Vapaus, April 14, 1949

              ms:-:
^^^•i -ptfe^^^ffi^^-
m
jo viime kesästä saakka on Canadian Seamens Union ja eri laiva­yhtiöiden
väliliä ollut rettelöitä. Viime kesänä suurien järvien laiva­yhtiöt,
kahta lukuunottamatta^ tekivät sopimuksen CSU: n kanssa.
Se johti merimiehet vaikeaan taisteluun, sillä vaikka rettelöivät laiva-jrhtiöt
selvästi rikkoivat voimassa olevia työsopimusta koskevia sää­döksiä,
niin hallitus ei ole mitenkään vaikeuttanut liidän asemaansa>
mutta merimiehiä vastaan on lain voimalla käyty taistelua ja sen
seurauksena useita kymmeniä merimiehiä on vieläkin käfsimäs^ van-keusrangaistuksia.
l Älerimiesten yhteisrintamaa 3rritetliin rikkoa aluksi työröen pet­turin
Pat Sullivanin uniolla,* joka epäonnistui. Mutta sitten astui
hänen tilalleen AFL: n täkäläinen johtaja Frank Hall. Kehitys on
^inieaikoina johtanut siihen, että Canadan merimiesten unio on
saanut vastaansa AFL: n byrokraattisen johdon, työnantajat ja maam-ine
hallituksen. Tämä yhteisrintama tarvitsee tietysti ainakin muo­dollisen
tekosyyn ja löytyihän sellainen kun vain katsotaan sellainen
hyödylliseksi rikkaille laivayhtiöiden omistajille. Selitettiin, että nyt
OA^yssrmyksessä taistelu "kommunisteja" vastaan.
: Kun CSU:n taholta esitettiin joku aika sitten uutta työehtosopi­musta
syvänmeren laivayhtiöiden kanssa, niin heille ehdotettiin palk­kojen
alentamista ja koska ei ollut mitään mahdollisuutta uuden
tyÖ^htosot>lmuksen saantiin, niin,CSU julisti lakon. Viime maanan-iaina
ttedbitettiin, että noin 40 canadalaista laivaa on lakkotilassa
Canadan ja ulkomaiden satamissa. Sitä mukaa kun cahadalaiset
IstivaU ovat saapuneet eri satamiin, «nerimiehet ovat julistaneet
}äkxm., CSU:n presidentti Harry Davis ilmoitti äskettäin, että kaikld
liset laivat, lukunottamatta merellä olevia, ovat lakossa.
Kun laivayhtiöiden johto havaitsi, että merimiehet ovat yhtenäisiä
itamassa, niin ryhdyttiin laajasuuntaiseen rikkurivärväykseen.
eitettiin tuottaa YHdysvalloista oikein lentokoneilla surullisen kuului­san'Sedfaref
s International Union jäseniä, jotka ovat ammattirikku-
IvHta; Samalla suurlehdistö» on levittänyt törkeää propajgahdaa meri-
'tiiiesteii unioa ja sen jäseniä vastaan.
* Kun syntyy tällainen tilanne, niin luonnollisesti Toronton Vapaa
Sana ryhtyy kaikin keinoin ylistämään rikkureita ja parjaamaan
CSU:n johtoa ja sen jäseniä. Viime tiistain pakinassa leimataan
meritniesunion jäsenet Moskovan kätyreiksi ja ammattirikkurit noste­taan
taivaaseen. Siinä sanotaan mm. seuraavaa:
[ "KcMnmtmistinen merimiesten unio julisti lakon canadalaisilla lai-i^
nia toista viikkoa sitten sen johdosta, kun laivayhtiöt eivät enää
cään työsopimusta kommunistiunibn kanssa, vaan allekirjöit-m
tivat.sc^imukset yllämainitun Seafarers' International Union kans-sa
f:
» '
mi'.
m-;
!"•• - . ' V • f^^,^.r:-
Tämän lisäksi puhutaan "Moskovan agenttien" toiminnasta kai­vosmiesten
uniossa.
V Mitä muuta voisi odottaa lehdeltä, jioka on vannoutunut työväen­liikkeen
vihollinen. Mutto on syytä feitsoa miten yleensä merimies-
|en:IaJskoon^:on suhtauduttu täällä ja uikomailla.
f Miiutaanap^^ tiedoitettiin St. Johnista, että koinven lai­van
päälij^tö on ihnoittanut, etteivät he lähde purjehtimaan .laivoil­laan
jos niihin otetaan Seafarers' International Union jäseniä. Heti
läniän jälkeen ilmoitettiin, että Canadan itärannikolla olevien latvo­jen
päällystöt ovat yhtyneet heihin. Kysymyksessä olevan rikkuri-tinion
jäseneV eivät ole merimiehiä, vaan tavallisia rikollisia ja vete-iehtijöitä,
josta syystä ei yksikään kapteeni halua sellaisen miehistön
kanssa lähteä merelle.
t Trades and Labor Congress of Canada on täydellisesti merimies­ten
puolella ja epäilemättä CCL:n jäsenistön valtava enemmistö.
