään muis-ti|
ttamatta, että juuri Chiang Kai-shekin miehet hylkäsivät
taas viimeisimmät rauhanehdot ja valitsivat uudelleen sodan
tien, sisällissodan lopettamisen asemesta.;. Canadan Uutisteit
lukijat tietävät, että mikään brittiläinen sanomalehtimies ei
voi puhei.ssaan määrätä Kiinan historian kulkua ja kuten sa­nottu
Kuomintangin taantumuskopla valitsi jälleen rauhan
a$,iemesta sodan tien kun se hylkäsi Mao Tse-tungin rauhantar-jOjuksen.
^Meillä on niyö.s sellainen käsitys että Canadan Uutisten lu­kijakunta
tietää huomattavan paljon enemmän lähivuosien
historiasta mitä heidän lehtensä otaksuu tai ehkä haluaisi sen
tietävän. Missään tapauksessa seuraavat hyvin tunnetut ja
k(lmoamattomat tosiasiat eivät voi olla kokonaan tuntemat-tohiia
Port Arthurissa: '
.11 Kommunistit, Demokraattinen liitto, unionistinen liike ja
Sanalla sanoen Kiinan kansanjoukot eivät halunneet sisällis­sotaa.
Ne tekivät kaiken voitavansa sisällissodan välttämi­seksi.
Vaikka Chiang Kai-shekin taantumuksellinen dikta-tv'jjrihallitus
sorti, solvasi ja terrorisoi kansan järjestöjä, niin
viimeksimainitut pyrkivät kuitenkin rauhallista tietä ratkai­semaan
maansa suuret pulmakysymykset.
Kiinan kommunistit suostuivat (kesäkuussa 1946) esim
kokoomushallituksen muodostamiseen sillä ehdolla, että
CHiang Kai-shek jää presidentiksi ja kommunistit jäävät
vähemmistöryhmäksi hallituksessa .
:^iinan kommunistit suostuivat silloin siihen, että maan
kaksi ai-meijaa liitetään sillä perusteella, että siihen tulee 90
Kuomintangin divisionaa ja vain 18 kommunistien divisionaa
-akussakin divisionassa 14.000 miestä. Yksityiskohdat näistä
sotilaallisista sopimuksista julkaistiin Yhdj'svaltain tiedon-
PAIVIA
I.. 1.
ataUi S»lQ Chicago Minella Ont.
taytii viime lauantaina 70 vuotta. Salo,
jok# on Vapauden tilaaja Ja lukija sen
perustamiselta saakka, on saanut mai­nitulla
perukalla yli 24 vuotta. On­nittelemme!
Eilt-n täytti Naughtonissa mrs. Elina
Sundboim, lehtiemxne ykal tannok-kaimmista
asiamtehistä, 50 -vuotta.
Mon^t ovat ne askeleet, jotka Elina on
jättänyt lebtia^ioissa pitkin famMseu-tua
taivaltaessaan. Yhdymme onnit­teluihin!
Atos Wirtanen:
amaan •o
vastaoksia
Kysymys: Voiko naimisissa oleva
nainen päästä Canadan kansalaiseksi
vaikkei mies ole kansalainen? — Tie­toa
haluava.
Vastaas: Kyllä.
Mitä muut sanovat
J A INCO PANEE TUHAT
M I E S T Ä T Y Ö T T Ö M Ä K S I;
Toronto. — International Nickel yh­tiön
viimeinen neljännesvuosiraport­ti
voitoista tukee United Mlne. Mill
and Smelter Workersin vaatimusta
palkkojen korottamiseksi 30 prosentil­la
ja 40 t. työviikon puolesta. Yhtiön
raportti osoittaa yhtiön saaneen en-nätysmääräiset
voitot ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana. Yhtiön t u­lot
olivat yli $2 milj. suuremmat kuin
samana aikana edellisenä vuonna ja
kaksi kertaa niin suuret kuin vastaa­vana
aikana v. 1946. — Labor News
Service, toukok. 23 p.
• • •
"MEIDÄN E L I N T A P A M M E "
Brantford. — 43-vuotias Thomas
Jones. Londonista, Ont., joka sanoi
oikeudessa, että hän on pennitön, sai
tänään luvan olla vankilassa kunnes
seuraava eläkemaksunsa saapuu...
Jones, entinen rautatletyöläinen. Jolla
on keinotekoinen jalka, pyysi päästä
vankilaan 30 päiväksi eli siihen asti
kunnes hänen seuraava pieni eläke­maksunsa
saapuu. Polllsituomari
määräsi hänen piidettäväksi vankilassa
kesäkuun kahdeksanteen päivään eli
kaksi päivää kauemmin. Jolloin hänen
maksunsa pitäisi saapua. — CP;n uu-tistieto,
toukok. 23 pnä.
