Vapaus, April 15, 1950

              Sivv 2 Lauantaina, huhtik. 15 p. — Saturday, April 15
' ( U D E R T T ) — indBpsndent l a b or
O r c a n of P m n l s h C a m d i a m . E s -
i a b l i s h e d Nov. 6Ui-1917. Authorized
«.s sccond dass mall by the Post
O f f i c e Department, Ottawa. P u b -
l i s h c d thnoe vc^ekly: T u e s d a y s.
,'TJiviradays a n d S a t u r d a y s by Vapaus
; P i ; b l i s h j n g Company iJta^ at 100-102
" E l i n St. W., Sadbury, Gnt., C a n a d a .
'Tclepi-iones: Businc-fs Office 4-4284.
B d i l o r i a l Office'4-4265. Manager
f l . SiiTMi Etlitör \V.'EÄl«ind. fifailing
iiddre»s Box €3, Sadbury, Ontario-^
Adverti^ing rates upon applicatlon.
T r a n s l a t i o n free of charge.
T I L A U S H I N N A T :
Ganadassa: .1 vk.-6,00" 6 k k . 3.25
3 k k . 2J00
Y h d y s v a l l o i s s a : 1 vk. 7.00 G kk.^£0
Suomessa: 1 vk. T-tiO 6 fck, 455
NikkelityÖläisten neuvottelusta
, V " H päivänä aloitettiin virallisesti.neuvottelut
International Nickel Companyn sekä Mine-Mill union Sudburyn ja
^-^.i^jft C^flböCTen osastojen välillä. Neuvoteltavana on vuoden 1950—
M tyuchtosopimii.--.
K u i n k a tärkeänä naiia neuvoUeJuja pidetään niin työläisten kuin
ityönantiijainkin riveissä, se Ilmenee seuraavista tosiseikoista: v
I l. Kaivosmiehet ovat viikkokausia keskustelleet uusista vaatimuk-
5 slsiaan työolosuhteittensa parantamisek.si jajvvät valinneet edustajakr
• s e c n "raskaan sarjan" neuvottelulautakunnan, mihin kuuluu kaivos-r
ja stdattimotyöläisten lisäksi International Union of Mine, M i l l and
I Smdter Workersin kansainvälinen presidentti John Clark, kansain-
' väli^h johtokunnan jäsen R, H . Carlin, SudbUryn osaston presidentti
* Nels Thibault ja varapresidentti Mike Solski.
2^ Työnantajain taholta on reservijoukoiksi näitä neuvotteluja var­a
t e n --^työläisten mahdoin horjunnan varalta -r- tuotettu terästyö-iäisten
uniopomo mr. Millardin hyvin palkatut reittaaiat(8 miestä,
Ä;^IpiHe sanotaan maksettavan ?I10 viikolta ynnä " k u l u t " ) , jotka hajoi-
'-tustypnsä avulla yrittävät heikentää kaivosmiesten ja sulattimotyöläis-ten
rivejä.
Neuvottelujen alkaessa voitiin kuitenkin mielihyvällä todeta, että
Mine, MUl union jäsenten'innoitus ja yhtenäisyys on lujempi kuin
koskaan ennen. J a toiseksi se, että vaikka mr. M i l l a rd on;jQ haaskan-
# niit tuhansia dollareita terästyöläisten jäsenmaksuilta kerättyjä varoja
I h a j o i t t a j a i n palkkoihin Sudburyssa, niin hajoitustyö ei ole vähääkään
v: edistynyt. Niin huonolla onnella ovat nämä ammattihajoittajat toi-
: inineet, etteivät he ole saaneet toimeksi yhtään ainoata julkisesti p i -
; dettyä l<aivostj'öläi<5ten kokoui?ta. ^ ^ ^
Olisi kuitenkin viiä*iii veiaa sellaista johtopäätöstä että yhtiön hy-viiksi
toimivat mr. MiUardin ha joitta jat qn jo lyöty. Päirtva5tom tu-
' lec muistaa, että mr. Millardin "järjestäjät"
iTni^Tiään. He istuvat päivät pitkät oluttuvissa j a muissa sellaisissa pai-s
koissa missä heillä ön tilaisuus tehdä likaista myyräntyötä poliittisesti
ffi vähiöömän kiehitty^ Ja muistaa sopii,
'3 xästa, kuten on ilmoitettu, ja kuluttanut seri lisäksi toisen mokoman
i /Märjestäjiensä" palkkoihin, niin ei tästä hajfJitusyritykscstä niin hel­l
i polla luovuta —varsinkin kun työnantajainkin toivomukset on otettava
hilomioon.
# ^^iibijplt^ qh $iis pd()tc;t^issaj .aktiiylsuuderi; lisääntj^:
g liTiil ijhipn jäs^ v i i t a a n p^a^tävääj^ ^iniyinistä
|5 öihlen vaatrnlustensa'p vasf^
| : : ; - - t a ^ ; . : ; , ] ' .
J | ; ön thuistettava, että; v y||tenäisyyden ja päättävän esiintymisen;
avulla on muiitamanviim^ksilf^u^^^
K paljon parannettu työolosuhteite^^'^C>^^
onaan kork^mmin palkattujen piiriin,
^ ^ u t t a samaU^ muistettava, että nykyisten hintojen vallitessa ja
fcuömibohbttaen nikkelityö vaarällihen'työ, palkkataso
Oli jtodefe
lisissä juhlapmyissä Oli yielji p Mytta/^kaikkeiri
suurin ^^itfe,Jrnihin>kaiyos- ja sulättimotyöläiset ovat neiiyottelujen
alkuvaiheessa kiinnittäneet erikoish^omiota, johtuu siitä tosiasiasta,
että nikkelityöläisten työviikko on liian pitkä, 4S-tuntinen. Tlämän
ej^kqhdan pqis^^ eisitiäneet
että työviikko on lyhennettävä 40-tunti-seksi.
Työläiset ovat yksimielisesti esittäneet myös sen katsantokan-niäh,
että vaikka työviikko lyhennetään 40-tuntise'ksi, viikkoarisioiden
pitää silti lisäänt5^.
. Seivästikin liämä Mme, M i l l uniön vaatimukset edustavat nikkeli-ieoliiisuuden^^^^^^^^
todellisia tarpeita j a vaatimuksia. Mutta par­haat
mahdolliset tulokset saadaan vain silloin kun jokainen jäsen on
kuin sotamies ja antaa aktiivisen-tukensa neuvottelukomitealle. Mitä
kireämmäksi tilanne kehittyy ja mitä epätoivoisemmin hajoittajat yrit-tä\^
t työnantajia auttaa, sitä aktiivisemmin, päättävämmin ja yhte-fenäisemmin
jäsenistön pitäisi tukea Mine, M i i r u vaatimuksia.
Jokin aika sitten brittiläinen uutistoimisto lähetti kaikki joumalis.
tisia tehokeinoja käyttäen Hong Kongista kauhunkertomuksen siitä,
•miten miljoonia kiinalaisia uhkaa muka näM
Pian tämän jälkeen iuli näyttämölle Yhdysvaltain "jalomielinen"
valtiosihteeri Achesori, Joka on antanut rahaa, tykkejä ja lentokoneita
Kiinan kansan teurastajain ja Kiinan omaisuusarvojen hävittäjäin
^ylettäväksi, selittäen nyt maailmalle, että Trumanln hallitus "har­kitsee"
ehdotusta avustuksen lähettämiseksi Kiinan nälkäalueelle.