J Lontoon ja Liverpoolin satamatyöläiset ovat kieltäytyneet koske-tnasta
canadalaisten laivain lastiin niin kauan kum ne ovat lakkoti-liassa
ja uhkasivat ryhtyä, lakkoon, jossa rikkurityötä näissä laivoissa
j^ritetään käyttää.
j Eri maiden satamissa lakossa olevat Canadan merimiehet ovat
)»aneet poikkeuksetta järjestyneen työväestön kannatuksen. Poik­keus
on vain Yhdysvallan satamat,, jossa kysymyksessä oleva rikku-
Hunio ja ILA:n johtaja Joe Ryan on kehoit tanut unionsa miehiä toi­mimaan
lakonrikkureina.
l Kuten näkyy Canadan merimiehiä yritetään 'painaa kansainväli­sesti.
Tämä eräältä puolen ilmaisee sen tosiseikan, että vaikka Frank
jHall, Mo:*er, Conroy ja monet muut ns. 'työväenmiehet" yrittävät
puttaa laivakapitalisteja, niin sittenkään ei canadalaiset työläiset, joi­takin
kurjia yksilöitä luktiunottamatta, lähde syömään toisen työläisen
leipää. Siksi täytyy r>'htyä kuljettamaan ammattirikkureita rajan ete­läpuolelta.
Siirtolaisviränomaisemme, jotka ovat niin innokkaasti
itäneet amerikkalaisia unionisteja pääsemästä Canadaan, sallivat rik-
Icurivoiman vapaasti virrata tänne. Tällä tavalla hallitusvalta on
inyöskin laivanomistajäin takana.
; Jokainen rehellinen työläinen toivoo merimiehille voittoa. Ei
mikään muussa työmaassa työläistä ole painettu niin vanhan ja or­juuttavan
työlain alaiseksi kuin merimiestä. Hänen täyt>'y raataa mel-liein
orjamaisessa oloissa. Lisäksi merimiesten palkat ovat alhaisem­mat
kilin muissa teollisuuksissa, vaikka tyÖ on ankaraa ja hengenvaa-i^
allista. Jo yksistään inhimillisyys kehoittaa puoltamaan näitä ul-
|aita merimiehiä, jotka taistelevat kunnollisen toimeentulon ja ihmis­mäisen
kohtelun puolesta. , '
Kesätoimintaan siirtyessä
Tämän päivän Iditemme numerossa julkaistaan Vancouverin kir­jeenvaihtajan
kirjoitus, jossa sanotaan, että toiminta Clinton haaltlla
bn päättymässä olevan talvitoimintakauden ollut vilkasta ja antoisaa.
Tämä epäilemättä pitää paikkansa, sillä lehdessämme on jatkuvasti
yancouverin kirjeissä mainostettu Clinton haalille järjestettyjä eri
tilaisuuksia.
Eri paikkakunnilta saapuneista paikkakuntakirjeistä inttäen
on monien muiden CSJ: n paikallisosastojen toiminta ollut kuluneen
talven aikana vilkkaampaa kuin monina edellisinä vuosina. Tämä to­distaa
ainakin sen, että väitteet CSJ: n pikaisesta kuolemisesta ei pidä
paikkaansa.
•j" Toiminnan vilkastumiseen ovat, epäilemättä vaikuttaneet nnmet
lekijät. Järjestäjän vierailulla oli varmaankin herättävä vaikutuk-
|ensa. Suuremmille paikkakunnille järjestetyillä opintokursseilla oli
ineidan mielestämme Aäeläkin suurempi merkitys ja sen \'aikutus on
Ipäileinättä py^syvämpää laatua.
> Xyt kun talvitoiminta päättyy, ei meillä ole syytä ruveta laake-reillanune
lepäämään. Kesätoiminnalla on suuri tnetkitys järjestöelä-tnäs^
mme. Myös lehtemme tämän päivän numerossa huomaamme,
$ttä Port Arthurissa on ryhdytty aikaisin \'almistamaan lasten kesä-
!||driä. Sen takana on osuuskaupan naisten järjestö, joka tyhtyy heti
ISsleh kesäleirin rahoituskamppailuun. Mikäli niuiitSihihfPcfft"Ar­on
vielä elossa 3 poikaa jä 3 tjrtärtä
seka 24 lastenlasta. Ybdymme laa­jan
sulculais- ja tuttavapUxln omiitte-
Julhin!
" - . * . ' *
Tänään täyttää Kapuskasingissa
Qnt yksi Iditemme pirteä ettustaja Ja
kannattaja, Sfäau TtUliMn 50 vuotta.
Yhdynun* onnitteluihin!
mnään täyttää Azildassa Ont. leh-tienune
lukija nus. »brtte Yihänua
50 -vuotta.. Onnittelemme päivän san.
karial
Hilma Ritarin 88-
vuotispäivänä
Mä tunnen äitivanhuksen,
jonka päivää nyt vietämme.