• • •
YHTIÖT KAHMIVAT
SUURIA VOITTOJA
Toronto.'— Canadan yhdeksän Joh­tavan
teollisuuden voitot verojen
maksamisen jälkeen v. 1948 olivat kak­si
kertaa suuremmat kuin v. 1946 sa­malla
kuin työläisten palkat kohosivat
sinä aikana vain yhdellä kolmannek­sella
ja elinkustannukset nousivat mil­tei
samassa määrässä. Tämän näyt­tävät
hallituksen tilastot.
Keskinkertaiset viikkopalkat koho­sivat
$30.02 — $41.02.
Yhtiöiden voitot — veronmaksujen
jälkeen »- olivat $739 miljoonaa 1946,
$1.017 miljoonaa 1947 Ja $1,430 miljoo­naa
1948.
Elinkustannukset kohosivat sinä ai­kana
33.1 prosentilla.
Haluatteko mennä ajassa takaisin
kymmenen vuotta?
Vuonna 1938 yhtiöiden voitot veron­maksun
jälkeen olivat $468 miljoonaa,
verrattuna Jl,430 miljoonan voittoihin
v. 1948. Noiden vuosien tilastotiedot
osoittavat, että hinnat kohosivat 57.9-
prosenttisesti palkat kohosivat 96-pro-senttlsesti
ja yhtiöiden voitot 200-pro-senttlsesti.
— United Automobile Wor-kersin
Canadan numero, toukokuussa
1949.
• • •
rORVARILElITIEN "HYVÄ
TYÖVÄENJOHTAJA"
Autotyöläistcn unlon (UAW) Jäse­net,
jotka ovat välittömästi lakossa,
ovat osoittaneet taipumatonta yhte­näisyyttä
ja lujuutta, Ja huomioitsi-jaln
mielestä tämä on tilanteen yksi
paradoksi... T>*öläiset eivät ole suos­tuneet
perääntymään vaatimuksis­saan,
vaikka on ollut ilmeistä, että
jotkut kansainväliset johtajat, Walter
Rcuther heidän joukossaan, ovat ha.
lunneet sopia lakon nopeassa järjes­tyksessä
jonkin kaunistelim (face-
6avlng> avulla.
Mutta nämä Johtajat eivät uskalla
stinoa siten riskeeraamatta sitä että
jäsenet syyttävät heitä "myynnistä".
— New York Times, toukok. 15 p. 1949.
Julkaisemme seuraavassa ptiheen,'
Jonka kansanedustaja Atos WJrtanen
piti kansalaiskokoukse-sa Helsingin
Rautaticntoirillaiuihtik. 3 p:nä.
Taisteln rauhan pnolesta on nnio-dostnmassa
yhä fceskeisenunäksi
kansainvälissä poiitiikasuu jEn-neoknln
nioho~edes knonoUa ver­soo
viimeisen sodan handoUla, en­nenkuin
rauniot on kunnq^teftn,
pohtimattakaan siltä, että tohotat
kodit Ja tehtaat olisivat Jälleen-rakennetat,
ennenknin sodan lyö­mät
haavat ovat parantnneet, noa-sevat
aasien katastroofien nkkos-pilyet
taivaanrannaUe. Uosi kllpa-v^
mistelnn kaasi on jo tosiasialli­sesti
alkanat Kansainvälinen il-tnapilrl
on yhä synkistynyt. Pelko,
epälnaloisoos Ja viha myrkyttävät
yleisen mielipiteen aseissa maissa.
Kateja Idedotaan sotablokkeihln.
Joita nimitetään puoIastasUitoikd,
siltä haolimatta. että niiden Johta­jat
kieltäytyvät Jopa keskastelnlsta
varnstelajen sapistamisesta. Yhty­neitten
Kansakuntien nnlversaali-set
periaatteet syrjäytetään yhä
sdvemmin. Meidänkin maamme
raj<^1e saakka ulottuvat Jo nämä
ristiriitaiset voimat.
ATI^NTIN SOPIMUS
Viimeisinä kuukausina Ja viikkoina
on lumsainvälisen julkisen keskustelun
Johtavana teemana ollut ns. Atlantin-sopimus.
Ei ole kulunut pitkää aikaa
tämän sopimuksen sananmuodon jul­kaisemisesta,
Ja muutamien päivien
kuluttua sopimus allekirjoitetaan
Wa8hingtonissa. Kuten tiedämme, on
rajanaaptvlmme Norja päättänyt ah-tyä
tähän sopimukseen ja pidetään
todennäköisenä, että toinenkin poh­joismainen
valtio, Tanska, tulee me­nettelemään
samoin. Ruotsin viralli­nen
politiikka on täliän saakka torju­nut
tämän sopimuksen siltäkin huoli­matta,
että maassa harjoitetaan voi­makasta
propagandaa sen puolesta.
Kestääkö ja kuinka kauan Ruotsin
YK:n puitteissa noudattama puolu­eettomuuslinja,
se jää nähtäväksi.