- J a sensatiorialkäinen^ Daily Star julkaisi viime maanan­taina
oikein toimituskijrjoituksen paikalla tökerön kyhäyksen missä
vatkattiin, että canadalaiset ovat muka ilomielellä vaimiit liittymään
yhdysvaUalaisiiri Kiinan nälkäisten avustamisessa — arvattavasti asei­den
ja ammusten lähettämisen muodossa Chiang Kai-ishekille!
Sivumennen mainiten voidaan sanoa Toronto Daily Starin tietävän
kertoa, että Kiinassa on nyt suurin nälänhätä 70 vuoteen jä että nälkä-tii:
int€essa on 50 miljoonaa ihmistä.
« Y N T Y M Ä -
U i l d a H e i k k i n e n S y l v a n IJakelta A l ­t
a , täyttää huomenna, t k . i I 6 pnä 74
vuotta- -Yhdymme ~> o r a i i t t e l d O i in
morkkipäivän j o h d c s t a!
Tänään täyttää W i U a m Jaabkola.
Websters Gomersista, BC:s8a COvvuot-t
a . Onnittelumme päivän s a n k a r i l l e!
Oja Ehrenburg:
Mitä nrnat >^anovat
Selvää luonnollisesti on, että Chiang Kai-shekin ja hänen amerikka­laisten
isäntiensä sota Kiinan kansiia vastaan on aiheuttanut puutetta,
köyhyyttä ja kurjuuttakin Kiinan kansalle. Mutta ne ajat, jolloin
miljoonat kiinalaiset nääntyivät nälkään, kuuluvat menneisyyteen,
mitä ei edes Amerikan kaikkivoipa dollari voinut "säilyttää".
Kuten -miustetaan Kiinan uutistoimisto ilmoitti Pekingistä, että nä­mä
nalkäjutut ovat perättömiä ja samassa yhteydessä selostettiin, että
Mandshuriassa, Sisä-^Iongoliassa sekä Keski- ja Etelä-Kiinassa on
tänä vuonna suuri ylijäämä yiljaa, mikä riittää t3'ydyttämään niiden
aluueiden tiarpeet, missä viljaa ei ole riittävästi. Ja sosialismin tielle
läibiteneessä Kiinassa ei enää anneta viljan 'mädäntyä yhdessä maakun­nassa
silloin kun: jossakin toisessa maakunnassa on viljasta puute.. V i l ­ja
jkuten muukin maallinen omaisuus alistetaan sosialistisessa maassa
palvelemaan kansan tarpeita. Tästä myös johtuu, että Kiinan nä­länhädät
kuuluvat menneisyyteen. Siellä kuljetetaan viljaa sinne,
niissä sitä tarvitaan — ja jos omassa maassa ei ole viljaa riittävästi,
sita hankitaan muualta kansan syötäväksi eikä Chiangin kaltaisten
suuipösojeh rikastuttamista varten!
• Mutta kuinka^ Intiassa ja Pakistanissa^ Tus-
;kih;oU muste kuivunut .siitä brittiläisen uuU •valheesta, jon-
Jcamukaaji kiinalaisia miljoonia uhkaa nälkäkuolema, kun New York
V, tiedoitti Karachistaj, Pakis-
A f L J N MIKS TUÖMITSEK
.^rfLL'Ai:i)i.v KKirrAiSTVttx
V;iiicouver. •—• Broth«rhood • of
£l€ctncal Workersi|^ (AFL> k a n s a i n ­välinen
edustaja Jack Ross. palasi
K o o t e n a y s i i n tekemällään matkalta
j a k i r j o i t t i unionsa lehteen " T h e Live
' W i r e " j o i t a k i n purevia huomautuksia
terästyölaisten union relttaustyöstä
M i n e , M i l l unioa vastaan Trailis.sa.
Hän k i r j o i t t i : '
"MitäUettävänjpiä-keinoJa käyttäen
terästyölaisten unio vehkeili -Mine-
MUl union entisten v i r k a i l l j a i n / k a n s -
ea v i i m e k s i m a i n i t t u j e n uniom pettämi­seksi
sillä tavalla, mitä kukaan sää­d
y l l i n e n unionisti ei v o i hyväksyä.
" O m i e n havaintojeni perusteella
o l en vakuuttunut; että M i n e . ^ i l l t u ­lee
voittamaan, m u t t a k a i k k i e n u n i o i -
den. n i i d e n liittoyhfceykslstä h u o l i m a t -
t a ; täytyy i h n a i s t a kyllästymisensä'' j a
tuomionsa siltä u n i o i d e n • h a j o i t t a m i s -
taktUkasta, mitä C. B . M i l l a r d n yt
h a r j o i t t a a . . . :
"Meidän imiomme (IBBW) o n työs­k
e n n e l l y t r i n n a t u s t e n M i n e , M i l l u n i ­o
n kanssa -Kimberleyssa vja TraiUssa.
Vuosien a i k a n a meillä el ole o l l u t m i ­tään
yhteenottoja eikä mitään syytä
olettaa, ettei Mine, M i l l osoita hyvää
t a h t o a meitä kohtaan. M e toivomme,
että Corisolidätedih paiveluksessa ole­vat
työläiset hylkäävä^ nämä r e i t t a a -
jät, j o t k a ovat pilanneet B O : h työ-väenlllkkeeri
m a i n e t t a . " — C a n a d i an
Tribune.
J O S SOPA ON **EITT3«iM[ÄTUN".