88 vuotta on ikä, jonka
tuskin moni saavutamme.
Ei vielä ole hymy hyytynyt
milloinkaan huuliltaan,
vaikka elo riistää
toisinaan kalleinta povettaan.
Kauas on jäänyt lapsuusaika,
kauas nuoruus riemuineen.
Entinyt on elon iltaan,
on tullut vanhuus vaivoineen.
Usein ajat armaat muistaa
elon teitä muistelkss'.
Oli kerran hänkin lapsi,
kauniine nuoriiusmuistoincen.
Muistoja ei viedä voi ,
kukaan rinnastaan miUoinkaan,
niitä hän kuin kukkatarhaa,^
hoUaa pelloss' sydämenv
Nyt hän istuu yksin ja miettii
elonsa kulkua kummaa,
kun joskus oli niin rattoisaa
ja toiriaan niin synkkää, tummaa.
Siis toveri joukolla toivotamme
hälle onnea ja menestystä,
syntymäpäiviä monia vielä
ja myös yhä jatkuvaa terveyttä.
SENJA V ESSU N.
Poit Artbar. — En ole vanna jos-tä­mä
kuuluu minulle, että mainostaa
temational Co-op. Stores i^ »»nitf^in
naistenkerhon lahjapalldntotansseja.
mutta kaiiceti Icoska olen yksi komi­tean
Jäsenistä ja niinpä sitten-feernp,
että. naisten lierlio järjestää erikoisen
hauskat ja suuret tanssit tk. 27 päivän
illaksi CSJ:n Port Arthurin osaston
haalille. Tansseista saaduilla varoilla
aiotaan lisätä ensikesän lasten' kesä­leirin-
f-ahastoe, siliä lasten kesäleiri
Järjestetään osuusllilckeiden taholta.
Hiljattain on perustettu eri kansalli-suukfilen-
nalstenicerhoja International
Co-op. Stores Limitedin yhteyteen Ja
naisten kerhojen työ on nyt ensin eri­koisesti
tähdätty varojen keräämiseen
lasten lelrirahastoon. Jokaisella ^tie-tenkin
on omat keinonsa Ja me suoma­laiset
Icatsolmme tämän keinon te-hokkaalcsi.
Keholtamme teitä Jokaista
lunastamaan itsellenne lipun näihin
tansseihin Ja lisäksi vielä voitte saada
kauniin lahjan ovipalicintona.
Tämä niuuten on ylcsi hyvä työ, että
saataisiin lapsille tällainen kesäleiri,
sillä kuka äiti ei olisi iloinen saades­saan
lapsensa pois kaupungin pölystä
raittiiseen ilmaan vaikka vain pariksi­kin
viikoksi. Se virkistää sekä lapsia,
että perheen äitiä sillä lapset saavat
vapauden nauttia täysin siemauksin
luonnosta leikkeineen ja iloineen, ja
äidille tarjoutuu pieni hetki olla va­paa
ilman, että aina pitäisi olla sydän
kurkussa missä taas lapset ovat, jospa
niitä vaara uhkaa. Vain harvoilla van­hemmilla
on niin suuria pihoja, että
lapset voivat niissä leikkiä tarvitse­matta
mennä kaduille joilla ovat aiiia
vaaralle alttiina. Siispä te lasten
vanhemmat, jollin on siinä, iässä ole­via
lapsukaisia, että olisivat soveliai­ta
kesäleirille, tulkaa mukaan toimi­maan
tämän^arvokkaan asian hyväksi.
MitefT paljon saamme varoja tähän
tarkoitukseen siitä riippuu lasten Olo
leirillä.
Niitä naisia joilla ei ole vielä näitä
lippuja myytävänä kehoitetaari' pis­täytymään
ottamaan lippuja komitean
jäseniltä Tyyne Siilmanilta. Lyyli Tol-költa
ja Fanny Ketolalta. — TAS. •
Bahtilaiva Eugene Thomas matkalla automaan rahtHaiva Fort WflIdocia, Joka viottni yhteeDtörmäyksessä pahasti 8 u p e r io r-järvellä.
Vanrioitiwat laiva pääsi kuitenkin omin voimin Saolt St&IIIarieen.
Kuinka astetaan
New Wesfininsterin
JMsketti-iitania
fk. 30 päivänä
New Westminster, B.C. — Keväinen
tervehdys, täältä länneltä! nmat ovat
olleet vielä kylmiä vaikka aurinko
paistaakin Joskus sateen välillä.
Osastomme viime kokouksessa^ Jor
hon oli tällä kertaa saapunut paljon
Jäseniä, päätettiin pitää vapputanssit
ja "bäskettl-Utama" tk. 30 p:n iltana
57 Alexander St. Hotel Russellin ala­kerrassa.
Naiset laittavat bäsketin ja
miehet htmtavat — sillä bäsketit myy­dään
huutokaupalla enimmän tarjoa-vlUe.,
Emännät keittävät hyvän kah­vin
jonka kanssa syödään bäskettien
antimia. Jokainen mies saa sitten pa­rikseen
sen "ladyn", Jonka bäsketin on
huutanut.