Joka tapauksessa o n ^ selvää, et­tä
Jo Norjankin liittyminen At-lantin-
sopimnkseen on omiansa
valkattamaan meidänkin maamme
asejnaan. Tämä on aivan ilmeistä
varsinkin sen jälkeen kun Neuvos­toliitto
on virallisesti luonnehtinat
Atlantin-soplmoksen agressitvisek-si,
YK:n sääntöjä loukkaavaksi,
Nenvostoliiton kanssa tehtyjä sopi­muksia
rildcovaksL Maamme ase­ma,
joka on määritelty ranban-sekä
ystävyys- ja avanantosopl-moksessa,
on sellainen, että agres-silviiiaas,
joka kohdistua NeaVosto-
Ulttoon, kohdistuu välillisesti mei-hlnkln
ja voi kohdistua meihin vä-llttömästikln.
-
Sopimukset sinänsä eivät muuta
realiteetteja. Ne voidaan tulkita mo­nella
tavalla, ne voivat muodostua te­hokkaiksi,
tai tehottomiksi. Historia
vilisee sopimuksia, joiden arvo on jää­nyt
vain jätepaperin arvon veroisiksi.
Tässäkin tilanteessa näemme, miten­kä
Neuvostoliitto katsoo, että Atlan­tin-
sopimus loukkaa, vahingoittaa,
heikentää tai tekee tyhjäksi entisiä
sopimustekstejä. Paperi ja painomus­te
ovat tärkeitä politiikan ja vallan
väUneitä mutta yhtä tärkeitä ovat
sellaiset aineet kuin kulta, teräs, öljy
tai radioaktiiviset perusaineet.
Jos nyt väitetään, että paperi ja
paln(»nasie Atlantin-sopimuksessa
ovat rauhan paolella, niin koyla
kokeneilla, haolestuneilla kansoil­la
on oikeus kysyä, millä paolella,
rauhan vaiko sodan puolella, ovat
esim. kulta, teräs tai oraanL
Historiasta tiedämme, että kulta
kautta aikojen on ollut sotien kohtee­na
Ja edellytyksenä, syynä, keinona
ja päämääränä. Nykyaikaisista sodis­ta
tiedämme, että niitä voidaan käy­dä
tehokkaasti vain valtavan teolll-'
suuden avulla.
Nähdäkseni tärkein realiteetti sano­jen
takana on se tosiasia, että
ki^italistiset valtiot viUne vuoden
alkitaa oapammin koin kerran ovat
liyjyäaneet kaikki Nenvostoliiton
ja sosialististen maitten taholta
esitetyt ehdotakset aseistariisnmi-^
sl. varnstelajen supistamiseksi ja
hyokkäysaseiden kleltämfeekst sekä
niiden valmistuksen valvomiseksi.
Mitä tämä merkitsee? Se merkit­see
sitä, ettäjoämä valtiot ova't ot­taneet
vastauUeen uuden kilpava-ivstelnn.
Se merkitsee, että nämä valtiot tä­ten
tahallisesti lisäävät maailman po;-
liittista Jännitystä. Se merkitsee, et­tä
yhä kasvava osa kansojen hyvin­voinnin
mahdollisuuksista uhrataan
sodanvaJmistelujen alttaHlle. E i ole
kulunut kuin Jokunen vuosi Göringin
hirttämisestä, ja Jo näemme kansojen
johtajain imdelleen julistavan hänen
kuuluisaa onkiaan, että Qrkit ovat voi-.
ta tärkeämmät, toisto sanoen, että
voista tehdään tyklnrasvaa.
MYÖS imnNEN REAUTEErn
Mutta on olemassa muitakin reali­teetteja
kuin kiiltäviä alkuaineita tai
tehokkaita'JcemlalUsia yhdistyksiä.
Ihminen, aivan tavallinen ihmi­nen,
on myöaldn otettava hooml-öon.
Eikä ainoastaan strateeglse-na
raaka-ainceua. Ajatteleva Ih­minen,
vakaanrakse^nen ihminen
on omallatannolla varost^to ih­minen
ei sittenkään loppojen
lopoksi 1^ aivan harvinainen. Ja
kansat naaodoetnvat aivan tav:rill-sista
ihmisistä. Työläiset ja talon­pojat
mnodo«tavat pääosan Euroo­pan
ja maailman kansoista.
Vähtotään 80 prosenttia ihmiskun­nasta
työskentelee maataloudessa tai
teollisuudessa Ja hankkU elatuksensa
siltä. Kukaan ei halunne väittää, että
kansojen syvät rivit ovat sodanhalui­sia
taikka että niillä olisi minkään­laista
etua sodasta. Sitä niillä ei ole.
Nehän Joutuvat kantamaan sotien Ja
sotien seurausten raskaimman taakan.