N O I T i W A H T I K I N ON
VaiTTXMÄTÖN %
New: Y o r k . Viime maanantaina
( h u h t i k . .3 pnä), C a n a d a n - U l k o a s i a in
öiirilsteri Lestfir. Pearsorr puhui UJko-maasuhtelden
neuvoston "öff-the^re--
«ord"; (salaisessa ;.eU l u o t t a m i i t a e l l i s e s -
i^) kokouksessa mikä p i d e t t i i n 58 E ,
68 St. Tämän k o k o u k s e n ' l u o n n e o li
s a m a n l a i n e n k u i n senkin, mikä . p l - '
elettiin vihne m a r r a s k u u n lopussa* j o i - -
l o i n kenttämarsälkka:: V a r a t o e i vf
V l l s l v u o t u sitten ihmiset c d o t t i - • n e n h u v i r e t k i . J o k a t a o hyvän auiion.-
vat a a i k k l a l l a maailmassa po^jtk.uk-i Ny» Jokainen amertkftaJafnea alii^cäi-:
s c l l ; s e a liikuttuneina kevääa tuloa, - n c a ymmärtää. että'NeuvostolUito.£Xi
T u i s k u t tuiversivat vielä. Jäiset vii- mahtava suurvalta. Jos v i m m a s t u -
mat vlheltivät vielä, m u t t a ilm: j e n ncet i n g r e s s i n Jäsenet eivät ele c n -
^ l l i n e n lauhtiuninen, suhiseva ca- nlstuneet neljän s u o d e n jniluessa s i i r -
deplsara, a u r i n k o Ja m a a i m a a c-U- Uymaän s a t a a ksskevissa^kesktislehu?,
vöutäyien lintujen k u j e r r u s , t ^ o i U i - ' t a s o t a t o i m i i n , nlmrTain^iksi.^että he
vat,että'talvien l o p p u c U lähellä: T u n - : eivät « I e (voj^ieet ätS'te^ä.:^:]^elUä on
t u i kiUn^ihmi^et eivät 4:o3k^äa olii?i j o21ut;bucdelUsesti;lllä£dittiuJa/s^
odottaneet kevättä sillä l a i l l a k u i n tl- \ tiosutmnirelmla, m u t t a heillä "ei ole
nä -mulstorikkakina vuotena: ' K a n s o - > o l l u t : s o t i l a i t a , j o i t a h e oisiva^ u s k a l -
jen'082k3l lan?emieen'sumen''l»>et'.- > tancet mobilisoida. -
iemuksen loppu läheni, s c d a n v i i m e i ­set
kuukaudet olivat menossa.. ' N e u ­vostosotilaat
saapuivat OderiHe; käy­rä
p r e u s s i l a i n e n k o t k a painui'pesään,
sä J a p e t c m a l s t c n valkyyrioiden k u -
A m e r i k k a l a i s e i muistuttavat m i e l e l ­lään
nuoruudestaan. Omien-sanojen­sa
mukaaq-he eivät k o s k a a n m a t k i,
v a a n t i l n o a s t a a n kskslvät. M u t t a so­d
a n Jälkeisen A m e r i k a n h i s t o r i a t o -
vapatsaat peittyivät fcucAemantiiskar.; d i s t a a eräitten a m e r i k k a l a i s t e n <aevan
hiestä.%oko m a a i h n a n kansat o d o t t i - i^harvinaiseniikyvylEkäItä>sckeaan m a t ­k
a t r a u h a a alvankuin katvosmlehet, ^kimlseen.>He toistavat sananmukai-
- J o t k a olivat hautautuneet syvälle ] s c s t i saksalaisten f a s i s t i en mielettö­mään
alle, odottavat i l m a n t u u l a h - ' mlä puheita. Heidän keskustelunsa
dusta. K o k o m a a i l m a n kansat-sluna-«'"amerikkalaisen elämäntavan ete-
- e i ole mitään n m u ta
Göbbelsln J a Rosenber-meisiä
l i n n o i t u k s i a , , s i u n a s i v a t U r a l i n ' g i n k i r j o j e n uudelleen selostamista.
s i v a t neuvostokansaa, s o t i l a i t a , ' j o t k a j vyramyydestä" ei
v a l l o i t t i v a t rynnäköiden f a s i s t i en vU- ! k u i n ' H l t l e r h i , Göt
työläisnaisia J a S i p e r i a n talonpc i k a l s .
n a i s i a , j o t k a tekivät työtä s a n k a r i l l i ­sesti
t i m t i e n k i p u a J a p u u t e t t a ; m e i ­dän
ihmisiämme, jotika o l i v a t osoltta.
neet t a v a t o n t a henkistä l u j u u t t a , u h -
rauuvaisuutta J a s u u r t a sydämellisyyt-lä.
K u k a o l i s i v o i n u t s i l l o i n l u u l l a ; ' e t t e l
k u l u vuottakaan, k u n f a s i s t i s e t i h m i s ­sudet,
maailmanherruuden imdet t a ­v
o i t t e l i j a t , poppamiehet, j o t k a m a i ­nostavat
" s a l a i s t a asettaan", a l k e m i s.
t l t , jotka haaveilevat ihmisveren
muuttamisesta kullaksi, Stlnnesin,
Fögletin j a K r u p p U i liikeikumppanit,
f y y r e r l n henkiset perlUiset,. ryömivät
päivänvaloon,'3£un a i n q a s t a a n ^ S t a l l n -
g r a d l h sotilaiden sankarillisuuden
tähden s^lynelden v a l t i o i d e n sano­malehdet
toistavat Göbbelsln h e r j a u k.
s i a j a mustaavat pelastajiaan?» K u ka
o l i s i s i l l o i n voinut uskoa, ettei kulu
vuottakaan, k u n . pahantekijät. Jotka
eivät vielä olleet ehtineet laskea 3cau-heasta
sodasta saamiaan v o i t t o j a , a l ­koivat
h a a v e i l l a uusista voitoista ja
uudesta sodasta?
; Vuorma 1946, vähemmän k u i n - v u o s i
rsodanipäättymisen ^Jälkeen. Ämetikka,
täinen t santBöalehtimies ^ D a v i d Law­rence
r vaatimalla; vaati sotatoimien I Heidän vaimonsa i ^ t l v a t hiääär'
alolttanDdsta-fNeuvostomttoa ivastaan:'
pearppnia kuulleliäeh A m e r i k a n f l -
nänssimlesten. Joukossa /pii • Jphn v D .
I^ckefellCT 3,, A l l e h W r ^ l e s ; j a M o r ­ganin
;kumpparU. Russell LefflngT;
,Well ... ..>•;•';; v , ; ^ . : : ; , ; . ' \ - :Wu
r.JHÄn ( u l k p i n i n i s t e r i P ^^
katsantokatman, että f A t l a h t l n ) p a k -
t i allekh-jPltÄttlin hetkellä ' j o l l o in v i e ­lä
u s k o t t i i n yähän.ejttei sota öUut e i t ­tämätön,
vaan että tilanne^ o n nyt
täyddlisesti muuttunut. Pearson o li
sen suhteen huoleton j a I n t t i , että tä­män
paktin mukaiset sotilaalliset
suunnitelmat ovat nopeasti/menossa
täyttymistään k o h t i , j a että, k u r i sota'
tulee. Neuvostoliitto joutuu mitä t u -
h o i s i m m a n hyökkäyksen kohteeksi k e ­h
i t e t y n hallltsemlsvyöhykkeen k a i k i s ­t
a kohdista . . . ,
Sivumennen sanoen Pearson p a h o i t ­t
e l i sitä k u n hänen amerikkalainen
kollegionsa Dean Achesori o n ' j o u t u ­nut
sellaisten alakäden i hyökkäysten
kohteeksi, j o i l l a yritetään hänet • m u s ­tamaalata
kommunistiksi. -Hän s a ­noi
ettei panadassa olle ^ tällaista - p r o b ­l
e e m i a . . . — Johannes Steel, N. Y .
Sunday Compass.