Muisteltiin entisiä aikoja ja eräskin
toveri sanoi häntä kerran oimistaneen
samanlaisessa iltamassa. Hän oli ni­mittäin
saanut nuoren tytön kaverik­seen.
Ktikapa tietää vaikka vielä on-,
nlstaisl yhtä hyvin.
Sitten saadaan tanssia hyvän musii­kin
tahdissa. Muistakaa siis ksdkin
pitää tämä ainutlaatuinen tilaisuus
mielessänne ja saapukaa jotikoUa.
Päätimme myöskin mennä Vancou­veriin
alueen soitto- ja laulujuhlaan
tk. 16-17 p:nä.
. Seuraava kokous pidetään tov. B.
Johnsonin asunnossa 1740 Islond Ave.
tk. 24 p:nä. Saapukaa toverit taas
joukolla kokoukseen, M. N.
aiset
siirretty m\m
kotipaikkaan
Viime ailioina on lehdistö kaiklciaUa Julkaissut sihiren joiilu>n"paljiis.«-
tolcsia". Niinpä vältetään Nenvostoliitossa c^an ipBldcdtyöleirejä" ja sellai­set
Idrjat kuin Kravtshenlcon ovat mootivälineitä antikommiuiisttsessa kii-holUiksess.^.
Sen vuoksi ei ole lainkaan ihmeellistä, että belgialainen lehti,
Earepe-Amerigne, työntää piille tämän tapaisen artikkelisarjan nimeltään
»Kremlin salalsandetK Tosiawiass» kuitenkin Jmiri naitit artikkeUt paljasta­vat
pemsteellisesti nehenkUöt. jotka tehtailevat täUUisi» »paljastaksia".
Jotta Jnttathin olisi saat» laotettavan makuinen, sävy, esiteltan tmmdltnJai
'englantilaina JoornalisteJ»^ sefteiai» ktiin Clifford, Stephekk Cooiter, Alexander
VVerth Ja näiden kanssa yhteisltyössä olevfaia. joiikkti'tirittiläisten lehtien
MoskoivaAsa. olevia kirjeenvaihtajia. W«ath on varsin tonnettn, hän on
pitkän sikaa ollat saaren liberaUstisen englantilaiscn"'Kinomalehyten, Man.
cliester Gttardianin, fcirJeenTai&:t^Jana. Moskovaas^^ j^ssä ominaisnndessa
on hän saanot nimelleen pätevyyttä kajahtavaa Aliiiili. fVerth on varsin
siivo porvarillinen kyrotniekka Ja sen vnoksi merldtsee sitä enemmän se, että
juuri hän paljastaa "Kmnlln salatsnadet".
— Viimein käyntini Parisissa opet­ti
minulle varsin paljon. Opin tunte­maan
erään teollisuuden haaran, joka
nyt on levinnyt varsin laajalle krtto
Eiu-oopassa, nimittäin Neuvostoliiton
vastaisten häväistyskirjoitusten jul­kaisemisen,
kirjoittaa iWerth.
Tässä työssä eivät askartelie ainoas­taan
suiuret kustantajat, vaan myöskin
sellaiset. Jotka riormaaliaikoina levit­televät
pornografisia' kirjoituksia Ja
"mielenkitatoisia" älastomuusvaloku-
' Ivalo. Suomi. — Maalisk. 12 e ä i l i # ' ' ^ ^ ^ " ° ^ ' J ^ \ ^ ^^
alkoi täällä kolttklappalai^ten sUrto '*^<'^^®n ^"s*^**^"^*»^^ '^^n pian
* kuin joku selittää olevansa kommii-nistttlh
vastustaja, kohoaa hänen ar­vonsa
automaattisesti yhteiskunnan
Jäsenenä. Kaikki ovat sifioin hänelle
auki. Tyypillinen esimerkki tästä on
mr. Stanleyn tapaus, joka äskettäin
herätti huomiota koko znaalhnassa^
Kuten tunnettua sai täniä •varsin
epäilyttävä herra suurta ymmärtä­mystä
osakseen eräiltä; Ei^lannln hal­lituksen
Jäseniltä ja työväenpuolueen
johtajilta ennen kaikkea sen vuoksi,
että hän-kutsui kommunismia vlholli.
seksi n:o 1. , • ^
"Rahoista teidän el tarvitse surra",
sanoi hän eräälle johtayalle laboiu"-
mlehelle. "sillä antikommunistiseen
propagandaan/ voidaan aina hankkia
rahaa." Tässä tarkoituksessa hän pe­rusti
lehden nimellä "Vaiiaus Ja de­mokratia",
pidän kuitenkin tätä ta­pausta
ohimenevänä Ja kerron tässä
Kirkko perinyt 66-
kertaisen hiiman
työväentalosta
HelsInlcL — Fageiiiolmin hallitus
luovatti hiljattain t(^n Pletarsaa-
' ren työväentaloista paikalliselle
sosdem^yhdlstykselle vjUkka tai*
olisi oikeoden mokaan koolanat
SKI>L:n yhllstykseUe. jook» joh-dost
» asiasta on valltetta oikeus-kanslerille.