Senpä vuoksi onkin kansoja kaikkina
aikoina lietsottu sotaan valheella Ja
pakotettu sotaan väkivallalla. Valhe
ja väkivalta olivat Hitlerin sodan tun­nusmerkkejä.
Valhe Ja väkivalta oli­vat
meidänkto sodanaikaisten halli-tuksiemme
keinoina sodassa hänen
rinnallaan. Jotkut näistä valehteli­joista
ja väkivallantekijöistä kulkevat
nytkin ehdonalaisessa vapaudessa.
Yhä selvemmäksi on käynyt, että
maailma on kulkeutunut hyvää vauh-tia
sodanlletsontakauteen, JoUoto val­he
ja vääristely ovat Julkisen sanan
pääkeinoina ihmisten harhauttamises­sa.
Tämän kehityksen jatkuessa ei
voi kestää kauan ennenkuto astumme
avoimen väkivallan kauteen. Sillä so­danlietsojat
ovat valmiit käyttämään
väkivaltaa kansojen taltuttamiseksi
siellä, missä he eivät voi niitä vaiheel­la
hallita. Ja me tiedämme, että kan­sojen
syvät rivit Ja nimenomaan työ­väenluokka
useissa maissa ovat nous­seet
tai ovat nousemassa mieletöntä
varustuskilpaUua Ja vihanlietsontaa
vastaan. Kim lietsontakausi on vaih-timut
tai vaihtumassa avoimeen vä­kivaltaan,
silloin on otettava lukuun
sodanvaara reaalisena mahdollisuute­na.
Silloin varmasti kansatkin laa­jemmalti
kuin nykyisin tajuavat mis­tä
on kysymys. Mutta herääminen voi
silloin olla myöhäinen.
RAUHANRINTAMAA
Mutta kansat ovat Jo nyt herää­mässä.
Lukuisat mielenosoitukset ja
kokoukset Euroopan eri maissa ovat
tästä todistuksena. Kansat alkavat
tajuta, etteivät ne itse. vaan niiden
Johtavat, omistavat luokkansa ovat
rauhan vihollisia.
Voiko kukaan väittää .että Eu­roopan
tyiHäiset Ja talonpojat ja-
, noavat verta, toivovat kilpavams-telujen
jatfcnmlsta, uhraavat elin­tasonsa
saadakseen lisää aseistus­ta?
Voiko kukaan tässä kokouk­sessa
läsnäoleva välttää, että Eu­roopan
sodasta kärsineet kansat,
idässä tai lännnessä, talonpojat tai
työläiset, haluavat kylpeä hiessä,
jotta ne .vastedes voisivat kylpeä
veressä ja kyynieleissä?
En usko, että kukaan voisi olla niin
tyhmä tai väärämleltoen, että tekisi
sellaisen väitteen. Eikö asla ole sillä
tavalla, että kansojen sjnrlä riviä joh­detaan
harhaan silloin kun niiden
johtajat jatkavat kilpavarusteluja
huolimatta siitä, että sosialistiset val­tiot
ehdottavat, jopa -vaativat kilpava­rustelujen
Ja sodanhetsonnan lopetta.
mistä. - Kyllä asia on sillä tavalla.
Eikä mikään demagogia vol^ sitä toi­seksi
mtuittaa. '
Tätä taustaa vastaan meidän on ar­vosteltava
niitä lausuntoja. Joita eräät
työväenliikkeen johtajat äskettäin
ovat antaneet. Kun Ranskan kom­munistisen
puolueen Johtaja Maurice
Thorez äsken julisti työväenluokan
olevan valmiin astumaan avoimeen
taisteluun sodanlietsojia ja sotapoli­tiikkaa
vastaan, niin hän ei tehnyt
mitään muuta kuin mitä teki Rans­kan
suinl sosialidemokraattinen joh­taja
Jean Jaures ensimmäisen maail-manscdan
aattovuosina. Italiassa
ovat sekä sosialistiset että kommu­nistiset
työläiset yhtjrneet samaan
taisteluun sotapolitiikkaa vastaan.
Varmasti näihin sosialistisen työväes­tön
kannanilmaisuihin yhty\'ät kaikki
todella rauhaarakastavat kansalaiset.
Jotka käsittävät, etteivät kilpavarus­telu
ja vihanlletsonta ole oikea tie py­syvään
rauhaan.
Matta on tehtävä vielä enemmän.
On luotava kaikkien rauhan voimi­en
yhteisrintama. Kun on kysy­mys
sodasta tai rauhasta, miljoo­nien
elämästä tai kuolemasta, s i l ­loin
on maiden erimielisyyksien ja
etavastakohtien väistyttävä yhtei­sen
päämäärän saavuttamiseksi.
Työväenluokan luonnollisena teh­tävänä
on korkeiden perinteittensä
mukaisesti esiintyä keskeisenä tekijä­nä
kansojen rauhamintamassa. Työ­tätekevä
kansa kaikkialla maalimas­sa.