T u h a n s i s s a amerfkkalalslssa sano­malehdissä
v o i d a a n nähdä -kuvia. J o t ­k
a ylistävät " S u p e m i a n n l n " r o s v o r e t -
kiä, ' M u t t a " s u p e r m a n " , mikä m e r k i t ­see
*'yU-lhmIpen", oli SS-mI«ten
ihanteena. >Sötaiset Jenkit eivät m a t .
k i 'Hitleriä a i n o a s t a a n hätien a l k u v a i ­heissaan,
v a a n vieläpä Hitleriä hänen
aurinkonsa l a s k l e s s a k i n . T a f t o e n r o h ­k
a i s t a maanmiehiään J a pelotella
maailmaa he-kehuskelevat jatkuvasti
Ihmisten nrarhaamissen tarvittavia
uusia välineitä. Sitä h a r j o i t t i H i t l er
j u u r i h i t & a n e n n e n , k u n h än t u r v a u -
t i i i r o t a n m y r k k y y n . Hän k i r k u i s i l ­l
o i n : "Meillä on s a l a i n e n ase. J o n ka
a v u l l a me voitairime".. A m e r i k k a l a i s et
herlsteHvät; \ a t o m i p o m m i l l a neljä
vuotta perätysten. N y t kuri sen vai-?
kutus o n l o p u l l i s e s t i häipynyt, h e p u .
huvat uudesta " v e t y p o m m i s t a " ..
P o m m i t Ja " v e t y p o m m i t " ovat en*.
nerikaikkea kiristystä. H e luulevat, e t ­tä
meillä, neuypstoihnilslilä, o n heikot
h e r m 6 t . ' E n s a n o , ettiel meillä o l i s i h e r ­moja,
säliä me olemine/fcyllin v a i k u ­t
u k s i l l e a l t t i i t a j a turinepltoisla. Me
olemme, kokeneet p a l j o n eptavucslna,;
Amerifekalalset ansaitsivat silloin,,
mutta ^ & e ' ' ; täistelhame'^lojip^
-,15ö T K O S - K i l P I O l TA
itskittäin päättyneen ^Vapauden le-
• vitysryatäylisei -paras • t u l o s • saavatet-tiln;
Bcarstissia,;-Jcsta--oIi:tnäär3. l i a n k -
k i a kaksi-imtt«.4ilaiista m n t t a yllätet-t
i i n k i n maallttiaa h a n k k i m a l l a 45 t i -
1ad5(a,-joiSta^kovaimne'esiftämä K a l le
Salö'hankki-3S-ija'Martti^Baänperä 7
t i l a u s t a . Oezrffin^ koota y l i t e t t i i n s i ­ten-
2,150 p r o s e n t i l l a . J o k a lienee ennä­tys
a l a l l a a n . H y v i n tehty pojat!
«Tapahtukoon se ; n y t , , exmenkuin
k o n e i t a , mUtt» meidän: Jat&öifrat työri^
tekoaan 'kiiuänellen'; s i r e e n i e n , . u l v o r i t ;
apeemma.rpeltly vät -ruosteeseen/' Sota f t a a ja ppmmien räjähdyksiä. Heidän;
ei^-alkanutTubiuJa; 1946, sillä
nätittä, meidän kärsivät; y i l u a (ja t e k i ­vät
v • :työtä, y tekivät; ,^röiäj; Viimeisöi
:eatvat -rauhan-^uoJatuksl.
iVuonna^ 1947. Vvkeholtukset.i sndsm:
Montgflmfry/puhui samalle rtha*ä»e; f«J.oHtomisBste kaJ^teUyatrtÄmäi?;^^^
Sault Ste. M a r i e . — Olemme saaneet
Sudburystä. tiedon, että s u u r t a k u u ­l
u i s u u t t a osalcseen saanUt " R u m a E l ­s
a " seurueineen saapuu tänne j a e s i i n ,
tyy S t e e l t o n - h a a l i l l a tk. 29 p : n i l t a ­n
a . .
K u n p a i k k a k u n t a l a i s i a j a lähiseutu-l
a l s i a varmaankin k i i n n o s t a a — ei
niinkään paljon K i s a n rumuus Iniln
hänen r e i l u esiintymisensä k a l k i s s a t i ­lanteissa,
n i i n ori tämä v i e r a i l u var­m
a a n k i n erittäin tervetullut. V i e r a i l u t
ovat yleensä hauskoja Ja piristäviä.
On a j i u h a u s k a a t a v a t a v i e r a s p a i k k a.
k u n t a l a i s i a . Joiden Joukossa o n a i na
useita, hyviä tuttavia.
Olemme seuranneet JElsan edesotta­muksia
e r i p a i k k a k u n r i l l l a . j o i l l a -hän
o n seurueineen esiintynyt, j a olemme
havabmeet,. että kaikkialla.hän on
saanut osakseen hyvät arvostelut. V i i ­meksi
hänen esibitymlsensä Sudbu­ryssa
o n saanut a i k a a n sen, että <!do-tamme
klömdstuksella hänen saapu-mistaari
tänne, sillä haluanune tääl­läkin
tutustua M n e e n .
tä . A m e r i k a n paj^lanientin s e i n i e n ^sä-i
puolella^; r Äme^kkalairie^ r d ^ i o m a a t -
-ti, Eaxji ärjyiv,'.Tenä^^ Hess^*-?
täyä!; -5itä . v a r t e n 4ai^it^emme -ikajU,
jielto^?el*ie j % " . ei^aikan^t vuon-,
a a 1Ö47. vsillä; i ^ ^ ^ vartioi
v a l p p ^ n ^ ^ - r a u h a a v ) V -LrrC
,'^fuonna.4948. .-ariiejrtkkalalset ^ n b -
maläidet.olivat.täynnä u u t i ^ . l ä h e s -
tjryästä sodasta.. Amerikka diplor
m a a t i t kävivät';neuyotteluja s o t a l i i -
toista. Amerikkalaiset kenraalit jä
a m i r a a l i t järjestivät melulla manöö­vereitä.
K o n g r e s s i n jäsen M u n d t Ju­l
i s t i j u h l a l l i s e s t i : " P o m m i t alkavat
p i a n p u t o i l l a . " S o t a e i a l k a n u t myös­kään
vuonna 1948, sillä r a t i h a a r a k a s -
tayat »kansat ajoivat vimmastuneiden
j e n k k i e n suminitelmat ikarille.
V u o n n a 1949 a m e r i k k a l a i n e n sano-malehdistöei
osannut puhua muusta
k u i n yhdestä: sodasta.-Sanomalehtien
s i v u t 'Oli. omistettu •atomipommille,
rutt<*aikteereille . j d e r i l a i s i l l e myr­k
y i l l e . ; A m e ] ^ n h a l l i t u s a l l e k i r j o i t ti
sotUasspplmidcsla, värväsi sotilaita
«uroopasta Ja Aasiasta, t i e d o i t t i hä.
l i s t e n -kpko maailmalle rosvon aiko­muksistaan.
S o t a ei a l k a n u t myöskään
vuonna' 1949, sillä neuvostokansa, el
antanut sodan alkaa; se v a h v i s ti
monta kertaa tahtonsa elää r a u h a ^
k a i i ^ e n kansojen kanssa se m u i s t u t ­t
i levollisena pommeja heristeleyille
henkilöille,- että neuvostokama el
s u i n k a a n ole aseeton se P3rstyi y h d i s ­tämään
'Euroopan j a A a s i a n kansat
puolustamaan rauhaa.