Suurta ihmettelyä on
herättänyt tieto siitä, että valUo on
maksanot tollosta kiricoUe 8,283,699
markaa. Kon talo riistetiun v-193«
tydlälsatä ja Inovntettiin kirkolle
niin maksoi kiridJto siltä vain i25,00#
uudelle asuma-alueelle Sivettijärvell^,
Inarinjärven pohjoispuolelle. Paikka
on valittu maataloushallituksen toi­mesta
kolttien uudeksi asuma-alUeek-si.
Valtion toimesta on Sivettijär-velle
rakennettu 45 asuntoa. Uuteen
asuinpaikkaan siirtyy nyt kaikkiaan
181 kolttaa. Tarkoituksena on keväain
kuluessa siirtää Sivettijäivelle loput­kin
koltat, jotka tähän asti ovat asu­neet
Petsamon tien varrella.
•Matka Ivalosta Sivettijärvelle on
165 km. Muutto tapahtuu kahdella'
avokuormavaunulla. mutta taipaleen
loppumatka on kuljettava poroilla.
Muutto vie kaikkiaan aikaa parisen
viikkoa. Koltat ovat yleensä huonosti
puettuja ja vaikuttivat heikosti ravi­tuilta.
Varsinaisia huonekaluja ei
koltilla näkynyt ollenkaan. Omaisuus
oli pakattu Sumiin puulaatikoihin.
Muuttotavaran joukossa kiinnitti huo­miota
erikoisesti kenkäheinäniput.
(Kenkäheinää käyttävät koltat talvel­la
kengissään.) Veneitä oli kuutisen­kymmentä,
kirveellä veistettyjä, olipa
Joukossa neljästäkin laudasta tehtyjä.
Toimeentulomahdollisuudet ovat
koltilla perin heikot. Porokanta on
pieni, ja järvet ovat huonokalaisia.
Kuvaavana esimerkkinä kolttien hei­kosta
ruokapuolesta mainittakoon, et­tä
juuri tänään, siirron* uusille asuin­sijoille
alkaessa, imeksivät kolttalapset
pullosta teetä maidon asemasta. Toi­meentulomahdollisuuksien
turvaami­sessa
tulisi kysymykseen mm. ammat­tikasvatuksen
edistäminen. Tämä ta­pahtuisi
parhaiten työtupien ja oh­jaajien
muodossa. Erikoisen tärkeätä
olisi saada käsityöohjaaja ohjaamaan
kudontaa, sillä tämä Vanha taito on
häviämässä kolttien keskuudesta.
Myöskin kolttien virastoasiat on saa­tava
hoidetuksi, sillä muuten he jou-markkaa,
joten kirkon siitä saama
korvaus on yli 66-kertainen. Kun
kirkko tarjosi saman talon kohne
vuotta sitten vaihdettavaksi Pietar­saaren
Työväentalo Oy:i^ kanssa,
arvioitiin sen arvolisi silloin, a^an-tnntljaki
lausunnon perusteella 1,-
500,000 marldcaa.
tuvat oman onnensa nojaan.
Kolttaisäntä Ivan Sverlov, joka teki
lähtöä vaimonsa ja seitsemän lapsensa
kanssa, kertoi matkaeväänään (devan
vain pelkkää leipää. Koltilla ei ole
rahaa, ja he ovat epätietoiaa, mlUä he
tekevät ostoksensa SlvettijärveUä, jos­sa
on kaksi kauppaa, ylcsityinen ja
osuuskauppa, mutta hinnat ovat n. 40
mk. kalliipunat kuin muissa Lapin
kaupoissa. — Työkansan Sanomat.
eräästä koplakunnasta, joka yrittää
haavia itsJ^jOiiiahoja tällä hetkellä
niin hyvin'kaUj^liiSsi käyvällä tavaralla
kuin neuvostovastaisella propagandal­la-
. , .. • " • ' .' • "
ASIANTUNTIJAT
Tullessani PMisIin näyttivät ystä­väni
minulle erästä belgialaisen leh­den
Europe-Amerlgue kappaletta. Sii­nä
oli jättilälskirjaimin: Kremlin sa,
laisuuksia — Totuus Stalinista Alex­ander
Werthiti.'A: Cliffordin, Stephen
Coulterinv--sek»'-'Moslcovassa olevan
brittiläisten kirjeenvaihtajien liiton
antamien-tietojen mukaan. Kysy-^
myksessä olivat siis nk. asiantuntijat.
Tunnen vatin ulkonäöltä Cliffordin
ja Ooulterin, inutta tiedän, etteivät
he milloinkaan ole olleet kirjeenvaih­tajina
MosköV£uSsä, eivätkä ylipäänsä-kään
NeuvostblUtossa. Luulen, ettei
heillä ole mitään'tekemistä "Kremlin
salaisuuksien" kanssa.