Kiinan ja Intian talonpojat, Neu­vostoliiton
sosialististen tuotantolai­tosten
työväestö tai maatälouskollek-tiivien
talonpojat, Euroopan raunio-kaupunkien
ahertavat jälleenraken­tajat,
valtamerentakaisten maitten
farmarit ja tehdastyöläiset voivat
muodostaa rauhan kestävän pohjan
hiin pian kuih ovat tietoisia vaisto­maisesti
tajuamastaan yhteisestä ja
keinoista sen saavuttamiseksi.
Kaikkien sosialistien, kaikkien
demokraattien, kalkkien edistyk­sellisten
kansa.'aisten velvollisuus
on levittää ja syventää tätä tietoi­suutta.
Tässä suhteessa voi to­delliset
sosialidemokraatit, sosialis­tit
ja kommunistit yhtyä. Ja tä­hän
rintamaan voi myöskin yhtyä
jokainen todella edistysmielinen,
porvarillisesti ajatteleva vapaamie­linen
kansalainen.
Vuotiskauden suotuisa kehitys oh suu­rin
piirtein tyydyttävä. Olemme as­tuneet
vaiheeseen. Salaisimme itsel-tämm?
tosiasiat, ellemme myöntäisi,
että kehitys on menemässä \'ikaan.
Eri kwsalalspiirien ja puolueitten
kesken on paljon kiistelty syistä tähän
huoleetuttayaan kehityssuuntaan. En
tässä yhteydessä. halua ptmttua tuo­hon
keskusteluun. Totean vain, että
kansaknnnan johtavat «limet ovat
- vastuussa tästä kehityksestä itan-sansa
edessä. He ovat myöskin
vastuussa niistä sopimoksista. Joi­ta
kansamme nimissä on solmittu,
sekä siitä, että maamme nauttO
luottamusta sopimuskamppanina.
Tässä luottamuksessa me näemme
nykyisen itsenäisen asemamme var­mimman
tulöpylvänä. Tiedämme myös
hyvin, että käymlemme sotien tuotta­mat
onnettomuudet johtuivat luotta­muksen
puutteesta. Mutta rauhanso­pimuksessa
kuin myös ystävyys- ja
avunantosopimuksessa me näemme
todisteita siitä, että maallemme Ja
katxsallemme on haluttu suoda vapaa
kehitysmahdollisuus itsenäisten kan­sakuntien
perheessä.
Arvoisat kansalaiset! Tehkäämme
luja päätös viedä voittoon ne ylevät
rauhan Ja demokratian periaatteet,
jotka ovat kiteytyneet siihen sopimuk­seen.
Jota me tänään olemme kokoon­tuneet
juhlimaan. Lähettäkäämme
viesti jokaiseen suomalaiseen kotiin
tästä taistelusta. Siten me parhaiten
turvaamme maamme itsenäisyyden ja
vapauden, kotiemme hyvinvoinnin ja
rauhan.
r-SITÄ
MEIDÄNKIN jMLAALLAMME
on tärkeä osuutensa tässä taistelussa.
Me olemme jälleen siirtymässä kan­sainvälisen
politiikan valokeilaan. Mi­tä
me teemme tai tekemättä jätäm­me,
se ei ole suuresta merkityksestä
vain itsellemme, vaan sillä on määrät­ty
kantavuus myöskin ulospäin.
Perustehtävänune on sellaisten
luottamuksellisten suhteitten ra­kentaminen,
jotka vastaavat ystä­vyys-
ja avaunantosopimuksen kir­jainta
j a henkeä.
Jokainen kansalainen tässä maassa
asettaa itselleen varmasti kysymyksen,
onko kaikki nykyisin niinkuin olla pi­täisi?
Onko kaikld tehty, mitä on ol­lut
tehtävissä, vai onko laiminlyönte­jä
tapahtunut? En usko lilolttelevanl
yhtään, jos
väitän, ettei nykyinen tilanne ole
paras mahdollinen eikä edes tyy­dyttävä.
Se avoin propagandatais-tela
Neavostoliiton ja Suomen jul­kisen
sanan välillii, jonka viime
kuukausien aikana olemme toden­neet
yhä kiihtyvän, ei osoita tyy­dyttävää
kehityssuuntaa.
Päinvastoin tämä kehityssuunta on
huolestuttava. Sodanjälkeisen nell-
Sudburylaiset esittävät
Bajadeerin ensi
sunnuntaina Torontossa
Toronto. — Tämä on viimeinen
huomaotns Toronton suomalaisille
siitä, että .CSJ:n Sudburyn osaston
näytelmäseura saapuu tänne vie­railulle
ensi sunnuntaiksi, tk. 29
päiväksi j a esittää kuuluisan loisto-operetin,
Bajadeerin täkäläisellä
Dpn-haaU31a, alkaen klo 4 ip.