O l i s i luullut, että vimmastuneet
kongressin, jäsenet, amerikkalaiset
k e n r a a l i t , d i p l o m a a t i t Ja sanomaläiti-miehat
voisivat rauhoittua, m u t t a . e i,
he jatkavat samaa kehnoa peliään,
he ovat. unohtaneet k a i k e n — laiset
Ja tähkäpäät, ihmismehilälsten TaM-h
a l l i s e n s u r i n a i i , vuodenaikojen v a i h.
tumisen, he k i r j o i t t a v a t , puhuvat ja
ajattelevat vain uudesta sodasta.
M u t t a neuvostokansa Ja k a i k k i maa-r
Ilman r a u h a n ystärvät ovat tulleet e n ­tistä
valppaammlksl, liittyneet yh-
: t e en entistä t l i i r t i m m h i . '
V o i d a a n väittää v a s t a a n : J o s s o v i n ­t
o a . v a r t e n tarvitaan hyvää tcäitoa
molemmin -puolin, n i i n sotaa varten
riittää v a i n toisen -puolen paha tahto.
Se o n kiistämätöntä, j a saksalaisten
f a s i s t i en meluisa, mutta mahieeton
h i s t o r i a o n todistanut sen. M u t t a i h ­miset
eivät -elä maailmassa suotta,-ei.
vät suotta- kärsi, tee työtä Ja t a i s t e l e:
He karaistuvat j a viisastuvat. H i l l er
v e ^ u t t a m a a n alaikäisensä.
P a l k a l l i l i s s a ilmoituksissa näemme
enemmän Elsasta, K e h o l t a m m e k u i - [ p y s t yi
t e n k i n kaikkia palMcakuntalaisia J a i että marssi Moskovaan o n oleva U o i -
ympäristöläislä varaamaan l a m m t a i n.
t k . 2 9 p : n Ulan erikoiseksi t u t u s t u m l s -
i l l a k s i , jolloin saamme tehdä t u t t a ­v
u u t t a " R u m a n E l s a n " Ja hänen s e u ­rueensa
kanssa. — Ilmoittaja.
v b l r i i l h . ^^<3!ri p i e r i ^ ^ . yarihä s u t -
k a i i s : , ' l T i t u s . m e n ^
.-rr" ' V a t s a n i , q r i iklpiBä.", ' ^ i t u s . r u p -
ka p n v a l m i s t a . " ~ ;^'Missä. . o i ^ . m i ^ ^^
s u u r i l u s i k k a n i ? " O l e m m e . t u tu
h y v i n amerlkkäl£^isiln; t i t u j ^ l i n : : . . S o .
d a n a i k a n a h e eivät pitänej^tMlrettä
taisteluun. ;'}Voitoarjälkee^
sifeSaxisa liäkyvätidleva^^
käyartl^t; MelÖä .örijrhejf^
b n m u i s t i k i n , oieipm^r kokeneet p a if
Jon. M u t t a h e l u u l e v a t t m h a a n , .että
me kohotamme kätemine ylös k u u l t u ­amme
hejfra :T3njmärii^
muutamia. vHsauksiaari sänomalehti-konferenssissa.
Me olemme kuulleet
p a l j o n pahemi>aakin:' Korvissamme
k a i k u v a t yhä vielä kuuslpiippuisten
kranaätinhelttoieri ullnai:h^^^
vaunujen ryske J a p o i n i r i i en yongah-dukset.
M e emme menettänest r i n a l t -
tiariime s u l o i n k a a n , emmekä -. kSsiä
nostaneet me, yaan-he, j o t k a tyhmyy-:
dessään l u u l i v a t voivansa pelästyttää
meidät. Puuhailkoot, s i i r t o m a a t a y a -
r a n k a u p p i a a t j a rihkäniakauppiaat
j o t a k i n -muuta, mainostakoot osakkei­t
a a n .Ja "yetypomimejä", 4)clotelkpot
tasavaitaiaiset dcriiokraatteja; j a de­m
o k r a a t i t ; t a s a v a l t a l a i s i a paljastele-m
a l l a tuoreimpiaj^ndaälejäan. Mitä
tulee m e i h i n , niUa h e pullistelevat t u r ­haan.^
•^He uhkaavat sodalla, mutia sotaa
v a r t e n t a r v i t a a n s o t i l a i t a . S o t a ei ele
"sanomalehtlkciiferenssl. H e kutsuvat
' a v u k s e e n hiöerlläicen k e n r a a l i n G u -
d e r i a n l n . Me muistamma h y v m , m i ­t
e n tämä k e n r a a l i t u l l M o s k o v a a n , me
muistamme myös, m i t e n hän veti län­get
k a u l a a n s a . Amerikkalaiset ovat
pääteUeet, että piesty saksalainen
k e n r a a l i o n parempi kuin omat, j o l ta
e l ole vielä piesty, mutta jotka eivät
sotineetkaan. Mitäpä tuosta, heillä on
yhtä k e n r a a l i a enemmän. Heillä on
yleensäkin paljon kenraalsja —
omiaan, e n g l a n t i l a i s i a j a ranskalaisiit.
Vieläpä heillä on l u x e m b u r g i l a i n e n k in
k e n r a a l i . M u t t a sotilaita-heiliä'on vä­hän,
j a heidän s o t i l a a n s a pvat epä­l
u o t e t t a v i a , siliä nykyisin e i ole kan­soja;-
jotka iahtöisiVat-sqtaa.;
H e ' ovat sokeita omänvoitontavöit-t
«lussa«n'Ja;Voirnattcmia v i m i ^
*TYU-ihiriisiä y p i d a ^
k e v l k s i " •kirjoittaa eräs sanomalehti.
Ei.ryll-llunisiä ycids^n nimittää va­jaaälyisiksi
; t a i y k s i n k e r t a i s e s t i mie­lettömiksi.
Eräs kcngressiri jäsen eh­dotti
"STidysva^tojen hallituksen s i ­j
o i t t a m i s t a , .vjatki^vasti mkkeellä pie-
..vpari;junaan Ja, t p l n r a .te]d sapnnItel-«
•manr)Parlamentli^';sl^^ ; ffift^,"
aUe. f ^kettäin]:35!»i^es^5; j j ^^
bert - R i c h , , t a s a y a l t a l a i n e i ^ jPenn^lyä-*
l U a n y a l t i o B t a , t u k i v a r s i n a j a ^ ^
sen-ehdotuicseri: Hän vaati,;:ettäf .k^k
k l t h a l i i t u k s e n -jäsenet j a yastiiuilise
yaltlpmiehet,, he^^ joukossaan V a i -
k o i s e n t a l o n asukkaat;,, jätettäisiinTko-f
fceneiden: ipsylSatrfen; t u t k i t t a v i k s li
K e r r o t a a n , että Hfemi >'Jöhn "VVesby
I s a a m a s i kerrani eräät r:*änen - k u u i l -
j j a a s a i t o r k k u i v a t . ; H u o m a t t u a a n '4S>
män k u u l u saarnamies -huusi k o v a l la
;?.än-:-Uä: /
— Tulipalo, t u l i p a l o!
Nukkuvat havahtuivat heti j a tie­d
u s t e l i v a t hätääntjmeinä:
— Missä, -missä?