•Mitä "klrjeehvalhtajien liittoon" tu­lee
on se ihrieisesti otettu kirjailijain
luetteloon,'-Äutiä' ipltään vaikutusta
sUlä ei ole. —'•
Aloitin artikkelisarjan yhdeksännen
osan. Se Ailtä liiln oli samanlaatuis­ta
mitä tavanömalsinta kiihoitusta,
jota on kirjoitettu joissakin neuvosto­vastaisissa
kirjoitelmissa, täynnä mie­likuvituksellisia;'
iJlrjolttajan kokonai.
suudessaah itsefisä sepittämiä Stali­nin
lausuntoja sekä tavanomaisia jut­tuja
bolshevikkien Julmuuksista; Sit­temmin
toteslh, ettei Jatko ollut sen
parempaa.
' Istuuduin ja kirjoitin kirjeen eng­lantilaiselle
äikakauslehdelle New
Statesnian ja Nationille, jossa totesin,
että kaikki nämä "Kremlin salaisuu­det",
joiden kirjoittaja minä muka
olin. olivat petosta alusta loppuun
saakka. Kysylnj eikö ollut mitään
mahdollisuutta' puolustautua tämän
kaltaisia katulehtien käyttämiä me­nettelytapoja
vastaan, •
Työttömyys lisääntyy
Suomessa
Helänki..-^ (S-S) — Kulkulaitosten
ja yleisten töiden ministeriössä val­mistuneen
vllkkotilaston mukaan
maassamme oli maaliskuun 26 pnä
päättyneellä vilkoUa työttömiä yh­teensä
44,711, joista naisia oli 637.
TyöttÖmlMi määrä oli suurin Oulun
työvoimapiirin alueella.
VÄliRENTÄJX TULEE
RUTHKE^iKSI
Seuraiis kirjeestäni oli huomion­arvoinen.
Eräässä New Statesmanin
seuraavista numeroista öli kirje, jossa
ei ollut edes mitään allekirjoitusta,
vaan ainoastaan merkintä "ailtakaus-lehti
Europe-Ameriguen päätoimitta­ja".
Hän väitti uskomattoman röyh­keästi,
että mimalla ei ollut oikeutta
suuttua, sillä hänen aikakauslehtensä
on ostanut "teoksen" jonkinlaiselta
agentuurllillckeeltä, jonlca kanssa mi­nulla
olisi muka ollut sopimus ja hän
jatkoi: "Onko herra "VVerth valmis Se­littämään,
että. neuvostohallituksen
julmuuäfet elväit ole totuudenmukaisia?
Mlnkävuoksi hän ei sitten. tee kor­jauksia
koko juttuun, asettaakseen
asiat parempaan valoon?"
Tämä oli todellakin hävyttömyyden
huippu, mutta samalla selvisi minulle
pelin kulku. Vaikkakaan en ollut kir­joittanut
"KIremlin salaisuuksia",
näytti nyt sen sijaan selvältä, että
minut tullaan leimaamaan bolshevi­kiksi.
Joka tapauksessa oltiin petoksen
kanssa tekemisissä Ja väärentäjät hai­rahtuivat
uhkayritykseen tulemalla
tuomioistuimen eteen. Tämän vuoksi
oU heiUe erittäin tärkeää liehltellä
belgialaisia tuomioistuimia saattamal­la
ne huomaamaan, että minä "varsi­naisesti
olen kommunisti".
Minun tuskin tarvinnee sanoa, etten
milloinkaan elämäni aikana ole kuul­lut
puhuttav.an niin kerskailevan ni­misestä
agentuuriliikkeestä kuin "In­ternational
News Alliance". Kertomus
siitä, että olisin tehnyt sopimuksen
tämännimisen firman kanssa, oU tie­toista
valhetta, ja ehdottaessani aika­kauslehti
"Europa-Ameriguen" johta­jalle,
että tämä todistaisi väitteensä
sopimuksesta, ei hän vastannut.
UHKAUSKIRJE
Eräs "Europe-Ameriguen" osakas
kirjoitti myöskin minulle. Hän ilmoit­ti
puolestaan, ettei kysymyksessä ol­lutkaan
Infemational News Alliance,
Fowell River-yhtiön
voitto $6,857,297
, Vancouver. — Powell River
viime vuoden tilikertomus osoittsij
tlön viime vuoden voitoksi $i
ja Icun siitä varattiin $2,168,2101
töihin ja kuoletuksiin ja $4.324^0^
loveroj en maksamista varten, ja |
Jälkeen puhtaaksi voitoksi
edellisen vuoden puhtaan voitooj
lessa $6,012,349. Yhtiön
malcsettiin viime vuonna $3.05 ]
osaketta kohden eli 30 senttiä i
män kuin-edellisen vucden
Yhtiö tuotti vuoden aikana
tonnia sanomalebtipapsria, 48jati
nia valkaisematonta sulliittimasail
8,371 tonnia muita tuotteita,
enemmän kuin vuonna 1947.
vaan että eräs englantilainen oli e
ranskalaisen agentuuriliikkeen
kuun tarjonnut "Kremlin
sia". Kustannusoikeus kuului
Ien ranskalaiselle agentuurille,]
kuitenkaan voitu vaatia mitään \
gonkorvausta sen vuoksi, että liibj
joku aika sitten telmyt vararikoa
Tämä oli erittäin viisaasti
temppu. Tämä herra on eräässil
jeessään uhannut minua, koska (
tuonut asian esille New Stati
palstöiäa, jota lehteä belgialaiset e
tysystäväliiset lehdet usein lain
Kysymyksessä oleva mies kirjoitti
nulle: "TSstä saatte vielä
vastata."