Tämä operetti on saanut erikoi­sen
laajan huomion Sudburyn seu­dulla
sillä kahdessa ensinaumäisessä
SYYSEKDf
Eräs ylhäinen nainen oli a*
oikeudessa. Kun tuoman k j i j i^
hän haluaa avioeron, vastasi n»
"Minä olen väsynjt olemaan
ton yhdelle ja samalle mlefatflt»
* * *
KAVERUSTEN KESKEy
A: "Kuinka ison osan palkasias J
nä viet kotiisi vaimoUesi?" f
B: "En nUn ainoatakaan sej»«.
A: "Et vie häneUe senttiäkSfaJ^
B: "En. se on tosi. Hänöileetenl
aina tilipäivänä vastaan tebtaanSI
tille ja vie itse tUini kotiin.-
* * •
VARSIA PAIKKA
Kabarettitanssijatar: -Rcaaash,!
minut sellaiseen niumiiiiosaarj*|
ei näy yleisölle."
Lääkäri: "Hj-i-ä on. lykätkääkitfa.|
ne ulos." •
* • *
LASTEN SUUSTA
Pikku Marjorie oli käj-nyt v^t^\
la juuri naapuriksi muuttaneen pe.|
heen luona. Palatessaan kotiin bbl
kertoi äidilleen: I
"Kyllä se naapurin misis on sittel
ystävällinen. Hän halusi Uetää,hii3,|
ka paljon sinun uusi leninkisi öiiA
kuinka paljon Isä saa palkkaa ja aaj
sä hän oli, kun hän tuli kotiin vastl
tänä aamuna." * * •
LOOGILLINEN VASTAUS
Asiakas osti eräästä vanhan mieiial
kaupasta tusinan Sikaareja ja td)tj.|
ään ostoksensa, alkoi sytyttää sikaani
palamaan. Kaupanpltäjä osoitti i i |
nällä olevaa taulua, jossa luki s^tiiA
t l : "Tupakoiminen tässä kajipu]
kielletty."
"Mitä!" huudahti asiakas. -^I
myytte Sikaareja, mutta ettei tasl
niitä poltettavan!"
"Minä myyn myöskin pyyheliincij
mutta en salli niiden ostajien ]tyljs|
kaupassani", vastasi kauppiat.
* • •
RUTALIN TOINEN PUOU
Vanha leskimies Jones tapasi lie-l
rallia harva se ilta vanhan lesöntral
Brownin luona — ilman, että vmh^l
ten välillä olisi ollut mitään sen ba-l
mempaa, olivat vain hyviä tvAixfyl
Naapurit pudistelivat merkitsertjnl
päitään ja eräs sanoikin mr. Jo&eil-I
le. että hänen olisi paras menniul-l
mislin mrs. Brownin kanssa.
näytännössä se esitettiin yhteensä "Mutta missä minä sitten JcäTiäl
lähes m ^engelle'ja esitetään vie- j "
lä kolmannen kerran ensi keski- i
viikkona, sen jälkeien kuin se on
esitetty meille toroniolaisille.
Hankkikaa liput ajoissa sillä
muuten voitte jäädä ilman. Muis­takaa
myöskin, että esitys alkaa
täsmälleen klo 4 ip. ja kestää l ä ­hes
neljä tuntia. — J .
Viliin lännen
mailiin
Helsinki. — Villin lännen elokuvien
I maihin mekastettiin äskettäin Hauhon
•Mustialan kylässä. Pääosan esittä­jänä
el kuitenkaan olut Cary Coo­per
enempää kuin Victor Maturekaan,
yaan yksinkertaisesti August Laakso­nen.
Elokuvan ensimmäisessä näy­töksessä
Laaksonen, joka sattumoisin
oli aikamoisessa hiprakassa, uhkasi
rullarevolverillaan ampua täräyttää
kuoliaaksi erään Anna Pesosen koi­ran.
Pesoska tuli kuitenkin väliin,
mutta kun Laaksonen uhkasi saattaa
sekä koiran että Pescskan käsi kädes­sä
autuaammille maisemille, katsoi
Pesoska turvallisemmaksi pyörtyä. Elo.
kuvan toisessa näytöksessä paikka­kunnan
poliisi löysi sankari Laakso­sen
väsyneessä tilassa eräästä lähita­losta.
Ja rullarevolverl oli sujautettu
housunpunttiin saappaanvarren alle.
Kolmannessa näytöksessä Laaksonen
istui ptitkassa. j a peljäs näytös esite,
tään aikanaan käräjillä..
vottomana.
• • •
VAKUUTTAVAA
Pikku poika tuli sisään eräänä i!ti'|
na ja näytti kaunista kynäveistäiii-j
leen. Poika kertoi löytäneensä TBJ-I
sen kadulta.