— Helvfetisiäl "vastasi ^ e s l s : / • J u h -
-^iailjsesti. — H e l v e t i n tulessa kärv&nty-
= vac- n e jotka,':nukkuvat, s a n s n j u i e -
i tuk&-;n a i k a n a . ' '•
_ L i l A K A R I N P A L K K I OT
Lääkärin - s U v o j a t a r kysjrl isännäl­tään
eräänä--aamuna:
— V a r m a a n saitte hyi-än maksun
r i k k a a n T e n k a s en p o j a n hoitamisesta?
r?- Kyllä s a i n . M i k s i sitä kysyitte?
tiedusteli lääkäri.
- r - T o i v o t t a v a s t i pidätte mielessä, e t ­tä
juiuri m i n u n p o i k a n i ' v i s k a s i häntä
kivellä.
». •.
A P T E E K K I
j Apteekkari: Tämä lääke tulee
tappamaan influenssa-basilit silmän­räpäyksessä.
A s i a k a s : Eikö teiUä-ole-seUaista lää­kettä,
j o k a tappaa - n e - h i t a a s t i j a h i r ­m
u i s i a tuskia tuottaen?
r
me tiedä ainoastaan sitä,, minkä p u o -
l e s i a ' ä'änsstärome. vaan tiedämme
myös. -kenen -puolesta äänestämme.
-Me rtiedämme, että meidän edusta­jiemme
jcukos."» e i ole -terästshtaiden
osakkeenomistajia, Joaie on etua v o i ­t
on ansaitsemisesta,'että heidän jou­kossaan
ei ^)le pörssikeinottelijoita,
r a h a r u h t t o a i t a , . siirtömaaherrPJa,
j o i l l e sota meiikitsee-enneri" m u u t a t u ­loja;
Me tiedämme, että valitsemam­me
henkilöt p u o l i t t a v a t t o d e l l a k in
rauhanasiaa.
Meidäri voimamme o n s i d o t tu m e i ­dän
raiihanrakkauteemme. M e emme
•>^rltäsciriiata h i s t o r i a a emmekä t a k e r ­tua
tulevaisuuden n i l k k a a n , n i i n k u in
järkensä menettäneet business-midiet
tekevät. M e tiedpnmie öman^hintam..
me. tcmari aä ••ystävlcmi^
j C y m h i e i ^ ' P v ^ q t t a ^ t t e r i i t y j J n : l i p p u
Uiehui määpallön'kuudenriässeilk N jH
t u n n e t t u a , .^pakenevat psykiatreja^ . ^.
: i^,ilmerikan ,. j ^ k a i ^ eneiripäS
rnääilmari,. itnuutkaan^^^
.do sotaa.".J^^^^ cn pälj(|!j
,naivej%, i a -:EoiiUikkaa\:i^ 0^1
«nrärtäyiä ;ihmlsiä. :^ei^^if£'ypia^Vi
) s i n o i n : t ^ ö^
; th^yaalejä heri-a; täyy
a e i l i s e k i , että; sariäki^ on ' s a r ii
" p p m m i ' V Hari vpuhul v a i n rauhasta.
'Hän p u h U i - i ^ u h a s t a s i k s i , kunnes bä-
:net v a l i t t i i n . S a a t u a a n , tietää äänes-t
^ k s e n t u l o k s e t hän.tmohti h e t i , että
siEmaktrJassa » n sana " r a u h a " , hän
a l k o i pUhua pbmhiista. M u t t a A m e r i ­k
a s s a k i n kasvaa Joka päivä suuttu­mus
i n h o t t a v i e n uhkausten johdosta.
J o s - a t o n i i p o m n i i suututti miljoonia,
:riliri vetypommi . s u u t u t t a a kymmeniä-i
n U J o o i i i a . Mitä taikatemppuja tehhe-
Vätkään korigressTn jäsenet, mutta
A m e t r l k l M i ^ e i o i e valkoinen eikä^te^
t a i h e n t a l o . . .
/ A m e r i k a n k a n s a , s a m o i n k u i n m a a ­i
l m a n riiuutkin; kansat, tietä^. että
me rieuvostolhmiset -vihaamme sotaa.
Me tahdomme-elää rauhassa Icaikkien
kansojen<-kanssa. M e tuomme tahtom­me
julki vieiä. k e r r a n vaalipäivänä.
Me äänestämme r a u h a n puolesta. E m ­me,
etteivätirariskalalseV, dvät:italiä-»
;toUeti7,.Bi.yätl^.vS9gia«W9fe^<ir^i^^^
tappelemaan valkean t a i 4csltai£en t a ­l
o n puolesta. Tiedämme, eLtä meillä, p n
h y v i n p a l j o n ystäN^ä, Jä: ääriestäessi|nY!
me rauhan puolesta me äänestämme
kansojeri veljeyden p u o l e s t a ^ ^ ^ ^ k l en
työn r a a t a j i e n o n n e n puoTest|;|r'missä
•he'elävätkään.:•; ''; ^J^;:- '^^'i'-"?
J o k a i n e n neuvostokanialäinmtj^mf
niärttäa, >että'äänestäessään r a u h an
puolesta, hän tekees tärkeän j a vas­t
u u l l i s e n teon; B ä n e a 'äänensä oa-vie*
™ V E I S M KAHJAlÄSTA 1
«Toimitus:
Jvlmä toivoen ,että täisäi-J
k a f s t a i ^ Vapaudessa ^3
nllll<-, .oM:a puhu-at Eikälä:--
taverhCÄtrx j-. siitatn. c^^l
feet invbi $i:;ne tnen.-. _ ^"J
Po:-t-Ar'.h-,'r.
5^al]a ji^js po:hs- : i b ^ c ö i ^
asiat. X i r e on pähä'tv HJI
Petro:k:issi ja siinä saEotaafi*|
Hilma hyvä:
Blonst sydämelliset tervestf
tcs klrjejstä lonka sain
kuussa ... Usein teitä siellä lÄ
enkä koskaan unholtakaan,
niin monta hauskaa iltaa jajj
yhdessä vietettiin ja paönoStSii
hen aikaan olimme vielä ncsi-j
me elämää ajateUeet emnievä^^
neet sen tuottamia tnjkia,-!^
kohtaan se vain on cUutkoras^
vaikka eihän siinä olisi'oBut M
erikoista, vaan se hirveä sota ii^
viimeiset sydänhaat-at SieDätn
te kuin rauhan oloissa, mutÖQ
oli toisin asiat, mutta urhDoffiseS
tä selvittiin. Nyt kohta elgsal
dan edellistä aikaa. Ra^j^
uudet raunoiden tilalle. T^vita'^
lä on kaupoissa ja kaikenlaistji
pitääkin; ruoka-, vaate- ynifjit
Tässä äskettäin meillä oli alennaj
kenlaisten tavarain hinnoissa. 1
han saisimme rauhassa äää,i
kaikki olisi hyvin. *^
On hauskaa kuulla, etta elätai
ki ja olette terveitä. Maigitml
maan jo tullut kotiin. Möiäisl
hetki se sinulle oli tavatessasi cg
vuoden kuluttua. Niin, nMkini
voin sitä hetkeä aina jolloin
tulee kotiin '— mutta hän ei
Se tuotti minulle viimeisen ss
viiiheiset haavat sydämeen ifia
aksi kilin elon päiviä riittää
Kirjoitit, että lähettäisit minuS
takin, mutta en minä nj-t
tarvitse ja,sialta kaiketi olisii
läheltääkin,. Scdan jälkeen 44a.
riiilie lähetti muutamän.pak^äDl
Yorkista 'ja ne oliva,tkln hy^m^'
.pei^n^'sUlbin:kun;, käifk, "
y^tteet'ym^''Häri sji'
.^^^]ia.'li^^i JJyt.saa kaS
tett • .ien-' n y t tarvitse' erikH^
•tään' . ; . Kerro tuttaville t
sydämelliset terveiset teille
^eitä aina muistava, Panni.