Tämänkaltaiset uhkaukset ov;
tuollaiselle journalistiikalle
piirteitä.
Olisi varmaankin mahdollista i
oikeudenkäynti salaperäistä
laista asiamiestä vastaan, mikpt
lainen ylipäänsä on olemassa.'
nen petkuttaja voitaisiin kyllä 1
Mutta silloin Jouduttaisiin
maan suuressa journalistiikan
kossa, jossa toinen voisi aliö
työntää syyn toisen niskoille ja j
asianosaiselle voitaisiin vain
tavattomia menoja. ,
Tämä meridtsee, että koko
välttää rangaistuksen, mikäli jätd
huomioi matta kirjeenvaihto
Statesmanissa, Joka on jossain i
rässä pelästyttänyt jotain heistä,
kyisin ei minulle ole aikaa eikä va
koettaa Lontoossa tai Brysselissä s
da itselleni hyvitystä.
En voi välttyä siltä ajatukseIU,e
kaikkien näiden petkuttajien
pn olemassa swxA järjestö, ettäi
on käytettävissä valtavia varoja J»i
tä sen tehtävänä on kaikin käy
vissään olevin kehioin levittää
vostovastaisla valheita ja harjc
kiihoituspropagandaa.
FÄIYÄN PAlQHÄ
Sotaa vastaan tulee taisfelfa
thurissa ei ole moniin vuosiin ollut lasten kesäleiriä vaikka paikallinen
CSJ:n osasto omistaa mitä ihanteellisimman kesänviettopaikan tällai­sen
järjestämistä varten. Portarthurilaiset ovat ottaneet kiinni oi- -
keasfa narusta. Port Arthurin esimerkkiä olisi svytä seuraa muallakin;
Suvuin tapaus tule%'ana kesänä canadansuomalaisille on SCAUL:n
10. liittojuhlat, jotka pidetään S«dburj'ssa. Liittojuhlat ovat erikois­laatuiset
monistakin eri syistä. Xe ovat ensisijassa-nuorten juhlat ja
siksi niillä on erikoismerkityksensä. Nuoriso suorittaa niissä paäoh--
jelman ja urheilun. Muita samanlaatuisia ei ole kyetty minkään toi­sen
järjestön toimesta järjestämään.
Niiden roenestyksen edellytys on siinä, että niin nuoret kuin
vanhemmatkin ponnistavat kaikki voimansa niidni onnistumiseksi.
Xäin saadaan liittojuhlasta Canadan suomenkielisen väestön, erittäin­kin
nuorisomme, jättiläisjuhla, jollaista ei aikaisemtmin ole Canadassa
nähty. ' • -
New Yorkissa äskettäin pidetty cauv
hanicoaferenssi, johon osallistui edus­tajia
lukuisista maista — ja vielä use­ammista
oUsi osallistunut. < dlei Yli-dysvaltain
valtiovirasto olisi kieltänyt
viisumeja •— oli hyvin suuzimerkitQrkr
sellihen tässä ajank^didassa. Jolloin
taantumus ..yrit^gk^ kaikella, tavalla
ajautua uuteen sotaan.
Elämme sellaista aikaa, ^että jokai-;
sen rauhaa, rakastavaa Ifan^s^ kOf
. rotettava ^.nensä>sgtaa vastaan.:Sel­vää
on. että maallman,kaosojen.jenem-mistö
ei halua sotaa. 'Syy t^iän on
hyvin yksinkertainen. R^aallman kan­sojen
enexnnustön muodostavat tyjSläi-
^et ja vähäväkiset ihmiset, jotkja eiviU;
koskaan hyödy sodista. He saavat
taistella sodat, kärsiä mistä ja loppiu
jen lopuksi maksaa ne.
Ne ihmiset, jotka lietsovat sotia, ei­vät
koskaan niitä taistele. He teister
luttavat ne muilla — nieillä. tavalli-fiilla
<^niidua Mälle syötetään kai­kenlaisia
Juttuja, kuinka joku.maa
esimerkibd uhkaa meitä.. V^ijSän
meitä uhkaa VjoaäJä. UitmyioxkSli.
yd meUä iitaat«.? UU& nijtaMlmjft.Y^
näjä on tehnyt. ett&'Oma
sisi tuntea itsensä levottomaksi? Eikö
Venäjä ole päinvastoin korostanut ha­luaan
elää: js:zakentaa maataan rau­hassa?'.