"Oletko varma, että joku on ea|
pudottanut?" kysyi isä.
"Aivan varma", vastasi poika, 'l&l
nä näin erään miehen etsivän siti"
• • •
VAIN PIENI VARASTO
Pikku tyttö ön ollut ilkeä ja iii
pani hänet vaatekomeroon kärsimäiaj
rangaistusta. Vähän ajan perästä iä|
kurkisti komeroon ja kysyi:
"Mitä sinä teet siellä?"
"Minä olen sylkenyt. sinun uut«J
hattuusi, uuteen leninkiisi ja turidö-j
sl ja nyt odottelen uutta sylkeä s » !
huni", kuului vastaus.
• • *
TODELLA IKÄVÄÄ
Milwaukeelais€n mrs. Jean Catfjsl
piti eräänä päivänä mennä viei&J
käynnille, mutta samassa hän :
että vakuutusmaksujen kerääjäni
samana päivänä poiketa talossa,
kirjoitti oveen paperilapuUe:
ei ole ketään kotona ennenkuin'
kello 3 jälkeen."
Tultuaan kotiin, huomasi hän, i
varkaat olivat murtautuneet talooni^
kirjoittaneet edellisen paperilipunj
reen toisen lipun, jossa luki: "Ola
me pahoillanne, että olitte ulkona."
PÄIVÄN PAKINA
Jäflkkien kiinnostus Suonte#kolitaan
antolaitoksen toimesta ja siinä tiedonannossa oli neuvottelui-:
hin osallistuneen k.o. kahden armeijan edustajien nimet, jne.
Lisää yksityiskohtaisia seikkoja Kiinan kansan rauhan­tahdosta
ja Chiang Kai-shekin koplan rikollisesta sotavehkei-lystä
voitaisiin julkaista. Mutta yleisesti tiedetään ja epäi­lemättä
myös Canadan Uutisten lukijainkin keskuudessa, että
juuri Chiang Kai-shek aloitti Kiinan sisällissodan ja hänen
miehensä vasta muutama viikko sitten päättivät uudelleen si­sällissodan
jatkamisesta. Chiang Kai-shek ja hänen taantu­muksellinen
koplakuntansa on "kylvänyt tuulta ja niittää nyt
myrskyä" eikä mikään "väärin muistaminen" muuta tätä
tosiasiaa toiseksi.
Kuten muistetaan, Chiang Kai-shek julisti äskettäin, Kuo­mintangin
tappion jo näkyessä, että rauha saadaan vain sitten
kun kommunistit tuhotaan taistelukentillä viimeiseen mie­heen
asti.
Äskeisiä Suomen lehtiä silmäilles-sämme
osui silmiimme uutinen,
KUinka eräät suomalaiset miehet oli­vat
ihan ilman karttoja, lentokonelr
ta ja ulkomaisia sotaherroja väloku-yaajineen
onnistuneet ampumaan lu-
J^Qisia karhuja, jotka ovat elämöineet
Ja herkutelleet köyhien pohjc^suo-malaisten
karjojen parissa.
Tätä lukiessamme muistui mieleen
äskeinen Pohjois-Suomessa Järjestet­ty
susijahti. Johon otti osaa isoja suo­malaisia,
norjalaisia, amerikkalaisia
Ja brittiläisiä sotaherroja. Susia "am­muttiin"
oikein valokuvaajien avul.
la, mutta tulos oli hyvin laiha —
kokonaista neljä sutta saatiin usean
maan sotastrategistien yhteisen pon­nistelun
tuloksena.
Tämä susijahti oli oikeastaan niin­kuin
verkonpaikkaajan hommaa
hakee, hakee, eikä soisi löytävänsä.
Niin kävi snsijahdissakin. Sasia mu­ka
oltiin jahtaavinaan. mutta todeUi-suudessa
niitä ei toivotta löydettävän,
koska nntut asiat oUvat kysymyksessä.
neljä — ne]^l^:Tpnkinlalsla huima-päitä
susien'^ptiktesa, jotka uskalsi­vat
pistää päänsä'e&ihi piilosta ja uh.
mata kuolemaa; g
Jahdin jälkeön^^udet saivat arvat­tavasti
tiedon, raiiha; on ptdän-nut
Lapin raukoille rajoille, J a l ^ ^ -
jat lähteneet k^iittäniiään -valokuyä.-
fUmeJään neljäätä anunutusta sud^a^-
ta Ja tekeniään^-niiäa suumiitelniiä^
Juuri ä£kettäin;-fcG»rtovat siiömenleh.
det, kuinka in^usäi 2i-pätnen susilau­ma
oli hyäkäni)yi;;^tsJoeIIa jeräui po-rolappalaisen
porjx^kan kimppuun ja
nitistänyt 40 p9JrQä^ Sonnustautuvat-kohan
JahtaaJ^\^delleen matkaan?
* V-*. •
Mutta Pohjoia-Äomen sudet eivät
ole ainoat, m i t l ^ ; Suomessa kiinnos­tavat
amerikkalaiäa. Nyt he ovat
löytäneet uuden^^alan, nimittäin kar­jalaisen
siirtoväen ^tutkimiseiL Ame­rikkalainen
pääoniapliri ön yhtäkkiä
toimikunta, joka on kehoittanut siir­tolaisia
antamaan "kalkki ne tiedot,
joita pyydetään" tämän tutkimuksen
yhteydessä ja muutenkin "kaikin ta­voin
edistämään tätä yritystä, jolla
luodaan pohjaa heimomme vastaisel­le
kehitykselle".
Kun siis Pohjois-Suomen sudet oli­vat
hyvin kov^äisiä. ettei niiden
kanssa päästy sen pitemmälle — vain
neljä niistä saatiin nitistetyksi, niin
nyt yritetään selvittää, miten Suo­men
siirtoväki sopeutuu siirtolaisuu­teen.
Kovia kokeneen siirtoväen aseman
tutjdmlnen ja parantaminen on luon­nollisesti
hyvä, mutta kun sen taka­na
ovat jänkit, niin se antaa aiheen
epäillä tämän hankkeen vilpittömyyt­tä.^
Ehkä tämän "tutkimustyön" tar.
koituksena on ohjata siirtolaisväes­tön
mielialoja johonkin määrättyyn
suuntaan. MikäU taas sopeutumises­ta
'on kjrsymys. niin selvästi Jokainen
tietää, että liikelaitosten suurista tu­loista
nauttiva, loistoasunnossa asuva
siirtolainen sopeutuu oloihinsa var- tä Suomen nykyisen hallituksen
Lieneekö asia siten, että "sufljJ
din" tuloksena saatiin Pohjois-i
men maasto tarkoin iimavalokUTJt:
si, tarkat kartat valmiiksi - «'
missä sudet liikkuvat, vaan siitä, i
ten esimerkiksi saataisiin
kuljetetuksi "sudentappajia" Saa
alueen halki aina Neuvostoliiton!
joille. Nyt sitten ehkä yritetään»
kla, olisivatko karjalaiset siirtola
kuinka valmiit painumaan "ixbi^
haa itää", koska ja jos Unienee f
EUUS.
Lapin susijahdllla lienee kantavi
ta myöskin erääseen toiseen
Suomen lehtien kertoman muk8an?|
detään armeijan syjstaistelu
tukset elo. syyskuun vaihteessa i
Järven maastossa Misin ja
ran väUllä. Ennen vanhaan^
taisteluharjoituksia pidettiin_N«|
toliiton rajan läheisyydessä " "
sa. mutta liekö saatu susijabBJf
määräys järjestää ne nyt niille <
le, joilla sudet liikkuvat.
Kalkki yUäoleva on hyvin
Tai olisikohan käysyt niin. että joku
kavaltaja olisi ilmoittanut susille
ajoissa jahdista, koslat nämä pjnsytte-
Uvät niin piilossa, että niitä ei lento­koneistakaan
Jahdaten ammuttu kuin Lön muodostettu Suomessa erikoinen
kiinnostunut s i i h e ^ miten karjalainen
siirtoväki Suomessa suhtautuu nykyi­seen
elämäänsä |ä tätä tutkimusta
varten <m Amerikasta annettu erikoi­nen
määräraha' ^^Irtoväen mielialan
tutkimisen jaijes^miseksL Amerik­kalaisen
"tutkimuslaitoksen" taholta
masti toisella tavalla kuin työtön ja
asunnoton slirtolzunen.
Vähävaraisia siirtolaisia ei luon­nollisestikaan
kiinnosta tutkimus s i i ­tä,
miten he "sopeutuvat" heitä uh­kaaviin
työttömyyteen, pakkohuuto­kauppoihin
ja häätöihin^' vaan he
ndottavat toimintaa^ heitä uhkaavan
vaaran torjiuniseksl ja elämänsä tur­vaamiseksi.
Selvää kuitenkhi on. et­tä
Amerikasta johdettu ^^tutkhnustyö"
ei suinkaan eäistä näitä toivtmniksia.
"Tutkhnustyonä" on 4uonnolli£esti ai­jan
muu tarkoitus.
ottamuksissa. SuursotarikflIIis«3*j
tin äskeinen vapautuminen
kin teko. Jonka FagerholminJ_
tinen hallitus voi laskea tHilS»»»
Variston avustamispuolelle.
Käsityksemme kuitenkin oc
Suomen kansa haluaa enää asti»»
kailupolitiikan tielle, vaan tekef
naan lopun Fagerholmien j»
vouhottelusta. Sitä vaatii
kansan oma etu, jos se bato^
tyä turmioBa, mikä halu
kin on suurimmalla o^aU»