KiP
TOI/
i^aisijai Joi
isdsäf ja Rand
^^tkolmannt
jjjjgn. runoili;
iHaastatttliJan
rat kirjailijan
jäaiodivit Ner
511 joutunut
Ugnyaan, ets
^ löysin sen
jjnää vastaan,
jn olotila ei o]
itä eikä uskoni
läaalisata .<
ists, johon' l i
iitä. Sellainei
iju tuntui mit
gimmalta. Ny
Ien vllpittömäs
Srjailija, joka
«taen murtat
Ien onnellinen.
\ keskellä tiet
fllja joka on
i myytti, jonl
rttänyt ja pit
«na mitään ;
jut otemassal
ioksi on oppi,
raiia saama
Inariasi rikka
ktäjien ihant
älljat omaksu
l nousevan k£
iudin, suurer
thiöpiaan, oli
jkauppiaitten
Meidän olisi
m maailma,'
mellisuuden
HalUjan täyt
[atlmaton s
eteen
«™ijuwtta lai
i "Onko teidä
ä iikkaan pys:
tohunon, he
1?" kysys
- Minä lui
)ksistani n:
itslepävaka
an nähnyt 1
' nsa on sulji
kerran oi
lun valli
Hänen äänensä o n suojakilpenä lap-?
s e l ^ ' j ä ' fä^stfetulle' k a u p u n g i l l e : M i ­t
e n t u i v e r t a n e v a t k a a n 'tuiskut, m i t en
viheltänev^tkään jäiset viimat* kevät
lähenee. VaUiiot alkavat p i a n v i h e r ­tää,
lapset k i r m a a v a t p u i s t o i h i n ja
p u u t a r h o i h i n . "He'^ovat kaJsvaneet v u o ,
den aikana i lähestyneet y h d e n aske­leen
suurta j a valoisaa päämäärääm­me;
Näiden l a s t e n joukossa o n orpo­j
a : heidän isänsä tuhoutuivat S t a l i n -
gradissa, .DnjeprUlä, Veiksellllä taJ
O d e r i l l a . Heidän isänsä tuhoutuivat,
j o t t e i enää o l i s i f a s i s t i s i a m a a h a n k a r -
k a u k s i a , j o t t a lapset eivät s a i s i kokea
sitä, naita m s piemme -kokeneet. M e i .
dän velvöllisuuteirime o n t u r v a t a r a u ­ha,
jä me turvaamijie sen. Tietäkööt
k a i k k i , että samat ajatiUcset, samat
tUriteet ovat M k k i e n neuvostokänsa-l
a i s t e r i Sydämissä. Rauha kansoille,
r a u h a kaupungeille j a k y l i l l e , r a u ha
v a n h u k s i l l e j a -lapsaie!
.... -i^i^i. r:i r .-.!
St.-:Catharines — PaikaUisect^
u.- seuran toimesta järjestetään ä
railakkaat kurssien alottajaiste
tk. 22 pnä. siis lauantai-atami
Wellerissä; Kaikkia kursseille i
Via kehoitetaan tulemaan silloin?
Wellerlin, niin nuoret kuin vaslrf
tutustumaan kurssin johtajaan'i
Hymanderiin. Vaikka han oife
ennestään tuttu näiMä main min!
maankin hänellä on mieleiHucä
kenrotta-vaa eri paikkakunnilta
mistään kokemuksistaan.
Toivottavasti kaikki ym
suomalaiset kiinnittävät buo
,näihin kursseihin, että ne saadaa
niStumaan parhaalla mahdoUisea
valla. Saapumalla näihin
annatte kannatuksenne kurssiat
nlJstumiseUe. Siellä myöskin
tään mihiri aikaan kurssit ak.^^"
Älkää unhoittako näitä tansseja. =• ,
lä: siis tavataan. — U. H.
KA
kcoU N<
26 prnä
im. 1
Läfa
poikaa,
vksi To
pUri Sä
Väi
knnta r
-«>
S o s i a l i s m i o n . s i t t e n , t o i s en ^-maail­mansodan
i h u m n a t t a v a s t i , , l u j i t t a n u t
o t e t t a a n icansainyälistä k a p i t a l i s m ia
vastaan. N o i n kolmas osa m a a p a l l on
väest^tä^asuu j i ^ s o s i a l i s m i n blor.
suhteissa t a i s e l l a i s i s s a maissa, joiden
haUtukset j o h t a v a t m a i t a a n sosialis-,
t l s en k e h i t y k s e n t i ^ . ; TSmä asian­t
i l a on luonnollisestikin johtanut
l u o k k a t a i s t e l u n kärjlstyrijlseen kan­sainvälisessä
nalttalräayassä k u n k a p i ­t
a l i s t i s e n y h t e i s l n m n a n voimat p y r k i ­vät
k a i d a l l a entistä tehokkaammin
taistelemaan sosialismia •vasta.an. H -
metshnpariä tämän t a i s t e l t u i ilmiönä
o n se h u r j a sodan lietsonta j a so­t
a a n varustaminen. Jota käydään
Jänkki-lmperialismin j o h d o l l a Ja k a l -
i c e n k a r v a i s t e n " työväenmlesten" avus­t
a m a n a k o r i i m u n l s r i i i a v a s t a a n . . K o s -,
k a Neuvostoliitto o n Johtava l i n n a ke
s o s i a l i s t i s en k e h i t y k s e n leirissä, o n se
siitä sy3^stä l u o n n o l l i s e s t i k i n Joutunut
k a i k k e i n tärkeimmäk^ maaHtauluksL
tanista, että siellä uhkaa 8,000,000 ihmistä suunnaton onnettomuus,
ellei pikaisesti saada ulkomaista apua. Nälkä, kulkutaudit ja sanoin
kuvaamattoman kurjat olot ovat näiden miljoonien ihmisten osana..
Eiköhän olisi aika itkeä niiden puolesta, jotka todella dävät,nä­lässä
ja kurjuudessa ja antaa kiinalaisten olla rauhassa, semminkin
kun tähän mennessä on kieltäydytty tuniiustamasta Kiinan demok­raattista
hallitusta ja on autettu Kiinan kansan vihollisia?
V i i m e päivien tiedot ;Washingtonis-t
a itertovat siltä ixysiertasta. j o k a on
v a l l a n n u t monet taantumukseHisim-mat
haUitusmiehet, Jotka näkevät
Icpmmunlstin , Jokaisessa vähänkään
vapaamieUsemmässä henkflössä. R e -
publikaianinen senaattori Joseph R.
M c C a r t b y o n syyttänyt, että H o p k i n s -
y l i o p l s t o n professori Ovrea L a t t i m o re
o l i s i m u k a 1) k o m m i m l s t i j a 2). N e u ­v
o s t o l i i t on j o h t a y a u r k k i j a . Y h d y s v a l ­loissa.
Lattimore on Kaukoidän a s i ­o
i d e n •erikölstuntijfli j a on k i r j b l t t a -
n u t 'kymmenkunta k i r j a a , etupäässä
Kaukoidän asioista. Setä Sa.mulin
yältipsihteerjsto; (ulkoministeriö) ; o n
käyttäriyt Lattimorea s i l l o i n tällöin
neuvonantajana K i i n a n politiikan
suhteen. '
l ^ m ä n L a t t l i r i o r e r i j u t u n käsittel3m
yhteydessä; txUi entistä selvemmäksi
j a ilmeisemmäksi sekin^ että Y h d y s -
valtäiri ssilainen p o l i i s i (PBI) u r k k ii
k a l k k i a vähärikään h u o m a t u s s a a s e ­massa
o l e v i a henkilöitä, erittäinkin j os
•heissä Ihrienee h i u k a n k a a n minkään­l
a i s i a vapaamielisiä •vihjeitä. Josmies.
k i r j o i t t a a esimerkiksi k i r j a n j o s t a k in
a s i a s t a riiiri saa o l l a v a r m a siitä; että
se j o h t a a m l e h e n epäilemiseen"— sillä
k a i k e n l a a t u i n e n äjatteleJtmnen on jb
s e l l a i n e n " y a a r a l l i n e n ilmiö", jonka
t a k i a o n syytä epäOla j a t u t k i a . Ovat­h
a n "vaaralliset ajatukset" k a i k k e in
pahinunat ominaisuudet, j o i t a ihmi-i
sellä saattaa olla. Kenties nioisct
ajatukset ovat k a i k e n lisäksi a i n a k i n r u s t e c l l a kieltänyt Yhdysvaltoihin
J o l l a k i n tavalla "subversiivisia"' ja pääsyn • l u k e m a t t o m i l t a henkilöiltä
miestä voidaan niiden perusteella esim. kuluneen-vuoden a i k a n a,
syyttää, ellei suorastaan kcmrnunLs- Nämä tosiseikat todistavat, että Y h -
t i k s i n i i n a i n a k i n h e i l l e jossain mää- dysvalloista on k e h i t t y n y t ensiläok-xia
myötämieliseksL Tähän tap.:ankainen p o l i i s i v a l t i o . Jonka ohranan
se T r u m a n l n ohrana t o i m i i nykyään.
V a i k k a l a t t i m o r e a o n käytetty h a l ­l
i t u k s e n neuvonantajana, joss^ o i n i -
naisuudessa hän o l i M c C a r t h y n syy­töksen
a i k a n a u i k o m a l l l a k i r i , n i i n s i i ­tä
h u o l i m a t t a t a i ehkä j u u r i sen t a ­k
i a o l i F B I " t u t l d n u t " miestä. P B I :n
hyllyllä o l i v a l m i i n a " a i n e h i s t o a " m i e ­hestä.
Sieltä o t e t t i in L a t t i m o r e a kos­keva
äinehisto. josta F B I : n pomo
Hoover teki" yhteenvedori jä j u l i s ti
miehen vaarattomaksi. ; ,
Tässä yhteydessä palasi miedeemme
eräs aikaisempi tapaus, Joka osoitti,
^ttä TRnimanin phranari t o i m i n t a el
r a j o i tu • . a l H b^taan' ' y h d y s y a l t a l a i s i in
eikä YhdysviÖtoihm. K i i n opiskelevaa
nuorisoa oU o l l u t eräässä n u o r t e n k o n ­ferenssissa
Euroopassa, o l i sinne lä­hetetty
m a t k a n myöskin W a l l Stree­t
i n o h r a n a n miehet, j o t k a o l i v a t kor­vat
hörössäxirkkineet n i y ^ l d r i c a n a -
d a l a i s i a , joista j s l i tehty myöskin
muistiinpanoja F B I : n kokoehnia v a r ­ten.
Yleisenä tietcria luulisi . olevan
myöskin s e n t o s i a s i a n , että tämä o h -
ranajärjestö t o i m i i myöskin Cariadas -
sa koska sillä b n tiedot k a i k i s t a " v a a ­r
a l l i s i s t a " henkilöistä. Joiden ryhmään
luetaari^ k a i k k i , jotka osoittavat vä­hänkään
itsenäisen ajattelun- merk­kejä,
olivatpa he; s i t t e n , mihinkään
p u o l u e i s i in kiiiflumattcmia vapaa-mieKrfä,
c c f :läisiä, imicflden Jbhtomle-hiä,
pappeja, professoreita Jne. Tru­m
a n l n ohrana o n näiden t i e t o j en pe-j
tuntosarvet ulottuvat ulkomaill*:
ulkomaalaisiinkin.
Mikäli Canada ön kysymji^ '.^ •
täälläkään liene asiat sen P^^^-J^
Ia t o l a l l a . Onhan jo pitkän aifcsj
l u t tiedossa, että kuninkaallissj
s u p o l i i s i n toimesta on haig?
kaikenlaatuista urkintaa enlaap
edistysmielisten ja fyöväenjärje^,
keskuudessa. Kaiken lisäksi «^'"•^
tään F B I : n ja RCMP:n olevsA
teistoiminnassa ja vaihtavan
nääri a b i a k i n joitakin tietoja.
. -ramänlaatuinen "vaarallistöj
tUsten" u r k i n t a on kaikesta psj
vUme aikoina muodostunut ^
laajeinmäksi ja tehokkaaffliB^^
lä sen yhtenä tarkoituksena ; i|
t a a kaikenlaatuiset vapaamifi-*-
kilot Ja virtaukset terronn"^
vaU
He]
Sillä tavohi pyritään ajataste^
t r o l i o t a t i h i j a tekemään lO^
s i se ajattelun ja t o i n j ^ ^^
Joka o n kaiken yhteiskoff^^-
t i e t e e l l i s en edistyksen «
j a kulmakivenä. ^
o n s i i s v a r s in ajankohtam««
menpide. jonka tarkoihi^^
kansalaisoikeuksien P"^'^,
tön ( C i v i l R i g h t s O r g a m ^ t J ^;
t a m h i e n , jota varten ^ p f i ^ ,
rontossa «ifcoinen e d u s g ^ ^
21 j a 22 pnä. T^hän
täisi lähettää edustajia
j : n osastoista ^ ^ ^ . ^ t
a e n puolustaminen on j
keä myöskm muissa n i a ^ - ' '
den j a heidän Jälkeläi^^,
töille sillä heihin kot
tumuksellisten taholta ,
«rikoisia vainotoIm3BPt^,
vastaan o n taisteltava 3*»-^.
m i n . — K a l l e Terä.