^ .
Tavallisesta.ilunisestä tuntuu, että
jos jokU maa haluaa kehittää yhteis-l^
taimiotoaanirniin se on seulasia.
Jos jooldgaL.maan kansa haluaa vaih­taa
]^t«^skuntaniuptoaan, niin se on
dem^Ofatäsen^ periaatteen mukaan
tämän kmisani asia. Miksi näihin
maassa, mutta hallitseva luokka ei
tahdo sitä tuimustaa, vaan pjrrkil sa­laamaan
sen kansoilta. Siksi noste­taan
huuto, että "kommunismi", on se
pahuuden juuri, joka uhkaa kapitalis­min
perusteita. Ajatteleva Ihminen
ahoihin pttaik sivullisten maiden se­kaan^?
. ;;./:-;
Mutta kysymyt&ei luonnollisesti ole
siitä, onko jotain-."länsimaista" maa­ta
uhattu ja ..onko Venäjä ollut uh­kauksen
te^jä,-vraan asia on kokonaan
töinen. HistoTiiUioen toäasia on, että
kapitalisminvaltakausi lähenee loppu­aan
kaikkialla ]^irppa-askelin. Nyt
täytyy luonnollisesti löytää syy, että
Venäjä idikea^jnaailman kapitalismia
ja yrittää'saada< sen kumoon. Mutta
oifc-n jnlrgj.<pg55n.-Tffn.ag.<K^ ole ItsestSän
teUj^tä.Jotica todistavat kapitalismin
kykertemätlftT^Fafdai ja sen,, että sen
oa vastärffiivfeT^
Jekeliiasiatli^?<<
On, niitä on olemassa Jokaisessa
käsittää, ettei kommunismin tarvitse
uhata mitään, vaan sen tekee yht^-
kimnallinen kehitys ja vallitsevat olo­suhteet
kaikissa kapitalistisissa mals-
*
sa.
Kapitalistit ja taantumukselliset
odottavat, e ^ meidän kaikkien pitäi­si
yhtyä siihen kuoroon, iöka. näkee
punaista kaikkialla. Meidän tulisi ki­ristellä
hampaitamme ja kirota "pu­naista"
pusklessanune voittoja ahnail­le
kapitalisteille. Punapeikon heilut­taminen
päittenune päällä on juuri si­tä,
millä yritetään suistaa tavallisten
ihmisten ajatukset.sotavalmisteluista,
Knäulnä sttaäv, apluliusettte iehsmtai sjeat styaöadttaöamny yadjaetstteä­lemaan
punaisten aiheuttamasta ja
uhkaamasta vaarasta, niin sillä välin
valmistelee taantunius . kuumeisella
kiireellä imtta sotaa^ kohottaa leipä-varrastamme.
Punavaaraa ajatelles­samme
me unchdamme kokonaan sen.
että hinnat kohoavat alituisesti, elin­tasomme
huononee Ja meidät yrite­tään
saattaa sellaiseen tilaan, että
meiUe saa tdidä mitä tahansa.
^Tähän juuri taantumiis. pyrklL .Se
tahtob saada meistä tahdottomia or­jia,
^ tahtoo saada meidät uhohta-nuan^
että me olenune sentään ihmi­siä,
J<^^uuhiu oikeus elää kunnol­lisesti
ja saada rehellinen osuut<
siitä, minkä me tuotamme.
Maailma cn ajautumassa siika *
kakaiiteen, jonka me uskoimme jo^
konaan hävinneen maailmassa, i
täin fasismin aikakauteen,
ajatuksia pyritään kontrollo
heine jTitetään tyi*yttää kaikka»
laista, mikä ei ole heidän etujeisat
kaista. TSmä kaikki tehdään'
elämäntapamme" nimissä.
Onko sitten "meidän
me" sellaista, että perheen isä saa»
alituisen pelon vallassa, että kod» 1
Joutuu pois työstä ja joutuu
neen näkemään nälkää? Onko»
elämäntapa sellaista, että
elävät alituisen pelon vallassa,
he voivat Iroulusta tullessaan
kotiinsa, vai onko tavarat nostetäj
kaduUe ja perhe häädetty? Onko"'^
dän elämäntapamme sellaista,
kymmeniä nuoria miehiä r.äke«'
puvan rahtivaumijen kyljissä j>
toilla, etsiessään työtä? Onko se'
laista, että kuliitustarvikkeideD 1"
Jen täytyy aina kohota ja meilUJ
ristetään viimeisetkin sentit
listien lihavihi kukkaroihin?
Eiköhän se paljon ylistetty
rfämnntapatnmo" ole sentään
naan vallan toista!
Taantumus puhuu tänä aikaili
rieleisesti kansanvallasta ja
tiasta. Mutta on hyvä pitää
Että se tarkoittaa tällä
kapitalismin ja suur&ndcsen
Elvyttämistä. — Waldexnar.
im:-: